Ilmastokatsaus 10/2019

10/2019 — Lokakuu oli viileä etenkin Lapissa — Ilmastonmuutos lämmittää meriä ja nostaa merenpintaa —

S ISÄLTÖ

10/2019

Pääkirjoitus — 3 Lokakuu oli viileä etenkin Lapissa — 4 Sääkehitys lokakuussa — 6 Lokakuun säätapahtumia maailmalta — 7 Meret lämpenevät ja pinnan nousu kiihtyy – jään ja lumen määrä vähenee — 8 Ilmailun avaruussääkeskus Ilma­tieteen laitoksella — 10 Kuukauden havainto — 11 Itämeri — 12 Arktiset alueet — 13 Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14 Tilastoista poimittua — 15 Lämpötiloja ja sademääriä lokakuussa — 16 Lokakuun kuukausitilasto — 18 Lokakuun tuulitiedot — 19 Lämpötilan viikkoennusteet — 20 Summary of October 2019 — 21 Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kk jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde.

LOKAKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/lokakuu

ILMASTOKATSAUS 21. vuosikerta ISSN: 2341-6408 DOI: 10.35614/ISSN-23416408-IK-2019-10-00 Ilmestyy noin kuukauden 20. päivänä

2 | ILMASTOKATSAUS 10/2019

JULKAISIJA Ilmatieteen laitos PL 503 00101 Helsinki www.ilmastokatsaus.fi ilmastokatsaus@fmi.fi Vaihde: 029 539 1000

PÄÄTOIMITTAJA Hilppa Gregow

KANNEN KUVA Joonas Kolstela

TOIMITTAJAT Hadassa Hovestadt Tiina Ervasti Ilari Lehtonen Petra Roiha

ULKOASU Marko Myllyaho

© Ilmatieteen laitos

PÄÄ KI RJ OI T U S

Saa ottaa iisisti Päivien lyhenemisen tuntee selvästi jo lokakuussa, vaikka virallisesti kaamos koittaakin vasta marraskuussa. Syksyn pimeyteen tottuu vähitellen, mutta varsinkin eteläisessä Suomessa lumen tuomaa valoa alkaa kaivata jo marraskuussa.

Etelään pysyvämpi lumipeite saapuu nykyilmastossa kuitenkin yhä vain myöhemmin. Pysyvän lumipeitteen saapumien on viivästynyt ilmaston lämmetessä etelässä enimmillään 4 päivää vuosikymmentä kohden. Pohjois-Suomessa lumi tulee yhä totuttuun tapaan ja tänä vuonna sitä oli lokakuussa jo runsaasti. Tässä Ilmastokatsauksen numerossa lumitilanteen näkee sivulta 18.

Ei ole ihme, jos mennyt lokakuu tuntui tavallista harmaammalta. Lokakuu oli nimittäin tavanomaista pilvisempi.

Lokakuu oli myös viileä ja kasvatti tänä vuonna asumusten lämmitystarvetta melko varhain. Ilon pilkahduksena todettakoon kuitenkin, että lokakuussa koko maa hehkui näyttävässä ruskassa. Se toi väriä ja energiaa harmauden keskelle.

Kun sää kylmeni ja illat pimenivät, sai se monen sytyttämään valkean takkaan. Vaikka tulisijojen läheisyydessä lämmin hehku lumoaakin, tulee samalla muistaa huolehtia, että nuohous on tehty ajallaan ja puut, joita poltetaan, ovat ehtineet kuivaa kunnolla. Kaikella on nimittäin varjopuolensa ja puunpoltto on merkittävä mustan hiilen lähde pohjoisilla alueilla. Suomessa lähes puolet pienhiukkaspäästöistä syntyy puun pienpoltosta. Vapautuvien pienhiukkasten määrään voi kuitenkin itse vaikuttaa. Esimerkiksi varaava takka päästää ilmaan huomattavasti vähemmän pienhiukkasia.

Vastaavasti kuivan puun polttaminen on sekä energiatehokkaampaa että pienhiukkaspäästöjen kannalta parempi ratkaisu kuin kostean puun tai roskien polttaminen.

Sivulla 20 esitettyjen viikkoennusteiden mukaan tavanomaista lauhempi säätila näyttäisi jatkuvan joulukuun lopulle asti. Säästöä lienee tiedossa ainakin lämmityskuluissa. Ehtii tässä vielä kolankin hankkia ja hiekoitushiekan.

Yllättäen pimeys ja lumettomuus tuntuukin ihan mukavalta.

Saa ottaa iisisti.

HILPPA GREGOW Päätoimittaja

Lauhempi säätila näyttäisi jatkuvan joulukuun lopulle asti. Säästöä lienee tiedossa ainakin lämmityskuluissa.

ILMASTOKATSAUS 10/2019 | 3

-24,2 °C

Enontekiö lentoasema, 28.10.

+13,4 °C

Helsinki, Helsingin majakka, 1.10.

Kuukauden ylin ja alin lämpötila

137,4 mm 37 cm Kuukauden suurin sademäärä, Hanko, Tvärminne.

4 | ILMASTOKATSAUS 10/2019

Kuukauden suurin lumensyvyys, Salla, Värriötunturi, 29.10.

KU U KAU S I KATSAUS

Lokakuu oli viileä etenkin Lapissa

KUVA: TIINA ERVASTI

Lokakuusta muodostui keskimääräistä kylmempi etenkin Lapissa, missä kuukauden loppupuolisko oli jo täysin talvinen. Lokakuu oli myös tavanomaista pilvisempi ja monin paikoin kuukauden aikana saatiin runsaita sateita.

Lokakuun keskilämpötila jäi pitkän ajan keskiarvoja alhaisemmaksi. Lapissa kuukausi oli pari kolme astetta ja muualla noin asteen verran normaalia kylmempi, lukuun ottamatta Suomenlahden rannikkoa, missä lokakuu oli suunnilleen normaalin lämpöinen.

Pohjoisimmassa Lapissa kylmempiä lokakuita sattuu tilastojen mukaan keskimäärin harvemmin kuin kerran kymmenessä vuodessa.

Lokakuu oli myös tavanomaista pilvisempi etenkin Itä-Suomessa, missä auringonpaistetuntien määrä jäi noin puoleen normaalista.

Lokakuun aikana saatiin muutamaan otteeseen runsaita sateita eri puolilla maata. Heti kuukauden 1. päivänä maan keskivaiheilla satoi erittäin runsaasti. Keski-Pohjanmaalta Pohjois-Karjalaan ulottuvalla vyöhykkeellä vettä satoi vuorokauden aikana yleisesti 30–60 mm. Vuorokauden suurin sademäärä, 64,4 mm, mitattiin Rautavaaran Ala-Luostan havaintoasemalla Pohjois-Savossa. Tämä jäi vain 1,8 mm:n päähän lokakuun vuorokausisateen Suomen ennätyksestä.

Lisäksi 12.10. vastaisena yönä satoi etelärannikolla yli 30 mm, 19.10. satoi Pohjanmaalla ja Kainuussa 15–25 mm ja vielä 25.10. satoi Lapissa 30–40 mm suurin piirtein Pellosta Sallan ja Kuusamon seuduille ulottuvalla vyöhykkeellä.

Lokakuun sademäärä ylittikin pitkän ajan keskiarvot suurimmassa osassa maata. Etelärannikolla ja Itä-Suomessa kuukauden aikana satoi paikoin yli 100 mm.

Kuusamon seudulla lokakuun sademäärä oli noin kaksinkertainen normaaliin verrattuna. Sen sijaan Pohjois-Lapissa ja osassa Länsi-Suomea lokakuun sademäärä oli tavanomaista pienempi, paikoin vain noin puolet normaalista. Vähäsateisinta oli Satakunnassa, Pohjanmaan maakuntien eteläisimmissä osissa sekä Enontekiöllä ja Utsjoella.

LOKAKUU ALKOI JA LOPPUI KYLMÄNÄ Vielä lokakuun 1. päivänä mitattiin Lappia lukuun ottamatta laajalti yli 10 asteen lämpötiloja ja Helsingin majakalla myös kuukauden ylin lämpötila, 13,4 °C, mutta muutoin lokakuun alku oli hyvin kolea. Itä-Suomessa satoi myös varhainen ensilumi 4.10., jolloin kylmässä pohjoisvirtauksessa lumi- ja räntäkuuroja tuli etelärannikolla asti.

Maan eteläosissa sää lämpeni jonkin verran lokakuun 10. päivän jälkeen, kun taas Lapissa alkoi samaan aikaan yleisesti terminen talvi.

Lokakuun 18.–19. päivinä alkoi Etelä-­ Suomessa viikon kestänyt lauha sääjakso, jonka aikana lämpötila nousi

etelän ja lounaan välisessä virtauksessa ylimmillään 11 ja 13 asteen välille. Lapissa sää pysyi talvisena ja lämpötilaero Etelä- ja Pohjois-Suomen välillä oli ajoittain yli 20 astetta.

Lokakuun 25. ja 26. päivien välisenä yönä lounaistuuli yltyi myrskyksi Merenkurkun ympäristössä. Kaskisten Sälgrundissa Selkämeren pohjoisosassa keskituulen nopeus oli kovimmillaan peräti 27,6 m/s. Myrsky katkoi yön aikana sähköt yli 40 000 kotitaloudelta Satakunnassa, Pohjanmaalla ja muualla maan keskiosissa.

Myrskyn jälkeen luoteesta virtasi kylmää ilmaa ja lokakuun viimeisinä päivinä lämpötila pysytteli suuressa osassa maata yötä päivää pakkasen puolella. Lapissa mitattiin 27.10. lähtien joka yö yli 20 asteen pakkasia. Kuukauden alin lämpötila oli Enontekiön lentoasemalla 28.10. mitattu -24,2 °C. Loppukuusta maa valkeni lumikuuroista paikoin Etelä-Suomessakin. Vielä lokakuun viimeisenä päivänä satoi lisää lunta maan keskiosiin sekä Etelä- ja Länsi-Lappiin ja kuukauden päättyessä lumipeite kattoi Pohjois-Suomen lisäksi laajoja alueita Itä-Suomessa.

Keski-Lapissa lunta oli jo 20–30 cm, eli vuodenaikaan nähden varsin paksulti.

Ilari Lehtonen ILMASTOKATSAUS 10/2019 | 5

SÄÄKEHITYS LOKA KU U SSA Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).

Teksti: Ilari Lehtonen

4.10. Lokakuun alussa pohjoisesta virtasi Suomeen kylmää ilmaa. Itä-Suomessa satoi syksyn ensilumi, jota kertyi Pohjois-Karjalassa maahan monin paikoin muutamia senttejä, Ilomantsin Naarvan havaintoasemalla peräti 20 cm. Kylmässä pohjoisvirtauksessa lumi- ja räntäkuuroja tuli etelärannikolla asti.

12.10. Etelä-Suomen yli itään liikkui matala­ paine, joka nosti lämmintä ilmaa Keski-­ Eurooppaan ja toi meille runsaita sateita.

Edellisen yön aikana etelärannikolla satoi paikoin yli 30 mm vettä. Lapissa jatkui viileä sää ja siellä terminen talvi alkoi maakunnan eteläosia lukuun ottamatta 12.10. mennessä, monin paikoin noin viikon keskimääräistä aiemmin.

19.10. Brittein saarilta kohti Suomea ulottui matalapaineiden alue, joka erotti etelän lämpimät ja pohjoisen kylmät ilmamassat.

Yksi matalan osakeskus liikkui Suomen yli itään tuoden runsaita sateita Pohjanmaalle­ ja Kainuuseen. Seuraavalla viikolla lauha­ etelän ja lounaan välinen virtaus jatkui Etelä-Suomessa, kun taas Lappiin lännestä saapuneet matalapaineet toivat lumisateita.

29.10. Lokakuun viimeisinä päivinä Suomessa vallitsi kylmä luoteenpuoleinen ilmavirtaus. Etenkin vesistöjen äärellä tuli paikoin lumikuuroja. Norjanmerellä oli matalan keskus, joka liikkui lokakuun viimeisen päivän vastaisena yönä Suomen yli kaakkoon tuoden lumisateita maan keskivaiheille sekä Etelä- ja Länsi-Lappiin.

6 | ILMASTOKATSAUS 10/2019

LO KA KU U N SÄÄTA PA H TU M I A M AAI LM ALTA

MERKITTÄVIMPIÄ SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALLA LOKAKUUSSA 2019 MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA Lokakuun keskimääräinen maa- ja merialueiden pintalämpötila oli mittaushistorian toiseksi korkein. Mittaukset aloitettiin vuonna 1880.

ARKTINEN MERIJÄÄ Arktisen merijään keskimääräinen laajuus oli noin kolmanneksen pienempi kuin vuosien 1981–2010 lokakuun keskiarvo. Satelliittihavaintoihin perustuva ja Yhdysvaltain kansallisen lumi- ja jäätietokeskuksen (NSIDC) määrittämä lokakuun merijään laajuus oli vuonna 1979 alkaneen mittausjakson pienin.

Kaikki 10 pienintä merijään laajuutta on havaittu vuoden 2007 jälkeen.

YHDYSVALLAT Yhdysvaltojen länsipuolella oli lokakuussa keskimääräistä kylmempää. Itäpuolella sen sijaan oli keskimääräistä lämpimämpiä alueita. Kokonaisuudessaan kulunut lokakuu oli Yhdysvalloissa kylmin vuoden 2009 jälkeen.

HAVAIJI Havaijilla lokakuu oli mittaus­ historian toiseksi lämpimin yhdessä vuoden 2015 kanssa.

Lämpimintä on ollut vuoden 1968 lokakuussa.

EUROOPPA Euroopassa lokakuu oli mittaushistorian kolmanneksi lämpimin.

BAHRAIN Bahrainissa koettiin mittaus­ historian korkeimmat lokakuun keski-, minimi- ja maksimi­ lämpötilat.

KARIBIAN ALUE Karibian alueella lokakuu oli mittaus­historian kolmanneksi lämpimin. Vuosina 2015 ja 2016 lokakuu oli vielä lämpimämpi.

ETELÄ-AMERIKKA Etelä-Amerikassa koettiin mittaushistorian seitsemänneksi lämpimin lokakuu.

ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ Merijään keskimääräinen laajuus oli lokakuussa 1,4 % pienempi kuin vuosien 1981–2010 lokakuiden keskiarvo.

Satelliittihavaintoihin perustuva lokakuun merijään laajuus oli vuonna 1979 alkaneen mittausjakson 10. pienin.

AASIA Aasian alueella lokakuu oli mittaushistorian neljänneksi lämpimin.

TROOPPINEN SYKLONI KYARR 24.–31. lokakuuta 2019 Max. keskituulennopeus 67 m/s (240 km/h) Kyarr oli toiseksi voimakkain Arabianmerellä mitattu trooppinen sykloni.

Vielä ­voimakkaampi koettiin vuonna 2007, jolloin alueella riehui Gonuniminen t­ rooppinen sykloni.

TAIFUUNI HAGIBIS 4.–20. lokakuuta 2019 Max. keskituulennopeus 72 m/s (260 km/h) Hagibis oli yksi havaintohistorian nopeimmin voimistuneista taifuuneista tällä alueella. Hagibis aiheutti ennätyksellisiä rankkasateita ja laaja-alaista tuhoa Japanissa.

AUSTRALIA Suuressa osassa Australiaa oli keskimääräistä kuivempaa ja lämpimämpää. Kulunut kuukausi oli mittaushistorian kolmanneksi lämpimin ja viidenneksi kuivin lokakuu.

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA LOKAKUUSSA 2019 JAKSON 1981–2010 KESKIARVOSTA MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA).

LISÄTIETOA

https://www.ncdc.noaa.gov/sotc/global/201910 https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins

Lähde: NOAA/NCDC Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus ILMASTOKATSAUS 10/2019 | 7

Meret lämpenevät ja pinnan nousu kiihtyy – jään ja lumen määrä vähenee

8 | ILMASTOKATSAUS 10/2019

I P CC : N R APO RT T I

IPCC:n raportti kertoo merien, jään, lumen ja ikiroudan jo havaittujen ja ennustettujen muutosten vaikuttavan merkittävästi ihmisiin ja luontoon. Riskien hallinta edellyttää kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä ja yhteiskuntien sopeutumista muutokseen.

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) syyskuussa valmistunut raportti tarkastelee valtamerten ja kryosfäärin havaittuja ja ennustettuja muutoksia. Kryosfääri tarkoittaa maapallon lumen ja jään peittämiä alueita: manner- ja vuoristojäätiköitä, merten, järvien ja jokien jäätä, kausittaista tai jatkuvaa lumipeitettä, ikiroutaa sekä talvisin jäätyvää maanpintaa. Meret kattavat noin 71 % maapallon pinnasta. Jäätiköt peittävät noin 10 % maa-alasta.

VALTAMERTEN PINNANNOUSU ON KIIHTYNYT

KUVA: RORY HENNESSEY / UNSPLASH

Havainnot osoittavat, että Grönlannin ja Etelämantereen mannerjäätiköt sekä lukuisat vuoristo­ jäätiköt menettävät massaansa. Meriin jää päätyy sulamisen tai lohkeilemisen seurauksena.

Maa-alueiden jään väheneminen on merkittävin syy merenpinnan nousulle. Toiseksi suurin merenpintaa nostava tekijä on meriveden lämpölaajeneminen.

Vaikka valtamerten pinta keskimäärin nousee, havaittu muutos ei jakaudu tasaisesti. Esimerkiksi Itämerellä Pohjanlahden rannikolla maankohoaminen on valtamerten pinnannousua suurempaa, kun taas Suomenlahden itäosissa merenpinta nousee maankohoamista nopeammin.

MAAILMAN MERET LÄMPENEVÄT JA HAPPAMOITUVAT Valtameret ovat lämmenneet koko syvyydeltään. Pintakerrokset lämpenevät nopeammin kuin syvemmät osat. Yhä useammin merissä esiintyy lämpöaaltoja, eli tilanteita, joissa meren pintakerros lämpenee poikkeuksellisesti. Merien lämpeneminen ja jään väheneminen johtuvat ihmiskunnan toiminnan aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä. Vuodesta 1970 alkaen maapallon lisääntyneestä lämmöstä yli 90 % on varastoitunut meriin.

Viimeisten 40 vuoden aikana ihmiskunnan ilmakehään päästämästä hiilidioksidista valtameret ovat sitoneet noin neljänneksen. Tämän seurauksena meret ovat happamoituneet.

Merien ekosysteemeihin ja merten kykyyn tuottaa ravintoa on vaikuttanut heikentävästi myös ylimmän, kilometrin paksuisen kerroksen happipitoisuuden alentuminen. Useat merten eliölajit ovat siirtyneet lämpenemisen ja muiden muutosten myötä kohti napa-alueita. Ulappaeliöiden levinneisyys on siirtynyt keskimäärin yli 50 kilometriä vuosikymmenessä 1950-luvulta lähtien.

Kuva: Valtamerten pinta jatkaa nousuaan ja kohoaa 28–110 cm vuosi­ sadan loppuun mennessä. Lisää ­infografiikoita löytyy Ilmasto-oppaasta.

ILMASTOKATSAUS 10/2019 | 9

IL MAILUN AVARUU SSÄÄ KESKU S

Matalilla rannikkoalueilla asuu noin 700 miljoonaa ihmistä ja määrä kasvanee miljardiin vuoteen 2050 mennessä. Valtamerten pinnan arvioidaan nousevan kasvihuonekaasupäästöjen kehityksestä riippuen 28–110 cm vuosisadan loppuun mennessä.

Merenpinnan nousun myötä nykyilmastossa kerran sadassa vuodessa esiintyvät äärimmäiset tulvat muuttuvat päiväntasaajan seuduilla vuotuisiksi vuoteen 2050 mennessä. Tarvitaan laajoja toimia, jotta tulvavahingot eivät tulevaisuudessa kasva jopa sata- tai tuhatkertaisiksi nykyisistä. Erityisesti alavien rannikoiden kaupungit ja saarivaltiot ovat vaaravyöhykkeellä.

Merenpinnan nousu on hidas ilmiö. Parinsadan vuoden päähän ulottuvat arviot ovat epävarmoja, mutta merenpinnan arvioidaan nousevan metrin ja runsaiden kasvihuonekaasupäästöjen jatkuessa useampia metrejä.

Merien lämpeneminen, happamoituminen ja happivajauksen eteneminen tulevat aiheuttamaan suuria muutoksia meriluonnossa. Erityisesti vaarassa ovat trooppisten alueiden korallit. Mikäli suurten kasvihuonekaasupäästöjen kehityspolku toteutuu, niin kalansaaliiden arvioidaan pienenevän maailmanlaajuisesti.

Nykyisin vuoristoalueiden jäätiköiden, lumipeitteen ja roudan muutosten vaikutusalueilla elää lähes 700 miljoonaa ihmistä ja määrän arvioidaan nousevan 740–840 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä.

Odotettavissa olevat muutokset vaikuttavat veden määrään ja laatuun vuoristoalueiden alaosissa ja myös elintarviketurvaan. Lisääntyvät tulvat ja maanvyörymät uhkaavat muun muassa infrastruktuuria.

Jo puolentoista asteen nousu maapallon keskilämpötilassa tarkoittaa sitä, että Pohjoinen jäämeri on tulevaisuudessa kesäisin ajoittain jäätön. Arktisilla alueilla lumen ja ikiroudan peittämät alueet ovat jo kutistuneet ja niiden tuleva kehitys riippuu lämpenemisen suuruudesta. Alue on koti neljälle miljoonaa ihmiselle, joista 10 % kuuluu alkuperäiskansoihin. Lämpenemisen aiheuttamat muutokset luonnossa uhkaavat muun muassa perinteisiä elinkeinoja ja kulttuureja.

Ilmastonmuutoksen seurauksena valtameret ja kryosfääri muuttuvat väistämättä. Suuri osa muutoksista on peruuttamattomia ja osa äkillisiä.

IPCC:n erikoisraportti ”Special Report on the Ocean and Cryosphere in a Changing Climate” (SROCC) sisältäen yhteenvedon päätöksentekijöille ja lisämateriaalin voi ladata IPCC:n sivuilta.

KUVA: ’EUROPE’: EUMETSAT, ’SUN’: ESA-PROBA2

MERIEN JA KRYÖSFÄÄRIN MUUTOKSET VAIKUTTAVAT LAAJALTI IHMISIIN JA LUONTOON

Ilmailun avaruussääkeskus Ilma­ tieteen laitoksella Voimakkaat aurinkomyrskyt näkyvät maassa kauniina revontulina. Ilmatieteen laitoksen johtamassa PECASUS avaruus­ sääkeskuksessa seurataan jatkuvasti aurin­ gon ja maan lähiavaruuden tilaa. Keskus aloitti operatiivisen toimintansa 7.11.2019.

Jos voimakkaita aurinkomyrskyjä on odo­ tettavissa, keskus lähettää ilma­­­tilan käyt­ täjille avaruussäätiedotteita maailmanlaa­ juisesti. Siten palvelu lisää lentomatkailun turvallisuutta myös revontulien aikaan.

Avaruussääpalveluita tarvitaan, koska lentokoneiden toiminnot ovat yhä riippu­ vaisempia satelliittipohjaisista navigointi-­­ ja viestintämenetelmistä. Voimakkaat aurinkomyrskyt voivat vaikuttaa lento­ koneiden ja lennonjohdon kommunikointi-­ ja paikannusjärjestelmien toimivuuteen. Ääritilanteissa myrskyt voivat myös lisä­ tä jonkin verran säteilyn määrää lento­ korkeuksilla lähellä napa-alueita.

Avaruussääpalveluja tuottaa kymme­ nen eri valtion muodostama PECASUSkonsortio. Konsortion päämaja sijaitsee Ilmatieteen laitoksella Helsingissä.

Lisätietoja: pecasus.org >> Video avaruussääkeskuksesta Kari Österberg

Heikki Tuomenvirta 10 | ILMASTOKATSAUS 10/2019

KU U KAU D EN HAVA I N TO

KUVA: ILARI LEHTONEN

Itä-Suomeen satoi varhainen ensilumi 4.10.

Kainuuseen ja Koillismaalle saatiin ensilumet 8.–11.10.

Lokakuun puolivälissä lumipeite muodostui Keski-Lappiin ja siellä lunta oli kuukauden päättyessä yleisesti jo 20–30 cm eli vuoden­ aikaan nähden selvästi tavanomaista enemmän.

ILMASTOKATSAUS 10/2019 | 11

ITÄMERI Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila- ja jääanalyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista. Jäällisen alueen rajana pidetään 15 %:n peittävyyttä. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.

KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA JA JÄÄTILANNE Meriveden keskimääräinen pintalämpötila lokakuussa 2019 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1982–2011 keskiarvosta (oik.). Pintalämpötilan havaitut päiväkeskiarvot lokakuussa 2019 on esitetty 9 asemalta. Jääanalyysi kuvaa jäätilanteen kuukauden keskiarvoa, ja jään klimatologia kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1982–2011.

MERIVEDEN KORKEUS HAMINA PITÄJÄNSAARI

RAUMA ULKO-PETÄJÄS

HELSINKI KAIVOPUISTO

PIETARSAARI LEPPÄLUOTO

FÖGLÖ DEGERBY

KEMI AJOS

Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen lokakuussa 2019. Kuvaajissa on esitetty mareografeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus.

12 | ILMASTOKATSAUS 10/2019

A R KTI S E T ALUEET

ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA LOKAKUUSSA

Arktinen merijää peitti lokakuussa 5,8 miljoonaa neliökilometriä. Merijään laajuus oli 2,6 miljoonaa neliökilometriä eli noin kolmanneksen vertailukauden (1981–2010) keskiarvoa pienempi. Merijään laajuus lokakuussa 2019 oli havaintohistorian toiseksi pienin. Ennätyspieni lokakuun merijään laajuus mitattiin vuonna 2012. Yhdysvaltain kansallinen lumi- ja jäätietokeskus (NSIDC) käyttää merijään laajuuden laskemisessa hieman eri laskentamenetelmää ja sen vuoksi sijoittaa tämän vuoden lokakuun merijään laajuuden koko havaintojakson pienimmäksi. Menetelmästä riippumatta ero kuluvan vuoden ja 2012 lokakuun merijään laajuuden välillä on hyvin pieni.

Merijään laajuus oli lokakuussa selvästi alle keskiarvon useilla Pohjoisen jäämeren reunaalueilla, mm. Beaufortinmerellä, Tšuktšimerellä, Itä-Siperian merellä, Laptevinmerellä, Karanmerellä sekä Barentsinmerellä. Suurin merijään poikkeama oli Tšuktšimeren pohjoispuolella, jossa monin paikoin meri oli lähes jäätön, vaikka alue normaalisti on merijään peittämä. Vain pienellä alueella Huippuvuorten läheisyydessä merijäätä oli hieman keskiarvoa enemmän.

Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella lokakuussa 2019. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1981–2010, kun jäällisen alueen rajana pidetään 15 %:n peittävyyttä.

Merijään peittävyyden poikkeama arktisella alueella jakson 1981-2010 keskiarvosta lokakuussa 2019.

LÄHTEET

ECMWF Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus ILMASTOKATSAUS 10/2019 | 13

KASVIHUONEKAAS U P I TOI SU U D ET SU OM ESSA Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.

PALLAS - SAMMALTUNTURI

UTÖ

1 kk

1 vuosi

Useita vuosia

(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)

Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta.

TAUSTATIETOA

• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin kasvien ja maaperän hengityksestä sekä poltto­­­­ pro­sessista ja sementintuotannosta.

• Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja fossiilisten polttoaineiden käsittelystä.

• LUE LISÄÄ: https://ilmatieteenlaitos

14 | ILMASTOKATSAUS 10/2019

T I L ASTOI STA P OI M I T T UA

Lokakuun 1. päivänä satoi erittäin runsaasti KeskiPohjanmaalta PohjoisKarjalaan ulottuvalla vyöhykkeellä. Eniten vettä satoi Pohjois-Savossa, Pielaveden Venetmäellä peräti 61,6 mm ja Rautavaaran Ala-Luostalla 64,4 mm vuorokaudessa. Lokakuun vuorokausisateen Suomen ennätys on Nummi-Pusulan Kärkölässä 20.10.1970 mitattu 66,2 mm.

ILMASTOKATSAUS 10/2019 | 15

L ÄMP ÖTILOJA JA SA D EM ÄÄ R I Ä LOKA KU U SSA

HELSINKI, KAISANIEMI

JOKIOINEN

JYVÄSKYLÄ

SEINÄJOKI, PELMAA

JOENSUU

SIIKAJOKI, RUUKKI

SODANKYLÄ

UTSJOKI, KEVO

Lokakuussa 2019 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (musta), ylin lämpötila (pun.) ja alin lämpötila (sin.) lämpötila (°C) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1981–2010.

Harmaa viiva kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania. Harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä 95 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy.

16 | ILMASTOKATSAUS 10/2019

L Ä MP ÖTI LOJA JA SA D E M ÄÄ R I Ä LO KAKUUSSA

KESKILÄMPÖTILA

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA VERTAILUKAUDESTA 1981–2010

SADEMÄÄRÄ

SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA VERTAILUKAUDESTA 1981–2010

ILMASTOKATSAUS 10/2019 | 17

LO KAKUUN KUUKAU SI T I L ASTO

HAVAINTOASEMA

PARAINEN UTÖ

KESKILÄMPÖTILA °C

YLIN LÄMPÖTILA °C

ALIN LÄMPÖTILA °C

SADEMÄÄRÄ MM

SUURIN VRK- LUMENSYVYYS SADEMÄÄRÄ 15. PNÄ MM CM

2019

1981– 2010

2019

PVM

2019

PVM

2019

1981– 2010

2019

PVM

2019

1981– 2010

8,0

8,2

12,5

10.

0,8

30.

103,2

65

20,0

3.

0

0

JOMALA JOMALABY

6,3

6,9

12,7

10.

-3,8

30.

84,8

70

19,3

20.

0

0

HELSINKI KAISANIEMI

6,2

6,6

12,9

1.

-3,4

30.

101,8

76

33,8

11.

0

0

HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

5,2

5,6

12,6

19.

-5,4

30.

94,2

82

27,0

11.

0

0

JOKIOINEN ILMALA

4,1

4,9

12,3

24.

-7,1

30.

46,3

66

10,8

20.

0

0

KOUVOLA ANJALA

4,5

5,1

12,4

24.

-4,6

30.

71,9

73

15,3

11.

0

0

KANKAANPÄÄ NIINISALO

3,2

4,3

11,6

25.

-9,0

30.

33,0

71

5,9

20.

0

1

JYVÄSKYLÄ LENTOASEMA

2,5

3,6

11,0

19.

-7,8

30.

65,2

66

20,8

1.

0

1

SAVONLINNA PUNKAHARJU

3,3

4,7

12,4

25.

-5,9

31.

82,5

61

20,6

1.

0

0

SEINÄJOKI PELMAA

3,1

4,3

12,0

25.

-8,6

30.

53,9

57

14,2

1.

0

0

KUOPIO MAANINKA

2,7

3,9

11,6

25.

-5,1

30.

80,0

55

41,8

1.

0

0

LIEKSA LAMPELA

2,1

3,3

11,3

1.

-5,8

30.

83,6

56

31,1

1.

0

0

SIIKAJOKI RUUKKI

2,0

3,2

11,9

1.

-11,3

30.

59,0

52

18,0

19.

0

1

SUOMUSSALMI PESIÖ

0,4

1,6

9,0

1.

-10,1

28.

97,2

63

25,2

19.

0

1

ROVANIEMI APUKKA

-0,7

0,9

8,8

1.

-17,5

30.

69,0

50

32,3

25.

0

2

SODANKYLÄ TÄHTELÄ

-2,5

0,1

7,7

1.

-20,8

30.

66,7

46

29,7

25.

0

2

INARI SAARISELKÄ

-3,7

-0,9

4,7

1.

-21,1

28.

58,5

59

9,3

18.

13

3

ENONTEKIÖ KILPISJÄRVI

-3,3

-0,7

5,0

6.

-16,1

28.

22,1

41

7,3

24.

0

4

UTSJOKI KEVO

-3,7

-0,5

5,8

6.

-22,0

27.

23,0

39

4,9

24.

0

2

AURINGONPAISTETUNNIT

LUMENSYVYYS 15.10.

KUUKAUSISUMMA PAIKKAKUNTA

2019

1981–2010

UTÖ

77,5

95

MAARIANHAMINA

61,2

91

TURKU

56,9

89

HKI-VANTAA

48,8

84

KOTKA

44,7

87

JOKIOINEN

50,9

78

KOUVOLA

33,3

66

JYVÄSKYLÄ

34,4

59

SEINÄJOKI

-

78

KUOPIO

28,7

57

OULU

55,8

69

ROVANIEMI

48,6

60

SODANKYLÄ

38,3

57

UTSJOKI

49,0

50

18 | ILMASTOKATSAUS 10/2019

31.10.

LO KA KU U N TU U LI T I ED OT Tuulitilastoissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min.

PARAINEN, UTÖ

VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

KALAJOKI, ULKOKALLA

PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI

KOVATUULISET PÄIVÄT 0–1 m/s tyyni 1–4 m/s heikko

HAVAINTOASEMA

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30. 31.

HELSINKI, HARMAJA HANKO, RUSSARÖ PARAINEN, UTÖ KÖKAR, BOGSKÄR

8–14 m/s navakka

RAUMA, KYLMÄPIHLAJA

21– m/s myrsky

2.

KOTKA, HAAPASAARI

4–8 m/s kohtalainen

14–21 m/s kova

1.

HAMMARLAND, MÄRKET

KRISTIINANKAUPUNKI VALASSAARET KALAJOKI, ULKOKALLA KEMI AJOS

Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä. Harmaa väri esittää puuttuvia havaintoja.

ILMASTOKATSAUS 10/2019 | 19

KES KILÄ MP ÖTILAN V I I KKOEN N U ST EET JA P O I K K E A M AT V I I KO I L L E 47– 52 Ennuste on tehty 14.11.2019 ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.

18.11.–24.11.

25.11.–1.12.

2.12.–8.12.

9.12.–15.12.

16.12.–22.12.

23.12.–29.12.

°C

°C

°C

°C

Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) jakson 1999–2018 keskiarvosta (alemmat kuvat).

20 | ILMASTOKATSAUS 10/2019

F M I ’S MO N TH LY C L I MATE B U L L E TI N – S U MM A RY O F O C TO B ER 201 9

October was coldish, especially in Lapland Weather was predominantly coldish in October, especially in Lapland where the latter half of the month was cold and snowy. Many locations received abundant precipitation in October and the month was moreover cloudier than typically.

According to the statistics of the Finnish Meteorological Institute, the mean temperature in October was approximately 2–3 °C below the long-term average in Lapland and about 1 °C below the average elsewhere in Finland, except at the coast of Gulf of Finland where the mean temperature was close to the average.

In the northernmost edge of Lapland, a colder October occurs not even once in a decade, on average.

It was somewhat cloudier than typically in October. In Eastern Finland, the count of sunshine hours was only half of the average.

Several heavy precipitation events occurred in October. The heaviest precipitation event took place in the central parts of Finland already on the 1st of October. In the area stretching from Central Ostrobothnia to North Karelia, it rained widely 30–60 mm during the day. In Ala-Luosta, Rautavaara in Northern Savonia, daily precipitation sum reached 64.4 mm while the highest ever recorded daily precipitation sum in Finland in October is 66.2 mm, recorded in Kärkölä, Nummi-Pusula on 20 October 1970.

Furthermore, it rained more than 30 mm at the Finnish southern coast on the night between 11 and 12 October.

On 19 October, 15 to 25 mm of precipitation were received in Ostrobothnia and Kainuu and once more on 25 October, even 30 to 40 mm of precipitation in a part of Lapland.

Eventually, the precipitation levels were above the long-term average in most of Finland but in northern Lapland and in parts of Western Finland, precipitation levels were below the average, locally only about half of the average. The highest amount of precipitation in October, 137.4 mm, was Enontekiö Airport, measured in Tvärminne, Hanko.

28.10.

On 1 October, the highest temperature of the month, 13.4 °C, was measured at Helsinki lighthouse. In general, the beginning of October was neverHelsinki, Helsinki theless very cold. lighthouse, 1.10.

Around 10 October, weather turned warmer in Southern Finland while thermal winter began in Lapland. From the 19th until the 26th, mild weather with predominantly southwesterly winds prevailed in Southern Finland. In Lapland, on the contrary, wintry weather with occasional snowfalls continued.

After a windstorm between the Highest and lowest temperatures night of 25 and 26 October, cold northwesterly airflow prevailed until the end of the month. In Lapland, temperature HIGHLIGHTS: OCTOBER 2019 dropped locally even below -20 °C on • Globally, October was 0.69°C warmevery night starting from the 27th. er than the average October from 1981-2010, making it by a narrow There were already 20–30 cm of snow margin the warmest October in this on the ground in Central Lapland in the data record. end of October. In addition, snow covered • Europe generally saw above-average temperatures, with the exception of large parts of Eastern Finland. Local patchmost of the north and north-west es of snow were found even in the south. of the continent. Below-average In Eastern Finland, first snow fell in many temperatures occurred over much of Norway and Sweden, and over the places already as early as on 4 October.

-24.2 °C +13.4 °C

far east of the continent.

Ilari Lehtonen

Source: Copernicus Climate Bulletin ILMASTOKATSAUS 10/2019 | 21

Ilmatieteen laitos ilmastokatsaus@fmi.fi www.ilmastokatsaus.fi