6/2019 — Kesäkuu oli lämmin ja kuiva Etelä-Suomessa — Halonäytelmä ihastutti kesäkuun alussa —
S ISÄLTÖ
6/2019
Pääkirjoitus — 3 Kesäkuu oli lämmin ja kuiva Etelä-Suomessa — 4 Sääkehitys kesäkuussa — 6 Kesäkuun säätapahtumia maailmalta — 7 Halonäytelmä ihastutti kesäkuun alussa — 8 Ennätyslämmin kesäkuu Euroopassa — 10 Kuukauden havainto — 11 Itämeri — 12 Arktiset alueet — 13 Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14 Tilastoista poimittua — 15 Lämpötiloja ja sademääriä kesäkuussa — 16 Kesäkuun kuukausitilasto — 18 Kesäkuun tuulitiedot — 19 Lämpötilan viikkoennusteet — 20 Summary of June 2019 — 21
Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kk jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde. KESÄKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/kesäkuu
ILMASTOKATSAUS 21. vuosikerta ISSN: 2341-6408 DOI: 10.35614/ISSN-23416408-IK-2019-06-00 Ilmestyy noin kuukauden 20. päivänä
2 | ILMASTOKATSAUS 6/2019
JULKAISIJA Ilmatieteen laitos PL 503 00101 Helsinki www.ilmastokatsaus.fi ilmastokatsaus@fmi.fi Vaihde: 029 539 1000
PÄÄTOIMITTAJA Hilppa Gregow
KANNEN KUVA Jouni Kiimalainen
TOIMITTAJAT Hadassa Hovestadt Tiina Ervasti Ilari Lehtonen Petra Roiha
ULKOASU Marko Myllyaho
© Ilmatieteen laitos
PÄÄ KI RJ OI T U S
ILMASTOnmuutos Helteisen alkukesän jälkeen seurasi viileämpi keskikesä. Viilennyt sää toi jälleen kerran mukanaan kommentit ilmastonmuutoksesta: ”Missäs se lämmennyt ilmasto taas olikaan, ei ainakaan Suomessa?”. Vastaava keskustelu syntyi myös viime talvena, kun lunta riitti. Meillä ihmisillä taitaa olla tapana tehdä vahvoja johtopäätöksiä tiettynä hetkenä koetun perusteella. Ja toisaalta tunnettu fakta on, että usein muistimme pettää. Omat muistikuvani lapsuuden kesistä ja talvista 1980-luvulla ovat, että ”talvisin oli aina lunta ja pakkasta” ja ”kesät olivat aina aurinkoisia ja lämpimiä”. Eivät muuten varmasti aina olleet. Mikä ilmasto sitten on? Ja jos Suomen ilmasto on nyt lämmennyt yhden asteen, niin mitä se käytännössä tarkoittaa? Ilmasto ei ole yksi päivä, ei viikko, ei kuukausi. Se ei ole myöskään yksittäinen vuodenaika eikä vuosikaan. Ilmasto on usean kymmenen vuoden ajalta laskettu tilasto päivittäisistä säähavainnoista, lämpötiloista, sademääristä tai muista sääsuureista. Ilmasto on siis melko yksinkertainen tilastollinen luku. Ajatellaan vaikka lämpötilaa. Helsingissä tammi- ja heinäkuun ilmastolliset keskilämpötilat jaksolla 1981–2010 ovat -3,9 °C ja 17,8 °C. Nämä muodostuvat tai pitävät sisällään Suomen kaltaisen maan tapauksessa hyvin suuren kirjon eri lämpötiloja, niin korkeita kuin alhaisia. Itse asiassa vain harvoin jonkin kuukauden keskilämpötila on täsmälleen sama kuin ilmastollinen keskiarvo. Tämä on hyvä painaa mieleen myös tulevaisuutta ajatellen: meillä tulee edelleen esiintymään viileitä ja sateisia heinäkuun viikkoja, samoin kuin lumisia talvia. Näiden esiintymisten todennäköisyydet vain muuttuvat. Tulevaisuudessa sää siis vaihtelee uusien ilmastollisten keskiarvojen ympärillä. Mitä sitten voidaan päätellä ilmastomuutoksesta yhden kesän osalta: ei paljoakaan. Paitsi jos syntyy uusia sää ennätyksiä.
ANTTI MÄKELÄ Ryhmäpäällikkö
Meillä tulee edelleen esiintymään viileitä ja sateisia heinäkuun viikkoja, samoin kuin lumisia talvia. Näiden esiintymisten todennäköisyydet vain muuttuvat.
ILMASTOKATSAUS 6/2019 | 3
-4,5 °C
Enontekiö, Saana, 11.6.
+32,3 °C
Kruunupyy, KokkolaPietarsaaren lentoasema ja Oulu, Oulunsalo Pellonpää, 7.6.
Kuukauden ylin ja alin lämpötila
121,8 mm 2–3 °C Kuukauden suurin sademäärä, Sodankylä, Vuotso.
4 | ILMASTOKATSAUS 6/2019
Maan etelä- ja itäosissa kesäkuu oli 2–3 astetta keskimääräistä lämpimämpi.
KU U KAU S I KATSAUS
Kesäkuu oli lämmin ja kuiva Etelä-Suomessa
KUVA: HADASSA HOVESTADT
Kesäkuu oli selvästi tavanomaista lämpimämpi maan etelä- ja itäosissa. Etelä-Suomessa kesäkuu oli myös hyvin vähäsateinen. Maan pohjoisosissa satoi runsaammin ja keskilämpötilakin oli siellä lähempänä normaaliarvoja. Kesäkuun keskilämpötila oli Etelä- ja Itä-Suomessa noin 2–3 astetta vertailukauden 1981–2010 keskimääräisiä arvoja korkeampi. Osassa Etelä-Suomea näin lämmin kesäkuu toistuu tilastojen mukaan harvemmin kuin kerran kymmenessä vuodessa. Viimeksi suunnilleen yhtä lämmin tai vähän lämpimämpi kesäkuu koettiin vuonna 2013. Pohjanmaan maakunnissa kesäkuu oli noin 1–2 astetta ja vielä Lapin eteläosissa asteen verran normaalia lämpimämpi. Sen sijaan päälaen Lapissa kesäkuu oli jopa vähän normaalia viileämpi. Utsjoella lämpötila ei kohonnut koko kuukautena kertaakaan edes 20 asteeseen. Maan eteläosassa satoi kesäkuussa enimmäkseen alle puolet normaalista. Maan kaakkoisosassa sekä VarsinaisSuomessa ja Satakunnassa satoi kesäkuussa vain noin 10–20 mm. Myös maan keskivaiheilla kesäkuu oli melko vähäsateinen, mutta paikalliset erot sademäärissä olivat suuria. Maan eteläja keskiosissa kesäkuu oli myös tavanomaista aurinkoisempi. Oulun ja Kajaanin pohjoispuolisilla alueilla kesäkuun sademäärä sen sijaan oli enimmäkseen keskimääräistä suurempi vaihdellen noin 50 ja 100 mm:n välillä. Sodankylän Vuotsossa satoi peräti 121,8 mm, joka oli kuukauden suurin sademäärä Suomessa.
Ukkosia esiintyi kesäkuussa ympäri Suomea lukuun ottamatta maan kaakkois- ja lounaisosien kuivimpia seutuja. Kuukauden aikana paikannettiin hieman yli 50 000 maasalamaa, mikä on suurin kesäkuun maasalamamäärä sitten vuoden 2013. Valtaosa salamoinnista esiintyi alkukuun helleaallon aikana 7.–9.6. sekä juhannusaattona 21.6. Lisäksi aivan Suomen eteläpuolella Itämerellä ja Baltiassa salamoi erittäin runsaasti 13.6. Ukkoskuuroihin liittyi myös paikallisia rankkasateita. Oulaisissa Pohjois-Pohjanmaalla rankkasadetulva katkoi teitä 8.–9.6. Suurimmat sademittareihin osuneet saderyöpyt saatiin Sallan Kelloselässä 9.6, kun vuorokauden aikana satoi 65,7 mm sekä Joensuun Linnunlahdessa, missä satoi juhannusaaton iltana 21.6. 58,3 mm.
HELTEET JA VIILEÄMMÄT SÄÄJAKSOT VUOROTTELIVAT Aivan kesäkuun alkupäivät olivat melko viileitä ja epävakaisia, mutta kuukauden 4. päivänä etelästä alkoi virrata Suomeen lämmintä ilmaa. Kesäkuun 6.–8. päivinä lämpötilat olivat erittäin korkeita. Päivisin laajoilla alueilla oli noin 30 astetta lämmintä, eikä lämpötila öisinkään monin paikoin laskenut
paljoa alle 20 asteen. Kruunupyyssä ja Oulunsalossa 7.6. mitattu 32,3 °C oli kesäkuun ylin lämpötila Suomessa. Ainoastaan aivan pohjoisimpaan Lappiin helteet eivät yltäneet ja rintamavyöhyke halkoi päälaen Lappia 7.– 8.6. Inarijärven ympäristössä oli tällöin 28–29 astetta lämmintä, mutta Utsjoella vain vähän yli 10 astetta. Sää alkoi viilentyä lännestä alkaen 9.6. Lapissa oli erityisen koleaa 11.6. ja seuraavana yönä Suomenselän alueella oli pakkasta ja ankaraa hallaa. Kesäkuun alin lämpötila, -4,5 °C, mitattiin Kilpisjärven Saana-tunturilla 11.6. Hellelukemia mitattiin uudemman kerran maan etelä- ja keskiosissa 16.6. ja 21.6. välillä. Tämän jakson ylimmäksi lämpötilaksi jäi Utin lentoasemalla juhannusaattona 21.6. mitattu 28,7 °C. Sää viileni juhannusviikonlopun aikana, ja kesäkuun viimeisellä viikolla Suomessa vallitsi enimmäkseen viileähkö lännen ja luoteen välinen ilmavirtaus. Etelä-Suomessa päivälämpötilat olivat yhä 20 asteen vaiheilla, mutta pohjoisessa oli selvästi viileämpää. Maan etelä- ja itäosissa oli kesäkuussa monin paikoin 5–10 hellepäivää, kun keskimäärin helleraja ylittyy kesäkuussa vain kolmena tai neljänä päivänä. Myös Pohjanmaalla oli 3–6 hellepäivää. Ilari Lehtonen ILMASTOKATSAUS 6/2019 | 5
SÄÄKEHITYS KESÄKU U SSA Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).
Teksti: Ilari Lehtonen
6.6. Suomeen virtasi etelän ja kaakon väliltä hyvin lämmintä ilmaa. Päivälämpötilat kohosivat laajoilla alueilla kolmen päivän ajan 30 asteen tuntumaan. Keski-Euroopassa idän kuuman ja lännen viileän ilmamassan erottaneen säärintaman sijainti seuraili suurin piirtein kylmän sodan aikaisen rautaesiripun mukaista rintamalinjaa.
12.6. Suomeen oli virrannut pohjoisesta viileää ilmaa, mutta Itä-Euroopassa jatkui erittäin kuuma sää. Kaišiadorysissa mitattiin Liettuan uusi kesäkuun lämpöennätys, 35,7 °C. Ilmamassoja erottanut rintamavyöhyke mutkitteli Suomen eteläpuolella aiheuttaen seuraavina päivinä maamme eteläosissa runsasta pilvisyyttä. Länsi-Euroopassa oli edelleen viileää ja epävakaista. 21.6. Juhannusaattona kylmä rintama liikkui Suomen yli itään. Rintaman yhteydessä esiintyi ravakoita ukkoskuuroja ja salamoinniltaan päivä oli kesäkuun toiseksi vilkkain. Itä-Suomessa lämpötila kohosi iltapäivällä ylimmillään vähän yli 28 asteeseen. Lapin yllä oli okkluusiorintama ja siellä sää oli selvästi viileämpää.
26.6. Kesäkuun viimeinen viikko oli PohjoisEuroopassa viileänpuoleinen. Sen sijaan Länsi- ja Keski-Eurooppaan oli virrannut Afrikasta erittäin kuumaa ilmaa ja kesäkuun lämpöennätykset menivät uusiksi muun muassa Ranskassa, Saksassa ja Tšekissä. 28.6. mitattiin Gallargues-le-Montueuxin kunnassa Ranskan kaikkien aikojen ylin lämpötila, 45,9 °C. 6 | ILMASTOKATSAUS 6/2019
K E SÄ KU U N SÄÄTA PA H TU MI A M AAI LM ALTA
MERKITTÄVIMPIÄ SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALLA KESÄKUUSSA 2019 MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA Kulunut kesäkuu oli keskimääräiseltä maa- ja merialuiden pintalämpötilaltaan kaikkein lämpimin kesäkuu vuodesta 1880 alkaneen mittausjakson aikana.
ALASKA Kesäkuu oli vuonna 1925 käynnistyneen mittausjakson toiseksi lämpimin.
ARKTINEN MERIJÄÄ Merijään laajuus oli reilut 10 % pienempi kuin keskimäärin jaksolla 1981–2010. Jäällisen alueen laajuus oli yksi pienimmistä vuonna 1979 alkaneiden satelliittihavaintojen aikakaudella.
AASIA Aasiassa kesäkuu oli kahdeksanneksi lämpimin vuodesta 1910 lukien.
EUROOPPA Euroopassa oli mittaushistorian lämpimin kesäkuu. Monissa maissa kesäkuu oli viiden lämpimimmän kesäkuun joukossa. Itävallassa, Saksassa ja Unkarissa tämän vuoden kesäkuu oli kaikkein lämpimin.
POHJOIS-AMERIKKA Mississippi- ja Ohiojokien laaksoissa sekä Yhdysvaltain itärannikolla satoi tavanomaista enemmän. Sateet vaikeuttivat tulvatilannetta näillä alueilla.
HAVAIJI Havaijilla kesäkuun keskilämpötila oli ennätyksellisen korkea.
ETELÄ-AMERIKKA Etelä-Amerikassa kesäkuu oli mittaushistorian lämpimin. Argentiinassa kesäkuu oli viidenneksi lämpimin.
BAHRAIN Bahrainissa kesäkuun keskilämpötila oli korkein vuonna 1902 alkaneiden mittausten aikana.
HONGKONG Hongkongissa kesäkuu oli mittaushistorian kolmen lämpimimmän kesäkuun joukossa.
AUSTRALIA Australiassa oli edelleen kesäkuussa keskimääräistä kuivempaa. Kaiken kaikkiaan kuukausi oli tilastojen 25:nneksi kuivin kesäkuu.
AFRIKKA Afrikassa kulunut kuukausi oli mittaushistorian lämpimin kesäkuu.
ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ Merijään keskimääräinen laajuus oli 8,5 % pienempi kuin vuosien 1981–2010 kesäkuiden keskiarvo ja pienin kesäkuun merijään laajuus mittaushistorian aikana.
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA KESÄKUUSSA 2019 JAKSON 1981–2010 KESKIARVOSTA MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA).
LISÄTIETOA
https://www.ncdc.noaa.gov/sotc/global/201906 https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins
Lähde: NOAA/NCDC Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus ILMASTOKATSAUS 6/2019 | 7
8 | ILMASTOKATSAUS 6/2019
H A LO I LM I ÖT
Halonäytelmä ihastutti kesäkuun alussa
KUVA: JOUNI KIIMALAINEN
Halot ovat valoilmiöitä, jotka näkyvät taivaalla rengasmaisina kirkastumina, kaarina tai läiskinä. Jotkin halot ovat värillisiä, toiset taas valkeita. Tavallisimmin halot syntyvät noin 7–12 kilometrin korkeudella olevissa harso- ja untuvapilvissä, mutta yhtä lailla haloja aiheuttavat myös kylminä pakkaspäivinä lähellä maanpintaa leijailevat jääkiteet. Useimmiten haloja nähdään Auringon ympärillä, mutta niitä esiintyy myös Kuun ja keinovalojen ympärillä ja jotkin halot voivat ulottua koko taivaalle. Halojen syntymisen selittävät optiikan heijastumis- ja taittumislait. Koska jääkiteen taitekerroin on ilman taitekerrointa suurempi, jääkide toimii valonsäteelle joko peilinä, prismana tai molempina. Erimuotoiset ja eri asennoissa leijailevat kiteet synnyttävät erilaisia halomuotoja. Eri halomuotoja on dokumentoitu useita kymmeniä. Suurin osa halomuodoista on kuitenkin hyvin harvinaisia. Yleisimmät halomuodot ja niiden keskimääräiset esiintymistiheydet tyypillisellä suomalaisella paikkakunnalla on esitetty taulukossa 1. Kuvassa 1 samat halomuodot on sijoitettu taivaalle. Kaikkein yleisin halomuoto on satunnaisissa asennoissa leijailevien kuusikulmaisen särmiön muotoisten jääkiteiden aiheuttama 22 asteen rengas. Rengas on värillinen, sillä valonsäteet kulkevat jääkiteiden läpi ja hajoavat taittuessaan spektrin väreihin. 22 asteen rengas nähdään usein harsopilvessä lännestä lähestyvän säärintaman edellä, minkä takia vanha kansa sanoi halon ennustavan sadetta.
KUVA: TAIVAANVAHTI / URSA
Haloilmiöt syntyvät valon taittuessa ja heijastuessa ilmassa leijuvista jääkiteistä. Kesäkuun 1. päivän aamuna nähtiin upea halonäytelmä Kainuun, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan taivaalla.
Kuva 1. Yleisimmät halomuodot. Taulukko 1. Yleisimpien halomuotojen keskimääräinen esiintymistiheys (kertaa vuodessa) Suomessa.
22° rengas 130 auringonpilari 110 sivuauringot 90 22° sivuavat kaaret 90 zeniitinympäristön kaari 40 46° sivuavat kaaret 20 46° rengas 15 horisonttirengas 10 ala-aurinko 0–20* *Esiintymistiheys vaihtelee suuresti. Pohjois-Suomessa näitä haloja esiintyy runsaasti matalalla leijuvissa jääkiteissä.
ILMASTOKATSAUS 6/2019 | 9
EUR OOPAN HELTE ET
Yleisiä ovat myös auringon nousun tai laskun aikoihin havaittava pylväsmäinen auringonpilari, läiskämäiset sivuauringot sekä helposti huomaamatta jäävät 22 asteen renkaan sivuavat kaaret.
HALOJA NÄHDÄÄN ENITEN KEVÄÄLLÄ JA ALKUKESÄLLÄ Suomessa haloja voidaan havaita yhdellä paikkakunnalla jopa noin 150 päivänä vuoden aikana. Halot ovatkin taivaan valoilmiöistä kaikkein yleisimpiä, jopa yli kymmenen kertaa yleisempiä kuin esimerkiksi sateenkaaret. Eniten haloja nähdään meillä keväällä ja alkukesällä, jolloin on nähty myös upeimmat usean halomuodon näytelmät. Enimmillään taivaalla on nähty parikymmentäkin eri halomuotoa yhtä aikaa, mutta näin näyttävät halonäytelmät ovat todella harvinaisia. Usein nähdään vain lyhyt ja himmeä pätkä jostain neljästä yleisimmästä halomuodosta. Melko usein voidaan sentään havaita pari kolme eri halomuotoa kerralla. Kaikkein harvinaisimpien halomuotojen näkymisen edellytyksenä on, että ilmassa on runsaasti säännöllisen muotoisia, ehjiä
KUVA: ECMWF, COPERNICUS CLIMATE CHANGE SERVICE
Keskilämpötilan poikkeama 25.–29.6.2019
ja tasapintaisia jääkiteitä hyvin stabiilissa asennossa. Viimeksi erityisen kirkas usean halomuodon näytelmä nähtiin varhain kesäkuun 1. päivän aamuna Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueilla. Kuhmossa havaittiin tällöin samanaikaisesti 15 eri halomuotoa, mukaan lukien useita keskimäärin harvemmin kuin kerran vuodessa nähtäviä haloja, kuten sinijuova ja ala-aurinkokaari.
URSA PITÄÄ KIRJAA HALOHAVAINNOISTA Taivaalle katsomisen lisäksi haloja voi seurata tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan ylläpitämällä taivaanvahti.fi -sivustolla, jonne voi myös ilmoittaa omat halohavaintonsa. Sivuston hakutoimintojen avulla voi selata kuvia myös vanhoista halonäytelmistä, joista viime vuosien komeimmat nähtiin 14.5.2014 ja 24.6.2014. Lisäksi sivustolta löytyy tarkempaa lisätietoa haloilmiöistä. Haloilmiöiden ohella sivustolle kerätään havaintoja muistakin ilmakehän ilmiöistä sekä tähtitieteellisistä ilmiöistä. Ilari Lehtonen
Ennätyslämmin kesäkuu Euroopassa Kesäkuun keskilämpötila Euroopassa oli yli 2 °C tavanomaista korkeampi ja noin 1 °C:n korkeampi kuin edellinen kesäkuun ennätys vuodelta 1999. Poikkeuksellinen helleaalto koetteli Etelä- ja Länsi-Eurooppaa 25.–29.6. (kuva), kun vahva korkeapaine toi helteistä ilmaa Saharasta. Lämpötilat nousivat monin paikoin 6–10 °C tavanomaista korkeammiksi, ja esimerkiksi Ranskassa mitattiin maan uusi lämpöennätys, 45,9°C. Yksittäistä helleaaltoa on vaikea yhdistää ilmastonmuutokseen, mutta tällaisten äärisääilmiöiden ennakoidaan yleistyvän ilmaston lämmetessä.
Lähde: Copernicus Climate Change Service Aineisto perustuu C3S ERA5 uusanalyysiin ja normaalijaksona on käytetty jaksoa 1981-2010. 10 | ILMASTOKATSAUS 6/2019
Hadassa Hovestadt
KU U KAU D EN HAVA I N TO
KUVA: ILARI LEHTONEN
Kesäkuun alussa Suomeen vaelsi eteläisten ilmavirtausten avustamina valtavia määriä ohdakeperhosia, jotka olivat lähtöisin Pohjois-Afrikasta ja Lähi-idästä. Ohdakeperhonen on maailman laajimmalle levinnyt päiväperhonen. Se ei kestä Suomen talvea, mutta voi vaeltaa jopa Huippuvuorille asti. Säätutkalla vaeltavia hyönteisiä havaittiin saapuvan Suomeen hyvin paljon 4.–8.6.
ILMASTOKATSAUS 6/2019 | 11
ITÄMERI Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila-analyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.
KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA Meriveden keskimääräinen pintalämpötila kesäkuussa 2019 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1982–2011 keskiarvosta (oik.). Pintalämpötilan havaitut päiväkeskiarvot kesäkuussa 2019 on esitetty 9 asemalta.
MERIVEDEN KORKEUS HAMINA PITÄJÄNSAARI
RAUMA ULKO-PETÄJÄS
HELSINKI KAIVOPUISTO
PIETARSAARI LEPPÄLUOTO
FÖGLÖ DEGERBY
KEMI AJOS
Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen kesäkuussa 2019. Kuvaajissa on esitetty mareografeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus.
12 | ILMASTOKATSAUS 6/2019
A R KTI S E T ALUEET
ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA KESÄKUUSSA
Arktinen merijää peitti kesäkuussa 2019 10,4 miljoonaa neliökilometriä. Merijään laajuus oli 1,4 miljoonaa neliökilometriä eli noin 11 % vertailukauden 1981–2010 keskiarvoa pienempi. Kuluvalla vuosikymmenellä merijään laajuus on ollut kesäkuussa joka vuosi keskimääräistä pienempi. Arktisen merijään reuna oli tavallista pohjoisempana Pohjoisen jäämeren reuna-alueilla. Erityisen vähän jäätä oli Tšuktšimerellä lähellä Beringinsalmea ja Alaskan pohjoispuolella Beaufortinmerellä. Myös Grönlannin länsipuolella Baffininlahdella ja Siperian pohjoispuolella Barentsin-, Karan- ja Laptevinmerillä merijäätä oli paljon keskimääräistä vähemmän. Toisaalta Huippuvuorten lähellä ja osissa Hudsoninlahtea merijäätä oli hieman keskimääräistä enemmän.
Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella kesäkuussa 2019. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1981–2010, kun jäällisen alueen rajana pidetään 15 %:n peittävyyttä.
Merijään peittävyyden poikkeama arktisella alueella jakson 1981-2010 keskiarvosta kesäkuussa 2019.
LÄHTEET
ECMWF Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus
ILMASTOKATSAUS 6/2019 | 13
KASVIHUONEKAAS U P I TOI SU U D ET SU OM ESSA Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.
PALLAS - SAMMALTUNTURI
UTÖ
1 kk
1 vuosi
Useita vuosia
(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)
Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta.
TAUSTATIETOA
• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin kasvien ja maaperän hengityksestä sekä poltto prosessista ja sementintuotannosta. • Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja fossiilisten polttoaineiden käsittelystä. • LUE LISÄÄ: https://ilmatieteenlaitos
14 | ILMASTOKATSAUS 6/2019
T I L ASTOI STA P OI M I T T UA
Meriveden pintalämpötilat olivat Itämerellä kesäkuussa enimmäkseen tavanomaista korkeampia. Suomen rannikolla merivesi oli paikoin nelisen astetta ajankohdan keskiarvoa lämpimämpää. Suojaisessa lahdessa sijaitsevalla Haminan mareografilla meriveden lämpötila kävi ylimmillään jopa yli 23 asteessa.
ILMASTOKATSAUS 6/2019 | 15
L ÄMP ÖTILOJA JA SA D EM ÄÄ R I Ä KESÄ KU U SSA
HELSINKI, KAISANIEMI
JOKIOINEN
JYVÄSKYLÄ
SEINÄJOKI, PELMAA
JOENSUU
SIIKAJOKI, RUUKKI
SODANKYLÄ
UTSJOKI, KEVO
Kesäkuussa 2019 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (musta), ylin lämpötila (pun.) ja alin lämpötila (sin.) lämpötila (°C) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1981–2010. Harmaa viiva kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania. Harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä 95 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy. 16 | ILMASTOKATSAUS 6/2019
L Ä M P ÖTI LOJA JA SA D E M ÄÄ R I Ä K E SÄKUUSSA
KESKILÄMPÖTILA
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA VERTAILUKAUDESTA 1981–2010
SADEMÄÄRÄ
SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA VERTAILUKAUDESTA 1981–2010
ILMASTOKATSAUS 6/2019 | 17
KESÄKUUN KUUKAU SI T I L ASTO
HAVAINTOASEMA
PARAINEN UTÖ
KESKILÄMPÖTILA °C
YLIN LÄMPÖTILA °C
ALIN LÄMPÖTILA °C
SADEMÄÄRÄ MM
SUURIN VRK- HELLEPÄIVIEN SADEMÄÄRÄ LUKUMÄÄRÄ MM KPL
2019
1981– 2010
2019
PVM
2019
PVM
2019
1981– 2010
2019
PVM
2019
1981– 2010
14,5
12,5
20,9
7.
8,1
2.
17,3
41
5,1
26.
0
0
JOMALA JOMALABY
15,7
13,3
26,9
6.
3,4
1.
26,2
53
10,4
1.
1
1
HELSINKI KAISANIEMI
17,3
14,6
26,9
6.
7,1
3.
15,6
57
5,6
3.
3
1
HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA
17,9
14,6
29,7
6.
5,6
1.
15,9
61
3,8
3.
9
3
JOKIOINEN ILMALA
16,7
14,0
29,8
6.
1,9
3.
31,1
63
16,8
8.
7
4
KOUVOLA ANJALA
17,6
14,7
29,4
8.
4,0
3.
17,9
59
6,5
27.
8
4
KANKAANPÄÄ NIINISALO
15,8
13,6
30,4
7.
3,6
3.
24,4
72
12,3
8.
5
3
JYVÄSKYLÄ LENTOASEMA
16,1
13,7
30,4
7.
1,6
3.
38,6
67
15,7
8.
7
3
SAVONLINNA PUNKAHARJU
16,9
14,4
30,1
7.
6,0
1.
28,6
58
6,0
27.
8
3
SEINÄJOKI PELMAA
15,5
13,8
30,0
7.
3,4
3.
34,4
55
11,3
8.
5
3
KUOPIO MAANINKA
16,1
14,1
29,9
7.
3,3
29.
39,4
66
11,2
26.
4
3
LIEKSA LAMPELA
15,7
13,6
28,4
7.
2,0
13.
46,3
68
9,7
26.
5
2
SIIKAJOKI RUUKKI
14,3
13,1
30,4
7.
-0,7
12.
54,6
50
18,6
3.
3
2
SUOMUSSALMI PESIÖ
13,6
12,3
30,0
7.
1,0
13.
70,8
61
10,8
3.
3
1
ROVANIEMI APUKKA
13,2
12,3
29,5
7.
-0,7
3.
72,0
58
18,3
9.
2
2
SODANKYLÄ TÄHTELÄ
12,5
11,6
29,3
7.
1,4
3.
71,3
56
15,4
9.
2
2
INARI SAARISELKÄ
9,5
9,7
27,0
7.
-2,1
30.
87,2
62
21,4
9.
2
1
ENONTEKIÖ KILPISJÄRVI
7,9
7,5
21,2
7.
-0,2
12.
71,3
42
22,2
9.
0
0
UTSJOKI KEVO
9,0
9,6
19,6
6.
0,5
11.
57,7
50
17,3
9.
0
1
AURINGONPAISTETUNNIT
KASVUKAUDEN SEURANTA
KUUKAUSISUMMA
30.6.
KESÄKUUN MAASALAMATIHEYS salamoita / km2
PAIKKAKUNTA
2019
1981–2010
UTÖ
326,2
308
MAARIANHAMINA
327,3
296
TURKU
315,5
276
HKI-VANTAA
340,6
266
kova
KOTKA
364,6
285
0,08
JOKIOINEN
301,1
255
kohtalainen
KOUVOLA
328,4
250
0,025
JYVÄSKYLÄ
296,4
247
heikko
SEINÄJOKI
292,2
273
0,0025
KUOPIO
335,3
258
OULU
385,0
296
ROVANIEMI
255,9
271
SODANKYLÄ
257,2
261
UTSJOKI
226,7
220
18 | ILMASTOKATSAUS 6/2019
Tehoisan lämpötilan summa °Cvrk
eritt. raju 0,8 raju 0,25
K E SÄ KU U N TU U LI T I ED OT Tuulitilastoissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min.
PARAINEN, UTÖ
VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA
KALAJOKI, ULKOKALLA
PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI
KOVATUULISET PÄIVÄT 0–1 m/s tyyni 1–4 m/s heikko
HAVAINTOASEMA
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30.
HELSINKI, HARMAJA HANKO, RUSSARÖ PARAINEN, UTÖ KÖKAR, BOGSKÄR
8–14 m/s navakka
RAUMA, KYLMÄPIHLAJA
21– m/s myrsky
2.
KOTKA, HAAPASAARI
4–8 m/s kohtalainen
14–21 m/s kova
1.
HAMMARLAND, MÄRKET
KRISTIINANKAUPUNKI VALASSAARET KALAJOKI, ULKOKALLA KEMI AJOS
Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä. ILMASTOKATSAUS 6/2019 | 19
KES KILÄ MP ÖTILAN V I I KKOEN N U ST EET JA P O I K K E A M AT V I I KO I L L E 2 8–33 Ennuste on tehty 4.7.2019 ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.
8.7.–14.7.
15.7.–21.7.
22.7.–28.7.
29.7.–4.8.
5.8.–11.8.
12.8.–18.8.
°C
°C
°C
°C
Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) jakson 1999–2018 keskiarvosta (alemmat kuvat).
20 | ILMASTOKATSAUS 6/2019
FM I ’ S M O N TH LY C L I MATE B U L L E TI N – S U MM A RY O F J UNE 201 9
June was warm and dry in Southern Finland In the southern and eastern parts of Finland, the mean temperature in June was 2–3 °C above the long-term average. In the south, June was also very dry. In Northern Finland, on the contrary, precipitation levels were remarkably higher and also the mean temperature was closer to the long-term average. The mean temperature in June was above the long-term average almost over the whole of Finland. The temperature anomaly was largest in the southern and eastern parts of the country. In these areas, June was about 2–3 °C warmer than typically. Southern Lapland and most of Western Finland experienced a month with 1–2 °C above average temperatures. In the most north-easternmost Lapland, however, the mean temperature in June remained slightly below the long-term average. Locally in Southern Finland, a warmer June occurs less often than once in ten years. Mostly it was the warmest June since 2013. There were two periods of warm weather in June. The first warm period began on 4 June and between the 6th and 8th, the weather was exceptionally warm. At this time, daytime temperatures reached widely 30 °C. The highest temperature of the month, 32.3 °C, was measured on the 7th at Kokkola-Pietarsaari Airport in Kronoby and in Oulunsalo Pellonpää, Oulu. In Northern Lapland, the temperature gradient was remarkably strong on 7–8 June. While in the shores of Lake Inari air temperature reached 28– 29 °C, at the same time temperature hardly reached 10 °C only about 100 km northwards in Utsjoki.
The first warm period ended on 9 June and on the 11th, the lowest temperature of the month, -4.5 °C, was measured at Saana fell in Kilpisjärvi. Another warm period took place Enontekiö, Saana, between 16 and 21 June with daytime 11.6. temperatures around 25 °C in the southern and central parts of Finland. The highest temperature during this Kronoby, KokkolaPietarsaari period, 28.7 °C, was measured at Utti Airport and Airport on Midsummer Eve on the 21st. Oulu, Oulunsalo Precipitation levels in June were Pellonpää 7.6. mostly below the long-term average in the southern and central parts of Finland and above the average in the north. In the south, precipitation levels were mainly less than half of the average. In many locations in the southeastern and southwestern parts of the country, only approximately 10–20 mm Highest and lowest temperatures of rain fell during June. In Northern Finland, on the contrary, precipitation levels varied mainly between 50 and 100 mm. The highest amount of precipitation in June, 121.8 mm, was measHIGHLIGHTS: JUNE 2019 • June 2019 was the warmest June on ured in Vuotso, Sodankylä. record both for Europe and the globe. The count of cloud-to-ground flash• In Europe, central and eastern es in June, slightly above 50 000, was Europe were particularly warm for the month as a whole. the largest in June since 2013. Most of • Western and central Europe experithe lightning strikes occurred between enced a short, but intense heatwave the 7th and 9th and on the 21st. Downduring the last week of the month. • Globally, there were only a few pour occurred locally associated with regions cooler than the long-term the thunderstorms.
-4.5°C
+32.3°C
average, in particular over Antarctica.
Ilari Lehtonen ILMASTOKATSAUS 6/2019 | 21
Ilmatieteen laitos ilmastokatsaus@fmi.fi www.ilmastokatsaus.fi