Ilmastokatsaus 12/2019

12/2019 — Lauhat ja kosteat tuulet hallitsivat joulukuun säätä — Lämmin vuosi Etelä-Suomessa ja maailmalla —

S ISÄLTÖ

12/2019

Pääkirjoitus — 3 Lauhat ja kosteat tuulet hallitsivat joulukuun säätä — 4 Sääkehitys joulukuussa — 6 Joulukuun säätapahtumia maailmalta — 7 Lämmin vuosi Etelä-Suomessa ja maailmalla — 8 Hirmumyrsky kuritti Islantia joulukuussa — 10 Kuukauden havainto — 11 Itämeri — 12 Arktiset alueet — 13 Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14 Tilastoista poimittua — 15 Lämpötiloja ja sademääriä joulukuussa — 16 Joulukuun kuukausitilasto — 18 Joulukuun tuulitiedot — 19 Lämpötilan viikkoennusteet — 20 Summary of December 2019 — 21

Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kk jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde.

JOULUKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/joulukuu

ILMASTOKATSAUS 21. vuosikerta ISSN: 2341-6408 DOI: 10.35614/ISSN-23416408-IK-2019-12-00 Ilmestyy noin kuukauden 20. päivänä

2 | ILMASTOKATSAUS 12/2019

JULKAISIJA Ilmatieteen laitos PL 503 00101 Helsinki www.ilmastokatsaus.fi ilmastokatsaus@fmi.fi Vaihde: 029 539 1000

PÄÄTOIMITTAJA Hilppa Gregow

KANNEN KUVA Joonas Kolstela

TOIMITTAJAT Hadassa Hovestadt Tiina Ervasti Ilari Lehtonen Petra Roiha

ULKOASU Marko Myllyaho

© Ilmatieteen laitos

PÄÄ KI RJ OI T U S

Ilmastokriisi ja ilmastolaki Twitterissä ilmastokeskustelun lämpötila on noussut. Ja niin on lämpötila noussut maapallollakin. WMO:n mittausten mukaan, lämpenemisen tahti on kiihtymässä. Vuosi 2019 oli toiseksi tai kolmanneksi lämpimin esiteolliseen aikaan verrattuna. Kaiken takana on ihmisen toiminta monissa ulottuvuuksissaan.

Ilmastolakia (609/2015) ollaan parhaillaan uudistamassa. Lakia päivitetään siten, että tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä toteutuu. Tätä varten uudistetaan myös keskipitkän- ja pitkän aikavälin ilmastosuunnitelmat sekä valmistellaan maankäytön ilmasto-ohjelma. Näin varmistetaan sekä kansainvälisen että EU:n ilmastovelvoitteiden saavuttaminen.

Mediassa ilmastokriisistä keskustellaan joka päivä. Mutta kun on kriisi, pitää löytää myös keinot, joilla kriisistä selviää.

Mahdollisia ilmastolakiin kirjattavia keinoja ovat hiilibudjetti, kompensaatioiden käyttö ja hiilipörssi. Hiilipörssi on kuitenkin vaikeasti yhteensovitettava EU:n ilmastolainsäädännön kanssa. Keinoista on hyvä keskustella yhdessä ja muitakin keinoja voi löytyä. Ilmastolain uudistamisen yhteydessä järjestetään tammikuussa 2020 kohtaamisia useissa Suomen kaupungeissa ja näin mahdollistaan kansalaistenkin osallistuminen ilmastolain uudistukseen.

Uusia keskusteluita ja uutta tietoa on luvassa myös tutkimushankkeiden kautta. Ilmatieteen laitos on mukana Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) vetämässä hankkeessa nimeltään UUSILMA. Hanke käynnistyi vuoden alussa. Sen tavoitteena on selvittää hiilibudjetin, kompensaatioiden käytön ja hiilipörssin ympäristötaloudellista tehokkuutta ja oikeudellista suhtautumista kansalliseen ja kansainväliseen lainsäädäntöön. Ilmatieteen laitos tuottaa arvion eri keinojen kustannustehokkuudesta. Seuraamme UUSILMAN edistymistä ja kerromme siitä Ilmastokatsauksen myöhemmissä numeroissa.

Tässä numerossa esitämme muun muassa yhteenvedon vuoden 2019 säävaihteluista ja analyysin Islannin hirmumyrskystä. Kuuden viikon ennusteet julkaistaan tuttuun tapaan ja niistä näkee, että lauha sää jatkuu.

HILPPA GREGOW Päätoimittaja

Kun on kriisi, pitää löytää keinot, joilla siitä selviää

ILMASTOKATSAUS 12/2019 | 3

-35,4 °C

Utsjoki, Kevojärvi, 9.12.

+8,4 °C

Parainen, Fagerholm, 4.12.

Kuukauden ylin ja alin lämpötila

116,8 mm 88 cm Kuukauden suurin sademäärä, Virolahti, Koivuniemi.

4 | ILMASTOKATSAUS 12/2019

Kuukauden suurin lumen­ syvyys, Sodankylä, Vuotso, 24.12.

KU U KAU S I KATSAUS

Lauhat ja kosteat tuulet hallitsivat joulukuun säätä

KUVA: TIINA ERVASTI

Joulukuu oli viitisen astetta keskimääräistä lämpimämpi. Suurimmassa osassa maata joulukuu oli myös tavanomaista sateisempi ja Lapissa oli paikoin ennätyksellisen paljon lunta, kun taas etelässä oli enimmäkseen lumetonta.

Joulukuussa Suomen säätä hallitsivat pääosin lauhat lännen ja etelän puoleiset ilmavirtaukset ja kuukauden keskilämpötila oli noin 3–6 astetta jakson 1981–2010 keskiarvoa korkeampi. Tavanomaista kylmempi joulukuu Suomessa on ollut viimeksi vuonna 2012, jonka jälkeen on koettu jo seitsemän lauhaa joulukuuta peräkkäin.

Kylmiä säitä joulukuussa oli vain muutamina yksittäisinä päivinä. Kuukauden alussa oli koko maassa heikkoa pakkasta, mutta 4. päivänä Atlantilta levisi hyvin lauhaa ilmaa Suomeen ja erityisesti Etelä-Suomessa sää jatkui erittäin lauhana itsenäisyyspäivän yli.

Lounaissaaristossa Paraisten Fagerholmissa mitattiin 4.12. kuukauden ylin lämpötila, 8,4 °C. Pohjois-Lapissa pakkanen pääsi tyynessä säässä nopeasti kiristymään taivaan seljetessä 9.12. ja Utsjoen Kevojärvellä mitattiin tällöin kuukauden alin lämpötila, -35,4 °C. Joulukuun 11. päivän vastainen yö oli laajalti melko kylmä, mutta tämän jälkeen sää lauhtui jälleen selvästi Lappia myöten.

Joulukuun puolivälissä sään vaihtelu oli vähäistä. Taivas pysyi pilvessä päivästä toiseen eikä lämpötilakaan juuri vaihdellut, vaan pysytteli Etelä-Suomessa muutamia asteita plussan puolella, kun taas Pohjois-Suomessa oli enimmäkseen heikkoa pakkasta. Maan

keskiosissa lämpötila vaihteli kahden viikon ajan vain reilun parin asteen haarukassa nollan tuntumassa. Vuorokauden sisäinen lämpötilan vaihtelu oli useina päivinä vain muutamia asteen kymmenesosia.

Vaihtelun tuntua säähän toi Etelä-Suomen yli itään 18.12. liikkunut matalan keskus, joka toi mukanaan runsaita sateita ja eteläisille merialueille kovia tuulia. Maan keskiosissa sade tuli raskaana märkänä lumena, jonka painosta voimalinjoille kaatuneet puut aiheuttivat paljon sähkökatkoksia.

Jouluna oli edelleen lauhaa, mutta pyhien jälkeen pohjoisesta virtasi kylmää ilmaa. Kylmeneminen jäi kuitenkin hyvin lyhytaikaiseksi, sillä jo 29.12. lännestä virtasi uudestaan hyvin lauhaa ilmaa ja seuraavana päivänä Ahvenanmaalla oli 8 astetta ja Oulussa 5 astetta lämmintä.

SATEINEN JOULUKUU VANKISTI POHJOISEN HANKIA Suurimmassa osassa maata joulukuu oli tavanomaista sateisempi. Etelä-Suomessa satoi yleisesti puolitoistakertaisesti normaaliin verrattuna ja muutamin paikoin kuukauden sademäärä ylitti 100 mm:n rajan. Joulukuun suurin sademäärä oli Virolahden Koi-

vuniemessä mitattu 116,8 mm. Suurin vuorokausisademäärä oli 27,0 mm ja se mitattiin Sysmän Joutsjärvellä 18.12.

Pohjanmaan maakunnissa joulukuun sademäärä oli lähellä pitkän ajan keskiarvoa tai jonkin verran tavanomaista pienempi. Normaaliin verrattuna joulukuu oli sateisin Keski-Lapissa, missä kuukauden sademäärä ylitti pitkän ajan keskiarvot yli kaksinkertaisesti, paikoin jopa kolminkertaisesti.

Muutamilla Itä- ja Keski-Lapin havaintoasemilla saavutettiin havaintohistorian suurimmat asemakohtaiset joulukuun sademäärät. Esimerkiksi yli 50 vuotta sadetta mitanneiden Sodankylän Vuotson 98,7 mm ja Lokan 79,0 mm olivat uusia ennätyksiä.

Pohjoisessa runsaat sateet vankistivat lumipeitettä ja esimerkiksi Sodankylässä lunta oli jouluna enemmän kuin kertaakaan yli 100 vuoteen. Jouluaattoaamun suurin lumensyvyys, 88 cm, mitattiin Sodankylän Vuotsossa.

Tämä oli myös suurin koko kuukautena aamun viralliseen havaintoaikaan Suomessa mitattu lumensyvyys. Vaikka Sodankylän alueella joulu oli ennätyksellisen runsasluminen, on Käsivarren Lapissa koettu vielä lumisempia jouluja. Vuonna 1975 Kilpisjärvellä oli tapaninpäivänä lunta peräti 124 cm.

Ilari Lehtonen ILMASTOKATSAUS 12/2019 | 5

SÄÄKEHITYS JOULU KU U SSA Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).

Teksti: Ilari Lehtonen

4.12. Joulukuun alkupäivinä oli länsiluoteisessa virtauksessa koko maassa heikkoa pakkasta, mutta 4.12. alkaen lännen ja lounaan väliltä virtasi Suomeen hyvin lauhaa ilmaa. Seuraavina päivinä maamme yli itään liikkui useita sadealueita ja etenkin Etelä-Suomessa sää jatkui hyvin lauhana itsenäisyyspäivän yli.

11.12. Islannin hirmumyrskyn aiheuttanut matalan keskus oli Färsaarten lähellä.

Matala­paineeseen liittynyt rintamavyöhyke saapui Suomeen päivällä lännestä ja sää lauhtui nopeasti. Seuraavalla viikolla Suomessa vallitsi lauha etelän ja kaakon välinen ilmavirtaus, jossa lämpötilan vaihtelu oli hyvin vähäistä.

18.12. Etelä-Suomen yli itään liikkui melko syvä matalan keskus, jonka myötä keskiseen Suomeen satoi raskasta märkää lunta kymmenkunta senttiä, paikoin enemmänkin. Raskas lumi taivutti puita sähkölinjoille katkoen sähköt yli 60 000 kotitaloudelta.

Suomenlahden rannikolla luoteistuuli oli illalla kovaa ja Hangon Russarössä tuulen nopeus ylitti myrskyrajan.

25.12. Jouluna Etelä-Suomessa oli plus­ asteita ja pohjoisempana heikkoa pakkasta.

Sää oli pilvinen ja jouluyön sekä joulupäivän kuluessa sadealue liikkui maamme yli pohjoiseen. Joulun jälkeen pohjoisesta virtasi Suomeen kylmää ilmaa, mutta tämän jälkeen lännestä virtasi jälleen hyvin lauhaa ilmaa 29.–30. päivinä. Uudenvuodenyöksi tuuli kääntyi luoteeseen ja sää kirkastui ­ sekä pakastui.

6 | ILMASTOKATSAUS 12/2019

J O U LU KU U N SÄÄTA PA H TU M I A M AAI LM ALTA

MERKITTÄVIMPIÄ SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALLA JOULUKUUSSA 2019 MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA Joulukuun keskimääräinen maa- ja merialueiden pintalämpötila oli mittaushistorian toiseksi korkein. Mittaukset aloitettiin vuonna 1880.

YHDYSVALLAT Yhdysvalloissa oli laajalti keskimääräistä lämpimämpää ja kulunut joulukuu oli mittaushistorian kuudenneksi lämpimin.

HAVAIJI Havaijilla joulukuu oli ­mittaushistorian ­lämpimin.

ARKTINEN MERIJÄÄ Arktisen merijään keskimääräinen laajuus oli vajaan kymmenyksen pienempi kuin vuosien 1981–2010 joulukuun keskiarvo. Satelliittihavaintoihin perustuva joulukuun merijään laajuus oli vuonna 1979 alkaneen mittausjakson viidenneksi pienin yhdessä vuoden 2006 kanssa.

EUROOPPA Euroopassa joulukuu oli mittaushistorian toiseksi lämpimin.

Vain vuoden 2015 joulukuu oli vielä lämpimämpi. Espanjassa ja Ranskassa joulukuu oli keskilämpötilaltaan viiden lämpimimmän joulukuun joukossa.

AASIA Aasian länsi- ja keskiosissa keskilämpötila oli tavanomaista korkeampi kun taas paikoin itä- ja eteläosassa lämpötila oli tavanomainen tai tavanomaista alhaisempi. Kokonaisuudessaan Aasiassa joulukuu oli mittaushistorian kahdeksanneksi lämpimin.

TAIFUUNI PHANFONE 19.–29. joulukuuta 2019 Max. keskituulennopeus 49 m/s (175 km/h) Phanfone rantautui Filippiineille 25. joulukuuta ja toi mukanaan voimakkaita tuulia sekä rankkasateita.

KARIBIAN ALUE Karibian alueella joulukuu oli mittaus­historian viidenneksi lämpimin.

ETELÄ-AMERIKKA Etelä-Amerikassa koettiin mittaushistorian kolmanneksi lämpimin joulukuu.

ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ Merijään keskimääräinen laajuus oli joulukuussa noin 10 % pienempi kuin vuosien 1981–2010 joulukuiden keskiarvo.

Satelliittihavaintoihin perustuva joulukuun merijään laajuus oli vuonna 1979 alkaneen mittausjakson viidenneksi pienin.

AFRIKKA Afrikassa joulukuu oli mittaushistorian kolmanneksi läm­ pi­min.

AUSTRALIA Australiassa oli ennätyksellisen lämmintä ja kuivaa joulukuussa.

Metsäpaloriski-indeksi oli joulukuussa ennätyksellisen korkealla tarkasteltaessa koko Australian kuukausittaista keskiarvoa.

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA JOULUKUUSSA 2019 JAKSON 1981–2010 KESKIARVOSTA MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA).

LISÄTIETOA

https://www.ncdc.noaa.gov/sotc/global/201912 https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins

Lähde: NOAA/NCDC Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus ILMASTOKATSAUS 12/2019 | 7

Lämmin vuosi Etelä-Suomessa ja maailmalla

8 | ILMASTOKATSAUS 12/2019

Y H TE E N V E TO V U O DE N 2 01 9 SÄÄSTÄ

KUVA: ILARI LEHTONEN

Keskilämpötila Suomessa vuonna 2019

Kuukausi

Sademäärä Suomessa vuonna 2019

Sademäärä (% normaalista)

Suomessa vuosi 2019 oli noin 0,9 °C jakson 1981– 2010 keskiarvoa lämpimämpi. Etelä-Suomessa oli selvästi tavanomaista lämpimämpää, mutta Lapissa keskilämpötila oli lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Viimeksi Lapissa oli kylmempi vuosi vuonna 2012 ja Koillis-Lapissa vuoden keskilämpötila jäi paikoin jopa vähän normaalia alemmaksi. Etelä- ja lounaisrannikolla sen sijaan oli noin 1,5 °C normaalia lämpimämpää ja siellä vuosi oli yleisesti mittaushistorian kolmanneksi lämpimin, vain vuosien 2008 ja 2015 jäätyä vielä lämpimämmiksi. Korkein vuosikeskilämpötila mitattiin Paraisten Utön asemalla, missä vuoden keskilämpötila oli nyt 8,0 °C, kun vuonna 2015 samalla asemalla mitattiin vuoden keskilämpötilaksi 8,4 °C, joka on korkein Suomessa koskaan mitattu vuosikeskilämpötila.

Yksittäisistä kuukausista keskilämpötila poikkesi normaalista eniten joulukuussa, joka oli noin viisi astetta tavallista lämpimämpi (kuva 1). Myös helmikuussa, huhtikuussa ja kesäkuussa keskilämpötila oli koko maan tasolla tarkasteltuna selvästi tavanomaista korkeampi, joskin sekä helmikuu että kesäkuu olivat Lapin koillisosissa jopa hieman normaalia kylmempiä. Huhtikuu oli niin lämmin, että suuressa osassa maata lämpimämpi huhtikuu on koettu vain vuonna 1921. Keskimääräistä kylmempiä kuukausia olivat tammikuu, heinäkuu ja lokakuu.

Suomessa kesä oli tavallista kuivempi ja myös huhtikuu oli erittäin kuiva, kun taas toukokuussa satoi runsaasti. Loppuvuoden kuukausina satoi enimmäkseen tavallista enemmän. Suurin vuosisademäärä, 829,9 mm, mitattiin Puolangan Paljakan havaintoasemalla ja pienin, 376,2 mm, Utsjoen Kevolla.

Vuoden merkittävimpiin säätapahtumiin kotimaassa lukeutui Aapeli-myrsky, joka koetteli Ahvenanmaata ja Pohjanmaan rannikkoa tammikuun 2. päivän vastaisena yönä. Myrskyn yhteydessä rikottiin niin merialueiden tuuli- kuin aallonkorkeusennätyksiä. Uudeksi merialueiden 10 minuutin keskituulen nopeuden ennätykseksi kirjattiin Kökarin Bogskärissä mitattu 32,5 m/s.

Lämpötilan poikkeama normaalista (°C)

Suomessa säävuosi alkoi Aapeli-myrskyllä ja päättyi hyvin lauhaan joulukuuhun. Maailmanlaajuisesti vuosi 2019 oli mittaushistorian toiseksi lämpimin.

Kuukausi

Kuva 1. Keskilämpötilan ja sademäärän poikkeama Suomessa vuonna 2019 jakson 1981–2010 keskiarvosta.

Kuva 2. Keskilämpötilan poikkeama vuonna 2019 jakson 1981–2010 keskiarvosta.

ILMASTOKATSAUS 12/2019 | 9

IS L AN N IN HIRMUM YR SKY

KUVA: ISLANNIN METEOROLOGINEN LAITOS

Kesällä Suomessa oli sekä viileitä että lämpimiä sääjaksoja. Euroopassa oli tukalia helteitä ja heinäkuun lopulla hyvin lämmintä ilmaa virtasi Suomeenkin viikon ajaksi. Etelärannikolla ja toisaalta Tornionjokilaaksossa mitattiin tällöin uusia paikkakuntakohtaisia lämpöennätyksiä.

MAAILMANLAAJUISESTI VUOSI OLI TOISEKSI LÄMPIMIN Maailmanlaajuisesti vuosi 2019 oli mittaushistorian toiseksi lämpimin, niukasti viileämpi kuin vuosi 2016, ja melkein 0,6 °C jakson 1981–2010 keskiarvoa lämpimämpi. Viisi lämpimintä vuotta ovat olleet vuodet 2015–2019. Erityisen lämmin vuosi oli muun muassa Australiassa, Alaskassa sekä Euroopan keski- ja itäosissa (kuva 2). Tavanomaista viileämpää oli melko laajalla alueella Kanadan eteläosissa.

Euroopassa oli kesäkuukausien lisäksi erittäin lämmintä helmikuussa, ja useassa maassa saavutettiin uusi helmikuun lämpöennätys. Muun muassa Englannissa lämpötila nousi ensimmäistä kertaa mittaushistorian aikana helmikuussa yli 20 asteeseen. Ruotsissa uudeksi helmikuun lämpöennätykseksi kirjattiin Karlshamnissa 26.2. mitattu 16,7 °C. Joulukuussa puolestaan rikkoutuivat Islannin ja Ison-Britannian aiemmat joulukuun lämpöennätykset, kun 2.12. mitattiin Islannin Kvískerjumissa 19,7 °C ja 28.12. Achfaryssa Skotlannissa 18,7 °C. Australiassa pitkään jatkunut kuivuus voimistui edelleen joulukuussa, joka oli siellä ennätyksellisen kuuma ja kuiva. Nullarborissa mantereen eteläosassa mitattiin 19.12. uusi Australian joulukuun lämpöennätys, 49,9 °C. Australian kaakkoisosassa maastopalokausi on kuivuuden takia muodostunut erittäin vaikeaksi.

Henkilövahingoissa mitattuna vuoden tuhoisin trooppinen hirmumyrsky oli Idai, joka iski maaliskuussa Mosambikiin ja vaati noin 1300 kuolonuhria. Huhtikuun lopulla Mosambikiin iski vielä toinen voimakas trooppinen hirmumyrsky Kenneth.

Atlantin hurrikaanikauden voimakkain myrsky oli elokuun lopulla kehittynyt Dorian, josta muodostui yksi kaikkien aikojen voimakkaimmista hurrikaaneista Atlantilla. Dorian rantautui Bahamalle syyskuun 1. päivänä, jolloin hurrikaanin tuulet puhalsivat jopa yli 80 m/s nopeudella.

Myrskyä pidetään Bahaman historian pahimpana luonnonkatastrofina.

Ilari Lehtonen 10 | ILMASTOKATSAUS 12/2019

Hirmumyrsky kuritti Islantia joulukuussa Islannissa koettiin 10.-11.12.2019 äärimmäisen voimakas talvimyrsky, jonka aiheutti Islannin yli kulkenut erittäin nopeasti syventynyt matalapaine. Ilmanpaine laski 18 tunnin aikana 25 hPa matalapaineen keskuksessa ja alimmillaan mitattiin 946,5 hPa lukema Fonti-nimisellä havaintoasemalla.

Saaren pohjoisosaa kurittivat jopa hirmumyrskyn voimalla puhaltavat pohjoisenpuoleiset tuulet. Vuoristoisella alueella sijaitsevalla Skálafell-asemalla mitattiin yli 50 m/s keskituulia. Usealla pitkään toimineella havaintoasemalla mitattiin uusi asemakohtainen tuuliennätys.

Kovan tuulen lisäksi myrsky toi mukanaan voimakkaat lumisateet. Saaren pohjoisosassa tuuli kasasi lunta jopa 1-2 metriä korkeiksi kinoksiksi. Suurin osa Islannin maanteistä suljettiin liikenteeltä myrskyn ajaksi ja sähköt menivät poikki monin paikoin. Myrskystä kärsivät myös saaressa vapaana vaeltavat islanninhevoset, joita menehtyi jopa yli 100 yksilöä runsaan lumentulon vuoksi.

Islannin meteorologian laitos käytti myrskyn kohdalla ensimmäisen kerran vuonna 2017 aloittaneen varoitusjärjestelmänsä korkeinta eli punaista tasoa varoittamaan vaarallisesta säästä.

Hadassa Hovestadt ja Ilari Lehtonen

KU U KAU D EN HAVA I N TO

KUVA: HADASSA HOVESTADT

Joulu oli Etelä- ja LänsiSuomessa laajalti lumeton, kun taas pohjoisessa lunta oli paikoin ennätyksellisen paljon. Sodankylän Tähtelässä joulu oli aseman yli 100-vuotisen havaintohistorian lumisin. Aattona lunta oli 74 cm, kun edellinen ennätys vuodelta 1979 oli 62 cm. Vuotson kylässä lunta oli vielä enemmän, 88 cm. Sodankylän vähälumisin joulu oli vuonna 1938, jolloin aattona oli vain 2 cm lunta.

ILMASTOKATSAUS 12/2019 | 11

ITÄMERI Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila- ja jääanalyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista. Jäällisen alueen rajana pidetään 15 %:n peittävyyttä. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.

KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA JA JÄÄTILANNE Meriveden keskimääräinen pintalämpötila joulukuussa 2019 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1982–2011 keskiarvosta (oik.). Pintalämpötilan havaitut päiväkeskiarvot joulukuussa 2019 on esitetty 9 asemalta. Jääanalyysi kuvaa jäätilanteen kuukauden keskiarvoa, ja jään klimatologia kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1982–2011.

MERIVEDEN KORKEUS HAMINA PITÄJÄNSAARI

RAUMA ULKO-PETÄJÄS

HELSINKI KAIVOPUISTO

PIETARSAARI LEPPÄLUOTO

FÖGLÖ DEGERBY

KEMI AJOS

Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen joulukuussa 2019. Kuvaajissa on esitetty mareografeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus. Keltainen vaakaviiva (matala tai korkea vesi) kuvaa vedenkorkeuden varoitusrajaa.

12 | ILMASTOKATSAUS 12/2019

A R KTI S E T ALUEET

ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA JOULUKUUSSA

Arktinen merijää peitti joulukuussa 11,8 miljoonaa neliökilometriä. Merijään laajuus oli 1,0 miljoonaa neliökilometriä eli vajaan kymmenyksen vertailukauden (1981–2010) keskiarvoa pienempi. Joulukuinen merijään laajuus on ollut suurin piirtein samoissa lukemissa vuodesta 2015. Ennätysalhainen joulukuun merijään laajuus koettiin vuonna 2010 (-11 %).

Merijään laajuus oli joulukuussa alle keskiarvon Pohjoisella jäämerellä Atlantin ja Tyynen valtameren läheisillä alueilla. Näihin alueihin lukeutuvat Tšuktšimeri ja Beringinsalmi, Labradorinmeri ja Baffininlahti, sekä Grönlanninmeri ja Barentsinmeri. Merijäätä esiintyi keskimääräistä hieman enemmän Huippuvuorien pohjoispuolella ja Karanmerellä.

Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella joulukuussa 2019. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1981–2010, kun jäällisen alueen rajana pidetään 15 %:n peittävyyttä.

Merijään peittävyyden poikkeama arktisella alueella jakson 1981-2010 keskiarvosta joulukuussa 2019.

LÄHTEET

ECMWF Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus

ILMASTOKATSAUS 12/2019 | 13

KASVIHUONEKAAS U P I TOI SU U D ET SU OM ESSA Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.

PALLAS - SAMMALTUNTURI

UTÖ

1 kk

1 vuosi

Useita vuosia

(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)

Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta.

TAUSTATIETOA

• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin kasvien ja maaperän hengityksestä sekä poltto­­­­ pro­sessista ja sementintuotannosta.

• Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja fossiilisten polttoaineiden käsittelystä.

• LUE LISÄÄ: https://ilmatieteenlaitos

14 | ILMASTOKATSAUS 12/2019

T I L ASTOI STA P OI M I T T UA

Vuoden 2019 alin lämpötila, -39,1 astetta, mitattiin Utsjoen Kevojärvellä 5. helmikuuta ja vuoden ylin, 33,7 astetta, Porvoon Emäsalossa 28. heinäkuuta. Suurin vuosisademäärä 829,9 millimetriä, mitattiin­ Puolangan Paljakassa ja pienin, 376,2 millimetriä Utsjoen Kevolla.

ILMASTOKATSAUS 12/2019 | 15

L ÄMP ÖTILOJA JA SA D EM ÄÄ R I Ä J OU LU KU U SSA

HELSINKI, KAISANIEMI

JOKIOINEN

JYVÄSKYLÄ

SEINÄJOKI, PELMAA

JOENSUU

SIIKAJOKI, RUUKKI

SODANKYLÄ

UTSJOKI, KEVO

Joulukuussa 2019 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (musta), ylin lämpötila (pun.) ja alin lämpötila (sin.) lämpötila (°C) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1981–2010.

Harmaa viiva kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania. Harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä 95 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy.

16 | ILMASTOKATSAUS 12/2019

L Ä M P ÖTI LOJA JA SA D E M ÄÄ R I Ä J O U LU KUUSSA

KESKILÄMPÖTILA

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA VERTAILUKAUDESTA 1981–2010

SADEMÄÄRÄ

SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA VERTAILUKAUDESTA 1981–2010

ILMASTOKATSAUS 12/2019 | 17

JO ULUKUUN KUUKAU SI T I L ASTO

HAVAINTOASEMA

PARAINEN UTÖ

KESKILÄMPÖTILA °C

YLIN LÄMPÖTILA °C

ALIN LÄMPÖTILA °C

SADEMÄÄRÄ MM

SUURIN VRK- LUMENSYVYYS SADEMÄÄRÄ 15. PNÄ MM CM

2019

1981– 2010

2019

PVM

2019

PVM

2019

1981– 2010

2019

PVM

2019

1981– 2010

4,2

1,2

7,7

9.

-3,6

28.

79,7

55

15,1

18.

0

2

JOMALA JOMALABY

2,7

-0,4

8,0

30.

-7,2

28.

106,5

59

18,5

14.

0

5

HELSINKI KAISANIEMI

2,6

-2,0

7,7

9.

-7,1

29.

76,4

58

16,2

18.

0

8

HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

1,4

-3,2

6,9

9.

-9,9

29.

93,0

58

18,1

18.

2

6

JOKIOINEN ILMALA

0,6

-3,9

6,3

7.

-10,0

28.

74,4

47

20,0

18.

0

8

KOUVOLA ANJALA

0,8

-4,3

6,5

9.

-10,4

29.

82,7

60

18,6

18.

2

11

KANKAANPÄÄ NIINISALO

-0,3

-4,6

5,2

6.

-13,5

28.

57,2

53

8,5

7.

0

12

JYVÄSKYLÄ LENTOASEMA

-1,4

-6,2

4,3

30.

-20,0

28.

64,2

47

9,0

7.

16

15

SAVONLINNA PUNKAHARJU

-0,5

-6,0

5,4

9.

-11,8

29.

65,9

52

19,8

18.

3

16

SEINÄJOKI PELMAA

-0,5

-5,0

5,0

5.

-15,1

28.

32,4

39

8,1

8.

0

11

KUOPIO MAANINKA

-1,5

-6,8

3,9

30.

-17,9

28.

45,6

47

6,7

7.

15

15

LIEKSA LAMPELA

-2,0

-8,0

3,6

9.

-21,2

28.

56,6

45

9,1

29.

13

18

SIIKAJOKI RUUKKI

-1,7

-7,0

5,1

4.

-20,7

28.

34,9

37

6,4

29.

10

14

SUOMUSSALMI PESIÖ

-3,7

-9,3

2,6

30.

-22,9

11.

71,8

49

10,2

29.

56

27

ROVANIEMI APUKKA

-4,5

-10,7

2,2

5.

-27,9

11.

52,4

37

5,8

23.

36

19

SODANKYLÄ TÄHTELÄ

-5,6

-11,7

1,7

5.

-26,8

11.

68,9

34

9,0

16.

53

30

INARI SAARISELKÄ

-6,6

-10,9

0,7

5.

-23,8

11.

75,2

37

7,9

4.

52

38

ENONTEKIÖ KILPISJÄRVI

-8,3

-11,7

3,9

5.

-27,4

21.

51,4

44

7,0

1.

31

41

UTSJOKI KEVO

-8,2

-12,3

1,5

29.

-33,2

10.

39,1

25

9,2

4.

48

32

AURINGONPAISTETUNNIT

LUMENSYVYYS 15.12.

KUUKAUSISUMMA PAIKKAKUNTA

2019

1981–2010

UTÖ

15,2

26

MAARIANHAMINA

15,7

26

TURKU

15,1

27

HKI-VANTAA

24,7

26

KOTKA

18,2

22

JOKIOINEN

17,6

25

KOUVOLA

12,0

16

JYVÄSKYLÄ

5,0

14

SEINÄJOKI

9,9

18

KUOPIO

6,1

12

OULU

0,6

8

ROVANIEMI

0,0

3

SODANKYLÄ

0,1

1

UTSJOKI

0,0

0

18 | ILMASTOKATSAUS 12/2019

31.12.

J O U LU KU U N TU U LI T I ED OT Tuulitilastoissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min.

PARAINEN, UTÖ

VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

KALAJOKI, ULKOKALLA

PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI

KOVATUULISET PÄIVÄT 0–1 m/s tyyni 1–4 m/s heikko

HAVAINTOASEMA

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30. 31.

HELSINKI, HARMAJA HANKO, RUSSARÖ PARAINEN, UTÖ KÖKAR, BOGSKÄR

8–14 m/s navakka

RAUMA, KYLMÄPIHLAJA

21– m/s myrsky

2.

KOTKA, HAAPASAARI

4–8 m/s kohtalainen

14–21 m/s kova

1.

HAMMARLAND, MÄRKET

KRISTIINANKAUPUNKI VALASSAARET KALAJOKI, ULKOKALLA KEMI AJOS

Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä.

ILMASTOKATSAUS 12/2019 | 19

KES KILÄ MP ÖTILAN V I I KKOEN N U ST EET JA P O I K K E A M AT V I I KO I L L E 4 – 9 Ennuste on tehty 16.1.2019 ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.

20.1.–26.1.

27.1.–2.2.

3.2.–9.2.

10.2.–16.2.

17.2.–23.2.

24.2.–1.3.

°C

°C

°C

°C

Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) jakson 1999–2018 keskiarvosta (alemmat kuvat).

20 | ILMASTOKATSAUS 12/2019

F M I ’S MO N TH LY C L I MATE B U L L E TI N – S U MM A RY O F D E C E M B ER 201 9

Mild winds dominated weather in December Mild westerly and southerly winds bringing moist air into Northern Europe dominated weather in December. Christmas was locally the snowiest in record in Lapland whereas there was no snow at all widely in Southern and Western Finland.

According to the statistics of the Finnish Meteorological Institute, the mean temperature in December was approximately 3–6 °C above the longterm average. It was already a seventh year in a row with above average mean temperature in December.

There were only a few cold days in December. It was locally very cold in northern Lapland in the 9th when the lowest temperature of the month, -35.4 °C, was measured in Kevojärvi, Utsjoki. The night of 11 December was mainly rather cold as well as the short period from the 27th to the night of 29th. Weather turned markedly warmer during the 29th due to a strong westerly airflow and the next day was widely exceptionally warm as temperature climbed up to 8 °C at the Åland Islands and to 5 °C as north as in Oulu.

It was also particularly mild around the Finnish Independence Day in early December and the highest temperature of the month, 8.4 °C, was measured on 4 December in Fagerholm, Pargas.

In mid-December, temperature remained widely almost constant for two weeks. In Central Finland, for example, temperature ranged approximately between -2 °C and +1 °C from the 12th all the way until the 26th. At the same time, it was cloudy day after another. On 18 December, however, a deep low that passed over Southern Finland brought some variation to the otherwise stationary weather. Heavy wet snowfall caused

power outages in the central parts of country by bending and breaking trees over power lines. On the Finnish southern coastline, on the other hand, gale-force northwesterly winds were measured.

Precipitation levels were mainly above the average in December. In Southern Finland, the precipitation levels were approximately 1.5-fold com- Utsjoki, Kevojärvi, 9.12. pared to the average and exceeded 100 mm on some locations. The highest level of precipitation, 116.8 mm, was received in Koivuniemi, Virolahti.

Pargas, Fagerholm, In some regions in Western Finland, 4.12. the level of precipitation was below the average. Compared to the long-term average, the precipitation levels were most exceptional in Central and Eastern Lapland where new station-specific precipitation records were measured in some locations. These included 98.7 mm of precipitation in Vuotso, Sodankylä and 79.0 mm in Lokka, Sodankylä.

As in Lapland most of precipitation fell as snow, snow cover in this part of the HIGHLIGHTS: DECEMBER 2019 country thickened markedly in Decem• Globally, December 2019 was more ber. For example, in Tähtelä, Sodankylä, than 0.7°C warmer globally than the December average for 1981-2010, on Christmas was the snowiest in record for a par with 2015, making these two more than 100 years of observations. The months jointly the warmest Decemhighest snow depth in December was 88 bers in the data record. It was 3.2°C warmer over Europe than the average cm measured in Vuotso, Sodankylä on for 1981-2010, making it the warmest Christmas eve. However, the national snow December on record for Europe. depth record for December is still consid• In Australia dry conditions, combined with hot and windy weather, erably higher, 124 cm, measured in Kilpiscontributed to the development of järvi, Enontekiö on 26 December 1975.

-35.4 °C +8.4 °C

intense and widespread bushfires.

Ilari Lehtonen

Source: Copernicus Climate Bulletin ILMASTOKATSAUS 12/2019 | 21

Ilmatieteen laitos ilmastokatsaus@fmi.fi www.ilmastokatsaus.fi