4/2019 — Huhtikuu oli hyvin lämmin ja aurinkoinen — Myrsky ravistelee kävijöitä uudessa näyttelyssä —
S ISÄLTÖ
4/2019
Pääkirjoitus — 3 Huhtikuu oli hyvin lämmin ja aurinkoinen — 4 Sääkehitys huhtikuussa — 6 Huhtikuun säätapahtumia maailmalta — 7 Myrsky ravistelee kävijöitä uudessa näyttelyssä — 8 Maailman merien päivä — 10 Kuukauden havainto — 11 Itämeri — 12 Arktiset alueet — 13 Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14 Tilastoista poimittua — 15 Lämpötiloja ja sademääriä huhtikuussa — 16 Huhtikuun kuukausitilasto — 18 Huhtikuun tuulitiedot — 19 Lämpötilan viikkoennusteet — 20 Summary of April 2019 — 21
Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kk jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus HUHTIKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/huhtikuu
ILMASTOKATSAUS 21. vuosikerta ISSN: 2341-6408 DOI: 10.35614/ISSN-23416408-IK-2019-04-00 Ilmestyy noin kuukauden 20. päivänä
2 | ILMASTOKATSAUS 4/2019
JULKAISIJA Ilmatieteen laitos PL 503 00101 Helsinki www.ilmastokatsaus.fi ilmastokatsaus@fmi.fi Vaihde: 029 539 1000
PÄÄTOIMITTAJA Hilppa Gregow
KANNEN KUVA Ilari Lehtonen
TOIMITTAJAT Hadassa Hovestadt Tiina Ervasti Ilari Lehtonen Petra Roiha
ULKOASU Marko Myllyaho
© Ilmatieteen laitos
PÄÄ KI RJ OI T U S
Pitkiä ennusteita ja kokeiluja Huomasitteko, että huhtikuussa hämmästelimme jälleen kevään saapumista? Huhtikuussa kevät eteni harppauksin. Pääsiäinen oli tänä vuonna lämmin ja samaten oli vapun aatto. Lumi suli maan pohjoisosassa vauhdilla ja ilmastokatsauksen toimituksessa jo mietimme, että tarvitaankohan lumikarttoja enää huhtikuun numerossa. Kevät oli huhtikuun päättyessä huomattavasti tavanomaista pidemmällä. Huhtikuussa rikottiin myös lämpötiloihin liittyvä ennätys. Tämän jännittävän yksityiskohdan löydätte, kun luette ilmastokatsausta pidemmälle. Ennätysten jatkuva tulva pistää kyllä miettimään, että mitäköhän seuraavaksi. Miten käy toukokuussa ja kesällä? Koemmeko vastaavaa kuin vuosi sitten toukokuusta elokuuhun ulottuvalla jaksolla? Ilmastokatsauksessa julkaistavan kuuden viikon ennusteen mukaan toukokuun loppu on viileä niin Suomessa kuin koko Pohjois- ja Länsi-Euroopassa. Kesäkuussa tavanomaista lämpimämpää ilmaa virtaa kaakosta kohti Suomea. Näillä näkymin vietämme kesäkuuta kuitenkin varsin keskimääräisissä lämpötiloissa. Toki voimme ennustaa monia muitakin suureita kuin vain lämpötilaa. Tarkoilla paikkatietoaineistoilla voimme tehdä myös perinteisistä ilmastoaikasarjoista aivan uudenlaisia tukipalveluita. Toivoisimme lukijoiltamme palautetta siitä, millaisia pitkiä ennusteita Ilmatieteen laitokselta toivotaan. Ottakaa siis rohkeasti yhteyttä. Tehdään pitkiä ennusteita ja kokeiluja yhdessä.
HILPPA GREGOW Päätoimittaja
Ennätysten jatkuva tulva pistää miettimään, että mitäköhän seuraavaksi. Koemmeko vastaavaa kuin vuosi sitten toukokuusta elokuuhun ulottuvalla jaksolla?
ILMASTOKATSAUS 4/2019 | 3
-22,2 °C
Enontekiö, Kilpisjärvi, 5.4.
+22,8 °C Turku, Artukainen, 27.4.
Kuukauden ylin ja alin lämpötila
7,0 °C 1,8 mm
Huhtikuun keskilämpötila Turun Artukaisissa oli korkein Suomessa mitattu huhtikuun keskilämpötila sitten vuoden 1921.
4 | ILMASTOKATSAUS 4/2019
Huhtikuu oli laajoilla alueilla hyvin kuiva. Kaikkein vähiten satoi Paraisten Utön havaintoasemalla, vain 1,8 mm.
KU U KAU S I KATSAUS
Huhtikuu oli hyvin lämmin ja aurinkoinen
KUVA: ILARI LEHTONEN
Huhtikuu oli koko maassa selvästi tavanomaista lämpimämpi ja kuukauden lopulla lämpötilat olivat useina päivinä jo varsin kesäisiä. Korkeapaineet hallitsivat huhtikuun säätä ja sateet jäivät monin paikoin niukoiksi. Huhtikuun keskilämpötila oli noin 2–4 astetta pitkän ajan keskiarvoja korkeampi. Kuukausi oli laajalti poikkeuksellisen lämmin ja erityisesti päivälämpötilat olivat huomattavan korkeita. Säätyyppi oli huhtikuussa korkeapainevoittoinen ja pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta aurinko paistoi paljon normaalia enemmän. Aurinkoisessa korkeapainesäässä myös sateet jäivät vähiin. Etelä-Suomessa ja toisaalta Pohjanmaalla sekä Lapissa huhtikuussa satoi laajoilla alueilla alle 10 mm. Sen sijaan Satakunnasta Etelä-Savon pohjoisosiin ulottuvalla kapeahkolla vyöhykkeellä huhtikuun sademäärä oli paikoin normaalia suurempi. Tälläkin alueella lähes kaikki sade tuli parin vuorokauden aikana kuukauden 7. ja 9. päivien välillä. Mikkelin Pitkähiekan havaintoasemalla satoi 8.4. yhden vuorokauden aikana peräti 41,8 mm, kun normaalisti koko huhtikuun sademäärä jää tätä pienemmäksi. Koko huhtikuun suurin sademäärä oli Ikaalisten Vehuvarpeessa mitattu 60,7 mm. Vähiten satoi puolestaan Turun ulkosaaristossa Paraisten Utön asemalla, vain 1,8 mm. Jo huhtikuun ensimmäisellä viikolla maassamme vallitsi pääosin lämmin ja aurinkoinen korkeapainesää. Alkukuun lämpimin päivä oli monin paikoin 6.4., jolloin Porissa mitattiin 15,1 °C.
Katkos lämpimään ja aurinkoiseen säähän tuli huhtikuun ensimmäisen viikon jälkeen. Maan keskivaiheille runsaita sateita aiheuttanut matalapaine liikkui etelärannikkoa viistäen koilliseen, ja samaan aikaan Norjanmerellä voimistuneen korkeapaineen vaikutuksesta koillisesta virtasi meille kylmää ilmaa. Sateet tulivat tällöin suurimmaksi osaksi lumena. Satakunnassa, Pirkanmaan pohjoisosissa ja Keski-Suomessa uutta lunta kertyi monin paikoin parikymmentä senttiä. Ahvenanmaallakin lunta satoi kymmenisen senttiä. Huhtikuun puolivälissä Norjanmeren korkeapaine siirtyi Skandinavian ylle ja aurinkoisessa säässä päivälämpötilat alkoivat kohota nopeasti. Kiirastorstaina 18.4. Kemiössä mitattiin jo 19,3 °C. Heti pääsiäisen jälkeen etelästä virtasi entistä lämpimämpää ilmaa. 23.– 27.4. yli 20 asteen päivälämpötiloja mitattiin Pohjois-Pohjanmaan eteläosia myöten. Myös Lapissa oli lämmintä ja esimerkiksi Rovaniemen Apukassa 25.4. mitattu 17,2 °C oli aseman uusi huhtikuun ennätys. Jopa kylmän meren keskellä Utössä mitattiin 27.4. 15,9 °C, joka oli niin ikään uusi asemakohtainen huhtikuun lämpöennätys. Kuukauden ylin lämpötila, 22,8 °C, mitattiin 27.4. Turun Artukaisissa. Etelä-Suomessa myös 26.4. vastainen yö oli vuodenaikaan nähden erittäin läm-
min; Artukaisissa yön alin lämpötila oli 13,7 °C. Tavanomaisempiin lämpötiloihin palattiin, kun koillisesta purkautui selvästi viileämpää ilmaa 27.–28.4. Kevät oli huhtikuun päättyessä huomattavasti normaalia edellä. Etelä-Suomessa koivut tulivat hiirenkorvalle jo viikkoa ennen vappua ja pohjoisessa lumi ehti sulaa Kainuusta ja Lapin lounaisosista asti.
LÄHES 100 VUOTTA SITTEN OLI LÄMPIMÄMPI HUHTIKUU Lapissa oli ennätyslämmin huhtikuu vuonna 2011 ja etelämpänä huhtikuu oli eräin paikoin tämänvuotista lämpimämpi mm. vuosina 1990 ja 2000, samoin Itä-Suomessa vuonna 2001. Turun Artukaisissa huhtikuun keskilämpötila oli nyt 7,0 °C ja tämä oli korkein Suomessa mitattu huhtikuun keskilämpötila sitten vuoden 1921. Vuoden 1921 huhtikuu oli maan etelä- ja keskiosissa yleisesti kaikkein lämpimin ainakin vuoden 1822 jälkeen. Senaikaisista asemista Hangon Russarössä saavutettiin nyt kuitenkin vielä korkeampi keskilämpötila, 5,1 °C, joka sivuaa aseman 147-vuotisen historian huhtikuun ennätystä vuodelta 1990. Ilari Lehtonen ILMASTOKATSAUS 4/2019 | 5
SÄÄKEHITYS HUHT I KU U SSA Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).
Teksti: Ilari Lehtonen
3.4. Huhtikuun alkaessa Suomen eteläpuolella oli korkeapaine, joka siirtyi seuraavina päivinä itään Venäjälle. Tällöin lämmintä ilmaa pääsi virtaamaan maahamme etelästä. Toinen korkean keskus vahvistui Norjanmerellä. Korkeapaineiden vaikutuspiirissä sää jatkui pääosin lämpimänä ja aurinkoisena huhtikuun ensimmäisen viikon ajan.
9.4. Maamme eteläosien yli koilliseen liikkui säähäiriö, joka imaisi Norjanmeren korkeapaineen itäpuolitse meille kylmää ilmaa koillisesta. Satakunnasta Pohjois-Karjalaan ulottuvalla vyöhykkeellä satoi parin päivän aikana 20–60 mm, josta suurin osa tuli lumena. Muualla sateet jäivät vähäisiksi. Tämän jälkeen koko loppukuu oli lähes sateeton koko maassa. 18.4. Huhtikuun puolivälissä Norjanmeren korkeapaineen keskus siirtyi hitaasti Skandinavian ylle. Pääsiäisviikolla korkeapaine vahvistui edelleen. Aurinkoisessa säässä lämpötilat kohosivat päivä päivältä ja kiirastorstaina 18.4. päästiin Lounais-Suomessa jo lähelle 20 astetta. Öisin oli enimmäkseen heikkoa pakkasta.
24.4. Pohjois-Euroopan säätä hallinneen korkeapaineen painopiste siirtyi pääsiäisen jälkeen maamme itäpuolelle ja etelästä virtasi entistä lämpimämpää ilmaa. Yli 20 asteen lämpötiloja mitattiin laajalti viiden päivän ajan 23.–27.4. ja myös Lapissa lämpötila kohosi yli 15 asteeseen. Lämpöjakso päättyi 27.–28.4., kun viileämpää ilmaa purkautui koillisesta. 6 | ILMASTOKATSAUS 4/2019
H U H TI KU U N SÄÄTA PA H TU MI A M AAI LM ALTA
MERKITTÄVIMPIÄ SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALLA HUHTIKUUSSA 2019 ARKTINEN MERIJÄÄ Arktisen merijään keskimääräinen laajuus oli 8,4 % pienempi kuin vuosien 1981–2010 huhtikuun keskiarvo. Satelliittihavaintoihin perustuva huhtikuun merijään laajuus oli vuonna 1979 alkaneen mittausjakson pienin.
MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA Huhtikuun keskimääräinen maa- ja merialueiden pintalämpötila oli vuonna 1880 alkaneen mittausjakson toiseksi korkein.
ALASKA Huhtikuu oli vuonna 1925 käynnistyneen mittausjakson 10. lämpimin. YHDYSVALLAT Tulvat jatkuivat Keskilännen jokien ja Suurten tasankojen alueella ja viivästyttivät kevätkylvöjä. Kuivuuden valtaama alue oli havaintohistorian toiseksi pienin.
AASIA Suuressa osassa Aasiaa keskilämpötila oli tavanomaista korkeampi. Merkittävin keskilämpötilan poikkeama havaittiin Pohjois- ja Keski-Aasiassa, jossa oli kolme astetta tavanomaista lämpimämpää. Huhtikuu oli Aasiassa havaintohistorian kuudenneksi lämpimin.
EUROOPPA Euroopassa huhtikuu oli viidenneksi lämpimin vuodesta 1910 lukien.
BAHRAIN Bahrainin kansainvälisellä lentokentällä mitattu huhtikuun sademäärä oli kolme kertaa normaalia suurempi. Huhtikuu oli havaintohistorian viidenneksi sateisin Bahrainissa.
ETELÄ-AMERIKKA Etelä-Amerikassa huhtikuu oli viidenneksi lämpimin vuodesta 1910 lukien.
ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ Merijään keskimääräinen laajuus oli 16,6 % pienempi kuin vuosien 1981–2010 huhtikuiden keskiarvo. Merijään laajuus oli havaintohistorian kolmanneksi pienin. Ainoastaan vuoden 2017 ja 1980 huhtikuussa laajuus oli tätä pienempi.
AUSTRALIA Huhtikuu oli vuonna 1910 käynnistyneen mittausjakson seitsemänneksi lämpimin.
TROOPPINEN SYKLONI KENNETH 21. huhtikuuta – 29. huhtikuuta 2019 Maksimituulennopeus 64 m/s (230 km/h) Kenneth oli ensimmäinen Mosambikin pohjoisosiin iskenyt trooppinen sykloni satelliittihavaintohistoriassa. Rankkasateet aiheuttivat tulvia ja maanvyörymiä.
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA HUHTIKUUSSA 2019 JAKSON 1981–2010 KESKIARVOSTA MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA).
LISÄTIETOA
https://www.ncdc.noaa.gov/sotc/global/201904 https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins
Lähde: NOAA/NCDC Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus ILMASTOKATSAUS 4/2019 | 7
8 | ILMASTOKATSAUS 4/2019
MY R S KY N M E R K I T -HANKE
Myrsky ravistelee kävijöitä uudessa näyttelyssä Myrskyt ovat ravisuttavia kokemuksia, joista tarinoidaan vuosikausia. Miten tunnepitoisen kokemuksen voi esittää näyttelyssä? Kysymystä lähti työstämään Myrskyn merkit -hanke.
KUVA: SAULI KOSKI
Vuonna 2010 Asta-rajuilma iski Savonlinnan alueelle tuhoisasti ja säilyi keskusteluissa pitkään. ”Silloin syntyi ajatus myrskykokemusten taltioimisesta. Tuntui, että nämä hienot tarinat pitäisi saada talteen”, kuvailee Suomen Metsämuseo Luston vastaava metsäkulttuuriasiantuntija Reetta Karhunkorva. Lusto taltioi ihmisten myrskykokemuksia vuonna 2016 yhdessä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa. Kerätyt tarinat loivat pohjan Myrskyn merkit -hankkeelle. Toukokuussa 2016 erikoinen joukko kokoontui Punkaharjulla: myrskytutkija, taiteilijoita, tiedeviestijä, valokuvaaja ja Luston kulttuurintutkijat työstivät yhdessä myrskyaiheiselle hankkeelle luonnetta. Lopputuloksena olisi uudenlainen tekemisen tapa ja näyttely, jonka tavoitteena olisi esittää yleisölle suomalaisten myrskykokemuksia. ”Ei taide näin synny”, totesi yksi taiteilija. ”No jos kokeillaan kuitenkin”, vastasi toinen. Kun hanke selviytyi lähes 400 hakijasta neljän rahoitetun joukkoon, myrsky oli valmis puhkeamaan.
“
Välillä tuntui, että Horna hellitti, mutta se oli vain toiveajattelua; se otti uutta vauhtia ja hyökkäsi entistä rajummin. Lisäksi kuulosti kuin myrskynsilmäkkeitä olisi ollut useampia samalla alueella.
PUUSKITTAIN KOHTI MYRSKYN PUHKEAMISTA
Meteorologin kommentti: Ukkospilvi voi olla yksittäinen tai osa laajaa satojen kilometrien kokoista, pitkäkestoista ukkospilvirykelmää. Ukkospilvirykelmän tapauksessa konvektiosoluja, tai “myrskyn silmiä”, voi kulkea havaitsijan ohi useita. Silloin syntyy myös helposti tunne, että ukkonen kiertää ympyrää.
Myrskyn merkit -hankkeessa työskenneltiin teeman mukaisesti puuskittain. Kuudessa puuskatapaamisessa tutustuttiin työryhmäläisten työtapoihin ja ajatusmaailmaan sen taustalla. Vertaisoppiminen oli tärkeä osa prosessia. Työskentely eri alan osaajien kanssa
opetti uutta ja haastoi totutut tekemisen tavat. ”Huomasimme, että meitä kaikkia yhdistää omalla tavallamme tutkimuksellisuus ja uteliaisuus”, toteaa työryhmän jäsen, myrskytutkija Terhi Laurila Ilmatieteen laitoksesta. ILMASTOKATSAUS 4/2019 | 9
MAAILMA N MERIE N PÄ I VÄ
KÄVIJÄ PÄÄSEE KOKEMAAN MYRSKYN Vuosien työprosessissa myrskyt ja rajuilmat valjastettiin näyttelyesineiksi. Kokemuksellinen ja poikkitieteellinen Myrskyasema-näyttely kertoo muun muassa myrskyjen historiasta ja synnystä, ilmastonmuutoksesta sekä ihmisten myrskykokemuksista ja -muistoista. ”Myrskyjen ja rajuilmojen vaikutukset kohdistuvat Suomessa voimakkaasti metsiin, joten tämänkin puolesta näyttely kotiutui Lustoon hyvin”, toteaa Reetta Karhunkorva. Näyttely yhdistää eri taiteenlajeja ja kävijä voi kokea, kuinka ulkona raivoava myrsky vavisuttaa kodin pöytää tai sen hetken, jolloin puu kaatuu myrskyn voimasta. Kesäinen ukkosmyrsky näyttäytyy valoteoksena museon sisällä, ja videoprojisointi tutustuttaa myrskyn vangitsemiseen säämagiikan keinoin. Standup -komiikalla otetaan kantaa ilmastonmuutokseen. Näyttelyssä luonnontiede tulkitsee ja selittää kokemusten synnyttäjinä olevia luonnonilmiöitä. Ilmatieteen laitoksen Sääpäivystys, eli kuvitteellinen meteorologin työasema, tarjoaa tietoa myrskyistä, rajuilmoista ja niiden vaikutuksista. Kävijä voi tutkia, millaisia tuhoja eri myräkät ovat Suomessa aiheuttaneet, miltä ne näyttävät meteorologin työkaluilla tarkasteltuina tai mistä suunnasta myrskyt yleensä rantautuvat Suomeen. Ihmisten myrskykokemuksia on myös kommentoitu meteorologian näkökulmasta. ”Ihmiset kuvaavat usein monenlaista säätä ”myrskyksi”. Haluaisimme, että kävijät oppivat ymmärtämään tätä sääilmiötä ja sen vaikutuksia paremmin”, selittää Terhi Laurila.
NÄYTTELY ON AVOINNA YLEISÖLLE Taidetta, luonnontiedettä ja kulttuurintutkimusta yhdistävä Myrskyasema-näyttely on nähtävillä Lustossa Punkaharjulla 26.4.2019–12.1.2020. Myrskyasema on tuotettu Luston johtamassa Myrskyn merkit -hankkeessa (2016–2019) Suomen Kulttuurirahaston Taide²-rahoituksella. Hankkeessa hyödynnettiin Luston ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran myrskykokemusten keruussa (2016) tallennettua aineistoa. Myrskyn merkit -hankkeen työryhmä: Luston vastaava metsäkulttuuriasiantuntija Reetta Karhunkorva ja kehittämisjohtaja Leena Paaskoski, kuvanveistäjä Petri Eskelinen, kuvataiteilijat Antti Laitinen, Juhana Moisander ja Taneli Rautiainen, äänitaiteilija Hanna Rajakangas, koomikko ja kirjoittaja Juuso Kekkonen, Ursan myrskybongausjaoston valokuvaaja Janne Kommonen ja Ilmatieteen laitokselta Tiina Ervasti ja Terhi Laurila Sään ja ilmastonmuutoksen vaikutustutkimus -yksiköstä.
Maailman merien päivää vietetään kesäkuussa 8.6. Yhdistyneiden kansakuntien (YK) yleiskokous nimesi vuonna 2008 kesäkuun kahdeksannen maailman merien päiväksi. Käsite oli esitelty ensimmäisen kerran jo 1992 Rio de Janeiron ympäristökokouksessa. Nyt päivää vietetään vuosittain muistuttamaan merien keskeisestä merkityksestä ihmisten elämälle. Tämän vuoden merien päivän kansainvälinen teema on sukupuoli ja meri, ’Gender and the ocean’, mutta päivää vietetään käsitellen laajasti merien merkitystä ja tilannetta. Suomessa merien päivää on vietetty jo usean vuoden ajan kulloiseenkin teemaan liittyvin seminaarein. Tänä vuonna meriasioita esitellään kansalaisille suuremman yleisötapahtuman avulla Helsingissä Tammasaarenlaituri 3:ssa lauantaina 8.6. Tapahtumassa yleisö pääsee tutustumaan tutkimusalus Arandaan ja sen toimintaan, monen valtion laitoksen meriin liittyvään työhön ja useiden järjestöjen toimintaan merien suojelun ja tutkimuksen hyväksi. Luvassa on tietoiskuja ja esittelyjä ajankohtaisista ja tärkeistä meriasioista kuten ilmastonmuutoksen ja roskaantumisen vaikutuksista meriin, kalakantojen tilasta ja merien monimuotoisuuden säilyttämisestä. Asiantuntijat vastaavat yleisön mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Kansalaisille suunnattu tilaisuus valmistelee myös YK:n merien vuosikymmenen 2021-2030 toimintaa. YK:n meriasioiden tunnus ’Yksi planeetta, yksi valtameri’ korostaa valtameren ykseyttä ja valtavaa merkitystä meille kaikille. Merien hyvinvointi on yhteinen asiamme. Pekka Alenius
Tiina Ervasti 10 | ILMASTOKATSAUS 4/2019
KU U KAU D EN HAVA I N TO
KUVA: ILARI LEHTONEN
Edelliset 12 kuukautta ovat olleet Suomessa hyvin lämpimät. Helsingin Kaisaniemessä toukokuusta 2018 huhtikuuhun 2019 ulottuva jakso oli v. 1829 alkaneen mittaushistorian lämpimin 12 kuukauden jakso. Jakson keskilämpötila Helsingissä oli 8,1 °C. Aiempi ennätys, 7,9 °C, oli saavutettu maaliskuusta 2007 helmikuuhun 2008 ja toukokuusta 2013 huhtikuuhun 2014 ulottuneilla jaksoilla.
ILMASTOKATSAUS 4/2019 | 11
ITÄMERI Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila- ja jääanalyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista. Jäällisen alueen rajana pidetään 15 %:n peittävyyttä. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.
KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA JA JÄÄTILANNE Meriveden keskimääräinen pintalämpötila huhtikuussa 2019 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1982–2011 keskiarvosta (oik.). Pintalämpötilan havaitut päiväkeskiarvot huhtikuussa 2019 on esitetty 9 asemalta. Jääanalyysi kuvaa jäätilanteen kuukauden keskiarvoa, ja jään klimatologia kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1982–2011.
MERIVEDEN KORKEUS HAMINA PITÄJÄNSAARI
RAUMA ULKO-PETÄJÄS
HELSINKI KAIVOPUISTO
PIETARSAARI LEPPÄLUOTO
FÖGLÖ DEGERBY
KEMI AJOS
Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen huhtikuussa 2019. Kuvaajissa on esitetty mareografeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus. Keltainen vaakaviiva (matala tai korkea vesi) kuvaa vedenkorkeuden varoitusrajaa. 12 | ILMASTOKATSAUS 4/2019
A R KTI S E T ALUEET
ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA HUHTIKUUSSA
Arktinen merijää peitti huhtikuussa 2019 13,45 miljoonaa neliökilometriä. Merijään laajuus oli 1,24 miljoonaa neliökilometriä vertailukauden keskiarvoa pienempi. Tämän vuoden huhtikuun jään peittämä ala oli vain 230 000 neliökilometriä suurempi kuin ennätysalhainen huhtikuun laajuus vuonna 2016. Merijään laajuus oli tänä vuonna kaikkien aikojen toiseksi pienin huhtikuun laajuus satelliittihavaintohistoriassa alkaen vuodesta 1979. Arktisen merijään reuna oli tavallista pohjoisempana Pohjoisella jäämerellä Tyynen valtameren puolella. Erityisesti Barentsinmerellä Alaskan ja Itä-Siperian välisellä alueella jäätä oli vähän. Myös Novaja Zemljan länsipuolella merijään määrä oli keskimääräistä paljon alhaisempi.
Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella huhtikuussa 2019. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1981–2010, kun jäällisen alueen rajana pidetään 15 %:n peittävyyttä.
Merijään peittävyyden poikkeama arktisella alueella jakson 1981-2010 keskiarvosta huhtikuussa 2019.
Lähde: ECMWF Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus
LÄHTEET
https://climate.copernicus.eu/sea-ice-cover-april-2019 http://nsidc.org/arcticseaicenews/
ILMASTOKATSAUS 4/2019 | 13
KASVIHUONEKAAS U P I TOI SU U D ET SU OM ESSA Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.
PALLAS - SAMMALTUNTURI
UTÖ
1 kk
1 vuosi
Useita vuosia
(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)
Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta.
TAUSTATIETOA
• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin kasvien ja maaperän hengityksestä sekä poltto prosessista ja sementintuotannosta. • Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja fossiilisten polttoaineiden käsittelystä. • LUE LISÄÄ: https://ilmatieteenlaitos
14 | ILMASTOKATSAUS 4/2019
T I L ASTOI STA P OI M I T T UA
Merivedenkorkeus painui lähes ennätysalas huhtikuun alkupuolella Perämerellä. Jopa Hailuodon lauttaliikenne jouduttiin keskeyttämään. Vedenkorkeus oli alimmillaan 9.4. seuraavilla asemilla: Oulu Toppila (-119,3 cm), Kemi Ajos (-125,2 cm) ja Raahe Lapaluoto (-115,6 cm). Loppukuusta 28.4. puolestaan Suomenlahdella pistäydyttiin alhaisen merivedenkorkeuden varoitusrajalla.
ILMASTOKATSAUS 4/2019 | 15
L ÄMP ÖTILOJA JA SA D EM ÄÄ R I Ä HU HT I KU U SSA
HELSINKI, KAISANIEMI
JOKIOINEN
JYVÄSKYLÄ
SEINÄJOKI, PELMAA
JOENSUU
SIIKAJOKI, RUUKKI
SODANKYLÄ
UTSJOKI, KEVO
Huhtikuussa 2019 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (musta), ylin lämpötila (pun.) ja alin lämpötila (sin.) lämpötila (°C) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1981–2010. Harmaa viiva kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania. Harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä 95 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy. 16 | ILMASTOKATSAUS 4/2019
L Ä M P ÖTI LOJA JA SA D E M ÄÄ R I Ä H U H TI KUUSSA
KESKILÄMPÖTILA
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA VERTAILUKAUDESTA 1981–2010
SADEMÄÄRÄ
SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA VERTAILUKAUDESTA 1981–2010
ILMASTOKATSAUS 4/2019 | 17
H UH TIKUUN KUUKAU SI T I L ASTO
HAVAINTOASEMA
PARAINEN UTÖ
KESKILÄMPÖTILA °C
YLIN LÄMPÖTILA °C
ALIN LÄMPÖTILA °C
SADEMÄÄRÄ MM
SUURIN VRK- LUMENSYVYYS SADEMÄÄRÄ 15. PNÄ MM CM
2019
1981– 2010
2019
PVM
2019
PVM
2019
1981– 2010
2019
PVM
2019
1981– 2010
4,8
2,7
15,9
27.
-1,5
12.
1,8
26
1,3
8.
0
0
JOMALA JOMALABY
5,5
3,7
19,7
27.
-6,7
12.
16,7
31
9,4
8.
0
0
HELSINKI KAISANIEMI
6,7
3,9
18,7
27.
-3,6
12.
6,2
32
3,4
8.
0
1
HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA
6,8
4,1
21,8
27.
-5,5
12.
6,1
32
3,6
8.
0
2
JOKIOINEN ILMALA
6,1
3,5
21,2
27.
-8,1
12.
6,4
30
1,7
8.
0
8
KOUVOLA ANJALA
5,9
3,6
22,5
26.
-7,8
12.
9,9
29
7,0
8.
0
5
KANKAANPÄÄ NIINISALO
5,6
2,9
20,5
25.
-7,5
11.
33,5
34
16,0
8.
12
19
JYVÄSKYLÄ LENTOASEMA
4,7
2,2
20,1
25.
-10,8
12.
38,4
35
33,0
8.
15
19
SAVONLINNA PUNKAHARJU
4,1
2,3
18,9
23.
-10,3
12.
18,9
29
14,7
8.
18
16
SEINÄJOKI PELMAA
5,6
3,0
21,6
25.
-5,6
11.
9,9
28
7,7
4.
-
6
KUOPIO MAANINKA
4,5
1,9
19,0
25.
-5,6
12.
6,2
30
3,2
9.
18
23
LIEKSA LAMPELA
3,1
1,3
17,8
24.
-12,6
12.
17,3
28
10,7
9.
30
34
SIIKAJOKI RUUKKI
4,2
1,7
19,2
26.
-8,3
11.
3,0
22
1,5
4.
22
16
SUOMUSSALMI PESIÖ
2,5
-0,1
16,8
23.
-8,5
11.
11,6
30
10,3
4.
71
59
ROVANIEMI APUKKA
2,0
-0,5
17,2
25.
-12,8
11.
6,5
28
2,7
4.
48
45
SODANKYLÄ TÄHTELÄ
1,7
-1,3
16,3
24.
-14,1
5.
6,4
29
2,6
4.
76
69
INARI SAARISELKÄ
0,7
-1,9
13,2
26.
-14,5
5.
11,6
36
5,3
3.
72
76
ENONTEKIÖ KILPISJÄRVI
-1,0
-3,9
12,0
26.
-22,2
5.
8,2
27
4,7
22.
77
92
UTSJOKI KEVO
1,1
-2,5
12,2
26.
-16,6
5.
2,4
25
0,9
2.
52
65
AURINGONPAISTETUNNIT
LUMENSYVYYS 15.4.
KUUKAUSISUMMA PAIKKAKUNTA
2019
1981–2010
KOTKA
296,2
200
HKI-VANTAA
277,4
196
UTÖ
279,8
211
MAARIANHAMINA
273,0
207
JOKIOINEN
269,8
193
KOUVOLA
286,6
193
JYVÄSKYLÄ
266,7
187
KUOPIO
286,6
194
OULU
283,3
208
SODANKYLÄ
266,4
199
UTSJOKI
138,2
185
18 | ILMASTOKATSAUS 4/2019
30.4.
H U H TI KU U N TU U LI T I ED OT
PARAINEN, UTÖ
VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA
KALAJOKI, ULKOKALLA
PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI
KOVATUULISET PÄIVÄT 0–1 m/s tyyni 1–4 m/s heikko
HAVAINTOASEMA
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30.
HELSINKI, HARMAJA HANKO, RUSSARÖ PARAINEN, UTÖ KÖKAR, BOGSKÄR
8–14 m/s navakka
RAUMA, KYLMÄPIHLAJA
21– m/s myrsky
2.
KOTKA, HAAPASAARI
4–8 m/s kohtalainen
14–21 m/s kova
1.
HAMMARLAND, MÄRKET
KRISTIINANKAUPUNKI VALASSAARET KALAJOKI, ULKOKALLA KEMI AJOS
Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä. ILMASTOKATSAUS 4/2019 | 19
KES KILÄ MP ÖTILAN V I I KKOEN N U ST EET JA P O I K K E A M AT V I I KO I L L E 2 2 – 27 Ennuste on tehty 23.5.2019 ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.
27.5.–2.6.
3.6.–9.6.
10.6.–16.6.
17.6.–23.6.
24.6.–30.6.
1.7.–7.7.
°C
°C
°C
°C
Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) jakson 1999–2018 keskiarvosta (alemmat kuvat).
20 | ILMASTOKATSAUS 4/2019
F M I ’ S M O N TH LY C L I MATE B U L L E TI N – S U MM A RY O F A P RI L 201 9
April was very warm and sunny April was exceptionally warm and spring advanced ahead of the typical schedule. In addition, the month was mostly characterized by sunny and dry weather. Only interruption for the warm and dry weather occurred during the second week of April. According to the statistics from the Finnish Meteorological Institute, the mean temperature in April was 2–4 °C above the long-term average values. Particularly daytime temperatures were exceptionally high. The highest mean temperature in April was 7.0 °C measured in Artukainen, Turku. This was the highest monthly mean temperature in April observed at any Finnish station since 1921. In 1921, April was mostly even warmer than this year. In addition, at some locations April was slightly warmer than this year, e.g., in 1990 and 2000, in Eastern Finland also in 2001. In Lapland, the warmest April in record was mostly 2011. The warmest temperatures in April were measured after Easter between the 23rd and 27th. During this period, daytime temperatures exceeded 20 °C widely in southern and central parts of Finland. The highest temperature of the month, 22.8 °C, was measured in Artukainen, Turku on the 27th. High temperatures were observed also in Northern Finland. For instance, in Apukka, Rovaniemi maximum temperature of 17.2 °C was measured on the 25th. It was the highest temperature ever recorded on the station in April. Even at Utö island in outer archipelago, surrounded by cold sea, as high temperature as 15.9 °C was meas-
ured on 27 April. This was also a new station-specific record for April. Only interruption for the dry and warm weather in April occurred after the first week of the month. During 8–9 April, a low pressure moved along the southern Finnish coast to northeast. As a high pressure was strengthening over the Norwegian Sea at the same time, cold air flew to Finland from the Barents region. Consequently, most of the precipitation generated by the low pressure fell as snow. Even 20 cm of snow fell in the regions of Satakunta and Central Finland, as well as in the northern parts of Pirkanmaa. However, abundant precipitation fell during 7–9 April only on a relatively narrow strip from Satakunta to Southern Savonia. In this region, precipitation levels locally exceeded the longterm average values in April whereas elsewhere the month was mostly very dry. In Pitkähiekka, Mikkeli, precipitation sum was even 41.8 mm on a single day on 8 April. Considering the whole month, the highest level of precipitation, 60.7 mm, was measured in Vehuvarpee, Ikaalinen. The lowest observed level of precipitation, on the other hand, was only 1.8 mm at Utö island in the Archipelago Sea in Pargas. Ilari Lehtonen
-22.2°C Enontekiö, Kilpisjärvi, 5.4.
+22.8°C Turku,
Artukainen, 27.4.
Highest and lowest temperatures
HIGHLIGHTS: APRIL 2019
• Globally, April 2019 was more than 0.6°C warmer than the average April from 1981-2010, making it the second warmest April on record • Europe saw generally above average temperatures, especially over much of central, eastern and northern Europe
Source: Copernicus Climate Bulletin ILMASTOKATSAUS 4/2019 | 21
Ilmatieteen laitos ilmastokatsaus@fmi.fi www.ilmastokatsaus.fi