2/2019 — Helmikuu oli suurelta osin hyvin lauha — 30 vuotta polaaritutkimusta Etelämantereella —
S ISÄLTÖ
2/2019
Pääkirjoitus — 3 Helmikuu oli suurelta osin hyvin lauha — 4 Sääkehitys helmikuussa — 6 Helmikuun säätapahtumia maailmalta — 7 30 vuotta polaaritutkimusta Etelämantereella — 8 Talvi oli hieman tavanomaista lauhempi — 10 Kuukauden havainto — 11 Itämeri — 12 Arktiset alueet — 13 Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14 Tilastoista poimittua — 15 Lämpötiloja ja sademääriä helmikuussa — 16 Helmikuun kuukausitilasto — 18 Helmikuun tuulitiedot — 19 Lämpötilan viikkoennusteet — 20 Summary of February 2019 — 21
Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kk jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus HELMIKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/helmikuu
ILMASTOKATSAUS 21. vuosikerta ISSN: 2341-6408 DOI: 10.35614/ISSN-23416408-IK-2019-02-00 Ilmestyy noin kuukauden 20. päivänä
2 | ILMASTOKATSAUS 2/2019
JULKAISIJA Ilmatieteen laitos PL 503 00101 Helsinki www.ilmastokatsaus.fi ilmastokatsaus@fmi.fi Vaihde: 029 539 1000
PÄÄTOIMITTAJA Hilppa Gregow
KANNEN KUVA Saad Chaudhry
TOIMITTAJAT Hadassa Hovestadt Tiina Ervasti Ilari Lehtonen Petra Roiha
ULKOASU Marko Myllyaho
© Ilmatieteen laitos
PÄÄ KI RJ OI T U S
Kansallisia ja kansainvälisiä saavutuksia Suomi on tehnyt polaaritutkimusta jo 30 vuoden ajan Etelämantereen Aboa-tutkimusasemalla. Etelämanner on omistettu kansainvälisen sopimuksen mukaan vain rauhanomaiseen ja tieteelliseen käyttöön. Suomi on liittynyt mukaan sopimukseen neuvoa-antavana osapuolena, mikä edellyttää meiltä merkittävää tieteellistä tutkimusta Etelämantereella. Suomi harjoittaa Etelämanner-tutkimusta ensisijaisesti sellaisilla aloilla, joilla meillä on korkeatasoista osaamista ja jotka ovat tieteellisesti merkittäviä. Mittausten ja kenttätutkimuksen tekeminen edellyttää kansainvälistä yhteistyötä. Logistiset haasteet jo yksinään ajavat retkikunnat tekemään yhteistyötä muiden tutkimusryhmien kanssa. Myös kotimaisessa tutkimuksessa yhteistyö johtaa parempaan tulokseen. Sää- ja ilmastoriskien hallinta sekä ilmastonmuutokseen sopeutuminen tarvitsevat tuekseen monitieteistä tutkimusta. Maa- ja metsätalousministeriön johtama sopeutumisen seurantaryhmä välittää uusinta ilmastotietoa toimialojen välillä ja edistää strategisten ja käytännönläheisten varautumistyökalujen kehittämistä ja käyttöä. Ryhmä koordinoi myös kansallisen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelman 2022 toimeenpanoa. Seurantaryhmälle myönnettiin 21.3.2019 Turvallisuuskomitean jakama Timanttiteko-palkinto. Se luovutetaan esimerkilliselle toiminnalle, kehitystyölle ja innovaatioille, joilla edistetään yhteiskunnan turvallisuutta. Mennyt helmikuu 2019 oli mielenkiintoinen ilmastoriskeihin varautumisen näkökulmasta. Helmikuu oli lauha talvikuukausi erityisesti Etelä- ja Keski-Suomessa, jossa helmikuun keskilämpötila oli jopa 4–6 °C keskimääräistä korkeampi. Lisäksi kuun loppupuolella nähtiin nopea lauhtuminen, kun lämpötila nousi nopeimmillaan jopa noin 40 astetta 30 tunnissa. Tällaisiin ja vielä suurempiinkin kuukausitason poikkeamiin ja vuorokausivaihteluihin joudutaan varautumaan ja sopeutumaan ilmaston yhä muuttuessa.
HILPPA GREGOW Päätoimittaja
Sää- ja ilmastoriskien hallinta sekä ilmastonmuutokseen sopeutuminen tarvitsevat tuekseen monitieteistä tutkimusta.
ILMASTOKATSAUS 2/2019 | 3
-39,1°C
Utsjoki, Kevojärvi, 5.2.
+9,7°C
Jomala, Maarianhaminan lentoasema, 24.2.
Kuukauden ylin ja alin lämpötila
94,8 mm 4–6 °C Kuukauden suurin sademäärä, Ilomantsi, Pötsönvaara.
4 | ILMASTOKATSAUS 2/2019
Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan helmikuu oli Etelä- ja Keski-Suomessa peräti 4–6 astetta keskimääräistä lämpimämpi.
KU U KAU S I KATSAUS
Helmikuu oli suurelta osin hyvin lauha Helmikuun loppupuolella sää oli ajoittain hyvin lauhaa. Etelä-Suomessa myös kuukauden alku oli lauha, kun taas Lapissa helmikuu alkoi kovilla pakkasilla. Helmikuun sademäärä oli koko maassa keskimääräistä suurempi. Helmikuun keskilämpötila oli maan etelä- ja keskiosissa noin 4–6 astetta korkeampi kuin vertailukaudella 1981–2010 keskimäärin. Etelärannikolla yhtä lauha helmikuu toistuu tilastollisesti noin kerran kymmenessä vuodessa, tosin viimeksi suunnilleen yhtä lämmin helmikuu koettiin kolmena peräkkäisenä vuotena 2014–2016. Pohjois-Suomessa helmikuun keskilämpötila oli lähempänä pitkäaikaisia keskiarvoja, ja Inarin sekä Utsjoen alueilla kuukausi oli jopa normaalia kylmempi. Helmikuussa koko maassa satoi jonkin verran normaalia enemmän. Maan eteläosissa sateet keskittyivät kuukauden alkupuolelle ja loppukuu oli varsin aurinkoinen. Sitä vastoin Lapissa juuri kuukauden alku oli poutainen. Helmikuun suurin sademäärä oli Ilomantsin Pötsönvaaralla mitattu 94,8 mm. Myös helmikuun suurin lumensyvyys mitattiin Ilomantsissa, kun Naarvan asemalla lunta oli 95 cm sekä 21.2. että 23.2.
KUVA: UNSPLASH
HELMIKUUN ALKU OLI LUMINEN Helmikuun alussa lämpötilaerot Eteläja Pohjois-Suomen välillä olivat suuria. Etelä- ja Keski-Suomen säätä hallitsivat etelästä ja lännestä saapuvat matalapaineet lumisateineen ja etenkin etelässä sää oli melko lauhaa. Novaja
Zemljan suunnalla majaili puolestaan vahva korkeapaine, jonka vaikutuksesta Lapissa vallitsi kylmä itäinen ilmavirtaus. Utsjoen Kevojärvellä mitattiin 5.2. helmikuun ja koko talven kylmin lämpötila Suomessa, -39,1 °C. Etelä- ja Länsi-Suomessa talven suurimmat lumensyvyydet mitattiin helmikuun alun lumisateiden jälkeen. Lunta oli tällöin laajalti yli puoli metriä, vain Pohjanmaalla ja Lounais-Suomessa monin paikoin hieman vähemmän. Ahvenanmaan Jomalassakin lunta oli 4.2. peräti 44 cm. Alueellisesti suurimpia lumensyvyyksiä olivat länsirannikolla Merikarvian 62 cm 8.2. ja Uudellamaalla Siuntion Sjundbyn 71 cm sekä Vihdin Hiiskulan 70 cm 7.2. Helmikuun toisella viikolla Novaja Zemljan korkeapaine antoi periksi ja Atlantin matalapaineet työnsivät sateita sekä lauhaa ilmaa myös Lappiin. Etelä-Suomessa lämpötilat alkoivat pysytellä yötä päivää plussan puolella ja sateet muuttuivat pääosin vedeksi, minkä seurauksena lumipeite alkoi nopeasti painua.
FÖHN-TUULI LÄMMITTI Helmikuun puolivälissä Keski-Eurooppaan muodostui laaja korkeapaineen alue, jonka pohjoispuolitse meille virta-
si lännestä hyvin lauhaa ilmaa. Ilmavirtauksen käydessä Skandien vuoriston yli vallitsi vuoriston suojanpuolella kuiva ja lämmin laskuvirtaus, föhn-tuuli. Föhn-tuulen avustamana ylimmät lämpötilat kohosivat 14.–16.2. laajalti maan etelä- ja keskiosissa 5–8 asteen välille. Pohjoisesta alkoi tilapäisesti virrata kylmää ilmaa 20.2. ja monin paikoin helmikuun kylmimmät lämpötilat mitattiin 22. päivän aamuna. Tämän jälkeen lännestä virtasi uudestaan hyvin lauhaa ilmaa ja sää lauhtui erittäin nopeasti 22.–23.2. Nyt föhn-tuuli lämmitti eniten Lapin länsiosista Pirkanmaalle ulottuvalla alueella: Juupajoen Hyytiälässä mitattiin 23.2. peräti 9,4 °C ja Pellossa 8,5 °C. Koko kuukauden ylin lämpötila Suomessa, 9,7 °C, mitattiin seuraavana päivänä Maarianhaminan lentoasemalla. Hyvin lauha läntinen ilmavirtaus vallitsi miltei kuukauden loppuun asti, ja vasta helmikuun viimeisenä päivänä alkoi pohjoisesta virrata selvästi kylmempää ilmaa. Lumipeitteen painopiste siirtyi helmikuun aikana Itä- ja Pohjois-Suomeen. Pohjois-Karjalasta Lappiin ulottuvalla alueella lunta oli kuukauden päättyessä 50–70 cm, vaaraseuduilla enemmänkin. Ahvenanmaalla sen sijaan oli helmikuun lopulla jo lumetonta. Ilari Lehtonen ILMASTOKATSAUS 2/2019 | 5
SÄÄKEHITYS HELM I KU U SSA Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).
Teksti: Ilari Lehtonen
3.2. Helmikuun alussa matalapaineet toivat maan etelä- ja keskiosiin lumisateita ja melko lauhaa ilmaa. Länsi-Suomeen uutta lunta kertyi helmikuun ensimmäisellä viikolla parikymmentä senttiä. Novaja Zemljan suunnalla vallinnut korkeapaine ulotti vaikutuksensa Pohjois-Suomeen ja sinne virtasi idästä kylmää ilmaa. Lapissa pakkasta oli yleisesti 20–35 astetta. 10.2. Skandinavian ja Brittein saarten yllä oli laaja matalapaineen alue, jossa oli useita osakeskuksia. Sadealueita kulki päivittäin maamme yli koilliseen ja lauhaa ilmaa oli virrannut pitkälle pohjoiseen. Etelä-Suomessa lämpötila oli pilvisessä säässä yötä päivää plussan puolella ja sateet tulivat vetenä.
15.2. Keski-Eurooppaan oli muodostunut laaja korkeapaineen alue, jonka pohjoispuolitse meille virtasi hyvin lauhaa ilmaa lännestä Skandien vuoriston yli. Matalapaineet kulkivat melko pohjoista reittiä Jäämerellä. Suursäätilanne pysyi samankaltaisena helmikuun loppupuolen ajan.
22.2. Keski-Euroopan korkeapaineesta oli 20.2. kuroutunut kohti Skandinaviaa vahva selänne, jonka itäpuolitse pohjoisesta oli virrannut meille kylmää ilmaa. 22.2. selänne oli vetäytynyt jo Venäjälle lännestä lähestyvien matalapaineiden tieltä. Seuraavan vuorokauden aikana sää lauhtui erittäin voimakkaasti. Helmikuun viimeisellä viikolla vallitsi jälleen hyvin lauha läntinen ilmavirtaus. 6 | ILMASTOKATSAUS 2/2019
H E L MI KU U N SÄÄTA PA H TU M I A M AA I LM ALTA
MERKITTÄVIMPIÄ SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALLA HELMIKUUSSA 2019 MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA Helmikuun keskimääräinen maa- ja merialueiden pintalämpötila oli vuonna 1880 alkaneen mittausjakson viidenneksi korkein. ALASKA Helmikuu oli vuonna 1925 käynnistyneen mittausjakson yhdeksänneksi lämpimin. Korkeiden lämpötilojen takia Beringinmeren jääpeite jäi laajuudeltaan havaintohistorian toiseksi pienimmäksi. YHDYSVALLAT Yhdysvaltojen länsiosissa oli tavanomaista kylmempää kun taas itäosissa oli hieman tavanomaista lämpimämpää. Kuudessa läntisessä osavaltiossa helmikuu oli 10 kylmimmän helmikuun joukossa. Montanassa ja Pohjois-Dakotassa koettiin tilastoidun historian toiseksi kylmin helmikuu.
ARKTINEN MERIJÄÄ Arktisen merijään keskimääräinen laajuus oli 5,9 % pienempi kuin vuosien 1981–2010 helmikuun keskiarvo. Satelliittihavaintoihin perustuva merijään laajuus oli vuonna 1979 alkaneen mittausjakson seitsemänneksi pienin.
AASIA Osassa Aasiaa keskilämpötila oli tavanomaista alhaisempi, kun taas osassa tavanomaista korkeampi.
EUROOPPA Lämpöaalto helmikuun lopussa sai helmikuun maksimilämpötilaennätykset rikkoutumaan monin paikoin. Paikoin lämpötila kohosi yli +20 celsiusasteen. Helmikuu oli havaintohistorian kuudenneksi lämpimin. ISRAEL & JORDANIA Jerusalemissa ja Ammanissa mitattiin kahden päivän aikana 27.-28.2. suurempi sademäärä kuin koko helmikuussa keskimäärin. Runsaat sateet aiheuttivat tulvia.
ETELÄ-AMERIKKA Etelä-Amerikassa koettiin havaintohistorian neljänneksi lämpimin helmikuu.
WUTIP TAIFUUNI 18. helmikuuta – 2. maaliskuuta 2019 Maksimituulennopeus 54 m/s (195 km/h) Wutip oli pohjoisen pallonpuoliskon ensimmäinen helmikuussa esiintynyt kategorian 5 hirmumyrsky. Taifuuni aiheutti runsaita sateita Mikronesiassa.
AUSTRALIA Australiassa koettiin vuonna 1910 käynnistyneen mittausjakson neljänneksi lämpimin helmikuu.
ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ Helmikuun merijään keskimääräinen laajuus oli 13,4 % pienempi kuin vuosien 1981–2010 keskiarvo. Merijään laajuus oli havaintohistorian seitsemänneksi pienin.
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA HELMIKUUSSA 2019 JAKSON 1981–2010 KESKIARVOSTA MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA).
LISÄTIETOA
https://www.ncdc.noaa.gov/sotc/global/201902 https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins
Lähde: NOAA/NCDC Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus ILMASTOKATSAUS 2/2019 | 7
30 vuotta polaaritutkimusta Etelämantereella
8 | ILMASTOKATSAUS 2/2019
E TE L Ä MANNER
KUVA: PRIIT TISLER
Suomen Aboa-tutkimusasema perustettiin Etelämantereelle 30 vuotta sitten. Asema otettiin käyttöön 4.2.1989 ja pitkäjänteinen polaaritutkimus asemalla jatkuu edelleen. Aboa sijaitsee Vestfjellan vuoristossa Kuningatar Maudin maalla, noin 130 km päässä rannikolta. Aboa on perustettu tuottamaan korkeatasoista tieteellistä tutkimustietoa Etelämantereelta. Suomen Akatemia on vuodesta 1998 lähtien rahoittanut Etelämanner-tutkimusta usean vuoden jaksoissa. Suomen Etelämanner-tutkimusohjelma, FINNARP, on järjestänyt 30 vuoden aikana 27 tutkimusmatkaa Aboalle. Ruotsin Wasa-tutkimusasema sijaitsee Aboan välittömässä läheisyydessä ja tutkimusasemat tekevät yhteistyötä sekä logistiikassa että tutkimuksessa. Aboalla on mitattu pitkiä aikasarjoja sääolosuhteista, lumipeitteestä, painovoiman muutoksista ja seismisyydestä. Etelämantereen kesien aikana retkikunnat ovat toteuttaneet myös lukuisia muita mittauskampanjoita. Mittauksia hyödynnetään tutkimuksissa, jotka liittyvät ilmatieteisiin, geologiaan ja geofysiikkaan sekä mm. meri- ja rakennetekniikkaan ja merentutkimuksen eri aloihin. Suurimman osan vuodesta automaattiset mittalaitteet tekevät itsenäisesti mittauksia Etelämantereella tuuli- ja aurinkoenergian sekä dieselgeneraattorin voimalla. Etelämantereen kesän aikana tavallisesti noin 10-päinen retkikunta matkaa asemalle huoltamaan ja asentamaan uusia mittalaitteita, tallentamaan tiedostoja sekä tekemään kenttätöitä. Eteläisen pallonpuoliskon kesä ajoittuu joulu-helmikuulle, joten kenttätöihin lähdetään Suomen sydäntalven ajaksi. Yksi Etelämantereella meneillään olevista tutkimusprojekteista toimintakaudella 2017–2020 on Ilmatieteen laitoksen luotsaama projekti ”Etelämantereen meteorologia ja lumitutkimus”. Meteorologiset olosuhteet Etelämantereella ovat vahvasti kytköksissä lumipeitteeseen, mutta niihin liittyvät fysikaaliset prosessit ovat nykyisellään huonosti tunnettuja ja mallinnettuja. Projektin päätavoitteena on lisätä tietämystä Etelämantereen lumen ominaisuuksista, auringonsäteilyn heijastumisesta lumen pinnasta, ilman ja lumen välisestä lämmönvaihdosta, ilmakehän dynamiikasta, sekä lämmön ja kosteuden kulkeutumisesta merialueilta Etelämantereelle. Uuden tiedon avulla kehitetään sää- ja ilmastomalleja eteenpäin.
Yläkuva: Suomen Etelämanner-tutkimusasema Aboa sijaitsee leveyspiirillä 73 ⁰25’ Kuningatar Maudin maalla. Alakuva: Aboan kolme tutkimuskonttia ja lääkärin kontti. Kuva: Priit Tisler
SÄÄOLOSUHTEET HAASTAVAT TUTKIJAT ETELÄMANTEREELLA Etelämantereen sääolosuhteet ovat ankarat, sillä manner on maailman tuulisin ja kylmin paikka. ILMASTOKATSAUS 2/2019 | 9
Kylmin Etelämantereella mitattu lämpötila on -89,2 astetta, joka kirjattiin Vostok-tutkimusasemalla vuonna 1983. Talven karujen sääolosuhteiden ja pimeyden vuoksi kenttätyöt ajoitetaan Etelämantereen kesälle, jolloin lämpötila pysyttelee tutkimusasemalla n. 0–25 pakkasasteessa. Tänä aikana lämpötilat pysyttelevät päivisin yleensä maltillisissa pakkaslukemissa, mutta kylmyyden tuntua lisää erityisesti tuulen tai sumun yhteisvaikutus pakkasen kanssa. Toisinaan voimakkaat tuulet keskeyttävät kenttätyöt, sillä näkyvyys häviää myrskyissä lähes täysin ja ulkona työskentely muuttuu vaaralliseksi. Edellisellä retkellä hurjin asemalla mitattu keskituuli oli lähes 40 m/s. Hirmumyrskytuulia esiintyykin asemalla vuosittain. Vaikeissa olosuhteissa selviäminen edellyttää huolellista suunnitelmallisuutta ja varautumista. FINNARP-operaatioiden päällikkö Mika Kalakoski kertoo, kuinka selvitä kenttätöistä Etelämantereella, jossa kylmyys, lumimyrskyt ja voimakas UV-säteily kuuluvat alueen ominaispiirteisiin. ”Kenttätöiden onnistumisen kannalta on tärkeää, että kaikki on jo Suomessa ennen lähtöä suunniteltu hyvin, sillä ulkona tuulessa ja kylmässä kaikki suunnittelematon toiminta on hankalaa. Varusteiden ja työskentelytavan toimivuus on testattava etukäteen huolellisesti”, Kalakoski toteaa. Retkikunta pitää myös erikseen 3–4 päivän valmistautumisleirin työn suunnittelua, retkikuntaan tutustumista ja psykologin valmennusta varten. Valmistautumiseen kuuluu myös laaja terveystarkastus, johon sisältyy mm. lääkärin tarkastus laboratoriokokeineen, hammastarkastus ja psykologin haastattelu. Etelämantereella on myös muistettava suojautua voimakkaalta UV-säteilyltä. Suojaava otsonikerros on Etelämantereella muuta maapalloa reilusti ohuempi, vaikka heikentynyt otsonikerros onkin alkanut näyttää viime aikoina toipumisen merkkejä. Ohuen otsonikerroksen lisäksi lumen ja jään korkea albedo, eli heijastavuus, lisää haitallisen UV-säteilyn pääsyä iholle. Ulkona ollessa onkin syytä käyttää aina aurinkovoidetta ja suojaavia aurinkolaseja – myös pilvisellä säällä. Tämän vuoden FINNARP-retkikuntaan kuului retkikunnan johtaja, FINNARP-operaatioiden päällikkö, lääkäri, mekaanikko, telakuorma-autojen tekninen asiantuntija, emäntä, toimittaja sekä kolme Ilmatieteen laitoksen tutkijaa, eli yhteensä 10 henkeä. Hadassa Hovestadt, Sari Matilainen ja Ilari Lehtonen
10 | ILMASTOKATSAUS 2/2019
KUVA: ILARI LEHTONEN
MENNEEN TALVEN SÄÄ
Talvi oli hieman tavanomaista lauhempi Joulukuusta helmikuuhun ulottuva jakso oli talvella 2018–19 maan etelä- ja keskiosissa 1–2 astetta normaalia lämpimämpi. Tilastojen mukaan näin lauha talvi toistuu noin joka kolmas vuosi. Hiljattain vielä lauhempia ovat olleet esimerkiksi talvet 2013–14, 2014–15 ja 2016–17. Lapissa talven keskilämpötila sen sijaan oli hyvin lähellä pitkäaikaiskeskiarvoja. Talvi alkoi melko lauhana ja joulukuu oli keskimääräistä lämpimämpi. Juuri ennen joulua oli lyhyt kylmä sääjakso, ja etelässäkin vietettiin valkoista joulua. Vuodenvaihteen jälkeen Aapeli-myrsky kuritti Pohjanlahden rannikkoa ja Ahvenanmaata. Lounaisilla merialueilla pohjoistuuli yltyi tällöin lähes hirmumyrskylukemiin. Talven kylmin sääjakso osui tammikuun loppupuolelle ja tammikuusta muodostui jonkin verran tavanomaista kylmempi. Lapissa pakkasjakso jatkui vielä helmikuun alussa, jolloin etelämpänä sää jo lauhtui. Helmikuun jälkimmäinen puolisko oli erityisen lauha ja etelässäkin korkeiksi kasvaneet nietokset kutistuivat vauhdilla.
Ilari Lehtonen
KU U KAU D EN HAVA I N TO
KUVA: PIXABAY
Sää lauhtui erittäin nopeasti 22.–23.2. Suurin lämpötilan nousu koettiin Muoniossa, jossa oli aamulla 22.2. pakkasta 35,1 astetta ja seuraavana päivänä lämpötila nousi 6,5 plusasteeseen. Lämpötilan nousu oli reilussa 30 tunnissa yli 40 astetta. Lauhtumisen yhteydessä satoi 23.2. vastaisena yönä laajalti alijäähtynyttä vettä, jonka seurauksena raskas liikenne oli maanteillä vaikeuksissa.
ILMASTOKATSAUS 2/2019 | 11
ITÄMERI Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila- ja jääanalyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista. Jäällisen alueen rajana pidetään 15 %:n peittävyyttä. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.
KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA JA JÄÄTILANNE Meriveden keskimääräinen pintalämpötila helmikuussa 2019 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1982–2011 keskiarvosta (oik.). Pintalämpötilan havaitut päiväkeskiarvot helmikuussa 2019 on esitetty 9 asemalta. Jääanalyysi kuvaa jäätilanteen kuukauden keskiarvoa, ja jään klimatologia kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1982–2011. °C °C
°C
°C
°C
°C
°C
°C
°C
°C
°C
MERIVEDEN KORKEUS HAMINA PITÄJÄNSAARI
RAUMA ULKO-PETÄJÄS
HELSINKI KAIVOPUISTO
PIETARSAARI LEPPÄLUOTO
FÖGLÖ DEGERBY
KEMI AJOS
Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen helmikuussa 2019. Kuvaajissa on esitetty mareografeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus.
12 | ILMASTOKATSAUS 2/2019
A R KTI S E T ALUEET
ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA HELMIKUUSSA
Arktisen merijään laajuus helmikuussa 2019 oli 14,40 miljoonaa neliökilometriä ollen 900 000 neliökilometriä pienempi vertailukauden keskimääräisestä laajuudesta. Helmikuun merijään laajuus oli kaikkien aikojen seitsemänneksi pienin satelliittihavaintohistoriassa alkaen vuodesta 1979. Kulunut kuukausi jakaa viidennen sijan vuoden 2015 helmikuun kanssa. Arktisen merijään reuna oli pohjoisempana kuin normaalisti Pohjoisella jäämerellä sekä Atlantin että Tyynen valtameren puolella. Reuna oli vetäytynyt erityisesti Barentsinmerellä Alaskan ja Itä-Siperian välisellä alueella.
Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella helmikuussa 2019. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1981–2010, kun jäällisen alueen rajana pidetään 15 %:n peittävyyttä.
Merijään peittävyyden poikkeama arktisella alueella jakson 1981-2010 keskiarvosta helmikuussa 2019.
Lähde: ECMWF Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus
LÄHTEET
https://climate.copernicus.eu/sea-ice-cover-february-2019 http://nsidc.org/arcticseaicenews/
ILMASTOKATSAUS 2/2019 | 13
KASVIHUONEKAAS U P I TOI SU U D ET SU OM ESSA Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.
PALLAS - SAMMALTUNTURI
UTÖ
1 kk
1 vuosi
Useita vuosia
(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)
Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta.
TAUSTATIETOA
• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin kasvien ja maaperän hengityksestä sekä polttopro sessista ja sementintuotannosta. • Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja fossiilisten polttoaineiden käsittelystä. • LUE LISÄÄ: https://ilmatieteenlaitos
14 | ILMASTOKATSAUS 2/2019
T I L ASTOI STA P OI M I T T UA
Kuukauden alussa hiilidioksidin ja metaanin pitoisuudet olivat korkealla, kun Lappiin kulkeutui ilmaa Venäjältä ja Utöhön myös muualta itäisestä Euroopasta. Etelä-Suomessa havaittiin uudestaan kohonneita kasvihuonekaasupitoisuuksia 16. ja 19. päivä LänsiEuroopasta kulkeutuneen ilman myötä.
ILMASTOKATSAUS 2/2019 | 15
L ÄMP ÖTILOJA JA SA D EM ÄÄ R I Ä HEL M I KU U SSA
HELSINKI, KAISANIEMI
JOKIOINEN
JYVÄSKYLÄ
SEINÄJOKI, PELMAA
JOENSUU
SIIKAJOKI, RUUKKI
SODANKYLÄ
UTSJOKI, KEVO
Helmikuussa 2019 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (musta), ylin lämpötila (pun.) ja alin lämpötila (sin.) lämpötila (°C) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1981–2010. Harmaa viiva kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania. Harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä 95 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy. 16 | ILMASTOKATSAUS 2/2019
L Ä M P ÖTI LOJA JA SA D E M ÄÄ R I Ä H E L M I KUUSSA
KESKILÄMPÖTILA
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA VERTAILUKAUDESTA 1981–2010
SADEMÄÄRÄ
SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA VERTAILUKAUDESTA 1981–2010
ILMASTOKATSAUS 2/2019 | 17
H E L MIKUUN KUUKAU SI T I L ASTO
HAVAINTOASEMA
PARAINEN UTÖ
KESKILÄMPÖTILA °C
YLIN LÄMPÖTILA °C
ALIN LÄMPÖTILA °C
SADEMÄÄRÄ MM
SUURIN VRK- LUMENSYVYYS SADEMÄÄRÄ 15. PNÄ MM CM
2019
1981– 2010
2019
PVM
2019
PVM
2019
1981– 2010
2019
PVM
2019
1981– 2010
1,4
-2,2
6,4
24.
-6,6
4.
42,4
31
8,1
2.
0
8
JOMALA JOMALABY
1,0
-3,1
9,4
27.
-13,2
22.
46,8
35
11,5
2.
7
8
HELSINKI KAISANIEMI
0,4
-4,7
7,8
25.
-10,8
22.
49,6
36
8,1
2.
26
21
HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA
-0,5
-5,7
7,3
15.
-13,4
22.
57,6
37
9,1
9.
34
20
JOKIOINEN ILMALA
-1,1
-6,3
6,1
15.
-19,4
22.
43,3
32
7,0
9.
37
24
KOUVOLA ANJALA
-1,0
-7,0
7,5
15.
-14,7
6.
70,1
40
10,6
19.
46
32
KANKAANPÄÄ NIINISALO
-2,3
-6,8
7,9
23.
-20,6
6.
55,9
37
14,6
3.
29
38
JYVÄSKYLÄ LENTOASEMA
-3,3
-8,5
7,4
23.
-21,6
22.
37,9
32
8,5
3.
47
42
SAVONLINNA PUNKAHARJU
-3,1
-8,7
6,8
24.
-19,7
1.
39,8
33
9,5
11.
53
43
SEINÄJOKI PELMAA
-3,2
-7,2
6,4
15.
-24,9
6.
36,2
23
14,2
3.
25
25
KUOPIO MAANINKA
-4,9
-9,4
6,0
23.
-28,1
2.
40,0
33
7,4
3.
56
44
LIEKSA LAMPELA
-5,9
-10,3
5,1
23.
-27,8
2.
40,8
31
5,4
11.
48
52
SIIKAJOKI RUUKKI
-6,0
-9,0
6,1
24.
-31,4
6.
37,2
28
6,4
14.
48
36
SUOMUSSALMI PESIÖ
-8,3
-11,1
4,7
23.
-31,5
7.
62,8
37
7,9
18.
76
64
ROVANIEMI APUKKA
-10,8
-12,2
6,6
25.
-35,9
3.
33,0
31
6,3
14.
56
52
SODANKYLÄ TÄHTELÄ
-11,7
-12,7
5,6
23.
-36,5
3.
36,5
29
8,0
14.
64
67
INARI SAARISELKÄ
-12,6
-11,7
2,6
24.
-32,0
3.
42,9
34
10,5
19.
64
71
ENONTEKIÖ KILPISJÄRVI
-11,7
-12,5
6,1
23.
-34,5
21.
62,9
35
13,4
14.
68
85
UTSJOKI KEVO
-14,7
-12,8
4,6
23.
-38,2
5.
45,2
24
9,3
16.
53
60
AURINGONPAISTETUNNIT
LUMENSYVYYS 15.2.
KUUKAUSISUMMA PAIKKAKUNTA
2019
1981–2010
KOTKA RANKKI
64,2
74
HKI-VANTAA
73,4
74
PARAINEN UTÖ
83,1
66
MAARIANHAMINA
95,0
74
JOKIOINEN
63,7
73
KOUVOLA UTTI
58,1
70
JYVÄSKYLÄ
63,1
73
KUOPIO
60,8
65
OULU
71,5
69
SODANKYLÄ
60,8
61
UTSJOKI KEVO
35,6
48
18 | ILMASTOKATSAUS 2/2019
28.2.
H E L M I KU U N TU U LI T I ED OT
PARAINEN, UTÖ
VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA
KALAJOKI, ULKOKALLA
PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI
KOVATUULISET PÄIVÄT 0–1 m/s tyyni 1–4 m/s heikko
HAVAINTOASEMA
5.
6.
7.
8.
9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28.
HELSINKI, HARMAJA HANKO, RUSSARÖ PARAINEN, UTÖ KÖKAR, BOGSKÄR
8–14 m/s navakka
RAUMA, KYLMÄPIHLAJA
21– m/s myrsky
2. 3. 4.
KOTKA, HAAPASAARI
4–8 m/s kohtalainen
14–21 m/s kova
1.
HAMMARLAND, MÄRKET
KRISTIINANKAUPUNKI VALASSAARET KALAJOKI, ULKOKALLA KEMI AJOS
Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä. ILMASTOKATSAUS 2/2019 | 19
KES KILÄ MP ÖTILAN V I I KKOEN N U ST EET JA P O I K K E A MAT V I I KO I L L E 1 3–1 8 Ennuste on tehty 21.3.2019 ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.
25.3.–31.3.
1.4.–7.4.
8.4.–14.4.
15.4.–21.4.
22.4.–28.4.
29.4.–5.5.
°C
°C
°C
°C
Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) jakson 1999–2018 keskiarvosta (alemmat kuvat).
20 | ILMASTOKATSAUS 2/2019
F M I ’S M O N TH LY C L I MATE B U L L E TI N – S U MM A RY O F F E B R UARY 201 9
February was largely very mild Very mild weather prevailed predominantly during the latter half of February. In Southern Finland, also the first half of February was mild. In Northern Finland, on the contrary, February began with anomalously frosty weather. Precipitation levels were above average throughout the country. According to the statistics from the Finnish Meteorological Institute, the mean temperature in February was 4–6 °C above the long-term average values in southern and central parts of Finland. On the southern coast, similarly mild February occurs approximately once in every ten years, on average. However, in this part of Finland February was equally mild three times in a row in 2014, 2015 and 2016. In Northern Finland, the mean temperature in February was much closer to the climatological values. In the municipalities of Inari and Utsjoki the mean temperature was even below the long-term average values. In February the precipitation levels were above average throughout Finland. In Southern Finland most of the precipitation fell during the first half of the month. The highest amount of precipitation in February, 94.8 mm, was measured in Pötsönvaara, Ilomantsi. Also the highest snow depth in February was measured in Ilomantsi, the easternmost municipality of Finland, as there was 95 cm of snow in Naarva both on 21 and 23 February. In Southern and Western Finland snow depth peaked already after the first week of February. At this point, snow cover was widely around 50 cm thick. By the end of February, all snow had already melted from the Åland Islands, but in the
area stretching from North Karelia to Lapland there was largely 50–70 cm of snow. At the beginning of February, cold weather prevailed in Lapland. On 5 February, the coldest temperature of Utsjoki, the month and whole winter in Finland, Kevojärvi, 5.2. -39.1 °C, was recorded in Kevojärvi, Utsjoki. In Southern Finland the first week of February was snowy and relaJomala, tively mild while the second week was Mariehamn airport, even milder and rainy. 24.2. A föhn, a warm and dry down-slope wind occurring in the leeside of the Scandinavian mountains, blew widely on 14–16 February and from 23 to 27 February. During these periods, temperature increased widely over 5 °C, locally even close to 10 °C. The highest temperature of the month was 9.7 °C measured at the Mariehamn airport on 24 February. Noteworthy warm re- Highest and lowest temperatures cords were also 9.4 °C in Juupajoki and 8.5 °C in Pello on 23 February. On many locations the coldest temHIGHLIGHTS: FEBRUARY 2019 perature of the month was measured • Globally, February was close to 0.5°C warmer than the average on 22 February, in the end of a short from 1981-2010. cold period. During 22–23 February • Parts of Europe had a few days of temperature increased remarkably record-breaking warm temperatures. • In Europe, western Russia and rapidly. The warming was most intense southern Finland had the strongest in Muonio where -35.1 °C was measured warm anomaly compared to the on the morning of 22 February and 6.5 mean temperature of the month. • Temperatures were most below °C on the afternoon of 23 February.
-39,1°C +9,7°C
average in western Canada.
Ilari Lehtonen
Source: Copernicus Climate Bulletin ILMASTOKATSAUS 2/2019 | 21
Ilmatieteen laitos ilmastokatsaus@fmi.fi www.ilmastokatsaus.fi