Ilmastokatsaus 7/2019

7/2019 — Heinäkuussa jyrisee yleensä eniten — Tunnetko harvinaisen säätsunamin?

—

S ISÄLTÖ

7/2019

Pääkirjoitus — 3 Heinäkuun alku oli hyvin kolea ja loppu helteinen — 4 Sääkehitys heinäkuussa — 6 Heinäkuun säätapahtumia maailmalta — 7 Heinäkuussa jyrisee yleensä eniten — 8 Säätsunamit: harvinainen uhka mereltä — 10 Kuukauden havainto — 11 Itämeri — 12 Arktiset alueet — 13 Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14 Tilastoista poimittua — 15 Lämpötiloja ja sademääriä heinäkuussa — 16 Heinäkuun kuukausitilasto — 18 Heinäkuun tuulitiedot — 19 Lämpötilan viikkoennusteet — 20 Summary of July 2019 — 21

Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kk jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde.

HEINÄKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/heinakuu

ILMASTOKATSAUS 21. vuosikerta ISSN: 2341-6408 DOI: 10.35614/ISSN-23416408-IK-2019-07-00 Ilmestyy noin kuukauden 20. päivänä

2 | ILMASTOKATSAUS 7/2019

JULKAISIJA Ilmatieteen laitos PL 503 00101 Helsinki www.ilmastokatsaus.fi ilmastokatsaus@fmi.fi Vaihde: 029 539 1000

PÄÄTOIMITTAJA Hilppa Gregow

KANNEN KUVA Antonin Halas

TOIMITTAJAT Tiina Ervasti Hadassa Hovestadt Ilari Lehtonen Petra Roiha

ULKOASU Marko Myllyaho

© Ilmatieteen laitos

PÄÄ KI RJ OI T U S

Helle vaatii varautumista Heinäkuun alussa mediassa puhuttivat helteiden puute, mutta kuinka ollakaan heinäkuun lopulla jälleen korkeat lämpötilat. Tällöin Suomessa esiintyi tukalaa hellettä kautta maan. Tukalaa hellettä, jolloin vuorokauden korkein lämpötila on vähintään +27˚C ja keskilämpötila +20˚C, esiintyi Pohjois-Suomessa 22.7. jälkeen pari vuorokautta. Muualla maassa lämpimin jakso huipentui muutamaa päivää myöhemmin.

Etelä-Suomessa koettiin yleisesti erittäin tukalaa hellettä (lämpötilarajat +30˚C ja +24˚C) ja korkeimmat lämpötilat mitattiin 28.7.

Kesän 2010 ennätyshelteiden jälkeen Ilmatieteen laitos alkoi varoittaa helteestä vuonna 2011. Varoituskartoissa käytämme tällöin värejä keltainen (tukala helle), oranssi (erittäin tukala helle) ja punainen. Varoitusten valikoimasta löytyvä punaisen tason varoitus annetaan vasta, kun ennustetaan äärimmäisen tukalaa hellettä (lämpötilarajat +35˚C ja +28˚C). Korkeinta punaisen tason hellevaroitusta ei toistaiseksi ole käytetty kertaakaan.

Syy hellevaroitusten antamiseen on yksinkertaisesti se, että kuuma sää lisää sairastuvuutta ja kuolleisuutta myös Suomessa. Riski vakavista terveysvaikutuksista kohdistuu pitkäaikaissairaisiin, ikäihmisiin ja toisaalta pieniin lapsiin.

Kuormittava ruumiillinen työ kuumassa saattaa heikentää toimintakykyä ja vointia kaiken ikäisillä. Korkeat yölämpö­ tilat haittaavat unta ja palautumista lämpörasituksesta.

Kesän 2018 helteiden seurauksena Suomessa kuoli lähes 400 suomalaista. Monet terveydenhuollon toimijat ovatkin tehostaneet helteisiin varautumista. Hyvien käytäntöjen ­soisi leviävän jokaiseen vanhustenhuollon yksikköön. Kannustimena toimii YK:n Kestävän kehityksen tavoite ”Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille”. Helle­ jaksojen lisääntyminen tulisi huomioida myös kaupunkien suunnittelussa. Rakennusten liikaa lämpenemistä voidaan hillitä mm. lämpöä vähän sitovilla materiaali- ja värivalinnoilla sekä ilmastoinnilla. Viher- ja vesirakenteet viilentävät luonnonmukaisesti ja ovat siksi hyvin tärkeitä kaupungeissa.

Heinäkuun numerossa kerrotaan tällä kertaa etenkin ukkosista, mutta myös harvinaisesta ilmiöstä nimeltä säätsunami. Miltä syksy ­näyttää? Kannattaa vilkaista pitkiä ennusteita, jotka ulottuvat jo syyskuun loppupuolelle.

HEIKKI TUOMENVIRTA Ryhmäpäällikkö

Hellejaksojen lisääntyminen tulisi huomioida myös kaupunkien suunnittelussa

ILMASTOKATSAUS 7/2019 | 3

-1,7 °C

Ylivieska lentokenttä, 5.7.

+33,7 °C

Porvoo, Emäsalo, 28.7.

Kuukauden ylin ja alin lämpötila

93,4 mm 1,3 mm Kuukauden suurin sademäärä, Savonlinna, Punkaharju Laukansaari

4 | ILMASTOKATSAUS 7/2019

Heinäkuun sademäärä Kalajoen Pitkäsenkylässä oli aseman 52-vuotisen havaintohistorian pienin.

KU U KAU S I KATSAUS

Heinäkuun alku oli hyvin kolea ja loppu helteinen Heinäkuun alkupuoli oli huomattavan kolea, kun taas kuukauden loppupuolelle osui vähän toista viikkoa kestänyt hellejakso. Etelä-Suomea lukuun ottamatta heinäkuu oli hyvin kuiva, paikoin jopa mittaushistorian vähäsateisin.

Heinäkuun alkupuolisko oli koko maassa noin 2–4 astetta tavanomaista kylmempi. Etenkin itärajan pinnassa kuukauden alkupuoli oli poikkeuksellisen kolea. Kalsean sään aiheutti Vienanmeren kaakkoispuolella itsepintaisesti pyörinyt matalapaineen alue.

Kuukauden puolivälin jälkeen sää alkoi lämmetä ja heinäkuun loppupuolelle osui reilun viikon mittainen hellejakso, jonka aikana lämpötilat kohosivat paikoin ennätyksellisen korkeisiin lukemiin. Helteet päättyivät sään rajuun kylmenemiseen 28.–29.7.

Kokonaisuutena heinäkuu oli suurimmassa osassa maata hieman keskimääräistä viileämpi. Länsi-Suomessa keskilämpötila kohosi lähelle pitkäaikaisia keskiarvoja ja eräin paikoin jopa hieman niiden yläpuolelle. Suhteellisesti ottaen kylmintä oli puolestaan Pohjois-Karjalassa, missä heinäkuu oli 2–3 astetta normaalia kylmempi.

KUVA: ILARI LEHTONEN

HEINÄKUU OLI KUIVA Suuressa osassa maata satoi heinäkuussa hyvin vähän. Kuivinta oli Perämeren rannikolla, missä kuukauden sademäärä jäi paikoin alle 5 mm:n.

Kalajoen Pitkäsenkylässä satoi vain 1,3 mm ja Siikajoen Ruukissa 2,3 mm.

Nämä ovat kyseisten asemien uusia

heinäkuun kuivuusennätyksiä, kuten myös Jyväskylän lentoasemalla kuukauden sademääräksi mitattu 8,8 mm.

Sateisinta oli Etelä-Suomessa sekä paikoin itärajan läheisyydessä. Näillä alueilla heinäkuu oli yleisesti vain hieman keskimääräistä vähäsateisempi.

Suurin osa heinäkuun sateista saatiin jo kuukauden ensimmäisen viikon aikana. Lappeenrannassa satoi yli 75 mm pelkästään heinäkuun kahden ensimmäisen päivän aikana.

Ukkosia esiintyi heinäkuussa ennätyksellisen vähän. Koko kuukauden aikana paikannettiin vain reilut 8 000 maasalamaa.

HALLAÖITÄ JA HELLEPÄIVIÄ Heinäkuun alkupuolella esiintyi hallaa jossain päin maata lähes kaikkina öinä.

4.7. vastaisena yönä hallaa oli niinkin etelässä kuin Ahvenanmaalla ja Turun saariston sisäosissa. Etenkin 12.7. ja 13.7. vastaisina öinä hallaa oli Länsi-Suomessa ja Lapissa laajoilla alueilla.

Jyväskylän lentoasemalla puolestaan mitattiin 14.7. aseman kylmin heinäkuun lämpötila 1950-luvulta lähtien tarkasteltuna, 0,9 °C. Heinäkuun 20. päivän tienoilla alkaneen hellejakson aikana lämpötilat kohosivat vuorostaan harvinaisen kor-

keisiin lukemiin. Jo 22.–25.7. lämpötila nousi osassa maata 30 asteen tuntumaan. Lappiin kiertyi lännestä entistä lämpimämpää ilmaa 26.7., jolloin Pellossa mitattiin 32,4 °C ja Ylitornion Meltosjärvellä 33,3 °C. Nämä olivat uusia asemakohtaisia lämpöennätyksiä.

Lapista kuumin ilma siirtyi kohti etelää. 27.7. lämpötila nousi monin paikoin 32 asteen vaiheille ja 28.7. kaikkein lämpimin ilma ajautui pohjoistuulella aivan etelärannikolle ja jopa Suomenlahden rannikon saarille ennen kuin koillisesta alkoi purkautua hyvin kylmää ilmaa.

Porvoon Emäsalossa mitattiin tällöin koko kuukauden ylin lämpötila Suomessa, 33,7 °C. Helsingin Kaisaniemessä mitattiin 33,2 °C, joka on 1800-luvun alkupuolelta asti toimineen aseman uusi lämpöennätys. Muun muassa Kaarinan Yltöisissä ja Salon Kärkässä kirjattiin asemien uusiksi lämpöennätyksiksi niin ikään 33,2 °C. Jomalassa mitattiin puolestaan Ahvenanmaan kaikkien aikojen ylin lämpötila, 31,6 °C, joka ylitti vain vuotta aiemmin mitatun saarimaakunnan edellisen ennätyksen 0,1 °C:lla.

Rajun kylmenemisen jälkeen päivälämpötilat jäivät itäisimmässä Suomessa 30.7. jopa ennätyksellisen alhaisiksi.

Ilomantsin Pötsönvaarassa vuorokauden ylin lämpötila oli tällöin vain 8,4 °C. Ilari Lehtonen ILMASTOKATSAUS 7/2019 | 5

SÄÄKEHITYS HEINÄ KU U SSA Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).

Teksti: Ilari Lehtonen

3.7. Laajan matalapaineen alueen keskus oli Vienanmeren kaakkoispuolella. Suomeen virtasi viileää ilmaa lännen ja luoteen väliltä. Tuulten tyynnyttyä seuraavana yönä oli Länsi-Suomessa hallaa Ahvenanmaata myöten. Suursäätilanne pysytteli samankaltaisena heinäkuun alkupuolen ajan.

11.7. Vienanmeren suunnalla oli jälleen matalapaineen keskus, kun taas Norjanmerellä oli heikko korkeapaine. Viileää ilmaa pääsi virtaamaan Barentsinmereltä etenkin Itä-Suomeen, missä päivälämpötila jäi useina päivinä peräkkäin alle 15 asteeseen sään pysytellessä pilvisenä. Länsi-Suomessa pilvisyys oli vähäisempää ja siellä oli öisin halloja.

20.7. Suomen itäpuolella oli edelleen täyttyvä matalapaineen alue, joka oli kuitenkin jo väistymässä kauemmas Venäjälle ja Suomen ylle oli vahvistunut korkeapaineen selänne. Sää oli meillä aurinkoista ja päivisin päästiin paikoin jo hellelukemiin, vaikka yöt olivat vielä tässä vaiheessa melko viileitä.

28.7. Afrikasta oli noussut heinäkuun loppupuolella Länsi-Eurooppaan erittäin lämmintä ilmaa, jota kiertyi lopulta Pohjois-Eurooppaan asti. Suomessa helteet päättyivät rajuun kylmenemiseen 28.–29.7., kun koillisesta purkautui hyvin koleaa ilmaa. Ennen kylmän rintaman ylitystä kuumin ilma pakkautui etelärannikolle, jossa lämpötila nousi kesän ylimpiin lukemiin 33 asteen vaiheille.

6 | ILMASTOKATSAUS 7/2019

H E I N Ä KU U N SÄÄTA PA H TU MI A M AAI LM ALTA

MERKITTÄVIMPIÄ SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALLA HEINÄKUUSSA 2019 MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA Heinäkuun keskimääräinen maa- ja meri­ alueiden pintalämpötila oli mittaushistorian korkein. Mittaukset aloitettiin vuonna 1880.

ALASKA Heinäkuu oli vuonna 1925 käynnistyneen mittaus­ jakson lämpimin.

HURRIKAANI BARRY 11.-19. heinäkuuta 2019 Maksimituulennopeus 33 m/s (120 km/h) Hitaasti liikkuva hurrikaani aiheutti kovia tulvia Louisianassa ja Arkansasissa. Arkansasissa mitattiin uusi osavaltion ennätys trooppisen sääjärjestelmän aiheuttamalle sademäärälle.

ARKTINEN MERIJÄÄ Arktisen merijään keskimääräinen laajuus oli noin 20 % pienempi kuin vuosien 1981–2010 heinäkuun keskiarvo. Satelliittihavaintoihin perustuva heinäkuun merijään laajuus oli vuonna 1979 alkaneen mittausjakson yksi pienimmistä.

EUROOPPA Euroopassa koettiin heinäkuun lopulla kesän toinen intensiivinen helleaalto, jonka aikana useissa maissa mitattiin maakohtaisia lämpöennätyksiä.

HAVAIJI Havaijilla heinäkuu oli mittaushistorian toiseksi lämpimin.

ETELÄ-AMERIKKA Etelä-Amerikassa heinäkuu oli mittaus­ historian 12. lämpimin.

AASIA Aasiassa koettiin mittaushistorian kahdeksanneksi lämpimin heinäkuu.

ISRAEL Useilla havaintoasemilla mitattiin asemakohtaisia ennätyslämpötiloja.

BAHRAIN Bahrainissa heinäkuun keskilämpötila oli vuonna 1902 alkaneen mittaus­ jakson kolmanneksi korkein.

HONGKONG Hongkongissa heinäkuun alin lämpötila oli ennätyskorkea.

AUSTRALIA Australiassa oli laajalti tavanomaista lämpimämpää. Heinäkuun keskilämpötila oli havaintohistorian neljänneksi korkein.

AFRIKKA Afrikassa heinäkuu oli mittaus­ historian lämpimin.

ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ Heinäkuussa merijään keskimääräinen laajuus oli mittaushistorian pienin. Se oli 4,3 % pienempi kuin vuosien 1981–2010 heinäkuiden keskiarvo.

UUSI-SEELANTI Uudessa-Seelannissa heinäkuu oli mittaushistorian toiseksi lämpimin.

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA HEINÄKUUSSA 2019 JAKSON 1981–2010 KESKIARVOSTA MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA).

LISÄTIETOA

https://www.ncdc.noaa.gov/sotc/global/201907 https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins

Lähde: NOAA/NCDC Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus ILMASTOKATSAUS 7/2019 | 7

8 | ILMASTOKATSAUS 7/2019

U K KOS E T S UO M ESSA

Heinäkuussa jyrisee yleensä eniten Suomen ukkoskausi alkaa toukokuussa ja päättyy syyskuussa, ­­mutta keskittyy vahvasti keskikesään. Keskimäärin lähes puolet ­vuoden salamoista kertyy heinäkuun aikana.

Maasalamoita keskimäärin vuorokaudessa

KUVA: PIXABAY

Pohjola on tunnettu vastakohdistaan: pimeää ja kylmää talvea seuraa valoisa ja lämmin kesä.

Kesän koittaminen tuo mukanaan myös ukkoset, vaikka ukkoset eivät sinänsä kalenteria seuraakaan.

Suomi sijaitsee ilmastollisesti kahden selvästi erilaisen vyöhykkeen rajalla. Lännessä on Atlantin vaikutusten alainen merellinen ja idässä aina Aasiaan ulottuva vahvasti mantereinen ilmasto. Sijainti rajavyöhykkeellä mahdollistaa hyvin laajan kirjon erilaisia säätilanteita, kuten muun muassa erittäin rajut ukkoset. Kuinka rajuja Suomen ukkoset sitten voivat olla?

Suomen kuukausikohtaista salamaennätystä

pitää ylivoimaisesti hallussaan heinäkuu 1972. Tällöin Suomen maa-alueilla havaittiin noin 237 000 maasalamaa. Luku on noin 100 000 salamaa suurempi kuin Suomen koko vuoden keskimääräinen summa. Koko vuoden 1972 salamamäärä oli lähes 400 000 salamaa.

ENNÄTYKSIÄ MUISTELLEN Ilmatieteen laitoksen tutkimusselosteista löytyy kuvaus kyseisen kesän säästä ja ukkosista (Laitinen, 1972: Tutkimusseloste nro 43), josta on lainattu seuraavia tekstiosia: ”Kesä 1972 oli koko Kuva 1. Sinisellä on kuvattu vuorokauden keskimääräinen salamamäärä Suomessa touko-syyskuussa 1998–2018 ja punaisella 10 vuorokauden liukuva keskiarvo. Yleensä suurimmat salamamäärät sijoittuvat heinäkuulle ja aivan elokuun alkuun. Vaihtelu vuosien välillä on kuitenkin suurta.

3500

3000

2500

2000 1500 1500 1000

500 0

1.5.

1.6.

1.7.

1.8.

1.9.

ILMASTOKATSAUS 7/2019 | 9

SÄÄTSUN A MIT ITÄM ER EL L Ä

maassa poikkeuksellisen helteinen. … Hellesää jatkui kesäkuulta heinäkuulle joskin lämpötilat välillä hieman laskivat kohoten jälleen loppukuussa hellelukemiin. Koko heinäkuun lämpötila oli 2-4 astetta pitkäaikaista keskiarvoa korkeammat.” ”… Varsinkin heinäkuun salamamäärä on tavattoman suuri ylittäen jo yksinäänkin edellisten vuosien kesäsummat. … Kaikenkaikkiaan kesän 1972 ukkospäivien lukumäärä ei poikkea edellisistä kesistä niin paljon kuin salamoiden lukumäärä.

Kesän 1972 ukonilmojen intensiteetin voidaan siis katsoa olleen tavanomaista suuremman.”

Kesän 1972 ukonilmat koettelivat pahoin muun muassa Joutsenoa, josta löytyy jopa muistomerkki kyseisen kesän tuhoa kylväneistä luonnonilmiöistä.

Lähelle kesää 1972 on päästy myös muina vuosina. Esimerkiksi 1988 havaittiin noin 360 000 salamaa ja vuonna 2003 lähes 240 000. Runsaita puustotuhoja aiheuttaneet kesän 2010 rajuilmat eivät yltäneet salamamääriltään ennätyksiin, ja suurimmat tuhot johtuivat voimakkaista syöksyvirtauksista.

Suomessa heinäkuu on salamatilastojen ykkönen (Kuva 1), mutta aina heinäkuussakaan ei ukkosta. Kuluneen heinäkuun salamamäärä oli ennätyksellisen pieni: vain reilut 8000 havaittua maasalamaa.

UKKOSTEN TULEVAISUUS Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa kaikkiin sääilmiöihin tavalla tai toisella. Koska ukkosten synty vaatii ilmakehältä muutakin kuin ”lämpöä”, ei ole täysin selvää, miten Suomen ukkosilmasto tulee muuttumaan. Luultavasti vuotuisissa salamamäärissä ei tule olemaan suuria trendejä suuntaan tai toiseen.

Tulevaisuuden kesissä pitkät hellejaksot tulevat kuitenkin korostumaan, ja koska hellejaksot päättyvät lähes aina rajuihin ukkosiin, voidaan nimenomaan rajuimpien ukkosten esiintymistodennäköisyyden arvella kasvavan. Myös Pohjolan ilmakehä muuttuu entistä voimakkaampia rajuilmoja suosivaksi, ja kesän 1972 kaltaiset äärimmäisyydet voivat esiintyä entistä useammin.

Antti Mäkelä, Ilmatieteen laitos

Säätsunamit: harvinainen uhka mereltä Viime vuosina Suomen rannikolla on useasti havaittu outo ilmiö, jossa meriveden korkeus heilahtelee rajusti lyhyessä ajassa, jopa metrin 5–15 minuutissa.

Nopea vedenkorkeuden vaihtelu aiheuttaa kapeikkoihin voimakkaita edestakaisia virtauksia. Silminnäkijät ovat kuvailleet veden virtaavan kosken lailla, ”kiehuvan” tai muuttuvan mustaksi, kun virtaus repii pohjasta maa-ainesta.

Tämä melko tuntematon ilmiö on säätsunami (engl. meteotsunami). Se syntyy, kun ilmanpaineen häiriö, kuten ukkosmyrsky, liikkuu meren yllä sopivalla nopeudella. Painehäiriö aiheuttaa veden pintaan poikkeaman, jota resonanssi voimistaa, jos häiriön nopeus on sama kuin tsunamiaallon nopeus meressä.

Aallon korkeus voi kasvaa vaaralliseksi, jos se rantautuu muodoltaan sopivaan poukamaan tai lahteen, jossa vesimassan heilahtelu voimistaa itseään.

Maailmalta tunnetaan säätsunamien aiheuttamia kuolemantapauksia ja miljoonavahingot tuottaneita tulvia. Suomessa tuhot ovat olleet lieviä veneiden saamia kolhuja.

Itämeren säätsunameja on tutkittu vasta vähän, mutta rannikon asukkaat tuntevat ilmiön: siitä kertovat ruotsinkielinen nimi sjösprång ja saksankielinen nimi Seebär. Parantunut mittaustarkkuus on mahdollistanut säätsunamien havaitsemisen digitaalisesta mittausaineistosta. Aikaisempia tapauksia on tallentunut mareografeihin eli merivedenkorkeuden mittausasemille lähes vuosisadan ajalta.

Havu Pellikka, Ilmatieteen laitos

10 | ILMASTOKATSAUS 7/2019

KU U KAU D EN HAVA I N TO

KUVA: ANNE SAARINEN

Heinäkuussa Suomessa salamoi ennätyksellisen vähän. Kuukauden aikana paikannettiin vain reilut 8 000 maa­salamaa, joka on hieman yli kymmenesosa heinäkuun keskiarvosta (noin 60 000 maasalamaa).

1960-luvun alusta lukien heinäkuun s ­ alamamäärä ei ole koskaan aiemmin jäänyt alle 10 000 maasalaman.

ILMASTOKATSAUS 7/2019 | 11

ITÄMERI Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila-analyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.

KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA Meriveden keskimääräinen pintalämpötila heinäkuussa 2019 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1982–2011 keskiarvosta (oik.). Pintalämpötilan havaitut päiväkeskiarvot heinäkuussa 2019 on esitetty 9 asemalta.

MERIVEDEN KORKEUS HAMINA PITÄJÄNSAARI

RAUMA ULKO-PETÄJÄS

HELSINKI KAIVOPUISTO

PIETARSAARI LEPPÄLUOTO

FÖGLÖ DEGERBY

KEMI AJOS

Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen heinäkuussa 2019. Kuvaajissa on esitetty mareografeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus.

12 | ILMASTOKATSAUS 7/2019

A R KTI S E T ALUEET

ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA HEINÄKUUSSA

Arktinen merijää peitti heinäkuussa 7,4 miljoonaa neliökilometriä. Merijään laajuus oli 2,2 miljoonaan neliökilometriä eli noin viidenneksen vertailukauden (1981–2010) keski­ arvoa pienempi. Merijään laajuus heinäkuussa 2019 oli yksi havaintohistorian pienimmistä merijään laajuuksista heinäkuussa.

Merijään laajuus oli selvästi alle keskiarvon useilla Pohjoisen jäämeren reuna-alueilla, muun muassa Alaskan pohjoispuolella Beaufortinmerellä, Tšuktšimerellä lähellä Beringinsalmea sekä Siperian pohjoispuolella Karan- ja Laptevinmerellä. Merijäätä oli keskimääräistä vähemmän myös Baffininsaaren molemmin puolin Grönlannin länsipuolella. Ainoa Pohjoisen jäämeren reuna-alue, jossa merijäätä oli keskimääräistä enemmän oli Pohjois-Atlantilla Huippuvuorten pohjois- ja itäpuolella.

Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella heinäkuussa 2019. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1981–2010, kun jäällisen alueen rajana pidetään 15 %:n peittävyyttä.

Merijään peittävyyden poikkeama arktisella alueella jakson 1981-2010 keskiarvosta heinäkuussa 2019.

LÄHTEET

ECMWF Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus

ILMASTOKATSAUS 7/2019 | 13

KASVIHUONEKAAS U P I TOI SU U D ET SU OM ESSA Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.

PALLAS - SAMMALTUNTURI

UTÖ

1 kk

1 vuosi

Useita vuosia

(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)

Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta.

TAUSTATIETOA

• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin kasvien ja maaperän hengityksestä sekä poltto­­­­ pro­sessista ja sementintuotannosta.

• Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja fossiilisten polttoaineiden käsittelystä.

• LUE LISÄÄ: https://ilmatieteenlaitos

14 | ILMASTOKATSAUS 7/2019

T I L ASTOI STA P OI M I T T UA

Heinäkuussa Suomessa oli 19 hallayötä ja 13 helle­ päivää. Kaikkina muina ­päivinä paitsi 2.7. ja 7.7. osassa maata oli joko hallaa yöllä tai hellettä päivällä. Heinäkuun 1., 18. ja 29. päivinä sekä hallaa että hellettä oli maan eri osissa samankin päivän aikana.

Yksittäisistä asemista halla­ öitä oli eniten Alajärven Möksyssä (7) ja hellepäiviä Helsingin Kumpulassa (11).

ILMASTOKATSAUS 7/2019 | 15

L ÄMP ÖTILOJA JA SA D EM ÄÄ R I Ä HEI N Ä KU U SSA

HELSINKI, KAISANIEMI

JOKIOINEN

JYVÄSKYLÄ

SEINÄJOKI, PELMAA

JOENSUU

SIIKAJOKI, RUUKKI

SODANKYLÄ

UTSJOKI, KEVO

Heinäkuussa 2019 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (musta), ylin lämpötila (pun.) ja alin lämpötila (sin.) lämpötila (°C) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1981–2010.

Harmaa viiva kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania. Harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä 95 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy.

16 | ILMASTOKATSAUS 7/2019

L Ä M P ÖTI LOJA JA SA D E M ÄÄ R I Ä H E I N ÄKUUSSA

KESKILÄMPÖTILA

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA VERTAILUKAUDESTA 1981–2010

SADEMÄÄRÄ

SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA VERTAILUKAUDESTA 1981–2010

ILMASTOKATSAUS 7/2019 | 17

H E INÄKUUN KUUKAU SI T I L ASTO

HAVAINTOASEMA

PARAINEN UTÖ

KESKILÄMPÖTILA °C

YLIN LÄMPÖTILA °C

ALIN LÄMPÖTILA °C

SADEMÄÄRÄ MM

SUURIN VRK- HELLEPÄIVIEN SADEMÄÄRÄ LUKUMÄÄRÄ MM KPL

2019

1981– 2010

2019

PVM

2019

PVM

2019

1981– 2010

2019

PVM

2019

1981– 2010

17,1

16,7

28,9

28.

9,4

5.

52,2

49

18,6

15.

3

1

JOMALA JOMALABY

16,1

16,7

31,6

28.

4,9

4.

44,7

52

18,2

4.

6

3

HELSINKI KAISANIEMI

17,5

17,8

33,2

28.

8,4

12.

72,2

63

22,5

2.

8

4

HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

17,5

17,7

33,3

28.

6,8

12.

66,9

66

15,6

5.

9

8

JOKIOINEN ILMALA

16,2

16,7

31,4

28.

5,0

4.

73,0

75

29,7

5.

9

6

KOUVOLA ANJALA

16,4

17,5

32,5

27.

3,8

14.

65,8

65

39,4

5.

9

8

KANKAANPÄÄ NIINISALO

16,5

16,4

32,3

28.

4,7

4.

20,5

86

5,6

15.

10

6

JYVÄSKYLÄ LENTOASEMA

15,7

16,5

32,2

27.

0,9

14.

8,8

84

3,6

2.

8

7

SAVONLINNA PUNKAHARJU

15,0

17,4

30,3

27.

5,7

14.

93,4

65

24,9

3.

2

6

SEINÄJOKI PELMAA

15,6

16,3

31,4

27.

2,7

12.

27,1

75

9,8

7.

8

6

KUOPIO MAANINKA

15,2

17,0

31,2

27.

4,0

5.

14,2

77

3,9

30.

8

5

LIEKSA LAMPELA

14,2

16,5

29,1

27.

2,9

11.

45,5

83

7,0

14.

4

5

SIIKAJOKI RUUKKI

14,6

15,9

30,3

26.

1,1

5.

2,3

77

2,3

7.

6

4

SUOMUSSALMI PESIÖ

13,1

15,3

28,6

26.

2,8

16.

67,3

81

23,9

17.

4

5

ROVANIEMI APUKKA

14,0

15,1

30,3

26.

3,3

18.

12,1

73

4,3

1.

7

3

SODANKYLÄ TÄHTELÄ

13,5

14,5

31,1

26.

2,8

11.

28,2

74

6,8

1.

7

3

INARI SAARISELKÄ

11,6

13,0

27,8

26.

1,7

11.

31,0

79

9,4

3.

4

1

ENONTEKIÖ KILPISJÄRVI

11,6

11,2

24,1

25.

2,6

3.

21,9

73

8,6

1.

0

0

UTSJOKI KEVO

12,3

13,1

30,1

23.

3,0

12.

26,5

72

6,8

21.

5

3

AURINGONPAISTETUNNIT

KASVUKAUDEN SEURANTA

KUUKAUSISUMMA

31.7.

HEINÄKUUN MAASALAMATIHEYS salamoita / km2

PAIKKAKUNTA

2019

1981–2010

UTÖ

366,0

321

MAARIANHAMINA

318,2

312

TURKU

319,2

287

HKI-VANTAA

273,5

291

kova

KOTKA

267,8

317

0,08

JOKIOINEN

281,7

266

kohtalainen

KOUVOLA

240,1

280

0,025

JYVÄSKYLÄ

294,6

263

heikko

SEINÄJOKI

317,5

275

0,0025

KUOPIO

256,8

271

OULU

352,9

283

ROVANIEMI

278,9

260

SODANKYLÄ

246,6

245

UTSJOKI

218,3

209

18 | ILMASTOKATSAUS 7/2019

Tehoisan lämpötilan summa °Cvrk

eritt. raju 0,8 raju 0,25

H E I N Ä KU U N TU U LI T I ED OT Tuulitilastoissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min.

PARAINEN, UTÖ

VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

KALAJOKI, ULKOKALLA

PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI

KOVATUULISET PÄIVÄT 0–1 m/s tyyni 1–4 m/s heikko

HAVAINTOASEMA

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30. 31.

HELSINKI, HARMAJA HANKO, RUSSARÖ PARAINEN, UTÖ KÖKAR, BOGSKÄR

8–14 m/s navakka

RAUMA, KYLMÄPIHLAJA

21– m/s myrsky

2.

KOTKA, HAAPASAARI

4–8 m/s kohtalainen

14–21 m/s kova

1.

HAMMARLAND, MÄRKET

KRISTIINANKAUPUNKI VALASSAARET KALAJOKI, ULKOKALLA KEMI AJOS

Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä.

ILMASTOKATSAUS 7/2019 | 19

KES KILÄ MP ÖTILAN V I I KKOEN N U ST EET JA P O I K K E A M AT V I I KO I L L E 34 –39 Ennuste on tehty 16.8.2019 ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.

19.8.–25.8.

26.8.–1.9.

2.9.–8.9.

9.9.–15.9.

16.9.–22.9.

23.9.–29.9.

°C

°C

°C

°C

Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) jakson 1999–2018 keskiarvosta (alemmat kuvat).

20 | ILMASTOKATSAUS 7/2019

F MI ’ S M O N TH LY C L I MATE B U L L E TI N – S U MM A RY O F J ULY 201 9

July had a cold start but a sultry latter half The mean temperature was about 2–4 °C below the long-term average during the first half of July in Finland. On the contrary, an episode with very high temperatures took place during the latter half of July. The last two days of the month were again very cold compared to the time of year.

The mean temperature in July was eventually in most of Finland slightly below the long-term average. In Western Finland, the mean temperature was mostly rather close to the average and at some stations even above the average. The cold anomaly, on the contrary, was largest in North Karelia in the easternmost Finland, about 2–3 °C. The first half of July was one of the coldest during the recent decades.

Particularly in Western Finland, frost occurred on many nights. On the 4th, night frost occurred even at the Åland Islands.

The lowest air temperature at 2 meters height in July was -1.7 °C, recorded at Ylivieska Airfield on 5 July. Noteworthy cold record was also 0.9 °C at Jyväskylä Airport on the 14th since it was the coldest temperature in the town in July for the last 70 years.

Weather turned warmer in mid-July and after the 20th, daytime temperatures started to climb widely over 25 °C. Between the 22nd and 25th, highest temperatures were already close to 30 °C. Even warmer air flew to Finland from the west on 26 July, first particularly to Lapland where temperature of 33.3 °C was measured in Meltosjärvi, Ylitornio. This was the warmest temperature ever recorded on the station.

The heat wave culminated on 28 July at the Finnish southern coast. The

highest temperature of the month, 33.7 °C, was measured at Emäsalo island in Porvoo. Station-specific temperature records were broken on many stations along the southern coast.

Most noteworthy, the oldest operating weather station in Finland, located at Kaisaniemi Park in Helsinki, set a new temperature record of 33.2 °C. The previous record was 31.6 °C, measured in July 1945. Temperature observations at the station began already in the early 19th century.

At the Åland Islands, a new regional temperature record of 31.6 °C was measured in Jomala also on 28 July.

The warm period saw an abrupt end as temperatures tumbled between 28 and 30 July due to a cold airflow from the Barents Sea. On 30 July, daily maximum temperature of only 8.4 °C was measured in Pötsönvaara, Ilomantsi.

The count of lightning strikes, only slightly above 8,000 cloud-to-ground flashes, was record low in July.

The month was moreover very dry, particularly along the coast of the Bothnian Bay. In Ruukki, Siikajoki, the level of rainfall was only 2.3 mm, the lowest amount in July during the 118 years of observations in the station.

Only in Southern Finland the level of rainfall was predominantly even close to the long-term average.

Ilari Lehtonen

-1.7 °C

Ylivieska Airfield, 5.7.

+33.7 °C Porvoo, Emäsalo

28.7.

Highest and lowest temperatures

HIGHLIGHTS: JULY 2019

• In Europe temperatures were just above the 1981-2010 average, with large differences across the continent.

• Western Europe was warmer than average, largely due to the short but very intense heatwave in the last week of the month, but Eastern Europe was cooler than average.

• Global average temperatures were alike, and possibly slightly higher than, those of July 2016, which was the warmest previous July and warmest of all months on record.

ILMASTOKATSAUS 7/2019 | 21

Ilmatieteen laitos ilmastokatsaus@fmi.fi www.ilmastokatsaus.fi