8/2019 — Elokuussa sää lämpeni loppua kohti — Euroopassa rikottiin kesällä lämpöennätyksiä —
S ISÄLTÖ
8/2019
Pääkirjoitus — 3 Elokuussa sää lämpeni loppua kohti — 4 Sääkehitys elokuussa — 6 Elokuun säätapahtumia maailmalta — 7 Euroopassa rikottiin kesällä lämpöennätyksiä — 8 Kumpuaminen viilentää rantavesiä — 10 Kuukauden havainto — 11 Itämeri — 12 Arktiset alueet — 13 Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14 Tilastoista poimittua — 15 Lämpötiloja ja sademääriä elokuussa — 16 Elokuun kuukausitilasto — 18 Elokuun tuulitiedot — 19 Lämpötilan viikkoennusteet — 20 Summary of August 2019 — 21 Oikaisu: Tässä numerossa kerrottiin virheellisesti, että Lapin helteet 28.–29.8. olivat havaintohistorian myöhäisimmät. Kyseessä olivat digitoidun havaintoaineiston perusteella Lapin myöhäisimmät hellepäivät. Historiallisista havaintokirjoista löytyi julkaisun jälkeen tieto, että vuonna 1938 Lapissa oli hellettä vielä syyskuun alussa. Tieto on korjattu tähän digilehden versioon. Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kk jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde. ELOKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/elokuu
ILMASTOKATSAUS 21. vuosikerta ISSN: 2341-6408 DOI: 10.35614/ISSN-23416408-IK-2019-08-00 Ilmestyy noin kuukauden 20. päivänä
2 | ILMASTOKATSAUS 8/2019
JULKAISIJA Ilmatieteen laitos PL 503 00101 Helsinki www.ilmastokatsaus.fi ilmastokatsaus@fmi.fi Vaihde: 029 539 1000
PÄÄTOIMITTAJA Hilppa Gregow
KANNEN KUVA Pixabay
TOIMITTAJAT Hadassa Hovestadt Tiina Ervasti Ilari Lehtonen Petra Roiha
ULKOASU Marko Myllyaho
© Ilmatieteen laitos
PÄÄ KI RJ OI T U S
IPCC ja maa-meri- ekosysteemimme Hallitustenvälinen Ilmastopaneeli IPCC julkaisee 25.9. uuden raportin, jossa käsitellään jäätiköiden ja ikiroudan sulamista sekä merenpinnan nousua ja merien lämpenemistä. Asia on ajankohtainen, sillä mannerjäätiköiden ja merijään sulaminen on yksi vahvimmista indikaattoreista, joilla ilmastonmuutoksen etenemisen vaikutuksia voidaan seurata. Toki ilmastonmuutoksen vaikutukset nähdään muuallakin. Esimerkiksi kesän äärimmäisiin sääilmiöihin kuuluvat tukalat helteet ja äärimmäinen kuivuus ovat aiheuttaneet ennätyksellisen suuria taloudellisia menetyksiä maanviljelijöille ja EU:n metsä- ja maataloussektorille. Aiemmin puhuttiin, että ilmastonmuutoksella voisi olla myös positiivisia vaikutuksia, kuten mm. pidempi kasvukausi, mutta positiiviset vaikutukset ovat jäämässä äärisäiden aiheuttamien negatiivisten vaikutusten jalkoihin. Myös Suomessa ja Pohjoismaissa on havahduttu maatalouden ja elinkeinoelämän haasteisiin ilmaston muuttuessa. Suomen ja Pohjoismaiden ruoantuotannon ja vesivarojen kestävän kehityksen tueksi onkin tänä vuonna aloitettu useita tutkimus- ja kehityshankkeita, joita mm. ministeriöt rahoittavat. Peltoja viljeltäessä ja vesistöjä suojeltaessa meidän on kesän kuivien ja kuumien tilanteiden lisäksi varauduttava myös kasvaviin sademääriin syksyisin ja talvisin sekä nopeampaan lumen sulamiseen keväisin. Itämeren valtioiden maatalouden haitallisia vesistökuormia on vältettävä kaikin keinoin, ettei Itämeri yhä saastuisi, sillä sen sinileväisyys on jo nykyilmaston lämpötiloissa huolestuttavaa. Miten meriemme käy jatkossa? IPCC:n 25.9. julkaistavassa raportissa The Ocean and Cryosphere in a Changing Climate vastataan tällä kertaa ainakin seuraaviin kysymyksiin: Kuinka paljon valtamerten pinta nousee? Mitä tapahtuu lumen ja jään peittämille alueille, kun ilmasto muuttuu? Ilmatieteen laitoksen Ilmastokatsauksen Arktiset alueet -sivulla puolestaan seurataan merijään laajuutta kuukausittain. Tästä numerosta näemme, että mm. elokuun 2019 osalta merijään laajuus on vain vajaa 70 % ajankohdan normaalista laajuudesta. Lähiviikkojen aikana selviää, saavutetaanko tänä vuonna jopa kaikkien aikojen toiseksi pienin merijään laajuus arktisilla alueilla ja alkaako Itämeri jäätyä niin kuin toivomme.
HILPPA GREGOW Päätoimittaja
Ilmaston muutoksen positiiviset vaikutukset ovat jäämässä ääri- säiden negatiivisten vaikutusten jalkoihin.
ILMASTOKATSAUS 8/2019 | 3
-3,5 °C
Sodankylä, Vuotso 10.8.
+28,1 °C
Kruunupyy, Kokkola-Pietarsaaren lentoasema 29.8.
Kuukauden ylin ja alin lämpötila
115,3 mm Kuukauden suurin sademäärä, Kemiönsaari, Kemiö.
4 | ILMASTOKATSAUS 8/2019
67,7 h
Elokuun auringonpaistetuntien määrä Utsjoen Kevolla oli pienin vuodesta 1970 alkavien havaintojen aikana.
KU U KAU S I KATSAUS
Elokuussa sää lämpeni loppua kohti Elokuun kylmimmät lämpötilat mitattiin jo kuukauden alussa, kun taas lämpimimmät säät osuivat vasta elokuun viimeiselle viikolle. Kuurottaiset sateet toivat monin paikoin jonkin verran helpotusta kuivuuteen. Elokuun keskilämpötila oli lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Suurimmassa osassa maata oli vajaan asteen verran keskimääräistä lämpimämpää, mutta itäisimmässä Suomessa elokuu oli vähän normaalia viileämpi. Poikkeuksellista oli, että elokuun loppu oli selvästi alkua lämpimämpi, sillä keskimäärin lämpötilat laskevat elokuun aikana melkein viidellä asteella. Lapissa elokuun ensimmäinen kolmannes oli jopa noin 4–6 astetta normaalia kylmempi ja useimmilla havaintoasemilla mittaushistorian kylmin. Elokuun lopulla oli vastaavasti viitisen astetta tavanomaista lämpimämpää. Niinpä Sodankylässä ajanjakso 1.–10.8. oli kaikkein kylmin vuonna 1908 alkaneiden havaintojen aikana ja elokuun viimeinen viikko, eli 25.–31.8., vuorostaan oli kaikkein lämpimin.
KUVA: ILARI LEHTONEN
ELOKUUN ALUSSA OLI KYLMIÄ ÖITÄ Elokuun alussa oli vuodenaikaan nähden erittäin kylmiä öitä. Itä-Suomen pilvisiä alueita lukuun ottamatta etenkin 4.8. ja 5.8. vastaisina öinä oli kaikkein kylmimmillä paikoilla hallaa Etelä-Suomea myöten. Etelä-Suomessa kylmimmät yölämpötilat mitataan usein Vihdin Maasojan asemalla ja niin tälläkin kertaa. 4.8. Maasojalla mitat-
tiin yön alimmaksi lämpötilaksi -0,9 °C. Tämä on vuodesta 1939 lähtien toimineen aseman havaintohistorian varhaisin pakkasyö syyskesällä. Myös esimerkiksi Turun lentoasemalla samana yönä mitattu 2,3 °C oli aseman historian alin lämpötila näin aikaisin syyskesällä. Koko maan alin lämpötila elokuussa oli Sodankylän Vuotsossa 10.8. mitattu -3,5 °C. Alin maanpintalämpötila oli puolestaan -6,6 °C ja se mitattiin Vaalan Pelsossa 6.8.
ELOKUU PÄÄTTYI LÄMPIMÄNÄ Elokuun 10. päivän jälkeen enimmäkseen etelän tai lännen puoleiset tuulet vallitsivat kuukauden loppuun asti. Elokuun keskivaiheilla lännestä saapuneet matalapaineet toivat mukanaan vaihtelevan epävakaista ja useina päivinä melko tuulista, mutta kuitenkin suhteellisen lämmintä säätä. Elokuun viimeisellä viikolla korkeapaineen alue kurottautui Pohjolaan ja Keski-Euroopasta virtasi meille hyvin lämmintä ilmaa. Varsinkin Länsi-Suomessa lämpötila kohosi 27.–29.8 yleisesti 25 °C:n hellerajan yli. Jopa Muoniossa ja Kittilässä mitattiin 28.8. 25,3 °C, samoin Rovaniemen rautatieasemalla 29.8. Vielä myöhemmin syyskesällä Lapissa on mitattu hellettä vain vuon-
na 1938, jolloin Rovaniemellä mitattiin 25,6 °C vielä syyskuun 2. päivänä.
PAIKOIN SATOI RANKASTI Kuivan kesän lopuksi myös elokuun sademäärä jäi enimmäkseen tavanomaista pienemmäksi. Elokuussa vähäsateisimmat alueet löytyivät maan itäosasta Savon ja Karjalan maakunnista sekä Keski-Lapin itäosista. Kuivimmilla alueilla satoi elokuussa noin 20–30 mm eli alle puolet normaalista. Toisaalta paikoin saatiin rankkoja sadekuuroja, joista vettä kertyi jopa yli 40 mm vuorokaudessa. Kaupunkien keskustoihin osuneet kuurot saivat kadut tulvimaan. Porin keskustassa satoi 8.8. tunnissa noin 35 mm ja Helsingin keskustassa varhain aamulla 23.8. muutamassa tunnissa yli 50 mm. Vastaavia kuuroja ropisee joka kesä lukuisia pitkin Suomen metsiä, mutta samaan paikkaan näin rankka kuuro osuu yleensä vain kerran pari vuosisadassa. Aurinko paistoi elokuussa EteläSuomessa hieman keskimääräistä enemmän, mutta pohjoisempana oli pilvisempää. Utsjoen Kevolla aurinko paistoi elokuussa vähiten 50 vuoden havaintojen aikana, vain 67,7 tuntia. Ilari Lehtonen ILMASTOKATSAUS 8/2019 | 5
SÄÄKEHITYS ELOKU U SSA Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).
Teksti: Ilari Lehtonen
4.8. Elokuun alussa Grönlannista ulottui Norjanmerelle laaja korkeapaineen alue, jonka itäpuolitse Suomeen virtasi viileää ilmaa pohjoisesta. Itärajan läheisyydessä oli pilvistä ja koleaa. Muualla oli aurinkoisempaa ja päivälämpötilat kohosivat 15 ja 20 asteen välille, mutta yöt olivat selkeillä alueilla hyvin kylmiä. Kaikkein kylmimmillä paikoilla esiintyi yöpakkasia ja ankaraa hallaa. 10.8. Suomen yllä oli korkeapaineen selänne. Yö oli Lapissa monin paikoin kuukauden kylmin. Päivällä mitattiin maan etelä- ja keskiosissa puolestaan elokuun alkupuolen ylimmät lämpötilat, ylimmillään noin 25 astetta. Brittein saarten yllä ollut voimakas matalapaine oli liikkeessä kohti Suomea, ja se toi meille seuraavan viikon ajaksi epä vakaista sekä melko tuulista säätä. 17.8. Atlantilla oli jälleen laaja matala paineen alue liikkumassa hitaasti kohti itää. Suomeen virtasi etelästä melko lämmintä ilmaa. Elokuun keskivaiheilla sään yleiskuva oli Suomessa epävakaisen vaihteleva. Etelän- tai lounaanpuoleinen tuuli oli useina päivinä navakkaa ja sää jokseenkin lämmintä.
28.8. Keski-Euroopasta virtasi hyvin lämmintä ilmaa pitkälle Pohjolaan ja pohjoisimmillaan 25 asteen helleraja ylittyi Muoniossa. Etelä-Ruotsissa oli voimakkaita ukkosia ja päivän aikana Ruotsissa rekisteröitiin noin 29 000 maasalamaa. Suomessa rekisteröitiin koko elokuun aikana noin 16 000 maasalamaa.
6 | ILMASTOKATSAUS 8/2019
E LO KU U N SÄÄTA PA H TU M I A M AAI LM ALTA
MERKITTÄVIMPIÄ SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALLA ELOKUUSSA 2019 MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA Elokuun keskimääräinen maa- ja merialueiden pintalämpötila oli mittaushistorian toiseksi korkein yhdessä vuosien 2015 ja 2017 elokuiden kanssa. Mittaukset aloitettiin vuonna 1880.
YHDYSVALLAT Kulunut elokuu oli 13. lämpimin yhdessä vuoden 1955 elokuun kanssa vuonna 1895 alkaneen mittausjaksonaikana. Teksasin, New Mexicon ja Arizonan osavaltioissa elokuu oli mittaushistorian toiseksi lämpimin.
ARKTINEN MERIJÄÄ Arktisen merijään keskimääräinen laajuus oli noin kolmanneksen pienempi kuin vuosien 1981–2010 elokuun keskiarvo. Satelliittihavaintoihin perustuva elokuun merijään laajuus oli vuonna 1979 alkaneen mittausjakson toiseksi pienin. Mittaushistorian pienin elokuun merijään laajuus havaittiin vuonna 2012.
AASIA Aasiassa oli mittaushistorian kahdeksanneksi lämpimin elokuu. Elokuun keskilämpötila Aasiassa on ollut keskiarvon yläpuolella 23 vuotta peräkkäin.
EUROOPPA Euroopassa oli mittaushistorian kolmanneksi lämpimin elokuu, eli yhtä lämmin kuin vuonna 2015. Ainoastaan vuosien 2018 ja 2003 elokuut olivat lämpimämpiä.
HAVAIJI Havaijilla elokuu oli mittaus historian toiseksi lämpimin.
HURRIKAANI DORIAN 24. elokuuta–10. syyskuuta 2019 Max. keskituulennopeus 82 m/s (295 km/h) Dorian-hurrikaani aiheutti Yhdysvaltain Neitsytsaarilla ja Puerto Ricossa voimakkaita tuulia (34 m/s ) ja rankkasateita. Dorian saapui Bahamalle kategorian 5 hurrikaanina 1. syyskuuta ja oli mittaushistorian voimakkain sinne iskenyt hurrikaani.
ETELÄ-AMERIKKA Etelä-Amerikassa elokuu oli mittaus historian 15. lämpimin.
ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ Elokuussa merijään keskimääräinen laajuus oli mittaus historian viidenneksi pienin. Se oli 1,8 % pienempi kuin vuosien 1981–2010 elokuiden keskiarvo.
AFRIKKA Afrikassa elokuu oli mittaushistorian toiseksi lämpimin.
BAHRAIN Bahrainissa elokuun keskilämpötila oli viidenneksi korkein vuonna 1902 alkaneella mittausjaksolla. Kulunut kuukausi jakaa viidennen sijan yhdessä vuoden 2012 elokuun kanssa.
AUSTRALIA Australiassa oli laajalti tavanomaista kuivempaa. Tämän vuoden elokuu oli kuudenneksi kuivin 120-vuotisen havaintohistorian aikana.
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA ELOKUUSSA 2019 JAKSON 1981–2010 KESKIARVOSTA MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA).
LISÄTIETOA
https://www.ncdc.noaa.gov/sotc/global/201908 https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins
Lähde: NOAA/NCDC Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus ILMASTOKATSAUS 8/2019 | 7
8 | ILMASTOKATSAUS 8/2019
L Ä MP Ö E N N ÄT Y KSET
Euroopassa rikottiin kesällä lämpöennätyksiä
KUVA: PIXABAY
Useissa Euroopan maissa mitattiin heinäkuun lopulla uusia lämpöennätyksiä. Suomen kesäsäässä poikkeuksellisinta oli monin paikoin kuivuus. Kesä 2019 oli suuressa osassa Eurooppaa poikkeuksellisen lämmin. Erityisesti kesä muistetaan kahdesta Länsi-Eurooppaan osuneesta voimakkaasta helleaallosta. Ensimmäinen helleaalto sattui kesäkuun viimeisellä viikolla, kun Afrikasta nousi erittäin kuumaa ilmaa Espanjaan ja Ranskaan sekä muuallekin Keski-Eurooppaan aina eteläisintä Ruotsia myöten. Muutamia päiviä kestäneen helleaallon aikana kesäkuun lämpöennätys rikkoutui muun muassa Saksassa ja Tšekissä. Kaikkein kuuminta oli Etelä-Ranskassa, missä lämpötila kohosi jopa yli 45 asteeseen eli korkeammalle kuin milloinkaan aiemmin Ranskan säähavaintojen historiassa. Ranskan uudeksi lämpöennätykseksi uutisoitiin ensin Gallargues-le-Montueuxissa 28.6. mitattu 45,9 °C, mutta Vérarguesissa mitattiin samana päivänä vielä hiukan korkeampi lämpötila, 46,0 °C. Heinäkuun lopulla kesäkuun lopun säätilanne toistui, kun Afrikasta nousi jälleen erittäin kuumaa ilmaa Länsi-Eurooppaan. Tällä kertaa missään ei päästy yli 45 asteen, mutta yli 40 asteen lämpötiloja mitattiin laajalti Ranskassa, Benelux-maissa ja Saksassa. Belgiassa ja Alankomaissa ei ollut koskaan aiemmin mitattu yli 40 asteen lämpötiloja ja Saksankin aiempi lämpöennätys oli ”vain” 40,3 °C, mutta heinäkuun 25. päivänä 40 asteen raja ylittyi Saksassa 25 eri havaintoasemalla. Myös esimerkiksi Pariisissa mitattiin samana päivänä 42,6 °C,
joka ylitti kaupungin aiemman lämpöennätyksen yli kahdella asteella. Keski-Euroopasta lämmin ilma jatkoi matkaansa pohjoiseen ja Skandinaviassa oli erittäin lämmintä 26.–28.7. Norjassa mitattiin Mosjøenin lentokentällä 65. leveyspiirin pohjoispuolella 26.7. peräti 35,0 °C ja Saltsdalissa napapiirin pohjoispuolella 34,6 °C. Bergenissä mitattiin kaupungin uudeksi lämpöennätykseksi 33,4 °C ja Trondheimissa 27.7. 33,5 °C. Sømnan kunnassa Pohjois-Norjassa Kvaløyfjellet-nimisellä kukkulalla
Uudet kansalliset lämpöennätykset Euroopassa kesällä 2019: • Alankomaat: 40,7 °C Gilze en Rijen, 25.7. • Belgia: 41,8 °C Begijnendijk, 25.7. • Iso-Britannia: 38,7 °C Cambridge, 25.7. • Luxemburg: 40,8 °C Steinsel, 25.7. • Ranska: 46,0 °C Vérargues, 28.6. • Saksa: 42,6 °C Lingen, 25.7.
ILMASTOKATSAUS 8/2019 | 9
sijaitsevalla sääasemalla yön alin lämpötila oli 28.7. ennätyksellisen korkea, 26,1 °C. Lämpöennätykset rikkoutuivat myös Pohjois-Ruotsissa. Markusvinsan kylässä Pajalassa mitattiin 26.7. 34,8 °C, joka on korkein Ruotsissa koskaan napapiirin pohjoispuolella mitattu lämpötila. Haaparannan uudeksi lämpöennätykseksi puolestaan mitattiin päivää myöhemmin 33,6 °C. Suomen puolella ei ollut aivan yhtä lämmintä, mutta paikallisia lämpöennätyksiä mitattiin Lounais-Lapissa 26.7. ja etelärannikon tuntumassa 28.7., jolloin saavutettiin muun muassa Helsingin kaupungin kaikkien aikojen ylin lämpötila 33,2 °C sekä Kaisaniemen että Malmin lentokentän havaintoasemilla. Aiemmin oli Helsingin Ilmalassa mitattu 33,1 °C 18.7.1945 ja Kaisaniemessä samana päivänä 31,6 °C. Suomessa koko kesän ylin lämpötila oli yhtä korkea kuin edellisenä ennätyksellisen kuumana kesänä, 33,7 °C, ja se mitattiin Porvoon Emäsalossa 28.7. Tätä korkeampia lämpötiloja ei Suomen nykyrajojen sisällä ole mitattu kuin vuosina 1914, 1933, 1934, 1935 ja 2010.
SUOMESSA KESÄ OLI KUIVA Kokonaisuutena kesä (kesä-elokuu) oli Etelä- ja Länsi-Suomessa noin asteen verran keskimääräistä lämpimämpi, mutta Itä-Lapista Pohjois-Karjalaan ulottuvalla alueella kesän keskilämpötila jäi hiukan pitkän ajan keskiarvoa viileämmäksi. Suosituimpana kesälomakautena, juhannuksesta noin elokuun 10. päivän tienoille asti, Suomessa oli noin 40 vuorokauden ajan joko melko viileää tai erittäin koleaa säätä ja vain noin kymmenen vuorokauden ajan tavanomaista lämpimämpää. Tämä heinäkuun lopulle osunut lämmin jakso olikin sitten erittäin helteinen, mutta sekä heinäkuun alkupuolella että noin 29.7.–10.8. oli vastaavasti poikkeuksellisen koleaa. Toisaalta hyvin lämpimiä säitä oli jo sekä kesäkuun alkupuolella että vielä elokuun lopulla. Kesäkuukausien yhteenlaskettu sademäärä oli keskimääräistä pienempi lähes kaikilla havaintoasemillamme. Maan keskivaiheilla kesän sademäärä jäi monin paikoin alle puoleen normaalista. Osissa Keski-Suomea, Savon maakuntia ja Pohjois-Karjalaa oli ollut kuivempi kesä viimeksi vuonna 1955. Kuiva kesä oli myös ukkosten suhteen tavanomaista rauhallisempi. Erityisesti heinäkuussa salamointi oli hyvin vähäistä. Ilari Lehtonen 10 | ILMASTOKATSAUS 8/2019
KUVA: SYKE:N SATELLIITTITUOTE
KUMPUA MIN EN
Kumpuaminen viilentää rantavesiä Kylmät uimavedet yllättävät uimarit silloin tällöin kesän aikana myös lämpimillä ilmoilla. Kumpuamisilmiön takana ovat suotuisat tuulet ja maapallon kiertoliike, jotka yhdessä siirtävät lämpimät rantavedet ulapalle ja nostavat pintaan kylmempää vettä syvemmältä. Pintaveden lämpötila saattaa laskea tyypillisesti jopa 5 °C vuorokauden aikana. Suomen rannikolla Selkämeren ja Perämeren kumpuamiset aiheutuvat pitkäkestoisista pohjoistuulista ja Suomenlahden kumpuamiset länsituulista. Kuvassa on meriveden pintalämpötilan satelliittikuva elokuun 2019 alusta, jossa näkyy laaja kumpuamisalue Selkämeren ja Perämeren rannikoilla, joka viilensi pintavesiä voimakkaasti. Kumpuaminen ei kosketa pelkästään uimareita vaan sillä on moninaisia vaikutuksia meren ekosysteemeihin ja ilmakehään. Syvältä kumpuava vesi tuo mukanaan ravinteita, jotka ruokkivat esimerkiksi sinileviä ja voivat aiheuttaa tyynellä säällä sinilevälauttoja. Vesimassat tuovat myös hiilidioksidia syvistä vesistä ja vapauttavat sen ilmakehään. Koska kumpuamiset ovat koko Itämeren laajuisesti yleinen ilmiö, ne vaikuttavat merkittävästi meren hiilitaseeseen. Lämpimän ilmamassan alla oleva kylmä vesi vaikuttaa myös säähän ja usein kumpuamisten yhteydessä saattaa merellä ja rannikkoalueella esiintyä myös vuodenajalle epätyypillisiä sankkoja sumuja. Petra Roiha
KU U KAU D EN HAVA I N TO
KUVA: ILARI LEHTONEN
Lämpötila nousi 28.8. niukasti yli hellerajan Muoniossa ja Kittilässä sekä 29.8. Rovaniemen rautatieasemalla. Vielä myöhemmin syyskesällä Lapissa on mitattu hellettä vain vuonna 1938, jolloin Rovaniemellä mitattiin 2. syyskuuta 25,6 °C.
ILMASTOKATSAUS 8/2019 | 11
ITÄMERI Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila-analyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.
KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA Meriveden keskimääräinen pintalämpötila elokuussa 2019 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1982–2011 keskiarvosta (oik.). Pintalämpötilan havaitut päiväkeskiarvot elokuussa 2019 on esitetty 9 asemalta.
MERIVEDEN KORKEUS HAMINA PITÄJÄNSAARI
RAUMA ULKO-PETÄJÄS
HELSINKI KAIVOPUISTO
PIETARSAARI LEPPÄLUOTO
FÖGLÖ DEGERBY
KEMI AJOS
Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen elokuussa 2019. Kuvaajissa on esitetty mareografeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus.
12 | ILMASTOKATSAUS 8/2019
A R KTI S E T ALUEET
ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA ELOKUUSSA
Arktinen merijää peitti elokuussa 4,8 miljoonaa neliökilometriä. Merijään laajuus oli 2,6 miljoonaa neliökilometriä eli noin kolmanneksen vertailukauden (1981–2010) keskiarvoa pienempi. Merijään laajuus elokuussa 2019 oli havaintohistorian toiseksi pienin elokuun merijään laajuus. Merijään laajuus oli selvästi alle keskiarvon Beaufortinmerellä, Tšuktšimerellä ja Itä- Siperian merellä. Toisaalta Pohjoisen jäämeren vastakkaisella reunalla Framin salmessa erot keskiarvoon olivat suhtellisen pieniä. Lisäksi pienillä alueilla Huippuvuorten läheisyydessä merijäätä oli jopa vähän keskiarvoa enemmän.
Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella elokuussa 2019. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1981–2010, kun jäällisen alueen rajana pidetään 15 %:n peittävyyttä.
Merijään peittävyyden poikkeama arktisella alueella jakson 1981-2010 keskiarvosta elokuussa 2019.
LÄHTEET
ECMWF Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus
ILMASTOKATSAUS 8/2019 | 13
KASVIHUONEKAAS U P I TOI SU U D ET SU OM ESSA Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.
PALLAS - SAMMALTUNTURI
UTÖ
1 kk
1 vuosi
Useita vuosia
(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)
Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta.
TAUSTATIETOA
• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin kasvien ja maaperän hengityksestä sekä poltto prosessista ja sementintuotannosta. • Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja fossiilisten polttoaineiden käsittelystä. • LUE LISÄÄ: https://ilmatieteenlaitos
14 | ILMASTOKATSAUS 8/2019
T I L ASTOI STA P OI M I T T UA
Kuurosateet toivat monin paikoin helpotusta kesän kuivuuteen elokuussa. Kaupunkien keskustoihin osuneet kuurot saivat kadut tulvimaan. Porin keskustassa satoi 8.8. tunnissa noin 35 mm ja Helsingin keskustassa varhain aamulla 23.8. muutamassa tunnissa jopa yli 50 mm. Vastaavien kuurojen toistuvuusaika yhdessä paikassa on noin kerran tai pari vuosisadassa.
ILMASTOKATSAUS 8/2019 | 15
L ÄMP ÖTILOJA JA SA D EM ÄÄ R I Ä ELOKU U SSA
HELSINKI, KAISANIEMI
JOKIOINEN
JYVÄSKYLÄ
SEINÄJOKI, PELMAA
JOENSUU
SIIKAJOKI, RUUKKI
SODANKYLÄ
UTSJOKI, KEVO
Elokuussa 2019 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (musta), ylin lämpötila (pun.) ja alin lämpötila (sin.) lämpötila (°C) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1981–2010. Harmaa viiva kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania. Harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä 95 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy. 16 | ILMASTOKATSAUS 8/2019
L Ä M P ÖTI LOJA JA SA D E M ÄÄ R I Ä E LOKUUSSA
KESKILÄMPÖTILA
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA VERTAILUKAUDESTA 1981–2010
SADEMÄÄRÄ
SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA VERTAILUKAUDESTA 1981–2010
ILMASTOKATSAUS 8/2019 | 17
ELO KUUN KUUKAU SI T I L ASTO
HAVAINTOASEMA
PARAINEN UTÖ
KESKILÄMPÖTILA °C
YLIN LÄMPÖTILA °C
ALIN LÄMPÖTILA °C
SADEMÄÄRÄ MM
SUURIN VRK- HELLEPÄIVIEN SADEMÄÄRÄ LUKUMÄÄRÄ MM KPL
2019
1981– 2010
2019
PVM
2019
PVM
2019
1981– 2010
2019
PVM
2019
1981– 2010
17,7
16,6
22,9
27.
12,8
4.
48,2
59
28,8
18.
0
0
JOMALA JOMALABY
16,6
15,8
24,8
28.
4,9
4.
56,7
76
31,9
18.
0
2
HELSINKI KAISANIEMI
17,3
16,3
23,1
28.
8,8
4.
82,2
80
50,2
22.
0
2
HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA
16,8
15,8
25,2
28.
5,6
4.
105,5
79
19,2
14.
1
4
JOKIOINEN ILMALA
15,8
15,0
26,6
28.
2,1
4.
71,1
80
16,1
11.
3
4
KOUVOLA ANJALA
15,8
15,5
25,1
28.
4,5
4.
58,3
78
14,3
11.
1
5
KANKAANPÄÄ NIINISALO
15,5
14,5
26,3
28.
4,5
4.
104
74
26,6
18.
3
3
JYVÄSKYLÄ LENTOASEMA
14,6
14,1
25,7
28.
1,5
6.
67,1
78
22,3
11.
1
3
SAVONLINNA PUNKAHARJU
14,6
15,3
25,0
29.
4,6
6.
38,7
80
12,5
21.
0
3
SEINÄJOKI PELMAA
15,4
14,3
27,3
27.
0,7
3.
34,5
67
12,3
18.
3
4
KUOPIO MAANINKA
15,1
14,5
26,5
29.
4,0
23.
41,1
75
13,6
12.
1
2
LIEKSA LAMPELA
13,6
13,8
24,7
29.
0,8
7.
25,1
80
9,0
12.
0
2
SIIKAJOKI RUUKKI
13,7
13,5
26,1
29.
-1,6
6.
103,7
72
30,2
12.
1
2
SUOMUSSALMI PESIÖ
12,3
12,4
24,8
29.
1,5
7.
60,0
76
12,1
25.
0
1
ROVANIEMI APUKKA
12,8
12,3
24,6
29.
0,6
10.
62,1
70
17,0
25.
0
1
SODANKYLÄ TÄHTELÄ
12,3
11,7
25,0
28.
-0,9
10.
27,4
66
6,2
21.
0
1
INARI SAARISELKÄ
10,5
10,5
22,9
29.
-1,3
10.
40,9
77
14,6
25.
0
0
ENONTEKIÖ KILPISJÄRVI
11,2
9,6
21,8
28.
3,1
4.
72,0
47
24,4
19.
0
0
UTSJOKI KEVO
10,7
10,7
24,0
30.
0,4
23.
45,3
57
7,7
21.
0
1
AURINGONPAISTETUNNIT
KASVUKAUDEN SEURANTA
KUUKAUSISUMMA
31.8.
ELOKUUN MAASALAMATIHEYS salamoita / km2
PAIKKAKUNTA
2019
1981–2010
UTÖ
309,1
259
MAARIANHAMINA
274,7
235
TURKU
269,1
230
HKI-VANTAA
245,7
219
kova
KOTKA
245,3
243
0,08
JOKIOINEN
231,5
208
kohtalainen
KOUVOLA
220,3
207
0,025
JYVÄSKYLÄ
197,6
199
heikko
SEINÄJOKI
194,9
211
0,0025
KUOPIO
197,3
203
OULU
-
212
ROVANIEMI
121,4
182
SODANKYLÄ
124,7
171
UTSJOKI
67,7
133
18 | ILMASTOKATSAUS 8/2019
Tehoisan lämpötilan summa °Cvrk >
eritt. raju 0,8 raju 0,25
E LO KU U N TU U LI T I ED OT Tuulitilastoissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min.
PARAINEN, UTÖ
VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA
KALAJOKI, ULKOKALLA
PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI
KOVATUULISET PÄIVÄT 0–1 m/s tyyni 1–4 m/s heikko
HAVAINTOASEMA
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30. 31.
HELSINKI, HARMAJA HANKO, RUSSARÖ PARAINEN, UTÖ KÖKAR, BOGSKÄR
8–14 m/s navakka
RAUMA, KYLMÄPIHLAJA
21– m/s myrsky
2.
KOTKA, HAAPASAARI
4–8 m/s kohtalainen
14–21 m/s kova
1.
HAMMARLAND, MÄRKET
KRISTIINANKAUPUNKI VALASSAARET KALAJOKI, ULKOKALLA KEMI AJOS
Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä. Harmaa väri esittää puuttuvia havaintoja. ILMASTOKATSAUS 8/2019 | 19
KES KILÄ MP ÖTILAN V I I KKOEN N U ST EET JA P O I K K E A M AT V I I KO I L L E 39 – 4 4 Ennuste on tehty 19.9.2019 ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.
23.9.–29.9.
30.9.–6.10.
7.10.–13.10.
14.10.–20.10.
21.10.–27.10.
28.10.–3.11.
°C
°C
°C
°C
Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) jakson 1999–2018 keskiarvosta (alemmat kuvat).
20 | ILMASTOKATSAUS 8/2019
F M I ’ S MO N TH LY C L I MATE B U L L E TI N – S U MM A RY O F AU G UST 201 9
Weather turned warmer towards the end of August August began with exceptionally cold weather but ended with exceptionally warm weather. Precipitation levels in August were mainly below the average. According to the statistics of the Finnish Meteorological Institute, the mean temperature in August was in most of Finland 0–1 °C above the longterm average. In the easternmost Finland the mean temperature remained slightly below the average. The beginning of August was very cold compared to the time of year, and even record cold in many locations in Lapland. In Sodankylä, for example, the first ten days of August were the coldest in record since the beginning of observations in 1908. On the contrary the last week of August in Sodankylä was the warmest in record. There were several frost nights during the cold period in the beginning of August. On the 4th -0.9 °C was measured as south as in Maasoja, Vihti in the region of Uusimaa. It was the earliest autumn occurrence of subzero air temperature in record on the station. Measurements in Maasoja started in 1939. The 2.3 °C minimum temperature at Turku Airport on the same night was also the coldest in record this early in autumn. In mid-August, weather was unsettled but relatively warm, thanks to predominantly southerly winds. Nevertheless, the warmest period in August did not take place until during the last week of the month. Particularly in Western Finland, daytime temperatures climbed wide-
ly above 25 °C between the 27th and 29th. Temperature surpassed the threshold of 25 °C even in Muonio and Kittilä in Lapland on 28 August and at Rovaniemi railway station on 29 August. Beforehand, the latest autumn occurrence of temperature above 25 Sodankylä, Vuotso, 10.8. °C in Lapland was on 27 August 1937. As typical for summertime, some heavy rain showers occurred in August Kronoby, Kokkola- easing the ongoing drought in many Pietarsaari Airport, locations. In the downtown of Pori, 29.8. it rained approximately 35 mm only within one hour on 8 August and in the downtown of Helsinki, more than 50 mm within a few hours early in the morning of 23rd. The highest amount of precipitation in August, 115.3 mm, was measured in Kimito at Kimitoön in Southwest Finland. Highest and lowest temperatures The level of rainfall was nevertheless below the average in most of Finland. Amount of precipitation was lowest HIGHLIGHTS: AUGUST 2019 in Eastern Finland and in the eastern • Globally, August 2019 was the parts of Central Lapland. In these driest second warmest August on record, 0.53 °C warmer than the 1981–2010 regions, it rained approximately 20–30 August average. mm, which is less than half of the typi• The June-August average temperature cal amount of rainfall in August. for Europe was close to 1.1 °C above the 1981–2010 norm, making it the fourth August was very cloudy in northern warmest s ummer since at least 1979. Lapland. In Kevo, Utsjoki, the count of • Precipitation was much above sunshine hours, 67.7 hours, was lowest average over northern Iceland, the north western British Isles, south in record during the latest 50 years.
-3.5 °C
+28.1 °C
western Norway, parts of the Alpine range and in the northwest of Russia.
Ilari Lehtonen
Source: Copernicus Climate Bulletin ILMASTOKATSAUS 8/2019 | 21
Ilmatieteen laitos ilmastokatsaus@fmi.fi www.ilmastokatsaus.fi