FINSKAPINGST.ORG MUSTA KORI JA SEN YLLÄTYS • SIVU

Musta kori ja sen yllätys

Teksti ja kuvat: Raija Lager

Tulla mukavasti yllätetyksi on aina kivaa. Kukapa arvaisi, että naisen kädessä oleva musta kori sisältäisi jonkun yllättävän asian.

Kun tapasin ystäväni Inga-Lill Häggbergin pienessä rukoustapahtumassa, jonka pidimme kotonamme, niin silmäni osuivat hänen kädessään olevaan koriin. En ollut ensimmäinen, joka katsoi ihmetellen mustaa koria, jota hän piti käsilaukkuna. Nyt se yllätys tuli siitä, että jos vain vahingossa kysäisit tai mainitsit korista mitään, niin silloin Inga-Lill sanoi, että ”kun otit puheeksi minun laukkuni, niin nyt haluaisin antaa sinulle kirjeen, jos tahdot sen vastaan ottaa”. Sitten Inga-Lill avaa mustan korinsa ja ottaa laukusta valkoisen kirjeen ja ojentaa sen toiselle sanoen, ole hyvä, siinä on sinulle Jumalan sana.

Näitä yllätyksiä on tullut mitä erikoisemmissa paikoissa. Milloin kauppareissulla milloin autoliikkeessä, milloin kävelyllä, milloin missäkin. On ollut yksittäisiä kohtaamisia kanssa matkaajien kanssa ja on myös ollut korin avaamista suuremmissa joukoissa. Kukaan ei vielä ole kieltäytynyt tuosta valkoisen kirjeen sisällöstä, vaan jännityksellä on avattu kirje ja siinä olevasta korttista luettu ääneen Jumalan sanan paikka, niin itselle kuin myös ympärillä oleville. Kukaan ei ole suuttunut ei pilkannut vaan hymyä on riittänyt molemmin puolin.

Kirjeessä on kaunis kortti, jonka Inga-Lill on koristellut kuivatuilla luonnonkukilla. Sitten hän erinomaisella käsialallaan on kirjoittanut Jumalan Sanan jakeita, jotka varmasti jäävät yllätetyn mieleen ja korttihan seuraa mukana kotiin.

Miltä tuntuisi yllättäen saada itselle Jumalan sanan paikkoja kuten: Psalmi. 139:16: ”Sinun silmäsi näkivät minut

jo idullani. Kaikki päivät oli luotu ja kirjoitettu sinun kirjaasi, ennen kuin ainoakaan niistä oli tullut”.

Tai vaikka toinen Psalmin kohta 139: 5: ”Edestä

ja takaa sinä olet minut saartanut, olet laskenut kätesi päälleni”.

Inga-Lill, Jumalan juoksutyttö, kulkee rukoillen ja hänellä on yhteinen sopimus Jumalan kanssa. ”Kenelle saan tänään tuottaa ihanan yllätyksen ja jakaa Herra sinun ikuista Sanasi, sillä kaikki muu katoaa, mutta Herra, Sinun sanasi pysyy iäti.”

LÖYDÄ TERVETULOA SEURAKUNTA HENGELLISIIN

LÄHELTÄSI TILAISUUKSIIN!

BORÅS

Kungsgatan 58. Tel: 033-130027 Web: www.finskapingst.se Su klo 15.00 Jumalanpalvelus Ke, klo 18.30 Rukouskokous Tule mukaan kuuntelemaan radiota 92,5 MHz tai netissä finskapingst.se

BORLÄNGE

Wallingatan 22 Tel: 076-2930248 tai 0243-12400 To, klo 18 Rukousillat Su, klo 15 sopimuksen mukaan

ESKILSTUNA

Adress: Smedjegatan 23 Tel: 016-15 59 81 Web: www.kotikirkko.se Ti, klo 11.00 Jumalan kohtaamisen aamupäivä To, klo 18.00 Rukouskokous La, klo 18.00 Evankeliumin ilta Su, klo 15.00 Jumalanpalvelus

GISLAVED

Köpmangatan 7 , La klo 16, 073-5253201 askokosonen@hotmail.com

GÖTEBORG

Redbergsvägen 19. Web: www.finskapingstgoteborg.se Ma, klo 20 TV-lähetys Öppna Kanalilla. Ke, klo 11 Lähetyksen päiväpiiri Pe, klo 12 Päivärukouskokous. Su, klo 11 Jumalanpalvelus.

GÄVLE

Brunnsgatan 64, gavle.pingst.se,

HAAPARANTA

Torggatan 29, Su klo 14, Ke klo 18, 0922-650 042, www.haparadafiladelfia.se

KATRINEHOLM

Linnevägen 24B, Pirkko Siikonen, 015-750170, p-irkko@live.se

KÖPING

Torggatan 7, kokous Su klo 15 070-3176693, annelit9@gmail.com www.kopingpingst.se

MARIESTAD

Madlyckevägen 1, Su klo 15, Ti klo 18 www.mariestadpingst.se, puh. 0703405465

MOTALA

Drottningsgatan 15 A, Su klo 16.00, Tilaisuus ke klo 18, www.motala.pingst.se, 0705825184

NORRKÖPING

Dragsgatan 9 C, Su klo 14, www.norrkoping.pingst.se 0727- 405 550

PAJALA

Masugnsvägen 14, 097-810 098

SANDVIKEN

Torggatan 3, sandvikenpingst.se, 026- 258 111

SKÖVDE

Skövdenseudun Suomalainen Saalemseurakunta. Kokouksemme ovat sunnuntaisin klo.16.00 Pingstkyrkan Skövde, Lögegatan 1. Rukouskokoukset keskiviikkoisin kodeissa klo 18.00. Yhteystiedot: Tuomo 0737129380

SUNDSVALL

Rådhusgatan 37, Su klo 11, to klo 18, 073-0410394, s.lager@yahoo.se

SÖDERFORS - TIERP

Söderforsin Suomalainen Helluntaiseurakunta Nordupplandskyrkan, Norra Esplanaden 14, 814 41 TIERP. Yhteydenotot: Puh. 026 – 751 79 (Latomaa) tai sähköpostilla ilmi@latomaa.se

EVANKELISTAT JA MUSIIKKIRYHMÄT

Evankelistat palvelevat seurakuntia

Tarvitseeko seurakuntasi apua, piristystä ja vaihtelua? Seuraavat evankelistat ovat käytettävissä:

Umeå

Minkkinen Saara, 070-5165186

Köping

Nokkosmäki Anneli, 073-7785690

Eskilstuna

Pesämaa Matti, 072-309 50 14 Pesämaa Anja, 070-556 06 31 Takalo Juha ja Eija, 070-556 31 89 Nyman Kyösti, 073 998 1055 Nyman-Koivisto Tanja, 073-396 98 64

Tukholma

Ahlgren Walde 079-0310829 Ruotsin evankelinen romanilähetys www.romanoevangeliskamission.se romano.mission@gmail.com

SÖDERTÄLJE

Cederströmsgatan 9 Tel: 08-550 800 98, 0760284336 Web: www.internationellakyrkan.se Ti, klo 11.00 Avoin Kirkko Ke, klo 19.00 "Virrat" iltatilaisuus Facebookissa La, klo 18.00 Nuorten ilta Su klo 11.00 Arabiankielinen jumalanpalvelus Su, klo 16.00 Suomenkielinen jumalanpalvelus Su, klo 19.00 Ruotsinkielinen nettijumalanpalvelus PYHÄKOULU JÄRJESTETÄÄN LAPSILLE SUNNUNTAISIN KLO. 13.00.

TUKHOLMA

Skebokvarnsvägen 341 124 54 Bandhagen Tel: 08-642 54 83 Web: www.finskafiladelfia.se Su, klo 16.00 Jumalanpalvelus Ke, klo 19.00 Iltakokous Pe, klo 19.00 Nuorten ilta

TROLLHÄTTAN

Yhteyden ilta tiistaisin, parittomalla viikolla Trollhättanissa klo. 17.00. Strandg. 22. Parillisella viikolla Lilla Edetissä klo. 17.30, Storgatan 35. Tervetuloa! 0520-755 38 www.thn.netbless.net

UUMAJA

Kungsgatan 83, Su klo 18.00 ja pe klo 19.00 070 5165186, saara.minkkinen@home.se

VÄSTERÅS

Almelundsg 2, Su klo 15, 021-17 19 00, www.vasteras.pingst.se

ÖREBRO

Ånstadalsvägen 2 , Örebro Su. Kl.15:00 Ke. Kl. 18:00 georg.kitti@hotmail.se

Musiikkiryhmät

Connect, Arto Ylitalo, 0739442555 Framtidens Ljus Finska Filadelfia, Ahlgren Walde, 079-0310829 tai Mikael Ahlroth, 070-4412233

Postitusidea! UY-lehti paina noin 80 g. Se menee kirjekuoressa ja kahdella (2) inrikespostimerkillä ystävälle kaikkialle Ruotsissa. Tuumasta siis toimeen!

RAULIN KOLUMNI ____________________ ____________________

Kuka on Kristuksen morsian?

Muutamia vuosia sitten Ruotsin lehdet kirjoittivat varsin paljon Uppsalan kunnassa sijaitsevasta kylästä nimeltä Knutby. Siellä asui kymmenen vuotta sitten virallisten tilastojen mukaan yhteensä 564 asukasta. Jos sopeuttaa kylän väestön kaikkiin sekulaarilehtien kirjoittamien artikkeleiden määrään, voisi helposti todeta, ettei ilmeisesti löydy paikkakuntaa, joka on näkynyt yhtä usein lehtien ”lööpeissä” ja jutuissa kuin juuri tämä kylä! Valitettavaa oli ennen kaikkea se, että huomion kohteena oli kristillinen seurakunta, josta löytyi ”Kristuksen morsiameksi” nimitetty naishenkilö.

Åsa Waldau, joka joutui median huomion kohteeksi, oli kuuluisan helluntaisaarnaaja Willy Säven tyttären tytär ja hän oli käynyt Tukholman Filadelfian kuukausiraamattukoulua, sekä työskennellyt Laxån ja Uppsalan helluntaiseurakuntien nuorisotyöntekijänä. Viime vuoden alussa hänet tuomittiin Wikipedian tietojen mukaan pahoinpitelystä. Hän sai ehdonalaisen rangaistuksen ja käräjäoikeus tuomitsi hänet myös tekemään 120 tuntia niin sanottua yhteiskuntapalvelua.

Aktiivikristittyinä me tiedämme, ettei kukaan yksilöihminen itsessään voi olla Kristuksen morsian, vaikka sekulaarimedia lähes tietoisella tavalla loikin tällaista täysin virheellistä kuvaa. Nykyään tällaisesta viestinnästä käytetään ilmaisua: ”fake news”. Kuka sitten on Kristuksen morsian?

Karitsan häät

Karitsan, tai oikeammin, Jeesuksen häät ovat yksi merkittävimmistä tapahtumista, mistä Raamatussa on profetoitu: ”Iloitkaamme ja riemuitkaamme ja antakaamme kunnia hänelle, sillä Karitsan häät ovat tulleet ja hänen vaimonsa on itsensä valmistanut” (Ilmestyskirja 19:7).

On lähes kiistaton tosiasia, että morsian on Kristuksen seurakunta ja se koostuu kaikista niistä, jotka ovat saaneet syntinsä anteeksi ja ”pesseet itsensä puhtaaksi Karitsan verellä”. Joku on kenties hiljattain kokenut uudestisyntymisen, toinen taas ollut pidempään uskon tiellä. Kaikki kuitenkin vaeltavat sitä tietä, jonka kautta valmistaudutaan Kristuksen morsiameksi ja jäseniksi hänen ruumiissansa.

Kiertäessäni seurakuntia eri puolilla maailmaa kuulen usein varsin terävääkin arvostelua seurakuntia kohtaan. Useimmiten kritiikki kohdistuu omaan kirkkoon jopa niin, että oman seurakunnan veljet ja sisaret saattavat joutua ryöppyjen kohteeksi. Rehellisyyden nimissä täytyy sanoa,

että olen joskus itsekin syyllistynyt jopa johtotehtävissä olevien Herran palvelijoiden arvosteluun. Herra minua armahtakoon!

Hätkähdyin, kun pari viikkoa sitten koin, Pyhän Hengen muistuttavan siitä, että on vaarallista kritisoida Kristuksen morsianta – seurakuntaa! Itse saatan hyvinkin kestää, jos minua arvostellaan pastorin ominaisuudessani, mutta miltä tuntuisi, jos joku ystävistäni rupeaisi arvostelemaan morsiantani, vaimoani – rakkauteni kohdetta. Vasta siinä yhteydessä osasin paremmin oivaltaa miltä Jeesuksesta tuntuu, kun joku meistä kritisoi sitä, jota ”Hän kateuteen asti halajaa”. (Jaak. 4:5).

Siunataan seurakuntaa

Miten sinä suhtaudut seurakuntaan? Siunaatko sinä, vai etsitkö vikoja ja virheitä? Koko sydämestäni toivoisin, ettet vähättelisi, etkä halveksisi. Toivon, että seurakunta voisi virheineen ja vajavaisuuksineen olla sinunkin rakkautesi kohde. ”Kristus rakastaa seurakuntaa niin, että hän antoi itsensä alttiiksi sen edestä, että hän sen pyhittäisi, puhdistaen sen, vedellä pesten, sanan kautta, saadakseen asetetuksi eteensä kirkastettuna seurakunnan, jossa ei ole tahraa eikä ryppyä eikä mitään muuta sellaista, vaan joka olisi pyhä ja nuhteeton” (Ef. 5: 25-27).

Uskon myös, että Abrahamin saama Jumalan lupaus on ainakin osittain sovellettavissa seurakuntaan, jos uskomme siunauksen voimaan: ”Minä siunaan niitä, jotka sinua siunaavat ja kiroan ne, jotka sinua kiroavat ja sinussa tulevat siunatuksi kaikki sukukunnat maan päällä” (1. Moos. 12: 3).

Rauli Lehtonen toimii lähetyspastorina Tukholmassa. Hän pitää osoitteessa http://www.raulilehtonen.com lähetystyöaiheista blogia.

rauli.lehtonen@gmail.com

KORONAPANDEMIAA KOSKEVA LAUSUNTO POHJOISMAIDEN HELLUNTAIYHTEISÖLTÄ

Olemme parhaillaan keskellä pandemiaa, joka aiheu4aa suurta ahdistusta niin yksilöille kuin yhteiskunnille. Koronaviruksesta johtuen paljon ihmisiä on kuollut eri puolilla maailmaa, ja sen seurauksena on muuten kärsi4y mi4avista menetyksistä.

Helluntaijohtajina haluamme rohkaista kaikkia pysymään kärsivällisinä ja asennoitumaan tervees< korona<lanteeseen. On tärkeä käy4ää hengellistä harkintaa ja kyseenalaistaa erilaisia ilmestyksiä, profe<oita ja salalii4oteorioita, jotka aiheu4avat ihmisissä pelkoa ja eristäytymistä. Tässä <lanteessa kris<4yjen tulee ennen muuta keski4yä kertomaan ilosanomaa ahdistuneille ihmisille ja väli4ämään heille lohdutusta. Jumala on kanssamme myös koronajan keskellä. Toivomme on kiinnite4y Häneen, joka on sama eilen, tänään ja iankaikkises<. Jeesus Kristus on lähellämme nyt ja tulevaisuudessa. Hän on kaikki<etävä. Siksi voimme luo4aa Häneen, eikä pelon tarvitse lamaannu4aa meitä.

Joidenkin kris<llisten toimijoiden, jotka katsotaan kuuluvan helluntai-karismaaCseen liikkeeseen, täytyisi arvioida kriiCses< tapaa, jolla ne edistävät erilaisia profe<oita ja salalii4oteorioita. Yksikään merki4ävä profeetallinen ääni ei osannut ennakoida koronaviruksen tulemista. Siksi kehotamme sellaisia profee4oja, jotka nyt käy4ävät voimavaroja pelotellakseen ihmisiä viruksen seurauksilla ja varoi4elevat o4amasta rokote4a, olemaan varovaisempia. Maailma ja seurakunta tarvitsee kyllä profeetallista ääntä, mu4a ei ”YouTube profee4oja”, jotka eivät ole kenellekään toiminnastaan vastuussa.

Pyydämme Pohjoismaiden helluntaiseurakun<a ennen muuta rukoilemaan ja toimimaan lähimmäisenrakkauteen eikä pelkoon perustuen. Rukoukseen omistautumista ja terveysviranomaisten suositusten seuraamista ei pidä ase4aa vastakkain. PoliiCset johtajat eivät taistele seurakun<a vaan virusta vastaan.

Meidän allekirjoi4aneiden kohdalla tämä merkitsee, e4ä me tulemme nouda4amaan mai4emme terveysviranomaisten suosituksia niin pitkään kuin se on väl4ämätöntä, ja tulemme vuorollamme o4amaan myös COVID-19 roko4een. Samalla aiomme edelleen jatkaa rukousta ja valvomista omassa kutsumuksessamme sekä palvella Jumalaa huoleh<en ympärillämme olevista ihmisistä.

2021-02-11

Daniel Alm Ruotsi Øystein Gjerme Norja Aron Hinriksson Islan< Dan Sørensen Jacobi Tanska Mika Yrjölä Suomi

Miten löysit Jeesuksen?

Kaksi tärkeää kysymystä Anjalle, Siskolle, Sirpalle, Sinikalle ja Matille. Kysymykset olivat ”Miten olet tullut uskoon” ja ”Mitä usko Jeesukseen merkitsee sinulle tänään?”

Anja Pesämaa

1) Tulin uskoon vuonna 1989 Uppsalan Helluntaiseurakunnassa. Olin silloin 30-vuotias. 2) Jeesus on minun Herrani isolla H:lla eli Hänellä on valta koko mun elämän ylle. Hän pitää minusta huolen. - Toisaaltahan, mitä elämä minulle olisi ilman Jeesusta? Ei mitään tai sitä mitä monelle se on täyttä totta ilman Jeesusta tänä päivänä: Sisäistä pelkoa, ahdistusta ja epävarmuutta huomisesta.

Sisko Viljanen

1) Tarkka päivämäärä oli 1.1.1989 Uppsalan Livets Ordissa uuden vuoden konferenssissa. Olin silloin 25-vuotias. - Tänään, monen koetuksen kautta kulkeneena voin sanoa koko sydämestäni, että Jeesus merkitsee enemmän - oikeastaan kaikkea. 2) Huomaan, että itse en pysty ja tarvitsen Jeesusta. Pyyntöni on, että Jeesus käyttäisi ja saisin osoittaa sanoin ja teoin, että Hän on elävän Jumalan Poika. - Hän rakastaa kaikkia ihmisiä kokoon ja ulkonäköön katsomatta. Hän haluaa pelastaa ja antaa iankaikkisen elämän joka ikiselle.

Sirpa Viljanen

1) Tulin uskoon 8.1.1989 Eskilstunan Helluntaiseurakunnassa 24-vuotiaana. Jokunen vuosi aikaisemmin olin katsellut kotona ollessani taivaalle ja mietin, onko Jumala todella olemassa. Sanoin siinä ääneen, että ”jos olet siellä jossain, niin tule ja muuta elämäni”. - Siitä se pikkuhiljaa alkoi, ensin jäi kiinnostus mennä juhlimaan ja sitten koitti hetki, kun siskoni pyysi minua kokouksiin, synttäreitten kunniaksi. - Siellä sitten annoin elämäni Jeesukselle. 2) Paljon on elämässä tapahtunut ja sattunut. Tänään kuitenkin tiedän, että tarvitsen Jeesusta enemmän. Suhteemme eli usko on kasvanut, koen, että identiteettini on vahvemmin Kristuksessa. Se taasen on tasapainottanut elämääni. - Jo työni puolesta näen paljon sisäistä pahoinvointisuutta, tuskaa ja pelkoa ihmisten elämässä. Minä tiedän mistä minä saan ammentaa voimaa ja viisautta arjen keskelle, Jeesukselta, ja tätä tahdon osoittaa myös kanssakulkijoille kaikella rakkaudella.

Sinikka Hedman

1) Uskoontuloni tapahtui elokuussa 1978 Sundsvallissa. Olin silloin 18 vuotta. - Hengelliset kirjat alkoivat puhutella, kirjoja minulle antoi eräs uskovainen mies Veikko Pakkanen perheensä kanssa sekä myös veljensä Erkkin kanssa auttoi minua uskon ensiaskelissa. Tuo apu kantaa vieläkin. 2) Monen mutkan kautta olemme tässä päivässä, tänä päivänä Hän merkitsee minulle enemmän kuin koskaan ennen. Olen oppinut ymmärtämään, että on parempi antaa kuin ottaa, Jeesuskin tuli palvelemaan eikä palveltavaksi. - Toivomukseni on, että saisin olla ojentamassa pelastusrengasta tänään ja tulevassa etsiville ja kaipaaville ihmisille.

Matti Hedman

1) Uskonratkaisun tein lokakuussa 1978 Sundvallissa 26-vuotiaana. Puolisoni tultua uskoon alkoi uskonasiat myös kiinnostamaan. Olin juonnut monta päivää, kun soitin Veikko Pakkaselle, johon vaimoni kautta olimme tutustuneet. - Kun näin pahan onnettomuuden kadulla ja tämä jäi painamaan mieltäni, Veikko sanoi, että ”lähdetään kokoukseen” ja niin menimme. - Käytävällä Terje Perssen käveli minua vastaa ja halasi sen enempää kysymättä ja siinä murruin ja annoin elämäni Jeesukselle. 2) Tänä päivänä Jeesus merkitsee minulle kaikkea. Saan palvella Jeesusta niillä taidoilla, joita minulle on annettu eli musiikilla, laulaen ja soittaen Evankeliumin ja rukousilloissa. Tulevaisuudessa haluan palvella Häntä ja tehdä työtä niin kauan kuin voin ja kykenen Hänen armostaan.

ELÄMÄN KERTOMUS Se on kiitollisuus elämään kohtaan!

Teksti: Timo Pellinen Kuvat: Kotialbumi ja Jonas Päivärinta

Maire Leppioja on tehnyt vuosia työtä kotiseurakuntansa hyväksi, mutta myös Helluntaisäätiö on saanut osansa. Eikä pidä unohtaa Uusi Yhteys-lehden tilaajaliikennettä.

Mairen elämän tarina on mielenkiintoinen. Sitä on sävyttänyt se sama siirtolaisen tie kuin satojatuhansia suomalaisia, jotka ovat tulleet ja toiset lähteneet. Maire asuu miehensä Keijon kanssa Södertäljessä ja se on antanut myös näkökulman.

- Synnyin Ilmajoella, jossa minun vauvakirjassani äitini kirjoittama teksti kertoo: "Sinä päivänä, jona sinä pieni päivänsäteemme synnyit, oli kaunis keskiviikkoilta, lunta sateli hiljalleen". - Sain kasteessa nimen Maire Annikki Aallotar, josta piti kuitenkin perua tuo kolmas nimi, kun pappi myöhemmin ilmoitti, että sitä nimeä ei ole almanakassa. - Olin seitsemän lapsisen perheen vanhin, isä teki elämäntyönsä valtion rautateillä ja äiti piirimielisairaalassa. Koti oli Seinäjoella.

Levolle laske Luojani, rukousta perintönä!

Lapsuuden aikana olin vuosittain kesälomalla ja pääsiäislomalla mummon luona Nivalassa. - Se oli ihanaa aikaa, vaikka oli paljon työtä, kun autoimme heinäpellolla, kitkimme naurispeltoja ja teimme muita maalaistalon töitä. - Minulla oli ihana uskovainen mummo, jonka iltarukous "Levolle laske Luojani" oli joka ilta kuultavissa.

Lapsuuden koti oli sellainen, jossa ovet olivat auki aina vieraille ja väki viihtyi. - Piirisairaalan potilaita istui usein meidän kahvipöydässämme, kun tulivat äitiä tervehtimään. Me siinä kuuntelimme heidän tarinoitansa, Maire muistelee. - Minun nuoruudessani kuljin paljon tansseissa ja sen kautta tapasin tulevan mieheni Keijon. Hän oli tullut Ruotsista Suomeen lomalle ja lähdimme tansseihin.

- Tarina jatkui niin, että menimme naimisiin seuraavana vuonna ja minä muutin myös Ruotsiin. Keijo oli itse ollut uskossa jo lapsena ja hänellä oli kaipuu takaisin. - Minulle kaikki oli jotenkin uutta, mutta aika pian tulin itsekin uskoon. Muistin joskus silloin, että rippikoulussa ollessani oli eräs hetki, kun meitä oli muutama tyttö, jotka olimme aivan selvästi Jumalan puhuttelussa, mutta kukaan ei ohjannut siitä uskon tielle.

Uskon, että minun uskontulooni vaikutti vahvasti se, että luin muutaman hyvän vaikuttavan kirjan, kuten "Uskollinen kuolemaan asti". Ristin Voitto -lehti oli myös luettavana. - Meille oli tullut Suomesta uskovainen apulainen, jolla oli hengellistä kirjallisuutta. Itse arvostan ehkä juuri siksi painettua sanaa, koska se voi saada paljon aikaan silloinkin, kun meidän sanamme eivät paina mitään. - Heti uskoontuloni jälkeen tilasin vanhemmilleni Hyvän Sanoman ja Ristin Voiton, josta isäni kerran sanoi minulle, että ei kannata, kun laitan heti lehdet avotakkaan palamaan. - En lopettanut lehtien tilaamista ja mikä ihaninta, että isäni sitten vuosien päästä sanoi kerran minulle, että nämä lehdet ovat parasta mitä hänellä on. - Heillä oli vain sellainen käsitys, että kunhan kuuluu kirkkoon, niin se riittää ja tämä mitä minä olin kokenut oli jotenkin väärää.

Upotuskasteelle tuli halu mennä

Maire kävi kasteella Motalassa ruotsalaisessa helluntaiseurakunnassa. Raamattu ohjasi ajatuksia: ”Joka uskoo ja kastetaan…”. Motalassa oli jo silloin alkanut suomalainen toiminta. Maire ja Keijo lähtivät mukaan palvelemaan eri työmuodoissa. - Pidimme pyhäkoulua Keijo kitaralla säestäen ja minä lauloin, hankin heti kirjapöydän tuotteita, joita kävimme myös ovilla myymässä. Näin saimme yhteyttä suomalaisiin.

Maire ja Keijo muuttivat Södertäljeen 1972, jossa oli jo ihan hyvän kokoinen seurakunta. - Seurakunnassa oli ihana palvella. Lauloin kuorossa, pidimme pyhäkoulua kotona ja myöhemmin eräällä koululla ja myös kerhoa. - Myöhemmin tuli palveltua ompeluseuran vetäjänä, joka johti ehkä siihen, minkä olen kokenut oikein kutsumustyökseni, nimittäin auttaa lähetystyössä.

Kirjapöytä kuului myös niihin palvelutehtäviin, joita Maire on hoitanut monta vuotta. - Kirpputorityö alkoi ensin sellaisena pienempi muotoisena usean vuoden ajan, mutta näkyni oli, että se laajenisi. Niin kävikin, kun kerran näin lehdessä pienen ilmoituksen suuresta tilasta, mikä olisi vapaana. - Meidän piti tehdä heti kolmen vuoden sopimus, joka tietysti oli aika uskaliasta, kun vuokra, lämpökulut yms. olivat noin 900.000 kruunua. Taivaan Isä on todella siunannut tuon työn.

MAIRE LEPPIOJA HAASTAA PALVELEMAAN JA LÄHETYSTYÖHÖN! SITÄ VOI TEHDÄ SEURAKUNNASSA NIIN MONELLA ERI TAVALLA

MAIRE LEPPIOJA HAASTAA PALVELEMAAN JA LÄHETYSTYÖHÖN! SITÄ VOI TEHDÄ SEURAKUNNASSA NIIN MONELLA ERI TAVALLA

Seurakunnan sihteerinä Maire toiminut vuosikymmeniä. - Jos kysytän, että miksi olen palvellut, vastaukseni siihen on, että se on ollut niin luonnollista. Todella, kun ajattelen sitä, niin koen, että se kuuluu meille itse kullekin palvella seurakunnassamme, miten seurakunta voisi toimia, jos ei kukaan palvele.

Mitä tekisin toisin tai uudelleen elämän valinnoista?

- Olisin ehkä hankkinut toisen ammatin ja kävisin tutustumassa ruotsinsuomalaisen helluntaityön eri lähetyskohteisiin, niin lähetystyö tulisi lähemmäksi. - Olen saanut käydä kaksi kerta Intiassa, kun Camilla ja Mika olivat siellä ja myös kaksi kertaa Jordaniassa lähettimme Anja Nousiaisen luona. Nämä matkat ovat tehneet minuun suuren vaikutuksen. - Tulevaisuus on tällä hetkellä hämärän peitossa, jos me otamme vastaan vain tietoja median kautta. Minä haluan uskoa, että seurakunta nousee, kunhan me uskovat otamme käyttöömme ne lahjat mitä meillä on! - Muistan vasta edesmenneen tunnetun julistajan Luis Palaun, sanonnan "Kuolevan seurakunnan seitsemän kuoleman sanaa: Emme ole koskaan tehneet sitä tällä tavalla". - Haluan nähdä seurakunnan elävän ja auttaa siinä missä itse voin.

Vanhuus ei tule yksin

- Suhtautumisesta vanhuuteen yksin ja aviopuolisona, se olikin vaikea kysymys. - Kyllä joskus ihan pelottaa se, että noita vuosia on tullut niin hurjalla vauhdilla. Olen kuitenkin kiitollinen, että olen saanut olla senkin verran terve, että jaksaa vielä palvella seurakunnassa ja Second Handilla.

- Minä uskon vahvasti siihen, että kun me vanhenemme, niin ei meidän tule jäädä lepäämään laakereilla, koska se jos mikä aiheuttaa väsymistä ja uupumista. Ei ihminen voi siitä hyvin, että vain "löhöää" kotona. - Se, että on työtä ja toimintaa, totta kai se väsyttää, mutta väsymyksestä pääsee eroon, kun taas hiukan levätään. Sitten taas jaksaa palvella.

- Meillähän on viisi ihanaa tyttöä ja heillä sitten ihania lapsia, siis lastenlapsiamme. Heitä on 12, joista yksi on jo Taivaassa odottamassa. Yksi on adoptoitu ihana tyttö ja vielä on juuri tällä hetkellä pari extra lasta sijoitet-

tuna. Lisäksi on jo kolme lastenlastenlasta. - Onhan siinä vauhtia, mutta harvoin saadaan tavata kaikkia yhdessä. Olen todella kiitollinen kaikesta. - Monta kertaa sydäntä on murtanut, kun ajattelen, että kolme vävyäni ovat pastoreita ja heidän perheensä palvelee täysillä Jumalan valtakunnan työssä. - Samalla on ollut sellainen huoli ja rukous on maittanut monia kertoja heidän puolestaan, että jaksaisivat kaiken elämän touhun keskellä.

Mairen suosikkikirjat

”Uskollinen kuolemaan asti” oli ensimmäinen hengellinen kirja, joka todella puhutteli Mairea. Vuosien mittaan hän on ollut enemmän kiinnostunut sielunhoidollisista kirjoista ja hyvistä opetuskirjoista. - Jos nyt laittaisin niitä jonkinlaiseen paremmuusjärjestykseen, mitkä ovat eniten kiinnostaneet, niin Watchman Neen kirjat " Hengellinen auktoriteetti " ja "Sielun piilevä voima" tulevat heti mieleen. - Sen jälkeen John Beveren "Kunnioitus palkitaan", jota suosittelen kaikille uskovaisille luettavaksi ja lisäksi hänen "Fiendes fälla". - Raimo Mäkelän "Naamiona terve mieli " on hyvä opetuskirja, siitä kuinka kohtaan luonnehäiriöisen. - Perheterapeutti Saara Kinnusen kirjoista on "Isän kaipuu" kirja hyvä, niin kuin hänen muutkin kirjat ja samaan kategoriaan kuuluvat monet terapeutti Seppo Jokisen kirjat kuten "Äiti anna minun mennä". - Sitten on vävyni Tigleth Malkeyn kirjoittama kirja "Vad hindrar att jag blir döpt", joka oli niin vaikuttava kirja kasteesta, kun se oli myös elettyä ja koettua elämää. - Nyt juuri on minulla toisen vävyni Petri Kososen mahtava opetuskirja "Ylistyksen ytimessä", jota lukiessa tulee niin kiitollinen mieli Jumalan suuruudesta.

Haluaisin lukea enemmän, mutta on niin paljon kaikkea muuta ”muka” tekemistä. Arvostan ihan valtavasti painettua sanaa. Se palkitsee, kun tietää kuinka paljon siitä saa. - Luetaan hyvää opettavaista kirjallisuutta!

KYSY KRISTIANILTA: Kaste keneen nimeen?

Ennen kuin Jeesus lähti Taivaaseen, käski Hän opetuslapsia viemään evankeliumi kaikille kansoille ja kansanheimoille, alkaen Jerusalemista aina maan äärin saakka. Uskon tulleita käskettiin kastaa Jeesuksen kuolemaan ja uuteen elämään Kristuksessa (Room. 6:4.). Kaste on osa uskontuloprosessia, johon kuuluu uudestisyntyminen, pyhitys, vanhurskauttaminen ja Pyhän Hengen kaste. Kaste tulee suorittaa niin pian kääntymisen jälkeen, kun on mahdollista, ettei uusi elämä Kristuksessa jäisi puolitiehen.

Matteuksen evankeliumissa olevassa kastekäskyssä käskee Jeesus kastamaan Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Kuitenkin kun lukee Apostolien tekoja, huomaa että siellä kastetaan vain Jeesuksen nimeen. Onko tässä ristiriita? Voiko jakeet jollakin tavalla sovittaa yhteen? Jotkut ajattelevat että kastekäsky Matteuksen evankeliumissa on väärennetty, ja oikeastaan käski Jeesus vain kastamaan omaan nimeen. Salaliittoteoreetikot väittävät usein että kastekäsky Matteuksen evankeliumissa väärennettiin Nikean kirkolliskokouksessa vuonna 325. Ajatus siitä, että kastekäsky, Matt. 28:19, on väärennetty pahojen katolisten toimesta 300-luvulla jKr. on suosittua varsinkin unitsarismin parissa, eli niiden, jotka kieltävät Jumalan kolminaisuuden, esimerkiksi Jehovan Todistajat. Todisteeksi on otettu kirkkohistorioitsija Eusebiuksen (noin 260-340?), joka siteeraa jälkimmäisen osan Matt. 28:19 seuraavasti: “Kastakaa heidät minun nimessäni.”

Väite väärennöksestä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Kaikissa löydetyissä teksteissä ja varhaisissa käännöksissä on jae muodossa “Kastakaa heidät Isän ja pojan ja Pyhän Hengen nimeen.” Tämän lisäksi siteerataan tämä jae ainakin 16 kertaa ennen 300-lukua. Tämä jae löytyy esimerkiksi seuraavista dokumenteista: Didache noin 100 jKr, Ignatiuksen kirjeestä Filadelfiaan (110), Justinus Martyyri: Ensimmäinen apologia (150), Irenaeus: Harhaoppeja Vastaan (180 tai 190-luku), Tertullianus: Kasteesta (200) ja Origenes: Roomalaiskirjeen kommentaari (250). Jos Matt. 28:19 on väärennetty, täytyy myös ainakin 16 muuta tekstiä olla väärennetty. Käsittääkseni syntyi ajatus, että kastekäsky Matteuksessa olisi väärennetty aikaisintaan 1700-luvulla, mutta todennäköisesti 1800-luvun lopulla Unitsarismin parissa. Joten väitteellä ei ole mitään perää!

Miten on Apostolien tekojen tekstien

laita? On ainakin kolme mahdollisuutta: 1. Ne todellakin kastoivat ainoastaan Jeesuksen nimeen, meille tuntemattomista syistä, 2. Kristityt kastoivat Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, kirjoittaja Luukas ei nähnyt tarpeelliseksi kirjoittaa koko teksti, tai 3. Alkuajan kristityille ei tarkka fraasi ollut tärkeä. He hyväksyivät että suoritettiin kaste sekä Jeesuksen nimeen että Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Osoite on kuitenkin sama.

Näyttää sille, että useimmat tutkijat ovat kakkosvaihtoehdon kannalla.

Helluntailaisen kastekaavan mukaan kastetaan yleensä Jeesukseen Kristukseen, Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimessä. Näin on varmaan hyvin tehdä. Tärkein on, että ottaa kasteen, jotta maailmalle kuolleet saavat kunnon hautauksen!

Raija Lager 70 vuotta

Raija on syntynyt 1951 Oulussa, seitsemän henkiseen perheeseen. Lapsuuskoti oli turvallinen, josta Raija sai hyvän kasvualustan elämään.

Vaikka uskonasiat eivät perheessä olleet kodin puheenaiheita, niin kuitenkin lapsia ohjattiin lutherilaisen seurakunnan kesäleireille ja pyhäkouluun. Naapurin laestadiolainen mummu sai Raijasta kaverin seuroihin, jossa kului monet sunnuntai-illat. Äiti ja isä tekivät kovaa ahtaajan työtä. Koulun päätettyä Raija muutti Ruotsiin Hallsbergiin, vanhemman siskon luokse, jonne jo kolme sisarusta olivat muuttaneet.

Silloinen Radiola (Erikcsson) sai Raijasta monivuotisen työntekijän. Työmaalla Raijan työkaveriksi tuli Anneli Kilpeläinen, josta myöhemmin tuli Kiinan lähetystyöntekijä. Annelin lämmin ystävyys avasi Raijan sydäntä kuulla lisää evankeliumia. Vuonna 1972 Raija avioitui Simon kanssa. Vain puoli vuotta myöhemmin Raija tuli uskoon kotona yksin ollessa.

- Vuonna 1975 muutettiin Kramforssiin ja kun Simo tuli uskoon 1977, muutettiin Timrån kuntaan. Yhteinen lähetysnäky kypsyi vuosien myötä ja Raamattukurssi suoritettiin Katinalassa 1980. Vuosina 1984-86 työskenneltiin yhdessä Hemvikkodin johtajapariskuntana, joka oli Ruotsinsuomalaisen Helluntaisäätiön avaama koti päihdeongelmalaisille ihmisille. Raijan vastuulla kodissa oli raamatunopetus.

Vuonna 1986 matka jatku Englantiin kielikouluun ja sieltä vuotta myöhemmin Suomeen Lehijärven Lähetyskurssille. - Sieltä tulimme Ruotsiin Sundsvalliin ja Simo alkoi seurakunnan työntekijänä Raijan avustaessa. Ensimmäinen lähetysjakso Filippiineillä oli vuosina 1989-94. - Työnäkynä oli seurakunnan perustaminen ja tuon työkauden aikana syntyi Cabatuanin seurakunta Panayn saarella. - Vuonna 1994 kovan influenssan seurauksena Raija sai hermosäryn selkään, jota hän sairasti 18 vuotta, mutta jonka Herra sitten paransi. Ruotsissa vierähti neljä vuotta. Toinen Lähetyskausi Filippiineillä oli vuosina 1998-2006. Työnäkynä jälleen oli seurakunnan perustaminen. Tuolloin erikoisesti saavutettiin Atiheimoa, joka on yksi Panayn saaren alkuperäiskansaa. Filippiineillä käyty Kairoskurssi sai koskettaa Raija sydäntä niin, että 20 vuotta myöhemmin Kairoskurssi saatiin Ruotsin suomalaisiin seurakuntiin ja ryhmiin. Vuonna 2017 Kairoskurssi saatiin myös käännettyä ruotsiksi.

- Filippiineiltä palasimme kotiin vuonna 2006 ja vuotta myöhemmin olimme perustamassa Josef Mission Sverige lähetysjärjestön, jonka puheenjohtajana Raija on toiminut siitä asti. - JMS kautta jatkamme avustamista Filippiinien ja Kairostyössä. Raija on myös toiminut Ruotsinsuomalaisen Helluntaisäätiön puheenjohtajana jo kahdeksan vuotta vuodesta 2013 alkaen. Raija on myös ollut Sundsvallin Helluntaiseurakunnan suomalaisen ryhmän työntekijänä viimeiset kymmenen vuotta ja siinä virassa hän vieläkin toimii.

Nyt pandemian aikana Raijan sydämellä on erikoisesti rukoustyö. Viikoittain hän on mukana neljässä eri rukouskokouksessa. Rukousaihe on ollut, että Herra antaisi uudestaan seurakuntansa ylle Pyhän Hengen tuulet ja herätyksen siunauksen Ruotsin ja eri kansojen keskuuteen.

”Ilman muuta ja toimeksi välittömästi”

Teksti ja kuva: Henry H. Harju

Lähiradio Boråsissa 40 vuotta

Toukokuussa 1979-05-02 myönsi Ruotsin valtiopäivät Lähiradion koelähetysluvan muutamille kaupungeille ja paikkakunnille. Mukana oli Dalsjöfors 90,2 MHz taajuudella.

- Eskilstuna oli myöskin yksi luvan saaneista kaupungeista, joissa silloin asuimme, puuhamies Henry Harju kertoo. - Aluksi kaikille annettiin vain vuosi niin sanottua koeaikaa. Radiotyön perustamiskipinä alkoi heti Eskilstunan Helluntaiseurakunnassa. - Sitten tapahtui yllättäviä asioita, kun melkein samaan hengenvetoon soi puhelin. Ahlmedalin Dalsjöforsin tehtaan johtaja Sten Ahlström soitti ja sanoi: ”Ota perheesi mukaan ja tulkaa käymään täällä. Minulla olisi sinulle olisi verstaspomon paikka.”

Siinä alkoi kova ”divideeraaminen”: hyvä työtarjous, paikkakunnalla lähiradiolupa, mitäs nyt tehdään? - No, muuttohan siitä tuli. Liityimme Boråsissa Helluntaiseurakuntaan ja aloimme sopeutua oloihin ja elämään. - Aloin tiedustella ruotsalaista ystäviltä radiotoiminnasta, koska olin kuullut, että he olivat koonneet kaikki ruotsalaiset lutherilaisen kirkon ”sateenvarjon alle.”

Henry Harju otti yhteyttä heidän puheenjohtajaansa Crister Wikneriin asian tiimoilta. - Sain erittäin myönteisen vastaanoton ja että parasta olisi mennä Toarpin Ekumeeniseen Rådettiin. Sitä kautta radiotyö voisi alkaa. Eskilstunassa ei tarvinnut hakea erikseen mitään lupia. - Göteborgissa oli Helluntaikonferenssi, siellä esitin asiani Pentti Niiniselle, sen aikaiselle Boråsin Helluntaiseurakunnan saarnaajalle. Hän oli sitä mieltä, että ilman muuta ja toimeksi välittömästi.

- Ruotsalaisten studio Dalsjöforssissa oli pieni betoninen huone, joka oli radiotyöhön täysin sopimaton. Oven suussa oli kova kirjoituspöytä, pieni mikseri, levysoitin ja kasettisoitin.

- Keskellä huonetta oli kova pöytä ja kovat puiset tuolit. Katosta roikkui mikrofoni. Vielä voin mainita koko takaseinän peittävän ikkunan. Siis suoriin lähetyksiin täysin sopimaton, Henry Harju muistelee. - Mehän keräsimme innokkaat radiotyöläiset kokoon ja sitten ryhdyttiin töihin.

- Innostus oli suuri, teimme ohjelmia ilolla ja tietoisena, että se oli Jumalasta, Henry Harju muistelee tapahtumia 40 vuoden takaa.

Ryhmään kuuluivat Henry Harju, Untamo Ruohola, Kari Böhm ja Timo Grenlund. - Ikävä kyllä paljon porukkaa tuli ja meni. Kaikkien nimet eivät ole jääneet mieleen. Studion rakentajat olivat ainoastaan helluntaiseurakunnasta. - Liimasimme kanamunakoteloita studion seinät täyteen ja siten alkoi helluntaiseurakunnan radiotyö.

Ensimmäinen ohjelma oli ”Tenavatuokio” tammikuun 16. päivänä 1981. Sen toimitti Pia Spanedal. Ohjelma jatkui Iltahetki -nimisellä puolentoista tunnin suoralla lähetyksellä. - Mitä sitten tulee ohjelman toimittajiin, se oli suuri joukko, joka oli jaettu työryhmiin. He kaikki ansatsisivat kunniakirjan, niin hyvää porukkaa olivat. - Markin kunnasta olivat mukana Airi ja Kaarlo Lammassaari, jotka sitten vuonna 1989 perustivat oman radiotyön Markiin, joka toimi siellä 15 vuotta. - Teimme myöhemmin vielä toisen ja paremman studion, jonka ahkerat helluntailaiset rakensivat.

Radio menee ajan haasteita päin!

Teksti ja kuva: Timo Pellinen

Seija Koivisto pitää radiota oivallisena yhteistyömuodon välineenä. FM-kuulijoita on arvioilta 1.000 varsinkin viikonloppuisin.

Tällä hetkellä Boråsin Lähiradion taajuudella tarjoavat useat suomenkieliset yhdistykset ohjelmaa 40 tuntia viikossa. Ohjelmarunko elää tekijöiden ja tarpeiden mukaan.

Radiokanava on kuultavissa analogisesti FM-taajuudella, mutta myös nettiradiona. Palautteesta päätelleen jälkimmäinen on ollut hyvä siirtymä, sillä eri seurojen ohjelmat saavat puhelinsoittoja ja tervehdyksiä eri puolelta Ruotsia ja Suomea, mutta myös turistirannoilta.

Seija Koivisto toimii Lähiradioyhdistyksen puheenjohtajana. Hänen näkemyksensä mukaan radiolla on tulevaisuutta. Seija on toiminut tehtävässä vuodesta 1986 lähtien. - Henry Harju tuli kysymään, että jos voisin ottaa tehtävän. Lupasin olla vuoden, mutta näin ovat vuodet menneet, Seija Koivisto muistelee. Radioyhdistykseen kuuluu myös muita kieliryhmiä. Aikaisemmin toimitilat olivat Dahlsjöforsissa, mutta syksyllä 1994 tilat siirtyivät nykyisiin Pingstkyrkan kolmanteen kerrokseen. - Vähän vaikuttaa siltä, että suomenkielinen radio on hiipumassa pelkästään sen tähden, että tekijöistä alkaa olla pulaa. Uusia kansallisuuksia on tullut kyllä mukaan ja se voi piristää myös muiden työtä. - Pandemiavuosi on aiheuttanut vaikeuksia, kun ei ole päästy ihmisten luokse. Moni on myös väsähtänyt tekemään radiota pandemian myötä. Uusia ei ole saatu heräteltyä mukaan.

Seijalla on visio radiosta. Hän kertoo, että henkilökohtainen kutsumus on pitänyt hommissa. - Ennen kuin minua kysyttiin, olin ajatellut mielessäni, että osaisinkohan olla tehtävässä. Sitten myöhemmin ihmettelin, kun minulta tultiin tätä kysymään. Olin vasta-alkaja puhuvaistenkin puolella. - Se näky on kantanut, ei tätä olisi jaksanut tehdä kaikki nämä vuodet. - Erän kerran olin väsähtämässä. Luin Raamattua ja löysin kohdan, josta sain uutta jaksamista. ”Minä olen sinulle voiman antanut ja kannan sinua.” - Jos kerran Jumala on antanut työn, sitä jaksan kyllä tehdä. Tämä on yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Seija on mukana yhdessä Majakan lähetysvuorossa lauantaisin. Se on puhelinkontaktiohjelma. Samoin Suomiseuralla ja SisuSammolla on vastaavat ohjelmat. Evankeliumiyhdistys yhdessä Israelin Ystävien kanssa lähettävät Jukka Norvannon käyntiin laittamaa Raamattu Kannesta kanteen -ohjelmaa. Molemmilla jälkimäisillä on myös omia ohjelmiaan. Tällä hetkellä Helluntaiseurakunnasta on suorina Majakka lauantaisin ja radiojumalanpalvelus sunnuntaisin klo 15. Carolin kirkon suomenkielinen työ lähettää jumalanpalvelukset maanantai-iltaisin.

Kaarina Pitkänen toimii radioyhdistyksen varapuheenjohtajana ja on toimittamassa yhdessä yhdistyksensä kanssa Radio Sisu Sampoa. - Ohjelma on puolitoista tuntia sunnuntaisin ja sen kautta kerromme jäsenyhdistysten tapahtumista. Aloitin oman urani ensin Suomiseuralla ja kun 1999 perustettiin Radio Sisu Sampo, tulin siihen mukaan. - Tämä on minulle harrastusmuoto. Toimitin Näkövammaisissa aikanaan äänilehteä. Sieltä on varmaan jäänyt tämä kipinä.

Yhteystyöelin ja Hallintoalue mukana.

Pandemian myös tuli ajatus tuottaa joka toinen viikko torstaisin kiihkoton ja positiivista informaatiota välittävä ohjelma. Se on pyörinyt tämän ensimmäisen pandemiavuoden. - Ohjelmassa pyrimme kertomaan positiivista ja ajankohtaisia tietoja yhdistysten ja Boråsin kunnan palveluista, kertovat juontajat, jotka ovat Seija Noppa Yhteistyöelimestä, Timo Pellinen Helluntaiseurakunnasta ja Jaana Isokoski Boråsin kunnasta.