Egonomi 4/15

EGONOMI

FINANSSI RY OULUN YLIOPISTON KAUPPATIETEILIJÄT

EGONOMI 4/2015

1

EI NIIN PAHAA, ETTEI JOTAIN HYVÄÄKIN

V

iimeistä kertaa Egonomiin pääkirjoitusta rustatessa ja vakiopalstoja karhutessa fiilis on yllättävänkin haikea. Tämän Egonomin myötä oma aikakauteni Finanssi ry:n hallituksen julkaisuvastaavana ja tämän lehden päätoimittajana alkaa olla taputeltu ja on aika siirtää kruunu taas seuraajalle.

Kulunut vuosi on pitänyt sisällään kieltämättä opiskeluaikani parhaita hetkiä ja uskon, että vielä kiikkustuolissakin juon jouluisin glögin sijasta hand the paperia ja nauran epäkorrektille talousjuutalais-vitsille. Kiitos teille jokaiselle, jotka olette olleet tekemässä vuodestani mahtavaa.

KUTEN VANHA SANONTA toteaa – ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Voin taas todeta isoisoisovanhempieni olleen oikeassa: vuodenvaihde tuo mukanaan myös paljon niitä kaivattuja muutoksia.

Itselleni tammikuu tarkoittaa tänä vuonna kahden äärimmilleen pakatun matkalaukun epätoivoista pakkaamista (onneksi pienempänä on tullut pelattua tetristä...) ja oneway-lentolippuja Tanskan maalle – keväällä täällä suunnalla taskulämmin vergi vaihtuu siis akvaviittiin. Silti, uskon näiden muutosten olevan vain hyvästä. Kuten sanottu, mikään muu ei ole pysyvää paitsi jatkuva muutos.

ITSENI TAVOIN MYÖS MUILLA on huomattu esiintyvän sitä niinsanottua syysmasennusta – on gradupaineita, kandi täytyisi saada valmiiksi, viimeiset tentit painaa päälle ja aikatauluun olisi taas enemmän täytettä kuin mitä päivässä tunteja. To Do-listan loppupäätä saa katsella kiikareilla.

Siispä päätimme toimituksen kanssa yhteistoimin pyhittää tämän lehden kaikelle mukavalle!

LEHDEN SIVUT kertovat keinoja syysmasiksen peittämiseen niin liikunnan kuin lohturuuankin keinoin sekä tietysti myös pientä hyvää toimitukselta jouluoluiden testauksen sekä ainutlaatuisen Egonomin Joulukalenterin myötä.

Hymyä!

Päätoimittajanne, Elisa

Kuva: Saara Rahkamaa 2

EGONOMI 4/2015

JULKAISIJA Finanssi ry Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Oulu Business School PL4600 90014 Oulun yliopisto PUHELIN 040 930 5568 E-MAIL hallitus@finanssi.org PÄÄTOIMITTAJA Elisa Haikala TAITTO Elisa Haikala

2

PÄÄKIRJOITUS

4

PUHEENJOHTAJAN PALSTA

6

PRO TIP: STICKY WINGERS

8

KOPOLLA ON ASIAA

10

KAHDEN KERROKSEN VÄKEÄ

12

KUN VIOLETTI VAIHTUI SINISEEN

15

TIEDEKUNNAN ÄÄNI

16

NESU-FINANSSI

17

VIOLETEISTA HAALAREISTA COCA-COLAN PUNAISEEN

18

TEMPUS FUGIT

19

FINANSSILAINEN MAAILMALLA

23

KYLLIN HYVÄÄ

24

HYVÄÄ MIELTÄ YHDISTYSTOIMINNASTA

26

HOITOKEINOJA SYYSMASENNUKSEEN

28

”YRITÄ, EI SE KUITENKAAN ONNISTU”

29

OYY:N PALSTA

30

EGONOMI GOES CHRISTMAS

JULKAISUTOIMIKUNTA Elisa Haikala (pj) Juho Kemppainen (vpj) Niklas Harki Petrus Vuorentausta Julia Autio Mira Weckman Saara Rahkamaa MUUT KIRJOITTAJAT Miia Paavola Nico Numminen Pia Pinnola Jan Käärik Petri Sahlström Kalle Mäkäräinen Matti Marttila Jumpru Tuuli Turunen KANSI Juho Kemppainen PAINOMÄÄRÄ 60 PAINO Multiprint Oy EGONOMI NETISSÄ www.issuu.com/finanssi Seuraava Egonomi ilmestyy vuonna 2016

Julkaisutoimikunta 2015 kiittää lukijakuntaa mielenkiinnosta sekä vakiopalstojen kirjoittajia hyvistä teksteistä!

EGONOMI 4/2015

3

PUHEENJOHTAJAN PALSTA

FINANSSI SINÄ OLET TÄHTI

T

alven tullessa ja iltojen pimetessä tulee taas se aika, kun ajatukset hämärtyvät ja kouluhommat painavat päälle.

Oma vuoteni Finanssin aktiivitoiminnassa rupeaa lähestymään loppua ja tämän takia haluan lähteä purkamaan tätä vuotta teille sellaisista asioista, jotka saavat itselleni hymyn huulilleni ja ehkä avaavat omaa vuottani teille.

EDUNVALVONTA KUULOSTAA monen korvaan mitättömältä asialta, jota kailotetaan kaikessa järjestötoiminnassa. Se on kuin musta aukko, johon suunnataan rahaa ja suurimman osan mielestä se raha katoaa kuin tuhka tuuleen. Tämä taisi olla ensimmäisiä asioita, jotka opin puheenjohtajaksi tullessani; edunvalvonta on tärkein asia mitä itse olen saanut tehdä kaikkien teidän eteen.

Ne tunnit, kokoukset sekä matkat ovat olleet sen arvoisia. Tunnen olleeni tänä vuonna kuin pieni keiju, joka on tietämättänne saanut aikaan vaikuttamista monessa eri paikassa teidän sekä tutkintonne eteen.

OULUN YLIOPISTOSSA ON paljon järjestöjä, jotka tuovat paljon eri asioita myös meille kauppakorkeakoulun opiskelijoille. On inspiroivaa nähdä kuinka esimerkiksi Business Kitchenillä kokoontuvat opiskelijat eivät ole enää oman tieteenalan opiskeli-

4

EGONOMI 4/2015

joita, vaan henkilöitä joita yrittäjyys sekä erilaiset verkostot sitovat vahvasti. Tällaisia erilaisia yhteisöjä on paljon ja on ollut mukava huomata, että opiskelijamme pystyvät päästämään irti omasta kuplastaan ja lähtevät kehittämään niin omaa kuin muiden osaamista.

NÄMÄ VUODET, JOLLOIN oon Finanssilla ollut on paljon hetkiä, joissa oon ajatellut, että ei ******* tää mun elämä on siistiä. Hetket kun Vappusaunalla 300 tyyppiä nauttii toistensa seurasta, sitseillä lauletaan hallelujaa Saulille ja parhaat hetket ehdottomasti ovat bussit takaisin Ouluun niin Rukalta kuin VVV:ltä.

Näihin kahteen viimeiseen hetkeen voi mahduttaa onnellisuuden, herkkyyden sekä yhtenäisyydentunteen (en kyllä tiedä johtuuko ne hyvästä reissusta vai hirveästä darrasta). Mutta niistä huomaa, että on omanlaistensa ihmisten parissa.

MUISTAKAA ARVOSTAA niitä hyviä hetkiä joita olemme keränneet opintojen aikana, myöhemmin ne voivat olla todella kallisarvoisia.

Puheenjohtajanne Miia

Tulevaisuutesi kiinnostaa meitä Arina.fi > avoimet työpaikat

EGONOMI 4/2015

5

PRO TIP: STICKY WINGERS

S

6

aanko esitellä, ehtaan jenkkityyliin sisustettu sporttibaari, josta saa purtavaa niin isompaan kuin pienempäänkin nälkään. Majokänkky, väisty! Darramättöjen ykköseksi ja kisaeväiden kuninkaaksi nousee tuliset siivet ja aurajuustodippi.

ehdolla, joista toimitus testasi tällä kertaa friteerattuja suklaapatukoita.

Hintakaan ei näissä annoksissa päätä huimaa, ja opiskelijakorttia vilauttamalla tienattu 15% alennus saa itse kullakin hymyn huulille.

EGONOMIN TOIMITUS kävi tutustumassa tähän uuteen Ouluunkin rantautuneeseen ravintolaan ja tietysti, sen ruokalistaan.

Listalta löytyy sitä kuuluisaa hyvää (puhutaan siis siivistä) niin rapeasti paneroituina, luuttomina kuin aivan perusversioinakin.

Siipiin on valittavissa jopa 15 eri kastikevaihtoehtoa vaihtelevilla tulisuuden asteilla sekä 10 eri dippivaihtoehtoa tuomaan kaivattua lisäpotkua tai pehmentämään tulisen kastikkeen polttoa suussa. On siis selvää, että variaatioita löytyy enemmän kuin kuukaudessa on päiviä, joten ehkä silläkin (teko)syyllä siipiä voi testailla vaikka kuun jokainen päivä?

Mikäli kuitenkin siivet eivät kuitenkaan ole ”se sun juttu”, löytyy listalta vaihtoehtoja burgereita tai erilaisia frittisettejä mozzarellatikkujen, ranskalaisten ja sipulirenkaiden kera. Makeanhimoakin pääsee hoitamaan useammalla eri vaihto-

STICKY WINGERS tai kavereiden kesken ”Sticky” sijaitsee Oulun keskustassa, vanhan Apollon kohdalla uuden Ilonan tilojen yhteydessä. Keittiö on auki viikonloppuisin pitkälle toisen vuorokauden puolelle, joten mikäpä sen mahtavampaa kuin kipaista vaikka baari-illan aikana nälän iskiessä muutamilla siivillä ja painella siitä takaisin bailaamaan niin, että missään vaiheessa ei tarvitse edes astua ulos?

EGONOMI 4/2015

JA NIIN, EIHÄN Oulussa voi edes puhua sporttibaarista ilman kärppäpelejä. On siis sanomattakin selvää, että kärpät pyörii Stickynkin ruuduilla, joten mikäli et jaksa naapurikaupunkeihin saakka lähteä kärppien pelejä seuraamaan, on aivan varteenotettava vaihtoehto katsella peliä myös Stickyssä

hyvän ruuan ja vieläkin paremman seuran kera.

PRO TIP: Toimitus suosittelee yhden käden taktiikkaa siipiä nauttiessa.

Stickyssä on kattava valikoima erilaisia jenkki-fiiliksiä herätteleviä virvokkeita

KÄRPPÄPELIT STICKYSSÄ Su 22.11.2015 Kärpät - JYP Ke 25.11.2015 TPS - Kärpät Pe 27.11.2015 HIFK - Kärpät La 28.11.2015 Kärpät - Blues To 3.12.2015 Kärpät - Ilves La 5.12.2015 Kärpät - HIFK Ke 9.12.2015 Kärpät - Sport Pe 11.12.2015 Blues - Kärpät La 12.12.2015 Kärpät - KalPa Ti 15.12.2015 Ässät - Kärpät La 26.12.2015 Kärpät - Blues Ti 29.12.2015 KooKoo - Kärpät Ke 30.12.2015 Ilves - Kärpät Ti 5.1.2016 Kärpät - Lukko Pe 8.1.2016 SaiPa - Kärpät La 9.1.2016 HPK - Kärpät To 14.1.2016 Tappara - Kärpät La 16.1.2016 Kärpät - Pelicans Pe 22.1.2016 KalPa - Kärpät La 23.1.2016 Kärpät - KalPa Ti 26.1.2016 JYP - Kärpät Ke 27.1.2016 Kärpät - JYP Ti 2.2.2016 Kärpät - HPK To 4.2.2016 Kärpät - SaiPa La 6.2.2016 KalPa - Kärpät Ke 10.2.2016 Kärpät - Sport Pe 12.2.2016 Sport - Kärpät Ti 16.2.2016 Kärpät - KooKoo To 18.2.2016 Kärpät - Ässät La 20.2.2016 JYP - Kärpät Pe 26.2.2016 TPS - Kärpät La 27.2.2016 Lukko - Kärpät Ke 2.3.2016 Kärpät - Tappara Pe 4.3.2016 HIFK - Kärpät La 5.3.2016 Kärpät - TPS Ti 8.3.2016 Kärpät - JYP To 10.3.2016 Pelicans - Kärpät

EGONOMI 4/2015

7

KOPOLLA ON ASIAA

V

uosi 2015 alkaa olla lopuillaan ja se tietää lopulta sitä, että nyt alkaa olla omat viimeiset hetkeni Finanssin koulutuspoliittisena vastaavana loppusuoralla.

Onneksi syyskokouksessa valitut uudet toimijat vuodelle 2016 olivat niin huippuluokkaa, ettei tarvitse juuri ensi vuoden puolesta pelätä, Finanssin tulevaisuus on hyvissä käsissä.

On kyllä pakko myöntää, että vuoden edetessä huomaa, että oma puhtikin alkaa olla jo pitkän ja raskaan vuoden jälkeen melko loppuun kulunut. Vaikka vuosi onkin ollut omalla tavallaan melko raskas, en siltikään vaihtaisi sitä mistään hinnasta pois, takana on kuitenkin opiskeluaikojeni paras vuosi.

ENNEN VUODEN VAIHDETTA on kuitenkin paljon työtä niin Finanssin toiminnassa kuin myös omien opintojen saralla. Päivien pimetessä ja tenttien uhkaavasti kolkuttaessa nurkan takana huomaan stressinpoikasen kasvavan takaraivossani. Miten tästä stressiahdingosta on mahdollista päästä yli ja saada kasaan ne yliopiston toivomat 55 opintopistettä?

Tämä on hyvä kysymys, eikä minulla ole tähän oikeaa vastausta.

Olen kuitenkin itse päättänyt loppuvuoden selvitä neljän hyvinkin yksinkertaisen ohjeen voimilla.

1. Nuku riittävät yöunet: Mikään ei saa mieltä ahdistuneemmaksi kuin liian vähäinen yöuni. En usko koko yön kestävien lukupiirien voimaan, mitä lukemisesta muka jää mieleen kun aivot ovat väsyneet?

2. Näe ystäviä ja nauti muiden ihmisten seurasta: Kun tentit puskevat päälle niin sovi kavereiden kanssa lukutreffejä tai sopikaa kävelytuokio keskeyttämään luvut. Myös leffaillat kynttilöiden valossa tuovat lisävirtaa arkiseen puurtamiseen.

3. Aikatauluta elämäsi: Kun olet etukäteen suunnitellut milloin on aika lukea ja milloin voit keskittyä muihin asioihin, et joudu koko aikaa stressaamaan.

4. Listaa tehtävät asiat: Stressiä helpottaa, kun olet kirjannut selkeästi mitä kaikkea sinun tulee tehdä 8

EGONOMI 4/2015

LISTATUT ASIAT VAIKUTTAVAT itsestäänselvyyksiltä, mutta silti jonkin kohdan unohtuessa huomaan olevani huomattavasti enemmän stressaantunut kaikesta. Jos jollakulla on tiedossaan erinomaiset stressinehkäisykeinot ja tenttien selätysohjeet niin kertokoon ihmeessä minulle!

KUTEN AIEMMIN MAINITTUA, tämä on viimeinen kirjoitukseni Egonomiin Finanssin Kopona ja haluankin samassa kiittää niin toimikuntaani, vuoden 2015 hallitusta kuin myös kaikkia muita vuoteeni osallistuneita ihmisiä. Ilman teitä vuosi 2015 ei olisi ollut yksi oman elämäni parhaimmista. Kiitos siis teille ja tsemppiä jokaiselle viimeisiin loppurutistuksiin ennen ansaittua joululomaa.

Viimeistä kertaa Kopona Pia Pinnola

EGONOMI 4/2015

9

10

EGONOMI 4/2015

JUMPRUN PALSTA

KAHDEN KERROKSEN VÄKEÄ

J

okainen oululainen tietää mistä on kyse, kun puhutaan Jumprusta, Kaarlesta, Jumpesta, Jumpetista tai niiden patiosta. 43 vuotta Oulun janoisia tunnollisesti palvellut baari on useiden nuorten sekä vanhempien kantapaikka. Jumpru pubin historiallisilla käytävillä voit törmätä äitiisi, isääsi, mummoosi tai vaikka äidin siskon kaiman serkkuun. Ravintolan holvimestari Leena Komulaisen mukaan baariin tullaan iästä huolimatta kohtaamaan toisia ihmisiä ja pitämään hauskaa.”Alkoholi on vain sivuroolissa, mutta toki se rentouttaa suomalaisen jäyhän sielun ja helpottaa kanssakäymistä toisten ihmisten kanssa”, Komulainen kuvailee.

lauantai Jumprussa, sitten maanantaina oli Myllytulli siihen aikaan ja pikkulauantaina vielä Jumprun opiskelijabileet. Ei sitä tietenkään aina kännätty, mutta porukalla käytiin”, Tiina muistelee nuoruusvuosiaan.

MYÖS TIINA ja Lotta Pekkala käyvät ravintoloissa rentoutumisen ja muiden ihmisten seuran takia. Jumprun legendaarinen yöelämä on tullut molemmille tutuiksi. 30 vuoden ikäerosta huolimatta äiti ja tytär vannovat saman baarin nimeen.

”Tänne on aina kiva tulla, vaikka viikonloppuisin onkin aika täyttä. On mukava, kun voi mennä yläkertaan yökerhon puolelle, mutta sitten pääsee alakertaankin jos haluaa hetkeksi poistua sieltä melusta ja rauhoittua. Minä käyn tietenkin tuolla yläkerrassa enemmän ja tulee tanssittua aika paljon sekä hengailtua tiskillä”, 21-vuotias Lotta vertailee hänen ja äitinsä baarikäyttäytymistä.

51-vuotias Tiina kertoo nauttivansa ihmisien kanssa olemisesta ja tanssimisesta, mutta Jumprun yläkerrassa häntä ei enää nähdä. Hän kaipaa rauhallisempaa paikkaa seurusteluun.

”Täällä tapaa kavereita sekä tuttuja ja sitten nuorempana täällä oli ehdottomasti Oulun paras disko. Nykyään huomaan kuitenkin, että mieluummin lähtee liikkeelle jo alkuillasta eikä rieku sinne pilkkuun asti. Kyllähän tämä paikka on jo sellainen legenda, tämän tietää kaikki. Esimerkiksi tapaninpäivänä on jo perinne, että kaikki vanhat oululaiset kokoontuvat tänne jos asuvat muualla ja tulevat tänne joulun viettoon”, hän sanoo.

MUISTOJA VUOSIEN VARRELTA saa kuulla myös Komulainen, kun sekä vanhat että uudet asiakkaat viihdyttävät tiskin takana olevaa baarimestaria.

”Monta hyvää tarinaa on tiskin takana saanut kuulla kuinka ennen vanhaan Jumprussa kasvatettiin muun muassa perunoita ja asiakkaat keittivät toisilleen soppaa keittiössä,” hän kertoo.

LOTTA VIERAILI ensimmäisen kerran Jumprussa jo lastenvaunuissa, kun vanhemmat ottivat hänet mukaan perinteiselle vappulounaalle. Täysi-ikäisyyden myötä myös ravintolan yömeno tuli tutuksi.

”18-vuotiaana olen äidin mukana päässyt baarin puolelle ja arkena käynyt opiskelijabileissä”, Lotta muistelee.

JUMPRUN VÄRIKKÄÄSSÄ ASIAKASKUNNASSA sekä nuoret että vanhemmat nauttivat vapaista illoista sulassa sovussa saman katon alla.

Myös Lotta ja Tiina viettävät välillä laatuaikaa ja käyvät silloin tällöin yhdessä juhlimassa. Vaikka baariin lähdetään samoista syistä, niin ikäeron huomaa baaritiskillä: äiti tilaa kuohuviiniä ja tytär kossuvichyä murskatulla limellä. Yhtä mieltä he ovat kuitenkin siitä, että ilta päättyy aina Jumpruun.

KOMULAISEN MUKAAN on tyypillistä, että iän karttuessa juhliminen rauhoittuu ja illat lyhenevät. Silloin Jumprussa siirrytään yläkerran tanssilattialta portaat alas pubin puolelle. ”Krebaaminen aamuun asti ja shottirallit, viittä vaille valomerkki, vaihtuvat usein tuossa kolmenkympin korvilla vähän maltillisempiin baari-iltoihin”, hän kertoo.

Hänen mukaansa iäkkäämpi väki käy baarissa päivällä samoista syistä kuin nuorempi väki iltaisin – näkemässä tuttuja ja muistelemassa menneitä. Myös Lotalle ja Tiinalle on ehtinyt kertyä monia hyviä hetkiä vuosien varrella. Tiina muun muassa esitteli Lotan isän omalle äidilleen ensimmäisen kerran Jumprun ovella. Ensimmäiset muistot pubista ovat kuitenkin jo lukioajoilta.

”Silloin kun 18 vuotta täytettiin, niin täällä alettiin heti kulkemaan. Tein silloin myös opiskelijana lipunmyyntihommia täällä.”

”Nuorempana meillä oli ihan viikkorytmi. Perjantai ja

EGONOMI 4/2015

11

KUN VIOLETTI VAIHTUI SINISEEN

MATKA OULUN YLIOPISTOLTA NORDEAN KONTTORINJOHTAJAKSI

T

uo jokaisen kylterin vaaleansinisissä kesätyöhaaveissa siintävä unelmien työnantaja. Nordea. Kansainvälisenä pohjoismaissa toimivana pankkina Nordea tarjoaa kaksi kärpästä yhdellä iskulla: pankkimaailman ja kansainvälisen toimintaympäristön.

Nordea on näkynyt Finanssin arjessa yhteistyökumppanin ja yritysvierailuiden muodossa. Nyt Egonomin toimitus pääsi kurkkaamaan kulissien taakse ja haastattelemaan Oulun Kirkkokadun neuvontakonttorinjohtajaa ja entistä finanssilaista, Niki Tennilää.

TAUSTA TENNILÄ VALMISTUI Oulun yliopistosta vuonna 2012, kandivaiheen pääaineena johtaminen ja maisteriopintojen pääaineena rahoitus. Heti valmistumisen jälkeen Tennilä tuli valituksi mukaan Nordean graduate-ohjelmaan ja sille tielle jäätiin.

”Silloin kun valmistuin 2012, sain samalla viikolla tietää päässeeni Nordean graduate-ohjelmaan sijoituspaikkana Rovaniemi.

Vuoden ohjelman aikana sain hyvän näkemyksen pankkitoiminnasta.

Graduate ohjelman jälkeen tulin valituksi Kittilään, Kolariin ja Muonioon konttorinjohtajaksi, jossa viihdyin aika tarkalleen kaksi vuotta.

Kesäkuun lopusta saakka olen ollut nyt Oulussa”, hän kertoo.

MATKA KOHTI PANKKIMAAILMAA sai ensisysäyksensä johtamisen opinnoista. Kuitenkin rahoituksen opintojen konkreettisuus ja kiinnostus sijoittamista kohtaan veivät lopulta Tennilän mennessään. Tennilä kertoo puolivälissä opintojaan osallistuneensa Helsingissä järjestettävään Nordean graduate-ohjelmaa koskevaan esittelytilaisuuteen, jonka jälkeen hän jo tiesi mitä haluaa isona tehdä.

Ensimmäisen ”oikean” työpaikkansa Tennilä kertoo saaneensa Nokia Siemens Networks:ilta. ”Vaikka se ei suoranaisesti omaan alaan kuulunut, lasken ensimmäiseksi oikeaksi työpaikaksi Nokia Siemens Networksilla työskentelyn ostajana. Kokemus oli älyttömän hyvä, sain kielitaitoa ja kokemusta sen aikana. Seuraavana vuonna siitä siirryin sitten pankkiin töihin, aluksi Osuuspankkiin ja gradun viimeistelyn jälkeen hain ensimmäistä oikeaa valmistumisen jälkeistä työpaikkaa Nordean graduate ohjelmasta”, hän kertoo.

KONTTORINJOHTAJAN ARKEA KONTTORINJOHTAJAN TITTELI kuulostaa toimittajasta niin hienolta, että on pakko kysyä hieman tarkemmin sen sisällöstä. Mitä konttorinjohtajan toimenkuvaan siis oikeastaan kuuluu? ”Konttorinjohtajan työhön kuuluu monenlaista, täällä Oulussa olen toisen Kirkkokadun neuvontakonttorin johtaja. Minulla on 10 hengen tiimi kenen kanssa tehdään töitä”, Tennilä selventää.

Työpäivät vaihtelevat laidasta laitaan, mutta yleensä aamu alkaa palaverilla työtiimin kanssa, jossa katsotaan ja käydään läpi

12

EGONOMI 4/2015

ajankohtaisia asioita. Päivät tuovat tullessaan kaikenlaista, mutta lainapäätöksiä, myynnin johtamista ja -seurantaa, osaamisen valmentamista sekä itsensä kouluttamista kuuluu usein konttorinjohtajan arkipäivään.

TENNILÄ VAIKUTTAA itse viihtyvän hyvin konttorinjohtajan toimenkuvassaan. Kysyttäessä, miksi pankissa on mukavaa työskennellä, vastaus on hyvin selvä. Toimintaympäristön muutokset tarjoavat sekä mahdollisuuksia että haasteita.

”Tätä voi miettiä monelta kantilta, mutta ensimmäisenä tulee mieleen muuttuva toimintaympäristö, joka tarjoaa sekä mahdollisuuksia että haasteita. Saa haastaa itseään päivittäin ja miettiä uusia mahdollisuuksia. Toki sekin, että Nordea on suuri talo ja urapolkuja on paljon sekä vastuuta saa paljon, mikäli haluaa. Hyvä työilmapiiri on koko talossa”, hän sanelee.

Mikäli miettii, olisiko itsellä tulevaisuutta pankkialalla Tennilä ohjeistaa kysymään itseltään koska on viimeksi käynyt pankissa. Pelkkä pankissa paikan päällä käyminen voi avata jo silmiä nykypäivän pankkimaailmaan.

”On näkökulmasta kiinni, mitkä tilanteet ovat haasteita ja mitkä mahdollisuuksia” JA MITENKÄS SITTEN NE TYÖPAIKAT? NIIN ALLEKIRJOITTANEEN TOIMITTAJAN kuin varmasti monen lukijan mielessä pyörii seuraavaksi kysymys, miten Nordealle sitten oikein pääsee töihin. Graduate ohjelman ollessa Tennilän omien sanojen mukaan lähellä sydäntä, hän kertoo seuraavan haun ensivuoden graduate-paikoille alkavan 18. tammikuuta. Alustavan arvion mukaan graduate paikkoja tulee suurin piirtein tusinan verran hakuun ympäri Suomea.

Myös kesätyöpaikkojen haku alkaa tammikuun puolella.

Kesätöitä on tarjolla keskeisimmille paikkakunnille sekä konttoriin että asiakaspalveluun, jossa voi työskennellä myös opiskelujen ohella. Tennilän mukaan Alppilassa sijaitsevassa Nordean contact centerissä on vuosien varrella näkynytkin paljon finanssilaisia.

TÄMÄN PÄIVÄN PANKKITOIMINTA JOKAINEN UUTISIA vähänkään seurannut ei ole voinut välttyä pakolaiskriisin ja hallituksen päättämien leikkausten jälkeiseltä mediamyllytykseltä. Tennilä toteaa erilaisten talouden tilanteiden näkyvän myös pankin arjessa.

”Totta kai, kaikella on aina vaikutus. Tietysti riippuu siitä,

kuinka laajasti asiaa tarkastelee. Jos puhutaan valtion leikkauksista, niin kyllä se vaikuttaa siihen yleiseen luottamukseen mikä taloudessa on. Se tietty näkyy meilläkin pitkällä tähtäimellä, mitä päätetään.

Nämä päätökset vaikuttavat tietysti talouskasvuun ja asiakkaiden luottamukseen ja toisaalta myös lainanottohalukkuuteen ja työpaikkoihin”, hän sanoo. Myös maailman taloustilanne ylipäätänsäkin on merkittävä tekijä kokonaiskuvaa hahmotellessa.

Erilaisten taloudellisten tilanteiden vaikutukset näkyvät tietysti eri lailla eri asiakkaiden kohdalla. Mikäli asiakkaalla on säästöjä ja markkinatilanne heittelehtii, siitä on luonnollista huolestua.

Tällöin Tennilän mukaan katsotaan tapauskohtaisesti tilannetta ja pyritään löytämään asiakkaalle sopiva ratkaisu tilanteeseen.

”Itse haluan tiimini kanssa olla mukana toteuttamassa ihmisten unelmia.”

MUUTEN PANKEILLA SUOMESSA menee tällä hetkellä hyvin Tennilän mukaan. Etenkin isot pankit pärjäävät tuloksellisesti kohtuullisen hyvin taloustilanteeseen nähden.

”Jos miettii tuloksenteon kannalta, on korkoympäristö ja talousympäristö aika haastava. Jos miettii Nordeaa, liiketulos on kuitenkin Pohjois-Suomen alueella kasvanut tammi-syyskuussa, vajaa 5% viime vuodesta. Se antaa hyvän kuvan siitä, että tehdään hyvää tulosta, vaikka ympäristö on haastava. Toisaalta se tarkoittaa myös sitä, että tulee löytää niitä tapoja, joilla asiakkaat haluavat asioida ja olla sitten etulinjassa tarjoamassa näitä keinoja.”, hän kertoo.

PERINTEISTEN TALLETUSTEN ja tilien ylläpidon lisäksi pankkien toimintaan liittyy paljon muutakin. Nordea kulkee asiakkaan mukana elämän tärkeissä osa-alueissa, Tennilä toteaa. ”Pankki on mukana asiakkaiden arjessa monella eri osa-alueella, meillä on yrityspuolella yrityksiä pienistä suuriin sekä private banking, jossa tarjotaan yksilöllistä varainhoitoa. Säästämisen neuvontaan on panostettu vahvasti myös neuvontakonttoreissa, jossa henkilöasiakkaita palvellaan. Itse haluan tiimini kanssa olla mukana toteuttamassa ihmisten unelmia.

Jos vaikka miettii hankkeita, mitä asiakkailla on esimerkiksi asunnon hankintaa tai varallisuuden kartoittamista, niin haluamme olla näissä arjen tärkeissä päätöksissä mukana ja mahdollistamassa niitä”, hän sanoo.

DIGITALISAATIO ON TUONUT pankeille sekä uusia haasteita että mahdollisuuksia. Toisaalta se helpottaa asiakkaiden pankkiasioiden hoitoa ja itsenäistää asiakkaiden toimintaa, toisaalta taas iäkkäämpi väestö ei välttämättä omista tietokonetta tai älypuhelinta, jolla pankkiasioita voisi hoitaa verkossa. Nordea pärjää tilanteessa osaavan henkilöstön ja asiakaslähtöisyyden kautta.

Digitalisaatio on tuonut uusia kanavia pankkiasioiden hoitoon, kuten mainittakoon esimerkkinä verkkotapaamiset asiakkaan kanssa sekä uusi tunnusluku-sovellus Nordealta. Sillä on jo yli 130 000 käyttäjää, vaikka tuote ei ole ollut markkinoilla vielä kauaa. Tennilän mukaan vaihtoehtoja ylläpidetään myös niille asiakkaille, jotka eivät verkossa asioi. Tällaisia ovat muun muassa konttoriverkosto sekä pankkitunnukset, joilla asiakkaat pystyvät puhelimen välityksellä hoitamaan pankkiasiansa. ”On näkökulmasta kiinni, mitkä tilanteet ovat haasteita ja mitkä mahdollisuuksia”, Tennilä toteaa.

Teksti ja kuvat: Elisa Haikala

EGONOMI 4/2015

13

Älä suotta kiirehdi pankkiasioille.

Nordeasta saat palvelua yötä päivää.

Soita 00

30 rk 0 0 2 0 24 h/v

Nordea Asiakaspalvelussa hoidat useimmat pankkiasiasi mukavasti ja kaikessa rauhassa. Voit soittaa pankkineuvojalle juuri silloin, kun sinulle sopii. Vaikka kotisohvaltasi. Todistat vain henkilöllisyytesi pankkitunnuksillasi.

u ma–spvm/mpm

14

EGONOMI 4/2015

Nordea Oulu 0200 3000, nordea.fi

Nordea Pankki Suomi Oyj

Säästöt | Sijoitukset | Tilit | Kortit | Kulutusluotot | Vakuutukset | Ajanvaraukset

TIEDEKUNNAN ÄÄNI

@OBS_UniOulu

K

uten otsikosta voi päätellä, kauppakorkeamme on nyt Twitterissä! Opiskelijoillamme on tässä omat sormensa pelissä, sillä lopullisen päätöksen asiasta sai aikaan opiskelijoidemme antama palaute. Kiitos siitä! Samalla todettakoon, että palautetta kannattaa antaa jatkossakin.

AVASIN MYÖS HENKILÖKOHTAISEN Twitter-tilin, ja olen päässyt tutustumaan, mistä hommassa on kysymys. Aika pian huomasin, että tämä on oivallinen tapa kertoa, mitä meillä tapahtuu.

Yleisin ulkopuolisten palaute on nimittäin, että emme riittävästi viesti toiminnastamme. Meillähän on monenlaisia tapahtumia, vierailijoita, seminaareja ja ties mitä käynnissä jatkuvasti. Nyt on yksi oiva kanava lisää vastata tähän huutoon. Siispä liittykää seuraajaksi!

OTETTAKOON ESILLE TOINEN palaute, jonka sain henkilökohtaisesti ja myös mutkan kautta toiseen kertaan. Asia koski vaihto-opiskelua. Moni niin sanottuihin kaukokohteisiin hakenut joutui kokemaan karvaan pettymyksen, kun toivottua vaihtopaikkaa ei saanutkaan.

Otimme vaihtoasiat erityistarkasteluun pari vuotta sitten ja Finanssin johdolla opiskelijoilta pyydettiin palautetta, miten meidän tulisi kehittää vaihtokohteitamme.

RYHDYIMME TUON PALAUTTEEN pohjalta toimeen, ja olemme onnistuneet lisäämään vaihtopaikkoja yli 50 kappaletta lähes 20 uuteen kohteeseen. Ongelmana on se, että on erittäin haastavaa saada kohteita Yhdysvaltoihin, Brittein saarille ja Australiaan, nämä maat kun ovat tottuneet ottamaan maksun opiskelusta. Muutamia paikkoja noihin maihin on saatu lisää, ja työ jatkuu. Muistuttaisin kuitenkin, että meillä on aivan erinomaisia uusia kohteita – ja tietysti myös vanhoja – muun muassa Saksassa, Ranskassa ja muualla Euroopassa. Vaihto voi tuoda kaivattua piristystä myös Suomen pimeään talveen!

VUOSI ON LOPUILLAAN, joten haluan toivottaa erinomaista loppuvuotta ja vielä parempaa tulevaa vuotta lukijoille. Muistetaan kuitenkin rentoutua vuoden loppurutistuksen jälkeen ennen ensi vuoden askareisiin siirtymistä!

Petri Sahlström

Dekaani

EGONOMI 4/2015

15

NESU-FINANSSI

H

ei kaikki! Kirjottelen teille nyt viimeistä kertaa NESU-Finanssin puheenjohtajana. Puheenjohtaja vuodelle 2016 on valittu ja siitä haluankin onnitella Susanna Kautoa, onneksi olkoon! Ensi vuonna NESU-Finanssin hommat tulee muuttumaan jonkin verran, minkä lisäksi päästään järjestämään NESU-seminaaria ensi syksynä. Onnea ja voimia tuleviin haasteisiin.

TÄMÄN VUODEN PUHEENJOHTAJANA on ollut ilo huomata, kuinka NESU on edelleen jatkanut kehittymistä täällä Oulussa. Keväällä saatiin lisää vanhempia opiskelijoita porukkaan mukaan ja syksyllä saatiin taas iso määrä uusia innokkaita fukseja mukaan toimintaan.

Voisi todeta, että jotain ollaan tehty oikein! Vuoden viimeiset sitsit järjestetään 28.11 ja itselle kyseiset sitsit tulee olemaan viimeiset NESU-toimikunnan jäsenenä, ainakin toistaiseksi. Huikeat kaksi vuotta on ollut, joten kiitos kaikille niille, jotka on ollut toiminnassa mukana.

LOPPUUN VIELÄ HALUAN nostaa esille ensi vuonna järjestettävää seminaaria Oulussa. Seminaari on viikon kestävä tapahtuma, joka sisältää paljon yritysvierailuja sekä case-harjoituksia. Tämän lisäksi on paljon vapaampaa ohjelmaa, on sitsejä, kaupunkikierrosta, gaalaa ja muuta.

Seminaariin osallistuu opiskelijoita muualtakin kuin vain Suomesta, sillä paikalliset NESU-delegaatiot Islannissa ja Tanskassa ovat aktiivisia semmakävijöitä. Tähän kaikkeen on mahdollista päästä jättämään oma jälkensä, kun semmatiimin kokoaminen alkaa.

Mikäli kyseisen tapahtuman järjestäminen kiinnostaa, niin pidä korvat auki ja tarkkaile sähköpostia.

Loppuun haluan vielä toivottaa kaikille hyvää joulun odotusta. Ladatkaa lomalla akkuja, jotta jaksaa taas painaa läpi kevään!

NESU terveisin, Jan Käärik

NESU-Finanssin puheenjohtaja ’15

16

EGONOMI 4/2015

ALUMNIEN PALSTA

VIOLETEISTA HAALAREISTA COCA-COLAN PUNAISEEN

S

uomen työmarkkina on suuressa murroksessa. Monien opiskelijoiden mielessä pyörivät kysymykset, onko töitä kaikille, mitä jos jäänkin ilman työpaikkaa ja entä jos työ ei vastaakaan odotuksia.

Huoli on varmasti ihan aiheellinen, mutta itse haluaisin luoda uskoa kaikkiin teihin nuoriin Finanssilaisiin kertomalla oman tarinani opiskelujen aikaisesta ja sen jälkeisestä työelämästä.

OLI VUOSI 2007 kun astelin 19-vuotiaana kauppatieteiden ylioppilaana Oulun Yliopiston käytäviä. Olin täysin tietämätön siitä, mitä haluaisin tehdä isona. Olin juuri muuttanut omaan asuntooni Kirkkokadulle ja suoraan sanottuna minua kiinnosti enemmän kuluttaa Kaarlenholvin käytäviä kuin istua penkillä matematiikan harjoituksissa.

Ensimmäisenä opiskeluvuonna taisinkin saada kasaan reilut 20 opintopistettä, mutta mukaan tarttui jotain paljon arvokkaampaa: hyviä ystäviä useilta vuosikursseilta ja useista pääaineista. Tällä hetkellä he työskentelevät mm. Suomen suurimmissa vähittäiskaupan ketjuissa, suomalaisissa bränditaloissa, mainostoimistoissa ja software-firmoissa. He ovat konsultteja, asiantuntijoita, markkinointipäälliköitä ja löytyypä porukasta muutama maajohtajakin. Ottaen huomioon, että valmistumisestamme on kuitenkin vasta kahdesta-kol-

Ensimmäinen päivä Coca-cola Companylla: Rygby World Cup

meen vuotta, on työmarkkinalta löytynyt sopiva paikka meille jokaiselle.

OMA OPISKELUMOTIVAATIONI löytyi jossain vaiheessa Kaarlenholvin narikasta ja sain opiskelut normaaliin vauhtiin. Kohokohtina opiskelujeni ajalta mieleeni ovat ehdottomasti jääneet vuoden vaihto-opiskelu Hongkongissa, markkinoinnin syventävät kurssit ja Danske Bankin liiketoiminnankehitysyksikköön kirjoitettu pro gradu-tutkielma.

Tiedän, että useimmat varmasti pitävät gradun kirjoitusta piinallisempana kuin tilastotieteen harjoituksia vapun jälkeen, mutta itse voin sanoa nauttineeni gradun kirjoittamisesta suuresti. Kun aihe on kiinnostava, paneutuu siihen mielellään ja innostuu myöskin tutkimuksen lopputuloksista.

VAIKKA GRADUN KIRJOITUS pankkimaailmassa olikin antoisaa, tuntui minusta henkilökohtaisesti siltä, että haluaisin tehdä työtä ihan konkreettisten tuotteiden parissa. Siksipä päätinkin hakea töihin suomalaiseen kuluttajatuoteyritykseen, joka on parhaiten tunnettu Suomessa ja maailmalla oranssien saksiensa ansiosta. Aloitin trainee-ohjelmassa junior tuotepäällikkönä ja etenin lopulta kansainväliseksi tuote- ja markkinointipäälliköksi Fiskarsin keittiötuotteille.

Teksti & Kuva: Tuuli Turunen

Pääsin tekemään laajoja markkinointikampanjoita, jotka pyörivät edelleen televisiossa, lanseeraamaan tuotteita, jotka edelleen tulevat vastaan kauppojen hyllyillä. Uusien taitojen lisäksi verkostooni jäi pysyvästi useita henkilöitä, jotka ovat vieneet omaa kehitystäni eteenpäin.

TÄNÄ SYKSYNÄ sain yhteydenoton yhden maailman tunnetuimman brändiyrityksen työpaikkaan liittyen. Mietin hetken, olisinko kiinnostunut brand managerin roolista Suomen Coca-Colalla. Ajattelin itseäni vuonna 2007, tämähän olisi jokaisen markkinoinnin opiskelijan villein märkä uni.

Päätinkin tarttua tilaisuuteen ja nyt olenkin työskennellyt Bonaquan brand managerina muutaman kuukauden ajan ja nauttinut joka sekunnista. Työaamuihin herääminen ei tunnu pahalta, kun omasta työstään todella nauttii.

Siksipä haluankin kehottaa teitä kaikkia nuorempia tieteenharjoittajia kulkemaan omaa polkuanne sellaista työpaikkaa kohti, joka on todella teidän henkilökohtainen unelmanne. Luokaa verkostoja, auttakaa toisianne ja hakekaa aktiivisesti kontakteja ja työpaikkoja yrityksistä, jotka teitä kiinnostavat. Olkaa reippaita, ahkeria, innokkaita, motivoituneita ja valmiita jatkuvasti oppimaan uusia asioita.

Siten osoitatte paikkanne tulevaisuuden kärkikaartissa.

EGONOMI 4/2015

17

TEMPUS FUGIT

J

oulu, tuo valkoisten hankien, purevan kylmyyden ja pehmeiden lumihiutaleiden peittämä aika. Aika jolloin voit pysähtyä. Aika jolloin luentosalit ja aamuiset, hyytävät matkat yliopistolle muuntautuvat kodin lämpöön ja hitaisiin aamuihin sekä moneen muuhun; aika, johon moni astuu heti viimeisen tentin päätyttyä. Ainutlaatuista aikaa; aikaa jolloin useimpien kalenterit vaipuvat viikkokausiksi sikeään horrokseen. Jouluna moni kertaa edeltävän vuoden tapahtumia ja muistoja, muistoja jotka eteen tuleva vuodenvaihdos kultaa kiiltävällä lakkakerroksellaan.

AIKA KUITENKIN RIENTÄÄ ja aika on arvokasta, erityisesti joulun aika, sillä tuolloin moni huomaa voivansa nukkua sikeämmin ja rentoutua paremmin. Kiire kuulostaa ensimmäisten lomapäivien jälkeen vieraalta konseptilta monelle ja kiireen väistyessä jonkinasteinen reflektio menneestä nostaakin päätään luonnollisesti.

Uudenvuodenlupaukset – vokalisoidut tai hiljaiset – heijastelevat tämän reflektoinnin kulminaatiota kuin kiiltävä lumihanki. Mitä saavutin, mitä en ja mihin minun tulisi tähdätä ensi vuonna? Samat ja samankaltaiset lupaukset kiertävät monilla, kuten myös samat metodit näiden lupausten täyttämiseen. Ne tuppaavat jäämään aikeiden tasolle monella (itseni mukaan lukien) ja seuraavana vuonna saa taas huomata lupaustensa kylvämät aikeiden siemenet elottomina kuivuneen mullan seasta. Jotkut yrittävät liikaa, toiset liian vähän.

Yksi asia kuitenkin on selkeä; tavoitteiden täyttäminen vaatii suunnitelmallista lähestymistä ja suunnitelmat vaativat yleensä pienempiä välitavoitteita onnistuakseen.

AIKA RIENTÄÄ JA AIKA on arvokasta sekä lisäksi myös ainoa resurssi, jota et saa takaisin sen käytettyäsi; ’fugit inreparabile tempus’, latinaksi. Ihmiset, tapahtumat ja aktiviteetit jotka rikastavat tuota aikaa ovat korvaamattomia moneltakin kantilta. Lienet myös huomannut kuinka joskus, kun mitään ei tunnu tapahtuvan ja rutiinit pysyvät samoina, aika hidastuu.

Toisessa kädessä aivosi tulkitsevat ajankulun juurikin toisinpäin. Joulu onkin mitä parhainta aikaa hidastaa tätä ajankulua.

Jouluna nautitaan olemisen keveydestä, luodaan lämpimiä muistoja ja joskus rahaakin, mutta harvemmin sitoudumme helpottamaan ja rikastamaan tulevaisuuden Minän elämää konkreettisilla suunnitelmilla ja teoilla, vaikka juuri joulun aikaan siihen olisi oikea mindset ja täydellinen sauma. Jokaiselta löytyy lokerostaan varmasti parikin asiaa, joita joskus on halunnut kokeilla ja parikin tavoitetta joihin haluaisi päästä, mutta joita ei vielä ole koettanut.

18

EGONOMI 4/2015

Suunnitelmien luominen ja oman elämän mahdollisuuksilla leikittely ovat virkistävää aktiviteettia joka voi omaksua niin ajatuskartan, word-tiedoston kuin sitovien tekojenkin muodon. Jokaiselta myös varmasti löytyy enemmän tai vähemmän suurempiakin kiintopisteitä, mutta aina emme pyristele tavoitteellisesti näitä kohden tai ainakaan niin tavoitteellisesti, kuin voisimme. Tällöin ajaudumme tilanteeseen, jossa visiomme tulevasta ei välttämättä realisoidu todellisuudeksi.

AIKA RIENTÄÄ, AIKA ON arvokasta sekä ainoa resurssi, jota et saa takaisin sen käytettyäsi, siispä aika on parasta käyttää viisaasti. Viisaasti käytetty aika on kuin hyvin harkittu investointi; pieni uhraus aikaasi nyt takaa potentiaalisesti rikkaamman elämän huomiselle, monessakin mielessä.

Itsetuntemus on tässä ensiarvoisen tärkeää – itsetuntemus auttaa sekä itselle sopivien tavoitteiden asettamisessa, että niiden saavuttamisen kanssa. Kun tunnet itsesi läpikotaisin, tiedät suuremmalla todennäköisyydellä myös mikä tekee juuri Sinut onnelliseksi, mistä oikeasti pidät ja mitkä toimintatavat istuvat luonteeseesi sekä kykyihisi parhaiten.

Yksi näistä poluista, joka voi johtaa parempaan itsetuntemukseen, on esimerkiksi ainejärjestösi toimintaan hakeminen.

Jollekin voi olla täysin selvää, mihin haluaa hakea, toisilla taas ei ole harmaintakaan aavistusta mikä se oma juttu voisi olla. Toiset lähtevät kehittämään taitojaan, toiset avartamaan perspektiiviään ja toiset tähtäävät molempiin. Toimikunnat ovat yksi erittäinkin varteenotettava polku. Toimikunnat ovat myös yksi monista poluista. Toimikuntiin hakiessa lähdet luultavasti yleisemmällä tasolla hakemaan uusia kokemuksia.

UUSIA KOKEMUKSIA VOI myös etsiä kuukausittaisten haasteiden kautta. Kuukausittaisissa haasteissa ideana on, että pyrit kokeilemaan 30 päivän ajan jotain uutta. Se on mekanismi ja konsepti, jolla voit juurruttaa toivottuja toimintatapoja tai haalia tavoitteellisesti uusia kokemuksia. Haaste voi olla mitä vain ja se voi liittyä mihin vain.

Kenties olet aina halunnut opetella kokkaamaan kuin Master Chef; marssi siis lähimpään kirjakauppaasi ja kysy aloittelijalle sopivaa kokkikirjaa (pyri myös käyttämään vaikkapa kolmea kirjan reseptiä viikossa). Ehkä olet joskus leikkinyt ajatuksella kirjoitustaitosi kehittämisestä? Aloita vaikka kuvailemalla mennyttä viikkoasi tarinamuotoisesti. Vai onko kiikareihisi sittenkin majoittunut tavoite kokeilla uutta urheiluharrastusta tai skarpata vanhas-

sa? Siinsipä ajatuksissasi sitten kokkaaminen, kirjoittaminen, tai vaikkapa valokuvaus, niin menetelmä on oiva tapa tutustua paremmin itseesi ja kehittää taitojasi.

JOTKUT VARMASTI AJATTELEVAT, että kyllähän jokainen itsensä tuntee, mutta jos ajattelet tarkemmin, niin ajatus ei välttämättä pidäkään paikkaansa; on mahdotonta tietää mistä pitää ja mistä ei, tai missä on haka ja mikä ei vain yksinkertaisesti suju ennen kuin sitä jotain on jossain muodossa tosissaan kokeillut.

Haasteet voivat olla isoja tai pieniä ja niiden merkitys itsellesi voi olla mitä ikinä. Tärkeintä on, että haaste on haaste ja se liittyy johonkin mitä et ennen ole tehnyt (tai tehnyt vain harvakseltaan).

Osana verkostoitumista ja kansainvälistymistä voit vaikkapa pyrkiä jutustelemaan vaihtarien kanssa, joko kurssilla, kiltahuoneella tai vaikka bileissä! Haasteet kasvattavat ihmisenä ja parhaimmassa tapauksessa huomaat haasteidesi kuoriutuvan uusiksi ajattelumalleiksi, rutiineiksi tai harrastuksiksi!

ESIMERKKINÄ HAASTEISTA MAINITTAKOON, että itse olen jo lukiosta lähtien miettinyt juurruttavani saksan kielen taitoani pelaamalla PC-pelini aina dialogeja ja tekstejä myöten saksaksi sekä lukemalla kirjan tai kaksi vuodessa saksan kielellä. Ajatus realisoitui todellisuudeksi tasan kuukausi sitten, kun kirja kolahti luukusta ja systeemit vaihtuivat LinkedIniä myöten auf Deutsch.

Musiikki tuli myös jätettyä pois pyöräreissuilta jo lukiossa tavoitteenani kehittää havainnointikykyä sekä kykyä reflektoida mennyttä ja pohtia tulevaa. Molemmat ovat jo kantaneet hedelmää, joista toinen jo vuosien ja toinen kuukauden ajan.

Haasteet auttavat keräämään uusia kokemuksia ja uudet kokemukset rikastavat elämää. Itseään kehittämällä voi myös rikastaa muiden elämää. Haastankin Sinut, lukijan, haastamaan itse itsesi uuden vuoden koittaessa.

Allekirjoittanut toivottaa kaikille oikein antoisaa ja kokemusrikasta joulukuuta!

Petrus Vuorentausta Teksti & Kuvat: Petrus Vuorentausta

EGONOMI 4/2015

19

FINANSSILAINEN MAAILMALLA

PALUUSHOKKIA JA KV-KOKEMUKSIA RIKKAAMPANA

K

irjoitan nyt kolmatta ja viimeistä kertaa finanssilainen maailmalla sarjaan, jossa puhun vaihdostani ja sen linkeistä opintoihin, elämään ja kylteriyteen. Tässä kirjoituksessa pohdin erityisesti sitä, miten saatua kokemusta voi hyödyntää kotiin palattuaan ja minkälainen paluu kotimaahan on itselläni ollut.

TAKAISIN OULU CITYYN PALUU VAIHDOSTA EI ole ikinä helppo. Itselläni ensimmäiset viikot kotimaassa ovat toistaneet aika samanlaista kaavaa kaikkien kolmen vaihdon kohdalla.

Ensimmäiset päivät kuluvat vaihtojuttuja kertoessa, perhettä nähdessä ja kavereiden kanssa keskustellessa. Harvoin kukaan jaksaa kuitenkaan kovin pitkää vaihtotarinoita kuunnella ja hetken aikaa takaisin Suomessa olleena pienetkin asiat saavat ajatukset harhailemaan takaisin vaihtoon ja arjen tuntumaan suhteellisen puiselta Suomen syksyssä.

Käänteinen kulttuurishokki on siis omalla kohdalla ollut suhteellisen vahva jo siitäkin syystä, että istuessa bussiin Oulun lentoasemalta keskustaan jokaista ihmistä näyttäsi habituksen perusteella v********n aika huolella. Toinen suuri asia ovat pimenevät illat ja kasista neljään mentaliteetti.

PALUU EI KUITENKAAN OLE pelkkää kaamosmasennusta, sillä hyvin pian synkempien ajatusten joukosta alkaa vaihdon jälkeen erottamaan positiivisia fiiliksiä. Ryhmätyön esittäminen ei tunnu kovinkaan raskauttavalta, omien asioiden organisointi tuntuu sujuvan kovin tehokkaasti ja hetkiä vanhojen tuttujen kanssa sekä vaikkapa koulumme ruokaa sekä sen hintaa opiskelijalle osaa arvostaa taas uudella tavalla. Näitä positiivisia ja rakentavia kokemuksia voikin käyttää kylterinä hyväkseen mainiosti tulevaisuudessa, sillä vaihto on muutakin kuin kielitaidon parantamista kohteessa X.

20

EGONOMI 4/2015

KOKONAISVALTAINEN KOKEMUS KUTEN EDELLISISSÄ KIRJOITUKSISSA on ilmennyt, niin ulkomaille muuttaessa joudut kohtaamaan aivan kaikkea ja vähän enemmän.

Tällainen epävarmuuden sieto ja ongelmanratkaisukyky nopeasti on erittäin arvokas taito tulevaisuutta varten.

Kielitaitosi kehittyy varmasti kunhan jaksat jauhaa muutamat small talkit päivittäin, mutta kokemus vaihdosta on oikeasti paljon kokonaisvaltaisempi. Verkostot, jotka rakennat vaihtosi aikana voivat johtaa tulevan kesän ulkomaanreissun kustannusten laskuun sadoilla euroilla majoituksen ollessa hoidettu yhden soiton avulla. Mahdollisuudet kysellä työllistymisestä muille markkinoille kasvavat ja kontaktit voivat helpottaa rekryprosessia paljon. Toisaalta, jos muutat työn perässä tuntemattomaan kaupunkiin tai suurempaan metropoliin, on sinulla tällaisen kokemuksen jälkeen hyvin paljon todennäköisemmin jo valmis tukiverkosto paikan päällä.

Kokemus vaihdosta näkyy ihmisessä ja hänen tekemisessään sekä tavassaan toimia ihmisten kanssa. Jutellessani Yhdysvalloista Ouluun tulleen vaihtarin kanssa hän totesikin aika kuvaavasti, että ”kyllä täällä näkee kuka on käynyt ulkomailla opiskelemassa”.

Kansainvälinen kokemus ei kuitenkaan aina tarkoita sitä, että sen hyödyt toteutuvat vasta ulkomaille töihin mennessä, matkustellessa tai muuttaessa. Kansainvälinen Kylteri on kotimaassakin kovaa valuuttaa.

KANSAINVÄLINEN KYLTERI KONKREETTISESTI KANSAINVÄLISESTÄ kokemuksesta on hyötyä vaikkapa motivaatiokirjeen kirjoittamisessa. Hyvin usein työpaikkoja haettaessa kysytään esimerkiksi omia heikkoja ja vahvuuksia.

Jos oikein stereotypioita korostetaan, niin Suomessa me kirjoitamme suhteellisen vaatimattomasti vahvuuksistamme ja heikkoudet tuodaan esiin aika nöyrästi. Vaihdossa oppii hyvin nopeasti kerto-

maan itsestään ja uskomaan vahvuuksiinsa. Toisaalta, heikkoudetkin osaa tuoda rakentavammin keskusteluun ja kääntää ne esimerkiksi motivaatioksi oppimiskokemuksia varten.

Historia nopeissa tilanteissa lukuisten vaihtoihmisten kanssa auttaa jo ensimmäisessä työhaastattelussa kun pitäisi vaikuttaa itsevarmalta ja hallita vastaukset omasta persoonastaan. Tiimityöskentely ja ratkaisujen rakentaminen yhdessä ovat kansainvälisen Kylterin vahvuuksia myös kotimaan työelämässä. Muista siis tuoda esiin näitä asioita kun kerrot vaihdostasi. Mittarina kansainvälisestä osaamisesta ei aina ole CV:ssä kielitaito vaan muut konkreettiset työelämän taidot, joita harvoin saat luennoilla istuessa.

OULUN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULULLA on vielä pitkä matka siihen, että kansainvälisyys on luonnollinen osa opiskelijan arkea.

Opiskelijamme eivät keskimäärin valitse kansainvälisiä ryhmiä luonnostaan ja hakeudu hieman ”hankalempiin” tilanteisiin, sillä niissä joutuisi menemään epämukavuusalueelle. Vaihtoa ennen voit kuitenkin harjoitella kansainvälistä Kylteriyttä niin kursseilla tai vaikkapa Finanssin tapahtumissa.

SINÄ VOIT OLLA MUKANA muutoksessa viettämällä vaikkapa ”epä-

suomalaisen” positiivisen päivän ja juttelemalla arkisista Oulun asioista vaihtarien kanssa kurssin jälkeen kahvin ääressä tai kyselemällä kv-opiskelijoidemme kuulumisia Finanssin haalaribileissä.

Inspiroidu siitä, kuinka meidän mielestä pienet ja huomaamattomat asiat ovat todella mielenkiintoisia tuhansien kilometrien päästä tulleen vierailijan näkökulmasta.

TÄMÄN VUODEN KESTÄNYT finanssilainen maailmalla palsta loppuu tähän kirjoitukseen ja jos nyt kiinnostuit Saksaan hakemisesta ota yhteyttä allekirjoittaneeseen tai vieraile blogissani ja katso fiiliksiä vielä visuaalisemmassa muodossa. Blogista löytyy nyt juttua koko vaihdon ajalta sekä paljon kuvia. https://managementinmunich.wordpress.com Niklas Harki,

Kansainvälinen Kylteri

Teksti ja Kuvat: Niklas Harki

EGONOMI 4/2015

21

Etsimme kylteriä.

Löysimme valloittavan yhteisön.

Verkostoidu, ystävysty ja maksimoi mahdollisuutesi.

Liity nyt jäseneksi kylterien ja ekonomien omaan yhteisöön!

Lue lisää: ekonomit.fi/kylteri

Boomi, Tampereen yliopisto Enklaavi, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Finanssi, Oulun yliopisto KY ja Probba, Aalto-yliopisto

22

EGONOMI 4/2015

Merkantila Klubben, Åbo Akademi Optimi ja Preemio, Itä-Suomen yliopisto PorKy, Porin yliopistokeskus Pörssi, Jyväskylän yliopisto

SHS, Hanken SSHV, Hanken Vaasa TuKY, Turun kauppakorkeakoulu Warrantti, Vaasan yliopisto

KYLLIN HVYÄÄ

DON’T WORRY BE HAPPY

H

yvä mieli ja onnellisuus, mistä asioista tai teoista ne kumpuavat? Vanhana amatööritason keittiöpsykologina olen tätä moneen otteeseen pohtinut äänettömästi lukuisina hetkinä istuessani Koskilinjojen syövereissä tuijottaen harmaan loskaista Oulua, taikka ihan ääneen illan pikkutunneilla Kaarlen syvällisyysnurkassa, joka myös sikarihuoneena ja ”Finanssihuoneena” tunnetaan. Tajunnan räjäyttävää Heureka-hetkeä en ole vielä päässyt kokemaan näiden asioiden tiimoilla, vaikka monia eri tulkintoja hyvän fiiliksen saavuttamiseen ja ylläpitämiseen olen kuullutkin monilta eri tahoilta.

TÄSTÄ ONKIN HYVÄ jatkaa pohtimaan Suomen Ekonomien arvoihin kuuluvaa ”Onnellisuutta”. Mikäs onkaan sen parempaa, kun voimme luottaa siihen että meidän takanamme on Suomen Ekonomien tuki, johon voimme nojata tiukkoinakin hetkinä ja päästä huolettomasti nauttimaan arjesta tulevina ekonomeina? Voit siirtää edunvalvonnallemme huolesi siitä, että tulevaa tutkintoasi arvostetaan tulevaisuudessakin. Juristimme puolestaan ehkäisevät puolestasi epäluulosi työsopimusten pienistä pränteistä tai epäselvyyksistä ja urakoutsaajat sparraavat sekä tsemppaavat sinut täyteen itseluottamukseen ensi kesän ja tulevaisuuden työmarkkinoiden haasteita varten. Mikäs tässä meidän siis on ollessa ja mikä onkaan sen parempi ekonomi, kuin onnellinen ekonomi?

NÄIN ALKUUN TULEVAA ekonomionneamme voimme lähteä yhdessä rakentamaan tammikuussa 2016 järjestettäville Kylteripäiville.

Jos itsesi kehittäminen ja tieto-taitosi päivittäminen, uusien suhteiden luominen, hauskan pitäminen ja/tai arjen huolien taakse jättäminen luovat sinulle hyvän olon tunnetta, niin suosittelen vilpittömästi lähtemään messiin!

Tulevien Kylteripäivien teemana on ”Kylterin monet mahdollisuudet”, teeman ollessa laaja löytyy jokaiselle varmasti jotain mieleenpainuvaa seminaariosuudesta. Seminaariosuuden osuudet vaihtelevat henkilökohtaisen yksilötason kehittämisestä laajasti yhteiskunnan nykytilan käsittelyyn. Itsensä sparrauksen ohessa myös Kylteripäivien kevyemmät setit iltajuhlasta beach-sillikseen eivät varmaan jätä ketään kirjaimellisesti kylmäksi.

Viime Kylteripäivien palautteiden perusteella tapahtumalle annettiin todella monta 5/5 kommenttia ja Litti-peukkuja

sateli monesta eri suunnasta. Ota näistä palautteista koppia ja lähde rakentamaan itsellesi siltaa leppoisampaan elämään Kylteripäiville!

Ilmoittautuminen Kylteripäiville alkaa 7.12, jolloin suosittelen teidän jokaisen olevan haukkana koneella sitsi-ilmoistakin rakkaan tutun F5-näppäimen äärellä, sillä useana vuonna kaikki paikat ovat menneet hetkessä täyteen!

ENNEN KUIN PAKKAAN TÄMÄN tekstin kasaan, jaan teidän kanssa yhden hyvän mielen viisauden omasta elämästäni. Angstisina teinivuosinani isäni luona Milanossa aikaa viettäessä, isän naapurissa asuva elämää ja maailmaa nähnyt vanha italialainen herrasmies totesi minulle näin: ”Life’s too short to be pissed off all the time. Don’t worry, be happy”.

Paremman arjen puolesta Kylli-setänne Kalle Mäkäräinen

Kylteriyhdyshenkilö, Oulun yliopisto kalle.makarainen@ekonomit.fi +358 44 3230791

EGONOMI 4/2015

23

OULUN EKONOMIT

HYVÄÄ MIELTÄ YHDISTYSTOIMINNASTA

O

piskeluaika on elämän parasta aikaa. Ainakin se siltä silloin tuntui... Myöhemmät kokemukset ovat tuota käsitystä hieman sotkeneet, mutta aika kultaa muistot.

KIRJOITAN TÄSSÄ omakohtaisista opiskeluaikaisista kokemuksistani. Aikaahan siitä on vierähtänyt jo jonkin verran - puhutaan 1970-luvusta.

NYT JO EDESMENNEET vanhempani olivat iloisia ja ylpeitä, kun poika pääsi opiskelemaan Vaasan Kauppakorkeakouluun, joka oli tuolloin maamme pohjoisin kaupallisen alan akateeminen opinahjo. Hyvä mielihän siitä itsellekin tuli mutta kyllä vähän pelottikin 500 km ’koulumatka’ pohjoisen poikaa. Tiedoksi muuten, että tuolloin ei kauppikseen ollut pääsykokeita, vaan valinnat tehtiin pelkästään todistusten pohjalta. Tiukalle se meni magnan yo:lla, mutta RUK:n käyneenä sain ratkaisevan 1 lisäpisteen ja sesam, ovi avautui. Hakijoita oli n.

1700, joista 60 sai opiskelupaikan.

ERITYISTÄ MIELLYTTÄVYYTTÄ opiskeluympäristöön toi fakta, että ekonomin tutkinnon lisäksi tuohon aikaan kauppiksessa opiskeltiin myös akateemisen kirjeenvaihtajan tutkintoa, johon valittiin vuosittain 90 opiskelijaa. Kukin voi arvailla, millaiseksi opiskelijoiden sp-jakauma muodostui.

VKKK:N KELLARITILOISSA toimi 70-80-luvulla Vaasan suosituin (ja ainoa) opiskelijaravintola, johon sopi sisään laillisesti 120 ihmistä, mutta jossa yleensä oli väkeä suunnilleen tuplasti.

Ravintola oli ylioppilaskunnan

24

EGONOMI 4/2015

ylläpitämä ja nykyaikana se ei voisi saada mitenkään lupaa toimintaan. Kattoonkin ylsi koskettamaan varvistelematta. Mutta suosio oli käsittämätön. Ennen ovien avaamista jono kiersi korttelia ja sisällä meno oli hulvatonta mutta harmitonta. Mitä nyt vähin tapeltiinkin. Harmi, että tämä hyvän mielen paikka ei ole enää toiminnassa.

OPISKELIJAJÄRJESTÖT OVAT AINA ymmärtäneet tarjota jäsenilleen (ankaran?) opiskelun vastapainoksi aktiviteetteja, jotka tuottavat hyvää mieltä. Opiskelijariennot ja -ystävät ovatkin positiivinen asia jonka välityksellä stressihormoonitasoa voi paineiden alla hillitä.

Toki tämä hillintä saattoi joskus mennä hieman överiksikin, mutta siitähän selvisi 1-2 lisävuodella. Tai ei kyllä rehellisyyden nimissä ihan kaikki...

ITSE KOIN OPISKELUVUOSINA OPEC:in (öljyntuottajamaiden unioni) vaikutuksen yleiseen mielialaan. Vv. 1973-74 öljykriisin vaikutukset imaisivat tehokkaasti ilon pois kauppiksenkin käytäviltä. Vuodessa juhlamieli katosi ja perusilmeet kävivät ylen vakaviksi.

Tähän saakka ekonomit (3 vuoden tutkinto) olivat työllistyneet yleensä heti valmistumisen jälkeen, mutta nyt tilanne muuttui. Mitäpä itse ajattelisitte seurauksista, jos öljyn hinta nyt nelinkertaistuisi hetkessä? Kriisi jatkui sitten eri muodoissaan ja vaikutuksineen aina 70-luvun loppupuolella saakka.

MUTTA ONGELMALLISET ajatkin voivat tuottaa jotakin hyvää. Kun itse sain ekonomin paperit v. 1976, ei työpaikkoja ollut enää

Oulun ekonomiyhdistyksen paritalo Syötteellä on tuottanut hyvää mieltä ekonomeille pian 20 vuotta.

helposti saatavilla. Muutaman tuloksettoman hakuyrityksen jälkeen paras vaihtoehto oli jatkaa opiskelua kandivaiheeseen (nyk. ekonomi).

Erikoiselta saattaa nyt kuulostaa, että 70-luvulla 90 % opiskelijoista lopetti opiskelun ekonomin (nyk. kandi) vaiheeseen. Kauppat.kand. eli Maisteri olikin jo niin iso asia, että töitäkin heti löytyi.

YHDISTYSTOIMINTA OLI ITSELLENI tärkeä henkireikä opiskelun ohessa. Ylioppilaskunnan edustajiston ja hallituksen mukana lisääntyi kokemus yhteiskunnallisista asioista ja niiden hoitamisesta ja mikä tärkeintä, ystävyysverkosto kasvoi. Ja ystäväthän ne juuri sitä hyvää mieltä tuovat.

Opiskelun aikanaan päättyessä perustimme muutaman hyvän ystävän kanssa VKPKL:n (Vähintään Kerran Poltettujen Kaupunkien Lupi), jonka tarkoitus oli toimia yhteydenpitovälineenä hajaantuessamme eri puolille Suomea. Lupi toimii edelleen nimellä KePo (Kerran Poltetut) ja kokoontumisia pidetään vuosittain. (Kts. tark. www.oulunekonomit.fi) OULUN EKONOMIYHDISTYKSEEN (yli 1000 jäsentä) olen kuulunut aktiivijäsenenä vuodesta 1980 lähtien ja luotan siihen, että tämä mm. Finanssin kanssa läheistä yhteistyötä tekevä ensi vuonna 80-vuotias virkeä yhteisö ehtii vielä tuottaa hyvää mieltä lukuisille tuleville ekonomisukupolville.

Terveisin, Matti Marttila johtokunnan jäsen Oulun Ekonomit ry

Nuoret Ekonomit - uusi kerho vastavalmistuneille

Kun valmistut, huomaat ettet ole Oulussa yksin. Meitä on jo yli tuhat jäsentä. Edustamme monta sukupolvea, toimimme hyvin erilaisilla aloilla ja olemme innokkaita verkostoitumaan. Parhaiten meihin tutustut osallistumalla toimintaamme!

Jotta kynnys lähteä mukaan toimintaan olisi sinulle mahdollisimman matala, perustimme nuorille vastavalmistuneille ekonomeille oman kerhon, jonka toimintaa ohjaa erityisesti nuorten ekonomien näkökulma. Viime vuonna käynnistyneen kerhon ohjelmassa on ollut jo mm. Kuohuviini- ja samppanjatasting ja Yrittäjyysilta yrittäjän urasta haaveileville.

Tulevia tapahtumia ovat mm. Sushikurssi ja Kärppä-matsi. Tuoreessa kerhossa toimintaa kehitetään etenkin palautteen ja jäsenten ideoiden perusteella.

Onnea opiskeluihisi ja nähdään pian! www.oulunekonomit.fi

EGONOMI 4/2015

25

EGONOMI TESTAA

HOITOKEINOJA KAAMOSMASENNUKSEEN

E

gonomin toimittaja kokeili 4 viikon verran erilaisia tunnettuja – ja tuntemattomia – hoitokeinoja kaamosmasennuksen hoitoon. Ceteris paribus – muiden asioiden pysyessä muuttumattomina neljää eri konstia, jokaista viikon verran.

Suklaan syöntiä, valohoitoa, musiikin kuuntelun lisäämistä sekä liikuntaa.

SUKLAA Toimittajan annos oli suklaan syönti ruokailun yhteydessä.

ENSIMMÄISEN VIIKON alku todellakin tuntui helpolta. Päivät eivät olleet vielä niin lyhyitä kuin marraskuun loppupuolella, puhumattakaan siitä, millaista on todelliseen kaamosaikaan joulukuussa. Ja suklaa!

Kuka ei haluaisi syödä suklaata pitkin päivää.

VIIKON TESTIJAKSON jälkeen olo on kuitenkin turvonnut ja huono. Suklaa on tuonut helpotusta pitkiin työpäiviin, helpottanut ruokailujen välissä kalvavaan nälkään, johon yleensä tulee syötyä hedelmiä.

Viikon suklaasyönnin jälkeen myös naama kukkii ja viikon aikana kertyneet lisäkilot masentavat normaalisti niin iloista toimittajaa.

VALOHOITO Toimittaja istui aamiaisen ja illallisen ajan kirkasvalolampun edessä, yhteensä noin tunnin päivässä.

TOINEN VIIKKO lähti alakuloisin tunnelmin liikkeelle. Kirkasvalolamppu sokaisee ikuiseen pimeyteen tottuneen suomalaisen sekunneissa. Silmät siristelivät ikipimeyden jäljiltä, ”tätäkö seuraava viikko tulee olemaan, joka aamu”.

ILLAT OVAT HELPOMPIA, kirkas valo helpottaa työskentelyä viimeisiä sähköposteja lukiessa. Tutkijoidenkin mukaan valo piristää välittömästi. Normaali kello viiden väsymys laantui valon edessä ja esti menemästä sohvan pohjalle makoilemaan. Illoista tuli tuottavampia.

VALOLLA ON MYÖS tutkimusten mukaan toinen merkitys, se tahdistaa elimistöä 24 tunnin vuorokausirytmiin joka normaalisti häiriintyy valottomien aamujen vuoksi. Merkittävimmät vaikutukset näkyivätkin testiviikon viimeisinä päivinä, jolloin edes sängystä nouseminen ei ollut enää niin hankalaa.

26

EGONOMI 4/2015

MUSIIKIN KUUNTELU Toimittaja pyrki pitkin päivää kuuntelemaan lempimusiikkiaan ainakin kerran tunnissa.

KOLMAS VIIKKO. Herätysääneksi asetettiin uusi kappale, lempimusiikkia. Kasmirin Valkoista kohinaa kajahtaa puhelimen kaiuttimesta tästä eteenpäin aina kello kuusi.

Ihana biisi, jota testiviikon aikana oppi vihaamaan.

MUSIIKKI OLI ihana apu työpäivään, loistava tekosyy kerran tunnissa keskittyä omiin ajatuksiin ja unohtaa keskeneräiset asiat. Se antoi virtaa. Musiikin soidessa dopamiinia ja oksitosiinia virtaa verenkiertoon ja stressi vähenee, ja se myös tuntui testiviikon aikana.

LIIKUNTA Toimittaja pyrki liikkumaan joka päivä vähintään tunnin.

IHMISELLÄ EI OLE turhaan harrastuksia, varsinkaan liikuntaa. Neljännen viikon maanantai-ilta tuntui kepeältä lempilajin parissa. Illalla uni maittoi. Seuraavana päivänä joka paikkaa kolotti, mikä vaikutti työtehoon, aikaa kului valittamiseen ja itsensä kehumiseen.

LIIKUNNAN SANOTAAN nostavan vireyttä. Tämän huomasi testiviikon aikana liikuntasuoritusta tehdessään ja sitä odottaessa. Syvän unen tarpeen tulisi lisääntyä liikunnan aiheuttaman väsymyksen kautta, mutta liian myöhään liikkuessa se viivästytti nukahtamista ja näin hidasti seuraavana aamuna heräämistä.

Teksti & kuvat: Saara Rahkamaa

EGONOMI 4/2015

27

Teksti: Mira Weckman Kuva: Elisa Haikala

” YRITÄ, EI SE ONNISTU KUITENKAAN”

S

uomalaiseen identiteettiin kuuluu vahvasti pessimistisyys. Suomalaisethan ovat jopa parhaimmillaan, kun menee huonosti. Meillä jopa arvostetaan sitä, että tehdään näkkileivän maku suussa asioita. Ehkä hieman groteskista jo, mutta kuten kirjailija Timmo Takanen totesi suomalaisten yleisimmät tunnelukot ovat pessimistisyys, uhrautuvuus ja vaativuus. Tunnelukot hankaloittavat meidän elämää ja vaikuttavat jopa käytökseemme siten, että vajoamme lapsen tasolle.

EROAAKO SUOMALAINEN YRITTÄMISEN AATE sitten muista suomalaisista ideologeista yhtään sen enempää? Eikö yrittämisessä perimmäisenä ajatuksena ole, että uskotaan omaan tekemiseen ja tulevaisuuteen. Nordean Järvi-Suomen kasvujohtaja Mikko Pakarinen on kohdannut Suomen suurimmassa kasvuyritysten sparraustapahtumassa, Kasvu Openissa, suomalaisia pk-yrittäjiä ja huomannut heidän varautuneisuutensa.

MUTTA VOISIKO PESSIMISMISTÄ OLLA jotain hyötyäkin? Helsingin sanomat totesivat 12.03.2015 artikkelissaan ” Pessimismi ei ole pahasta – yltiöpositiiviset voivat pettyä pahemmin”, että yltiöpositiivisten ihmisten on vaikeampia kestää vastoinkäymisiä. Kun taas huonojen vaihtoehtojen pyörittäminen voi jopa kannustaa. Tulevaisuudesta ahdistuminen voi johtaa kunnolliseen valmistautumiseen ja siten mahdollistaa.

ASIOIDEN KAKSIPUOLEISUUSHAN saa meidät varautuneiksi. Tilanteisiin liittyy aina riski epäonnistua ja toisaalta myös mahdollisuus menestyä. Voisiko kuitenkin olla niin, että yrittämistä ei tehdä eikä edes harkita, koska pessimistisyys astuu tielle ja sumentaa ajattelutapaamme.

Tekstin tarkoituksena on kyseenalaistaa omia ajattelumallejamme. Miksi olemme pessimistisiä ja voisiko olla niin, että emme todellisuudessa edes harkitse kaikkia vaihtoehtoja?

PALATAKSENI TAKAISIN yrittämiseen. Latteuksilta on vaikea välttyä kirjoittaessa positiiviseen sävyyn ajattelumalleista ja pessimismistä. Varmasti tämäkin teksti kuulostaisi uskottavammalta, jos siinä olisi hieman negatiivissävytteisiä sanavalintoja. Yrittämättä ei laiteta.

https://ajassa.nordea.fi/yrittajat-kasvu/ajassa-kiinni/asiantuntija-suomen-yrittajia-odottaa-valoisa-tulevaisuus/ http://www.mtv.fi/lifestyle/tunteet/artikkeli/nama-ovat-suomalaisten-yleisimmat-tunnelukot/3195376 http://www.hs.fi/elama/a1426048969938

28

EGONOMI 4/2015

OYY:N PALSTA

M

orjensta päivää! Kirjoittelen nyt kolmatta vuotta putkeen tähän lehteen ja tällä kertaa oikeasti varmaan viimeistä kertaa niin sanotusti vakiopalstan kirjoittajana.

Haluan kiittää erittäin paljon Egonomin viime vuosien päätoimittajia hienosta työstä sekä tietysti myös kaikkia finanssilaisia, jotka lehteä ovat tässä vuosien varrella selailleet. Egonomi on kehittynyt vuosien varrella erittäin paljon ja on nykyisin erinomainen kiltalehti, joka elää ajassa ja tarjoaa jäsenille kiinnostavia sisältöjä.

SITTEN itse asiaan.

suuden ja ilon lähde. Sen jälkeen asettakaa elämän prioriteetit kohdalleen sen mukaisesti. Opiskelijan hyvä elämä on kokonaisuus, joka koostuu monesta muustakin palasesta kuin pelkistä opinnoista ja hyvistä arvosanoista.

Tsemppiä kaikille syksyyn!

OYY:n kummisetänne, Numminen

TÄMÄN EGONOMIN TEEMAKSI valikoitui erittäin osuvasti hyvä mieli, sillä olen viime aikoina pohtinut kaikkea sitä mikä tekee minut onnelliseksi ja saa hyvälle mielelle. Tämä syksy on osoittautunut ylioppilaskussa kiireiseksi ja raskaaksikin paikoittain, joten on ollut tarpeen pohtia sitä mikä todella on näin kopotermein sitä ”ydintoimintaa” elämässäni. Onko se työ ja opiskelu se juttu? Vai onko se omalla kohdalla esimerkiksi vaikuttamistyö? Oma vapaa-aika ja ystävät kenties?

ASIAA JONKIN AIKAA mietiskeltyäni tulin siihen tulokseen, että kyllä se on olennainen pala onnellisuutta ja hyvää mieltä, että nauttii siitä mitä tekee. On kyse sitten opinnoista, työstä tai esimerkiksi järjestöhommista, tulee siitä nauttia ollakseen tyytyväinen elämäänsä.

Itse tajusin nauttivani arjestani huomattavan paljon, vaikka se välillä onkin raskasta, kun tuuppaan välillä turhan monta rautaa tuleen samanaikaisesti.

KAIKKEIN TÄRKEINTÄ hyvän mielen ja onnellisuuden kannalta ovat minulle kaikesta huolimatta hyvät ystävät sekä mahtava tyttöystävä. Töissä, opinnoissa tai muissa hommissa voi mennä miten menee, mutta kyllä se jaksaminen ja hyvä olo juontaa juurensa sieltä kotoa ja kavereista. Jos sieltä saa tukea, turvaa sekä sopivia irtiottoja arjesta, niin silloin jaksaa mennä vaikka läpi harmaan kiven.

PYSÄHTYKÄÄ JA MIETTIKÄÄ, että mikä on teille se onnelli-

EGONOMI 4/2015

29

EGONOMI TESTAA

EGONOMI GOES CHRISTMAS!

O

n taas se aika vuodesta, kun kuluneiden joululaulujen melodiat täyttävät jokaisen kaupan. Jouluvalot valaisevat synkän loskaista Oulua, ja pikkulapset kiljuvat leluosastoilla tämän vuoden uutuuksien perään. Tätä masentavaa aikaa piristääkseen Egonomi testasi Alkon tämän vuoden oluttarjonnan helmet, sillä mikäpä lievittäisi hiipivää jouluahdistusta paremmin kuin hyvä olut loistavassa seurassa?

TESTAAJARAADIKSI VALIKOITUIVAT toimittajan tuntemista olutharrastajista hartaimmat, veitsenteräviä kommentteja laukova toisen vuoden kylteri Jussi Partanen sekä tarkan havainnollisista analyyseistään tunnettu kolmannen vuoden kv-opiskelija Jere Härkönen.

Koko Alkon valikoimaa ei luonnollisesti kolmen hengen voimin ollut järkevää maistella läpi, joten testiin valittiin viisi kiinnostavinta tämän joulun olutta. Illan edetessä kävi ilmi, että testioluet olivat niin väriltään, tuoksultaan kuin ennen kaikkea maultaan mitä erilaisimpia vaihdellen sysimustasta meripihkanväriseen, makeasta mausteiseen ja siirappisesta savuiseen.

OLUET ON PISTEYTETTY asteikolla 1-5, ja jokainen kirvoitti raadilta monisanaisia kommentteja. Tässäpä siis tärpit tämän joulukauden juomavalintoihin!

FULLER’S OLD WINTER ALE Brittiläinen talvi-ale, 5,3% “Metallinen tuoksu, maistuu halvalta alelta jossa ei oikein minkäänlaista syvyyttä” ”Ei lunasta etiketin lupauksia! ”Kitkerä varvun maku, väkisin tehty” ”Keskivertoa huonompi, mutta ihan juotava” 2.3/5 AECHT SCHLENKERLA RAUCHBIER Eteläsaksalainen savuolut, 6,5% “Voimakkaan savuinen, jopa tervainen” ”Savuisuus tulee voimakkaasti esille ja sopii oluen yleiseen makumaailmaan, jälkimaku jää lyhyeksi” ”Sopii mm. tumman suklaan ja lakritsin kaltaisten vahvojen makujen kanssa, pidentää makua” ”Ruoan kanssa liian voimakas ja dominoiva, sopii nautiskeltavaksi ja jaettavaksi” 4.0/5

30

EGONOMI 4/2015

DRYKMESTAR VAHVA JOULUBOCK Suomalainen vahva lager, 7,0% “Meripihkainen väri” “On muuten saatanan hyvä!”

“Tosi siirappinen, makea, aidosti jouluinen” ”Harmonisen makuinen, etiketti ei valehtele luvatessaan häivähdyksen jouluista neilikkaa” ”Pääsee taivaalliselle tasolle, mutta jää vajaaksi syntisen hyvästä. Kuitenkin erinomainen olut” ”Sopii erinomaisesti piparin kanssa nautittavaksi” ”Maistuu jopa oluisiin tottumattomalle” Raati suosittelee helliin ja lämpöisiin jouluiltoihin takkatulen äärellä (mikäli omistaa takan).

4.45/5 Shepherd neame & co double stout Brittiläinen double stout, 5,2% “Mieto, pieni palaneen ruisleivän aromi taustalla” ”Mainostaa itseään double stoutina mutta yltää korkeintaan tumman lagerin tasolle” ”Maku tuo mieleen Pirkan tumman lagerin” ”Suklaan kanssa parempi koska suklaa” Yksi raadin jäsenistä pahoitti mielensä.

1.85/5 NØGNE Ø GOD JUL Norjalainen tumma erikoisolut, 8,5% ”Tuoksuu mausteiselta, testin tummin olut: yhtä synkkä kuin tietoteekkarin sielu” ”Lakritsinen tuoksu, maussa myös pieni häivähdys, paksu” ”Ei yllä panimon muiden tuotteiden tasolle” ”Paljon makua, mutta ei ehkä aivan harmoniassa” ”Hyvä nautiskeluolut, vaatii juojalta oluttietämystä ja – kokemusta” ”Suklaa, pipari ja laku toimivat makupareina” ”Ei missään nimessä liian kylmänä, nauti viinikellarin lämpöisenä” 4.2/5 RAADIN MIELIPITEET itse illasta olivat hyvin yhtenevät: oluiden suuri kontrasti yllätti, mutta iltaa tarjoiluineen pidettiin erittäin onnistuneena. Tärppinä olutharrastajille suositeltiin Cafe Roosterin alakerran valikoimaa: paikan tarjonta erityisesti tummien ja lämpimien, talvisten oluiden osalta on vakuuttava.

Teksti ja kuvat: Julia Autio

EGONOMI 4/2015

31

32

EGONOMI 4/2015