Egonomi 4/2014

EGONOMI 4 / 2014

finanssi ry oulun yliopiston kauppatieteilij채t

pääkirjoitus nelli koutaniemi, julkaisuvastaava

presidentti vai astronautti Päätoimittaja keskustelee mielellään ihmisten kanssa jotka puhuvat säästä ja nauravat paljon.

Kiirettä pidetään nykyisin liian suuressa suosiossa. Koska allekirjoittanut on aina ollut vapaa-ajan vieton mestari ja ylpeä siitä, olen etenkin viime aikoina seurannut aikaansaavia työmyyriä ihailun sekaisella kauhulla. Tällaisena työmyyränä aikansa viettävä tehopakkaus-ihminen saa minun puolestani kuitenkin huiskia menemään niin kauan kuin pitää siitä mitä tekee.

Aikamme kylteriopiskelija on perinteikkään suomalainen kaikessa tunnollisuudessaan ja sukan varteen säästämisessään. Pitää tehdä kun on nuori ja jaksaa ja ehtiihän sitä haudassa levätä. Aikatauluttamalla saa sovittua illanvietot kavereiden kanssa ja treenit kuntosalille maanantaisin ja torstaisin, koska täytyy pysyä kunnossa jotta jaksaa sitten töissäkin.

Jokaisesta on tulossa tällä vauhdilla presidentti tai astronautti. Ekonomiopiskelijalle järjestetään tapahtumia itsensä brändäyksestä ja todetaan että jokainen hetki elämässä on periaatteessa itsensä myymistä. Aikamoista mielen taylorismia ja ahdistavaa semiotiikkaa.

taan että onko huono päivä vai ei ja että paleliko niitä sormia bussipysäkillä. Syödään hyvin ja nauretaan paljon. Suoriudutaan opinnoista ja töistä kunnialla mutta ei päivitetä vapaa-ajalla työsähköpostia.

Allekirjoittanutkin on ollut melkoinen huiskija koko viime vuoden. Nyt hallitushommat ja julkaisuvastaavan pesti alkavat olla taputeltuja tältä vuodelta ja voin luovuttaa kruunun levollisin mielin seuraajalle.

Ja hei, tämä huiskiminen on ollut hirveän kivaa.

Ikävä jää, mutta Finanssi ei hylkää paatuneimpaakaan järjestötoimijaa. Violetilla sydämellä!

Kunnianhimoinen tulevaisuus vaatii toki kunnianhimoiset toimet asian edistämiseen, mutta suorittamisen turha ihannoiminen voitaisiin lopettaa. Olen hoksannut intoutuvani keskusteluun ihmisten kanssa jotka jakavat mielipiteensä säästä tai Netflix-sarjoista sen sijaan että sanavarasto ei ulotu opiskelu- tai työpaikkaa pidemmälle.

Illanvietot kavereiden kanssa pitäisi pystyä järjestämään suhteellisen spontaanisti ja juoksulenkillä saa viipyä tunnin pidempään ihastelemassa maisemia. Kun kysytään mitä kuuluu niin vasta-

EGONOMI

3

10

FSKI

14

KAKSI POLKUA

NORDEALLA

18

MIKÄ IHMEEN LEIJASURFFAUS

21

KAHVIT VERTAILUSSA

24

TIETO JA MAA OULUSSA

28

MITÄ TEHDÄ OULUSSA

JULKAISIJA

Finanssi ry Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Oulu Business School PL 4600 90014 Oulun yliopisto

SISÄLLYS

PUHELIN

040 930 5568

E-MAIL

hallitus@finanssi.org

pääkirjoitus 3 TIEDEKUNNAN ÄÄNI 7 PUHEENJOHTAJAN PALSTA

8

TEKSTARIPALSTA 9 FSKI

10-11

NESU-FINANSSI

12

OYY

13

KAKSI POLKUA NORDEALLA MIKÄ IHMEEN LEIJASURFFAUS

14-16 18-19

PÄÄTOIMITTAJA Nelli Koutaniemi

TAITTO

Nelli Koutaniemi

JULKAISUTOIMIKUNTA Nelli Koutaniemi (pj) Aleksi Simola (vpj) Saara Rahkamaa Saara Lehtonen Niklas Alho

MUUT KIRJOITTAJAT Niklas Harki Aleksi Poropudas Nico Numminen Petri Sahlström Sami Sovio Teemu Kemilä Akseli Kurttio

KANSI

Aino Suominen

PAINOMÄÄRÄ 90

PAINO

Multiprint Oy

KOPOLLA ON ASIAA

20

PIENI KAHVIVERTAILU

21-23

TIETO JA MAA OULUSSA

24-25

KYLLIN ASIAA

26

MITÄ TEHDÄ OULUSSA

28-33

OULUN EKONOMIT

34

Seuraava Egonomi-lehti ilmestyy ensi vuoden puolella Egonomi netissä: http://issuu.com/finanssi

VUODEN 2014 JULKAISUTOIMIKUNTA KIITTÄÄ KAIKKIA LEHDEN LUKIJOITA SEKÄ KIRJOITTAJIA MIELENKIINNOSTA JA JÄTTÄÄ LEHDEN LUOTTAVAISIN MIELIN SEURAAVAN VUODEN TOIMIKUNNALLE.

löydä finanssi ry sosiaalisesta mediasta nimellä “finanssi ry”

tiedekunnan ääni Petri Sahlström, dekaani

kauppatieteellisen alan kuulumisia Dekaanimme uhmaa lehden teemaa puhuen blended learningista ja flipped classroomista.

Uhmaan lehden teemaa ja pysyttelen tiukasti asiassa tässä kirjoituksessani. Olin nimittäin juuri pohtimassa kauppatieteellisen tutkimuksen tilaa ja tulevaisuutta tapahtumassa, jossa oli paikalla päärahoittajien, siis Suomen Akatemian ja Tekesin, ylin johto, ministeriön edustaja sekä muutaman yliopiston johto meidän kauppatieteilijöiden lisäksi.

Ehkä ensimmäinen anti oli se, että kyllä sidosryhmämme näkevät alamme erittäin tärkeänä ajurina yhteiskuntamme kehittymisessä. Tähän vaikuttaa tietysti alamme suuruus, mutta myös se, että kauppatieteellisen osaamisen merkitys korostunee tulevaisuudessa. Toivottavasti tämä näkyy myös siinä, mihin tutkimusrahoitusta suunnataan…

Mitä

sitten nousi esille? Ei kovinkaan yllättävää, että digitaalisuus oli yksi niistä. Tekeshän on tekemässä siihen erittäin merkittävän satsauksen. Uskoisin, että meilläkin digitaalisuus tulee olemaan varmasti yksi isoimpia teemoja tulevina vuosina, nimittäin se tulee muokkaamaan paitsi oppisisältöjä, myös oppimistapoja.

Sisällöt muokkaantuvat, sillä digi-liiketoiminta muuttaa liiketoimintamalleja vauhdilla, ja tässä kehityksessä on oltava matkassa. Myös

teemoja

ole

oppimisen tavat ja välineet kehittyvät teknologisen kehityksen seurauksena. Luulenpa, että termit blended learning, flipped classroom ja muut vastaavat tulevat yleisemmiksi varsin nopeasti, vaikkakin näiden käyntiinlähtöä on saanut odottaa pitkään.

Kansainvälisyys nousi tietysti esille. Sinällään koulutusalamme on varsin kansainvälinen, mutta erityisesti henkilökunnan soisi kansainvälistyvän laajemmin.

Vastuullinen ja kestävä liiketoiminta on eräs teema, joka koetaan tärkeäksi omalla alallamme. Tämähän tarkoittaa sitä, että liiketoimintaa tulisi harjoittaa ympäristön ja talouden näkökulmasta kestävästi sekä sosiaalisesti vastuullisesti.

Erityisesti tämä teema on saanut tuulta purjeisiin finanssikriisin jälkimainingeissa. Olin hieman yllättynyt, kun aihe ei juurikaan innostanut läsnäolijoita, nimittäin kansainvälisissä yhteyksissä tämä on ehkäpä keskeisin teema, johon törmää. Esimerkiksi meidän tutkimusryhmiemme tutkimusaiheet kumpuavat pääasiassa näistä aihepiireistä.

Yhteenvetona voisi todeta, että kyllä alaamme kohtaa asetetaan varsin kovia haasteita. Pitäisi julkaista huippututkimusta. Käytännössä tämä tarkoittaa keskittymistä joihinkin tarkasti rajattuihin aihepiireihin. Toisaalta pitäisi avittaa muiden alojen tutkijoita laajasti innovaatioiden ja liiketoimintamallien kehittelyssä. Tutkijan näkökulmasta nämä kaksi maailmaa eivät aina kohtaa ihan kivuttomasti. Tietysti samalla tulee huolehtia erinomaisen kauppatieteellisen koulutuksen järjestämisestä niin omille kuin sivuaineopiskelijoille täydennyskoulutusta unohtamatta. Näyttäisi siis siltä, että meitä kauppatieteilijöitä tarvitaan varsin laajalla kirjolla!

EGONOMI

7

Puheenjohtajan palsta niklas harki

hyppy tyhjyyteen

Puheenjohtajamme jää kaipaamaan ilmoitusilottelua, siteeraa pitkän tähäimen suunnitelmaa ja otti selfien.

Katson tapahtumia tuleville kuukausille kalenterissani aina silloin tällöin. Pitkästä aikaa skrolletessani muutaman kuukauden eteenpäin löytyy edestä tyhjä viikko.

Ei kursseja, ei Finanssin luottamustoimia, ei töitä eikä koulutusreissua Helsinkiin.

Näytöllä vilkkuu valkoisia ruutuja odottamassa jotain uutta.

Mennyt vuosi on ollut raskas ja opintojeni ehdottomasti työläin ”ryhmätyö”. Tekemisessä on korostunut muutos ja paremman huomisen tavoittelu. Paperipinojen sijaan taakse on jäänyt hämmentävän suurilukuinen kasa tiedostoja, joista yksi tulee ohjaamaan ainejärjestömme toimintaa viisi vuotta eteenpäin.

Pitkän tähtäimen suunnitelmaa hioessani olen saanut kommentteja vanhoilta puheenjohtajilta, istuvilta toimikunnilta, hallitukselta ja hyödyntänyt jäsenkyselyitä menneiltä vuosilta. Sitä lukiessani on tunne hieman ”jännä”. Aloittaessani kaiken tämän vuonna 2011 en olisi ikinä uskonut kaiken sen mikä on nyt saavutettu tapahtuvan niin nopeasti.

Mitä on Finanssi vuonna 2020? Ainakin saavutettuja asioita on vakiinnutettava niin, että jatkuvuus on taattu ja kaikki ei ole kadonnut siihen mennessä. Suunnitelma sisältää konkreettisia pohdinnan paikkoja, kuten ilmoittautumisjärjestelmän uusimisen ja mobiilille optimoidut nettisivut.

Kuitenkin yksi asia, joka on korostunut lähivuosina on violetti tapamme tehdä asioita ja tästä syystä haluankin listata hallituksen syyskokoukselle esittämät

8

EGONOMI

Finanssin arvot pitkän tähtäimen suunnitelmasta.

Ajankohtaisuus Olemme siellä missä jäsenistömme on ja mihin he ovat tulevaisuudessa menossa.

Toveruus Opiskelijamme tukevat toisiaan ja tuntevat yhteisöllisyyttä. Finanssi luo tietoisesti yhteishenkeä, joka näkyy opiskelijoiden toiminnassa yliopistolla ja sen ulkopuolella.

Tavoitteellisuus Finanssi on mukana toteuttamassa ja tukemassa jäsenistön tavoitteita. Mahdollistamme sen, että finanssilainen pääsee eteenpäin ja voi tähdätä korkealle sekä löytää tarvittavat välineet ja verkostot tavoitteidensa saavuttamiseksi. yksilöllisyys Arvostamme yhteisössämme erilaisia ihmisiä, opintopolkuja ja taitoja. Monenlainen osaaminen ja erityiset ihmiset luovat Finanssista inspiroivan ainejärjestön.

Violetti sydän toimintatapana ja Finanssin arvomaailma on ohjannut tekemistämme tänä vuonna. Kun luin viime vuoden viimeistä Egonomia pomppasi esiin puheenvuoro, jossa pohdittiin tätä vuotta ja sen mahdollista kuormittavuutta muutoksineen. Emme menneet lukkoon, vaan nyt toimintasuunnitelmassa linjatut tehtävät on ruksittu to-do listalta ja olen ylpeä jokaisesta hallituslaisesta, toimikuntalaisesta ja finanssilaisesta joka on tehnyt vapaa-ajallaan tätä kaikkea vuonna 2014. On aika siistiä sanoa

vuoden jälkeen, että me tehtiin se! Tiedän, että jätämme jälkeemme jotain arvokasta ja toivon tulevien tekijöiden kokevan kaiken tämän ja vähän enemmän.

Mitä tapahtuu kun vuosi on ohi? Saattaa olla, että päivitän sähköpostiani epäuskoisesti saapuneiden viestien listan ollessa tyhjä, akku puhelimessa kestää tunteja enemmän ilman jatkuvaa ilmoitusiloittelua tai jauhan koulutuspolitiikkaa joulupöydässä kunnes joku kertoo pestini olevan ohi. Ehkä kaikki tämä avautuu minulle vasta odottaessani lentoa Saksaan, jonne olen lähdössä vaihtoon keväällä 2015.

Varmaa on se, että sinne mukaan lähtevä henkilökohtainen osakesalkkuni sisältää hyvän sekoituksen kaikkea teiltä saamaani.

Investointina tiedän, että tämä kaikki kannatti. Seuraavaa askeltanne elämässä ottaessanne miettikää tekin ympäriltä saatuja asioita, arvostakaa niitä. Näin jalat eivät lähde alta kun hetki koittaa.

On tullut aika päättää eräänlainen aikakausi elämässäni. Se on toisaalta haikeaa ja toisaalta todella siistiä. Tämä on ollut jotain todella arvokasta minulle ja olen nyt edes jollain tavalla valmis tuohon uuteen, hyppäämään tyhjyyteen.

Niklas Harki Projektivastaava 2012 Vuoden finanssilainen 2012 Puheenjohtaja Seikkailija

Egonomin tekstaripalsta

Onko meno tänään swägä mintti mehuu vai ihan perus yolo swägginsiä?

Swägidona

Olit sä se tyttö, jonka näin mökissä 7A klo 3.15 lauantaina? Nähdään pikkujouluissa glögin äärellä ;) remppareiska

Roses are red and violets are glorius, don’t play hide and seek with oscar pistorius

On muuten sopotukka sopojumissa.

Ehkä uus sopomärkä pelastaa tilanteen sopomies13

Miksi Rukan reissu tuntuu vielä keskiviikkona?

- koska Conchita nyt kävi näin

Hallitusvuoden jälkeen iskee kovaikävä tätä porukkaa! Kiitos kaikille :) #

Kävin ihan vaan naisille vittuillakseni kahdesti vessassa pudiksen abc:llä Keissi Jouni

Missä meidän poreamme on?!?

Hei sinä komea nuori mies joka kävit ainoastaan yhdellä tiltin luennolla.

Istuit takapenkissä ja joit kahvia: tavataan vihreillä naulakoilla 10.12. klo 12 xoxo EGONOMI

9

10

EGONOMI

Parhaat nousut ja laskut

rinteessä ja rinteen ulkopuolella teksti&kuvat Aleksi simola

F

inanssin alle on syksyllä ilmestynyt kerho nimeltä FSKI, eli Finanssi Ski, joka varmasti on jo monen silmään osunut Facebookissa ja ehkä jopa hienojen lippisten välityksellä.

FSKI:n, puhekielessä fiski, tarkoituksena järjestää Finanssin jäsenille laskettelureissuja ja lasketteluaiheisia tapahtumia lukukausien aikana. oli täyttää Finanssin puuttuva palanen ja perustaa kerho joka löytyy jo lähes jokaisesta Suomen kauppiksesta” kertoo yksi FSKI:n perustajajäsen Juuli Elonen. ”Tarkoituksena on myös lähentää Finanssilaisia muihin kauppiksiin ja päästä muiden laskettelujärjestöjen reissuille mukaan.”

Varmoja tapahtumia kaudella 2014-2015 on tammikuussa järjestettävä neitsytmatka Ukkohallaan jonne lähtee 50 Finanssilaista. Keväällä 2015 tarkoituksena on suksia Turun Alppikanuunoiden ja Vaasan Waskin kanssa johonkin suurempaan hiihtokeskukseen (Åre, Ruka, Levi). Luvassa on varmasti ikimuistoiset nousut ja laskut! Luvassa on varmasti myös pienempiä tapahtumia lähialueen kukkuloille.

”Yksi syy FSKI:n perustamiseen

Kiinnostusta FSKI:tä

kohtaan tuntuu Finanssilai-

sista löytyvän, sillä Facebook-sivujen julkaisu keräsi 24 tunnissa noin 300 tykkäystä ja 12.11.2014 pidetty kauden kick-off tapahtuma 1Barissa oli lähes täynnä.

Katsottaessa hieman eteenpäin on FSKI:n pyrkimyksenä järjestää laskettelureissuja hieman kauemmaksi.

Aluksi varmasti yhteistyössä muiden kauppisten kanssa, mutta varmasti myös omia reissuja esimerkiksi Norjan ja Ruotsin puutereille.

Usean muun järjestön perinteenä on alppimatka tammikuussa ja ainakin FSKI:n hallituksella on kova halu päästä kyseisille reissuille mukaan. Myös Ky-Skin, Alppikanuunoiden ja TAUSKIN surffimatka syyskuussa on kiikarissa ja pyrimmekin luomaan Finanssilaisille mahdollisuuden surffaamiseen, mikäli kiinnostusta löytyy riittävästi.

Kaikki Finanssilaiset joilla on riittävästi kiinnostusta lunta ja laskemista kohtaan ovat tervetulleita FSKI:n tapahtumiin ja reissuille – mikään ammattilainen ei tarvitse olla.

Lisätietoja FSKI:stä saa Facebookista tai kyselemällä suoraan hallituslaisilta, joita ovat: Juuli Elonen, Aleksi Simola, Ukko Kumpulainen, Niklas Alho, Mikko Laurila, Otto Sihvola, Saara Lehtonen ja Vilma Granath.

EGONOMI

11

nesu-finanssi nico numminen

On aika vuoden viimeisen NESU-palstan ja samalla ainakin tältä erää viimeinen kerta, kun meikäläinen kirjoittaa Egonomiin.

Vuosi NESU-Finanssin puheenjohtajana on ollut hauska ja mielenkiintoinen, enkä kadu hetkeäkään vuoden takaista päätöstäni hakea toimikunnan puheenjohtajaksi. Samaan hengenvetoon haluan käyttää tässä hetken kiittääkseni toimikuntaani, sillä parempaa en osaa kuvitellakaan. Kiitos <3 Mitä sitten vuoteen on mahtunut? Sitsejä, leffa- ja bondausiltoja, viininmaistajaiset sekä pimp my haalarit. Sekä tietysti lukuisia ulkkaritapahtumia tuli kierreltyä, vaikken alkuvuodesta vielä ollutkaan aivan vakuuttunut, että ehdinkö kauheesti niissä käydä.

Täytyy kuitenkin sanoa, että päällimmäisinä mielessä vuoden tapahtumista lienevät Wapun rundisitsit Oulussa ja sitten harkkasitsit aivan syksyn alkuun. Kummassakin ehkä huikeinta menoa omissa kategorioissaan, mitä olen koko opiskeluaikanani päässyt todistamaan!

sitten tultu? Kuten jo olette varmasti kuulleetkin, on NESU-Fi Miten tähän on

12

EGONOMI

Lähtekää mukaan toimikuntaan sekä tapahtumiin niin Oulussa kuin muissakin NESU-kaupungeissa!

Voin lämpimästi suositella! nanssi saavuttanut 5 vuoden rajapyykin.

Melko junioreja ollaan, mutta pitkä matka ollaan kuljettu, jotta ollaan päästy tähän pisteeseen ja tälle toiminnan tasolle.

Matkaan on mahtunut niin hyviä kuin huonojakin aikoja, mutta kehityssuunta on ollut vakaasti parempaa toimintaa kohti. Näen NESU:n tulevaisuuden Oulussa valoisana, sillä toiminnan suosio ja laatu ovat erityisesti viime vuosina nousseet nopeasti.

Näitä

edellisiä

kysymyksiä

tärkeämpi on kuitenkin se, mitä lop-

puvuonna on vielä tiedossa. Juhlavuosi huipentuu NESU-Finanssin 5v. Jatkosota–sitseihin 22.11.2014. Nämä ovat sitsit, jota ei kukaan tervejärkinen halua missata.

Söör Jutia lainatakseni ”Ny rillataa”! NESU-Finanssi pyrkii järkkäämään parhaat mahdolliset puitteet jyhlille, joten hoitakaa te sitsaajat osanne ja tehdään näistä sitseistä ikimuistoiset!

Haluan vielä lopuksi toivottaa teidät kaikki uudet fuksitkin tervetulleeksi toimintaan mukaan! Te olette se kantava voima, jolla toiminta jatkuu ja kehittyy varmasti vielä entisestäänkin.

On ollut mukava nähdä, kuinka NESU:n toiminta kiinnostaa vuodesta toiseen yhä laajempaa massaa ja, että NESU palvelee nykyisin aidosti koko jäsenistöä. Lähtekää mukaan toimikuntaan sekä tapahtumiin niin Oulussa kuin muissakin NESU-kaupungeissa! Voin lämpimästi suositella.

Nyt on aika luovuttaa valtikka seuraavalle puheenjohtajalle.

Viva la NESU-Finanssi!

oulun ylioppilaskunta sami sovio

tasapainoista

elämää Tiedekuntakummimme kehottaa liikkumaan pleikkarin pelaamisen lisäksi sekä huolehtimaan siitä, että raja opiskelun ja vapaa-ajan välillä on selkeä.

Oulun ylioppilaskunnan slogan on opiskelijan hyvä elämä, se pitää sisällään monta asiaa käsittäen vapaa-ajan ja kulttuurin.

Opiskelu yliopistossa on kuormittavaa ja niin sen pitääkin olla, mutta jaksamisesta jokaisen pitää huolehtia. Jaksamiseen auttaa hyvin paljon, kun pitää opiskelun ja vapaa-ajan tasapainossa. On hyvä alku, jos pystyy vetämään selkeän rajan opiskelun ja vapaa-ajan välille.

Muutamalla tutullani on tapana opiskella vain yliopistolla, luonnollisesti he viettävät pidempiä päiviä yliopistolla, mutta sen ulkopuolella he ovat vapaalla. Se näyttää toimivan erinomaisesti.

Vapaa-ajan sisällöllä on keskeinen merkitys kuinka onnelliseksi ja virkeäksi itsemme koemme. Tavanomaisen pleikkarilla pelaamisen ja sipsien syömisen lisäksi on hyvä harrastaa liikuntaa ja kulttuuria, sillä kaksi viimeiseksi mainittua edistävät tutkitusti paitsi hyvinvointia ja terveyttä myös

opiskelukykyä.

Ainejärjestömme Finanssi Ry on tehnyt hienoa työtä oululaisen kylterin elämänlaadun parantamiseksi tarjoamalla matalan kynnyksen ja monipuolista vapaa-ajan aktiviteettia aina sählynpelaamisesta vuosijuhliin. Tapahtumat antavat mahdollisuuden päästä irti arjesta ja tutustua uusiin ihmisiin. Siitä kuuluu Finanssille suuri kiitos.

OYY:n tarkoituksena on edistää oululaisen opiskelijan vapaa-ajan aktiviteetteja tekemällä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, kuten Oulun Korkeakoululiikunnan.

Ylioppilaskunta tukee järjestöjä avustuksilla, kuten kulttuurin ja liikunnan erityistoiminta-avustuksilla. Lisäksi niillä on mahdollisuus hakea projektiavustusta, jolla voidaan järjestää erilaisia tapahtumia ja tempauksia.

Olemalla mukana järjestämässä kulttuuri- tai liikuntatapahtumia tai vain käymällä niissä, se antaa rutkasti sisältöä vapaa-aikaan ja uutta virtaa opiskeluun.

EGONOMI

13

kaksi polkua nordealla

teksti & kuvat nelli koutaniemi

Istahdamme Snellmanniksi nimetyn huoneen pöydän ääreen. Erillisten haastattelujen sijaan Matti ja Atte päättivät tulla yhdessä jakamaan ajatuksensa Nordealla työskentelystä. Läppäri auki ja haastattelukysymykset uusiksi, toivottavasti sormet pysyvät mukana ajatustenvirrassa.

Avataan kevyesti. No miten menee?

Mitä tällaisena pirteänä pakkaspäivänä voi Oulussa tehdä? Atte lähtisi mielellään hiihtämään, johon Matti toteaa toivovansa, että lumet pysyisivät jatkossa vielä maassa. Kunnosta täytyy pitää huolta jotta jaksaa olla töissä!

Minkälainen tilanne tässä nyt tarkalleen on?

Atte ja Matti vilkaisevat toisiaan ja toteavat että toinenhan tässä uraansa aloittelee ja toinen onkin sitten lopettelemassa.

Henkilömäärä pysyy vakiona, myhäilee Matti.

Kerrataan

vielä

perusspeksit.

Aloitetaan Atte Kelonevasta, joka on 25-vuotias rovaniemeläislähtöinen nuorimies ja valmistunut Oulun kauppakorkeakoulusta keväällä 2014.

Pääaineenaan hän luki laskentatoimea, sivuaineinaan pitkän yritysjuridiikan ja lyhyen rahoituksen. Hän 14

EGONOMI

lisää vielä lukeneensa laskentatoimen ”superina”, eli osaa hallitsee sekä ulkoisen että sisäisen puolen aiheesta.

Atte aloitteli pankkiuransa jo aikaisessa vaiheessa opintojaan Osuuspankin verkko- ja puhelinpuolella 2011. Kolme vuotta Osuuspankilla onnistui hyvin myös opiskeluiden ohessa. –Ajankäytön hallinta on tärkeintä, Atte toteaa. Valmistumisensa jälkeen Atte haki ja pääsi sisään Nordean graduate-uraohjemaan. Nordea on hänen mielestään talona ja yrityksenä nuorekas ja kiinni ajanhengessä. Erityisesti esimieskoulutus on hänellä tähtäimenä tulevaisuudessa.

Matti Hautala, 60, jää ensi kesänä eläkkeelle. Hänen toimenkuvaansa kuuluu erinäisiä tehtäviä, mutta viralliselta nimikkeeltään hän on Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueen varajohtaja. Äänestä paistaa kokemus kun alamme kertaamaan hänen pitkää uraansa pankkialalla sekä nykyisellä Nordealla.

Nopeasti kerrattuna Matti on ollut pankkialalla vuodesta 1977 jolloin hän aloitti kesätyönsä Säästöpankissa. Hän opiskeli tuolloin toista vuotta kansataloustiedettä.

Hän aloitti samantien esimiesharjoittelijana, josta päätoimittaja tenttaa heti oliko tuolloin ylpeä noin siististä kesäduunista.

Toisen vuoden opiskelija esimiesharjoittelijana pankissa olisi lottovoitto kelle tahansa kauppatieteiden opiskelijalle nykytilanteessa.

–Olin tyytyväinen paikkaan ja siihen että sain pankista työpaikan, Matti toteaa napakasti. Tuosta kesätyöpaikasta koko starttasi Matin pitkä työura, jonka aikana hän on myös ehtinyt toimia rahoitusyhtiössä sekä lukuisissa eri työtehtävissä pankkiyritys-

Finanssi ry:n ja Nordean uuden yhteistyön kunniaksi Egonomin päätoimittaja vieraili marraskuun ensimmäisellä viikolla Nordean Kirkkokadun konttorilla. Haastateltavina olivat kaksi Nordean työntekijää vanhemmasta sukupolvesta nuorempaan. Vastavalmistunut Atte Keloneva ja pian eläkkeelle jäävä Matti Hautala kertoivat työuristaan Nordealla ja jakoivat arvokkaat vinkkinsä pankkiurasta kiinnostuneille ekonomiopiskelijoille.

Millaista Nordealla työskenteleminen on ja millaiset tiet sinne ovat johtaneet?

ten sisällä. Hän toimi tukirahoitusyhtiön toimitusjohtajana ja Nordean ostaessa yhtiön hän aloitti työnsä Nordealla.

Kysyn tähän väliin Matilta yhden alkuperäisistä haastattelukysymyksistäni: Mitä isoja muutoksia Nordealla on tapahtunut urasi aikana, sellaisia jotka näkyvät jokapäiväisessä työssä? Matti toteaa, että tietotekniikka on mennyt luonnollisesti ihan uusiksi. Ensimmäiset PC:t tulivat pankkeihin 80-luvun alussa ja sitä ennen käytettiin kirjoitus- ja laskukoneita. Matti naureskelee, että joitain isoja koneita oli tietokonesaleissa, mutta niität työntekijät olivat nähneet satunnaisesti ja vain vilaukselta. Konttorienkin määrää vähennetään jatkuvasti kun pankkitoiminnan luonne on muuttunut ja pankissa asioiminen vähentynyt.

Toinen iso muutos oli rahoitus- ja pankkialan säännöstely ja sen purkautuminen 1980-luvulta lähtien. Ennen tätä Suomen Pankki toimi yksikseen rahapolitiikan ollessa kansallista ja hyvin itsenäistä ja lainojen myöntämiseen oli hyvin pieni kiintiö.

Juuri säännöstelyvaiheessa pankit toimivat oligopolin tyyppisessä tilanteessa, jossa myyntiin ja asiakaspalveluun ei tarvinnut kiinnittää huomiota. –Myytiin niukkuutta ja asiakkaista ei tarvinnut kilpailla, Matti muistelee.

Atte kertoo itsekin termin ”hattu kourassa pankkiin” kantautuneen hänen korviinsa 80-luvulta, mutta nuorempi sukupolvi on pitänyt näitä lähinnä huhupuheina. Pankit ovat nykyään täysin kilpailuorganisaatioita siinä missä mikä tahansa muukin yksityisellä sektorilla toimiva yritys. –Näinhän se on. Yksinkertaistetaan

ja tehostetaan kaikkialla. Täytyy tehdä hyvää tulosta kun kilpailu on kovaa, Matti jatkaa. Hän kertoo myös Nordean selvinneen hyvin Euroopan pankkiviranomaisen (European Banking Authority, EBA) lokakuussa julkistamista tuloksista stressitestistä, joka lyhyesti selitettynä mittaa sitä miten hyvin vakavaraisuus säilyy kolmen kehnosti menneen vuoden jälkeen.

Pankkialan uudistuksista Matti kertaa vielä loppuun kivenkovaa asiaa: –Rahoituskatteen merkitys pienenee kokoajan eikä kustannuksia voida siirtää hintoihin kilpailluilla markkinoilla. Uutta on myös säästämisen ja sijoittamisen kasvu isoksi bisnesalueeksi: sijoitusmarkkinoille on tullut valtavasti uusia tuotteita, parhaana esimerkkinä tästä rahastot.

Ja eläkesäästäminenhän on menettänyt merkityksensä lainsäädännön myötä.

mukaan ja

eri konttorien tekemiseen toimintaan. Ohjelmassa siis vietetään eripituisia ajanjaksoja eri paikkakuntien konttoreissa ja työpäivät

Huh huh, historiankertaus rautaiselta ammattilaiselta pistää miettimään mitä kaikkea 40 vuoden sisällä onkaan ehtinyt muuttua.

Hypätään takaisin nykypäivään ja kysyn haastateltavilta, millainen on heidän työpäivänsä. Aloitetaan Atesta, joka avaa samalla tarkemmin Nordean graduate-ohjelmaa. Hänen vastuualueitaan ovat Pohjois-Pohjanmaa sekä Kainuun alue ja käytännössä graduate-työntekijän tarkoitus on päästä mahdollisemman paljon

EGONOMI

15

vaihtelevat konttorin ja heidän antamiensa tehtävien mukaan. –Tarkoituksena on oppia tekemisen kautta eikä pelkästään katsojan roolissa, konttorin kanssa on eräänlainen oppi-isä–kisälli –suhde, Atte kertoo.

Oulun Kirkkokadun konttorissa hän on työskennellyt kesäkuun alusta lähtien ensin kolme kuukautta palvelukonttorissa kassapuolella ja sen jälkeen kuutisen viikkoa rahoituksen ja lainanannon konttorissa. Tällä hetkellä Atte työskentelee neljättä viikkoa säästämisen ja sijoittamisen konttorissa ja on ollut tämän viikon tutustumassa Nordea Private:n yksikköön.

Monipuoliselta siis kuulostaa. Atte on ehtinyt myös pitää lukiolaisille esittelyjä nuorten pankkiasioissa sekä oli järjestämässä aamutilaisuutta finanssilaisille uuden yhteistyön kunniaksi.

Matilla suurin osa ajasta päivässä menee neuvontakonttorin johtamiseen. Hän kertoo olevansa mielellään kontaktissa opiskelijoihin ja hänellä onkin muutama projekti käynnissä yliopistolla nimenomaan opiskelijayhteisöjen kanssa. Hän solmi myös Finanssi ry:n ja Nordean yhteistyösopimuksen yhdessä yrityssuhdevastaavamme kanssa. Asunnonvälityksestä on tullut iso bisnesalue Nordealle ja hän tekee päivittäistä yhteistyötä välittäjien kanssa.

Päivä alkaa noin klo 8.30 aamupalaverilla, jossa briiffataan työntekijät päivään tai tulevaan viikkoon. Palavereissa käsitellään kansallisen pankin tapaan usein valtakunnallista materiaalia ja ajankohtaista asiaa myös muista kaupungeista. –Eli kaikkea ei tarvitse tuottaa itse, Matti toteaa.

No onko Nordealla kivaa? Matti toteaa heti että on tykännyt olla, luonnollisesti. Hän ei ole koskaan vakavissaan harkinnut siirtymistä toisiin työtehtäviin tai toiseen yritykseen. Ura on ollut nousu-

johteinen ja vaihtamalla töitä keskimäärin viiden vuoden välein on pitänyt hänet hyvässä vireessä. Riittävän suuri talo mahdollistaa sen, että voi tehdä erinäköisiä töitä omista osaamisistaan ja mielenkiinnonkohteista riippuen.

–Nälkä kasvaa syödessä, Atte jatkaa.

–On kiva saada jatkuvasti lisähaasteita: kun itse heittäytyy ja antaa itsestään kaiken niin talo antaa takaisin. Matti jatkaa toteamalla yksiselitteisesti, että jos vain tahtoa löytyy niin pääsee kyllä eteenpäin, kaikki on itsestä kiinni. Pankkialalla kaikki lähtee ruohonjuuritasolta vaikka työntekijällä olisikin alan akateeminen koulutus. Pankkitoiminnan perusasiat täytyy kaikkien harjoitella.

Hyvänä sääntönä toimii se, että tekee hommat niin hyvin kuin mahdollista portaasta riippumatta.

Mitä

kautta

ekonomiopiskelija

tai vastavalmistunut ekonomi pääsee teille tositoimiin? Atte toteaa heti, että mahdollisuuksia on lukuisia ja graduate-ohjelma on yksi ja erittäin suppea kanava päästä töihin Nordealle. Valtakunnallisesti ohjelmaan otetaan vuosittain muutama kymmennen ihmistä.

Matti ottaa puheeksi Nordean Asiakaspalvelun konttorin Alppilassa, jossa tälläkin hetkellä työskentelee lukuisia finanssilaisia.

Hänen mielestään se on erittäin hyvä reitti aloittaa pankkitoiminta.

Heitän ilmoille kysymyksen siitä, onko pääosin pehmeiden aineiden (johtaminen, kansainvälinen liiketoiminta, markkinointi) lukijoilla mahdollisuuksia alalle jos se alkaa kiinnostamaan vaikkapa opiskelujen ollessa jo loppuvaiheessa tai kokonaan päättyneet. Matti kertoo rahoituksen ja laskentatoimen opintojen olevan ehdottomasti hyödyksi, sitä edellyttää jo pankin työtehtävätkin. Yrityspankissa puolestaan

täytyy hallita taloushallinnon tehtävät.

Laskentatoimen ja rahoituksen perusteet hallitsemalla pääsee kuitenkin jo pitkälle ja Atte toteaa muun muassa laskentatoimen peruskurssien olevan riittävä pohja pankkiuraa aloittelevalle. –Suomen pankkitoiminnan johdossahan on ollut juristejakin, Matti naurahtaa.

Itseäni askarrutti kysymys siitä, millaisia taitoja kyltereiden pitäisi kehittää akateemisen tiedon kartuttamisen lisäksi opiskeluaikanaan. –Sosiaaliset taidot ovat tärkeimpiä, Matti toteaa ykskantaan.

Pankkitoiminta on pohjimmiltaan jatkuvaa asiakaspalvelua ja erityisesti esimiestehtävissä hyvät sosiaaliset taidot ovat ensiarvoisen tärkeitä, jotta pystyy johtamaan ihmisiä. Jos piiloutuu opiskeluaikanaan kirjojen taakse, niin tämänkaltaiset taidot eivät kehity. Täytyy tulla ihmisten kanssa toimeen jotta pystyy toimimaan edukseen työyhteisössä.

Atte yhtyy Matin sanoihin yksimielisesti. Hän haluaa myös ottaa esiin tasapainon tiedon ja taidon sekä motivaation välillä; tiettyyn pisteeseen asti pärjää tiedolla ja taidolla, mutta motivoitunut ihminen oppii ja pääsee etenemään. Hän kehottaakin pitämään yllä motivaatiota ja muistuttaa, ettei sitä voi synnyttää aidosti ulkoisesti.

–Jos aikoo pankkialalle niin täytyy olla siitä motivoitunut, pitää siis tehdä sitä mikä kiinnostaa, Matti jatkaa. Hänen mukaansa täytyy myös hyväksyä se, että isossa organisaatiossa työskennellään tiettyjen sääntöjen puitteissa ja esimerkiksi työajat ovat pitkälti ennalta määrätty.

–Täällä ei voi sillä tavalla valita, Matti toteaa viitaten yrittämiseen. Se ei kuitenkaan missään tapauksessa rajoita yksilön luovuutta.

Viimeiset vinkit finanssilaisille tulevat yksimielisesti molemmilta haastateltavilta: Kotoa ei haeta töihin - olkaa aktiivisia.

Ole varovainen siitä mitä haluat saavuttaa, se voi mitä luultavimmin toteutua.

Oma aktiivisuus on tärkeintä uralla etenemisessä.

16

EGONOMI

18-28 -vuotiaille Venytä enemmän irti rahoistasi

Nordean Check-in – asiakkaana saat hyviä vinkkejä ja tuntuvia etuja. Soita 0200 3000 (pvm/mpm) ma–su 24h/vrk tai lue lisää osoitteessa nordea.fi/checkin

Teemme sen mahdolliseksi

Oulun seudun konttorit 0200 3000 nordea.fi

finanssilaiselta kulttuuri & vapaa-aika

mik채 ihmeen

leijasurffaus teksti & kuvat akseli kurttio

Leijakoulu Lappis www.lappis.fi

18

EGONOMI

Oulun tasaiset tuulet ja matalat hiekkarannat ovat maailmanluokan harrastuspaikkoja, joten onkin onni opiskella ja asua Oulussa.

Leijasurffaus, leijalautailu, kitetys, kiteboarding, kitesurfing, rakkaalla lapsella on monta nimeä, mutta mitä se leijasurffaus oikeasti on?

Leijalautailu on Mauilta lähtöisin oleva melko uusi ulkoilmaharrastus, joka on tullut Suomeen 2000- luvun alussa. Leijalautailussa käytetään apuna riittävän isoa vetoleijaa, jolla harrastaja pääsee liikkumaan vedessä tai lumella.

Suomessa leijalautailua harrastavia on arviolta noin tuhat henkilöä ja lajin pariin hakeutuu vuosittain satoja uusia harrastajia. Lajia onkin pidetty tällä hetkellä yhtenä eniten kasvavista vesiurheilulajeista.

Helposti mukaan lajin pariin

Olen Akseli Kurttio, 24, ja harrastanut leijalautailua noin 3 vuotta. Ensimmäiset vuodet menivät pääsääntöisesti talvella leijahiihtäen, mutta viimekesästä alkaen on vesillä surffaus ollut pääjuttuni.

Oulun tasaiset tuulet ja matalat hiekkarannat ovat maailmanluokan harrastuspaikkoja, joten onkin onni opiskella ja asua Oulussa.

Lajin pariin on helppo tulla ja suosittelenkin kaikille lämpimästi alkeiskursseja, joilla opetetaan perusteet leijasurffaukseen. Kursseilla saat eväät turvalliseen harjoitteluun,

sekä vinkit joilla turvaat myös muiden rannankäyttäjien turvallisuuden. Kun perusasiat ovat hallussa, niin voi aloittaa itsenäisen harjoittelemisen ja sen jälkeen kehitys on nopeaa. Oulussa kursseja tarjoaa Leijakoulu Lappis.

Leijakoulu Lappiksen ohjaaja Harri Rautavan mielestä leijalautailu ei katso ikää tai fyysistä kuntoa. Hän on kouluttanut kaikenikäisiä junioreista kuusikymppisiin ja jokainen on oppinut perusasiat muutamassa kerrassa.

Monipuolisuus ja itsensä haastaminen koukuttaa

Leijalautailusta mielenkiintoisen ja koukuttavan tekee sen monipuolisuus. Voit surffata rennon letkeästi tai harjoitella lukemattomia freestyle-temppuja, jolloin kehitettävää löytyy aina.

Voit leijahiihtää talvella jäänpäällä tai tunturissa ja kesällä vallata rannat. Ja varsinkin Oulussa ollaan onnellisessa asemassa, koska jokaiselle tuulensuunnalle löytyy useita rantoja maksimissaan tunninajomatkan päässä keskustasta.

Asuessani Espoossa oli ajomatka aina Hankoon tai Helsinkiin edessä jos sattui tuulinen päivä. Pakettiautoon kertyikin useampi tuhat kilometriä, kun Oulussa lähimmälle rannalle on matkaa ainoastaan muutama kilometri.

Leijalautailusta mielenkiintoisen tekee myös lajille ominaispiirteinen sosiaalisuus. On mukava hengailla rannalla ja vaihtaa kuulumisia sekä tutustua uusiin lajin harrastajiin.

Suosittelen lajia kaikille kiinnostuneille.

Toivottavasti nähdään rannalla!

Hyvä tietää - Leijalautailu kannattaa aloittaa kurssilla, jossa käydään läpi lajin perusasiat. Muun muassa Leijakoulu Lappis tarjoaa laadukkaita kursseja sekä vasta-alkajille että edistyneemmille harrastajille.

- Talvella 2015 Lappis järjestää kursseja Oulussa. Kurssien hinnat alkaen 200€ - Kiteilijän perusvarusteisiin kuuluvat leija, trapetsi, puomi sekä lauta tai muu laskuväline. Kypärän käyttöä suositellaan.

- Investointi omiin varusteisiin käytettynä lähtee noin 500 eurosta, mutta kursseilla saat välineet lainaan ja sinulla on mahdollisuus myös vuokrata varusteita.

- Leijakoulu Lappis tarjoaa uusia ja käytettyjä välineitä laidasta laitaan.

EGONOMI

19

kopolla on asiaa aleksi poropudas

n e n i iime

v n e od

vu

“Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että hallitustyöskentelystä voi oppia jopa keskiverto kesätyöpaikkaa enemmän.”

Näin loppuvuodesta luulisi että voi pysähtyä paikalleen ja katsoa rauhassa kulunutta vuotta taaksepäin. Niin tuli kyllä tehtyä kun kirjoitin toimintakertomusta kuluvasta vuodesta ja edunvalvonnan toimintasuunnitelmaa ensi vuodelle. Omana kopovuotenani laitoin alulle niin monta erilaista asiaa, että tekemistä jää myös ensi vuodelle.

Loppuvuoden työssäni keskeisimpiä teemoja ovat olleet muun muassa kauppakorkeakoulun uudistuva opiskelijarekrytointi, sekä opintopisteiden saaminen opiskelijajärjestössä ja luottamuspesteissä toimimisesta.

Tähän mennessä kauppakorkeakoulun opiskelijarekrytointi on ollut lähinnä (nettisivujen ja muiden sähköisten lisäksi) yksittäisten henkilöiden lukiovierailujen ja muiden esiintymisten varassa (kuten Studia-messut ja Oulun yliopiston Abipäivät). Heti ensimmäisessä lukiovierailuihin liittyvässä palaverissa keväällä keskustelimme kauppakorkeakoulun kanssa mahdollisuudesta erilaiseen toteutustapaan.

Nykyiseen lukiovierailu-konseptiin halutaan muutos, sillä se ei palvele tarkoitusperiään parhaalla mahdollisella tavalla.

Lukiovierailut ovat hyvä keino opiskelijarekrytointiin, mutta niiden laatua on vaikea tarkkailla, eikä kaikkiin lukiohin löydy vierailijoita.

Keskusteluissa syntyi ajatus ja toive erillisestä opiskelijarekry-tiimistä (kenties nimeltään ABI-tiimi?), joka hoitaisi vierailuja ja organisoisi toimintaansa pitkälti it-

20

EGONOMI

senäisesti. Nyt idea on päässyt jo sille asteelle, että kauppakorkeakoulu on budjetoinut ensi vuodelle varoja opiskelijarekrytoinnin uudistamiseen.

Tarkat tiedot selviävät varmasti ensi vuoden alkuun mennessä, ja mahdollista rekrytointia kyseiseen tiimiin tehdään luultavimmin pian sen jälkeen, eli kevään aikana.

Korostettakoon että asia on tätä kirjoittaessani hyvin alkuvaiheessa.

Nykyisellään pienryhmäohjaus on ainoa luottamustoimi, josta myönnetään opintopisteitä (kaksi opintopistettä). Opintopisteiden myöntäminen on kauppakorkeakoulun päätettävissä. Tämän vuoden tavoitteenani on ollut että jatkossa mm. opiskelijajärjestön hallituksessa toimimisesta saataisiin esimerkiksi viisi opintopistettä.

Vanhassa tutkintorakenteessa opintopisteet menisivät joko harjoittelun korvaamiseen, tai muihin yliopistotasoisiin opintoihin. Uudessa tutkinnossa tämä opintojakso voisi korvata esimerkiksi harjoittelu- tai yritysprojektiosion, joka on kaikille pakollinen.

Opintopisteiden saaminen opiskelijajärjestöaktiivina toimimisesta on tärkeää opiskelijajärjestöjen jatkuvuuden kannalta. Esimerkiksi omaa hallituspestiäni voisi verrata noin 9kk mittaiseen osa-aikaiseen työskentelyyn opintojen ohessa.

Yhä tiukentuvien opintomenestysvaatimusten myötä opintopisteet saattavat olla monilla toimijoilla tiukassa ja vuoden mittaisesta työskentelystä voi oppia kuitenkin todella paljon työelämän kannalta relevantteja asioita ja taitoja. Henkilökohtaises-

ti olen sitä mieltä että hallitustyöskentelystä voi oppia jopa keskiverto kesätyöpaikkaa enemmän.

Tekemistä siis riittää vieläkin! Vuoden loppu kuitenkin lähenee ja ensi vuoden toimijat, niin hallitus kuin toimikunnatkin, on jo valittu. Kokonaisuudessaan vuosi Finanssin Kopomiehenä on ollut intensiivinen ja huikea kokemus. En vaihtaisi sitä mihinkään.

En myöskään millään malta lopettaa ainejärjestöaktiivin uraa tähän, joten etteköhän näe minut myös jatkossa kaikenlaisessa Finanssiin, tavalla tai toisella, liittyvässä toiminnassa mukana. Kiitos kaikille vuoden aikana tsempanneille, toimikunnalle, hallitukselle ja vanhoille toimijoille. Kiitos myös teille rakkaat Finanssilaiset ja tsemppiä vuoden vikoihin opintosuorituksiin!

Viimeistä kertaa teidän Kopomiehenä, Aleksi Poropudas

Pienehkö kahvivertailu – luettavaksi kahvin kanssa

teksti & kuvat niklas alho

vertailu suoritettu sokkona mokkamasterilla Kahvi on allekirjoittaneelle, sekä varmasti monelle muulle finanssilaiselle osa arkea ja vapaa-aikaa. Itselleni se on äärimmillään keino, jolla saan silmäluomeni taisteltua auki ja moottorin kylmästartattua. Parhaimmillaan kahvi kuitenkin on se pieni luksus-tekijä, joka mahdollistaa täydellisen rentoutumisen.

Ja koska kahvi on läsnä niin monena hetkenä, Egonomin toimittaja päätti vähän selvittää onko muun muassa kahvin hinnalla tai paahtoasteella loppujen lopuksi niin paljon väliä. Tunnetusti makuasioista ei voi juurikaan kiistellä, eikä selvityksen otanta ole rahoituksellisista syistä järin suuri. Pitkän linjan kahvinku-

luttajana toimittajalla kuitenkin on jonkin verran kokemusta kaikenlaisista kahveista, niin hyvistä ja huonoista. On niitä joita ei toivoisi kenenkään juovan, ja niitä joista ei vain saa tarpeekseen. Hyvä kahvi riippuu monesta tekijästä ja hyvä tarkoittaa eri asiaa lähes kaikille. Niin laihaa että kahvikupin pohja kuultaa läpi? Vai niin jäykkää että lusikka juuttuu kahviin pystyyn?

Maitoa? Sokeria? Vai juodaanko mustana?

Sanotaan että reseptejä on niin monta erilaista kuin on kokkiakin. Hyvätkin raaka-aineet voi pilata huonolla keittämisellä, tai sitten huonosta raakaaineesta voi taidolla saada ihan siedettävän lopputuloksen. ”Kuka keitti kahvit?” ja

yleensä vastauksesta riippuen päädytään siihen, onko kahvi juotavaa vai kaadetaanko pois ja keitetään uudet.

Koska toimittaja pyrkii pitämään vertailun mahdollisimman objektiivisena, vertailee hän sokkona kolmea eri vaaleaa ja kolmea eri tummapaahtoista kahvilaatua. Mainittakoon vielä että kunkin laadun osalta vertailussa on kallein ja halvin, mitä lähi-Prismasta löytyi, sekä yksi siltä väliltä.

Tarkoituksena on löytää näistä kuudesta verrattavasta hinta-laatu -suhteeltaan paras kahvi, joka olisi hintansa puolesta vielä kahvin suurkuluttaja-kylterillekin järkevä vaihtoehto.

EGONOMI

> 21

X-tra

Jacobs Krönung

Kahvin tuoksu jo hieman tympeä. Kaiken kaikkiaan mieto, eikä juurikaan jälkimakua. Tylsä.

Hyvin vaaleapaahtoinen.

Muistuttaa aromeiltaan ja maultaan pika-kahvia.

Vahva tuoksu ja voimakas jälkimaku. Aiheutti apulaistestaajalle vatsanväänteitä. Alkumaku ei juurikaan minkäänlainen, mutta jälkimaku hieman kitkerä. ”Ihan ok.”

1,5/5

2,5/5

Juhla Mokka

3,59€/pkt 7,18€/kg

Rainbow tummapaahto

Voimakkaat aromit.

Kohtuullisen voimakas jälkimaku. Ensimmäisenä tulee mieleen, että tällä ainakin herää aamulla, muttei ole mikään makunautinto. ”Tää on tällästä millä saa mahan kipeäksi.”

Myös miellyttävät aromit kuten edellisessä, mutta erona edelliseen hieman miedompi maku. Pehmeä. Ehkä hieman liian mitäänsanomaton omaan makuun, kuitenkin parempaa kuin 3 ensimmäistä!

1,89€/pkt 3,78€/kg

i

hv a k s

i kilt

1/5

vo 22

EGONOMI

2,79€/pkt 5,58€/kg

3,5/5

3,95€/pkt 7,9€/kg

Presidentti Black Label

Todella tumma, miellyttävän tuoksuinen, ei liian voimakas alku tai jälkimaku, pehmeä mutta silti sopivan voimakas. Toimittajan mielestä selkeästi paras tähän mennessä.

Hyvät aromit. Melko vahva alkumaku, ei kuitenkaan pärjää kahdelle edelliselle, ehkä vähän tylsähkö loppumaku. Menettelee paremman puutteessa!

Löfbergs Kharisma

a! j a itt

5,30€/pkt 10,60€/kg

4/5

5,49€/pkt 12,20€/kg

2,5/5

“

Tarinan opetus oli jälleen se, ettei pitäisi tuomita pakettia merkin tai tässä tapauksessa hinnan pohjalta! Täytyy mennä karun ulkokuoren sisälle ja katsoa, mitä sieltä löytyy.

Pikaisten arvioiden jälkeen päästiin siihen pisteeseen, että testattavat paljastettiin. Ja kappas! Suurin yllätys ainakin itselle oli myös Finanssin kiltahuoneella juotavan Juhla Mokan sijoitus.

Arvioista huolimatta kyllä ainakin allekirjoittanut valitsee kiltiksen kahvin joka kerta sen sijaan, että ostaisi take-awayn kahvilasta. Toisaalta sokko-testin voittaneeseen Löfsbergiin nähden hinta-eroa ei ole juurikaan, mutta sen sijaan makumaailma on tyystin erilainen. Osin sen takia että Löfsberg on hyvin tummapaahtoinen ja Juhla Mokka puolestaan vaalea.

Toinen silmiinpistävä seikka oli Rain-

bowin tummapaahdon sijoittuminen. Kaupassa moinen paketti 2,79e pakettihinnalla saa ainakin allekirjoittaneen kiertämään kyseisen paketin kaukaa.

Tarinan opetus oli jälleen se, ettei pitäisi tuomita pakettia merkin tai tässä tapauksessa hinnan pohjalta! Täytyy mennä karun ulkokuoren sisälle ja katsoa, mitä sieltä löytyy. Esimerkiksi testin kallein Presidentti Gold Label ei vakuuttanut lahjomatonta raatia hienosta paketista huolimatta. Vielä kaupassa testikahveja valitessa Presidentti vaikutti huomattavasti lupaavammalta, kuin Rainbowin tekele. Kappas, asetelmat kuitenkin muuttuivat.

Toisaalta testin tuloksena saattoi huomata, että tummapaahtoiset kahvit menestyivät allekirjoittaneen mielipiteen mukaan paremmin, mikä taas voi olla seurausta siitä että toimittaja itsekin juo kotonaan tummaa paahtoa. Siksi suuren yleisön kattavia yleistyksiä on hankala vetää. Jonkun mielestä juurikin Juhla Mokka on se paras.

Loppukaneetiksi voisin vielä sanoa, että oma valinta on ehdottomasti Löfsberg (koska: once you go black you never go back). Vaaleapaahtoisista valinta olisi Jacobs. Ugh olen puhunut!

teema kulttuuri & vapaa-aika

a a m a j o et

ti

u o

a s s u l

rahkamaa i saara t e k st saara rahkamaa t ku va f li c kr

Kun juhliminen alkaa ottaa koville, eikä huonon sään takia ulkoilukaan ole mahdollista viettää aikaa, on aika turvautua keinoihin joita rivikylterille harvemmin tulee mieleen. Shoppailun ja kahvittelun sijaan lähdimme kokeilemaan Oulun Heurekaa, Tietomaata.

24

EGONOMI

Tietomaa on Suomen ensimmäinen yleistiedekeskus joka sijaitsee Oulun keskustan liepeillä. Joskin tiedekeskus itse mainostaa paikan helppoa tunnistettavuutta 45 metriä korkealla näköalatornillaan, oli kylterin suhteellisen vaikea löytää oikeaa sisäänpääsyä ja koko tiedekeskuksen kiertämisen jälkeen löytyi oikea ovi.

Pääsylippu aikuisilta maksaa 15 euroa, perhelippu (kaksi aikuista ja kaksilasta, tai yksi aikuinen ja kolme lasta) 43 euroa sekä lastenlippu 11 euroa. Opiskelijat ovat onneksi Tietomaassa älykkyydeltään laskettu 6-15-vuotiaan tasolle, joten opiskelijalippu maksaa ainoastaan lastenlipun verran eli 11 euroa. Alle kuusivuotiaan ei tarvitse maksaa sisäänpääsyä ja samaan kategoriaan olisi oululainen kylterikin kuulunut, sillä mieli palasi vähintään kolmevuotiaan tasolle suurta tiedekeskusta kiertäessä.

Lähdimme kiertämään Tietomaata (oletettavasti) ohjeistetussa järjestyksessä, portaat ylös ja tutkimaan. Tässä vaiheessa on hyvä mainita, että kokeiluhenkilöillä ei ollut tietoa siitä, mitä tiedekeskus sisältää, onko vaihtelevia näyttelyitä, onko ruuhkaa, minne pitää mennä, mihin saa koskea.

Ensimmäisessä

näyttelykerrok-

riitti kahdelle tytölle paljon tekemistä. Ensimmäisenä “MOB - man overboard – mies yli laidan” –näyttelyssä keskityttiin ”tarkastelemaan meren ja ihmisen vuorovaikutusta” ja kaikkea muuta mereen liittyvää mm. kuinka hukuttaa Oulu meren alle. Edelleen näyttelystä löytyy myös humanistitieteistä (historiasta) kiinnostuneelle 1859 Oulun edustalle uponneen Sophia Maria purjeveneen tarina.

Samasta kerroksesta löytyi myös ehdottomasti tiedekeskuksen hauskimmat laitteet, vuoristoratasimulaattori, nosturisimulaattori sekä lentokonesimulaattori. Lyhyesti sanottuna voidaan todeta, että 21-vuotias kylteri on jo liian vanha oikeaan vuoristorataan ja simulaattorissakin tuli paha olo, nosturikuskin ura tulisi olemaan menestys ja syystä silmälasit omaava ihminen ei saa lentää lentokonetta. sessa

päästiin näköalatorniin jonne mentiin lasihissillä (aina kolmevuotiaasta asti ollut yhtä siisti juttu). Näköalatornin päällä löytyi erilaisia illuusioon liittyviä kuvia ja pyöriviä juttuja, joita minun pääni ei jälleen kestänyt. Näin Simulaattoreiden vierestä

ollen tornin hienoimmaksi kohdaksi jäi oikeat näköalat.

Portaat alas ja lisää actionia. Matkalla pääsi näkemään miltä hammasharjan harjas näyttää 10 000-kertaisena, kuvottavaa, lasten mielestä varmaan mielenkiintoista. Ja kun käveltiin 45 metriä korkeasta tornista alas, jouduimme edelleen kävelemään takaisin näyttelykerroksiin, ylös. Päivän treenit tehty. Pääsimme takaisin ensimmäiseen näyttelykerrokseen, jossa oli ehkä tiedekeskuksen mielenkiintoisin osuus.

X vai Y – näyttely on testikokonaisuus naisten ja miesten väitetyistä eroavaisuuksista. Testejä pääsi tekemään vilauttamalla omassa sisäänpääsyrannekkeessa olevaa viivakoodia. Tiedekeskus mainostaa vierailijan pääsevän ottamaan selvää, pitävätkö erilaiset väittämät miesten ja naisten välisistä taidollisista ja muista eroista paikkaansa.

Oli erilaisia nopeus-, tarkkuus-, ja luovuustestejä joista sitten näki oman tuloksensa lisäksi, naisten keskiarvon, sekä miesten keskiarvon. Itselle tuli ainakin todistettua, että kärsivällisyys ei riittänyt ohjeiden lukemiseen sekä, etten osaa edelleenkään pelata konsolipelejä ja että omaan myös miesten huumorin.

Toiseen näyttelykerrokseen päästessä, olimme saaneet aikaamme tuhlatuksi jo noin kaksi tuntia. Olimme nälkäisiä ja levottomia. Iloa toivat alle kymmenenvuotiaat lapset jotka tuntuivat imevän meidänkin energiamme.

Kadotimme sen ”kaikkea on pakko kokeilla” –halun ja kiersimmekin toisen kerroksen nopeasti. Viimeiseen kerrokseen emme päässeet lainkaan.

Arvosteluasteikolla 0-5 antaisin tiedekeskukselle 4 pistettä. Parannukseksi tosin aikuisille käyttäjille ehdottaisin kahden päivän ”ranneketta”, jotta jaksaisi käydä lävitse kaikki näyttelyt.

Tietomaa oli kuitenkin ehdottomasti hintansa veroinen näyttely.

Tietomaan näyttelyt:

MOB - Mies yli laidan X vai Y Encore Sporttimus Illuusiot Mikromaailma Tähtitiede Korukivikokoelma Näköalatorni

Aukioloajat: Ma - Pe 10-17 La - Su 10-18 EGONOMI

25

kyllin asiaa

kylteriyhdyshenkilö

kalle mäkäräinen

+358 44 3230791

kalle.makarainen@sefe.fi

kyllin hyvää Kalle suosittelee kaikkia fukseista ännännen vuoden opiskelijoihin osallistumaan Kylteripäiville 29.1.-30.1.2015 Jauhetaanpas vähän kulttuurista ja vapaa-ajasta. Mitä ne oikeastaan käsittävät tai tarkoittavat? Vanhana sopomiehenä en itsekkään osaa täysin avata käsitteitä, mutta itselle vapaa-aika on ainakin aina ollut sitä kuuluisaa irtiottoa harmaan arjen hektisyydestä ja hyrräävästä oravanpyörästä. Tämäkin taas käsitteenä on hyvin laaja-alainen, osalle sitä irtiottoa ovat hetket kiltahuoneella hyvän kahvin ja seuran äärellä.

Osa taas virittää aivonsa relausmodeen laittamalla lenkkitossut jalkaan ja lähtemällä sinne syksyn raikkaaseen ulkoilmaan sykkimään. Olipa keinona musiikki, taide, liikunta, ystävät tai yleinen löhöily, niin meiltä jokaiselta löytyy varmasti keinomme, jotka jaksavat kantaa meidät kaikki läpi tämän pimeän syksyn kohti joululoman herkkupöytiä ja nautiskeluja.

Vapaa-ajasta ja arjen irtiotosta löytyykin lähespä looginen aasinsilta seuraavaan asiaan. Kylteripäivät 2015. Mikä olisikaan sen parempi mahdollisuus yhdistää tämä kulttuurin ja vapaa-ajan kirjava yhtälö?

Kylteripäivät järjestetään ensi vuoden tammikuun lopulla Suomen Helsingissä, jossa on mahdollisuus nähdä ja ihastella tätä huisia ja makeeta kylterikulttuuria yhdessä vaikkapa pörssiläisten, preemiolaisten tai enklaavilaisten kanssa. Ja jos et sattumoisin tällä hetkellä tuntisi yhtään pörssiläistä, preemiolaista tai enklaavilaista, niin suosittelen vain sitä enemmän ottamaan sen irtioton ja lähtemään Kypälle heittelemään yläfemmoja muille kyltereille.

Yläfemmojen heittelyn lisäksi Kylteripäivien puhujat yhteiskunnan eri aloilta siivittävät matkaasi paremmat valmiudet omaavaksi kylteriksi (ja tulevaksi ekono-

26

EGONOMI

miksi), jakaen teesejään, oppejaan sekä hiljaista tietoaan. Ja tottakai Kypän päättävä beach-sillis tarjoaa mahdollisuuden paeta niitä tammikuun hyisiä pakkasia ja vetää päälle ne kaapin pohjalla kesältä lojuvat bikinit tai vyölaukku, shortsi ja sandaalit yhdistelmät.

Kyllisetä suosittelee siis Kylteripäiviä kaikille niin fukseista siihen kuuluisaan ännännen vuoden opiskelijaan, joten kalenterit käteen ja varatkaa vapaaksi ajankohta 29.1-30.1.2015 Kylteripäiviä varten!

Ennakkofiilistelyjä ja ilmoittautumisohjeita varten kannattaa käydä tykkäilemässä Facebookissa löytyvästä ”Kylteripäivät”-sivustosta. Tarkkasilmäisimmät saattaa bongata myös allekirjoittaneen sieltä löytyvistä mainosvideoista ;) Tämän Egonomin teemalla kulttuurilla on toinen looginen aasinsilta jatkaa seuraavaan ajankohtaiseen asiaan. SEFE:n rintamalla nimittäin tapahtuu suuria ensi vuoden alusta lähtien uuden brändimuutoksen myötä. Mikä ihmeen brändimuutos ja miten se meille kyltereille näkyy?

Suomen Ekonomiliiton viime kevään liittokokouksessa päätettiin pistää SEFE:n brändi täysin uusiksi, jota varten perustettiin brändityöryhmä. Brändityöryhmän ideoinnin myötä Suomen Ekonomiliiton uusi virallinen nimi ensi vuoden alusta lähtien tulee olemaan Suomen Ekonomit – Finlands Ekonomer. Myös teille vanhasta tutusta SEFE-lyhenteestä tulla täysin luopumaan, uusi virallinen lyhenne tulee olemaan ”Ekonomit”. Vaikka tämä suuri kulttuurimuutos saattaa hämmentää ja kuumottaa teitä alkuun, niin ei syytä huoleen. Palvelut pysyvät samoina kuten

ennenkin ja olen edelleen teille kylteriyhdyshenkilö.

Tulevaisuudessa saa (ja mielellään pitää) myös edelleenkin tulla kyselemään allekirjoittaneelta IAET-kassan kiemuroista, juristipalveluiden avusta tai Kauppalehden tilaamisesta. Ja eiköhän meikäläisellä myös ensi vuonnakin ole niitä aurinkolaseja teille piristämään sitä arkea tai vapaa-ajan juhlaa.

Tähän onkin hyvä lopettaa tämä teksti ja pistää homma pakettiin. Viimeisenä haluan toivotella jokaiselle nautinnollisia vapaa-ajan rientoja ja koittakaahan vielä jaksaa sykkiä syksyn loput hommat kunnialla kotiin, niin voi kevein mielin lähteä nauttimaan niistä joulupöydän herkuista.

Vanhalle hallitukselle vielä kiitokset tästä vuodesta ja uudelle hallitukselle onnea valinnasta!

Rakkaudella Kyllisetänne

Maailma, jossa odotukset on tarkoitettu ylitett채viksi. www.sefe.fi

facebook.com/ekonomiliitto

mitä tehdä

oulussa teksti saara lehtonen kuvat saara rahkamaa haastateltavat

Moni Ouluun muuttanut on varmasti pohtinut, mitä kaikkea Oulussa voikaan harrastaa.

Oulusta löytyy todella laaja valikoima erilaisia harrastusmahdollisuuksia, joita kannattaa käydä kokeilemassa. Oulun upeassa luonnossa voit liikkua ilmaiseksi, mutta monia lajeja pääsee myös harrastamaan opiskelijalle sopivaan edulliseen hintaan. Rankan opiskelijaelämän rinnalle on hyvä kehittää erilaisia aktiviteetteja, jotka auttavat jaksamaan rankassa opiskelija-arjessa. Seuraavaksi olen kysynyt koulumme opiskelijoilta heidän harrastuksistaan, jotka voivat saada sinutkin kokeilemaan jotain aivan uutta.

“

Perhokalastus on parhaimmillaan kesä-elokuussa.

Päivisin kalastus on mukavinta, mutta kuten ratahommissa yö on ”saamamiesten” aikaa…

1

Mitä harrastat ja kuinka usein?

2

Kuinka kauan olet harrastanut?

3

Mitä tarvikkeita tarvitsee, jos haluaa aloittaa ja tarvitseeko hankkia omia varusteita?

katja, fitness 1. Harrastan siis kuntosalilla käymistä tavoitteellisesti. Toiset haluavat sanoa, että harrastavat ”Fitness-urheilua”, mutta minä henkilökohtaisesti vierastan käsitettä.

2. Aloitin tavoitteellisen treenaamisen kolmisen vuotta sitten näin karkeasti arvioituna, mutta unelma Fitness –lavoista on viiden vuoden takainen.

3. Kuntosalikortti riittää aluksi ja esimerkiksi Pakkotoisto.comin sivuilta löytyy varmastikin vinkkejä oikeanlaiseen treenaamiseen – eli ainakaan aluksi valmentaja ei ole pakollinen, mutta tietenkin suotava tuki treeniin. Varsinaisia tarvikkeita ei sinänsä tarvitse, mutta itse olen kokenut parhaimmiksi investoinneiksi painonnostokengät, vetoremmit sekä vyön tukemaan keskivartaloa. Lisäravinteet ovat myös suotava apu kehittymisen tueksi.

4. Kuntosalijäsenyys maksaa noin 20€-70€ mutta itse en maksa mitään, koska olen kuntosalilla töissä, lisäravinteet maksaa noin 100€/kk, mutta tätäkään en maksa, koska ansaitsen lisäravinteeni tekemällä promotöitä Manninen Nutraceuticalsille. Vaatteet maksavat noin 0€-500€/kk: vaatteissa on iso hintahaarukka siksi, että kyllähän sitä voi siihen varusteurheiluun hurahtaa pahastikin.

“

5. Ratsastus on ympärivuotinen harrastus.

EGONOMI

5. Milloin vain, sehän tässä lajissa parasta onkin! Itse koen saavani parhaat energiat treeniin iltapäivällä, koska alla on hyvät yöunet ja mahdollisesti päiväunet sekä hirveä määrä ruokaa!

6. Oulussa on todellakin upeat puitteet lajin harrastamiseen, kuntosaleja on moneen makuun, joka puolella Oulua. Itse käyn näin off-kaudella viisi kertaa viikossa salilla ja tämän lisäksi huollan kehoani kaksi kertaa viikossa venytellen ja putkirullaillen. Dieetillä mukaan tulee kaikki aerobiset harjoitukset, jolloin treenimäärä voi nousta jopa 14 kertaan viikossa.

Rehellisesti voisin neuvoa lajia harkitsevia ensin miettimään, että onko valmis siihen kaikkeen arvosteluun ja henkiseen paineeseen minkä näin vahvasti ulkonäkökeskeinen laji jokaiselle aiheuttaa. Silloin kun perusteet eli henkinen puoli on kunnossa, tästä kyllä selviää sillä fyysisellä puolella.

fanni, ratsastus 1. Harrastan ratsastusta. Itse käyn yksityisellä Ville Peltokosken tallilla ratsastamassa vuokrahevostani noin pari kertaa viikossa.

2. Aloitin talleilla käymisen seitsemänvuotiaana. Vuosi sitten jouduin myymään hevoseni opiskeluiden aloittamisen takia, mutta tänä syksynä aloitin ratsastuksen taas uudelleen.

3. Välttämättä aloittaessaan ei tarvitse hankkia omia varusteita. Ratsastuskouluilta saa yleensä lainattua kypärän sekä satulan. Ratsastushousujen sijaan voi alkuun käyttää vaikka ihan perus juoksutrikoita. Jonkinlaiset luistamattomat hanskat olisi myös hyvä olla. Paita

30

Hieronta/muu huoltava palvelu kustantaa noin 40€-200€/kk sekä valmentaja 10003000€/vuodessa. Erikseen kaikkeen kisaan liittyvään menee noin 1000€ (bikinit, kengät, kisavärit, meikki, kynnet, ripset, hiukset, hotellit ja niin edelleen.

sekä takki on plussaa.

4. Ratsastus voi olla kallis harrastus, mikäli haluaa panostaa varusteisiin ja käy hyvätasoisessa valmennuksessa. Ihan perus ratsastustunnit ratsastuskoululla maksavat Oulun alueella noin 20-30 euroa kerta. 10-kerran kortin saa noin 240 eurolla.

5. Ratsastus on ympärivuotinen harrastus.

6. Oulusta löytyy monia eri ratsastuskouluja.

Internetistä löytyy monia eri vaihtoehtoja.

4

Kuinka paljon syntyy kustannuksia? (tarvikkeet, ja harrastusmahdollisuus)

5

Milloin paras aika harrastaa? (päivällä/yöllä/talvella/kesällä)

6

Millaiset harrastusmahdollisuudet Oulussa on?

aleksi, melonta 1. Melan heiluttelua, eli kansankielellä melontaa.

2. Ensimmäisen kerran taisi mela olla kädessä kymmenvuotiaana, mutta varsinaiseksi harrastukseksi kyseinen laji tuli vasta pari vuotta sitten. Syksyllä 2014 muutto meren ja joen äärelle innosti liittymään melontaseuraan, josta välineitä saa helposti omaan käyttöön.

3. Kanootti/kajakki, mela, kelluntaliivit, aukkopeite. Omat varusteet eivät ole välttämättömät mikäli liittyy melontaseuraan, josta varusteet saa lainaan lähes ilmaiseksi.

Oulun seudulta löytyy myös paikkoja joista varusteita voi vuokrata muutamasta tunnista eteenpäin.

4. Vuokrakajakit/kanootit ovat yleensä noin 30€/päivä varusteineen, mutta itselleni

kustannukset ovat noin 30€/kausi, koska melontaseura K&C mahdollistaa välineiden lainan lyhemmille ajoille ilmaiseksi. Mikäli omat varusteet haluaa hankkia, ovat kustannukset 1000€ ylöspäin.

5. Melomaan pystyy käytännössä vuorokauden ympäri ja niin kauan kunhan järvissä/joissa/meressä ei ole jäätä. Parhain aika omasta mielestäni on silloin kun on lämmintä!

6. Oulu tarjoaa hyvät mahdollisuudet melontaan viereisen meren ja läheisten jokien ansiosta. Mikäli melominen kiinnostaa suosittelen liittymään melontaseuraan (OSM - Oulun Seudun Melojat, K&C ry), josta välineiden lainaus ja vuokraus onnistuu huokeaan hintaan. K&C ry järjestää myös jäsenilleen yhteisiä reissuja lähialueen kohteisiin ja tarjoaa myös opetusta.

emmy, kiipeily 1. Harrastan yläköysikiipeilyä sisällä sekä kallioilla. Kiipeilen noin kaksi kertaa viikossa.

2. Olen harrastanut kiipeilyä vasta puolivuotta.

3. Jos aloittaa kiipeilyn sisällä, et tarvitse jalkaasi kuin trikoot. Esimerkiksi Oulun kiipeilykeskuksesta saa vuokrattua kaikki tarvittavat varusteet. Jos aikoo mennä itsenäisesti kalliolle kiipeilemään, tarvitaan esimerkiksi omat köydet ja valjaat. Kallioille järjestetään myös kursseja, jolloin on mahdollista saada varusteet järjestäjiltä.

4. Jos aikoo kiipeillä pelkästään sisällä, kustannukset ovat pienemmät. Moni ostaa omat kengät, valjaat, magnesium-pussin ja varmistuslaitteen. Kustannukset ovat noin 300 euron luokkaa. Kun kiipeillään ulkona, tarvitaan enemmän tarvikkeita, kuten esimerkiksi oma köysi ja sulkurenkaat. Ulkokiipeilyn kustannukset pelkistä varusteista on noin 500 euron luokkaa.

Kallioilla kiipeily ei sinänsä maksa, sillä sinne ei tarvitse mitään kertakortteja. Tarvitsee ainoastaan hankkia oikeanlaiset varusteet.

Sisällä, esimerkiksi Oulun kiipeilykeskuksessa 10-kerran kortti maksaa opiskelijoille 68 euroa. Kokeilemaan pääsee 16 euron hintaan, johon kuuluu myös vuokravarusteet sekä opastus. Kustannukset riippuvat paljon siitä, kuinka paljon ja missä kiipeilee.

www. oulunkiipeilykeskus. com

5. Ulkona kiipeily on parasta kesällä ja syksyllä. Keväällä ja talvella on mahdollista harrastaa jääkiipeilyä. Aina on hyvä aika kiivetä! En suosittele pimeässä lähteä kiipeilemään, ainakaan yksin.

6. Oulusta löytyy mahtava Oulun kiipeilykeskus, jossa on hyvät mahdollisuudet aloittaa harrastaminen! Suosittelen aloittamaan kiipeilyn sisällä.

Lisätietoa löytyy osoitteesta http://www.oulunkiipeilykeskus.com/.

EGONOMI

31

jaakko, crossfit www. crossfitoulu. com

1. Harrastan Crossfittiä. Itse pyrin käymään 3-4 kertaa viikossa, välillä enemmän, välillä vähemmän.

2. Olen harrastanut lajia noin 2 kuukautta, eli laji on minullekin vielä aika uusi tuttavuus.

3. Alkuun riittää shortsit, t-paita ja urheilukengät. Crossfit saleilta löytyy kaikki tarvittavat harjoitteluvälineet, tuet ja magnesiumit.

Monet haluavat kuitenkin vähän ajan kuluttua ostaa omat varusteet, esimerkiksi hyppynarun ja rannetuet.

4. Pari kuukautta kestävä peruskurssi mak-

saa noin 200€, jonka jälkeen treenaaminen maksaa noin 200-250€/3kk. Periaatteessahan Crossfittiä voi harrastaa missä tahansa, mutta saleilla on erittäin hyvä yhteishenki ja tsemppi, joten on mukavampaa käydä tutulla salilla.

Saleilla on myös ohjaajat mukana koko ajan, jotka varmistavat, että tekniikka pysyy kunnossa ja vältytään turhilta loukkaantumisilta.

5. Aamusta iltaan kesät talvet, aina kun salit ovat auki.

6. Oulussa crossfit mahdollisuuden tarjoaa ainakin www.crossfitoulu.com. Kannattaa käydä tutustumassa!

susanna, lumilautailu 1. Lumilautailua niin parkissa kuin offareillakin.

2. 8-vuotiaana vaihdoin suksista lautailuun ja parkkia olen laskenut viimeiset 4 vuotta.

3. Lautailuun tarvitsee lumilaudan siteineen, monot, kypärän ja ulkoiluvaatteet. Lasit ovat valinnaiset.

4. Kustannuksia syntyy aika paljon riippuen siitä, onko laskettelukeskus lähellä vai kaukana. Itselläni on joka vuosi ollut laskettelukeskus lähellä, johon on vuosittain mennyt noin 300€ kausikorttiin. Jos kauemmaksi lähtee laskettelemaan, voivat kustannukset nousta todella korkeiksi. Tietysti myös varusteet maksavat. Laudan voi ostaa käytettynä 50€, mutta uutena hyvä lauta siteineen voi maksaa jopa 500€. Myöskin hyviin laseihin voi mennä pari sataa euroa helposti. Välineet kuitenkin kestävät pitkään, joten niiden kustannus 32

EGONOMI

ei loppujen lopuksi ole suuri.

5. Lumen kannalta paras aika harrastaa lautailua on talvella. Yleensä rinteet ovat arkipäivinä tyhjillään, jolloin jonottamiseen ei tarvitse käyttää aikaa ja näin ollen laskeminen on tehokasta. Viikonloppuisin rinteille mennessä ei kannata luoda mitään suuria odotuksia, sillä yleisesti jonot, rinteet ja snowparkit ovat täynnä porukkaa. Tietenkin kesällä voi lähteä kavereiden kanssa Alpeille tai Norjaan laskettelemaan jäätiköille, jos kustannuksista ei ole kiinni.

6. Harrastusmahdollisuudet Oulussa ovat kohtalaiset. Itse olen vasta muuttanut Ouluun, joten en ole vielä päässyt kokeilemaan kaikkia mahdollisuuksia. Ouluun on tullut vanhalle kaatopaikalle perustettu Ruskotunturi. Oulusta on myös lyhyt matka Syötteelle sekä muihin laskettelukeskuksiin, kuten Rukalle.

lasse, perhokalastus 1. Harrastan perhokalastusta. Kuuleman mukaan liian usein.

2. Olen harrastanut kalastusta polven korkuisesta asti. Perhokalastukseen sytyin 12-vuotiaana.

3. Perhokalastus vaatii välineiltä vähän enemmän, kuin normaali kalastus. Alkuun pääsee perus tarvikkeilla, kuten kela, siima ja vapa yhdistelmällä, perhoja unohtamatta.

Paikasta riippuen myös kahluuvarusteet (kengät sekä housut) kuuluvat perhokalastajan arsenaaliin. Suomen peitteisten rantojen takia ”kurahousuissa ravaaminen” on miltei välttämätöntä, jotta kalastus olisi tehokasta ja nautittavaa.

4. Tässä lajissa välineillä on valtava rooli.

Tämän takia on turha lähteä ostamaan halpaa kiinalaista 30–50 euron settiä, koska niillä ei saa kuin chiquitan otsaan ja harrastus saattaa jäädä siihen. Markkinoilta löytää nykyisin kohtuullisen edullisia ja laadukkaita paketteja hintahaarukalla 150e-190€.

Perhokalastusaiheisilta foorumeilta löytää

myös todella hyviä käytettyjä paketteja halpaan hintaan. Nuori kapitalistin alku voi saada kaikki tarvittavat varusteet 200–400 eurolla, sisältäen myös kahluuvarusteet. Alkuinvestointi on aika korkea, joten suosittelen aluksi lainaamaan kaverin tai tutun varusteita, ja tutkailla miten tämä ”huispaaminen” kolahtelee.

5.

Perhokalastus on parhaimmillaan kesä-elokuussa. Päivisin kalastus on mukavinta, mutta kuten ratahommissa yö on ”saamamiesten” aikaa…

6. Oulun läheltä löytyy hyviä koskikalastuspaikkoja Kiiminkijoelta ja Kainuun alueelta.

Perhokalastus on lajina todella haastava ja palkitseva. Tämä sopii kaikille luonnossa viihtyville ihmisille sukupuoleen katsomatta.

“I go fishing not to find myself but to lose myself.” –Joseph Monniger

www. oulunseudunperhokalastajat. com

Lisätietoa perhokalastuksesta löytyy esimerkiksi osoitteesta http://www.oulunseudunperhokalastajat.fi/

Uuden lajin aloittaminen tai edes kokeileminen voi olla hyvinkin antoisaa. Oulu tarjoaa upeita mahdollisuuksia siihen, joten kannattaa rohkeasti kokeilla jotakin aivan uutta.

Parhaassa tapauksessa se voi viedä mukanaan ja voit saada uuden harrastuksen.

EGONOMI

33

oulun ekonomeilta teemu kemilä

Taide ja kulttuuri lisäävät hyvinvointia Teemu on pienentänyt oululaisten ekonomien ennenaikaista kuolemanriskiä ja parantanut heidän terveyttään jo 10 vuotta Oulun ekonomien kulltuurivastaavana.

On todettu että kulttuuriharrastuksilla, joissa ihminen on mukana katsojana tai kuuntelijana, on positiivista vaikutusta terveydentilaan. Ne synnyttävät myös yhteisöllisyyttä ja verkostoja, jotka auttavat ihmisiä hallitsemaan elämää paremmin ja luovat edellytyksiä niin yksilölliselle, yhteisölliselle kuin elinkeinoelämänkin menestykselle. Näin kertyy myös sosiaalista pääomaa. Se taas hyödyttää taiteen ja kulttuurin harrastajia myös terveyden puolesta.

On tutkimuksia, joissa todetaan että sosiaalisen pääoman kerryttäminen pienentää ennenaikaisen kuoleman riskiä. Taide ja kulttuurin harrastaminen tuovat merkityksiä elämään ja se voi saada ihmisen hetkeksi unohtamaan vaivansa ja kokemaan, että elämässä on jotakin suurempaa, joka nostaa hänet arjen vaivojen yläpuolelle. Kulttuurin ja taiteen harrastaminen edistää siis ihmisen terveyttä ja kykyä selviytyä elämässä erilaisista tilanteista.

oululaisten ekonomien ennenaikaista kuolemanriskiä ja parantanut heidän terveyttään Itse olen pienentänyt

34

EGONOMI

jo 10 vuoden ajan toimimalla Oulun ekonomit ry:n kulttuurivastaavana. Tuona aikana on kuultu ja nähty monenlaisia, upeita elämyksiä: King’s Singers ja heidän uskomaton musikaalisuus, lauluyhtye Rajaton ja heidän taituruutensa, Club for Five ja heidän upea äänenkäyttönsä, Nighwish, Deep Purple, Apocalyptica, Angelique Kidjo, Raskasta Joulua, Cheek - sekä usea teatteri- ja oopperaesitys, lasten näytelmiä ja elokuvia unohtamatta.

Seuraa ilmoitteluamme vaikka Facebook – sivullamme, sillä teillekin avautuu ajoittain mahdollisuuksia ottaa osaa Oulun ekonomien kulttuuritilaisuuksiin!

Nähdään!

Teemu Kemilä Oulun ekonomit ry Vara pj, kulttuurivastaava

#ARINA365 Osuuskaupan omistajien elämää

Miten sinä kehittäisit osuuskauppaasi?

Miten oma kauppa näkyy arjessasi?

Millainen sinun osuuskauppasi on?

Osallistu, lue ja jaa ehdotuksia, palautetta ja fiiliksiä Instagramissa, Twitterissä, Arina365.fi-blogissa tai Facebookissa.

eluun t s u k s e k u t Osallis a365 n i r a # la il g hashta ssä ja e n n e m 4 1 12.12.20 taisten t o k ii v a n a olet muk nassa! n o v r a n e j palkinto

Parhaimmat sisällöt, jutut ja kuvat palkitaan loppuvuonna. Jaossa on iPad sekä lahjakortteja ja leffalippuja vuorovaikutuksesta kiinnostuneille omistajille.

Tykätyimmät kuvat ja kommentit näkyvät myös mm. myymälöissä.

Facebook: OsuuskauppaArina Instagram: @ok_arina Twitter:

@arina_365

s Muista myö S-mobiili!

s-mobiili.fi

egonomi netiss채 issuu.com/finanssi