01/2009 Egonomi

EGONOMI

KYLTERIPÄIVÄT

TIETOMAA

NESU-DAGEN

PÄÄKIRJOITUS ONE LOVE Lehden tekeminen ei ole helppoa. Lehden tekeminen on ensikertalaiselle itse asiassa todella vaikeaa. Ei ole helppoa, kun on vaikeaa.

Mutta kaikki tulee aikanaan, niin myös tämä lehti. Ylioptimistisen toiveikkaana ennakoitu julkaisupäivä osoittautui todella työlääksi saavuttaa. Tarvittiin lähes kahden viikon verran skipattuja luentoja, lukuisia kiltahuoneella vietettyjä iltoja sekä valvottuja öitä, jotta tämä lehti julkaistaisiin ajoissa onnellisten tähtien alla – perjantaina 13. päivä.

Onneksi huomenna on ystävänpäivä ja epäonnen sijaan ihmiset tajuavat, kuinka onnellisia he ystävistään ovat. Ystävänpäivänä kaverukset lähettävät toisilleen e-kortteja ja muita sydänteemalla varustettuja kuvaviestejä. Parhaimmat muistavat satoja tosiystäviään Facebookissa. Jotkut analogiset nykyihmiset saattavat jopa vaivautua lähettämään ihkaoikeita kortteja ja kirjeitä. Välimalli-ihmiset puolestaan luottavat lankapuhelimeen.

Wikipedian mukaan ystävänpäivä juontaa juurensa muinaiseen Roomaan, jossa vietettiin Lupernica-juhlaa 15. helmikuuta erinäisten jumalien kunnioittamiseksi. Muutamia satoja vuosia myöhemmin kristityt halusivat tappaa perinteen, mutta epäonnistuttuaan he varastivat juhlapäivän ja pyhittivät sen Valentinus-pyhimykselle. Syy siihen, että perinne yhä vallitsee Euroopassa, ovat jenkit. Tuo ihanan syyllinen kansa toi unohdetun perinteen takaisin ja materioineen siitä kasvoi valtava kansanjuhla.

Näistä tarinoista huolimatta olen juuri materialistisuuden ja kaupallisuuden tähden lähes varma, että koko kavaluuden taustalla on ekonomi. Hän tulee onnelliseksi rahasta ja hänelle ystävänpäivä tarkoittaa himoittuja kassavirtoja. Jokainen ”ansaittu” kolikko ja seteli ovat hänen uusia ystäviään. Täten toivonkin kaikkien panostavan ystävänpäivään huomattavasti rahaa. Nostetaan yhdessä maailma lamasta ja annetaan jokaiselle ekonomiparalle jälleen mahdollisuus nähdä ystäviään kolikoita ja seteleitä. Myös virtuaalinen raha, kuten kenen tahansa virtuaalinen ystävä, on ekonomille kaivattua internetseuraa.

Tulevalle ekonomille, finanssilaiselle, ystävänpäivä tarkoittaa sitsejä. Huomenna Walhallassa varmasti laulu raikaa ja kaikki ovat hyvissä nousuissa parhaita kavereita. Ystävyys jatkunee krapula-aamuna Facebookissa, ja ehkä koulullakin joskus moikkaillaan. Kun ystäviä vielä on, arvostakaamme heitä myös ystävänpäivän jälkeen. Kyllä mekin opimme vielä välittämään rahasta.

Päätoimittaja

Egonomi verkossa: www.finanssi.org/egonomi

EGONOMI 1/2009 18. vuosikerta Julkaisija: Finanssi ry

Santtu-Matti Korkalo

Päätoimittaja: Santtu-Matti Korkalo

Muut kirjoittajat: Antti Hartikka, Antti Raita, Elina Rosenlund, Erja-Liisa Lappalainen, Iikka Meriläinen, Kimmo Alajoutsijärvi, Miika Huikari Kansikuva: Juha Päällysaho Taittaja: Santtu-Matti Korkalo Paino: Multiprint Oy, Oulu Painosmäärä: 150 kpl

Erityiskiitokset: Simo Rajaniemi, Adrien Blanc, Tamas Erderlyi Finanssi ry Taloustieteiden tiedekunta PL 4600, 90014 Oulun yliopisto puh. (08) 553 2921 hallitus@finanssi.org

PJ-PALSTA

E G O N O M I

KYLTERIEN PAIKKA LÖYTYY VALLANKAHVASTA Opiskelijoissa on SEFEn tulevaisuus. Tässä valossa on mielenkiintoista, ettei opiskelijoiden ääni kuulu liitossa nykyistä enempää. Liittokokouksissa opiskelijayhteisö saa kymmenesosan siitä äänimäärästä, jonka ekonomiyhteisö samalla jäsenmäärällä saa. Hallituksessa istuu yksi opiskelija.

Ekonomeja siellä istuu yksitoista. Opiskelijoita on SEFEssä silti noin kolmasosa koko liiton jäsenmäärästä. Jossakin siis mennään vikaan, mutta missä?

Kyse ei ole pelkästään rajoitetusta määrästä opiskelijoiden mandaattipaikkoja. Kyse ei liioin ole pelkästään liiton säännöistä. Viime kädessä tällaisia teknisiä syitä voidaan etsiä ja niitä voidaan löytää, mutta mielestäni ne todelliset, ja samalla todella merkittävät, syyt ovat aivan muualla.

On naiivia mitata reaalista vaikuttavuutta ainoastaan sillä, millaisia osuuksia kokonaisäänimääristä tai toimielinpaikoista opiskelijoilla on. Tämä pätee vaikuttamisessa monin paikoin, mutta SEFEssä ilmiön huomaa jatkuvasti korostuvan. Paljon suurempi merkitys on sillä, millaisen kuvan itsestämme ja opiskelijatoiminnasta yleensä annamme toimiessamme omilla – vaikka sitten lukumääriltään vähäisilläkin – paikoillamme SEFEn toimielimissä.

Ensiarvoisen tärkeää on vaikuttava esilläolo kaikessa, mitä teemme. Sekään ei tietenkään haittaa, jos vaikuttavuus tapahtuu oikeaan suuntaan. Puhuin kylterivaikuttajien SEFE-päivässä Helsingissä tammikuussa kylterien vaikuttamiskanavista SEFEssä, ja esityksessäni vilahteli muutamaan otteeseen kuva keihäänkärjestä. Kerroin kaikkien Suomen kylteriyhteisöjen hallitusten jäsenille vaikuttamisesta ja inflaatiosta, ja siitä, miksi nämä kaksi käsitettä mahtuvat valitettavan helposti samaan lauseeseen.

On keskityttävä olennaiseen. Vaikuttajien opiskelijakentän ulkopuolellakin näkee usein sortuvan päättömään säntäilyyn: kaikkien mahdollisten ja parhaimmillaan muutaman mahdottomankin epäkohdan perässä juoksemiseen, jonka tuloksena yleensä ollaan hukassa. On tehtävä päätöksiä siitä, mitkä asiat ovat omassa vaikuttamistyössä tärkeimpiä, ja toisaalta siitä, mihin asioihin on realistisesti mahdollista vaikuttaa. Tuulimyllyjä vastaan taisteleminen on paitsi turhaa, myös kohtuullisen typerää. Parempiakin vastustajia kyllä löytyy.

3

Pääkirjoitus

4

PJ

6

Kalenteri

7

Tiedekunnan ääni

7

Opiskelijan ääni

9

Ellu

10

Miika

12

Kyllin hyvää

14

NESU-dagen

16

Tiesitkö, että Oulussa...

18

Erja East

20

A Legal Alien

22

Joululoma Ranskassa

1 / 2 0 0 9

Kalle Päätalo rokkasi viimeisetkin mehut osallistujista Kylteripäivillä. Sivu 12.

TILANNEKUVA NESU-dageneilla meno villiintyi iltaa kohti.

Iikka Meriläinen

EGONOMI

1/2009

EGONOMI

1/2009

KALENTERI MENNYTTÄ

TULEVAA

29.-30.1. KYPÄ Myös Finanssin edustusta oli mukana Helsingin Kylteripäivillä. Yrityssuhdevastaava Lehtola oli reissulla kokonaiset viisi minuuttia selvin päin, jonka aikana hänen onnistui järjestää yritysvierailupaikat Etelän exculle.

14.2.YSTÄVÄNPÄIVÄ Tosiystävyys on kuin kusi housuissa: naurattaa, näkyy ulospäin ja lämmittää hetken.

28.1. SEFE-PÄIVÄ SEFE-päivän ohjelmassa olivat päivällä workshopit sekä yöllä Kv- ja NESU-vastaava Hartikan vähintäänkin yhtä uuvuttava Last Man Standing – 30 tuntia samoilla silmillä.

24.1. NESU NESU-aktiivit kokoontuivat Jyväskylässä 24.1.2009. Boomarit onnistuivat jälleen säväyttämään, kun heidän NESU-PJ:nsä Nelli Tamminen kuvaili, kuinka vuodenvaihteessa astui puheenjohtajan pallille.

24.2. LASKIAINEN Finanssissa laskiaisena nimestä huolimatta noustaan ja rankasti. Alkuperäistä tapahtuma-ajatusta lähimmäksi pääsee kymmenen Kelkkaa aamuyön jatkobaarissa.

11.3. RINNERIEHA Kun pörssiläinen puhuu, hän sanoo: “Rinnerieha”. Kun tämä pörssiläinen ei puhu, toinen pörssiläinen sanoo: “Rinnerieha”. Kun tämä toinen ei puhu, kolmas sanoo: “11.3.”

16.-17.4. VVV Jälleen huhtikuussa kylterit ovat Itämeressä – kalja pinnalla.

TIEDEKUNNAN ÄÄNI

OPISKELIJAN ÄÄNI

Martti Ahtisaari Institute of Global Business and Economics

Rallienglantia taloustieteiden tiedekunnassa

Oulun yliopistolle ja Taloustieteiden tiedekunnalle tämä kevät on merkittävää kehityksen aikaa. Olemme kehittämässä kansainvälisen liiketoiminnan ja kansainvälisen talouden instituutin toimintaa. Meille on erittäin suuri kunnia, että presidentti Martti Ahtisaari on ollut tukemassa tämän instituutin perustamista ja toimintaa.

Presidentti Ahtisaari tunnetaan maailmalla erityisesti rauhan ja demokratian lähettiläänä. Vaikka liike-elämää ja taloustieteilijöitä ei yleensä mielletä rauhan ja demokratian ajureiksi, on selvää, globaali vaihdantatalous palvelee myös rauhan ja demokratian asiaa. Maanosien, maiden ja ihmisten keskinäinen verkottuminen ja riippuvuus ovat mainiota rauhan ja demokratian takuumiehiä. Ne auttavat myös maailman laajuisessa tasa-arvoistumisessa.

Esimerkiksi globaali maailman kauppa ei ole kehitysmaiden ongelmien syy. Päinvastoin, köyhyys johtuu pitkälti siitä, että kaikkein köyhimmät maat eivät ole päässeet osalliseksi globaaliin vaihdantatalouteen. Valitettavaa on, että maailman kaupasta suurin osa käydään rikkaiden maiden välillä, ei rikkaiden ja köyhien välillä.

Esimerkiksi Suomen tuonti kaikkein köyhimmistä maista on aivan mitätöntä. Kaupan vähyyteen liittyy tavallisesti vielä demokratiavaje; diktaattorit ja muut tyrannit usein pyrkivät pitämään maansa irrallaan maailman taloudesta, jotta voivat pitää omat kansalaiset kontrollissaan.

Instituutti keskittyy kehittämään Oulun yliopiston taloustieteiden tiedekunnan kansainvälisiä opetus- ja tutkimustoimintoja. Instituutti luo uusia toimintamalleja tutkimuksen ja opetuksen korkeatasoisen kansainvälisen yhteistyön toteuttamiseksi. Tässä tärkeänä mahdollisuutena on kehittyvien talouksien ja kehitysmaiden liikkeenjohdon ja talousasiantuntijoiden koulutus. Myös Pohjois-Suomen elinkeinoelämän kansainvälisen liiketoimintaosaamisen edistäminen kuuluu instituutin tehtäviin. Instituutin tavoitteena on tarjota laaja kansainvälinen rekrytointipohja Pohjois-Suomen yrityksille ja siten edistää niiden globaaleja liiketoimintamahdollisuuksia.

”Te reis vas kuut pat te kaar vas päät”, sanoo peruskoulutettu rallikuski. Mutta mitä sanoo korkeakoulutettu, akateeminen yliopisto-opettaja?

Valitettavasti on tullut huomattua, etteivät mainitut osapuolet ole englannin taidoissa useasti kovinkaan kaukana toisistaan. Tämän ovat pistäneet merkille myös muut Oulun taloustieteen opiskelijat, mikä käy ilmi Finanssin nettisivujen viikon kysymyksestä (viikko 5/2009).

Reilusti yli puolet vastanneista (62,9 %) pitää TaTK:n englanninkielistä opetusta jollain tavalla huonona. Lähes kolmannes ilmoitti englanninkielisen opetuksen tason jopa haittaavan oppimista. Hälyttävintä on, että vain noin joka kahdeskymmenes pitää sitä laadukkaana. Näiden lisäksi vaihtoehtona oli ”menettelee”, joka sai vajaan kolmanneksen vastauksista.

Omakohtaisten havaintojeni ja muilta kuulemani perusteella vaikuttaisi, että suurin ongelma on englannin lausuminen. Luentodioissa termistö ja kielioppi ovat kunnossa – toivottavasti ei vain siksi, että ne on kopioitu suoraan kurssikirjoista.

Kielikeskuksen englanninopettajien mukaan tiedekuntien henkilöstölle on kyllä tarjolla englanninopetusta kaikilta osaalueilta, mutta näillä kursseilla käynti ei ole kovin suosittua.

Tähän on kuulemma useimmiten syynä jo valmiiksi epävarma kielitaito, mikä on ehkä luonnollista, mutta myös typerää. On todella outoa, jos englanninkurssille ei uskalla mennä, mutta sitten on kuitenkin rohkeutta ja otsaa tulla pitämään luentoa huonolla kielitaidolla. Kun vaihto-opiskelijat pudistavat päätään opettajan lausuessa kymmenettä kertaa ”sörvaisiis” (palvelut), alkaa myös paikallista opiskelijaa hävettää.

Viime vuosina Oulu ja etenkin taloustieteiden tiedekuntamme ovat osoittaneet hienoja kansainvälistymisen merkkejä. Kuitenkin erilaisten instituuttien ja järjestöjen sekä avoimen asenteen lisäksi on välttämätöntä myös asianmukainen kielitaito. Martti Ahtisaari Institute of Global Business and Economics kuulostaa kyllä erittäin hyvältä – mutta vain oikein lausuttuna.

Kimmo Alajoutsijärvi Kirjoittaja on Oulun yliopiston taloustieteiden tiedekunnan dekaani

Santtu-Matti Korkalo Kirjoittaja on erittäin pettynyt englanninkieliseen opetukseen

ELLU

SUORITTAJAIHMISET vintolassa tai yökerhossa, suorittajaihminen pitää myös hyvää huolta itsestään. n voi sietää suorittajaihmisiä. Suo- Suorittajaihminen käy joogassa, salilla ja rittajaihmiset ovat menestyviä kai- harrastaa kesäisin golfia tai purjehdusta. killa elämän osa-alueilla. Kuuden Suorittajaihminen on loistava kokki ja ällän papereilla on helppo päästä yliopis- tekee maukasta, terveellistä ruokaa itseltoon suorittamaan vähintäänkin tuplatut- leen sekä perheelleen. Koti on aina siisti kintoa. Opiskeluaikana suorittajaihminen ja kunnossa, ja olohuoneen sisustusta on on aktiivisesti mukana järjestötoimin- esitelty niin Avotakassa kuin Gloriassakin. nassa, ja valmistuu silti maisteriksi huip- Suorittajaihmisellä on hyvin säännöllinen puarvosanoin – tietysti keskimääräistä elämänrytmi, ja nukkumaanmenoaika on nopeammin. reilusti ennen puoltayötä – eihän valvoSuorittajaihminen menee naimisiin minen ole hyväksi itselle. viimeistään kaksikymmentäviisivuotiaaHerää kysymys: mistä helvetistä näillä na, ja kahdensadan neliön kivitalo alkaa ihmisillä on aikaa kaikkeen? Helppoa on valmistua jo opintoajatella, että he ovat jen loppuvaiheessa.

Ne, jotka eivät pidä heistä, tehokkaita. YhteisSinne suorittajaihkunnan ihanteita, ovat vain kateellisia. minen perustaa perjoita työnantajat raheen.

Perheeseen kastavat. Ne, jotka kuuluu äiti, isä ja kaksi lasta. Suorittajaih- eivät pidä heistä, ovat vain kateellisia. Itse misellä on myös koira, jota suorittajaihmi- kuulun siihen porukkaan. Omassa ajannen ulkoiluttaa aamuin illoin. käytössäni on siis tehostamisen varaa.

Opinnot suoritettuaan suorittajaihmi- Mutta enpä tehosta. Minä nautin sohvalla nen pääsee hyvään työpaikkaan luomaan löhöilystä ja juhlimisen jälkeisenä päiväuraa. Siteet työelämään on luotu jo opis- nä minä en anna ajatustakaan urheilulle keluaikana, kun reipas suorittajaihmis- tai opiskelulle. Kahdeksan tunnin kouluopiskelija ansaitsi hieman lisätienestiä. päivästä ainakin kolme tuntia kuluu kiltaToimitusjohtajan titteli komeilee toimis- huoneella. Olen tyytyväinen saadessani ton ovessa parin vuoden kuluessa. tentistä kolmosen, eikä minulla ole tarSuorittajaihmisellä on paljon ystäviä koitus valmistua alle viidessä vuodessa. ja tuttavia, joita suorittajaihminen tapaa Opiskeluaika on elämän parasta aikaa, ja ainakin kerran viikossa. Sen lisäksi, että työelämä kestää ihan liian kauan toimiakkaveriporukalla juhlitaan mukavasti ra- seni suorittajaihmisen tavoin. Kestän kaTeksti: Elina Rosenlund

”PwC:llä olen saanut kokeilla siipiäni erilaisten toimeksiantojen parissa.

Ulkomaille lähtemisen mahdollisuus houkuttelee myös.”

– tuloverotuksen asiantuntija Eeva Sassi

” Työssäni on jatkuvasti uutta opittavaa.”

– arvonlisäverotuksen asiantuntija Anne Klemola

”Työn parhaita puolia ovat vaihtuvat toimeksiannot ja jatkuvasti eteen tulevat uudet haasteet.”

– tuloverotuksen asiantuntija Perttu Ervasti

Tilintarkastus - Neuvontapalvelut - Verokonsultointi PricewaterhouseCoopers Oy Kirkkokatu 14 A 90100 Oulu puh. (08) 562 4800 www.pwc.com/fi

pwc

E

teuteni suorittajaihmisiä kohtaan, koska olen tullut tulokseen, ettei heillä ole koskaan oikeasti hauskaa, koska suorittajaihmisen sukkahousut eivät mene koskaan rikki.

Aikani pohdittuani olen löytänyt vastauksen suorittajaihmisen mysteeriin: kulissit kunnossa.

KASVATUSLAITOS Valmennusyhtiö Trainer’s House ja Jari Sarasvuo ovat luoneet Fight Clubin, “arkitaistelijoiden kasvatuslaitoksen.”

Fight Club nostaa arkiihmisen suoritumiskyky uudelle tasolle säännöllisten aamutreenien avulla.

Ohjelma ei anna anteeksi: kun itsekuri pettää, osallistujan on maksettava kurssista tuplahinta. Armoa ei ikävä anneta kyllä edes sairastapauksissa. www.trainershouse.fi/fightclub

EGONOMI

1/2009

MIIKA pisteet ja Yhdistä luo. i juuston r ii h ta u a

...hyvä!

Ja nyt kohtalaisen helppojen pankkija vakuutuspalveluiden pariin: op.fi/nuoret

SYKSYN BILEET FUKSIN SILMIN Jäämme seuramaan metamorfoosia.

Mellerimäinen rappioromantiikka ahtoisin kuolettaa Visa-kort- saa Finanssin juhlissa uuden lakipisteen, tini” ”Ai, oletko sinäkin sitä kun vieraat pöydät eivät ole enää vieraisuunnistusporukkaa?” ta vaan viereisiä pöytiä. Kuitenkin kylteri, Ei liene ihme, että huomattavasti joka nojaa Jumprun portaisiin ja mumienemmän syksyisiä legendoja syntyi Fi- see, että tahtoo tietää ”kuinka myöhään nanssin riennoista kuin luennoilla istumi- valvoo blues” tai selittää tuntemattomille, sesta. Aionkin näin ennen uuden kauden että ”pressure makes diamonds”, ei ole alkamista vielä palata edelliseen vuoteen, oikeutettu ihmettelemään, mihin kaikki ratkoa vanhat haavat auki, repiä irti kah- opintotuet ovat valuneet. vaa myöten lyödyt veitset.

Kurkkuunhan ne. Eikä sitten taaskaan Fuksiaisissa aloin miettimään josko saanut ostettua niitä Rautaruukin osakrahoituksen tyypit ovat sitten kuitenkin keita. (vahva osta). erottuva joukosta: muiden pöytien nautSyksyn saldoon olen positiivisesti yltiessa ilmaisesta kaljasta ja boolista ”jot- lättynyt. Meillä on mahtava porukka: fiilis kut” haistelivat viinejä ja toiset skoolasivat on aina korkealla ja meininki katossa! Alshampanjaa. (Joka oli tuotu oma-aloittei- kuillasta puoli neljään ja Pentti Saarikossesti, ei voitettu fuksi-suunnistuksesta.) ken kokoelmaa mukaillen ”en soisi sen Fuksisitseillä saatiin taas melkein rähi- päättyvän”. Keep on good work people! nä ”Husen” kanssa siitä, kannattaako MetOlin myös Finanssin pikkujouluissa soa ostaa vai ei. Onneksi eräs laskislainen paikalla ja aitona Huikarina minun on tuli väliin. annettava risujakin. En tahdo alkaa jakaHenkilökohtaisesti minä pidän laskis- maan mitään näin-isket-naisen-vinkkejä, laisista. Laskislaiset ovat leppoisia – mut- enhän ole BB-Marko, mutta älkää hyvät ta kuinka kauan? miehet kantako Veikkaan että viijohtamista opisEi liene ihme, että huomatmeistään syvenkelevien naisten tavasti enemmän syksyisiä tävät kurssit työnlaukkuja, pidelkö legendoja syntyi Finanssin tää hymynkin heidän drinkkeriennoista kuin luennoilla syvemmälle. ”Ei jään ja totelko istumisesta. irtoa enää!” Mutta niin kuin joku kun ensimmäinen palkka kilahtaa tilille, naapurinmies. Kukaan ei tahdo viedä töilaskislainen jälleen muistaa mitä on hymy! tään kotiin. Ei edes yhdeksi yöksi.

Teksti: Miika Huikari

”T

10

EGONOMI

1/2009

Peace ja respect, Miika Huikari

Olemme nähneet paljon vaivaa sen eteen, että asiakkaamme voisivat nähdä mahdollisimman vähän vaivaa. Siinä on mielestämme palvelun ja palvelemisen ydin. Jos haluat hoitaa pankki- ja vakuutusasiasi helposti yhdessä paikassa, niin tule käymään Oulun Osuuspankissa. Kerromme mitä etuja tarjoamme nuorille asiakkaillemme. Varaa aika numerosta 010 2535 014.

PS. Tuleville fukseille aion ensi syksynä antaa vain yhden vinkin: älkää, hyvät ihmiset, älkää juoko fuksisitseille pohjia.

FUKSITIETOA Myös monissa ammattikorkeakouluissa ensimmäisen vuosikurssin ylioppilaita kutsutaan fukseiksi.

Sana fuksi ei todellakaan tule ruotsin sanasta vuxen (suom. aikuinen). Nimitys on lainattu saksasta, jossa Fuchs tarkoittaa kettua.

Finanssissa fuksipassiin merkintöjä keräämällä voit ansaita Vuoden fuksi -tittelin. Finanssi palkitsee Vuoden fuksin ilmaisella VVV-risteilyllä.

Taloussanomat 17.1.2009:

”Jos keskittää ostoksensa S-ryhmään, saa parhaat edut.”

Taloussanomien Suomen Rahatiedolla teettämän tutkimuksen mukaan: ”S-Etukortti palauttaa eniten”. Vertailussa olivat mukana suurimpien kaupparyhmien jäsenetukortit.

Vuonna 2008 S-ryhmän osuuskauppojen asiakasomistajat kerryttivät S-Etukorteilla Bonusta eli ostohyvitystä 306 miljoonaa euroa. Keskimäärin kukin asiakasomistajatalous sai bonusostoksistaan 3,5 % Bonusta eli rahaa takaisin.

Bonuksen lisäksi monia muita etuja Bonuksen lisäksi asiakasomistajat voivat saada maksutapaetua maksaessaan ostoksensa S-Etukortilla S-ryhmän toimipaikoissa ympäri Suomen. Asiakasomistajat saavat myös erilaisia tuote- ja palveluetuja, Yhteishyvä-lehden kotiin kerran kuussa sekä useimmissa osuuskaupoissa myös korkoa osuusmaksulleen.

Asiakasomistajilla on käytettävissään myös S-Pankin monipuoliset, maksuttomat palvelut. Saman Taloussanomien teettämän tutkimuksen mukaan S-Etukortti Visan luotto on kauppojen luottokorteista halvin.

Lisätietoja asiakasomistajuudesta: www.s-kanava.fi

KYLLIN HYVÄÄ

? i a h i s s r ö p n i m ? o o o r B e n o e k Olet imin osak Opt

KYLTERIPÄIVÄT buffet-illallinen. Ohjelmassa oli palkintojenjako päivän visaan osallistuneille, KY:n kuoron esiintyminen ja tietysti hyvää ruouomen suurin kylteritapahtuma, kaa, juomaa ja Suomen parasta seuraa SEFEn järjestämät Kylteripäivät aka kyltereiden muodossa.

KyPä, järjestettiin tänä vuonna 29.– Illan päätteeksi jatkot olivat yökerho 30.1. Helsingin Kaapelitehtaalla. Paikalle Luxissa, jossa ainakin saamieni tietojen saapui noin 450 kylteriä ympäri Suomen mukaan meno äityi varsin villiksi, kun pokuuntelemaan asiantuntijapuheenvuoro- rukka innostui tuulettamaan päivän viralja, osallistumaan rekrytointitapahtumaan lisen osuuden harteiltaan. ja nauttimaan iltajuhlasta sekä tietysti pePerjantainaamuna ohjelmassa olikin rinteisestä silliksestä! sitten perinteinen sillis, joka tänä vuonTorstain avasi SEFEn neuvottelujoh- na pidettiin Freda 51:ssä Helsingin kestaja Sture Fjäder patistaen puheenvuo- kustassa. Suurin osa KyPän osallistujista rossaan Suomen pystyi punasilmäisehallitusta varamaan Paikalle saapui noin 450 näkin osallistumaan siivun rahaa myös hikiseen bilettämikylteriä ympäri Suomen tukemaan vastavalseen keskellä päivää mistuneiden työllisKalle Päätalon tahtymistä osoittaakseen, että 1990-luvun tiin. Tarjolla oli järjestäjien puolelta evästä laman virheistä on opittu. Tästä eteen- hedelmien, sipsien ja patongin muodospäin päivän aikana puheenvuoroista vas- sa sekä tietysti vapaavalintainen juoma tasivat Hartwallin, Artekin, Hiltin, Ifin sekä virkistykseksi. dSign Vertti Kivi & Co:n yritysedustajat.

Loppupäätelmä: tämänvuotiset KylPäivä huipentui cocktail-tilaisuuteen, teripäivät onnistuivat jopa yli odotusten. yritysedustajien haastatteluihin ja rekry- Itselleni kyseessä olivat kolmannet Kyltointitapahtumaan, jossa kylterit kiersi- teripäivät ja vaikka vietinkin suurimman vät yritysten standeilla keräämässä tietoa osan KyPästä järjestävänä osapuolena, erilaisista urapoluista sekä ennen kaikkea ehdin silti aistia mahtavan tunnelman, ja työmahdollisuuksista ja trainee-ohjelmis- ainakin tähän asti kuulemani palaute jäta tulevaa kesää silmällä pitäen. senistöltä on ollut 100 % positiivista. PaIltajuhlaa ennen oli vuorossa ma- lautetta saa ja pitää silti antaa vielä virallijoittuminen hotellilla ja paluu takaisin sessa muodossa, kunhan palautelomake kaapelitehtaalle, jossa nautittiin maukas saapuu osallistujien sähköposteihin!

Teksti: Antti Raita Kuva: Veli-Arvo Tamminen

S

12

EGONOMI

1/2009

tämänvuotiset Kylteripäivät onnistuivat jopa yli odotusten

Kiitos vielä kerran osallistujille – ensi vuonna jälleen uudestaan KyPäilemään.

Innocenti Bystanderi, Antti Raita ”Kyllisetä” 045 677 8986 antti.raita@sefe.fi

Kylteripäivien virallinen osuus pidettiin 29.1. Helsingin Kaapelitehtaalla.

Osallistu NettiSijoittajan Kylteriliigaan!

SEFE:n ja Kauppalehden järjestämässä NettiSijoittajakilpailun Kylteriliigassa selvitetään kuka on kyltereiden kunkku/kuningatar osakemarkkinoilla. Leikkimielinen kisa simuloi kaupankäyntiä Helsingin pörssissä.

Saat salkkuun 100 000 € riihikuivaa virtuaalirahaa!

Kisassa palkitaan 10 parasta ja lisäksi kunkin opiskelijayhdistyksen paras. Kilpailu starttaa 23.2.2009.

Ilmoittaudu mukaan kisaan

www.kauppalehti.fi/kylteriliiga

NESU-dagen

Oulusta ei ole ennen porukkaa näissä tsembaloissa nähty

NESU – Nordiska Ekonomie Studerandes Union Teksti: Antti Hartikka

Mikä NESU on?

Teksti: Antti Hartikka Kuvat: Santtu-Matti Korkalo

A

amulla oli perinteisen aikainen herätys, kuten yleensäkin KeskiSuomen reissulle lähtiessä. Tällä kertaa matka suuntautui Jyväskylään NESU-dageneille. Bussi lähti matkaan 6.40 ja allekirjoittanut nousi nohevasti kyytiin ilman lompakkoa. Onneksi oli päätoimittajan kaltainen poro-porvari matkassa, jonka tilillä riittää katetta kahden janoisen kestitsimiseen.

Koko joukolla ei ollut oikeastaan vainuakaan, minkälaiset itse dagenit tulisivat olemaan, sillä Oulusta ei ole ennen porukkaa näissä tsembaloissa nähty.

Yleiskäsitys kuitenkin on, että jos määränpäässä on kyltereitä ja dresscode on haalarit, kovin paljoa harhaan ei voi astua – milliäkään. Jyväskylässä nähtiinkin kirjava joukko näitä maailman makeimpia oloasuja ja harmiksemme, ja ehkä vähän häpeäksemmekin, olimme ainoat, jotka olivat jättäneet korkin vielä tässä vaihees-

sa korkkaamatta. Tie kävi siis vauhdilla valtion monopoliin, ja tämän jälkeen bussikyyti sikaosastoineen 30 km keskelle korpea saattoi alkaa. Turhaan ei jaksettu olutta vielä bussissa kumoilla, vaan vanha kunnon yhden tähden sheriffi todettiin logistisesti järkevämmäksi ratkaisuksi. Tämän seurauksena tuli välittömästi kutsu sikaosastolle.

Perinteisen paskavitsikilpailun jälkeen, jossa muuten Oulu toimi jäänmurtajana, saavuimme Toivakkalan partiokeskukseen, jossa 88 NESU-aktiivia majailisi seuraavan yön. Vieraiden käsien kätteleminen ja uusiin naamoihin tutustuminen ei ollut tälläkään kertaa ylitsepääsemättömän hankalaa. Ensimmäiseksi oli vuorossa NESU-Finlandin maakokous, jossa käsiteltiin ajankohtaisia asioita: valittiin NESU-Finland ry:n hallitus ja pohdittiin keinoja aktivointiin. Oulu esiteltiin uutena NESU-kaupunkina ja meidät otettiin vastaan todella myönteisin sävyin. Koko pienessä huppelissa oleva joukko jaksoi istua ihmeelliset tunti 40 minuuttia pai-

koillaan, missä ajassa kokous vedettiin läpi. Kokous ei tosin ollut pakollinen ja joitakin huhuja on kuultu erinäisten kyltereiden keskittyvän enemmän nestetasapainonsa ylläpitämiseen, mutta uskokoon näihin ken tahtoo.

Illalla vuorossa oli reilusti parhaat sitsit, joissa olen ikinä ollut. Toastit olivat tuttuja viime vuoden SEFE-päiviltä, jotka olivat olleet ne parhaat sitsit tuohon päivään mennessä. Tämä kertoo jotakin siitä, mitä toastit voivat sitseille tehdä – make it or break it. NESUssa sitsit ovatkin erittäin suuressa asemassa ja toast-perinne kantautuu erittäin pitkälle; siihen panostetaan pitämällä jopa harkkasitsejä. Kaikki kaupungit pitivät omat proggiksensa.

Myös Oulu, jonka täytyi tosin tyytyä viime hetkellä lukkoon lyötyyn plan b:hen, veti ohjelmansa kunnialla läpi. Lahjaksi annettiin tunnetusti yhden tähden elämää.

Joskus nousuissaan tulee puhuttua ohi suunsa – niin myös tällä kertaa. Finanssi lupasi olla viimeinen ainejärjestö pystyssä, ja tämä myös toteutettiin tosin

vähän hammasta purren ja kaverista tukea pitäen. Den glider in raikui komeana vielä kuuden aikaan aamulla, kunnes viimeisenkin ei-Finanssilaisen todistettiin menneen nukkumaan. Tämän jälkeen löydettiin parvelta paikat 40 muun lusikassa nukkuvan vierestä ja ängettiin samaan muotoon. Uni ei ehkä maistunut ihan parhaalla tavalla, mutta läheisyys lämmitti kivasti. Lusikassa kerkesi ajatella, mistä Oulu on jäänyt paitsi kaikki nämä vuodet. NESU on ehdottomasti sellainen järjestö, mihin Finanssin pitää tarttua kiinni kynsin ja hampain. En epäile hetkeäkään, etteikö kaltaisistamme aktiiveista olisi NESUlle suurta hyötyä ja iloa.

----------------------Sitten oli seuraava päivä, darra ja seitsemän tunnin junamatka kotiin.

KUVAT Vasemmalla: NESUn maakokoustunnelmia Oikealla: Murjottaja NESU-sitseillä

Kuten nimikin kertoo, kyseessä on pohjosmaisten kauppatieteellisten opiskelijoiden ainejärjestö.

NESU perustettiin vuonna 1950 tarkoituksenaan parantaa heidän yhteistyötään ja luoda verkostoja yli Pohjoismaiden rajojen. Aktiivista toimintaa ei tällä hetkellä ole Ruotsissa eikä Norjassa, mutta suhteita sinne suuntaan ollaan uudelleen virttelemässä. Myös Baltian maita ollaan kutsumassa mukaan toimintaan. Suomessa on reilusti aktiivisin NESU-porukka ja se kasvaa koko ajan. NESU voi nyt paremmin kuin koskaan. Myös meillä Oulussa saatiin NESU-toiminta vihdoin ja viimein alulle ja meidät otettiin ilomielin vastaan. NESU-Finanssi on nyt siis olemassa, vaikka ei olekaan mikään virallinen yhdistys.

NESU toimii kahdella tasolla – kattojärjestönä ja maatasolla. Kattojärjestö pitää huolta koko NESUn toiminnasta, kun taas maatasolla järjestellään kunkin maan omaa toimintaa, sitsejä, kokouksia yms.

Kattojärjestötasolla suomalainen presidentti on Janne Peljö KY:stä ja maavastaavana toimii Juhana Brotherus, myös KY:stä. Suomessa toimii lisäksi NESU Finland ry, jonka hallitus koostuu kaikkien NESU-kaupunkien NESU-vastaavista.

Mitä NESU tekee?

Kattojärjestötasolla on kaksi kertaa vuodessa seminaariviikot joka kerta eri NESU-kaupungeissa. Nyt maaliskuussa seminaariviikot on Tanskan Århusissa. Tämän viikon aikana NESUlaiset käyvät yritysvierailuja, koulutusta, kokouksia ja tietenkin pitävät hauskaa toistensa seurassa sitsien ja muiden juhlien muodossa ja tekevät sitä paljon puhuttua verkostoitumista.

Maatasolla on myös kaksi isoa tapahtumaa vuodessa: Nyt tammikuun lopussa olleet NESU-dagenit, mistä myös Oulun NESU-taival sai alkunsa, ja kesämöksä. Nämä tapahtumat kestävät pari päivää ja silloin pidetään maakokous sekä sitsit. Kaupunkitasolla tapahtuu sitten tietenkin paljon enemmän ja yleensä nämä tapahtumat ovat, kuten NESUperinteisiin kuuluu, sitsit. Myös Oulussa tästä lähtien järjestettävät sitsit pois lukien fuksisitsit ovat NESU-sitsejä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että sitseille on olemassa kiintiö muiden kaupunkien NESUlaisille.

Myös muiden sitseille oululaisille on tietty kiintiö, joista on sähköpostiin tullutkin kutsua. Näihin hommiin vain rohkeasti mukaan!

EGONOMI

1/2009

15

.

ulus

tä O

A A M

Tietomaa on koko perheen toiminnallinen tiedekeskus. Kaikki yli 150 kohdetta, mahtava jättielokuva ja näköalatorni ovat käytettävissä koko päivän yhteislipun hinnalla.

O T E I T … t e , tkö

i s e i T

n.. o sa

Tietomaassa on aina paljon uutta nähtävää; sen takaavat vuosittain avattavat 2–4 uutta näyttelyä. Keskimääräinen vierailuaika on neljä tuntia, joten Tietomaahan tutustumiseen kannattaa varata riittävästi aikaa.

YLEISLIPUT (sis. näyttelyt ja jättielokuvan) Lapsi (6–15 v.) 10,00 € Aikuinen 13,00 € Perhe (2+2 tai 1+3) 38,50 € AVOINNA ma-pe la-su

10-16/18/19 10-18/19 Tarkemmat tiedot: www.tietomaa.fi

Lentäjä-ässä

Olo on kuin ADHD-lapsella jouluna, kun Antin verenpunaisella peltihevosella ratsastamme kohti tiedekeskus Tietomaata. Meno on vähintäänkin levotonta ja energiaa riittää purettavaksi.

Teksti: Santtu-Matti Korkalo Kuvat: Antti Hartikka, Santtu-Matti Korkalo

H

ösötämme tiemme lipunmyynnin kautta yläkertaan. Emme malta edes katsella ympärillemme, kun on jo pikkuautojen mäenlaskukilpailu menossa. Kirvelevän tappion myötä 13,57kg kuussa painava Antti haluaa esitellä taitojaan nostetykillä. Epäonnistuttuaan hirvittävän monta kertaa, on allekirjoittaneen aika näyttää, miten se hoidetaan. 2-0.

Tämän jälkeen rauhoitumme hetkeksi tiedetietokilpailujen ym. parissa. Hiljalleen mieliimme alkaa hahmottua, että kerroshan käsittelee erilaisia voimia.

Vaikka tiede onkin hauskaa, mieli halajaa toimintaa. Antti haluaa jälleen 16

EGONOMI

1/2009

kilpailla, tällä kertaa köydenvedossa. 3-0 ja Antti alkaa jo masentua. Hän kuitenkin piristyy merkittävästi pyöriessään ylösalaisin ”keltaisessa häkkyrässä”. Mikään ei kuitenkaan vedä vertoja Draken-lentosimulaattorin tuomalle äijäfiilikselle. Pikkupoikien unelmasta tulee totta.

Antti ryntää ovesta lievästi ilmaistuna kouhottaen: ”Tuu kattoo ko mä hyppään hidastettuna!” Kaikkein takimmaisessa huoneessa on jotain niin yksinkertaista mutta viihdyttävää. On uskomatonta, mitä pelkällä patjalla ja videokameralla saa aikaan.

Antti käynnistää lähtölaskennan ja jännittää reitensä sammakkoloikkaan.

Ruutu käskee: ”JUMP!” ja Antti nousee ilmaan. Hallitsematon lento tekee pak-

kolaskun vain millimetrien estäen Antin iskemästä päätä kuvauskaappiin. Adrenaliini-Antti pomppaa naama messingillä pystyyn ihailemaan hidastettua ”hangtimea”. Itse olen jo hyppyalustalla.

Kymmenien hyppyjen jälkeen suuntaamme hikisinä varsinaiseen näyttelyyn, jonka aiheena on illuusiot. On hauskaa huomata, kuinka ihmismieltä huijaamalla saadaan aikaa kaikkea mielenkiintoista.

Parhaimmillaan peilit vääristävät näkymät aamuyön tunnelmiin.

Illuusioista on vaikea kertoa; ne pitää kokea. Havaittavaa riittää niin näkö- kuin kuulo- ja tuntoaistillekin.

Kaikkien lapsien ja lastenmielisten paratiisi on Tietomaan urheiluosasto. Kilpailu-

Antti ryntää ovesta lievästi ilmaistuna kouhottaen: ”Tuu kattoo ko mä hyppään hidastettuna!” ja riittää ammunnasta curlingiin. Speden peleistä tuttu nopeuspeli on Antin heiniä.

Maaginen työ- ja liikemuisti kaventavat tilannetta. 3-1. Pallonheitto menee tasan, mutta kirjaimellisesti puristan tilanteen kämmenvoimamittarilla 4-1:een.

Antti yrittää tanssia tiensä tähtiin, mutta tilanne on sen jälkeen yhä edukseni, 4-2. Vauhdittoman pituuden ja pom-

pun myötä taululle piirtyvät tylyt tennislukemat, 6-2. Erä on voitettu.

Kolmen ja puolen tunnin hysteerisen tiede-, urheilu ja illuusioseikkailun jälkeen Tietomaa sulkee ovensa. Haluaisimme jäädä; aika kului liian äkkiä. Valitettavasti emme ehtineet edes lipun hintaan kuuluvaan Dinosaurus-elokuvaan.

Tietomaa on ehdottomasti vierailemisen arvoinen. Erityiskiitos ystävälliselle henkilökunnalle, joka huolehti kamerastamme paremmin kuin me itse.

Pihalla Antti toteaa: ”Et sitten laita niitä kilpailuja lehteen!” Enpä. 6-2!

Maybe next year.

Illuusioita. Lattiaan maalattu tiimalasi ja peiliharha.

ERJA EAST

Finanssin oma Folke West, Erja-Liisa Lappalainen aka Erja East, on vaihdossa kaukana idässä. Egonomi poimii hänen bloginsa parhaat palat sekä raportoi hänen edesottamuksistaan Hongkongissa ja muualla.

Teksti & Kuvat: Erja-Liisa Lappalainen

12.01.2009 VAIHDOSSA HONGKONGISSA Aasian valloitus on päässyt jälleen vauhtiin ja tällä kertaa kohteena on Hongkong. Homman ei pitäisi mennä tällä kertaa ihan kokonaan lomailuksi (kuten edellisellä Aasian reppureissulla), kun kyseessä on vaihto-opiskelu oppilaitoksessa nimeltä The Chinese University of Hong Kong (CUHK). Sopiva sekoitus opiskelua ja reissaamista pitäisi olla luvassa, kun vaihtoaikaa on koko kevätlukukausi 2009.

Yksin ei tarvitse olla, kun täällä asuste-

lee yli 7 miljoonaa ihmistä.

Tämä yliopisto sijaitsee hieman kauempana kovimmasta kaupungin huiskeesta ja yliopisto onkin mukavan rauhallinen. Kampus on todella iso ja kampuksen sisällä on omat bussiyhteydet, mikä kertoo vähän kampuksen mittakaavasta.

Asuntola on perusopiskelijaloota kampuksella. Huone on pieni (ehkä 15 neliötä), ja jaan tämän huoneen paikallisen opiskelijatytön kanssa. Onneksi kämppikseni on oikein mukava ja auttavainen ja puhuu lisäksi vielä sujuvaa englantia.

Tämä on samalla erinomainen keino tutustua paremmin paikalliseen kulttuuriin,

Hongkongin yleisilme on ehkä hieman erilainen kuin Oulun.

kun muuten pääasiassa pyörii muiden vaihtareiden kanssa.

Kurssit ovat olleet käynnissä jo viikon, joten ei täällä ole liiaksi joutanut laiskottelemaan! Hieman niiden kanssa on vielä epäselvyyttä, mutta opiskelen ainakin mandariinikiinaa (putonghua) ja sitten vähän taloustieteen kursseja.

Päivällä on lämmintä jopa pariakymmentä astetta, mutta yöt ovat tosi kylmiä.

Kämpissä ei ole mitään lämmitystä, joten minun vakio asuste kämpillä on makuupussi ja kämppikselläkin oli eilen untuvatakki päällä. Itse asiassa paikalliset kulkevat toppatakeissa ja villakangastakeissa jopa ulkonakin. Ilmat ovat kuitenkin lämpenemään päin ja lähikuukausina päästään varmasti jo kunnon hellelukemiin.

Niitä odotellessa!

Alkufiilikset ovat tosiaan sellaiset, että Hongkong on ihan mieletön kaupunki, yliopisto puitteineen on mainio, ihmisiä joka puolella ihan hirmuisesti ja sisällä kylmä.

19.01.2009 VAUHDIKAS VIIKONLOPPU Perjantain Macaun reissumme alkoi omalta osaltani erittäin villisti, kun suuntasimme heti alkuun paikkaan nimeltä Macau Tower. Rakennus on nimensä mukaan torni ja korkea sellainen. Maisemien katseleminen kyseisestä tornista on ihan mukavaa, mutta se ei suinkaan riittänyt.

Hyppäsin nimittäin kyseisestä tornista 18

EGONOMI

1/2009

maailman korkeimman benjihypyn ja korkeutta tällä hypyllä oli 233 metriä. Pudotus oli piiitkä ja fiilikset mitä mainioimmat tempun jälkeen. Sitä fiilistä on vaikea selittää, joten suosittelen kokeilemaan itse!

Koska Macau on kuuluisa kasinoistaan, ei tätä kokemusta voinut jättää tietenkään välistä. Aloitimme vaatimattomasti paikasta nimeltä the Venetian, joka on muuten maailman suurin kasino.

Vapise Las Vegas! Matkakassaani en alkanut kasinolla uhkaamaan vaan keskityin enemmän tsekkailuun ja tein vain kokeiluja pienillä panoksilla.

Sunnuntai meni sitten hieman rauhallisemmissa merkeissä, kun kohteena oli Hongkongin osa Lantau island, joka on kuuluisa mm. kukkulan päälle sijoitetusta maailman suurimmasta Buddha-patsaastaan. Paikka on erittäin mukava päiväretki kohde luonnossa, upeiden maisemien ympäröimänä. Sunnuntaisin kaikki paikat ovat vain tupaten täynnä (kuten tämäkin paikka), mutta jonottaminen on tyypillistä Hong Kongissa, melkein paikassa kuin paikassa.

Tänään sitten paluu arkeen ja heti aamupäivästä vastassa oli Kiinan pistokoe.

Noh, ei ne merkit vielä kovin hyvin hallussa olleet, mutta vähitellen...

28.01.2009 LOMA Happy Chinese New Year! Kiinalaisen uudenvuoden kunniaksi opiskelu on unohdettu hetkeksi, kun meillä on loma! Jei! Maanantaina ohjelmassa oli paraati ja eilen upea ilotulitus uudenvuoden kunniaksi. Kiinalaisen kalenterin mukaan alkanut vuosi on härän vuosi! Ennen uuttavuotta markkinoilla on ollut myytävänä kaikkea käsittämätöntä sälää härkiin liittyen, esimerkiksi hattuja, koristeita, härän muotoisia pullia yms. Tuotteet ovat todella hullunkurisia, mutta paikalliset ostavat niitä paljon ja monen tuotteen uskotaan tuovan hyvää onnea tulevalle vuodelle.

Ilotulitus oli kyllä ehdottomasti upein, mitä olen ikinä eläissäni nähnyt. Onhan kyseessä kuitenkin ilotulitteiden alkuperäiset syntyseudut. Ilotulitusta katsellessa ei tarvinnut olla yksin, vaan pystyi todellakin aistimaan suurkaupungin tunnelman, kun seisoo valtavan väkijoukon keskelle

Yllä: Buddha-patsas Lantau Islandilla. Alla: Dim sum -herkkuja.

ja joutuu liikkumaan massan osoittamaan suuntaan, vaikka aikomusta siihen suuntaan liikkumiseen ei olisikaan!

Tässä kaupungissa on kyllä niin paljon puuhailtavaa, ettei aika käy koskaan pitkäksi. Viimeaikaisia kohteita on ollut mm. Ten Thousand Buddhas Monastery (Man Fat Tsz), Flower Markets ja tietysti erilaiset ravintolat. Ihania ruokia on tullut taas kokeiltua. Listalla on ollut perinteistä kiinalasta dim sumia (kaikenmaailman nyyttejä eri sisällöillä bambukoreissa tarjoiltuna), kuin myös japanilaista ja intialaistakin ruokaakin. Kokeilin muuten myös uppopaistettua jäätelöä.

Niin ja kyllähän täällä tietysti koulus-

sakin käydään, eikä koko aikaa voi vain lorvailla. Kurssivalinnat ovat vihdoinkin selvinneet ja luvassa on kevään mittaan ryhmätöitä, esseitä sekä suullisia ja kirjallisia tenttejä. Minulla on onneksi perjantait vapaata koulusta, joten on myös mahdollista tehdä hieman pitempiä viikonloppuretkiä!

Nyt kun on tosiaan loma, niin täytyy ottaa lomasta kaikki ilo irti. Koska tärkeimmät uuden vuoden pirskeet täällä on jo nähty, niin tänä iltana suuntanani on Filippiinit ja toiveena olisi päästä hieman rantalomailun makuun. Jeeee. Jaksamisia sinne Oulun talveen.

EGONOMI

1/2009

19

am and at the moment I have a good job which is a bit different than research but seems not as boring as I supposed. And I have my own flat. I am almost pleased.

A LEGAL ALIEN

What is the best thing in Oulu? …Finland? …compared to Hungary?

I like the bicycle roads, you did not expect this. In Finland, hmmm, the bicycle roads.

We do not have as much bicycle roads in Hungary.

THREE YEARS IN OULU Haastattelija: Santtu-Matti Korkalo

Who are you?

Well this question always stuns me. I try to think about it too deeply, but Tamas Erdelyi if you meant my name.

Where are you from?

From Hungary you know it is that country in east Europe which capital is Bucharest. Alright, I know Finnish people know where Hungary is, but exchange people sometimes don’t.

When did you come to Oulu and Finland for the first time?

With in couple of days I will celebrate the third anniversary of the historic day of my arrival. It was -15˚C and late night, I had lost my luggage in Helsinki, and if my kummi wouldn’t have got onto the bus to search for me, I would have been even lost. So I remember it really well. It was strange because the people around me did not understand my language and, therefore, I was forced to speak English, which I happened to listen back a year later and I could not believe how strong my Hungarian accent was that time.

Why did you choose Oulu?

I wanted to go for an exchange to break out off my previous boring state of existence. And this was my only chance to 20

EGONOMI

1/2009

do it before graduating soon. Actually, I missed the application period, so Oulu was the only possibility, but I do not regret it at all. At the same time with my Erasmus application I applied for other University in Hungary as I wanted to study sociology. I secured there 99 credits altogether in 3 semesters parallel with my electrical engineering studies. So I am very smart. Hehe. I have to be infantile sometimes to bear my own seriousness.

Why are you still here?

Well this is a good question. I just could not detach myself from Oulu’s warm winds and the enormous amount of sunshine. NOT. Okay, first I was here till the end of the summer of 2006 as an Erasmus exchange student and later as a research assistant at the University of Oulu. To be honest I could have stayed longer at that time too, but then I felt going home, so I went back home to study electrical engineering and sociology, and to finish my courses.

Then I came back to write my thesis here grasping the given chance to do so.

I thought this would look pretty good in my CV and I would have some more fun diving in the exchange life style again which I missed so much at home.

And then I graduated as an electrical engineer but, as a matter of fact, I was not entirely happy about it.

So what then?

So I was there with an electrical engineering degree at my hands, but I felt I am not that person any more who is willing to work as an engineer. Actually, I have never really been.

I can tell a good story about this: I had a funny maths professor in Hungary who did not really know me, but when I had my final exam in maths which was an oral exam, after getting a four, he just asked me: ‘What the hell are you doing in this University? You are smart, you can finish any kind of programme but why this.

Go do something else. Be an actor or whatever!’

Back then, I was really surprised but as time passed, I have realized he was right in a way. Probably I have here or somewhere else some kind of a mission which I have to finish before going back to Hungary. The mission is not clear but I have to do it. So after my graduation I was thinking what should I do and where should I do that. Since nothing came to my mind, I decided to come back, work, and spend at least a year here before I start to study again somewhere in Europe or even here at the University of Oulu.

When I came back I had neither a flat nor a job but thanks for Antti I was not a hobo, not even for a day. And thanks for my professor I just almost went back home loosing all of my money. But here I

What is the worst thing in Oulu? …Finland? …compared to Hungary?

The distances, they are like I were in Budapest, but without proper mass transportation. Sorry I do not have other topic, just transport. In Finland, the weather obviously. It is really challenging for me.

It’s also weird not to understand the language in the country I’m living. But I am on it. Already I can speak some Finnish like ”Mitä kuuluu kukkuluuruu?”

What do you think about these?

Salmiakki: It just makes me sick.

Sauna: I love it.

Snow: I like it when it’s not yellow or icy.

Mämmi: It’s like eating rotten meat. I do not even want to think about it.

Club16: What is that? I have never heard of it? Seriously, Club16 is an institution.

Club 16 lives forever, the generations of exchange students have built the image of Club 16.

What have the exchange and time in Finland given to you?

Loads of friends around the world, a more open personality, and a lot of new opportunities for the future.

What are your future plans?

I would like to save the world. But in more details, I am interested in the environmental issues and I would like to work on the efficiency or energy efficiency of

things generally. In the near future (2–3 years) I would like to do masters in environmental management or something with management like the international business at the University of Oulu. And then save the world and my little little Balkanic Hungary.

When is the next Club16?

Next friday? As usually.

en aukiolle näyttävän yöilmeen. Taustalla olevan talon seinä toivottaa: ”Joyeuses Fêtes”.

JOULULOMA RANSKASSA Ei lunta, ei kinkkua, eikä pukkia – jouluhan se siinä. ”Ota joulu pois”, tuumaan ja läksin vastoin äitini toiveita vaihtarikaverini Adrienin luokse Ranskaan. Näin alkaa reilun parin viikon joululomani Blancin perheen parissa.

Teksti: Santtu-Matti Korkalo Kuvat: Adrien Blanc, Anaïs Blanc, Santtu-Matti Korkalo

Ei lunta Frankfurt-Hahnissa portaiden alla huonosti nukutun yön jälkeen saavutamme lopullisen kohteemme, Montpellier’n.

Vielä aamulla luulimme olevamme perillä kuolemanväsyneitä, mutta ensimmäistä kertaa kuukauteen nähty aurinko palauttaa sielun ja ruumin voimat hetkessä.

Adrienin sisko, Anaïs, on mielestään jo ajokunnossa eilisten juhlien jäljiltä ja tulee krapuloissaan meitä kentälle vastaan.

Mietin, epäilisinkö hänen sanojaan vai paikallista juomakulttuuria.

Esimakuna tulevasta kävelemme 22

EGONOMI

1/2009

kotona suoraan ruokapöytään. Ensimmäiseksi tulee todettua, että Ranskassa lounas ei ole vartissa ahmittu ateria vaan vähintään kolmesta ruokalajista koostuva reilun tunnin nautinto. Sen lisäksi lounas ajoittuu tavallisesti iltapäivälle eikä keskipäivälle niin kuin Suomessa.

Jo ensimmäisenä päivänä lähdemme haistelemaan joulun merkkejä Montpellier’n ydinkeskustaan. Palmut, aurinkoinen ja lämmin sää sekä aukiolle kasattu metallikartio laittavat vuodenaikapään pahasti pyörälle. Kyllä joulu ainakin lunta kaipaisi. Onneksi lukuisat joulumarkkinakojut sekä muutama onneton Joulupukki-yritelmä tasapainottavat tilannetta joululaulujen säestyksellä. Kauppa käy ja turhakkeet vaihtavat omistajaa

kuten Suomessakin. Pimeän jo hiivittyä metallikartion siniset valot syttyvät anta-

Ei kinkkua Juhla-ateria kuten jouluateria on Ranskassa täysin oma lukunsa muistuttaen enemmän uskonnollista rituaalia. Ranskalaiseen ruokailuprotokollaan kuuluu ruokalajien ehdoton erottaminen ja järjestys.

Suru puserossa katson, kuinka maukkaat alkupalat viedään pois ennen seuraavaa ruokalajia. On jätettävä jäähyväiset. Näitä herkkuja en tule enää tänä iltana näkemään. Vaikka mieleni myöhemmin yhä halajaa kaviaaria ja oliivibruschettoja, en voi niitä julman protokollan takia saada.

Neljän tunnin täysistunto sisältää yhteensä viisi ruokalajia, joiden joukossa mm. graavilohta, uunikaritsaa ja suklaakakkua. Kinkkua on turha toivoa, eikä ranskalaisilla edes ole mitään vastaavaa joulun perinneruokaa.

Sitsilaulun mukaisesti Ranskassa juodaan viiniä – ja joka ikisellä aterialla.

Rosé- ja punaviinien lisäksi nautimme jouluaterialla sitä aitoa Champagnea. Makuero Alkon ranskalaiseen alkoholitarjontaan on huomattava ja valitettavan paljon Ranskaa suosiva. Olutta saa Adrienin mukaan juoda ainoastaan alkupaloilla, mutta jätän pyytämättä, koska en kehtaa olla ainoa.

Jouluaterialla on myös erinäisiä ohjelmanumeroita, joihin voisin suomalaisten kuvitella suhtautuvan erittäin varauksella.

Adrienin isäpuoli, Denis, lausuu romanttisia parisuhdeneuvoja tuoreimmille rakastavaisille. 80-vuotias pappa laulaa a cappella lukuisia vanhoja klassikkoja. Maassa maan tavalla, ja pian huomaan opettavani suomea, suorittavani paikallista alkoholitestiä sekä hoilottavani Kulkusia kitaralla säestäen. Kaiken kummallisuuden lisäksi en ollut humalassakaan.

on turha jäädä odottamaan, perheen äiti, Violette Blanc (suom. Violetti Valkoinen), asettaa lahjat joulukuusen alle. Blanceille on tärkeää, että lahja on yllätys, joten olohuone on pian tulvillaan yllättyneitä ilmeitä.

Ai mitäkö sain? No, paketeistani paljastui mm. juustoveitsi, paikallista viiniä ja oliiviherkkuja sekä – olut.

Mais Bonne année!

Uutta vuotta juhlimme Adrienin lukiokavereiden kanssa. Parin kympin osallistumismaksulla huvitoimikunta onkin järjestänyt upeat coctail-partyt. Flavienin koti, joka sijaitsee ”keskellä ei mitään”, on hulppean näköinen ja kokoinen soveltuen loistavasti bilepaikaksi.

Illan dresscode on tumma puku, mutta milloinpa suomalainen ei voisi pukeutua Marimekon Jokapoika-paitaan hätätilanteen yllättäessä. Päälle kravatti sekä lipevä hymy ja sitten vain bailaamaan.

Meno on rattoisaa, ja vuosikin vaihtuu näyttävästi.

Valitettavasti ranskalaisilta alkaa veto loppua heti puolenyön jälkeen, eikä lisätarjoilukaan kelpaa. Kun muut vaihtavat pyjamaa päälle, suunnittelemme Adrienin kanssa alastonuintia talon uima-altaassa. Päädymme kuitenkin pitämään housut jalassa ja pysymään kuivina. Joskus neljän jälkeen uinahdamme makuualustalle, jonka kovuudelle lattialaatatkin häviävät.

Uusi vuosi alkaa järkyttävissä tunnelmissa. Huvitoimikunta aloittaa imurointioperaation yhdeltätoista aamulla ilman krapulan häivääkään. Adrien yrittää lopettaa kiduttamisen alkuunsa huutamalla ranskaksi jotain painokelvotonta. Itse tuskissani parahdan lomalla oppimani, erittäin käyttökelpoisen lauseen: ”Fais chien, j’ai une putain de gueule de bois!”

(Perkele, minulla on aivan v*tullinen krapula).

Ei pukkia Tavallisesti joululahjat aukaistaan Ranskassa vasta joulupäivän aamuna, mutta Anaïs on malttamaton. Yhden lahjan avaaminen aattoiltana ja muiden seuraavana aamuna on myös yleinen paikallinen käytäntö, mutta ekonomiopiskelijatar haluaa totutusti kaiken. Koska pukkia

KUVAT Vasemmalla: Montpellier’n keskusaukio yöllä. La Comediella päiväkaljalla.

Oikealla: Tapaninpäivän juhla-aterian herkkuja. Adrien kaataa lisää champanea jouluaterialla. Uudenvuoden bileiden isäntä Flavien ja Adrien juhlatunnelmissa.

Finanssi ry

Oulun yliopiston kauppatieteiden opiskelijain yhdistys

HALLITUS 2009

Puheenjohtaja Iikka Meriläinen puh. 044 293 3282 puheenjohtaja@finanssi.org

Yrityssuhdevastaava Aleksi Lehtola puh. 040 737 8985 yrityssuhdevastaava@finanssi.org

Sihteeri Minna-Riikka Mäki puh. 040 829 7844 sihteeri@finanssi.org

Kv- ja NESU-vastaava Antti Hartikka puh. 040 594 4730 kvnesu@finanssi.org

Projektivastaava Elina Rosenlund puh. 040 834 5566 projektivastaava1@finanssi.org

Projektivastaava Lotta Vehkala puh. 040 747 1054 projektivastaava2@finanssi.org

Viestintävastaava Juha-Matti Pauna puh. 040 745 4098 viestintavastaava@finanssi.org

Taloudenhoitaja Laura Pekuri puh. 040 842 4577 taloudenhoitaja@finanssi.org

Egonomin päätoimittaja Santtu-Matti Korkalo puh. 040 822 4891 paatoimittaja@finanssi.org

Kopo-vastaava Aino Toppi puh. 050 320 3659 kopo@finanssi.org

Bilevastaava Salla Hekkala puh. 050 358 8496 bilevastaava@finanssi.org

Vapaa-ajanvastaava Ville Hooli puh. 040 823 3076 vapaaajanvastaava@finanssi.org