Unelmana parempi maailma

VAIN KOSKA OLEMME

LAPSIA TÄNÄÄN

jätättekö meidät huomiotta?

”

unelmana parempi maailma

Bangladeshilaiset nuoret kuvasivat unelmiaan

me olemme naisia, vain me voimme tehdä sen.

Alakoululainen

Autry estää

lapsiavioliittoja

Bangladeshilaiset lapset osallistuivat työpajoihin, joissa he kirjoittivat, valokuvasivat, tekivät vlogia ja haastattelivat aikuisia lapsiavioliitosta ja lapsen oikeuksista.

Toimittajalta

Tämän lehden materiaalit ovat bangladeshilaisten lasten kädenjälkeä. Syksyllä 2022 noin 30 lasta ja nuorta osallistui mediataitopajoihin. He kirjoittivat tässä lehdessä olevat artikkelit ja runot aiheesta lapsen oikeudet ja lapsiavioliitto. Lisäksi teinitytöt kuvasivat elämäänsä ja arkeansa Bangladeshin maaseudulla niin valokuvin kuin videokuvanakin. Ohjeistuksen jälkeen lapset saivat itse päättää, miten kirjoittavat tai mitä kuvavat.

Työpajoihin osallistuneiden lasten kotikylissä tehdään lapsiavioliittoja ehkäisevää työtä, joten aiheena se oli heille tuttu. Työpajat ovat osa Fida Internationalin tekemää ja Ulkoministeriön tukemaa pitkäjänteitä työtä Bangladeshissa.

Sinulla on käsissäsi ainutlaatuinen lehti.

:) Toivottavasti sinä nautit ja inspiroidut

tästä yhtä paljon kuin me!

MIKÄ ON LAPSIAVIOLIITTO?

Bangladeshilainen maria taustoittaa 38 miljoonan lapsimorsiamen tarinaa

Yleensä lapsiavioliitto tapahtuu köyhyyden ja yhteisön muiden jäsenten takia. Jos 13–16-vuotias tyttö asuu vanhempiensa luona, naapurit tai muu yhteisö voivat antaa vanhemmille huonoja neuvoja. Neuvoja seuraten vanhemmat sitten kiirehtivät naittamaan tyttärensä. Pääosin lapsiavioliittoja tapahtuu hinduja muslimiperheissä. Se on vanha perinne eri puolilla Intiaa ja Bangladeshia. Sitä tapahtuu myös muualla, mutta vähemmän.

Lapsena naittaminen aiheuttaa tytölle fyysisiä ja henkisiä ongelmia. Tyttöjen keho joutuu kovalle koetukselle. Heidän ulkonäkönsä tuhoutuu. Synnytys on haitallinen tytöille ja sekä lapsen että äidin henki saattaa olla vaarassa. Jos lapsi ja äiti selviytyvät, kohtaavat he muita haasteita myöhemmin.

Minulla oli ystävä nimeltä Sonia . Hän asui lähellä kotiani. Sonia oli hyvä oppilas, joka keskittyi opintoihin. Kaikki opettajat pitivät hänestä. Mutta Sonialla oli eräs naapuri, joka kertoi Sonian vanhemmille, että heidän pitää naittaa Sonia. Sonian vanhemmat eivät olleet naapurin kanssa samaa mieltä ja sanoivat, että heidän tyttärensä haluaa opiskella enemmän eikä olisi oikein naittaa häntä. Mutta naapuri oli eri mieltä ja kysyi, kauanko Sonian vanhemmat aikovat ruokkia Soniaa ja antaa hänen istua vain kotona. Naapuri sanoi, että olisi parempi naittaa hänet ja että tyttö tulisi olemaan onnellinen appivanhempiensa kotona. ”Sinun ei tarvitse huolehtia niin paljon”, naapuri sanoi

vanhemmille. Myös Sonian veli oli sitä mieltä, että Sonian kuuluu opiskella. Naapuri sanoi, että Sonia on iso tyttö ja veli on väärässä. ”Hän on nyt 14-vuotias, joten naittakaa hänet. Tiedän hyvän miehen”, naapuri sanoi. Tämän kuullessaan vanhemmat myöntyivät ja lopulta kaikki muut paitsi Sonia olivat avioliiton kannalla.

Sonia sanoi, että hän haluaa olla opettaja eikä halua naimisiin. Mutta vanhemmat eivät kuunnelleet häntä. Sonia ei tiennyt, mitä tehdä, joten hän kertoi asiasta ystävilleen. Hänen ystävänsä kertoivat Sonian lempiopettajalle tilanteesta. Opettaja selitti Sonian perheelle lapsiavioliiton negatiivisista vaikutuksista vakuuttavasti. Ensin he eivät yrittäneet ymmärtää, mutta lopulta he päättivät olla naittamatta tytärtään alaikäisenä.

Jos tytön naittamista lapsena suunnitellaan, me estämme sen. Jos kukaan ei kuuntele, koska emme ole tarpeeksi vanhoja, kerromme jollekin vanhemmalle ja estämme lapsiavioliiton heidän avullaan. Jos tyttö itse haluaa naimisiin, me yritämme saada hänet ymmärtämään. Jos hän ei halua kuunnella, me yritämme pysäyttää hänet kuuntelemaan meitä. Nykyään tytöt voivat itse jutella pojille älypuhelimien avulla. Jos se sitten haluavat karata tai mennä aikaisin avioon, me yritämme saada heidät ymmärtämään [lapsiavioliiton vaarallisuuden]. Jos he eivät halua lopultakaan kuunnella, ei meillä ole vaihtoehtoja.

12-vuotias Maria haluaa isona lääkäriksi. Dhakan slummissa asuva Maria kirjoitti tekstejä ja haastatteli aikuisia lapsen oikeuksista ja lapsiavioliitosta. Myös Bangladeshin maaseudulla asuvat Orpita, Shangita ja Mitali haastattelivat opettajaansa aiheesta. Haastattelun voit katsoa Fidan Youtubesta.

LAPSIAVIOLIITTO HAJOTTAA TYTÖN

– 14-vuotias isha avaa lapsiavioliittojen todellisuutta

Bangladeshissa alle 18-vuotiaat t Y töt ja alle 21-vuotiaat pojat eivät saa mennä naimisiin. Sitä nuorempien avioliittoja kutsutaan lapsiavioliitoksi.

Lapsiavioliitot tapahtuvat yleisesti perheiden köyhyyden takia. Kun rahaa ei ole tarpeeksi, vanhemmat lähettävät lapsensa töihin tai naittavat heidät. Tämän lisäksi jotkut vanhemmat ajattelevat, että tyttöjen ei tarvitse opiskella. Ajatella an, että on riittävän hienoa, jos tytöt voivat lukea muutaman kirjan, laittaa ruokaa ja ommella vaatteita. Tyttöjen täytyy kuitenkin muuttaa jossain vaiheessa appivanhempiensa luo.

“On parempi naittaa tyttö aikaisin, koska myöhemmin emme löydä niin mukavaa sulhasta”, vanhemmat sanovat. Silloin tyttö naitetaan ennen kuin hän täyttää 18 vuotta.

Lapsiavioliitto on huono asia tytöille. Lapsiavio -

liitot aiheuttavat tytöille paljon henkisiä ja fyysisiä ongelmia. Kun tytöt muuttavat uuteen perheeseen ennen kuin ovat kasvaneet aikuisiksi, heillä on vaikeuksia sopeutua uuteen elämäntilanteeseen. Raskaus saattaa vaarantaa tyttöjen hengen. Ei ainoastaan äidin henki ole vaarassa, vaan myös lapsen. Tyttöjen ulkonäkö vääristyy. He kärsivät aliravitsemuksesta. Silloin mies lakkaa huolehtimasta tytöstä ja menee uudelleen naimisiin. Myös moniavioisuutta tapahtuu. Silloin tyttö hajoaa sekä henkisesti että fyysisesti. Joissakin tapauksissa tyttö tekee itsemurhan. Lapsiavioliitto tuhoaa tytön elämän. Meidän täytyy estää lapsiavioliittoja tapahtumasta, jotta tyttöjen elämät eivät tuhoudu. Jos lapsiavioliittoa suunnitellaan, me estämme sen. Yritämme vakuuttaa vanhemmat ja kertoa heille, että he eivät naittaisi tytärtään.

Isha on bangladeshilainen, slummissa kasvanut tyttö. Kummien tuella kouluun päässyt Isha on oppinut koulussa tavallisten kouluaineiden lisäksi myös omista oikeuksistaan ja lapsiavioliiton vaaroista. Tämän tekstin Isha kirjoitti kirjoitustyöpajassa, jossa lapset itse saivat kirjoittaa paperille omia ajatuksiaan lapsiavioliitosta. Ishan oppimat asiat vaikuttavat laajalle – hän on estänyt ystävänsä lapsiavioliiton, koska osasi selittää sen vaarallisuuden toisen tytön vanhemmille.

Me lapset.

Meillä on oikeus käyttää ääntämme.

Meillä on oikeus osoittaa mieltämme.

Meillä on oikeus saada suojaa.

Me lapset.

Jos meiltä riistetään oikeudet, maa ei ikinä kehity.

Me lapset.

Me olemme tämän kansan tulevaisuus.

Me olemme tämän maan tulevaisuus.

Me lapset.

Me voimme osoittaa mieltämme.

Me voimme vastustaa epäoikeudenmukaisuutta.

Me lapset.

Isha, 14-vuotta, Bangladesh

UNELMANA parempi maailma

Bangladeshin maaseudulla sijaitsevassa pienessä kylässä nuoret pohtivat työpajassa unelmiaan, suunnittelivat niistä kuvat ja toteuttivat ne saaden koko ajan tukea ja kannustusta ohjaajilta ja toisiltaan.

15-vuotias Choyon unelmoi olevansa joku päivä valokuvaaja. Hänen unelmansa kuvasi Bappi.

Choyon kuvasi puolestaan Bappin unelman. Unelmia oli monta, mutta arkkitehti-unelmasta tehtiin kuva.

15- vuotias Keya haluaa olla isona laulaja. Hänen ystävänsä Joyeta kuvasi tämän unelman muiden kannustaessa Keyaa laulamaan.

Pryiyan taltioimassa Avijit esittää poliittista päättäjää, joksi hän aikoo isona ryhtyä.

Pryiya haaveilee olevansa ompelija. Kuvaa varten lavastettiin oikea tilanne! Kameran takana on Mishit.

Joyeta haluaa olla isona lääkäri. Kuvaa varten haettiin nuorempia oppilaita esittämään äitiä ja lasta. Kuvan otti puolestaan Keya.

Mishit haluaa olla isona opettaja. Avijitin kuvatessa Mishit kävi alakoululaisten kanssa aakkosia läpi.

Kaikkialla ympärillämme

Autry, 13 vuotta, Bangladesh

tYttöjen puolella

koulutYttö autrY vastustaa lapsiavioliittoja

palasin koulusta kotiin, peseydyin ja istuuduin syömään lounasta. Silloin Saria tuli juosten kotiini. Kun kysyin, miksi hän tuli, hän vastasi “Saleha pakotetaan naimisiin!”.

Huolestuin ja kysyin, kuka niin sanoi. Sitten lähdimme hänen kotiinsa ja yritimme saada Salehan äidin ymmärtämään. Me kerroimme hänelle lapsiavioliiton negatiivisista vaikutuksista. “Lapsiavioliitto vahingoittaa lapsen sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia. Lapselle tulee paljon paineita. Lisäksi raskaus ja synnytys vaarantava sekä äidin että lapsen hengen. Tytöt joutuvat myös kestämään appivanhempien aiheuttamia ongelmia”. Sanoimme kaiken tämän, jotta Salehan äiti ymmärtäisi.

Hän ei kuitenkaan ollut samaa mieltä. Salehan äiti vastasi: “Mitä hyötyä on siitä, että tyttö opiskelee?

Yhtenä päivänä hän muuttaa appivanhempiensa luo. Jos lähetämme hänet nyt pois, säästämme perheemme kuluissa”. Huolimatta kaikesta sanomastamme, emme onnistuneet vakuuttamaan Salehan äitiä. Lannistuneina lähdimme pois.

Me menimme opettajamme Chandnin luo. Selitimme hänelle kaiken yksityiskohtaisesti. “Koska hänen häänsä ovat”, hän kysyi. “Huomenna”, vastasimme huolestuneina. Opettajamme vastasi “Okei te voitte mennä. Minä katson tätä asiaa”. Seuraavana iltapäivänä opettajamme soitti meille. Suunnittelimme yhdessä, mitä tekisimme. Sitten lähdimme kohti Salehan kotia. Opettajamme meni ja puhui asiasta ensin Salehan vanhempien kanssa. “Mitä voin tehdä asialle? Tyttö kasvaa, hän voi viettää aikaa väärässä seurassa ja aiheuttaa häpeää. Lisäksi meillä on haasteita pitää huolta perheestä isän tuloilla. Mies, jolle

annan tyttäreni, on hyvä mies. Hänen elämänsä tulee olemaan onnellinen”, äiti vastasi. Opettaja yritti saada äidin vakuuttumaan lapsiavioliiton vaarallisuudesta, mutta äiti ei kuunnellut.

Sen jälkeen opettaja halusi tavata Salehan. Hänet vietiin tytön huoneeseen. Saleha istui ja itki. Opettaja kysyi “Hyväksytkö sinä tämän avioliiton?” “Ei, opettaja. Yritin saada vanhempani ymmärtämään, mutta he eivät ole samaa mieltä kanssani. Tuleva mies vaati perheeltämme moottoripyörää ja kultaa. Äiti yrittää myydä omistamaansa maata. Yritin saada heidät ymmärtämään, mutta se ei auttanut”. “Älä huoli”, sanoi opettaja. Sitten opettaja otti puhelimen ja soitti jollekulle.

Hääjuhla oli jo alkamassa. Juuri, kun kazi* oli aloittamassa, poliisit saapuivat. “Missä ovat tytön ja pojan vanhemmat?” he kysyivät. Vanhemmat tulivat esiin. “Ettekö tiedä, että alle 18-vuotiaan naittaminen on vastoin lakia. Lapsiavioliitto on vastoin lakia ja se on rangaistava teko. Teidän täytyy lähteä poliisiasemalle kanssamme”, poliisit sanoivat. Sulhasen vanhemmat pyysivät anteeksi, mutta se ei auttanut. Heidät vietiin poliisiasemalle ja he saivat vankeustuomion.

Me tytöt sanomme, että emme kannata lapsiavioliittoja ja tulemme toimimaan, jotta voimme estää ne. Me olemme naisia ja vain me voimme tehdä sen.

*islamilaisessa yhteisössä toimiva henkilö, joka solmii avioliitot.

Kirjoittaja on alakoulainen Autry, joka haluaa olla isona kirjailija tai lääkäri. Hän osallistui kirjoitustyöpajaan, jossa lapset kirjoittivat itsenäisesti

tekstejä lapsiavioliitosta ja lasten oikeuksista. Autry ystävineen on oppinut koulussa lapsiavioliiton vaaroista ja lapsen oikeuksista, jonka takia hän on osannut puolustaa ystäviään.

En halua kauniita sanoja.

Haluan vain tavallisen ihmisen oikeudet.

Ruoka, koulutus, terveys, koti. Hyvä hallinto.

Jokainen ihminen on oikeutettu tähän.

Lapsi, joka on tyttö, ei ole typerä. Hän on kuu tummalla taivaalla.

Vanhemmat.

Tyttäret ovat lahja Jumalalta. He eivät ole kuolettava paino. He eivät ole esine huoneessa. He ovat Jumalan lahja.

Haluamme heille koulutuksen ja turvallisen kodin.

Heidän hyvinvointinsa määrittää tulevaisuuden. Arafat, 15 vuotta, Bangladesh

12-VUOTIAAN SARIAN HUOMIOITA LAPSEN OIKEUKSISTA

Bangladeshin pääkaupungissa Dhakassa asuva Saria on 12-vuotias koululainen. Hän on koulussa oppinut lapsen oikeuksista. Nyt Saria peilaa tekstissään huomioitaan lapsista omassa kotimaassaan sekä siitä, toteutuvatko lapsen oikeudet.

jokainen alle 18-vuotias ihminen lasketaan lapseksi. Niitä oikeuksia, jotka valtiot ovat asettaneet lapsen yhteiskunnallisen aseman vahvistamiseksi ja henkisen kasvun tueksi, kutsutaan lapsen oikeuksiksi. Mutta meidän yhteiskunnassamme lapsilta riistetään heidän oikeutensa. Nuo oikeudet ovat:

• Oikeus elää. Jokaisella lapsella pitää olla oikeus elää, koska he ovat tämän maailman kansalaisia.

• Oikeus perheeseen. Jokaisella lapsella on oikeus perheeseen. Ilman perhettä lapsi ei voi kasvaa kunnolla. Lapsen henkiselle ja fyysiselle kasvulle on tärkeää, että lapsella on perhe.

• Oikeus saada suojaa väkivallalta. Yhteiskunnassamme monet lapset kohtaavat henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Jokaisella lapsella on oikeus saada suoja väkivaltaa vastaan.

• Oikeus sanoa mielipide. Jokaisella lapsella on oikeus sanoa mielipiteensä. Mutta meidän yhteiskunnassamme lapsilta viedään tämä oikeus. Meidän tulisi antaa lapsille oikeus sanoa ääneen heidän mielipiteensä ja oikeus puhua.

• Oikeus koulutukseen. Jokaisella lapsella on oikeus koulutukseen. Tämän päivän lapset ovat huomisen tulevaisuus. Eli jos tämän päivän lapsilta riistetään koulutus, ei tulevaisuudessa ole mahdollista, että maa kehittyisi. Tämän takia on jokaisen lapsen oikeus saada koulutusta.

• Oikeus olla vapaa syrjinnästä. Meidän yhteiskunnassamme lapset kohtaavat syrjintää. Heitä kohdellaan eri tavoin. Pojat saavat enemmän rakkautta ja huolenpitoa, mutta tytöt kohtaavat syrjintää. Tytöt eivät saa niin paljon etuja kuin pojat. Pojat saavat syödä hyvää ruokaa, mutta tytöt saattavat saada vähemmän.

• On tärkeää, että lapset saavat heille kuuluvat oikeudet.

Hallituksella on oma roolinsa tässä. Hallituksen pitäisi mahdollistaa lapsille heidän oikeutensa ja myös estää lapsityövoima. Meillä on myös velvollisuuksia tässä asiassa. Meidän kaikkien pitäisi kertoa perheenjäsenille ja naapureille lapsen oikeuksista, jotta heillä voi olla tietoa aiheesta.

MINUN MAAILMANI

Koulutytöt valokuvasivat Bangladeshin maaseudulla omaa arkeaan. Mistä kaikesta se koostuu ja mitkä asiat ovat tytöille tärkeitä? Tytöt kuvasivat koulussa, kotona ja muualla kotikylässään. Tärkeiksi asioiksi nousivat koulunkäynti, läksyt, kouluruoka, perhe ja erilaiset arkiset askareet.

lapsiavioliitto rikkoo lapsen oikeuksia Lapsen oikeudet 12-vuotiaan Riman silmin

olen rima ja olen kotoisin Dhakasta. Naapurini ja paras ystäväni on Mim. Mim on kärsinyt elämässään monista ongelmista, koska Mimiltä on riistetty hänen perusoikeuksiaan. Niin tapahtuu edelleen. Kun kuulin siitä, olin hyvin surullinen.

Kerroin Mimille hänen oikeuksistaan ja hän oppi paljon uutta. Mim ei ole saanut käydä koulua, koska hänen vanhempiensa mielestä se ei ole tarpeen. Myöskään Mimin pikkuveli Raihan ei ole päässyt kouluun. Ensin kerroin Mimin äidille, että koulunkäynti on lasten oikeus. Sitten kerroimme luokkatoverini kanssa hänelle, miten lapsen perusoikeuksien riistäminen vaikuttaa lapseen negatiivisesti. Mimin äiti ymmärsi lapsen oikeuksien tärkeyden ja puhui siitä miehelleen. Nyt Mim saa käydä koulua.

Lapsen oikeudet on valtioiden asettamat oikeudet lapsille. Nämä ovat lapsen perusoikeuksia. Lapsi ei voi kasvaa parhaalla mahdollisella tavalla ilman perusoikeuksiaan. Eli, jotta lapsi voi elää elämäänsä, oikeudet ovat välttämättömiä.

Lapsen oikeuksien mukaan lapsella on oikeus perheeseen, kunnolliseen terveydenhuoltoon, koulutukseen, sosiaaliturvaan ja tietoon. Lapsi ei voi kasvaa kunnolla ilman perhettä. Tiedämme, että oppiminen alkaa ensin perheestä. Ilman kunnollista koulutusta ei taas voi rakentaa tulevaisuutta. Meidän täytyy

antaa lapsille kunnollinen koulutus, sillä tämän päivän lapset ovat huomisen tulevaisuus. Jos terveys ei ole hyvä, ei lapsi voi olla mukana kehittämässä omaa maataan.

Lisäksi lapsella on oikeus olla rakastettu, saada huolenpitoa, sanoa mielipiteensä ja elää ilman syrjintää. Maasamme on lapset kohtaavat epätasa-arvoa. Esimerkiksi lapsia, joiden ihonväri on tummempi, kohdellaan huonosti ja köyhiä lapsia syrjitään, mutta rikkaita tai kauniita lapsia ei syrjitä lainkaan. Meidän täytyy päästä syrjinnästä eroon.

Jos kuka tahansa lapsi kohtaa syrjintää, tämä suututtaa heitä ja vie heidät kohti huonoja tapoja. Se estää yhteisöämme kehittymästä. Se tukahduttaa edistyksen. Jotkut lapset ajetaan tekemään jopa itsemurha. Monet vanhemmat naittavat lisäksi lapsensa alle 18-vuotiaina.

Mitä mina voin tehdä? Elän osana yhteisöä. Minulla on ihmisiä ympärilläni. He voivat olla naapureitani tai sukulaisiani. Ensin kokoan ystäväni yhteen. Me osoitamme mieltämme yhteisössämme. Me lisäämme ihmisten tietoisuutta lasten oikeuksista. Jos näemme, että lapsityövoimaa käytetään, otamme yhteyttä lakia valvovaan viranomaiseen. Meidän maassamme asetettiin laki lapsen oikeuksista vuonna 1929.

Kirjoittaja on 13-vuotias Dhakan, Bangladeshin pääkaupungin, slummissa asuva tyttö. Fidan kummien tuella koulua käyvä Rima haaveilee olevansa isona matematiikan opettaja. Rima osallistui syksyllä 2022 kirjoitustyöpajaan, jossa lapset kirjoittivat itsenäisesti tekstejä lapsen oikeuksista ja lapsiavioliitosta.

Ps. Oletko katsonut runoista tehdyn spokenword-videon?