Fida vuosikertomus 2019

fida vuosikertomus 2019

F I D A V U O S I K E R TO M U S 2 0 1 9

1

>> Kongolainen Christine toivoo, että saisi talonsa korjattua, jotta vesi ei sataisi sisälle. Fida vaikutti vuonna 2019 vahvasti kongolaisten naisten ja lasten puolesta niin Suomessa kuin Kongossa.

3 pääkirjoitus 4 Faktaa Fidasta 6 kehitysyhteistyö: näin paransimme ihmisten elämää 8 Koulutus: loppu lapsiavioliitoille 10 Terveys: vessavallankumous Nepalissa 11 Toimeentulo: Bhutanin itsenäiset naiset 12 Vaikuttamistyö: rauhannobelisti Denis Mukwege Suomessa 14 Kiitos kummit!

16 Pohjois-Koreassa päättyi vuosikymmenten työ 18 Katastrofien uhrit saivat apua 20 Syyriassa lapset pääsivät takaisin kouluun 21 Kongossa alkoi käteisavustus 22 lähetystyö: tukea seurakunnille 24 Ihme Raamatun maisemissa 25 Keniassa tavoitettiin somaleja 26 Seurakuntaperhe kasvaa Kambodžassa 28 Fidan työ Israelissa 2019 29 Katkeamaton rukousketju 30 Fida secondhand: 40 vuotta ympäristötekoja 34 Fidan talous lyhyesti

TOIMITUS Kirsi Koski-Kujala, Ninarose Maoz, Päivi Simi-Kim, Hannu Happonen, Milla Suonio TAUSTATOIMITTAJAT Anna Pesu, Emilie Kristersson, Maija Granlund, Elina Kangas, Katja Köykkä, Lassi Mäkinen, Maarit ja Jouko Pynnönen, Jaana Forsström, Anna Eronen VALOKUVAT Hannu Happonen, Arto Karvonen, Benjamin Hokkanen, Ninarose Maoz, Riina Happonen, Maarit ja Jouko Pynnönen, Markku Toimela, Fidan arkisto ja Istockphoto.com ULKOASU Arto Karvonen KANNEN KUVA Hannu Happonen, Kongo PAINO Keuruun Laatupaino 2 F I D A V U O S I K E R TO M U S 2 0 1 9

Onnistumisten ja vaikuttamisen vuosi 2019 Fidan vuosi 2019 oli onnistumisten ja vaikuttamisen vuosi. Vaikka haasteilta ei vältytty, niin hyviä asioita tapahtui sitäkin enemmän. Tämä vuosikertomus tuo eteesi tarinoita eri puolilta maailmaa siitä hyvästä, jossa saamme yhdessä olla mukana.

Merkittävin kohokohta vuonna 2019 oli rauhannobelisti Denis Mukwegen vierailu Suomessa. Fida sai yhdessä Mukwegen kanssa vaikuttaa poliittisella tasolla Kongon demokraattisen tasavallan erittäin vaikeaan tilanteeseen. Mukwege vetosi maamme päättäjiin, jotta Suomi vahvistaisi konfliktien keskellä elävien naisten asemaa ja tukisi edelleen Kongon ja muiden konfliktimaiden rauhan pyrkimyksiä.

Vuoteen mahtui myös iso pettymys. Vuosikymmeniä jatkunut työmme Pohjois-Koreassa päättyi kansainvälisten pakotteiden ja pankkilinjausten vuoksi. Toiminnan alasajo onnistui kuitenkin hyvin ja voimme iloita siitä, mitä yli 20 vuoden aikana saimme aikaan.

Kehitysyhteistyön vuosi 2019 sujui suunnitellusti. Tämän julkaisun tarinat kertovat siitä, miten syrjityt ihmiset saivat toivon ja mahdollisuuden parempaan tulevaisuuteen. Kastiton Sanju aikoo olla kylänsä ensimmäinen koulutettu tyttö. Burundissa batwa-lapset pääsevät ensimmäistä kertaa elämässään kouluun. Kuukautiset eivät enää estä koulunkäyntiä. Vaikutimme myönteisesti erityisesti tyttöjen ja naisten asemaan. Se on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi kitkeä äärimmäistä köyhyyttä.

Fidan lähetystyön päämääränä on synnyttää seurakuntia sinne, missä ei vielä ole kristillistä seurakuntaa. Saimme iloita uuden seurakunnan synnystä mm. Turkkiin. Paikallisseurakunta on yhteisön toivo: se levittää ympärilleen rakkauden sanomaa ja tekee hyvää. Seurakuntien vapaaehtoistyö on merkittävä voimavara myös yhteiskuntien tervehtymisessä katastrofien jälkeen.

Lähetystyömme keskiössä on kumppaniseurakuntien kouluttaminen oman lähetystyön aloittamiseen. Vuonna 2019 saimme olla edistämässä lähetystyön moninkertaistumista useissa kansainvälisissä verkostoissa. Kumppanimme Kaakkois-Aasiassa ja Keniassa kertovat tässä julkaisussa evankeliumin levittäytymisestä aivan uusille seuduille. Kairos-kurssi on viime vuosina ollut merkittävä lähetysinnostuksen sytyttäjä. Siitä oivana esimerkkinä ovat kertomukset Venäjältä ja Irakista.

Vuonna 2019 saimme Suomen ulkoministeriöltä tukea humanitaarisen avun hankkeisiin Syyriassa, Kongossa ja Pohjois-Koreassa. Tuen määrä oli moniin vuosiin suurin. Pohjois-Korean työn loppumisen vuoksi sinne myönnetty humanitaarinen tuki saatiin käytettyä osittain. Helpotimme kuitenkin suljetun maan nälkätilannetta merkittävästi myös yksityisillä lahjoituksilla.

Vuoden onnistumisia olivat myös varainhankinnan ennätykset. Fida secondhand -ketju täytti 40 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi syntyi uusi myyntiennätys, ja ketjun tulos ylitti budjetoidun.

Eväät elämään -keräys Kongon lapsille ja Toivon Kipinä -keräys Itä-Euroopan lapsille onnistuivat yli odotusten.

Fidan johtamista vahvistettiin nimeämällä secondhandtoiminnalle kokoaikainen ketjujohtaja ja rekrytoimalla apulaistoiminnanjohtaja johtamaan Fidan seurakuntayhteyksiä ja yksityisvarainhankintaa.

Harri Hakola toiminnanjohtaja

F I D A V U O S I K E R TO M U S 2 0 1 9

3

Kiitos kun teit kanssamme toivosta totta!

Fida pähkinänkuoressa vuonna 2019

51

1 374 000 kg

5000

maassa Fidalla toimintaa

vaatetta ja pientavaraa kulki Roihupellon lajittelukeskuksen läpi

suomalaista kummia tuki lapsia 14 maassa

16

975 000

174

40

45 000

maassa kehitysyhteistyötä Suomen ulkoministeriön tuella

vuotta mittarissa Fida secondhand -ketjulla

asiakasta kävi Fida-myymälöissä

kanta-asiakasta Fida-myymälöillä

ihmistä kävi lähetystyöhön innostavan Kairos-kurssin

151

uskollista kannatusjäsentä tuki Fidan toimintaa

333 178

työntekijää fidan työyhteydessä

155

ulkomaantyöntekijää 38 maassa

37 diakoniatyön, kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun hankkeissa​

kotimaassa

96

45

35

120

lähetystyössä​

globaalina ammattilaisena eli oman ammattinsa kautta lähetystyössä

päätoimistolla

Fida secondhand -ketjussa

4 F I D A V U O S I K E R TO M U S 2 0 1 9 K E H I T Y S Y H T E I S T Y Ö

= kehitysyhteistyö L = lähetystyö K = kummien tuki lapsille H = humanitaarinen apu K

EUROOPPA 21 maata Albania​ L K Belgia​ L Bosnia ja ​Hertsegovina​ Bulgaria​ L Espanja​ L Israel​ L Itävalta​ L Kosovo​ L K Latvia L Liettua L Puola​ L Ranska​ L Romania​ L Saksa​ L Serbia​ L Turkki Ukraina​ L Unkari​ L Valko-Venäjä​ L Venäjä ​ L Viro L

L K

AASIA 15 maata Bangladesh​ K L K Bhutan​ K Indonesia​ L Intia​ L K Japani​ L Kambodža​ K K L Laos​ K Myanmar​ K Nepal​ K K Pakistan K Papua-Uusi-Guinea​ Pohjois-Korea​ K H Thaimaa​ L K Muut maat*​

Työntekijöitä alueella 84 • lähetystyössä 59​ • globaalit ammattilaiset 25

AFRIKKA, LÄHI-ITÄ ja muut maat 15 maata Ecuador​ L Burundi​ K K Etiopia​ K L K Kenia​ K L K Tansania​ K L K Malawi L Uganda​ K L K Kongon demokraattinen tasavalta​ K Irak/Kurdistan​ K L Jordania​ K Syyria H Afganistan K Tadžikistan K Muut maat​*

L

Työntekijöitä alueella 51 • lähetystyössä 24​ • UM:n tukemissa kehitysyhteistyöhankkeissa 19​ • globaalit ammattilaiset 8 *turvallisuussyistä emme julkaise kaikkia toimintamaita

H

Työntekijöitä alueella 43 • lähetystyössä 13​ • UM:n tukemissa kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun hankkeissa 18​ • globaalit ammattilaiset 12​ *turvallisuussyistä emme julkaise kaikkia toimintamaita

KEHITYSYHTEISTYÖ

F I D A V U O S I K E R TO M U S 2 0 1 9

5

164 650 ihmistä hyötyi suoraan työstämme.

1 063 000 45 430

> 16 maata > Aasia: Afganistan, Bangladesh, Bhutan, Kambodža, Pohjois-Korea (DPRK), Laos, Myanmar, Nepal, Tadžikistan > Afrikka: Burundi, Kenia, Kongo (DRC), Tansania, Uganda > Lähi-itä: Jordania, Irak

2 260

Kehitysyhteistyöbudjetti 6 277 000 €, josta Ulkoministeriön rahoitus 4 700 000 € ja Fidan omarahoitus 1 577 000 € (25 %). Lisäksi Fida sai valtion Finnpartnership-yrityskumppanuusrahoitusta Itä-Afrikkaan 62 000 €.

ihmistä oli laajemmin Fidan kehitysyhteistyön piirissä.

tytön oikeuksia edistettiin Fidan ohjelmissa.

Fidan kehitysyhteistyö 2019

uutta vammaista henkilöä tuli mukaan avun piiriin.

10

työmaan kumppaneilla oli käytössä lastensuojeluohjeisto.

Torjuimme ilmastonmuutoksen aiheuttamaa nälkää Itä-Afrikassa Fidan kumppanikirkon ruokaturvaohjelman koordinaattori Lomayani Laizer on nähnyt Itä-Afrikkaa koskettavan ilmastonmuutoksen vaikutukset Tansaniassa. Sääilmiöt vaihtelevat äkillisesti; seuraa esimerkiksi ennakoimattoman pituisia kuivuusjaksoja ja tulvia.

–Köyhyys on lisääntynyt ja ihmiset joutuvat olemaan useita päiviä ilman ruokaa. Vanhemmat eivät voi lähettää lapsiaan kouluun, koska heillä ei ole varaa koulumaksuihin.

Tansanialainen pienviljelijä Naomi Boniface iloitsee perheensä kanssa saamastaan Fidan kestävän viljelyn koulutuksesta: –Satoni oli ennen koulutusta vain kolme säkillistä eekkeriltä, kun en peittänyt viljelysmaata. Nyt saan satoa jopa kahdeksan säkillistä eekkeriltä kun käytän lehtikatetta haihtumisen estämiseen.

Kasikinin kylässä Keniassa asuva Priscilla on alkanut soveltaa Fidan kumppanikirkon koulutuksessa oppimiaan viljelyniksejä omalle pellolleen. Kateviljely auttaa selättämään maaperän kuivuuden, mutta Priscillalla on toinenkin haaste: Hänen on rakennettava uusia aita, jotta vuohet eivät pääse syömään pellon satoa.

Tiesitkö?

Keniassa kirkkokumppani järjestää puunistutuspäiviä ja koulutuksia kyläyhteisöissä maaperän eroosion ehkäisemiseksi. Kirkko osallistuu myös kansalliseen ympäristönsuojelun vaikuttamisverkostoon.

Tämän seurauksena tietoisuus ympäristön tilasta ja suojelusta on lisääntynyt työalueillamme maassa.

6 F I D A V U O S I K E R TO M U S 2 0 1 9 K E H I T Y S Y H T E I S T Y Ö

Näin paransimme ihmisten elämää TERVEYS

• Afganistanissa yli 11 000 lasta sai opetusta suunterveydestä vuosina 2018-19.

• Bhutanissa RENEW-kumppanijärjestö on kouluttanut naisia ja perheitä perherooleista, perheväkivallan muodoista, teiniraskauksien ehkäisystä, perhesuunnittelusta ja lasten oikeudesta käydä koulua.

• Irakissa kouluttajat vierailivat 15 alakoulussa ja 3 yläkoulussa tavaten henkilökuntaa ja vammaisten lasten huoltajia uusilla työalueilla Halabjan ympäristössä.

KOULUTUS

• Jordaniassa kumppanijärjestö Outstanding Kids on kouluttanut lapsia näiden oikeuksista viikoittaisen lastenkerhon yhteydessä sekä huoltajia ja opettajia lasten terveellisestä ravitsemuksesta Hai Nazalin alueella.

• Kambodžassa uusi kaupunkinuorisokeskus on kouluttanut lähes 2900 yläkoulun ja lukion oppilasta terveydestä ja perushygieniasta sekä koulutuksen merkityksestä elämässä.

• Keniassa 528 huoltajaa sai koulutusta vanhemmuudesta, mistä hyötyi noin 2000 lasta.

• Myanmarissa 585 yläkoulun oppilasta osallistui koulunsa järjestämään kerhoon tai harrastuksiin, joissa valistettiin myös lisääntymis- ja seksuaaliterveydestä.

• Laosissa 41 yhteisön kehityskomiteaa sai koulutusta lasten oikeuksista ja turvallisesta koulusta.

TOIMEENTULO

Kenian Malindissa jopa 660 perhettä saa nyt ruokaa ja toimeentuloa oman peltonsa sadosta ja erilaisesta pienyritystoiminnasta, jota on syntynyt yhteisöön. Aiemmin alueella vallitsi passiivinen mieliala.

Ihmiset odottivat, että valtio ja avustusjärjestöt ratkaisevat kuivuuden aiheuttaman nälkäongelman. Fidan ja kumppanikirkon hanke sai rohkaistua kyläläiset toimimaan aktiivisesti tilanteen hyväksi, ja uudet viljelyopit ovat saaneet kuivat pellot jo kukoistamaan.

Batwa-lapset pääsevät kouluun Burundissa Burundin alkuperäiskansoihin kuuluvat batwat elävät syrjässä muusta yhteiskunnasta. Fidan hanke parantaa batwojen oikeuksia tukemalla lasten koulunkäyntiä ja perheiden toimeentuloa.

—Minusta tämä hanke on rukousvastaus, sillä olen nähnyt batwojen hädän, sanoo Burundin maakoordinaattori Francois Ntiranyibagira.

Rusengon kylään on nyt rakennettu koulu batwalapsille. Viime vuonna 193 batwalasta pääsi hankkeen tuella kouluun ja 102 perhettä sai koulutusta kestävästä viljelystä, tukea oman vihannesviljelmän perustamiseen sekä kotieläinten pitoon. Vielä on tehtävää, jotta myös valtaväestön syrjimät batwat voisivat omistaa maata ja päästä terveydenhuollon piiriin.

kuukautishäpeälle kyytiä ”Olen huomannut, että sekä kaupungissa että maaseudulla asuvat ihmiset kärsivät edelleen kuukautisiin liittyvästä häpeästä. Lisäksi tiedon puute on valtava.

On ollut innostavaa nähdä suuri muutos etenkin miesten suunnalta. Nyt hekin puhuvat ja kysyvät vapaasti esimerkiksi kuukautisiin liittyvistä asioista. Jotkut miehet ovat jopa kouluttautuneet puhumaan lisääntymisterveydestä yhteisöissä!”

Eva, kuukautislähettiläs, Uganda

K E H I T Y S Y H T E I S T Y Ö F I D A V U O S I K E R TO M U S 2 0 1 9

7

Loppu lapsiavioliitoille Fida teki työtä 18 kylässä ympäri Bangladeshia ehkäistäkseen lapsiavioliittoja. Lue nämä upeat tarinat rohkeista kyläläisistä, jotka ovat päättäneet taistella haitallisia perinteitä vastaan!

Fidan työn keskiössä Bangladeshissa on lasten koulunkäynnin tukeminen ja lapsen oikeuksien toteutuminen 18 eri yhteisössä. Työtä tehdään yhdessä Assemblies of God -kirkkokunnan Ashirbad-järjestön kanssa. Bangladeshilaisista lapsista edelleen melkein 40% joutuu keskeyttää koulunkäynnin jo ala-asteella.

Usein pojat joutuvat jo lapsena töihin hankkimaan elantoa perheelle, ja yli puolet tytöistä naitetaan alaikäisenä. Koronapandemia vaikeuttaa näitä tilanteita ja lapset ovat yhä suuremmassa vaarassa tippua koulupolulta pois.

Kysyimme työhömme osallistuneilta vanhemmilta ja nuorilta, miten heidän käsityksensä ovat muuttuneet ja mitä he ajattelevat lapsiavioliitoista.

Minulla on oikeus käydä koulua

Bangladeshissa:

17-vuotias Sveeti osallistui työpajaamme. Hän kuuli siellä ensimmäistä kertaa elämässään, että hänellä tyttönä on oikeus käydä koulua. Sveetin isä halusi naittaa tyttärensä, mutta Sveeti piti puolensa ja kertoi isälleen oppimastaan. Häät peruttiin. Sveeti haaveilee nyt lentoemännän ammatista!

• 1 551 oppilasta oli osallistui työpajoihin, joissa he kuullivat lapsen oikeuksista ja koulun tärkeydestä. Useimmat kuulivat oikeuksistaan ensimmäistä kertaa!

8 F I D A V U O S I K E R TO M U S 2 0 1 9 K E H I T Y S Y H T E I S T Y Ö

Tyttäreni eivät joudu lapsimorsiamiksi “Kun itse olin 12-vuotias, minut naitettiin 23-vuotiaalle miehelle. Jouduin keskeyttämään koulun ja keskittymään kodinhoitoon. Nyt maamme laki kieltää lapsiavioliitot, mutta ihmiset pelkäävät, että täysi-ikäinen tyttö on liian vanha, eikä enää kelpaa kenellekään.

Fidan järjestämässä työpajassa opin, että minun tehtäväni on suojella lapsiani, kolmea tyttöä. En halua, että he menevät naimisiin ennen kuin he täyttävät 18 vuotta. Koulutus on tärkeää ja haluan, että tyttäreni saavat käydä koulunsa loppuun.”

- Sapna

Hieno lupaus “Olen 42-vuotias perheenisä. Perheeseeni kuuluu vaimoni lisäksi kolme tytärtä ja poika. Palkkani ei riitä perheeni elättämiseen.

Tyttöjen vanhemmilla ei ole helppoa. Kun tyttö avioituu, maaseudulla tytön perhe maksaa myötäjäiset. Mitä vanhemmaksi tyttö tulee, sitä vaikeampi hänelle on löytää aviomiestä.

Kun vanhin tyttäreni täytti 13 vuotta, jouduin tekemään vaikean päätöksen ja naittamaan hänet naapurikylän pojalle.

Tyttäreni ongelmat alkoivat, kun hän avioitui. Hän oli liian nuori ja sairastui. Hän ei ymmärtänyt mitä avioliitto merkitsee, eikä sopeutunut perhe-elämään. Hän tuli raskaaksi, eikä tiennyt asiasta mitään. Se oli rankkaa koko perheellemme.

Pääsin Fidan järjestämään koulutukseen, jonka aiheena oli lapsiavioliitot. Kuulin lapsiavioliittojen haitoista ja lasten oikeudesta koulunkäyntiin. Koen, että olen pilannut tyttäreni elämän. En aio naittaa nuorempia lapsiani ennen kuin he ovat käyneet koulunsa loppuun.”

- Mohammad

• Yli tuhat lasta osallistui iltapäiväkerhoihin. Opettajat ovat kertoneet, että kerhot ja luovat opetustavat ovat selvästi lisänneet oppilaiden halukkuutta tulla kouluun.

• Tartuimme härkää sarvista! Järjestimme kylissä työpajoja vaikeista aiheista, kuten lapsiavioliitoista, huumeiden vaaroista, ihmiskaupan uhasta ja lapsityöstä.

Irakin Halabjassa yhä useammat vammaiset pääsevät kouluun Unicefin mukaan kaksi miljoonaa irakilaislasta tarvitsee humanitaarista apua. Henkilöllisyystodistusten puutteen ja koulujen tuhoutumisen vuoksi 10 prosenttia tytöistä ja 7 prosenttia pojista ei käy koulua. Vammaisten lasten asema on vielä huonompi. Irakissa vammaisuus on vaiettu asia ja lapsia piilotellaan usein kotona.

Irakin Kurdistanissa, Halabjassa tehtiin vuonna 1988 maailman toistaiseksi vakavin siviiliväestöön kohdistunut isku kemiallisilla aseilla. Iskun ja sotien seurauksena vammaisten lasten osuus on alueella poikkeuksellisen suuri, 10-12 prosenttia. ​Fida on tehnyt vuodesta 2016 alkaen yhteistyötä Halabja Handicapped -järjestön kanssa. Vuonna 2018 käynnistyneessä kehitysyhteistyöhankkeessa tuetaan vammaisten lasten pääsyä kouluun, autetaan heitä opinnoissa ja tarjotaan tukea heidän perheilleen. Fidan hankkeen kautta 500 vammaista lasta on päässyt kouluun. Vuonna 2019 kouluun pääsi 120 lasta.

Dunia on 15-vuotias, kuulovammasta kärsivä koulutyttö Halabjasta. – Unelmoin työstä tuomarina tai lääkärinä, Dunia kertoo.

- Halabja Handicapped -järjestön tekemän työn vuoksi ihmiset ovat hyväksyneet lapseni. He ymmärtävät nyt, ettei hänen vammansa ole parannettavissa, ja elämämme on helpompaa, Dunian äiti selittää. – Lapseni on päässyt eroon peloistaan. Hän on huomannut, että ympärillä on monia muitakin vammaisia lapsia.

Lapsille on järjestetty neljänä kesänä kahden kuukauden pituisia, oppimista edistäviä kesäkouluja. Lisäksi hankkeessa on koulutettu opettajia, vammaisten lasten vanhempia, sosiaalityöntekijöitä, psykologeja ja koululaisryhmiä ymmärtämään vammaisten lasten oikeuksia. Koulutuksen seurauksena ammattilaiset ovat havainneet selkeää muutosta asenteissa ja käyttäytymisessä vammaisia lapsia kohtaan.

K E H I T Y S Y H T E I S T Y Ö F I D A V U O S I K E R TO M U S 2 0 1 9

9

Nepalin kylät kehittyvät

Koulu sai vessan ja juomavettä Shree Jana Kalyanin yläaste on yksi niistä 34 koulusta, joissa oppilaat saavat nyt puhdasta juomavettä koulupäivän aikana juodakseen ja pääsevät lapsiystävällisiin, esteettömiin vessoihin. Koulun johtokunta kiittää Fidaa ja Fidan paikallista kumppania, NSA:ta toimivasta ja ympäristöystävällisestä vessasta.

Tyttöjen poissaolo koulusta on merkittävästi vähentynyt. Koulun rehtori iloitsee erityisesti siitä, että nyt tyttöjen ei tarvitse jäädä kuukautisten aikana kotiin, vaan he voivat huolehtia kuukautishygieniasta siisteissä tyttöjen vessoissa, joissa on myös kunnon roskikset siteitä varten.

Vesi- ja vessahanke Kailalin läänissä • •

•

•

• •

•

Työskentelemme 135 kylässä.

Vuonna 2019 toimme puhtaan juomaveden 6 300 ihmisen ulottuville, kun kyliin porattiin yhteensä 299 kaivoa.

Vuodesta 2011 alkaen kaivoja on rakennettu 597, joista puhdasta juomavettä saa 30 144 ihmistä.

Yhteisön osuus kaivojen kuluista on 65-70 %, Fidan 30-35%.

11 940 koululaista saa juomavettä kaivoista ja vesitankeista 34 koulussa.

Kahteen kouluun on rakennettu myös lapsi-ystävälliset ja esteettömät vessat tytöille ja pojille.

21 715 puuta on istutettu Kailaliin yhdessä paikallishallinnon kanssa.

10 F I D A V U O S I K E R TO M U S 2 0 1 9 K E H I T Y S Y H T E I S T Y Ö

”Olisinpa kyläni ensimmäinen koulutettu tyttö” ”Asun eteläisessä Nepalissa. Kuulun musaharien etniseen ryhmään.

Olin viisivuotias, kun isäni lähti töihin Saudi-Arabiaan. Hän kuoli pian sydänkohtaukseen. Äitini jäi yksin neljän sisarukseni kanssa. Äitini on lukutaidoton. Hän teki peltotöitä pienellä päiväpalkalla. Minä ja sisarukseni autoimme äitiä kotona ja joskus myös peltotöissä. Meillä oli vähän rahaa, eikä meillä ollut aina tarpeeksi ruokaa. Minulla oli usein nälkä.

Kun Fidan avulla kyläämme avattiin koulu, äiti kuuli, että myös musahar-lapset olisivat tervetulleita sinne. Sisarukseni aloittivat koulun myöhässä, mutta minä pääsin kouluun heti kuusivuotiaana.

Fidan koulussa ei hyljeksitty musahareja. Sain olla niin kuin muut lapset!

Opin kirjoittamaan ja lukemaan. Nyt käyn yläkoulun yhdeksättä luokkaa.

Koulussa ei ole niin hyvä ilmapiiri, kuin Fidan koulussa.

Monet ikäisistäni tytöistä ovat jo avioituneet ja lopettaneet koulun. Äitini sanoo, että minun kannattaa käydä koulu loppuun, ja naimisiinmeno voi odottaa.

Toivon, että saan suoritettua kaikki 12 luokkaa. Olisin kyläni ensimmäinen tyttö, joka olisi käynyt koulun loppuun! Haluaisin opettaa myös muita. Haaveilen ompelijan ammatista ja uusista vaatteista.”

Sanju, 16, Nepal >> Fidan ”Parempi lapsuus, parempi tulevaisuus” -maaohjelma toimii 74 kylässä Etelä-Nepalissa. Kehitämme opetusta 49 koulussa, joissa on 12 794 oppilasta.

Bhutanissa naiset iloitsevat elinkeinosta Bhutanin maaohjelma tukee heikommassa asemassa olevia naisia, jotta heidän perusoikeutensa riittävään elintasoon toteutuisi. Ohjelma järjestää ammatillisia koulutuksia etenkin maaseudulla, jossa muita koulutusmahdollisuuksia ei ole.

Yksinhuoltajien, leskien, koulupudokkaiden ja perheväkivallan uhrien on mahdollista päästä ammatilliseen koulutukseen ja saada elantoa uusien taitojen myötä. Monet naiset ovat koulutuksen käytyään perustaneet esimerkiksi oman ompelimon. Naiset käyttävät tienaamansa varat lastensa hyvinvointiin.

Vuonna 2019 iloitsimme erityisesti siitä, että kuntapäättäjät ottivat vastuuta ammatillisista koulutuksista ja koulutetuista naisista. Tämän saimme aikaan tiiviillä yhteistyöllä kuntien kanssa. Kuntapäättäjillä on paras tuntemus oman kylänsä tarpeista.

Koulutukset räätälöidään jokaisen kylän tilanteen mukaan.

Koulutuksen käyneet naiset ovat tietoisempia omista oikeuksistaan. Monissa maakunnissa naiset ovat alkaneet vaatimaan oikeuksiaan ja esimerkiksi Keski-Bhutanissa Daganassa kyläpäällikkö on lähtenyt aktiivisesti tukemaan koulutettuja naisia. Hän on hankkinut valmistuneille naisille oman kauppapaikan kylästä.

Vuonna 2019 Bhutanin maaohjelma järjesti 15 erilaista ammatillista koulutusta. Näihin koulutuksiin osallistui 240 naista.

Thinley sai ammatin Bhutanilainen Thinley Gem on 41-vuotias kuuro ja lähes mykkä nainen. Koska Thinley ei kuule, hän ei päässyt koskaan kouluun, joten hän ei osaa lukea eikä kirjoittaa. Hän ei juurikaan osaa viittomakieltä.

Thinley seurusteli nuoruudessaan ja tuli raskaaksi. Kun mies kuuli raskaudesta, hän jätti Thinleyn. Nuori nainen päätti kuitenkin pitää lapsen ja nyt poika on 10. luokalla. Thinleyn vanhemmat ovat pitäneet tyttärestään ja tämän lapsesta huolta ja elättäneet heidät, mutta nyt vanhemmat alkavat olla jo iäkkäitä.

Thinleyn naapuri kertoi Thinleylle Fidan käsityökoulutuksesta, ja hän päätti tulla mukaan kurssille. Vaikka Thinley ei kuule, hän oli yksi kurssin aktiivisimmista osallistujista. Hän todella halusi oppia ja olla kurssin paras. Jo koulutusvaiheessa Thinley alkoi tehdä omia tuotoksiaan ja myydä niitä läheisilleen sekä naapureilleen. Siitä lähtien hänellä on riittänyt asiakkaita!

Käsityökurssi on Thinleyn elämän ensimmäinen kurssi, ja hän on todella kiitollinen ja onnellinen saamastaan ammattitaidosta.

Thiney tienaa jo nyt hyvin uudella ammattitaidolla, ja hänen tulevaisuutensa on turvattu, eikä hän ole enää riippuvainen vanhempiensa avustuksista.

K E H I T Y S Y H T E I S T Y Ö F I D A V U O S I K E R TO M U S 2 0 1 9

11

Kongolainen rauhannobelisti Denis Mukwege puhui tuhatpäiselle yleisölle Helsingissä järjestetyssä Rakas Kongoni -lähetysjuhlassa.

12 F I D A V U O S I K E R TO M U S 2 0 1 9 K E H I T Y S Y H T E I S T Y Ö

Rauhannobelisti Denis Mukwege vieraili Suomessa Kongolainen naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Denis Mukwege vieraili Suomessa Fidan kutsumana lokakuussa 2019. Vierailuohjelmaan kuului erilaisia tilaisuuksia ja tapaamisia seurakunnissa, kansanedustajien kanssa ja lehdistötilaisuus.

Mukwege tapasi myös Suomen kongolaisia Fidan järjestämän lähetysjuhlan yhteydessä Helsingin Saalem-seurakunnassa. Mukwegen vierailu toi runsaasti näkyvyyttä Kongon demokraattisen tasavallan ihmisoikeusrikkomuksille, kun hänen haastattelunsa julkaistiin noin 40 suomalaisessa ja ruotsalaisessa mediassa.

Denis Mukwegelle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto vuonna 2018. Pastorin poikana kasvanut Mukwege tiesi jo pienenä, että hänestä tulisi lääkäri.

”Vaarallisempaa olla nainen kuin sotilas” Raiskaukset ovat julma sota-ase, viestitti Mukwege, joka näkee silmittömän väkivallan jäljet päivittäin työssään Panzi-sairaalassa. Julmuudet kohdistuvat yhä useammin myös lapsiin. Konfliktin taustalla on valtataistelu maan kaivannaisteollisuudesta. Mukwege kertoi, että kongolaisissa naisissa asuu uskomaton voima. He eivät anna raiskaajien musertaa itseään. Kun raiskattu nainen valikoituu pitkäkestoiseen kuntoutusprosessin, kuuluu terapiaan kirjeen kirjoittaminen. Nainen kirjoittaa anteeksipyyntökirjeen raiskaajalta hänelle itselleen.

Kirjeellä on iso merkitys kuntoutumisprosessissa, kun oikeutta ei saa virallista tietä. Sekin, että raiskauksista uskalletaan puhua ääneen, on iso edistysaskel, niin naisten omassa elämässä, kuin yhteiskunnallisesti.

Fida vaikuttaa ja toimii eriarvoisuutta vastaan Vaikuttamistyöllä tarkoitetaan köyhyyttä ja eriarvoisuutta tuottavien rakenteiden tunnistamista ja purkamista. Fida keskittyy erityisesti lapsen oikeuksien edistämiseen yhteiskunnallisessa ja muussa päätöksenteossa. Fida tekee vaikuttamistyössä yhteistyötä Fingon ja muiden kehitysyhteistyötä tekevien ohjelmatukijärjestöjen sekä EU-tasolla kristillisten avustusjärjestöjen EU-CORD-kattojärjestön kanssa.

Fidan Itäisen Afrikan ohjelmapäällikkö Paula Konttinen pohtii köyhyyttä ja toteaa sen olevan syrjinnän aiheuttamaa sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta.

– Useat ihmiset eivät tiedä perusoikeuksiaan. Tiedon lisäksi ihmiset tarvitsevat itseluottamusta ja rohkeutta, jotta he uskaltavat puhua omasta ja yhteisönsä puolesta. Koulutus, joita olemme nyt järjestäneet Kongossa ja Ugandassa, antaa välineitä ja myös rohkeutta puuttua yhteisöjen epäoikeudenmukaiseen toimintaan.

vaikuttamistyötä ugandassa –Fidan koulutus oli todella tärkeä minulle pastorina ja yhteisöni johtajana. Rukoilen, että osaisin laittaa käytäntöön kaiken sen, mitä olen oppinut tämän kaksipäiväisen koulutuksen aikana ja että Jumala antaisi minulle voimaa ja rohkeutta toimia myös seurakuntani ulkopuolella: yhteisössäni ja jopa valtakunnallisella tasolla. Ymmärsin, että minun on toimittava hauraiden, näkymättömien ihmisryhmien puolesta. Aion aloittaa kertomalla myös kotiseurakunnalleni vaikuttamistyön tärkeydestä, kertoo ugandalainen Jenifer Rubahida.

Suomalaiset tukivat Kongon lapsia Lukuisat suomalaiset liittyivät mukaan tukemaan Kongon demokraattisen tasavallan kärsiviä lapsia Fidan Eväät elämään -kampanjan kautta. Kampanjan suojelijana toimi Denis Mukwege. Popkanteletar Ida Elina sävelsi kampanjalle oman tunnuskappaleen Saman taivaan alla. Noin sata helluntaiseurakuntaa keräsi varoja erilaisilla hyväntekeväisyystempauksilla.

Fidan ja Kongon helluntaikirkon yhteinen hanke tavoitti vuonna 2019 yli 20 000 haavoittuvassa asemassa elävää lasta. Koulua käyvien vammaisten lasten määrä nousi vuoden 2019 aikana hurjasti: jo 665 vammaista lasta käy koulua Fidan tukemissa kouluissa. Ohjelmassa mukana olevien koulujen määrä on tuplaantunut kahden vuoden aikana.

Fidan ja Lähetysseuran yhteistyössä tuottama kirja Kansalaisyhteiskunta, uskonto ja kehitys herätti mielenkiintoisia keskusteluja eri puolilla Suomea järjestetyissä tapahtumissa. Kirjaa jaettiin eri puolueiden jäsenille, ja näissä tapaamisissa pohdittiin uskonnollistaustaisten organisaatioiden roolia kehitysyhteistyössä.

K E HI T YSYHT E I ST YÖ F I D A V U O S I K E R TO M U S 2 0 1 9

13

Iloisia uutisia Nepalista

KIITOS Kummit!

Kummina voit muuttaa pysyvästi yhden lapsen koko maailman.

Samalla autat koko yhteisöä.

Vuonna 2019 kummien tuella mm. avustettiin lasten koulunkäynnin kuluissa, järjestettiin esikoulu- ja kerhotoimintaa, annettiin terveydenhoitoa ja terveyskasvatusta sekä tuettiin yhteisöjen hyvinvointiin vaikuttavia projekteja kuten vanhempien ammatti- ja lukutaitokoulutuksia, ravinto- ja hygieniavalistusta, sekä vesipisteiden ja käymälöiden rakennusta.

Työmme tavoitteena on parantaa lapsen oikeuksia ja saada aikaan pysyvää muutosta lapsen elinpiirissä. Yhteisön tarpeista riippuen kummien tuella • perheiden elintaso kohenee • lasten koulunkäyntimahdollisuudet paranevat • lapset saavat paremmat edellytykset elää terveenä • lapset saavat turvallisemman kasvuympäristön • lapset saavat mahdollisuuden esiopetukseen, leikkiin ja harrastuksiin.

www.tulekummiksi.fi

14 F I D A V U O S I K E R TO M U S 2 0 1 9 K E H I T Y S Y H T E I S T Y Ö

Kummilapsiohjelma laajensi työaluettaan EteläNepalin tasangolle! Yhteisökummiuden piiriin kuuluvat nyt sekä syrjäisten vuoristokylien lapset Okhaldhungassa että tasangon maithilinkielisten koulujen lapset Bateshworissa.

Bateshworin alueen puhutuin kieli on maithili. Tämän vähemmistökieliryhmän lasten mahdollisuudet hyvään koulutukseen ovat heikot. Kummit tukevat alueella kahdeksaa koulua, joihin otetaan oppilaita kastista riippumatta, myös kaikkein alimmista kasteista.

Puramme näin ennakkoluuloja ja rakennamme rauhaa eri ihmisryhmien välillä.

100 vessaa ja elinkeino 370 perheelle Kambodžan kummilapsityössä tuettiin perheiden elinkeinoja.

Kampong Chhnangin provinssin 10 kylässä on autettu kummien tuella jo 370 perhettä. Kyläläiset ovat pystyneet aloittamaan kotipuutarhan hoitoa sekä kanojen, sikojen, ankkojen ja kalojen kasvatusta. Tavoitteenamme on saada vuoden 2021 loppuun mennessä nostettua 1080 perheen tulotasoa 450 eurolla vuodessa.

Olemme myös parantaneet perheiden terveyttä Kambodžan kummien tuen avulla rakentamalla 100 käymälää!

Kesäleiri oli unelmien täyttymys Kesäleiriläiset kiittävät! Sadat romanilapset pääsivät kummien tuella leireille eri puolilla Itä-Eurooppaa. Voi sitä riemua, kun he saivat leikkiä ja touhuta yhdessä toisten kanssa turvallisessa ympäristössä.

Useimmat kummilapset eivät ole koskaan käyneet edes lähimmässä kaupungissa. Järjestämämme retki tai leiri on kummilapsille usein ikimuistoinen elämys, jonka he muistavat koko loppuelämänsä ajan. Leirejä ja retkiä järjestetään lähes kaikissa kummikohteissa.

Liiketoimintaa säästölainaryhmän turvin Maasaiden parissa Keniassa on muodostettu kummien tuella seitsemän yhteisöryhmää, jotka saivat koulutusta taloudenhoidosta.

Ryhmän jäsenet säästävät ja lainaavat toisilleen rahaa edullisella lainankorolla hoitaen kirjanpidon lähes yksinään. Useimmat perheet ovat aloittaneet pienimuotoisen liiketoiminnan. Näillä tuloilla perheet voivat lähettää lapsensa kouluun, heillä on varaa terveellisempiin aterioihin ja he voivat käyttää puhtaampaa energiaa.

Autettavasta auttajaksi Albanian köyhissä kylissä ensimmäinen kummilasten sukupolvi palvelee nyt vapaaehtoisena seurakunnissa ja yhteisöissään.

Nuorten ryhmät ovat olleet suurena muutosvoimana neljässä yhteisössä, joissa olemme tehneet pitkään työtä. Nuoret ovat myös oma-aloitteisia. Iban yhteisön nuorten tiimiltä tuli ehdotus maalata seurakuntarakennus, ja 13 nuorta toteutti suunnitelman kolmessa päivässä.

Näin kummien tuki jakautuu eri maihin 14 maata Albania 6 % Bangladesh 5 % Bosnia-Hertsegovina 5 % Burundi 2 % Etiopia 2 % Intia 19 % Kambodza 6 % Kenia 15 % Kosovo 2 % Nepal 4 % Pakistan 3 % Tansania 9 % Thaimaa 9 % Uganda 13 %

K E H I T Y S Y H T E I S T Y Ö F I D A V U O S I K E R TO M U S 2 0 1 9

15

Fidan työ Pohjois-Koreassa • keskittyi ravitsemuksen, lasten suunterveyden sekä sairaanhoidon kehittämiseen • sai ulkoministeriön tukea vuodesta 2001 lähtien • ulottui laajalle alueelle (Pjongjang, Pohjois-Pjongan, Kangwon ja Wonsan) • mahdollisti kolme pohjoiskorealaisten opintomatkaa Suomeen suunterveyden, maa- ja metsätalouden tiimoilta

16 F I D A V U O S I K E R TO M U S 2 0 1 9 K E H I T Y S Y H T E I S T Y Ö

• tapahtui yhteistyössä Pohjois-Korean ulkoministeriön Eurooppa-osaston (KECCA), Korean maatalous- ja tiedeakatemian, Kim Il Sung -yliopiston hammaslääketieteellisen osaston ja Itä-Suomen yliopiston kanssa • hyödytti viimeisen neljän vuoden aikana 3,3 miljoonaa pohjoiskorealaista ja mahdollisti neljän aluesairaalan remontit • sai tukea EU:lta (1 260 000 €) vuosina 2013-18.

Yli 20 vuoden työ päättyi, tulokset jäivät elämään Pohjois-Koreassa Fidan työ Korean demokraattisessa kansantasavallassa päättyi kesällä 2019 maahan kohdistuvien kansainvälisten pankkipakotteiden johdosta. Yli 20 vuoden kehitysyhteistyöllä on kuitenkin saatu aikaan pysyviä muutoksia.

–Kansainvälisten pakotteiden kiristyminen on yllättäen alkanut globaalisti estää humanitaarista toimintaa, mikä on ikävä asia. Pohjois-Koreasta luopuminen oli meille vaikea päätös, totesi Fidan toiminnanjohtaja Harri Hakola työn päättyessä vuonna 2019.

Järjestön työ maassa alkoi 1990-luvulla humanitaarisesta avusta maan vakavan nälänhädän jälkeen. Fida on ajoittain ollut ainoa maassa toimiva suomalaisjärjestö ja osallistui myös YK:n vuosittaisen maata koskevan ruokaturvaraportin laatimiseen. Vuosien aikana työhön osallistui kymmeniä suomalaisia oman alansa vapaaehtoisia ja ammattilaisia.

Osaaminen jää maahan Fida kehitti perunanviljelyä maassa vuodesta 2001 lähtien. Peruna on tuonut lisäravintoa maaseudun yhteisöille ja vähentänyt lasten aliravitsemusta.

Fidan yhteistyömaatiloilla perunantuotanto kuusinkertaistui viimeisten neljän vuoden aikana uusien perunalajikkeiden, terveen siemenperunan, tehokkaiden viljelymenetelmien ja paremman kuljetuskapasiteetin myötä.

Fida on kehittänyt maahan myös ilmakiertoisen perunavarastoinnin, jonka myötä satohävikki on pienentynyt merkittävästi sähkökatkoisa huolimatta.

Fidan kymmenellä viimeisellä kohdemaatilallakin oli jo perunasato kasvamassa työn päättyessä. Peruna tuo apua maan jokakesäiseen ruokapulaan ennen riisin ja maissin sadonkorjuuta.

Sairaaloiden varustelu ja lääkärien osaaminen koheni Maaohjelma on tuonut laadukkaan sairaanhoidon 2,5 miljoonan ihmisen ulottuville neljässä eri läänissä. Fidan toimittaman laitteiston avulla tutkitaan ja hoidetaan vuosittain noin 12 000 lasten sairastapausta. Lääkärit osaavat nyt diagnosoida oikein, ja jopa vaativia sydän- ja vatsaelinsairauksia voidaan tutkia ja hoitaa maaseudun sairaaloissa.

–Onneksi hankkeemme jättivät jälkeensä kestävää osaamista. Olemme rakentaneet pohjoiskorealaisten kapasiteettia, eikä mikään ole ollut vain meidän oman toimintamme varassa. Saimme pitkään tehdä arvokasta yhteistyötä pohjoiskorealaisten hyväksi, sanoo Fidan Aasian aluejohtaja Ruut Mononen.

K E H I T Y S Y H T E I S T Y Ö F I D A V U O S I K E R TO M U S 2 0 1 9

17

Fidan humanitaarinen apu 2019

Apu katastrofien uhreille 300 000€

400 000€

140 000€

Kongon demokraattinen tasavalta, pakolaiset Kalemien alueella

Syyria, koulujen remontointi ja psykososiaalinen tuki

Pohjois-Korea, ruoka-apu ja viljelytuki, perunaa 152 000 ihmiselle*

50 000€

10 000€

10 000€

Pohjois-Korea, omarahoitteinen ruoka-apu päiväkodeille ja odottaville äideille*

Bangladesh, omarahoitteinen ruoka-apu tulvien uhreille

Albania, omarahoitteinen apu maanjäristyksen uhreille

*Pohjois-Korean työ jouduttiin keskeyttämään samaan aikaan kehitysyhteistyön maaohjelman päättyessä kesäkuussa.

“Marraskuussa Albaniaan iski tuhoisa maanjäristys. Monessa kaupungissa, kuten Durrësissa ja Thumanëssa, se jätti jälkeensä paljon tuhoa. Tuhannet ihmiset jäivät kodittomiksi. Kerrostaloja, joissa oli ihmisiä sisällä, sortui kokonaan. Fida lahjoitti heti 10 000 euroa avustustyöhön, joka toteutettiin Durrësin helluntaiseurakunnan kautta. Tuki mahdollisti

18 F I D A V U O S I K E R TO M U S 2 0 1 9 H U M A N I TA A R I N E N A P U

monenlaisten tarvikkeiden, kuten peittojen, patjojen, vaatteiden, ruoan ja vaippojen jakamisen. Järkyttävän tragedian keskellä tuntui hyvältä pystyä olemaan edes jollain tavalla avuksi kärsiville ihmisille.

Seurakunnan vapaaehtoiset sekä raamattukoulumme oppilaat tekivät pitkiä päiviä avustustyötä lähes taukoamatta parin viikon ajan. Voimakkaiden jälkijäristysten jatkuessa noin 15 durrësilaista asui ensimmäisen viikon Tiranassa raamattukoulumme tiloissa. Vietimme nuo illat yhdessä ja olimme kuin yksi perhe toinen toistamme tukien.

Pelkäsimme jälkijäristyksiä, joita tuli monta viikkoa. Järjestimme erään kristillisen järjestön kanssa henkisen ja psykologisen avun seminaarin maanjäristyksessä traumatisoituneille ihmisille. Seminaari oli hyödyllinen ja keskustelu oli koskettavaa ja aitoa.”

- Valtteri ja Sonja Tuokkola, Albania

>> Inhimillinen hätä lisääntyy Sään ääri-ilmiöt, pitkittyneet konfliktit ja tautiepidemiat johtivat vuonna 2019 humanitaarisen avun tarvitsijoiden lisääntymiseen noin 22 miljoonalla.

Tällä hetkellä 168 miljoonaa ihmistä tarvitsee hätäapua. Koronapandemia lisää hätää entisestään. Jos ilmastonmuutokseen ja konfliktien juurisyihin ei puututa tehokkaammin, avuntarvitsijoita on jo 200 miljoonaa vuonna 2022.

Erittäin väkivaltaiset konfliktit lisääntyivät vuonna 2019. Aseellisissa konflikteissa kuolee ja vammautuu ennätysmäärä lapsia.

Lähde: Global Humanitarian Overview 2020, OCHA

Pohjois-Bangladeshia koettelivat heinäkuussa tulvat. Yhteistyössä Bangladeshin Assemblies of God -kirkkokunnan kanssa Fida avusti katastrofin uhreja 10 000 eurolla jakamalla ruokaa ja vettä 500:lle perheelle.

Pohjois-Koreassa kärsittiin vuosikymmenen pahimmasta ruokapulasta, jonka aiheuttivat vakava kuivuus, sitä seuranneet rankkasateet sekä kiristyneet kansainväliset pakotteet.

YK-järjestöt arvioivat, että jopa puolet maan kansasta oli vaarassa nälkiintyä.

Fida aloitti helmikuussa keräyksen nälkää kärsivien avustamiseksi. Jo silloin tiedettiin, että ruokatilanne pahenee kesällä. Suomalaiset vastasivat tarpeeseen ja lahjoituksia kertyi noin 50 000 euroa. Avustus toimitettiin perille yhdessä tanskalaisen Mission East -järjestön kanssa.

Toukokuun alussa Pohjois-Koreaan saapui Kiinasta suuri erä suomalaisten lahjoittajien varoilla hankittua ruokaa.

420 tonnia maissia ja soijapapuja toimitettiin varastoihin Phangyon ja Chonnaen alueilla Kangwonin läänissä. Ruokaa jaettiin yhteensä 134 päiväkotiin. Fidan Sakari Koivula oli viemässä kuljetusta perille Chonnaen keskusvarastolle.

–Päiväkodeissa ei ollut enää tarjolla soijapapua, ja se on käytännössä lähes ainoa proteiininlähde lapsille. Tämän meidän jakelumme myötä sitäkin taas riittää, Koivula raportoi.

Avustuserästä riitti päivittäistä ravintoa noin 9 000:lle alle kuusivuotiaalle lapselle ja 3 000:lle odottavalle ja imettävälle äidille syyskuun loppuun saakka.

Fida sai Ulkoministeriöltä 300 000 euron rahoituksen perunantuotannon lisäämiseksi. Vajaa puolet rahoituksesta käytettiin perunan viljelyyn viidellä uudella maatilalla Chonnaen alueella. Kollektiivitiloilla asuu 7 130 ihmistä. Fida toimitti tiloille mm. vesipumppuja, suojamuovia ja lannoitteita.

Tuen ansiosta tilat korjasivat kesä-heinäkuussa 162 hehtaarin perunasadon.

Operaatio jouduttiin keskeyttämään kansainvälisten pankkiyhteyksien ongelmien vuoksi kesäkuussa.

H U M A N I TA A R I N E N A P U F I D A V U O S I K E R TO M U S 2 0 1 9

19

Fidan apu Syyriassa 2019

6

koulua remontoitiin

400 000€

koulujen remontointi ja psykososiaalinen tuki | Ulkoministeriön rahoitus

4065

lasta sai turvallisen oppimisympäristön ja psykososiaalista tukea

Syyrian Dar’assa lapset pääsivät takaisin kouluun Fidan ja Suomen ulkoministeriön tuella yli 2600 lasta pääsi palaamaan viime syksynä turvalliseen oppimistilaan, kun vuosia suljettuina olleet koulut avasivat ovensa.

Jo yhdeksän vuotta jatkuneen Syyrian sodan vuoksi lähes 12 miljoonaa syyrialaista tarvitsee humanitaarista apua. Joka kolmas syyrialaislapsi ei käy koulua – Kolmannes kouluista on tuhoutunut tai pakolaisten suojapaikkana. Monet vanhemmat eivät ole myöskään vuosiin uskaltaneet päästää lapsiaan kouluun, koska opiskeluympäristö ei ole ollut turvallinen.

Fida aloitti kesällä 2019 avustustyön eteläisessä Syyriassa, Dar’an maakunnan alueella, joka on yksi pahimmin sodasta kärsineistä alueista. Vuodesta 2018 alkaen seudulle oli palannut lukuisia kodeistaan paenneita perheitä, joten tarve koulujen kunnostamiseen oli suuri. Fida korjasi kesän aikana kuusi koulua yhdessä paikallisen kansalaisjärjestön, The Middle East Council of Churches’in kanssa. Humanitaarisen avun päällikkö Maija Saarni pääsi hankkeen kuluessa vierailemaan neljässä koulussa.

Hän kuvaa käyntiään yhdessä tuhoutuneessa koulussa: – Luokkahuoneiden lattialla oli rikkoutuneita tuoleja, pöytiä, vihkoja ja koulukirjoja, seinissä oli luodinreikiä. Koulun rehtori kertoi, että siellä oli ollut aiemmin noin 650 oppilasta. Suurin osa oppilaista oli paennut alueelta tai keskeyttänyt koulunkäynnin. Vieraillessamme koulussa 150 lasta käytti toisen

20 F I D A V U O S I K E R TO M U S 2 0 1 9 H U M A N I TA A R I N E N A P U

koulun tiloja iltapäivisin.

Luokkahuoneista puuttui ikkunoita ja luokkia sekä pihoja piti kunnostaa, jotta ne olisivat turvallisia. Fida rakensi kouluihin hygienisiä ja esteettömiä, tytöille ja pojille erillisiä wc-tiloja, jotta tytötkin uskaltaisivat palata kouluun ja myös vammaiset henkilöt pystyisivät käyttämään vessoja. Oppilaille jaettiin koulutarvikepaketteja, jotka sisälsivät kyniä, kumeja, viivottimen, teroittimen, vihkoja, repun ja hygieniatarvikkeita.

Eroon pelkotiloista Fida tarjosi perheille tukea myös psyykkiseen hyvinvointiin.

Monet syyrialaislapset kärsivät pitkittyneen kriisin seurauksena ahdistuksesta, masennuksesta ja unettomuudesta. Perheiden on vaikea saada ammattiapua, koska Syyriassa on hyvin vähän mielenterveyden ammattilaisia. Fidan hankkeessa psykologi opetti opettajille keinoja, joiden avulla he voivat auttaa lapsia pääsemään yli pelkotiloista. Lisäksi lapsille järjestettiin oppimista tukevia kesäkouluja ja äideille tukiryhmiä.

Syyrian tulevaisuuden kannalta on tärkeää saada lapset, myös tytöt, palaamaan kouluun. Koulutetuista syyrialaislapsista ei tule menetettyä sukupolvea, vaan he voivat aikanaan auttaa maansa jälleenrakennuksessa. Koulua käyvillä lapsilla on myös pienempi riski joutua lapsityövoimaksi tai avioitumaan liian aikaisin.

300 000€

Fidan humanitaarinen apu Kongon pakolaisille 2019 | Ulkoministeriön rahoitus

12 588 ihmistä sai apua

Kongossa alkoi käteisen jakelu Kun kriisialueilla tarvitaan apua, on hätäapuna perinteisesti toimitettu ruokaa, telttoja, vaatteita ja lääkintätarvikkeita.

Ihmisten tarpeet ovat kuitenkin yksilöllisiä: toinen tarvitsee ruokaa ja toinen vaatteita. Kun ihmisille annetaan tavaran sijasta käteistä rahaa, he voivat päättää itse, mitä eniten tarvitsevat. Raha on edullisempaa jakaa kuin tavara ja mahdollistaa suuremman läpinäkyvyyden avustusten kohdentamisessa ja seuraamisessa. Se luo myös paikallisia markkinoita ja toimitusketjuja auttaen siten talouselämää pääsemään vauhtiin.

Käteisen jakelu humanitaarisen avun välineenä on viime vuosina yleistynyt ja myös Fida toteutti ensimmäisen käteisjakelun Kongon demokraattisessa tasavallassa.

Fidan kongolainen kumppani, CEPAC-kirkko, jakoi käteisrahaa 1 400 kotitaloudelle Kalemien alueella. Fidan hankkeessa työskentelevä Welongo Faizi kertoo, että asettamalla ihmisten yksilölliset tarpeet avustustoiminnan keskiöön voidaan varmistaa kaikille pääsy avun piiriin.

– Käteisavustus tarjoaa ihmisille vapautta. He voivat käyttää rahan myös sellaisiin tarvitsemiinsa hyödykkeisiin, jotka eivät ole järjestöjen suunnitelmien puitteissa, Faizi toteaa.

– Tämä raha tuli todella tarpeeseen. Ostin sillä ruokaa ja vaatteita. Minulla ei aikoihin ole ollut mahdollisuutta ostaa itselleni mitään, kertoo 60-vuotias nainen Kikumben pakolaisleiriltä.

Kongossa noin 16 miljoonaa ihmistä on hätäavun varassa.

Fidan avustushanke toimi vuonna 2019 neljässä pakolaislei-

rissä ja yhdessä paluumuuttajien kylässä Tanganyikan provinssissa, jossa 493 000 ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan konfliktin seurauksena.

Nämä lapset pääsivät pitkästä aikaa leikkimään!

– Me Kongon lapset tarvitsemme iloa ja rauhaa, muistuttaa 12-vuotias Eliyan leirissä asuva Shako. Hän ja muut leirin lapset saivat leluja ja heille järjestetään ohjelmaa, kuten musiikkia, pelejä ja näytelmiä.

Elintärkeitä palveluja lapsille Fidan ja CEPACkirkon avulla yli 2 700 pakolaisleirissä asuvaa ihmistä sai psykososiaalista tukea, kuten hoitoa traumoihinsa. Apu suunnattiin seksuaalisen väkivallan uhreille, lapsisotilaille, vammaisille ihmisille ja orvoksi jääneille lapsille.

Kalemiehin rakennettiin kaksi lapsiystävällistä keskusta, jonne lapset voivat tulla leikkimään turvallisesti. Lapsille järjestettiin päivittäistä ohjelmaa, kuten musiikkia, urheilua ja draamaa.

Alueen leireillä ei ole aiemmin ollut tällaisia palveluja lapsille, ja Fidan apukin riitti vain kahdelle leirille. Vielä 12:ssa leirissä lapset tarvitsisivat psykososiaalisia palveluita.

H U M A N I TA A R I N E N A P U F I D A V U O S I K E R TO M U S 2 0 1 9

21

Fidan lähetystyö 2019

Vuonna 2019 33

raamattukoulua 19 maassa sai tukea Fidalta.

22 F I D A V U O S I K E R TO M U S 2 0 1 9 L Ä H E T Y S T Y Ö

124

lasta Bulgariassa varustettiin koulua varten jakamalla heille koulutarvikkeita.

1200

opiskelijaa Fidan tukemissa raamattukouluissa

11

koulussa Thaimaassa vieraili Fidan Good News -koulutiimi kertomassa kristinuskosta.

4000

lasta Thaimaassa otti osaa kirjekurssille, jossa opitaan tuntemaan kristinuskon perusteita.

400

lapselle Ukrainassa jaettiin reput ja tarvikkeita koulunkäyntiä varten.

1000+

ruokakassia köyhille romaniperheille Toivon Kipinä -kampanjan avulla kerättyjen varojen tuella.

Kairos-kurssi juurtui Venäjälle Maailman suurimman valtion alueella asuu 177 etnistä ryhmää, ja siellä voi kuulla 135 kieltä. Lähes puolet Venäjän kansoista on saavuttamattomia, eli heidän parissaan ei vielä ole kristillistä seurakuntaa. Venäjän pienet kansat odottavat sanomaa rakastavasta Jumalasta.

Pohjois-Venäjän Syktyvkarissa lähes 30 komilaista kouluttautui maan ensimmäisellä Kairos-kurssilla. Kaikki halukkaat eivät mahtuneet mukaan.

–Opiskelijat olivat enemmän kuin innostuneita. He halusivat ryhtyä rukoilemaan oman maansa saavuttamattomien kansojen puolesta, kurssia järjestänyt Pekka Ylenius kertoo.

Kairos-kurssin tavoitteena on varustaa seurakuntia tavoittamaan saavuttamattomat kansanryhmät. Fidan koordinoima Kairos-tiimi tukee vuosittain noin 5-10 maassa kurssityötä alkuun kouluttamalla paikallisia seurakuntia. Syksyn 2019 aikana Venäjällä käynnistettiin kurssitoiminta kahden seurakunnan kanssa. Etelä-Venäjällä, Volga-joen rannalla yhdeksän pastoria kouluttautui kurssinvetäjiksi. Pian Volgogradissa on oma Kairostiimi, joka voi pitää kursseja lähiseurakunnille.

Irakissa innostuttiin lähetystyöstä Irakin Kurdistanissa pidettiin ensimmäinen Kairos-kurssi kesällä 2019. Kurssilla 16 raamattukoulun opiskelijaa sai varustusta siihen, miten evankeliumin voi viedä kaikille kansoille.

–Olen surullinen, koska lähellämme niin monet kansat eivät ole vielä kuulleet rakastavasta Jumalasta. Tämän kurssin seurauksena rakastan muita kansoja enemmän. Haluan hyväksyä heidät ja jakaa heille evankeliumia, eräs kurssilainen totesi.

Albaniaan lahjoitettiin sairaalatarvikkeita Suomalainen hyväntekeväisyysjärjestö Hämeen Mokia kerää tiloihinsa poistettua, mutta tarkastettua ja hyvää sairaalatavaraa. Mokian kautta Fida sai kuormallisen sairaalatarvikkeita, jotka toimitettiin Albanian pääkaupunki Tiranan äitiyssairaalaan. Kuorma sisälsi sänkyjä, pöytiä, rollaattoreita ja erilaisia tarvikkeita.

Fidan lähetit Valtteri ja Sonja Tuokkola olivat koordinoimassa avustusta yhdessä albanialaisen Gertan kanssa, joka tekee äitiysneuvontaa kyseisessä sairaalassa.

– Albanian sairaalat on aika huonosti varustettu. Kaupungeissa tilanne on hieman parempi kun maaseudulla. Kylillä saattaa olla kylmät huoneet, todella vanhat sängyt, hygieniataso huono, eikä tarvikkeita tai kalustoa paljon ole, Valtteri Tuokkola kertoo.

Espanjassa aloitti toimintansa uusi Vamos-kurssikeskus Vamos on opetuslapseuttava lähetyskoulutus, joka auttaa eteenpäin kutsumuksessa ja ohjaa käytännön työhön lähetyskentällä. Espanjan Torreviejassa sijaitseva keskus tekee läheistä yhteistyötä paikallisten seurakuntien kanssa.

Keskuksen yhteydessä voi myös tehdä jopa vuoden mittaisen harjoittelujakson eri kansanryhmien parissa, monipuolisissa tehtävissä Espanjan itärannikolla.

L Ä H E T Y S T Y Ö F I D A V U O S I K E R TO M U S 2 0 1 9

23

Ihme Välimeren rannalla Euroopan kaakkoisnurkalla elää 82-miljoonainen kansa, jonka parissa on alle 10 000 evankelista kristittyä. Turkki on maailman suurimpia saavuttamattomia kansoja.

Toukokuussa 2019 tehtiin historiaa: Antalyaan, 2,5 miljoonan asukkaan satamakaupunkiin, perustettiin seurakunta.

Kyseessä on sama Attalian kaupunki, jossa Paavali ja Barnabas piipahtivat noin vuonna 48.

Antalyan seurakunta kuuluu Kurtulus-helluntailiikkeeseen.

Kurtulus pyrkii toimimaan koko protestanttisen kristillisyyden äänenä Turkissa ja on luonut suhteita valtiovaltaan.

Enemmän kuin koti Fidan työntekijät olivat mukana tukemassa paikallista kirkkokuntaa uuden seurakunnan perustamisessa ja iloitsivat yhdessä turkkilaisten kanssa viranomaisten hyväksymästä kokoontumispaikasta.

Vuonna 2019 perustettiin uusi seurakunta Turkin Antalyaan. Seurakunta on hyvää vauhtia itsenäistynyt ja vahvistunut.

– Suomessa on se ajatus, että seurakunta ei ole rakennus, mutta Turkissa rakennuskin julistaa. Vasta sen myötä toiminta on uskottavaa ja ihmisiä tulee mukaan.

Usein kristityksi kääntyvät suljetaan pois omasta suvusta ja lähipiiristä. Moni pelkää perhettään tai radikaaliryhmiä. Jäljelle jää seurakunta.

– Se on vielä enemmän kuin hengellinen koti. Se on koko

24 F I D A V U O S I K E R TO M U S 2 0 1 9 L Ä H E T Y S T Y Ö

juttu, kiteyttää Fidan työntekijä.

Kukaan ei tule seurakuntaan vastentahtoisesti, ja osallistuminen on hyvin aktiivista.

– Tilaisuudet saattavat kestää tuntikausia. Jokaisen kysymykset kuunnellaan ja jokaisen itkut itketään.

Turkin tyylikkäin seurakunta Toimitilan löytäminen Antalyassa ei ollut helppoa. Tiloja oli kyllä tarjolla, mutta kun kävi ilmi, että niihin tulee kristillinen seurakunta, neuvottelut katkesivat. Lopulta toimitila löytyi parturisalongista.

Sisustussuunnittelun teki suomalainen ammattilainen, ja remontin hoitivat paikalliset.

– Tavoitteena oli Turkin tyylikkäin seurakunta. Mahdollisimman halvalla mutta mahdollisimman hieno, kertoo Fidan työntekijä pilke silmäkulmassaan.

Kun remontti oli vielä kesken, jotkut seurakuntalaiset itkivät liikutuksesta nähdessään, kuinka hieno Herran huone on.

Pettyneet etsivät uutta Vaikka Turkissa toimi varhaiskristillisellä ajalla useita seurakuntia, ne ovat hävinneet islamin myötä. Islamilla on vahva jalansija: moni ajattelee, että on yksi ja sama asia olla turkkilainen ja muslimi.

– Turkkilaiset ovat sydämeltään jopa enemmän muslimeja kuin saudit, sanoo työntekijä.

Moni on kuitenkin pettynyt islamiin. Ihmiset etsivät uutta suuntaa. Siksi evankeliumillekin on tilausta.

Suomalaisten työntekijöiden piti palata kotimaahan, mutta Antalyan nuori seurakunta on itsenäistynyt ja vahvistunut.

– Se on valtava kiitosaihe. Turkin seurakunnat kasvavat.

Hiljaa, mutta kuitenkin.

Kenia: keinoja somalien tavoittamiseen Vuonna 2019 Keniassa pidettiin useita lähetyskoulutuksia, joiden teema oli somalien tavoittaminen.

Somalia on maailman vähiten evankelioituja maita.

Kristittyjen vaino on maassa Open Doors -järjestön mukaan ”äärimmäistä”.

Keniassa elää 3,5–4 miljoonaa somalia. Heistä pari sataa on kristittyjä. Somalikristityt tarvitsevat raamatunopetusta ja usein myös turvaa.

– Rukousaiheemme on, että seurakunnat Keniassa innostuisivat lähetystyöstä somalien parissa ja löytäisivät keinoja siihen, kertoo työssä mukana ollut suomalaislähetti.

Kuuluuko ilosanoma kaikkialle?

Somalia on maailman vähiten evankelioituja maita. Siellä kristityt kohtaavat Open Doors -järjestön mukaan ”äärimmäisiä vainoja”. Sen sijaan naapurimaassa Keniassa on vahvoja kansallisia kirkkoja – yksi niistä Fidan kumppani FGCK-helluntaikirkko.

Viime vuonna Keniassa alettiin suunnitella, kuinka vastata Somalian lähetyshaasteeseen.

– Olemattoman pieni osa lähetysaktiivisuudesta kohdistuu somaleihin, kertoo työssä mukana ollut suomalaislähetti.

Keniassa elää 3,5–4 miljoonaa somalia, ja he ovat nopeimmin kasvava etninen ryhmä. Nopea väestönkasvu, somalien vahva rooli liike-elämässä sekä Al Shabaab -terroristijärjestön iskut ovat muuttaneet yleisen mielipiteen Keniassa epäluuloiseksi somaleja kohtaan.

Jeesus ilmestyy unissa Somalikristittyjä on äärimmäisen vähän niin Somaliassa kuin maan rajojen ulkopuolella. Moni heistä on tullut uskoon nähtyään unessa tai ilmestyksessä Jeesuksen.

Ashkir kohtasi 16-vuotiaana kotikylällään erikoisen miehen.

Miehellä oli ”pitkä parta ja kirkkaat kasvot”, ja hän sanoi olevansa Jeesus. Ashkir ei ymmärtänyt mitään, koska ei tuntenut ainoatakaan kristittyä eikä koskaan ollut nähnyt Raamattua.

Muutama vuosi myöhemmin Nairobiin muutettuaan hän löysi tietoa asiasta ja tuli uskoon.

Kristityksi kääntynyt voi joutua hengenvaaraan tai oman

lähipiirinsä hylkäämäksi. Samalla hän menettää oikeutensa omaisuuteen, maahan ja perintöön.

– Tällainen henkilö joutuu muuttamaan muualle ja etsimään turvaa, kertoo suomalaislähetti.

Keniassa on noin 200 somalikristittyä. Myös Keniassa he joutuvat kohtaamaan yhteisönsä vainoa.

Pelko jarruttaa Ashkir kertoi oman tarinansa vuonna 2019 useissa lähetyskoulutuksissa, joiden teemana oli somalien tavoittaminen Afrikan sarven alueella.

– Jos halutaan saavuttaa Somalia, se onnistuu parhaiten naapurimaiden Kenian ja Etiopian kautta. Niissä elää suuri somalivähemmistö, valottaa suomalaislähetti.

Seurakunnissa on kuitenkin epäluuloisuutta ja pelkoja, jotka jarruttavat.

– Haluamme auttaa Kenian seurakuntia avautumaan. Somalikristityt tarvitsevat raamatunopetusta, opetuslapseuttamista ja usein myös turvaa.

Tavoitteena on myös varustaa kenialaisia lähettejä somalialueille. Somaliyhteisöt ovat varsin suljettuja ja vaikeasti lähestyttäviä. Lähetit tarvitsevat tietoa ja ymmärrystä paitsi kulttuurista, myös islamin peruskysymyksistä ja Koraanista.

– Ennen muuta kristillinen todistus somalien parissa ankkuroituu elämäntapaan ja tekoihin.

L Ä H E T Y S T Y Ö F I D A V U O S I K E R TO M U S 2 0 1 9

25

Työtä seurakuntaperheen hyväksi Kambodžassa Kambodžan rankka historia punakhmerien hallinnon aikana kadotti maasta seurakunnat lähes kokonaan. Monet pastorit tapettiin tai he pakenivat maasta. Ovet avautuivat vasta 90-luvulla, jolloin erilaisia järjestöjä tuli jälleenrakentamaan maata.

Tuolloin myös seurakuntia alkoi jälleen syntyä.

Maassa on tehty lähetys- ja kehitysyhteistyötä nyt lähes 30 vuotta. Kambodžassa on tilastojen mukaan vain reilu prosentti evankelisia kristittyjä, mutta kristittyjen määrä kasvaa.

– Uskovia on enemmän kuin viralliset tilastot kertovat. Silti vielä on työtä tekemättä ja alueita saavuttamatta, kertoo Fidan lähetti Maarit Pynnönen.

Jouko ja Maarit Pynnönen ovat asuneet maassa seitsemän vuotta. He opettavat Cambodian Bible Institute -raamattukoulussa, kiertävät maakunnissa, julistavat seurakunnissa, osallistuvat seurakuntien istutustyöhön ja järjestävät Kairoslähetyskursseja.

–Toiveemme on nähdä, että Jumalan valtakunta kasvaa ja seurakuntaperhe maassa voi hyvin, kertoo Jouko Pynnönen.

Pynnöset matkustavat Kambodžan maakunnissa kiertävän raamattukoulun puitteissa. Toiminta tähtää paikallisen seurakuntatoiminnan vahvistamiseen, uusien seurakuntien istutta-

26 F I D A V U O S I K E R TO M U S 2 0 1 9 L Ä H E T Y S T Y Ö

miseen ja uskovien opettamiseen.

Seurakunnat Kambodžassa ovat erityisesti maaseudulla pieniä. Ihmiset eivät juurikaan liiku kotikyliltään ja naapurikylän seurakunta saattaa joillekin olla jo liian kaukana. Siksi erityisesti maaseudulle syntyy kodeissa kokoontuvia, rekisteröimättömiä ryhmiä. Niihin tarvitaan kiertäviä pastoreita, jotka voisivat käydä eri kylissä rohkaisemassa ja opettamassa säännöllisesti.

– Tarkkaa tietoa ryhmien määrästä ei ole, mutta on arvioitu, että viime vuonna uskovien ryhmiä oli noin 4 000:ssa kylässä, kertoo Jouko Pynnönen.

Pynnösten kiertävä raamattukoulu opetti vuoden 2019 aikana säännöllisesti uskovien ryhmiä Kratien ja Kampong Chhnangin maakunnissa.

Lähetysnäky syttyy Kambodžan seurakunnissa Lähetystyöhön keskittyvän Kairos-kurssin avulla Pynnöset innostavat seurakuntia lähettämään keskuudestaan työntekijöitä sinne, missä vielä ei ole seurakuntaa ollenkaan. Vuonna 2019 järjestettiin ensimmäinen khmerinkielinen kurssi ja kahdeksan uutta kurssiohjaajaa koulutettiin.

Mangopuun vahvojen oksien suojassa – On ollut ilahduttavaa nähdä, kuinka lähetysnäky on syttymässä Kambodžan seurakunnissa. Kairos voi olla erinomainen työkalu lähetysnäyn leviämisessä erityisesti saavuttamattomien kansojen pariin, Pynnöset uskovat.

Fidan yhteistyökumppanin, Assemblies of God Cambodia -kirkkokunnan näky on perustaa maakuntien pääkaupunkeihin seurakuntia, jotka pyrkisivät auttamaan uskovien ryhmiä verkostoitumisessa ja toistensa tukemisessa.

Tässä on menty eteenpäin. Tällä hetkellä KambodŽan 25:n maakunnan pääkaupungeista jo 15:ssa on oma seurakunta, joskin vain kolmessa kaupungissa seurakunnat ovat vakiintuneet ja omillaan. Vielä on tehtävä työtä, jotta evankeliumi Kambodžassa olisi kaikkien ulottuvilla. Kumppanikirkko on alkanut suunnitella omaa lähetyskoulutusta ja Fidalta on pyydetty siihen apua. Jouko ja Maarit Pynnönen haluavat kulkea pastoreiden ja työtovereiden rinnalla haasteiden keskellä.

– Osalle kambodžalaisista Jeesuksen seuraaminen saattaa maksaa paljon. Kambodžalainen on buddhalainen, piste. Jos vaihdat uskoa, kohtaat syrjintää yhteisösi taholta. Aiheutat myös häpeää perheellesi, jos et osallistu uhritoimituksiin ja seremonioihin temppelissä. Toki suvusta riippuen on myös vapaampaa suhtautumista. Kambodžalaiset kristityt tarvitsevat tukea ja rukoustamme, Pynnöset sanovat.

Vuonna 2019 tiimimme teki suunnitelman paikallisten seurakuntien pyhäkoulujen vahvistumiselle ja etenemiselle.

Suunnitelma sai nimekseen ”Mangopuu-näky 2020-2025”.

Ajatuksenamme on, että terve seurakunta tuottaa hedelmää kuten mangopuu. Se on puu, jonka juuret ovat syvällä maassa, ja sen vahvojen oksien suojassa kasvaa paljon uutta hedelmää.

Tavoitteenamme on, että yksi seurakunta tavoittaa vuoden aikana yhteisössään 200 uutta lasta ja opettaa omassa pyhäkoulussa seurakunnassaan 10 lasta. Tällöin viiden vuoden aikana lapsimäärä viisinkertaistuu näissä seurakunnissa, jotka lähtevät näkyyn mukaan. Työtä ei tarvitse tehdä yksin vaan tiimimme on vahvasti tukemassa. Valitsemme jokaisesta maakunnasta koordinaattorin, joka auttaa myös työn etenemisessä.

Muistakaa tätä näkyä rukouksin!

Vuoden aikana valmistimme myös opetusmateriaalia koulutusten tueksi ja materiaalia paikalliseen pyhäkoulutoimintaan.

- Leena Saarni, lapsityön neuvonantaja

L Ä H E T Y S T Y Ö F I D A V U O S I K E R TO M U S 2 0 1 9

27

Raamattukoulun hepreankielinen nimi Lech’lcha tarkoittaa ’Mene’. Opiskelijoita halutaan varustaa löytämään oma paikka elämässä. Raamattukoulu on avoin kaikille uskoville nuorille seurakunnasta riippumatta.

Fidan työ Israelissa 2019 • tuki Lech’lcha -raamattukoululle 2 000€ • tuki Jerusalem Bible Society -seuran evankelioimismateriaaleihin 3000€ • tuki Haifassa sijaitsevan Voiton talo -päihdekuntoutuskodin ohjelmassa oleville arabeille ja juutalaisille • lähettipariskunta Tel Avivin Dugit-keskuksessa • lähettipariskunta Tel Avivin lähellä sijaitsevassa päihderiippuvaisten kuntoutuskodissa • lähettipariskunta mukana King of Kings -seurakunnan työssä • ruoka-avustusta kahteen druusikylään

Raamattukoulusta eväitä uuteen arkeen Lech’lcha-opetuslapseuskoulu ottaa Israelin armeijasta vapautuneet varusmiehet huomaansa. Kolmen kuukauden kurssilla mietitään elämälle suuntaa.

Petach Tikvan kaupungissa tulvii. Ensimmäistä kertaa vuosiin on kuivuudesta kärsinyt Gennesaret-järvi täyttynyt kovien sateiden myötä, mutta muualla Israelissa se on merkinnyt myös kovia tulvia. Raamattukoulun luokkiin asti vesi ei onneksi ole päässyt.

Lech’lcha-raamattukoulun vaatimattomissa tiloissa on eläväinen ja iloinen meininki. Aamutunnit, joiden aiheena on ollut tänään Esran kirja, ovat päättyneet, ja nyt on lounaan aika. Vapaaehtoisena palveleva nuori kokki on tehnyt hampurilaisia. Ne hupenevat nopeasti nälkäisiin suihin.

Lounaan jälkeen on aikaa seurustelulle ja opiskelulle.

Koulun asuntolassa asuvat 13 opiskelijaa täyttävät nopeasti ison olohuoneen. Osa opiskelee yhdessä, osa vaihtaa ajatuksia. Opiskelijayhteisö on tiivis – viettäväthän nuoret kolme kuukautta yhdessä. Kurssiin kuuluu vierailevien puhujien luentoja ja useita retkiä ympäri Israelia. Retket suuntautuvat Raamatusta tuttuihin kohteisiin, ja niillä syvennytään kyseisestä paikasta kertoviin Raamatun tarinoihin. Näin Raamattu alkaa elää ihan uudella tavalla.

Arabit ja juutalaiset yhdessä Opiskelijat tulevat erilaisista taustoista: Kurssilla on tällä hetkellä Israelissa syntyneiden juutalaisten lisäksi Etiopian ja Venäjän juutalaisia sekä arabitaustainen opiskelija.

Raamattukoulun johtaja Shmuel Salway kertoo, että kolme juutalaistaustaista nuorta on juuri vieraillut arabitoverinsa kotona.

28 F I D A V U O S I K E R TO M U S 2 0 1 9 L Ä H E T Y S T Y Ö

– Pojat päättivät lähteä arabikylään Pohjois-Israeliin kotinsa sijaan. He palasivat innostuneina ja sanoivat, ettei tällaista mahdollisuutta olisi auennut heille välttämättä muuten koskaan. Monella saattaa alussa olla ennakkoluuloja puolin ja toisin, mutta ne häviävät pian. Olemme veljiä Jeesuksessa, Salway jatkaa.

Kaikesta saa puhua Opiskelijoita yhdistää yhteinen usko ja kurssilla on aikaa syventyä miettimään, mitä se itse kunkin elämässä tarkoittaa. Kiireisen 2-3-vuotisen varusmiespalveluksen aikana ei uskosta ole välttämättä voinut kertoa armeijaympäristössä. Opetuslapseuskurssi antaa tilaa miettiä omaa tehtävää ja jakaa asioita luottamuksella.

Vaikeatkaan aiheet eivät ole tabu, ja eri näkemyksiin suhtaudutaan kunnioittaen. Jokaiselle opiskelijalle on lisäksi nimetty oma mentori, jonka kanssa on säännölliset keskusteluhetket.

– Joku on saattanut ajautua kauas Jumalasta tai hänellä on kysymyksiä. Jollakin saattaa olla psyykkisiä ongelmia. Me henkilökuntana olemme saaneet valmennusta ja oppineet tunnistamaan ongelmat, jotka vaativat ulkopuolista tukea, kertoo Shmuel Salway.

Raamattukoulun jälkeen odottaa arki ja kurssilla on aikaa pohtia sitä, minne hakeutua opiskelemaan ja miten elää messiaanisena juutalaisena tai kristittynä maassa, jossa usko Jeesukseen herättää paljon kysymyksiä, kummastusta ja vastustustakin.

katkeamaton rukousketju Eräs Kaakkois-Aasiassa sijaitseva raamattukoulu perustettiin noin 35 vuotta sitten. Se syntyi tarpeesta kouluttaa pastoreita syntyviin uusiin seurakuntiin.

Myöhemmin työ laajeni sellaisten kansanryhmien pariin, joiden kylissä ei koskaan aikaisemmin ollut ollut kristillistä seurakuntaa. Koulun historia pitää sisällään rukousketjun, joka on ollut katkeamaton 30 vuotta. Näiden vuosien aikana valmistuneet opiskelijat ovat istuttaneet jo 2 500 seurakuntaa eri puolille maata. Koulun johtaja Shirley kertoo, että vaikka koulun opiskelijamäärä on pieni, sieltä valmistuvat lähtevät aktiivisesti istuttamaan uusia seurakuntia kotiseuduilleen.

–Opiskelijoista suurin osa tulee maaseudulta. Heillä on vahva halu palvella Jumalaa. Vaikka heillä ei aina ole lainkaan varaa maksaa opiskelusta, meidän näkymme on kouluttaa heitä ja lähettää heitä seurakunnanistutukseen.

Raamattukoulumme onkin kehittänyt viime vuosina työkaluja, materiaaleja ja koulutuskokonaisuuksia lähetystyötä ja opetuslapseuttamista varten.

Shirley kertoo, että tarve uusille seurakunnille ja aktiiviselle lähetystoiminnalle on maassa akuutti.

–Tämä on valtava maa. Meillä on alueita, joissa kristityt voivat vapaasti harjoittaa uskoaan tulematta uhatuiksi. On myös alueita, joissa kristittyjä painostetaan. Kaikkiaan kristinuskon tila maassamme on kaventumassa. Monissa paikoissa, joissa ennen oli vahva kristittyjen läsnäolo, seurakunta on lähes häviämässä. Monet paremmin menestyvät kaupunkiseurakunnat eivät enää ole kiinnostuneita lähetystyöstä.

–Evankeliumi etenee silti nopeasti monin paikoin. Haasteenamme onkin, miten opetuslapseutamme ja varustamme uudet uskovat. Olemme kiitollisia, että nyt meillä on enemmän työkaluja ja tapoja tähän, Shirley sanoo.

Fida tuki vuonna 2019 tätä Kaakkois-Aasiassa toimivaa raamattukoulua kehittämällä sen lähetyskoulutusta, tarjoamalla vierailevia opettajia koululle sekä suoralla rahallisella tuella.

Raamattukoulu katkaisi syöksykierteen –Kasvoin rikkinäisessä kodissa. Vanhempani eivät olleet koskaan kotona ja tutustuin väärään ystäväpiiriin, kertaa nuori Paul rankkaa elämäänsä.

–Teini-ikäisenä muutin pois kotoa ja majailin kadulla kolme vuotta. Erään illan päätteeksi jouduin jengitappeluun ja tapoimme sotilaan.

Olin 16-vuotias ja sain vankilatuomion.

Tuomion jälkeen Paul pääsi laivaston palvelukseen. Samaan aikaan huumeet astuivat hänen elämäänsä. Paulin seuraava työpaikka oli tarjoilijana kansainvälistä prostituutiota harjoittavassa hotellissa. Miehen elämä muuttui, kun hän tutustui kaupungissa toimivaan pastoriin.

–Pastori oli raamattukoulun entinen opiskelija ja hänen kauttaan kuulin evankeliumin.

Hänen pyynnöstään tulin opiskelemaan raamattukouluun, jossa pääsin eroon huumeista, iloitsee Paul.

–Koin elämäni parhaimman hetken raamattukoululla, kun tutustuin henkilökohtaisesti Jeesukseen. Raamatun opiskelun myötä olen oppinut tuntemaan Jumalaa paremmin. Pastorin rukoillessa puolestani koin, että Jumala kutsuu minua kokoaikaiseen seurakuntatyöhön.

Vuoden työharjoittelujakso seurakunnassa antoi minulle hyödyllistä kokemusta. Näkyni on palvella Jumalaa saavuttamattomien kansojen parissa valmistumiseni jälkeen, Paul kertoo.

L Ä H E T Y S T Y Ö F I D A V U O S I K E R TO M U S 2 0 1 9

29

Fida secondhand vuonna 2019

40

vuotta kierrätystä

1 672 000 kg kerättyjä vaatteita myymälöissä, kotinoudoissa ja keräyspisteissä

975 000

1 374 000 kg

vaatetta, kenkiä ja pientavaraa käsiteltiin Helsingin lajittelukeskuksessa.

8,67 milj. €

asiakasta myymälöissä

liikevaihto

103

120

vaatteiden keräyspistettä

työntekijää

855 000 €

ketjun operatiivinen tulos (ennen yleiskuluja)

11 208

ajokeikkaa ilmaisella noutopalvelulla

23

myymälää 13 paikkakunnalla

Minne Fidalle lahjoitetut vaatteet päätyivät?

50% Eurooppalaisille yhteistyökumppaneille 21% Myymälään 21 % 4% Outlet-myymälään 8% Hyväntekeväisyyteen

4%

25% Myyntiin EU:ssa

15 %

15% Konepyyhkeiksi yms.

9%

9% EU:n ulkopuolelle

50 %

8% 13 %

13% Energiaksi

25 %

4% 4% Vaarallisen jätteen sidosaineeksi

30 F I D A V U O S I K E R TO M U S 2 0 1 9 S E C O N D H A N D

1% Energiaksi

40 vuotta löytöjä ja lähimmäisenrakkautta Fidan ovi käy lähes miljoona kertaa vuodessa, kun asiakas kävelee sisään ainutkertaisten löytöjen perässä. 40 vuoden aikana olemme asiakkaidemme kanssa kierrättäneet vaatteita ja tavaraa ainakin 800 jalkapallokentällisen verran.

Vuonna 1979 avattiin ensimmäinen LKA-myymälä Helsingin Sörnäisiin. Myymäläketju lähti nopeaan kasvuun vuonna 1981, kun valtakunnallisen vaatekeräyksen tuottamia miljoonia vaatekiloja alettiin lajitella ja myydä pois. Puolessa vuodessa avattiin 18 uutta myymälää. Sittemmin LKA-myymälöistä tuli Fida lähetystoreja, nykyään meidät tunnetaan lyhyemmin Fidana.

– On merkillepantavaa, että kirpputoriketju kasvoi juuri 1980-luvulla, joka tunnetaan kulutusjuhlan vuosikymmenenä. Fida on ollut uranuurtaja luodessaan kierrätykseen ja eettiseen kuluttamiseen perustuvaa kulttuuria Suomeen, kertoo Fidan pitkäaikainen kehityspäällikkö Tiina Haimila.

– Samalla Fida on tarjonnut suomalaisille mahdollisuuden osallistua hyväntekeväisyyteen tavaroita kierrättämällä.

vähävaraisten ostospaikasta katumuodin aarreaitaksi Vielä 1980-luvulla käytetyn ostaminen oli leimaavaa, mutta nyt se on suositumpaa kuin koskaan ennen. Kestävän kehityksen vaatimukset ovat osaltaan edistäneet kierrätystä ja siihen liittyvää lainsäädäntöä ja tehneet tiedostavasta ostamisesta trendikkäämpää kuin koskaan.

Fida-myymälät tarjoavat persoonallista muotia yksilöllisiä löytöjä etsiville, edullista ja siistikuntoista perusvaatetta ja kodintavaraa säästöjä hakevalle ja erinomaisen valikoiman keräilyharvinaisuuksia aarteenmetsästäjille.

Pääkaupunkiseudun lajittelukeskus Itä-Helsingissä käsittelee vaatteita ja pientavaroita jopa 1,3 miljoonaa kiloa vuodessa. Valtakunnallisen myymäläketjun 40 vuoden kierrätyspottia ja sen merkitystä Suomen luonnolle voi vain arvailla.

S E C O N D H A N D F I D A V U O S I K E R TO M U S 2 0 1 9

31

"käytetty vaate on ekologisempi valinta" Fida secondhand -myymälät juhlivat 40. vuottaan Maailma Kylässä -festivaalilla Helsingissä.

Fidan järjestämässä paneelissa keskusteltiin, mitä yksi ihminen voi tehdä ympäristön hyväksi.

Vaatesuunnittelija, kirjailija Rinna Saramäki, tutkijatohtori Panu Pihkala ja Fidan kehityspäällikkö Tiina Haimila keskustelivat eettisestä kuluttamisesta, vaatteiden ympäristökuormituksesta ja ympäristöahdistuksesta.

–Ilmasto-ongelmat ovat joskus niin vaikeita, ettei niistä saa kiinni. Ahdistusta on monenlaista. Esimerkiksi nuoret miettivät, minkä ammatin valitsevat, koska ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkeen. Myös ekokatastrofin uhka voi ahdistaa, ympäristöahdistuksesta kirjan kirjoittanut teologi Pihkala kuvaili.

Toisaalta silläkin, että voi yksilönä tehdä jotain, on henkiselle hyvinvoinnille Pihkalan mukaan suurta merkitystä, kunhan ei pyri kierrätysasioissakaan täydellisyyteen asti.

Tiina Haimila kertoi, kuinka Fida vuonna 1974 aloitti kehi-

32 F I D A V U O S I K E R TO M U S 2 0 1 9 S E C O N D H A N D

tysyhteistyön ja Afrikka-kahvin myynnin, jonka myötä ihmiset alkoivat lahjoittaa vaatteita. Tästä kierrätystoiminnasta kasvoi Pauli Rantasen johdolla Suomen laajin myymäläverkosto.

–Etenkin nuoret ymmärtävät, että kun ostaa käytettyä, pelastaa maailmaa, Haimila iloitsi, viitaten vuosikymmenien aikana tapahtuneeseen muutokseen kirpputorikulttuurissa.

Kirjailija Rinna Saramäki muistutti, että kuluttajina voimme vaikuttaa ainakin kulutuksemme määrään.

–Ympäristöhyöty kasvaa vain, jos ostaa käytetyn vaatteen ja samalla myös jättää uuden ostamatta.

Käytettyä vaatetta ostaessa kannattaa kiinnittää huomiota sen laatuun, esimerkiksi ompeleeseen ja materiaaliin. Käytetty, olemassaoleva vaate on aina ekologisempi valinta kuin uusi ekologisestikin tuotettu vaate.

Fidalle myönnettiin Avainlippu-tunnus Fidalle myönnettiin arvostettu Avainlippumerkki kesäkuussa. Avainlippu kertoo, että Fidan palvelu on kotimaista alkuperää ja järjestö työllistää Suomessa. Valitsemalla Avainlipulla varustetun tuotteen tai palvelun, kuluttaja tekee vastuullisen valinnan, sillä valinta luo työtä Suomeen. Fidan myymälöissä työskentelee yli sata henkilöä. Pääkaupunkiseudulla sijaitsevassa lajittelukeskuksessa, kuljetuspalvelussa ja myymälähallinnossa työskentelee noin 30 ammattilaista. Lisäksi ketjussa palvelee harjoittelijoita, työelämävalmennettavia, vapaaehtoisia ja siviilipalvelusta suorittavia.

Avainlipun saaneiden tuotteiden tai palvelujen kotimaisuusaste on keskimäärin yli 80 prosenttia.

Muotinäytös Nenäpäivän hyväksi

Yhteistyötä tekstiili- ja kierrätysalalla

Fida osallistui valtakunnalliseen Nenäpäivä-kampanjaan syksyllä 2019.

Asiakkaille annettiin asioinnin yhteydessä mahdollisuus tehdä lahjoitus keräyslippaaseen jokaisessa Fida-myymälässä.

Nenäpäivän yhteydessä Joensuun myymälä järjesti Iso Myy -kauppakeskuksessa kaksi suosittua retromuotinäytöstä. Nenäpäivässä oli mukana yhdeksän hyväntekeväisyysjärjestöä. Keräyspotti jaettiin tasan järjestöjen kesken.

–Nenäpäivä tuo meille noin 200 000 euroa vuosittain. Tämä on merkittävä summa ja se mahdollistaa monen lapsen koulunkäynnin. Olemme olleet ilolla mukana kampanjassa ja kiitollisia kaikille lahjoittajille, jotka ovat antaneet omastaan keräykseen, kertoo Fidan varainhankinnan päällikkö Maija Granlund.

Fida on ollut aktiivisesti mukana Telaketju 2.0-hankkeessa. Telaketju-nimi on lyhennys tekstiilin keräys-, lajittelu- ja hyödyntämisverkostosta. Hankkeessa on mukana eri toimijoita, ja sen tavoitteena on edistää tekstiilijätteen ja muun poistotekstiilin hyödyntämistä Suomessa.

Fidan henkilökunta on osallistunut Telaketjun työpajoihin luoden suhteita alan muihin toimijoihin. Lisäksi Fida on tuonut hankkeessa hyväntekeväisyysjärjestön näkökulmaa esille tekstiilinkeräys- ja käsittelyasioissa.

S E C O N D H A N D F I D A V U O S I K E R TO M U S 2 0 1 9

33

49 %

Mistä raha tuli?

30 %

• *Avustukset • Lahjoitukset & kummimaksut • Seurakuntien maksut • Fida-myymälät (netto) • Testamentit & muut

5 660 069 3 453 643 750 330 855 292 944 178

49 % 30 % 6% 7% 8%

YHTEENSÄ

11 663 512

100 %

*Ulkoministeriön tuki kehitysyhteistyöhön ja humanitaariseen apuun, Finnpartnership-liikekumppanuustuki, EU-hanketuki

6% 7% 8%

Mihin raha meni?

80 %

• Ulkomaantyö • Hallinto • Viestintä ja varainhankinta

9 291 824 1 797 602 609 957

80 % 15 % 5%

YHTEENSÄ

11 699 384

100 %

Ulkomaantyön, viestinnän, varainhankinnan sekä yleiskulujen osuus toiminnasta vuonna 2019.

15 %

34 F I D A V U O S I K E R TO M U S 2 0 1 9 5%

FIDAN TUOTOT VUOSINA

2019

Avustukset (UM, EU) 5 660 069 € Myymälätoiminta 8 625 123 € Lahjoitukset ja testamentit 3 738 853 € Seurakunnat 750 330 € Muut tuotot 692 200 € Yhteensä 19 466 575 €

2018 5 373 000 € 8 003 000 € 3 747 000 € 697 000 € 374 000 € 18 193 000 €

FIDAN KULUT VUOSINA

2019

2018

Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut

-2 505 828 € -226 425 € -8 769 640 €

-2 377 000 € -227 000 € -7 744 000 €

Varainhankinta Henkilöstökulut -4 357 737 € Poistot -116 660 € Muut kulut -3 491 041 € Sijoitus- ja rahoitustoiminta -35 113 € Kulut yhteensä -19 502 447 €

-4 113 000 € -123 000 € -3 540 000 € -117 000 € -18 241 000 €

TULOSLASKELMAN YHTEENVETO VUOSINA 2019 | 2018 Tuotot yhteensä 19 466 575 € Kulut yhteensä -19 502 447 € Rahastosiirrot 8 000 € Tilikauden ylijäämä/alijäämä -27 871€

18 193 415 € -18 241 134 € 30 000 € -17 719 €

Maksuvalmius, Quick Ratio 1,8 (hyvä) Omavaraisuusaste/vakavaraisuus 72 % (erinomainen) Jäsenmäärä/yhteisöjäsenet* 193 * Fidan jäsenseurakuntiin kuului noin 42 000 jäsentä.

2,0 (hyvä) 72 % (erinomainen) 190

MUITA TUNNUSLUKUJA VUOSINA 2019 | 2018

TIETOA FIDAN HENKILÖSTÖSTÄ VUOSINA 2019 | 2018 Henkilöstömäärä 31.12.2019 31.12.2018 Kotimaa, päätoimisto 35 32 Kotimaa, Fida-myymälät 120 115 Ulkomaat* 38 37 Henkilöstö yhteensä 193 184 Henkilöstökulut yhteensä -6 863 566 € -6 490 000 € * Ulkomaan henkilöstöluvussa ovat mukana vain Fidaan työsuhteessa olevat työntekijät.

Luvussa eivät näy helluntaiseurakuntiin työsuhteessa olevat lähetetyt työntekijät.

F I D A V U O S I K E R TO M U S 2 0 1 9

35

kiitos kaikille tyรถmme tukijoille!

36 F I D A V U O S I K E R TO M U S 2 0 1 9