Fiba 3/2011

FIBA

Sisällysluettelo:

Helsingin yliopiston arkeologian opiskelijoiden pää-äänenkannattaja.

Julkaisija FIBULA ry.

Pääkirjoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 Minna Rönkä

84. lehti 21. vuosikerta ilmestyy 4 kertaa vuodessa

Puhiksen kriisipalsta . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 Aleksi Pienimäki Maisterina olemisen sietämätön keveys . . . . 5 Marko Marila

Toimituskunta:

Opetuskaivaus 2011 . . . . . . . . . . . . . . . . 6 Elisa Väisänen ja Suvi Tuominen

Päätoimittaja: Minna Rönkä

Arkeologiaa vuonna 5000 . . . . . . . . . . . . 9 Abdulla abu el-Hanni

Toimittajat: Marko Marila Rauno Nikula Elisa Väisänen Minna-Maria Bonsdorff

Pieni koekuoppa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 Lauri Mäntylä Fuksikysely . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13

Yhteystiedot:

Skotlanti or how I stopped worrying and learned to love the pub . . . . . . . . . . . . . . 19 Sami Harju

Sähköposti: minna.ronka@helsinki.fi

Ristikko . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 Niko Latvakoski ja Minna Rönkä

Postiosoite: Fibula ry./Fiba KulTu/Arkeologian oppiaine PL 59 00014 HELSINKI Paino: Picaset Tämä julkaisu saa HYYn järjestölehtitukea.

ISSN 1237-2084

Etukansi: Uitettu Anatoli Tyyne Takala Takakansi: Sarjakuva Lauri Mäntylä

Pääkirjoitus Minna Rönkä

Tarina kastemadosta, joka pelkäsi vettä Sataa vettä taivahalta, esiin ryömii mullan alta pieni arka kastemato.

Kato!

Lätäköitä täynnä maa!

Minne mennä uskaltaa mato joka vettä pelkää?

(Kiusatko sitä älkää, se muutoin oiva mato on, vaikka pelkääkin, onneton.)

Saapas viereen astuu, mato raukka täysin kastuu, hukkua on aivan. ”Voi, kun saisi laivan!” se huutaa kaivaten, turvaan kuljettaisi sen.

Vaan tuuli kasvaa, nousee myrsky.

Lätäköstä hirmuinen tyrsky on viedä madon mukanaan viemäriin, alle maan.

Silloin mato rohkaistuu: ”Nyt ei auta muu, on pelko voitettava ja uida koitettava!”

Se suin päin veteen sukeltaa, tulvan halki vaeltaa, kunnes saapuu kukkulalle.

Sinne, suuren puun alle se kuivattelemaan jää.

Hetken levähtää, sitten toteaa: ”Uiminenhan on kivaa!

Miksi vettä pelkäsin?” ja aaltoihin säntää takaisin.

Fiba 3/2011

Puhiksen kriisipalsta Aleksi Pienimäki

T

overit Fibulistit. Aion kirjoittaa mitä vakavimmasta aiheesta, joka tuskin on keneltäkään jäänyt huomaamatta: joukossamme on MYYRIÄ!

Nämä kavalat takinkääntäjät katoavat yleensä harmittomalta tuntuvaksi ajaksi, viikoksi, pariksi, toisinaan yli kuukaudeksi. Toiset taas ovat poissa, herranjestas, kokonaisen vuoden!

Ryökäleet palaavat luentosaleihin näennäisen muuttumattomina, mutta varo: pian huomaat heidän käytöksensä peruuttamattomasti muuttuneen.

Opetus kärsii, kun nämä aivopestyt esittävät epäasiallisia ja häiritseviä kysymyksiä siitä miten mikäkin aihe suhtautuu johonkin omituiseen aineistoon jossain hemmetin ”Uralilla” tai ”Skandinaviassa”. Siis ikään kuin sellaisessa isommassa kontekstissa.

Siinä kanssaoppilaatkin altistuvat modernin maailman tuottamien ennakkokäsityksien murtumiselle, ja siitä ei ole koskaan seurannut muuta kuin tieteellisiä vallankumouksia ja yleistä sekasortoa.

On niin paljon selkeämpää rajoittaa arkeologinen horisontti kiltisti Suomeen, että rajojen takaisen aineiston tutkiminen pitäisi kieltää! Suomi kun nykyisenkaltaisena maantieteellisenä käsitteenä periytyy jo 1800-luvulta, ja on siten arkeologisesti täysin riittävä, ja relevantti. Ja kuten kaikki tietävät,

menneisyyden ihminen oli tyhmä, söi mutaa eikä koskaan matkustanut.

Kauhukseni olen huomannut rakkaan ainejärjestömme syksyn ohjelmaan kuuluvan kokonaisen viikon kestävän Venäjän ekskursion. Palaavat kuitenkin päät täynnä yhteistyöideoita.

Votkaa siellä saisi korkeintaan olla!

Haluan rautaesiripun takaisin!

Pohjoismaiden Kontaktiseminaarin sentään toivoin hautautuvan ekskursioväsymyksen alle, mutta ei: sinnekin vilkas jäsenistömme juoksee – oma-aloitteisesti suden suuhun! Olen pettynyt, pettynyt!

Ja kaiken päälle pitäisi kestää seuraava EAA:n vuosikokous täällä Helsingissä 2012. Tuolloin ulkomaalaisten huippututkijoiden laumat tulevat, siis TÄNNE, ja valtaavat kaupungin sotkien tuoreine ajatuksineen turvallisesti uinahtaneiden arkeologiparkojemme päät. Kyseessä ei ole mitään sen vähempää kuin ilmiselvä invaasio! Eikö muka ennestään riittänyt, että pari lupaavaa arkeologinalkua uppoaa joka vuosi kansainvälisille arkeologivesille, vaan onko koko porukka ihan pakko yrittää kv-kontaminoida kerralla?!

Moinen vekslaaminen on mielestäni lopetettava heti, ja palattava perusasioiden äärelle. Vaadin vanhaa hyvää nationalistista meinikiä.

Avartaa pian tämmöinen touhu.

Maisterina olemisen sietämätön keveys

T

Marko Marila

mahdollisuus, jota kohti pyrittiin. Nyt ämän lehden päätoimittajan pyytäesmaisterina oleminen on mahdollisuuksisä minulta artikkelia tähän lehteen, en täyttämä tila, josta pyritään pois. Siitä lupauduin tehtävään varauksettomalla mihin pyrittiin, pyritään nyt pois. Kun innolla. Aiheen saisin valita itse, mutta yksi mahdollisuus muuttuu moneksi valmistumiseni johdosta artikkeli voisi mahdollisuudeksi, valintojen tekeminen käsitellä juuri valmistumisen jälkeisvaikeutuu. Ennen valtä elämää. Opintojen mistumista tein asioipäättymisen jättämä ta, jotta saavuttaisin tyhjyyden tunne on yhden suuren ja tunvarmasti yksi syy, joka netun päämäärän. Nyt ajaa jokaisen tuoreen teen asioita selvittääkmaisterin lupaamaan seni seuraavan suuren erilaisia asioita. Lupäämäärän tai selvitpaus on tapahtuman tääkseni mikä kaikista mahdollisuus. Lupatuntemattomista mahuksen voi olettaa johdollisuuksista on tatavan johonkin mihin voittelemisen arvoinen. tekemättömyys ei voisi Maisteriksi tavoittelekoskaan johtaa. Opisminen on pyrkimystä kelija on kaiken aikaa struktuurista vapauerilaisten lupausten teen ja ambivalenssiin, johdattamassa muukun taas maisterina oletoksen ja tapahtuman minen on pyrkimystä virrassa. Yksi lupaus ambivalenssista kohti johtaa toiseen, ja päästruktuuria. Opiskelijamääränä on päättötona pieni muutos ja piedistuksen saaminen.

Ambivalenssimörkö pelottelee niin ni lupaus on tapahtuTätä päämäärää kohti opiskelijoita kuin maistereitakin ma, joka johtaa suuren pyritään erilaisia luelämän tiellä. Kuva: Marko Marila tapahtuman ja suuren pauksia antamalla ja lupauksen puuttumisen aiheuttamaan osatehtäviä suorittamalla. Ennen valmistuskaan. Maisterina pieni tapahtuma on tumista maisterin tutkinto on pienistä suuri lupaus pienestä muutoksesta, joka tehtävistä koostuva suuri tehtävä ja tasuorittamisen tuskan asemesta tuottaa voite - lupaus itselle. Valmistumisen jällupauksen toivosta. Viimeaikaisesta suukeen maisterina oleminen on kuitenkin resta muutoksesta huolimatta tärkeintä suuren tavoitteen täyttymisen tuottama elämässäni on siis tämä hetki ja tulevailupaus jostakin. Valmistumisprosessissuus. Tiedän mistä olen tulossa ja voin sa lupaus jollekin muuttuu lupaukseksi sen perusteella vain esittää arvailuja siijostakin. Tekeminen muuttuu haaveiluksi ja suorittaminen ennakoimiseksi. Entä, mihin olen menossa. □ nen valmistumista maisteriutuminen oli

Fiba 3/2011

Opetuskaivaus 2011 Teksti: Elisa Väisänen Kuvat: Annina Luostarinen

P

itkän ja tuskallisen epävarmuuden ajan jälkeen varmistui viimein minne opetuskaivauksemme tulisivat sijoittumaan. Vantaan Hakkilan Brunaberget odotti meitä kutsuvana siitä hetkestä lähtien. Kaivauspaikan läheisyys oli ainoa huono uutinen osalle, sillä odotettu yhteismajoittuminen jäi näin pois ohjelmasta ja kaikki menivät jokaisen hauskan työpäivän jälkeen tylsästi omiin koteihinsa nukkumaan (toisaalta kaikki aloittivat päivät virkeästi…). Joillakin kävi jopa telttamajoittuminen mielessä (idea ei koskaan toteutunut oikeudellisten esteiden vuoksi), kun halu viettää iltoja pitkään yhdessä oli

suuri yhteyshengen ollessa hyvällä pohjalla.

Kahden viikon kaivausrupeama alkoi uhkaavasti sadepäivällä 30.5., mutta enne paljastui onneksemme vain huijaukseksi ja loput kahdeksan päivää saimme nauttia auringon lempeän lämpimistä tai kuumista säteistä, metsäinen sijainti antoi välillä tarvittavaa varjoa ja viileyttä. Pieninä kiusanhenkinä olivat ainoastaan meitä joka aamu niin innokkaasti odottavat hyttyset. Kohde oli mesoliittisen kauden asuinpaikka, joka oli sijoittunut muinoin rannan läheisyyteen. Brunabergetin menneisyydestä oli saatu

vihiä jo vuosia aiemmin, mutta nämä olivat ensimmäiset varsinaiset kaivaukset. Tyypilliseen tapaan löytöskaalaan kuuluivat lähinnä kvartsi-iskokset ja –esineet, kivilaji-iskokset sekä suurimmalta osin hylkeiden luunmuruset.

Monelle kaivaustilanne oli uusi ja jännittävä kokemus ja alussa tehtiin töitä hitaasti ja hartaasti, ettei silmä hukkaisi ainuttakaan kvartsinsirua.

Vauhti oli liiankin hidas ottaen huomioon, että meillä oli yhteensä vain yhdeksän päivää aikaa saada jotain enemmän selville. Hyvän kaivamisja seulomisrytmin löytyessä homma alkoi kuin alkoikin sujua nopeam-

min eikä työn laatu ehkä siltikään kärsinyt… Kaivamishetkiä tahdittivat usein myös ”laitetaan hyvä kiertämään”-biisit, suosittuja olivat erityisesti jääkiekon MM-renkutukset.

Jokainen päivä oli erilainen ja vaihtelua toivat lisäksi vierailevat arkeologit ja arkeologian opiskelijat tervetulleine jäätelötuliaisineen sekä muutama toimittaja. Kaksi viikkoa hujahti lopulta yllättävän nopeasti ja haikea mieli iski kun maisemointi aloitettiin 10.6., kaivausten viimeisenä iltapäivänä. Moni toivoi, että aikaa olisi ollut vielä viikko tai pari lisää, vastahan päästiin työn makuun.

Fiba 3/2011

Opetuskaivausten verbaalista ja liikunnallista satoa - Suvi Tuominen

O

Tässä kairausvehkeen päälle asettauduttiin koko kehon painolla ja tästä syntyi supermieskairausliike. Toimiva menetelmä kehontasapainon löytämiseen.

Tosin ei kovin hyödyllinen kaivauksilla... □

petuskaivauksilla keksittiin myös kaikenlaisia uusia termejä ja tapoja, jolle väsyneet kaivajat saattoivat hysteerisenä nauraa klo 16 iltapäivällä.

Termistöön kuului muun muassa palavat hylkeet (tällä tietenkin tarkoitettiin palaneita hylkeen luita). ‘’Täältä tulee taas näitä palavia hylkeitä’’ (vitsi laajeni siihen muotoon, että kaivasalueella on demoneja). Toinen suuren suosion saavuttanut konsepti oli ‘’seulatanssi’’. Aina, kun joku meni seulomaan tuli ottaa huomioon lantion liike suhteessa ylävartaloon ja täten syntyi täydellinen seulagroove (tästä löytyy myös videomateriaalia).

Seulagrooven ja supermieskairausliikkeen ohella Kyseistä lajia voisi lanlapiojumppa sopisi hyvin esimerkiksi Yliopistoliiseerata myös helsingin kunnan kesäkurssiksi (toim. huom.) tanssiopistolle.

Seulatanssin kaltainen toinen liike liittyi kairaukseen.

Arkeologiaa vuonna 5000 Espoolaisen ylipapittaren kaulakoru, noin 2000 jaa

T

ämä taidokkaasti kuparista punottu kaulakoru löytyi Espoon kalifikunnasta vuonna 4000 jaa arkeologisten kaivausten yhteydessä. Kupari liittyy myöhäisempään pronssikauteen, mutta korun mielenkiintoisin osa on sen pinta, sillä punottu koru on päällystetty PVC-nimisellä plastiikilla joka taas liittyy varhaiseen atomiaikaan. Kuparinen osa on aitoa käsityötä ja se on punottu suurta tarkkuutta käyttäen hyvin ohuista kuparisäikeistä.

Tämä osoittaa, että kuparia osattiin jo sulattaa ja sitä voitiin venyttää käsin siten, että saatiin jopa metrin mittaisia kuparisäikeitä. Kuparisäikeitä käytettiin myös asujen koristeena, mutta silloin kupariin oli lisätty tinaa joka oli huokeampi metalli.

Tästä pronssi -nimisestä metalliseoksesta tehtyjä koruja on Euroopan eri museoissa.

Pronssin käyttö koristeena liittyy hieman varhaisempaan aikaan.

Tutkimusten mukaan vain ylipapitar sai kantaa tätä arvokasta korua erityisissä us-

konnollisissa menoissa, pakanuuden aikoina, noin 2000 jaa. Kaulakoru vedettiin ns. pään yli ja koru aseteltiin sitten kaulalle. Pakanallisten menojen jälkeen kaulakoru asetettiin silkkisen tyynyn päälle ja tavallinen kansa osoitti kunnioitusta myös korua kohtaan. Sitä ilmeisesti palvottiin jonkinlaisena pyhäinjäännöksenä.

Tällaisesta käyttäytymisestä on tarkkaa tietoa niin entisen Länsi-ja Itä-Rooman alueilta noin vuodelta 1000 jaa. Varmaa kuitenkin on, että vain yläluokan naiset saivat käyttää kupari-PVC-koruja. Ne olivat kuitenkin hyvin todennäköisesti kooltaan pienempiä ja tarkoitettu toisenlaiseen käyttötarkoitukseen.

Kaivausten perusteella on syytä uskoa, että esine uhrattiin veteen. Ehkä syynä oli noin vuonna 2100 alkaneet rajut ilmastomuutokset. Uhratun korun avulla toivottiin parempaa säätä ja hyviä satoja.

Kuvan tyyny on ennallistus. Itse korua jouduttiin puhdistamaan ja siitä jouduttiin poistamaan ns. kuparihometta, mutta muuten koru oli säilynyt melko hyvin.

Kuparihome oli säilyttänyt pienen palan silkkiä ja silkin alkuperä voitiin jäljittää entiseen Kiinan valtakuntaan, Kantonin alueelle joka mainitaan myös kirjallisuudessa silkkikaupan keskuksena.

Tutkijaryhmän puolesta, Abdulla abu el-Hanni kortteliarkeologi Espoon kalifikunta

Fiba 3/2011

Pieni koekuoppa Lauri Mäntylä

O

lipa kerran, eräillä ei niin erityisen löytörikkailla kaivauksilla, pieni koekuoppa. Se syntyi ja kasvoi, lapion leikatessa sille muodon, ja pelkan nostaessa hiekan sen pohjalta, kunnes se tunsi olevansa valmis.

Ja pieni koekuoppa tunsi, kun juuret kiskottiin pois sen silmiltä, joilla se ei ollut koskaan ennen nähnyt. Ja se katseli ihmeissään ylös maailmaan, jota se ei ollut koskaan aiemmin nähnyt, ja nautti auringonpaisteesta ja kasteesta ihollaan, ja se mietti mielessään, kuinka ihana ja kaunis maailma olikaan.

Ja arkeologi helli sen pintaa viileän pelkan hienovaraisella kosketuksella, ja puhdisti sen juurista ja kivistä, kunnes sen profiilit olivat suorat ja hohti puhtaana ja valkeana päivän kirkkaassa valossa. Ja pieni koekuoppa nauroi, ja riemuitsi tietäessään olevansa kaikista kaunein. Pehmeä tuuli tuuditti sitä, ja onnellisena pieni koekuoppa vaipui kevyeen uneen.

10

Mutta sitten koekuoppa tunsi jonkin kovan osuvan päälleen. Hetkeen se ei nähnyt mitään, räpytellen silmiään, kun jälleen jotain iskeytyi sen pohjalle, terävää juurta ja kovaa kiveä. Kun se avasi suunsa valittaakseen, pistäviä hiekanjyviä valui sisään, ja huuto juuttui kiinni sen kurkkuun.

Pieni koekuoppa väänsi itsensä kohti nurkkaa, pakoon ylhäältä satavaa piiskaavaa hiekkaa. Hiljainen armon pyyntö nousi sen kurkusta, kun pelokkain silmin se katsoi ylös.

11

Fiba 3/2011

Ja yksi valkoinen, kivinen kyynel kierähti alas hiekkakasaan pienen koekuopan silmästä, ja sitten se oli vaiti - iäti vaiti.

Sillä arkeologin sydän on petollinen, viekas, ja kavala - eikä hän tyydy yhteen, vaan kaivaa aina monia.

12

Fuksikysely

U

udet fuksit ovat jälleen liittyneet joukkoomme. Keitä he ovat ja miltä he näyttävät? Lue fuksien vastaukset ja tohtori Fiban syväluotaavat analyysit, niin pääset selville fuksien alitajunnan syvimmistäkin sopukoista.

1. Nimi, ikä, alkuperä, funktio?

2. Kuka seuraavista olet todennäköisimmin ollut edellisessä elämässäsi? Miten edellisen persoonallisuutesi varjo näkyy nykyisessä elämässäsi?

a) Aarne Äyräpää

b) Georg Wilhelm Friedrich Hegel

c) Christian Jürgensen Thomsen

d) Heinrich Schliemann

e) Martin Heidegger

f) Sakari Pälsi

g) Michel Foucault

3. Laita seuraavat tuntemukset stratigrafiseen järjestykseen ylhäältä päin (eli alkaen siitä mikä tulee kaivauksilla vastaan ensimmäisenä ja päättyen siihen, mikä löytyy kuopan pohjalta): ilo, pettymys, riemu, epävarmuus, uteliaisuus, kärsimättömyys, ällistys, päättäväisyys. Perustele.

4. Yleisen arkeologian perusteet -kurssin tentti on seuraavana päivänä, ja sinusta

tuntuu, ettet ole lukenut tarpeeksi. Tällaisissa tapauksissa sinulla on tapana laittaa tenttikirja yöksi tyynyn alle onnea tuomaan. Nyt olet kuitenkin jo joutunut palauttamaan kirjan kirjastoon. Mitä laitat tyynyn alle sen sijaan?

5. Nuijasota puhkeaa. Selviytyäksesi sinun on joko piilouduttava, taisteltava tai pa-

ettava. Hallussasi on seuraavat esineet, joista saat käyttää kolmea: pelkka, takymetri, vasarakirves, linjaseiväs, laivalippu Tanskaan, löytöpussillinen piikärkiä, rullamitta, viinapullo sekä juuri valmiiksi saamasi museologian essee. Mitä teet?

6. Mitä näet oheisessa mustetahrassa?

13

Fiba 3/2011 1. Meri Tuuli Taskinen, 20v (henkinenikä mysteeri), Kuopiosta karannut kiertolainen. Funktio on aivan liian matemaattinen termi, jotta ymmärtäisin sen.

2. d) Schliemann, sillä minulla on samankaltaisia pakkomielteitä/neurooseja kuin hänelle oli Troijan löytäminen 3. Pettymys, kärsimättömyys, epävarmuus, uteliaisuus, ällistys, päättäväisyys, riemu, ilo. Liittyen arkeologian opiskeluun ja opiskelijaksi valitsemiseen, pettymys - koska en päässyt TEAKiin yhyy, kärsimättömyys - en ole missään asiassa tunnettu pitkistä hermoistani ja KAIKKI tapahtuu liian hitaasti aina minusta, epävarmuus - no miten mä nyt pärjään yliopistossa kun en tiedä mistään mitään ja muutenkin tuhat muuta rautaa tulessa kokoajan, uteliaisuus - kaikki uusi on kovin jännää ja haluan tietää kaikista ja kaikesta kaiken nyt heti! Ällistys - ai minä pääsin opiskelemaan Helsingin yliopistoon vai? Cool, päättäväisyys - kun haluan jotain niin minähän sen saan ennemmin tai myöhemmin mutta minun se on. Riemu - jee en oo enää työtön sossupummi! Ilo - tää on viimeisenä kun en nyt mitenkään ole iloinen just nyt mistään.

4. En nuku ollenkaan vaan katson Kolmas kivi auringosta-jaksoja koko yön.

5. Museologian esseellä pelottelen viholliset pois, jotta saan etumatkaa ja kiiruhdan laivalla Tanskaan. Viinapullon otan mukaan, jotta voin (mikäli viholliset löytävät minut) lahjoa heidät pullolla.

6. Kaksin kappalein dinosauruksia (laji määrittelemätön)

Tohtori Fiba vastaa: Neurooseistaan huolimatta tämä fuksi osaa toimia tiukan paikan tullen rationaalisesti. Voimme myös odottaa hänen opinnäytetöiltään suuria saavutuksia, mikäli niillä kaikilla on samanlaisia pelottavia vaikutuksia kuin museologian esseellä. Viittaus TEAKiin tosin hämmensi tohtoria, mutta vähintäänkin mustetahratesti paljastaa, että hän on päätynyt oikealle alalle.

14

1. Nimi: Eeva Hurskainen Ikä:ä on Alkuperä: Helsinki on jotenkin onnistunut pitämään kynsissään syntymästä lähtien Funktio: funktion löytäminen 2. Eiköhän näistä vaihtoehdoista tuon Saken veri virtaa lähinnä omaani. Jollei jo kansallisuuden, niin sitten monialaisuuden, huumorin ja toivottavasti jonain päivänä kirjallisen ilmaisukyvyn kautta.

3. Uteliaisuus (mitähän täältä löytyy?), päättäväisyys (eiku hommiin!), ilo (ain laulain työtäs tee..) kärsimättömyys (miksei mitään löydy?), epävarmuus (olikohan tää nyt oikea paikka?), pettymys (ei täältä mitään löydy!), ällistys (nyt kalahti johonkin..), riemu (vau mikä aarre!)

4. Tenavista tuttu Eppu laittoi kirjan tyynyn alle, jotta tieto imeytyisi yön aikana kirjasta tyynyn läpi aivoihin.

Ei siis hätää vaikken ole lukenut, laitan tyynyn alle tietenkin kurssimuistiinpanot.

5. Uudet alut on sen verran mukavia, että kyllä mulle riittänee näistä eväiksi viinapullo ja laivalippu Tanskaan.

6. Kaksi iloista elämänmuotoa pitelevät käsissään juuri löytämäänsä myyttistä Munaa, uuden elämän symbolia.

Tohtori Fiba vastaa: Tohtori on erottavinaan tämän fuksin ympärillä hienoisen filosofisen auran. Mieltymys uusiin alkuihin voi olla merkki siitä, että hän pakenee jotain, mutta toisaalta se kertoo myös rohkeudesta ja kunnianhimosta. Funktion etsiminen on kunnioitettava pyrkimys - tohtori toivoo vilpittömästi, että se jonain päivänä löytyy. Kirjallinen ilmaisukyky...

Hmm! Kenties tässä on Fiban tuleva toimittaja?

1. Tyyppi: Uine (Kailamäki-ryhmän alatyyppi) Ikäys: 24 vuotta Levinneisyys: Pk-seutu yltympäriins’ (viimeisin vakiintunut esiintymisalue tiemmä Helsinki)

Funktio: Oppia & opiskella maailman parhaimmaksi tieteentekijäksi muinaistutkinnon saralla, tietenkin, taikka toissijaisesti toki vähintäänkin yhdeksi parhaista. Jos ripustaa tavoitteet korkealle ni taival kestääpi potentiaalises-

15

Fiba 3/2011

ti kauemmin, ja kerkiää silloin myös nautiskella matkanteosta enempi siinä sivussa.

2. f) Sakari Pälsi. Tutkimusmatkaajan ja kaunosielun ominaisuudet lienevät niitä, jotka tällä hetkellä on helppo valita nimellisiksi tienviitoikseen. Vaan tahdon kuitenkin protestoida rajaavaa kysymyksenasettelua vastaan: Edelläkulkijain ja tienraivaajain henki on yksittäistä persoonaa suurempi instanssi, joka kytee jokaisessa, joka heidän jalanjälkiään kulkee. Liiallinen itsensä kategorisoiminen saattaapi jättää erinomaisia sivupolkuja koluamatta.

3. 1. Epävarmuus: Ee! Hirveetä pusikkoa/savikkoa/juurakkoa/kuravelliä.

Onkohan täällä yhtään mittään niitten alla. 2. Kärsimättömyys: Snif! Eikö nää juuret/resentit kerrokset/kivet koskaan lopu. Pelkka on tylsä ja polvia särkee.

Kastemadotkin ilkkuvat ainokaisina sattumina seulassa. 3. ilo: Ooh! Jotain (palsaa/nullua/kvartsia/muuta jännää) alkaapi löytyä. Jippii! Tässä on kuin onkin jotain! 4. pettymys: Noh! Siihenkö ne jo loppuivat? Eikä vieläkään tullut vastaan hienoa miekkaa tai kivi-

16

kirvestä. 5. uteliaisuus: Ehkä jo seuraavassa kulttuurikerroksessa on taas jotain uutta?

Tai sitä seuraavassa?

6. riemu: Oli siäl! Voitontanssi! 7. päättäväisyys: Tää kuoppahan nyt kaivetaan loppuun vaikka taivas rysähtäisi niskahan, rahoitus loppuisi kesken ja öttinkäiset söisi elävältä. 8. ällistys: Omg! Kohteen alla oli vielä vanhempi kohde! Tai ehkä löydöt muodostavat mystillisen kombinaation, jossa riittää ihmetystä ja ratkottavaa. Tai kenties jokin yksittäinen osa-alue/löytö on mahdottoman merkillinen. Tai kaivettu muinaisjäännös olikin jotain aivan muuta kuin odotettiin. Jotain hämmästyttävää sieltä kuitenkin löytyy!

4. Scarren opus on visusti omistussuhteen voimin hyppysissä. Jos se kuitenkin jonnekin katoaisi (kauhistus!), niin tyynyn alle pitäisi varmaankin laittaa jokin netistä tulostettu mahdottoman hieno maailmankarttakollaasi, jossa esihistorialliset kulttuuripiirit ja -vaiheet havainnollistuisivat erityispiirteineen fiinisti. Jos sellaista ei löy’y, niin… Kyllä pitäisi löytyä!

5. ”Taistoon, oi te rinta rinnan opiskelleet siskot sekä veljyet! Tarjoan viinapullon palkkioksi heille, jotka itsensä vaaralle alttiiksi asettaen ovat valmiita seisomaan yhteisen näkemyksemme puolesta! (Jos yhteistä näkemystä ei ole, olen varma, että löydämme sellaisen myöhemmin. Viinapullojakin saattaa löytyä silloin useampi.) Ka’ tässä teille pussillinen kuolettavan särmikkäitä piikärkiä - sitokaa ne tanakoiden seipäitten päähän. Jos keksitte keihäisiin-

ne jostakin vipuvarren, kahta parempi!

Kun heilautan tätä pelkkaa, käymme hyökkäykseen. Suokoot silloin meille kaiken väkensä kalmistojen levosta häirityt henget, sekä muut kannoille kertyneet myrtyneet myytilliset olennot!”

6. Mustetahran… Rehellisesti! :D Yleensä näen näissä paljonkin, mut-

ta tuo vain sattuu ilmeisesti olemaan ihan liian mustetahramainen mustetahra siivittääkseen tätä mielikuvitusta juuri minkäänlaiseen kauaskantoisempaan lentoon. Jos oikein pinnistän, niin ehkä siinä olisi kissan naama etäisesti aistittavissa, mutta… Mitä te haluatte?!

Poloinen mieleni ei taivu enempään!

Apua! Mayday!

Tohtori Fiba vastaa: Aistin fuksissa aimo annoksen kriittisyyttä, kapinallisuutta ja jopa vallankumouksellisuutta! Joko tässä on se tuleva taistelija, joka perustaa kansanliikkeen arkeologien palkkojen nostamiseksi tai jonkun muun ylevän tavoitteen saavuttamiseksi? Mielenkiintoinen sekoitus idealismia ja rationaalisuutta (se mustetahrahan todella oli vain mustetahra).

1. Heidi Maria Kovanen, 19, Lievestuore, funktio ei vielä selvillä

tiikki kiinnostaa ja saattaa olla vähän aarteenetsijänkin vikaa

2. Ehkä Heinrich Schliemann, kun an-

3.Ensin lähdetään tietenkin uteliaana kaivamaan ja odotetaan kärsimättömänä tuloksia, kunnes jotain löytyy, mistä seuraa ällistys, ilo ja riemu. Mutta sitten iskee epävarmuus kun löytö alkaa muistuttaa yhä enemmän naapurin koiran hautaamaa purulelua, mitä tietenkin seuraa pettymys, mutta sitten lähdetään päättäväisesti kaivamaan eteenpäin.

4. Jos kirja on täytynyt jo palauttaa niin tyynyn alta löytyy palautuskuitti.

5. Taidan lähteä vasarakirves turvanani Tanskaan odottelemaan sodan päättymistä ja lukemaan museologian esseen vielä kerran läpi 6. Sumopainija

Tohtori Fiba vastaa: Fuksista välittyy mentaalinen ristiriita: aarteenetsijän identiteetti yhdistettynä lievään pessimismiin siitä, mitä kaivauksilta todella löytyy. Sinnikkyydestä kertoo kuitenkin halu jatkaa eteenpäin takaiskuista huolimatta ja viimeistellä esseetä jopa sodan keskellä. Sumopainija oli muuten erityisen fiksu vastaus (sen tohtorikin tahrassa erotti...)

17

Fiba 3/2011 1. Maddie, 28, alkuperä: Helsinki, funktio: jonkinlainen rituaaliesine 2. Olen todennäköisesti ollut edellisessä elämässäni ainakin Sakari Pälsi, Heinrich Schliemann ja Michel Foucault. Pälsi ja Schliemann ilmentävät matkakuumettani ja seikkailunhalua, Foucault kiinnostusta ihmiselon kummallisempiin puoliin. Wikipedian sanoin: [Foucaultin] ajattelu nousi ranskalaisesta tieteenhistorian ja filosofian perinteestä ja kiinnostuksesta tiettyjä perinteisen filosofian vieroksumia ilmiöitä, kuten hulluutta, sairautta, laittomuutta ja seksuaalisuutta kohtaan.

Pälsin tavoin olen myös kiinnostunut arkeologian popularisoimisesta ja filmille dokumentoinnista.

3. Uteliaisuus (mitähän sieltä löytyy), kärsimättömyys (no löytyis nyt edes jotain), epävarmuus (ei täältä mitään löydy), pettymys (sataakin, olisin mieluummin kotona eikä löydy mitään), päättäväisyys (nyt ei jumalauta jäädä tuleen makaamaan, kaivan vielä vähän), ällistys (onkohan täällä sittenkin jotain), ilo (no, ei tästä enää voi enempää kastua ja mikäs se tuo on), riemu (woo, löysin jotain!).

4. Petri Halisen. (Aviomies saattaa tosin hämmentyä.)

5. Valitsen tietenkin taistelun ja aseikseni viinapullon, museologian esseen ja vasarakirveen. Houkuttelen vastustajat ansaan viinalla, tainnutan heidät museologian esseellä ja viimeistelen kirveellä.

6. Yritin keksiä jotain nokkelaa, mutta onnistun näkemään kuvassa vain isoisoäitini, josta isäni joskus totesi, että Mary mahtuu pöydän alle istumaan, muttei makaamaan.

Tohtori Fiba vastaa: Jahas, jahas... Kiinnostus ihmisen pimeään puoleen, Petri Halinen tyynyn alla ja isoäiti pöydän alla... Tohtori ei edes tiedä, mistä aloittaisi analysoinnin. Tohtorin vanhalla ystävällä herra Freudilla olisi varmasti tähän jotakin sanottavaa... Sen voin kyllä melkoisella varmuudella sanoa, että jotain luurankoja tällä fuksilla on kaapissaan. Mielenterveys näyttäisi silti olevan varsin kohdallaan, sillä onhan se niin, että Tanskasta ja nuijasodasta sota on huomattavasti mukavampi vaihtoehto.

18

Skotlanti

or How I Stopped Worrying and Learned to Love the Pub Sami Harju

P

arhaat fibulistit, minulla on teille uutisia jotka voivat sekä hämmästyttää että järkyttää teitä. Ruotsinlaivat ovat huijanneet meitä kaikkia katalilla valheillaan. Toisin kun meidän on annettu uskoa, maailman reuna ei sijaitse rakkaan länsinaapurimme rannikolla, vaan meri jatkuu pitkälle kohti auringonlaskua. Siellä olen viettänyt viimeiset kolme vuotta, Skotlannin taianomaisessa maassa.

Skotlannilla oli paljon tarjottavaa harkitessani ulkomailla opiskelua. Toi-

sin kuin muualla Isossa-Britanniassa, Skotlannin yliopistot eivät peri lukukausimaksuja EU:n sisältä tulevilta opiskelijoilta. Koulutuksen hinta-laatusuhde on siis varsin kohdallaan, varsinkin kolmen arvostetuimman yliopiston (Edinburgh, Glasgow, ja St. Andrews) kohdalla. Myös englanninkielisyys oli tärkeä tekijä, koska pidän ympärillä olevieni ihmisten ymmärtämistä ja mahdollisuutta kommunikoida heidän kanssaan selkeänä plussana. Kaiken lisäksi Skotlannilla tuntuu olevan varsin hyvä maine, kiitos Sean Conneryn, Ylämaiden ja erinäisten kilttiin pukeutuvien, säkkipilliä soittavien kulttuurilähettiläiden. Hetken pohdittuani päätinkin täyttää hakemukset Glasgown ja Aberdeenin yliopistoihin, joista hyväksymiskirjeiden saavuttua valitsin lopulta Glasgown.

Brittiläisen ruokakulttuurin huippu, eli Glasgow Salad. Kuvassa ei mukana suolaja etikka-ämpäreitä

Lentokoneen aloittaessa laskeutumisen Glasgowiin kaikki vaikutti vielä todella lupaavalta. Maasto jopa muistutti hyvin pitkälti Suomea, ainoastaan sillä erolla että puita ei ollut ja mäet olivat vähän

19

Fiba 3/2011 kookkaampia. Lentokentältä pääsi asuntolalle kätevästi kansainvälisten opiskelijoiden järjestön tarjoamalla autokyydillä, ja pienen käytävillä seikkailun jälkeen muutto uuteen yksiööni oli valmis. Tämä 11,3 neliön tilaihme toimi rakkaana kotinani ensimmäisen ulkomaan vuoden ajan.

Kolmen vuoden jälkeen tuo varsin ruusuinen Glasgow University Main Building. On se hiäno! ensikuva on muuttunut vähän realistisemmaksi. Glasgow on tä ränsistyneiltä, vaan myös ovat sitä. edelleen todella hieno kaupunki. Elä- Jos muuttaa asumaan yksityiselle ja minen on opiskelijalle jonkin verran maksaa vähemmän kuin 400 puntaa halvempaa kuin Helsingissä, kiitos kuukaudessa, kannattaa valmistauhalvemman ruoan, juoman ja tapahtu- tua henkisesti hiiriin, vuotaviin ikkumien takia. Varsinkin musiikin ystävil- noihin, putkirikkoihin, mielenkiinle Glasgow on mahtava paikka. Keik- toisessa kunnossa oleviin vessoihin, koja on tarjolla joka illalle ja lippujen ja tietenkin maailman suosituimpaan hinnat ovat kalliimmillaankin noin 20 sisustuselementtiin, eli kokolattiamatpuntaa. Ulkomaalaiset bändit vierai- toon (lisäpisteitä saa jos tällainen löylevat kaupungissa myös tiuhaan tah- tyy myös vessasta). Plussana naaputiin. Myös skotlantilaiset ovat todella reiden kanssa voi puhua seinän läpi mukavia, kunhan kieli- ja murremuu- jos on sosiaalisella tuulella. Muita yleirin saa ylitettyä. Kaupungin alkaessa sen kitinän kohteita ovat kaikenlaiskyllästyttää löytyy lähiseudultakin ten turhien kohteliaisuuksien jatkuva paljon tekemistä. Arrochar Alps -vuo- kylväminen, kaupasta ostettavan ruorille pääsee kätevästi bussilla, samoin an surkea laatu, ja se apokalyptinen lähimmille linnoille (pussikaljoittelu paniikki joka syntyy ensilumen (ja Bothwell Castlen juurella on ehkä pa- kaikkea tätä seuraavien lumien) tullessa. Pieneen suomalaiseen päähän ei ras tapa viettää kesäpäivä). mahdu miten 80 kilometrin matkassa Ei Glasgowssa eläminen aina help- moottoritietä pitkin voi mennä kaksi poakaan ollut. Aikaisemmin mainitut ja puoli tuntia 5 päivää sen jälkeen hiekkakivitalot eivät ainoastaan näy- kun on viimeksi satanut lunta.

20

Opiskelu on Skotlannissa huomattavasti vähemmän vapaata kuin Suomessa. Neljä vuotta kestävän kanditutkinnon aikana opiskelijalla on hyvin vähän sanottavaa kurssivalintojensa suhteen. Kahden ensimmäisen vuoden aikana jokainen opiskelija suorittaa samat peruskurssit, niin pää- kuin sivuaineissa. Kolmannella ja neljännellä vuodella sivuaineet putoavat suurimmalla osalla pois kuvioista, mikä tekee mahdolliseksi 2-4 kurssin suorittamisen, jotka saa ihan itse valita noin kymmenen kurssin listalta. Näillä olisi sitten tarkoitus perehtyä siihen arkeologian osa-alueeseen mikä itseään kiinnostaa. Itse kurssit ovat hyvin samanlaisia kuin Suomessakin. Luennoilla käydään, esseitä ja muita tehtäviä palautetaan, ja lopuksi testataan henkistä kanttia

käymällä tentissä. Kurssien lisäksi tutkintoon kuuluu tietenkin kenttätöitä, eri käytännön taitoja opettava portfolio, sekä viimeisen vuoden kruunaava undergraduate dissertation, eli kandidaatintyö, joka todistaa yliopistolle ja maailmalle että opiskelija pystyy tekemään laadukasta ja tärkeää tutkimustyötä, ja on näin ollen kandidaatin tutkinnon arvoinen.

Tutkintojärjestelmät vaihtelevat kuitenkin paljon eri yliopistojen välillä, joten yllä oleva voi hyvinkin päteä vain Glasgown kohdalla.

Mitä ulkomailla opiskelusta loppujen lopuksi jäi käteen? Tutkinto joka on ehkä jonkun arvoinen. Kavereita joiden luokse pääsee viettämään hermolomaa. Tavan puhua englantia joka hämmentää suurinta osaa ihmisistä (ehkä se tärkein). Noh, tulihan sieltä hankittua kaikkia erinäisiä kokemuksia, joita tarinankertomistaidon/kirjoitustaidon/yleisen hyväksynnän puutteessa en ala tässä toistamaan. Suosittelen kuitenkin Skotlantia kaikille jotka haluavat kokea ainakin hetken aikaa erilaisessa kulttuurissa elämistä, oppia arvostamaan enemmän niitä asioita jotka Suomessa ovat päivänselviä, tai hakea helpotusta alkoholista alkaen klo. 11:00 ilman että joutuvat paheksunnan kohteeksi. Ja jos ei tästä mitään muuta saisi irti, niin ainakin on mukava palata Välillä tuli jopa tehtyä töitä. sen jälkeen kotiin. □ Tässä kirkonmaata inventoimassa.

21

KAIVOSVERBI

...

UNNA JA ----

Ylhäältä filmaamista

►

Tässä perhe pyytää Herraa siunaamaan läheistään Irma-Eerikkiä, jotta hän parantuisi kieroutuneesta taipumuksestaan ...

uima- SÄHKÖISESTI hallin VARAUTUNUT veMOLEdessä KYYLI

▼

KOU- NUORI LUSSA KUUSI

Viljanmaa KOSTEIKKOJA

SALO

INHOTTAA ►

kauhistus hipsterille

METALLISIA LELUJA

JUMALA

kylmähköjä

KUULUA KOVAA

Sinnemäki

helposti sulavia HAMMURABIN -

PELÄTÄ MAMMUTTIMME

Immonen

IN

VIINAA

EI HARRASTAJA

HIUKSILLE

►

JÄLLEEN

RAHAYKSIKKÖ LÄHIIDÄSSÄ

- LUMPUR

HEINÄ

tuhkattavalle EGYPTIN PÄÄKAUPUNKI

villapaitakin

Päähänpisto

ei feikki

Äyräpää

14 m²

PAJATUOTE tarpeettoman paljon

KORTTIPELI Unionin -

JUOPPOJA Korjataan syksyllä

RUUHI

BA

piispa Keksin heti subvastauksen!

Maunu Minä myös! species

KII

→

SUKUPUOLITAUTI

►

”OSTROBOTNIA” T U T - x2

►

KUU

►

►



TAI

BÄNDI

SYVIN JÄRVI

9.12. “selviytyä”

15.5.11 ♂ -hevosia

“iu, iu...”

liikennettä varten

lyhyt johdanto-osa

PITKÄ M AT K A

teoriakaan tuskin koskaan

avustuksia

1 mbar

KAIVAUS —

AUKEA SUO

kovaa ääntä

fiktiivinen kertomus

►

esim. vallihauta

LUOLA

KUOPPIEN TEKEMISTÄ romahtaa

YÖ

arkkitehti Saarinen

“rikki”

Augustus ---Rivers

yo bro no hoes in da house, yo!

KYNTÖVÄLINEITÄ

JEESUKSEN

Tτ

JUOMATEMPPU

JÄIDEN RIKKOMISIIN

määrittää jonkin löydön ikä

“ “

15:53

KS !

POSSU

ehkä

Fiban 2/2011 puuhatehtävän oikea vastaus: 34+10=44 mammuttia

Kriiska