Tukenasi 1/2022 - Coloplastin Tuki-palvelun asiakaslehti

Tukenasi Coloplastin Tuki-palvelun asiakaslehti 1/2022

”Katetroinnin aloittaja kaipaa kannustusta”

”KIITOS KUN PIDÄT MINUSTA HUOLTA”

”Avannehoitaja on potilaan rinnallakulkija”

Jokainen tarvitsee tukea ”Minä en olekaan yksin näiden rakon ja suolen ongelmieni kanssa!”

Tämä on lausahdus, jota me Coloplastilaiset kuulemme usein tuotteidemme käyttäjien kanssa keskusteltaessa. Tämä kertoo, että tuelle ja tiedolle on suuri tarve. Moni avanneleikattu tai katetroija on elänyt vuosia oman terveydentilansa kanssa yksin, siksi on helpottavaa löytää keskustelukumppani, jonka kanssa voi vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia. Tässä tärkeässä roolissa ovat erityisesti potilasjärjestöt, joiden kanssa me Coloplastilla teemme paljon yhteistyötä. Yhteisenä päämääränämme onkin jakaa tietoa ja tukea yrittäen tehdä elämästä vähän helpompaa.

Coloplastin olemassaolon tavoitteena on helpottaa rakon ja suolen ongelmien kanssa elävien elämää. Tämä ei onnistu pelkästään toimivien tuotteiden avulla, vaan yhtä tärkeää on opastaan niiden käytössä, neuvoa elämäntapoihin liittyvissä kysymyksissä, auttaa ongelmatilanteissa ja ohjata eteenpäin terveydenhuollon ammattilaiselle tilanteen niin vaatiessa. Me kutsumme tätä Coloplast® Tuki -palveluksi. Tämä lehti on yksi hyvä esimerkki siitä, kuinka jaamme niin tietoa kuin vertaistukea eri elämäntilanteisiin.

Toivonkin sinulle antoisia lukuhetkiä ja uusia oivalluksia artikkeleista.

Mia Karppila Toimitusjohtaja

Coloplast kehittää tuotteita ja palveluita intiimiterveydenhoitoon alueella, jolla toimiminen vaatii käyttäjien tarpeiden ja toiveiden syvällistä tuntemista. Läheinen yhteistyö käyttäjien kanssa auttaa meitä luomaan ratkaisuja, jotka huomioivat käyttäjien erityiset tarpeet. Toimialojamme ovat avanteenhoito, urologia ja inkontinenssi sekä haavan- ja ihonhoito. Toimimme maailmanlaajuisesti ja työllistämme yli 12 000 henkilöä.

Coloplast Tukenasi on Coloplast Oy:n julkaisema lehti, joka ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Lehti on suunnattu Coloplast Tuki -palvelun asiakkaille ja tavoitteena on parantaa heidän elämänlaatuaan.

Lehti on ilmainen ja se jaetaan yksityishenkilöille ja terveydenhuollon ammattilaisille.

Coloplast logo on Coloplast AS:n rekisteröimä tuotemerkki. © 2021-12.

Kaikki oikeudet pidätetään Coloplast Oy, 01510 Vantaa.

Tämä materiaali sisältää tietoa Coloplastin tuotteista. Materiaalin tarkoituksena ei ole vaikuttaa Coloplastin asiakkaan, potilaan tai muun materiaalin vastaanottajan hoitokäytäntöihin tai tuotevalintoihin. Keskustele aina sinua hoitavien terveydenhuollon ammattilaisten kanssa sinulle sopivista hoitokäytännöistä ja käytettävissä olevista tuotevalinnoista Lehden sisältöä voi lainata tai kopioida vain Coloplastin luvalla.

JULKAISIJA Coloplast Oy Äyritie 12B, 01510 Vantaa www.coloplast.fi coloplast.fi@coloplast.com Puh. 09 8946 750 LEHTITYÖRYHMÄ Mikko Suutari Saila Tiitinen Hanna-Sisko Onnela TAITTO Hanna-Sisko Onnela KANNEN KUVA Hanna-Sisko Onnela PAINO Painotalo Plus Digital

2

CO LO P L A S T T U K E N A S I

10 Uroterapeutti Pirkko Kinnunen

”Tutkimushoitajana pystyn tuomaan osastollemme tuoretta tietoa tutkimuskentältä”

Coloplast Tuki 1/2022

Vertaistuki

5

”Kukaan ei tullut kertomaan minulle niitä asioita. Nämä jutut kuulee ja sisäistää parhaiten samassa tilanteessa olevalta ihmiseltä.”

Räätälöity kuperuus antaa lisäsuojaa Brava® Convex Ihonsuojarengas

4

Uroterapeutti Pirkko Kinnunen: Potilaille on annettava aikaa

6

Me kaikki tarvitsemme tukea

10

Vertaistuki auttaa takaisin elämään

12

Kohti parempaa suolenhallintaa Peristeen® Plus järjestelmän avulla

18

Avannehoitaja Merja Lausmaa: Avannehoitajan on hyvä pysyä ajan hermolla

20

3

CO LO P L A S T T U K E N A S I

RÄÄTÄLÖITY KUPERUUS ANTAA LISÄSUOJAA Brava® Convex Ihonsuojarengas

Ohivuoto voi aiheuttaa kenelle tahansa avanneleikatulle valtavasti ahdistusta - kuten myös ihoärsytystä.

KERTOISITKO TUOTTEESTA. KENELLE SE ON TARKOITETTU? Uusi Brava Convex ihonsuojarengas on suunniteltu suojaamaan ihoa ohivuodoilta, kun avannenipukka on ihon tasolla tai ihon pinnan alapuolella, sekä avanneleikatuille, joilla on poimuja, ryppyjä tai arpia avanteensa ympärillä.

Ihonsuojarenkaat on suunniteltu saamaan aikaan parempi istuvuus ihon ja pohjalevyn välille, ja sen on todistettu vähentävän merkittävästi ohivuotoja muihin markkinoilla oleviin ihonsuojarenkaisiin verrattuna1 Markkinointipäällikkö Mirja Pokkinen kertoo lisää uutuudesta.

4

CO LO P L A S T T U K E N A S I

MIKSI TUOTE KEHITETTIIN? MITÄ OLI INNOVAATION TAKANA? Jotkut avanteet tarvitsevat hieman lisätukea ja tästä syystä kehitimme Brava Convex ihonsuojarenkaan. Se tarjoaa räätälöityä kuperuutta avanneleikatuille, joilla avannenipukka on ihon tasolla tai ihon pinnan alapuolella tai ”kuopassa” auttaen heitä elämään aktiivista, tervettä elämää.

Brava Convex Ihonsuojarengas

Uusi Brava Convex Ihonsuojarengas Brava Ihonsuojarengas

81% avanneleikatuista pitää Brava Ihonsuojarengasta nykyistä ihonsuojarengastansa parempana.2

Uusi Brava Convex Ihonsuojarengas on suunniteltu suojaamaan ihoa ohivuodoilta, kun avannenipukka on ihon tasolla tai ihon pinnan alapuolella, sekä avanneleikatuille, joilla on poimuja, ryppyjä tai arpia avanteensa ympärillä.

BRAVA IHONSUOJARENGAS -MATERIAALI •

Materiaali tarttuu vahvasti ja täyttää jopa pienimmätkin rypyt Ihoystävällinen liima-aine

MIKÄ ON UUTTA?

•

Uusi Brava Convex ihonsuojarenkaassa yhdistyvät Brava ihonsuojarenkaan hyvät ominaisuudet, ohivuotojen ehkäiseminen ja ihon suojaaminen, sekä renkaan kupera muoto, jolla saadaan aikaan tiivis istuvuus.

SENSURA® MIO -POHJALEVY

KUINKA TUOTE HELPOTTAA KÄYTTÄJÄN ARKEA?

SUUNNITELTU TÄYDELLISEN ISTUVUUDEN AIKAANSAAMISEKSI

Se on suunniteltu tuomaan kuperuutta avannenipukan ympärille, kaksinkertaisten materiaalikerrosten antaessa lisäsuojaa ohivuotoja vastaan. Toimii erittäin hyvin SenSura® Mio Convave -avannesidoksen kanssa.

MILLAISINA NÄET COLOPLASTIN TUOTEKEHITYKSEN SEURAAVAT ASKELEET?

• •

• •

Viistot reunat on suunniteltu tuomaan kuperuutta ja istumaan tiiviisti avannenipukkaa ympäröivälle alueelle Ohuet reunat istuvat napakasti avannenipukkaa ympäröivälle alueelle

MUOTOILTAVAA PITKÄKESTOISTA PITOA •

Tuotekehitys-tiimimme Tanskassa kehittelee alituisesti uutta.

Tavoitteenamme on tehdä avanneleikattujen elämästä mahdollisimman helppoa ja tällä tiellä jatkamme.

Eroosiota kestävä materiaali avanteen ympärillä Elastisuus takaa tiiviin istuvuuden vartalon liikkeiden aikana

•

Muotoiltavissa istumaan yksilöllisiin avannenipukan muotoihin, kuten soikeaksi ja lenkkiavanteen muotoon Kuperuus säilyy muotoiltaessa

5

CO LO P L A S T T U K E N A S I

1. BPS Leakage Test: Coloplast Lab Report. 2020 (tested against Dansac TRE Seals, Eakin Cohesive Seals, Hollister CeraRings, Salts Mouldable Seals with Aloe, Welland Hyperseals® with Manuka Honey, ConvaTec Stomahesive® Seals). Data on file. VV-0283280. 2. Coloplast, Product Evaluation, Brava Protective Seal, 2017, N=281 users, Data-on-File (VV-0204884).

Brava® Convex Ihonsuojarenkaasta on saatavissa laaja valikoima kokoja, jotka voidaan sovittaa yksilöllisiin tarpeisiin. Se voidaan myös muotoilla kaikkien avannenipukan muotojen ympärille, säilyttäen samalla kuperuutensa.

UUSI TUOTE

Potilaille on annettava

AIKAA

Uroterapeutti Pirkko Kinnusen vastaanotolla potilas kohdataan kokonaisvaltaisesti. Hänen mielestään hoitajalla on suuri rooli potilaan itsenäisyyden tunteen säilymisen ja elämänhallinnan tunteen vahvistamisessa.

U

roterapeutti, syöpätautien erikoistumiskoulutuksen saanut sairaanhoitaja ja seksuaalineuvoja Pirkko Kinnunen on työskennellyt Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä 33 vuotta. Työkokemusta on karttunut kirurgian erikoisaloilla sekä ensiavussa. Urologian pariin Kinnunen ajautui sattumalta.

- Olin juuri aloittamassa työt päiväkirurgian yksikössä, joka avattiin meille uute-

6

CO LO P L A S T T U K E N A S I

na 2000-luvun alussa. Urologi Susanna Laaksovirta toi eteeni lehtileikkeen ja sanoi, että “katso Pirkko, Helsingissä alkaisi uroterapeuttikoulutus. Oletko kiinnostunut?”.

Vastasin, että en mä nyt, mutta leike jäi minulle ja asia jäi kytemään.

Hetken tuumittuaan Kinnunen koki houkutuksen kouluttautumiseen niin suureksi, että hän laittoi hakemuksen sisään.

Kinnusen valmistuttua vuoden mittaisesta

koulutuksesta uroterapeutiksi sairaalaan oli suunnitteilla uusi lantionpohjan yksikkö.

- Ajatus lähti ylilääkäri ja gastroenterologi Matti Kairaluomalta. Hänen visionsa oli, että lantionpohjan toimintahäiriöisiä potilaita voitaisiin tutkia moniammatillisessa tiimissä, jolloin kaikki eri osa-alueet tulisi huomioitua kerralla, Kinnunen muistelee.

Lähtökohtana oli, että potilaan tilanne kartoitettiin ja mahdolliset oireen ulkopuoli-

Nykyään potilaat haluavat faktoja, ja asioiden toivotaan tapahtuvan nopeasti. Se ei ole huono asia.

Olen itsekin samanlainen.

set ongelmat pystyttiin todentamaan jo aikaisessa vaiheessa. Esimerkiksi virtsankarkailun vuoksi yksikköön tulleelta selvitettiin mahdolliset suolen toimintahäiriöt ja seksuaalisuuteen liittyvät ongelmat.

Yksikköön tulleet uudet laitteet ja urodynaamiset tutkimukset olivat suuri osa Kinnusen työtä. Urodynaamisia tutkimuksia hän tekee edelleen urologisille, gynekologisille ja neurologisille potilaille. Muutoin Kinnusen työnkuva on vuosien varrella hioutunut ja työnkuva on muuttunut paljon.

- Teemme edelleen yhteistyötä gynekologian, proktologian ja urologian kesken. Koska olemme sopivan kokoinen keskussairaala, pystymme toimimaan läheisesti. Tilamme ovat vierekkäin ja tunnemme toisemme vuosien takaa. Helppo yhteistyö on älyttömän hyvä asia. Meidän tiimissämme hierarkiat eivät ole esteenä. Hoitajat kysyvät lääkäreiltä, lääkärit hoitajilta. Yhteistyö on vapautunutta, Kinnunen kehuu.

KOLLEGIAALINEN TUKI ON ARVOKASTA PÄÄOMAA Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on laaja alue, joka ulottuu pohjoisesta Pihtiputaasta aina eteläisimpään Joutsaan saakka. Kinnunen pitää Lahden mallia kotihoidon kouluttamiseksi loistavana.

- Siellä on tehty jo pitkään työtä sen eteen, että kotihoito ja terveyskeskukset saavat käyttöönsä tarvitsemaansa osaamista urologisissa hoitotilanteissa. Mekin olemme koettaneet

pitää alueellisia koulutuksia, mutta alueen laajuus ja henkilökunnan vaihtuvuus asettavat haasteita, Kinnunen kertoo.

Pitkien välimatkojen Keski-Suomessa vipuvartta koulutuksen perille saamiseksi on haettu virtuaalisesta maailmasta. Kinnunen on laatinut työparinsa Taru Rossin kanssa hoitohenkilökunnalle suunnatun verkkokoulutuksen. Katetrointiin liittyvästä tietopankista löytyy muun muassa toistokatetroinnin ohjaus.

Kinnunen suunnittelee päivänsä itse.

Ainoastaan osastokonsultaatiot voivat tulla yllättäen. Itsenäinen ja vastuullinen työ vaatii lujaa päätöksentekoa. Vuosien myötä ratkaisujen teko on helpottunut, eivätkä ne jää pyörimään mielen taka-alalle.

- Tärkeää on, että meillä on lääkärituki saatavissa. Meillä lääkäri kuuntelee, ottaa kantaa ja tukee - ja on lähellä, Kinnunen sanoo ja osoittaa huoneensa vastapäistä urologin ovea.

Kinnusen päiviin kuuluvat eturauhas- ja rakkosyöpäpotilaat ja potilaiden kontrollointi ja hoidon ohjaus. Tasaisin väliajoin kontrolleissa käyviltä potilailta kysellään oireita, otetaan verikokeita sekä seurataan virtsaamisen sujumista ja potilaan vointia. Naistentaudeilta ja urologian puolelta Kinnuselle tulee potilaita toistokatetrointiohjaukseen. Joskus vuodeosastoilta pyydetään apua.

- Nykyään potilaat kotiutetaan entistä nopeammin erilaisten leikkausten jälkeen.

Virtsarakon toiminta voi olla varsinkin aluksi huonoa. Meidän on vastattava siihen siten, että opetamme entistä aktiivisemmin potilaille itsenäisen katetroinnin.

UUSI SAIRAALA Kinnusen huoneessa kaikki näyttää uudelta ja siistiltä. Keski-Suomen keskussairaala koki hiljattain mittavan muutoksen, kun uusi sairaala Nova valmistui vastaamaan nykyaikaisiin terveydenhoidon tarpeisiin. Sen johdosta myös Kinnusen työpiste ja toiminnot sen ympärillä muuttuivat parempaan suuntaan.

- Vanhaa sairaalaa rakennettiin tilkkutäkkinä aina tarpeen mukaan uusia osia lisäten.

Se aiheutti paljon logistisia ongelmia. Neliöitä meni käytäviin ja turhiin tiloihin. Uusi rakenne on selkeämpi, tiiviimpi ja tarkoituksenmukaisempi, Kinnunen kiittelee.

Sairaalan keskiosassa sijaitsevat poliklinikat kolmessa kerroksessa. Jyväskylän kaupungin terveysaseman vastaanottoja on rakennuksen alimmassa kerroksessa. Yhteen osaan on koottu röntgen, laboratorio, leikkaussalit, heräämöt, sydänsairaala ja päiväsairaala.

Kävijää helpottaa sairaalan osien kirjainkoodit.

Logistiikka, potilaiden kulkemisen suunnittelu ja opasteet on tuotu tähän päivään.

- Yksi hyvä käytännön esimerkki toimivuudesta on se, että leikkauksiin tulevien vastaanotto ja leikkaussalit ovat lähekkäin.

Tilojen asettelu on vuosien suunnittelun tulos, ja ainahan kaikkea voidaan kritisoida. Minä ainakin olen tyytyväinen. Saimme rauhalliset työtilat, jotka on suunniteltu tähän toimintaan.

Välineet ovat lähellä ja huoneessa on vessa.

TUTKIMUSHOITAJA ON KIINNI AJASSA Toimenkuvansa kehittämisestä ja syventämisestä innostuneena Kinnunen lähti mukaan HUSin järjestämään tutkimushoitajakoulu-

Sairaala Nova on Keski-Suomen uusi sairaala, jonka erikoissairaanhoidon palvelut tuottaa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä.

Kirurgian klinikka on Keski-Suomen sairaanhoitopiirin suurin erillinen klinikka.

Urologia on yksi klinikan erikoisaloista.

7

CO LO P L A S T T U K E N A S I

tukseen. Aihe on lähellä sydäntä.

- Ehkä myös siksi, että tämä on nyt työssäni se tuorein muutos, Kinnunen toteaa.

Tällä hetkellä menossa on rakko- ja eturauhassyöpätutkimukset, sekä yhden erikoistuvan lääkärin väitöstutkimus, joka paneutuu polviproteesileikattujen virtsarakko-oireisiin.

Tutkimus pyrkii vastaamaan kysymykseen, voiko potilaan tilaa seurata luotettavasti leikkauksen jälkeen vain oireita kyselemällä.

Tutkimushoitajan rooli tutkimushankkeissa on potilaitten rekrytointi tutkimukseen sekä käytännön järjestelyt, kuten laboratorion, röntgenin ja vastaanottojen järjestäminen.

Pitkissä tutkimuksissa potilaat tulevat tutuiksi.

- On mukavaa tutustua heihin, ja samalla koen tärkeäksi sen turvallisuuden tunteen tarjoamisen, että tutkimuksen aikana heillä on yksi tai kaksi henkilöä, joihin voi aina olla yhteydessä.

Eturauhassyöpään liittyvässä tutkimuksessa on mukana valtakunnallisesti 800 potilasta, joista 130 on Keski-Suomesta.

Siinä oireiden ilmettyä potilaalle tehdään magneettitutkimus, jonka jälkeen hänet osoitetaan tutkimusryhmään. Toisen ryhmän potilaille tehdään eturauhasneulanäytteet, toisen ryhmän potilaille riskiarvio MRI-kuvan perusteella.

Kinnunen on kokenut työssään tutkimushoitajan pätevyyden isona etuna.

- Pystyn tuomaan osastollemme tuoretta tietoa tutkimuskentältä, Kinnunen miettii.

POTILAIDEN MUUTTUVAT ASENTEET JA TARPEET Tutkimushoitajana toimimisen lisäksi Kinnusella on syöpätautien sairaanhoitajan ja seksuaalineuvojan koulutus.

- Se, että voin käyttää työssäni laajasti osaamistani ja koulutustani - se on ehkä se juttu. Aika ja työ ovat vieneet minua näihin suuntiin. Tietyt potilasryhmät ovat innostaneet hakeutumaan koulutuksiin.

Ne ovat taas tukeneet valtavasti tässä työssä.

Ajan virrassa pysyminen on vaatinut myös ymmärrystä potilaiden muuttuvista tarpeista ja asenteiden muutoksista.

- Ihmiset ovat muuttuneet näiden 33 työvuoteni aikana vaativammiksi. Potilailla on jo tullessaan valmiiksi paljon tietoa. He pysähtyvät oman asiansa äärelle enemmän kuin ennen. Halutaan faktoja, ja asioiden toivotaan tapahtuvan nopeasti. Se ei ole huono asia. Olen itsekin samanlainen.

Myös hierarkiat ovat väistyneet. Potilaat ovat tulleet meitä terveydenhuollon henkilökuntaa lähemmäs.

Ihmisten lisäksi muutoksessa on ollut lääketiede. Uroterapeuttikoulutus on mennyt ison harppauksen eteenpäin ajasta, jolloin koulutus täytyi käydä hakemassa Ruotsista. Nykyisin koulutusta järjestetään Kuopiossa ja Lahdessa. Uutena Kinnunen mainitsee auktorisointimenettelyn, jonka työryhmässä hän on itsekin vaikuttamassa.

Myös tuotteiden kehitys on mennyt eteenpäin isoin harppauksin.

- Potilaat saavat sitä tuotetta, millä he parhaiten onnistuvat katetroinnissa. Sillä on valtava merkitys potilaan itsenäisyyden tunteen säilymisen ja elämänhallinnan tunteen suhteen. Aihe on minulle läheinen.

Tein siitä opinnäytetyönikin, jossa kartoitin asiantuntijasairaanhoitajien kokemuksia siitä, miten potilaat sitoutuvat toistokatetrointiin. Työni tuloksissa korostui tuotteen merkitys itsenäisesti toistokatetroinnissa onnistumisessa, Kinnunen kertoo.

LUPA PUHUA Työuransa aikana Kinnunen on saanut olla todistamassa monia onnistumistarinoita. Työ on opettanut arvostamaan onnistumisista niitä pienimpiäkin. Suurinta iloa tuottaa se, kun potilasta voi auttaa siten, että elämänlaatu lähtee kohenemaan.

- Etenkin syöpäpotilaiden kohdalla onnistumisen tunnetta tuo se, kun koen potilaalle antamani henkisen tuen auttavan eteenpäin. Henkisessä tukemisessa hoitajan rooli on iso. Lääketieteen kannalta katsottuna parhaita onnistumisia ovat tietenkin ne, kun hoidot tehoavat hyvin.

Kinnunen kohtaa intiimien asioiden ympärille keskittyvässä työssään potilaiden häpeää. Etenkin vanhemmat ihmiset kokevat virtsankarkailun asiaksi, josta on hankala puhua.

- Nuoremmat potilaat saattavat puhua paljon vapautuneemmin ja suhtautuvat asiaan tyynemmin. Synnytysten jälkeen nuoret aika nopeasti hakevat apua heti virtsankarkailun ilmetessä.

Kinnusen työhön kuuluu myös konservatiivinen ohjaus. Se tarkoittaa esimerkiksi sopivien suojien ja apuvälineiden kartoittamista ja hankkimista sekä seksuaalielämän puheeksiottamista ja siinä tukemista.

- Monet virtsankarkailusta kärsivät häpeävät asiaa niin, että seksuaalielämä häiriintyy.

Annan aikaa potilaiden kanssa jutteluun.

Lantionpohjan yksikön idea on, että täällä hoidetaan ulostukseen, virtsaamiseen ja sukupuolielämään liittyviä asioita. Täällä on lupa ja mahdollisuus jutella kaikesta.

Potilaat täyttävät ennen hoitajan vastaanottoa oirekyselykaavakkeen, jonka he täyttävät sähköpostitse tai paperilla.

Siinä valmistellaan potilasta siitä, millaisista asioista käynnillä voidaan jutella.

- Halutessaan potilas voi ruksia seksuaaliasiat, jos ei halua ottaa niitä käynnillä puheeksi. Toisaalta kaavake on hyvä siksi, että kotona potilas voi rauhassa miettiä ja sulatella asiaa. Ehkä minä sittenkin uskaltaisinkin jutella tästä aiheesta?

Pirkko Kinnunen ja Taru Rossi ovat olleet tyytyväisiä uuden Nova-sairaalan tuomiin muutoksiin työympäristössä.

8

CO LO P L A S T T U K E N A S I

“Se on huomaamaton.

Voin olla oma itseni.”

Liselotte

Voisitko hyötyä katetrista, joka tekee katetroinnin jokaisesta vaiheesta suoraviivaisen?

SpeediCath Compact Eve on huomaamattomin katetrimme, joka on suunniteltu sopimaan jokapäiväiseen elämääsi ilman kompromissia hygienian tai toiminnalisuuden suhteen. Sen kolmiomainen muoto tekee siitä huomaamattoman ja helpon käsitellä. Se on helppo avata ja hydrofiiliseen päällysteensä ansiosta katetri on heti käyttövalmis.

Suunniteltu sopimaan sinun jokaiseen päivääsi

Tilaa ilmainen näyte

Heti käyttövalmis Katetrin hydrofiilinen päällyste mahdollistaa käytön välittömästi.

Helppo käsitellä Kolmiomainen muoto takaa paremman otteen ja auttaa katetrin pysymistä tasaisella pinnalla.

Helppo avata ja sulkea Voidaan avata kiertämällä yhden kerran.

Katetrin voi sulkea ja hävittää huomaamattomasti ja hygieenisesti.

Coloplast Oy, Äyritie 12 B, 01510 Vantaa www.coloplast.fi Coloplast logo on Coloplast A/S:n rekisteröimä tavaramerkki. © 2020-09. Kaikki oikeudet pidätetään Coloplast Oy. PM-12748

www.coloplast.fi/scce Voit tilata näytteen myös asiakaspalvelustamme: (09) 8946 750 asiakaspalvelu@coloplast.com

Me kaikki tarvitsemme tukea Coloplast Tuki®-palvelussa asiakas saa tietoa tuotteista, palveluista ja ajankohtaisista asioista.

Palvelu ei velvoita tai sido asiakasta mihinkään.

Asiakkaan käytössä on sydämellään töitä tekevän Tuki-tiimin vahva ammattiosaaminen ja kuuntelemisen taito.

Tuki-tiimin ansiosta tukipalvelumme kehittyvät kaiken aikaa vastaamaan yhä paremmin palvelun käyttäjien moniin tarpeisiin. Tuki-tiimi ojentaa auttavan kätensä avanneleikatuille, katetroiville henkilöille ja Peristeen® Plus -suolihuuhtelulaitteen käyttäjille.

10

CO LO P L A S T T U K E N A S I

V

oinko häiritä avannehoitajaa tällaisella kysymyksellä? En haluaisi vaivata kotiväkeä näillä asioilla, mutta kenen kanssa juttelisin? Pudotus avanneleikkauksen jälkeen yksin kotiin on liian suuri. Ahdistaa, osaanko hoitaa avannetta oikein. Onkohan ketään, joka voisi auttaa?

Muun muassa tällaisia ajatuksia pyörii monen Coloplast Tuki -palveluun yhteyttä ottavan mielessä. Tuki-tiimi onkin yhtä mieltä siitä, että tuen antamiselle on tarvetta.

- Olemme saaneet paljon hämmästynyttä palautetta siitä, että tällaista palvelua on saatavilla, ja vielä ilmaiseksi, Anki kertoo.

- On hyvä, että on olemassa tällainen matalan kynnyksen palvelu. Ohjaamme terveydenhuollon ammattilaiselle hyvin nopeasti tilanteessa kuin tilanteessa, tarpeen mukaan.

Asiakas oli innoissaan siitä, että hän oli saanut käytettyä suolihuuhtelulaitetta jo monta kertaa. Hän kertoi, että oli ihanaa, kun tsemppasin, ja että häntä vain pelotti niin paljon.

Moni pulma kuitenkin ratkeaa ihan sillä, kun saadaan hetken aikaa jutella ja vaikkapa kerrata avannetuotteen käyttöä koskevia asioita, Anni jatkaa.

- Emme tosiaan puutu hoitoihin, joihin liittyvissä asioissa konsultoimme tarvittaessa avannehoitaja Ankia ja ohjaamme asiakkaan terveydenhuoltoon, Ida kertoo.

- Avanteisiin liittyy monenlaisia kikkoja. Yksi on suolitukosta epäillessä kokeilla kolajuomaa. Eräs tuttu asiakkaani soitti ja kertoi kokeilleensa jo cokisen, mitäs seuraavaksi?

Sanoin, että nyt lähdet päivystykseen. Ja niin hän lähti, Anki kertoo.

Joissain tapauksissa sairaalahoitoa tarvitaan pikaisesti. Pääasiassa Tuki-palveluun yhteyttä ottavien kanssa keskitytään hoitorutiinien läpikäymiseen ja tuotteiden kanssa auttamiseen.

- Ja meille saa ilman muuta soittaa, vaikkei käyttäisi Coloplastin tuotteita. Palvelu on avoin kaikille, Ida lisää.

ET OLE YKSIN Tuki-palveluun soittaa moni, joka ei halua tai tohdi jutella huolistaan kotiväelle. Saatetaan pelätä läheisten kuormittamista tai halutaan jutella asioista, joista keskustelemiseen läheisten kanssa haetaan vielä rohkeutta. Puhelimitse jutellessa yksityisyys on mahdollista säilyttää.

- Joku on saattanut sanoa, että kun kavereille näistä ei oikein viitsi jutella. Joskus on ehkä helpompi kertoa huolistaan am-

mattimaisesti asiaan suhtautuvalle vieraalle henkilölle, kuin vaikkapa tuttuakin tutummalle työkaverille, Edwin miettii.

Monelle tuntuu luontevammalta lähestyä Tuki-tiimiä sähköpostitse. Se sopii, mutta tiimiläiset muistuttavat, että nopeiten kiireellisiin asioihin löydetään ratkaisu puhelimitse.

- Pystymme myös puhumaan arkisin neljän jälkeen tai viikonloppuisin, kun niin sovitaan, joten kellonaikakaan ei ole ongelma, Anni rohkaisee.

Hyvä lähtökohta asioiden kartoittamiseksi ovat Coloplastin Tuki-sivustoilta löytyvät avanne- ja virtsarakkotestit. Niihin vastaamalla saadaan tietoa asiakkaan vallitsevasta tilanteesta, ja auttaminen helpottuu.

- Kun näemme, että esimerkiksi avannetestiin on merkattu jokin hoitorutiineissa ilmenevä haaste, kontaktoimme asiakkaan ja pyrimme auttamaan tilanteessa. Asiakkaan niin halutessa otamme yhteyttä säännöllisin väliajoin ja kartoitamme avun tarvetta. Monet oikein odottavat näitä puheluita. Pitkissä asiakassuhteissa tulemme hyvinkin tutuiksi, Anni kertoo.

Ihmiskontakti on monelle tärkeää. Omasta terveydellisestä tilanteesta ja hoitotarvikkeiden käytöstä voi tuntua turvalliselta jutella matalan kynnyksen kontaktin kanssa.

Korona-aikana juttelun tarve on korostunut.

- Moni on sanonut puhelun päätteeksi, että kiitos kun soitit ja pidät minusta huolta, Ida sanoo.

- Vertaistukitapahtumia todella kaivataan: niin asiakkaat kuin me Coloplastin väki.

Minuun ottavat yhteyttä erityisesti monet sairaalassa työskentelyni ajalta tutut asiakkaat, ja heitä on ollut todella mukava tavata kasvotustenkin erilaisissa tapahtumissa, Anki miettii.

Tutustu Tuki-palvelumme asiantuntijoihin Peristeen Plus -suolihuuhtelulaitteen käyttäjien Tuki-palvelu Virpi Isakov-Lahti “Tiedän, millaisia vaikeuksia ihmisillä on ja miten vaikeaa on välillä puhua kipeistä asioista. Minulla on ollut suolisto-ongelmia lapsuudessa, joten aihe on lähellä sydäntäni. Koulutukseltani olen sairaanhoitaja.

Työskentelen läheisesti Edwinin kanssa.”

Katetroivien henkilöiden Tuki-palvelu Edwin van der Kooij “Sairaanhoitajana työskennellessäni toimin paljon selkäydinvammaisten parissa ja katetrointi tuli minulle hyvin tutuksi. Kahdeksan vuoden aikana tein paljon niin kesto- kuin kertakatetrointeja. Oli luontevaa liittyä osaksi Tuki-tiimiä. Toimin työparina Virpin kanssa.”

Avanneleikattujen Tuki-palvelu Ida Larsson “Tuki-tiimin lisäksi toimin vertaistuen kokemusasiantuntijana, sillä minulla itselläni on avanne. Koulutukseltani olen terveydenhoitaja.”

Anni Tähtiniitty “Minulla on pitkä kokemus asiakaspalvelusta Coloplastilla, joten intiimiterveydenhuollon haasteiden kanssa elävien asiat ja tuntemukset ovat tulleet minulle erittäin tutuiksi. Erikoisosaamiseni tuleekin työn kautta. Tuotetuntemus on huippuluokkaa!”

Ann-Christin “Anki” Smidtslund-Rastas “Olen koulutukseltani sairaanhoitaja, avannehoitaja ja haavahoitaja. Koin, että minulla olisi vielä paljon sellaista annettavaa, mitä sairaalatyössä en pystynyt antamaan. Siksi Tuki-tiimi on minun paikkani. Tuki-tiimissä työkuvaani kuuluu myös ammattilaisten kanssa toimiminen. Lisäksi kuljen ympäri Suomea kuluttajatapahtumissa ja teen yhteistyötä vertaistukijärjestöjen kanssa.”

11

CO LO P L A S T T U K E N A S I

PULMATILANTEISTA ITSENÄISYYTEEN JA HYVINVOINTIIN Tuki-tiimissä onnistumistarinat jaetaan toisten kanssa ja asiakkaan onnistumisista hoitorutiineissa tai oikean tuotteen löytymisestä iloitaan yhdessä.

- Kerran asiakkaalla oli ongelmaa tuotteen pysyvyyden kanssa. Lähetin meiltä hätävaraa ja annoin ohjeet. Kerroin, että tämä tuote on ihan erilainen kuin mitä olet tottunut käyttämään. Se toimi, ja lopulta asiakas sai avannehoitajan lähetteellä tuotteen säännölliseen käyttöön, Anni muistelee.

Paras kiitos työstä on tieto siitä, että asiakas on saanut avun ja hyvä, normaali elämä saa jatkua. Palaute ilahduttaa.

- Se tuntuu hyvältä, kun jälkikäteen on tullut viestiä, että pelastit minut pahasta pinteestä, Ida sanoo.

Katetroivien Tuki-palveluun yhteyttä ot-

tavista moni jännittää katetroinnin aloittamista. Silloin kaivataan kuuntelua, tsemppiä ja kanssakulkijaa.

- Käymme asiakkaan kanssa yhdessä läpi sen, mitä hoitajan vastaanotolla on katetroinnista juteltu ja opittu. On tärkeää, että katetrointia aloittava kokee onnistumista.

Rohkeus kasvaa tehdessä, Edwin kertoo.

Mitä, jos se sattuu? Katetroinnissa monia huolettaa eniten mahdollinen kipu. Vieraan esineen laittaminen oman kehon sisälle voi tuntua luonnottomalta. Saattaa olla, että asiakas kaipaisi pidempikestoisempaa ohjausta katetrointiin. Hyvä ja riittävä opastus on kullanarvoista, sillä katetroinnin pois jättäminen tuo tullessaan monia ongelmia. Onnistuneen katetroinnin tuloksena itsenäisyyden kokemus ja hyvinvointi kasvavat.

- Meillä on kattava tietopaketti katetroinnista Tuki-sivustolla. Sieltä löytyy tietoa matkustamisesta vapaa-aikaan, hygieniaan

ja ravitsemukseen oman elämän tueksi, Edwin lisää.

ET OLE AINOA Intiimiterveydenhuoltoon liittyvissä asioissa mukana pyörii monesti se ei kaivattu mörkö: häpeä. Tuki-tiimissä kuitenkin on nähty muutos positiivisempaan suuntaan.

Nuorempi sukupolvi ei välttämättä koe esimerkiksi avanteesta häpeää. Siihen on auttanut sosiaalisen median avoimuutta ruokkiva kulttuuri.

- Oma tilanne saattaa nolottaa. Meiltä kysytään yhä välillä, onko muita kaltaisiani paljon, on sitten kyseessä avanneleikattu, katetroiva henkilö tai suolihuuhtelulaitteen käyttäjä. Sanomme aina, että et ole yksin ja se on aika yleistä, nämä asiat ovat vain piilossa. Parhaimmillaan taas käy niin, että

Vertaistuki auttaa takaisin elämään Vertaisella on omakohtainen kokemus siitä, miten sairaus vaikuttaa arkeen. Vertaishenkilö on etäämpänä kuin aivan lähin piiri.

Siksi hänelle saattaa olla huojentavaa jakaa vaikeita asioita. Vertaistukea on saatavilla sairauksien eri vaiheissa. Vertaisen voi kohdata kuntoutusosastolla tai tapahtumissa, tai vaikka soittamalla vertaistuelle tarkoitettuun numeroon. Vertaistukihenkilö on myötäeläjä, kokemusasiantuntija ja rinnallakulkija. Parhaimmillaan hän on peili, jota katsomalla voi ymmärtää, että sairaudesta huolimatta minullakin on vielä mahdollisuus hyvään ja tasapainoiseen elämään.

Puhelintyötä tekevä Reijo, kuntoutusosastolla työskentelevä Henna, tapahtumissa puhuva Lisbeth sekä vertaistukea internetistä löytänyt Marja-Leena kertovat omasta matkastaan vertaistuen parissa.

12

CO LO P L A S T T U K E N A S I

kun ihminen kokee onnistumisen hoitotarvikkeen tai hoitorutiinin kanssa, sen elämää mullistavan tunteen haluaa jakaa muille ajatellen, että haluaa omalla tarinallaan auttaa jotain toista vastaavassa tilanteessa olevaa, Virpi kertoo.

- Muistan asiakkaan, joka oli käynyt 40 vuotta samassa toimistotyössä. Koko tänä aikana kukaan hänen työkavereistaan ei tullut tietämään, että hänellä oli avanne.

Hän vei roskatkin yöllä, jottei naapurit osaisi yhdistää häntä roskiinsa, Anki muistelee.

- Merkitsee tosi paljon, miten uuden elämän kynnyksellä ensimmäinen avannekontakti, eli avannehoitaja ottaa asiat puheeksi. Miten koko elämästä voi jutella, käydä läpi kaikki toiminnat, intiimiasiat ja tunteet, Ida miettii.

- Alku on todella tärkeä sen suhteen, miten avanteeseen alkaa suhtautumaan.

Avannehoitajalla on iso merkitys jatkon

kannalta, Anki myöntää.

Suolihuuhtelulaitetta kohtaan voi liittyä samantapaisia epäilyksiä kuin katetrointiin.

Virpi kertoo, että laitteen käyttö voi olla prosessi.

- Ensimmäisellä kerralla juttelemme asiakkaan kanssa esille tulleista ongelmista, annan neuvoja ja rohkaisen. Seuraavalla puhelukerralla kysyn, noudattiko asiakas ohjeita. Muistan erään tapauksen, jossa henkilöllä oli vahva neuroosi, ettei hän halua tai osaa käyttää laitetta. Rohkaisin häntä, että jos kuitenkin kokeilisit vaikka niin, että oma kumppani on siinä vierellä auttamassa tarvittaessa. Seuraava puhelu oli mahtava. Asiakas oli innoissaan siitä, että hän oli saanut käytettyä laitetta jo monta kertaa. Hän kertoi, että oli ihanaa, kun tsemppasin, ja että minua vain pelotti niin paljon. Se kiitos jäi mieleen.

AIKAA KOHTAAMISILLE Mitä hektisempi maailma, sitä suurempi merkitys on pysähtymisellä. Sitä Tuki-tiimissä tehdään: annetaan aikaa kohtaamisille.

- Tämä työ antaa minun keskittyä rauhassa toisen auttamiseen, siis siihen mikä on lähellä sydäntä ja mitä rakastan, Anni kertoo.

- Todella, tässä saa rauhoittua ydinasian äärelle. Minulle yksilön kohtaaminen on sydämen asia. Se on juttu, joka saa palamaan tälle asialle, Ida lisää.

- Kohtaaminen on minullekin se työn suola. Saan jatkaa täällä elämäntyötäni, jonka aloitin sairaanhoitajana, Anki miettii.

Tuki-tiimissä vallitsevan huumorin ja yhteen hiileen puhaltamisen allekirjoittavat kaikki. Toisten tuki on tärkeää työssä, jossa käsitellään välillä rankkojakin aiheita.

- Meillä on yhteinen tavoite, Ida hymyilee.

Jos paraneminen on tie, voi vertaistukihenkilö olla katuvalot matkan varrella. Vertaistuen rikkaus on se, että kohtalotoveri jakaa sairastuneen kanssa palan samaa tarinaa.

“Hyväksymiseen voi mennä aikaa”

T

amperelaisen Henna Pimiän elämä pysähtyi kymmenen vuotta sitten.

Kun se alkoi uudelleen, oli sydäninfarkti ehtinyt aiheuttaa hänelle täydellisen selkäydinvamman. Tampereen yliopistollisen keskussairaalan selkäydinvammaosastolla Henna kohtasi ensimmäistä kertaa vertaistukihenkilön. Hänellekin tarjottiin mahdollisuutta keskustella vertaisen kanssa, mutta silloin ajatus tuntui oudolta.

Nykyään Henna on itse Aksonin (Selkäydinvammaiset Akson ry) koulutettu vertaistukihenkilö, ja hän työskentelee samalla osastolla, missä oli itse hoidettavana.

- Työviikot alkavat siten, että käymme hoitajien ja fysioterapeuttien kanssa läpi ihmisten tilanteita. Mietin, millä tavalla voisin

kellekin olla avuksi. Aamuisin kuljen osaston läpi ja havainnoin, ketkä ovat juttutuulella.

Heidän kanssaan vaihdetaan viimeisimmät kuulumiset ja kyselen vointia. Kerran viikossa vedän ryhmäkokoontumisia, joissa on vaihtuva aihe. Yleensä selkäydinvammaisia puhuttavia aiheita ovat matkailu ja autolla ajaminen. Välillä olen kuntoutujien mukana fysioterapiassa ja toimintaterapiassa.

Akuuttivaiheeseen liittyy kasa uusia asioita.

Yksin pärjääminen mietityttää, ja vapaus on tärkein ja eniten puhuttava asia. Jokapäiväisten perusasioiden sujumiseen kaivataan näkökulmaa ja vinkkejä.

- Nyt kun katson omaa elämääni taaksepäin huomaan, ettei kukaan tullut kertomaan minulle niitä asioita. Nämä jutut kuulee ja sisäistää parhaiten samassa tilanteessa olevalta ihmiseltä, Henna miettii.

Kuntoutusosastoilla ollaan pitkiä jaksoja.

Henna on huomannut, että vertaishenkilön

läsnäolo on koettu tärkeäksi kotiin ja normaaliin arkeen palaamisen tueksi.

- Katselen asioita hieman eri perspektiivistä kuin hoitohenkilökunta. Kanssani on helppo ottaa puheeksi niitä asioita, joissa hoitohenkilökuntaa ei ehkä tohdi vaivata. Vertaiseen on ehkä helpompi luoda kaverillisempi suhde, Henna miettii.

Vertaiset tuovat potilaille sairaalaympäristöön arjen tuntua. Heidän kanssaan kahvitellaan ja jutellaan niitä näitä. Vertaistuki on ystävällistä, kuuntelevaa läsnäoloa. Kuntoutusvaiheessa kaikki on uutta ja oma tilanne vaatii sopeutumista. Silloin kuntoutujan on hyvä nähdä aktiivista elämää viettävää vertaista ja huomata, että elämä voi jatkua täysipainoisena vammasta huolimatta.

Henna ja kollega Ville viettävät osastolla vuoroviikot.

- Me muodostamme Villen kanssa kattavan kokonaisuuden, sillä meillä on eri vam-

13

CO LO P L A S T T U K E N A S I

matasot. Pystymme antamaan monenlaisia neuvoja ja näkemyksiä, ja me molemmat tulemme viikkojen aikana tutuiksi kuntoutujille.

Koska Henna käy osastolla joka toinen viikko, hän saa nähdä pois oltuaan kuntoutujien valtavan edistymisen. Kun kuntoutuja elää päivästä toiseen osastoarkea, omaa kehitystä ei välttämättä huomaa.

- Itse saan hämmästyä iloisesti joka kerta. Ihan kuin siellä olisi aina uudet tyypit vastassa uudella toimintakyvyllä ja mielellä varustettuina!

Henna on huomannut, että joskus kuntoutuksessa tulee eteen pieniä hämmennyksen tai pelon hetkiä, joissa kuntoutuja kokee ver-

“Olen kiitollinen siitä, mitä on jäljellä”

O

li huhtikuun aamu vuonna 2017, kun Reijo Ahteela avasi silmänsä ja päätti lähteä aamukahvin keittoon. Hän nousi ylös mutta kaatui saman tien takaisin sänkyyn, sillä vasemmasta jalasta oli kadonnut tunto. Reijo ajatteli nukkuneensa huonossa asennossa, sillä olkapäitäkin särki. Puristusvoima oli kadonnut molemmista käsistä. Se sai vaimon soittamaan paikalle ambulanssin.

Halvausoireet olivat selvät, ja Reijo vietiin suoraan teho-osastolle ja magneettikuviin.

Halvauksen syyksi löytyi infarkti kaularangan nikamien c4 ja c7 välillä. Tämä tapahtuu Suomessa yhdestä kolmeen ihmiselle vuodessa.

Vaimo tuli tapaamaan Reijoa Porin strokeosastolle samana päivänä. Hänen sanansa jäivät mieleen ja ovat määritelleet koko Reijon paranemisprosessia: - Nyt ei murehdita siitä, mitä ollaan menetetty, vaan ollaan kiitollisia siitä, mitä on jäljellä.

Huonoina hetkinä Reijo on muistanut, että hän on jo maksanut riittävän kovan hinnan, eikä lisää suremalla lisähintaa kannata maksaa suremalla.

- On paljon hedelmällisempää oppia elämään asian kanssa, Reijo sanoo.

Reijo oli juuri eläkkeelle jäänyt pappi. Seuraavana talvena oli ajatuksena muuttaa pysyvästi Espanjaan.

- Rukoilin jumalaa, eikö Hänellä olisi minulle

14

CO LO P L A S T T U K E N A S I

taisen läsnäolon tärkeäksi. Asioita ei tarvitse kohdata yksin.

- Sain muutama viikko sitten palautetta kuntoutettavan omaiselta. Hän tuli kiittämään minua antamastani panoksesta potilaan kuntoutumisen ja kotiuttamisen eteen.

Tuntui hyvältä huomata, että olen voinut olla avuksi uuteen arkeen totuttelun edessä myös omaisille, Henna kertoo.

Kaikki eivät halua päästää vertaista lähelle.

On myös persoonasta kiinni, miten ylipäänsä uuden elämäntilanteen selkäydinvammautuneena pystyy ottamaan vastaan.

- Hyväksymiseen voi mennä kauan aikaa.

Omalta alkutaipaleeltani muistan, että halu-

mitään tehtävää, missä minua tarvittaisiin. Aika pian sain vastauksen, että tehtäväni on olla vertaisteni kanssa ja tukena, Reijo muistelee.

Reijo tuntee kokemustensa jakamisen mielekkäänä. Hän kokee tärkeäksi tehtäväkseen positiivisuuden tartuttamisen.

- Enkä tarkoita sillä tyhjää puhetta siitä, että kaikki on hyvin. Tarkoitan, että ei tarvitsisi murehtia. Neliraajahalvaantuneenkin elämässä voi löytyä uusia, yllättäviä asioita, joiden varassa on ihan hyvä elää.

Reijo kertoo olevansa oikealla paikalla.

Hänestä ei tunnu vaikealta olla vammainen.

- Olen lähtenyt paikkoihin pyörätuolista huolimatta. Olen koittanut puhua rohkeasti.

Olen huomannut, että on ihan erilaista puhua vertaisihmisenä pyörätuolista käsin toiselle pyörätuolissa istuvalle.Ei tarvitse arvailla, miltä toisesta mahtaa tuntua.

Näytteen vertaistuen voimasta Reijo sai intervallijaksolla Validia kuntoutuskeskuksessa. Siellä hänellä oli tapana kerätä porukka yhteisiin keskustelu- ja lauluhetkiin. Siellä joku vertaisista sanoi, että kuule Reijo, sinä et pystyisi puhumaan meille näin ellet olisi itse vammautunut.

Reijo oli tavannut jo kuntoutuksensa aikana vertaistukihenkilön. Siellä lähti kytemään ajatus siitä, että jotain tällaista voisi itsekin tehdä.

- Käytännössä vertaistukena oleminen on paljolti kuuntelemista. Ihmisillä on monenlaisia ongelmia ja kivut voivat olla kovia. On asioita, joista voi olla vaikea puhua läheisille, kuten se, miten vammautuminen vaikuttaa seksuaalisuuteen. Nämä asiat on helpompi puhua ihmisen kanssa, joka on joutunut käymään ne kaikki läpi.

Akson Selkäydinvammaiset Akson ry on yhdistys selkäydinvammaisille henkilöille sekä heidän läheisilleen.

Tutustu toimintaan: www.aksonry.fi

sin ensin pureksia asioita itse. Huomaankin helposti, jos joku meinaa alkaa käpertymään itseensä. Silloin koitan saada yhteyttä auki jotenkin muuten kuin käymällä suoraan asiaan, Henna kertoo.

Aksonista kuultuaan Reijo meni heti mukaan toimintaan. Hän toimii vertaistukihenkilönä myös muualla.

Vuorollaan Reijo päivystää vertaistukipuhelimessa. Puhelimessa käydään läpi soittajan mieltä painavia asioita. Epätoivo, masennus ja elämän merkityksettömyys ovat yleisiä aiheita.

Se, että joku kuuntelee, voi olla korvaamattoman tärkeää.

- Koronakriisin ollessa voimakkaimmillaan sain puhelun Singaporesta. Siellä oli mies, joka oli koronan takia täysin eristyksissä. Hänelle oli hirveän tärkeää saada puhua siinä tilanteessa omista asioistaan, sillä muita kontakteja ei ollut.

Tuntui hienolta, kun koin pystyväni todella auttamaan häntä.

Vaikeuksienkin keskellä Reijo kannustaa vertaisiaan löytämään elämästä tyytyväisyyden lähteitä. Yksi Reijon omista ilon ja kiitollisuuden aiheista on Locomat-kävelyrobotti. Tietokoneohjattuun laitteeseen on ohjelmoitu Reijolle sopiva askelpituus. Hän asettuu pyörätuolilla kävelymaton päälle. Nivusista tulevat vyöt pitävät Reijon ryhdikkäässä seisoma-asennossa.

Tietokone laskee, kuinka paljon käyttäjä pystyy kävelemään omilla voimillaan. Laite auttaa vain sen verran, mihin kävelijä ei itse pysty.

Jokaisella harjoituskerralla Reijo kävelee yli kaksi kilometriä. Laitteen ansiosta verenkierto, syke ja vatsan toiminta tulevat aktivoiduiksi luonnollisella tavalla.

- Se on aivan mahtava tunne. Millään muulla kuntoutusmuodolla ei saa aikaiseksi sellaista tervettä rasitusta. Sen ansiosta liikeratani ovat säilyneet, eivätkä jalat tai kädet ole jääneet koukkuun, Reijo iloitsee.

“Olin sittenkin valmis avanteeseen”

M

aija-Leena Tiistolalle leikattiin avanne heinäkuussa 2021. Tuoreen asian kanssa elämään totuttelu on herättänyt monenlaisia kysymyksiä. Uuden opettelussa Coloplastin avanneleikattujen Tuki-palvelu ja Facebookin vertaisryhmät ovat olleet tärkeitä apuvoimia matkalla kohti hyvää tulevaisuutta.

Maija-Leenan konkreettisin tuki on kuitenkin oma mies. Avannesidoksen vaihto hoidetaan yhteispelillä. Maija-Leena irrottaa avannetuotteen ja mies asettaa paikalleen uuden.

- Isäntä oppi aika pian, että avannetuote ei oikeastaan ole sen kummempi kuin laastari.

Hän auttaa minua mielellään. Koen, että itse irrottaminen on helpompaa, sillä liima saattaa olla tiukasti kiinni iholla. Itse irrottaessani vältyn muutamilta auts-huudahduksilta, Maija-Leena naurahtaa.

Maija-Leena on saanut vertaistukea Facebookin avanneryhmästä. Siellä saa kysyä maailman tyhmimpiä kysymyksiä ilman pelkoa, sillä jokainen on avanteen kanssa uuden äärellä.

Jokaisella on omat ongelmansa ja jokainen saa osakseen ymmärrystä.

Maija-Leena ei ole vielä sinut avanteen kanssa, sillä pussin kanssa eläminen mietityttää. Kotoa lähtiessä tuntuu, että on mentävä avanteen ehdoilla. Vaihto- ja peseytymismahdollisuudet on osattava kartoittaa etukäteen, ja se luo paineita.

- Luulen, että kun opin elämään tämän asian

Finnilco

kanssa, niin se on jo paljon, MaijaLeena miettii.

Yksi avanteen kanssa selätettävä asia on ollut häpeän tunne.

Maija-Leena on aktiivinen allasjumpan harrastaja. Hänellä kesti kauan uskaltautua uimahallin saunaan ja suihkuun. Kun hän sitten kerran meni, hän ei ollut varma, oliko kukaan edes huomannut avannetta.

- Olin kasvattanut tästä asiasta ihan valtavaa mörköä. Mietin pieniä lapsia, jotka ovat tarkkaavaisia ja saattavat jäädä tuijottamaan.

Siihen osaan suhtautua. Mutta aikuisten katseet satuttavat. Olen kuitenkin ajatellut, että sitten vaan vetäisen pyyhkeen päälle, niin johan loppuu tuijotus, Maija-Leena naurahtaa.

Avanteeseen totutteluun ja hyväksymiseen Maija-Leena on saanut vertaisilta paljon apua.

- Toisilla tottuminen tapahtuu muutamassa viikossa, toisilla voi mennä vuosia. Onhan se luonteestakin kiinni. Vertaisten ansiosta pystyn suhtautumaan asiaan armollisemmin.

Ymmärrän myös, että sekin on ihan ok, jos hyväksyminen ja sisäistäminen ottaa aikaa.

Niin se saa tehdäkin.

Vertaisilta saa paljon apua muun muassa ruokavalintoihin. Muilta Maija-Leena on oppinut, että esimerkiksi hedelmien siemeniä kannattaa välttää. Tukkeutumien välttämiseksi taas voi nauttia lasin Vichyä tai kolajuomaa.

- Nestettähän tulee käytettyä muutenkin.

Vuorokaudessa kannattaa juoda 2-3 litraa nestettä, jotta ulostemassa pysyy sopivan löysänä, Maija-Leena tietää.

Fyysiseen kokoontumiseen Maija-Leenalla on kaipuu. Olisi mukava kohdata vertaisia kasvokkain. Hän on toivonut löytävänsä samanhenkisen ystävän, jolla olisi avanne.

Minusta tuntuu kuin minulla olisi aina joku valo päällä. Minua kyllä kannetaan.

Pyyntöön vastattiin erityisellä tavalla, kun avanneryhmän jäsen lähestyi häntä viestillä.

- Hän pohti viestissä, että onkohan meillä samat arvot, ja onhan meillä. Silloin tuntui, että kyllä elämä on ihmeellistä. Ajan myötä saatan saada hänestä ystävän. Siitä tuli lämmin tunne.

Vaikka Maija-Leenaa mietityttää avanteen kanssa ulkomaailmassa toimiminen, on hän tullut johtopäätökseen, että hän on lopulta päässyt aika helpolla.

- Monisairaana minulla on välillä aika rankkaa. Ehkä henkinen kipukynnykseni on kuitenkin melko korkea. Kuvittelen usein, että en jaksaisi enää mitään uutta. Mutta kyllä elämä avanteenkin kanssa vain on lähtenyt sujumaan. Olin sittenkin valmis. Olen oppinut tämän systeemin, vaikka koko ajan olen sanonut ääneen etten halua tätä. Olen kai silti työstänyt asioita eteenpäin mielessäni. Ymmärrän ja hyväksyn sen, että lääkärit hoitavat ne asiat, joihin en pysty itse vaikuttamaan.

Muu on itsestäni kiinni.

Maija-Leena on opetellut ottamaan elämäänsä mukaan lisää armollisuutta itseä kohtaan. Sairauksien myötä kiitollisuus kaikesta pyyteettömästä avusta ja tuesta on kasvanut.

- Minusta tuntuu kuin minulla olisi aina joku valo päällä. Minua kyllä kannetaan. Olen saanut sydämestä lähtevää tukea lähipiiriltä, ystäviltä ja sisaruksilta. Olen aidosti saanut kertoa, miltä minusta tuntuu.

on valtakunnallinen järjestö avanne- ja vastaavasti leikatuille ja anaali-inkontinenssipotilaille Lisätietoa www.finnilco.fi

”Mikä piti minut hereillä ennen leikkausta? Tietämättömyys ja tuntemattoman pelko. Heti leikkauksen jälkeen tarvitsin tukea säännöllisesti. Vähitellen tajusin kuitenkin, että elämä on kaunis lahja, ja teen parhaani unohtaakseni avanteen.”

- Avanneleikattu Yael

15

CO LO P L A S T T U K E N A S I

“Päätin, etten jää kotiin makaamaan”

L

isbeth Hänninen oli saamassa sytostaattihoitoa harvinaislaatuiseen virtsaputken syöpään. Suunnitelmana oli, että sytostaattihoitojen jälkeen olisi leikkauksen vuoro. Oli kaunis kesäpäivä, ja Lisbeth päätti mennä nauttimaan säästä sairaalan parvekkeelle. Sattumalta parvekkeella hän tapasi kohtalontoverin, joka kertoi omasta virtsa-avanteestaan.

- Hän sanoi, että hyvin sinä sen kanssa tulet toimeen ja näytti omaansa. Hän kertoi, millaisia vaatteita kannattaa käyttää ja sanoi, että minulla ei tulisi olemaan mitään ongelmia. En tavannut häntä enää koskaan, mutta muistan tuon kohtaamisen hyvin tarkkaan.

Hän oli ensimmäinen ihminen, joka antoi minulle realistisen käsityksen siitä, mitä tämä tulee olemaan. Hän oli ihminen, joka antoi minulle toivoa, Lisbeth muistelee.

Syöpätautien poliklinikalta Lisbeth löysi kansion, jossa kerrottiin vertaistukitoiminnasta. Ajatus lähti kytemään. Ehkä hän voisi antaa tietoa muille samaa asiaa läpikäyville?

Lisbeth oli eläkkeelle jäänyt sairaanhoitaja, ja vertaistukitoiminta voisi olla ikään kuin jatkoa sairaanhoitajan uralle.

- Ammattini puolesta osasin varautua avanteeseen. Siinä se nyt oli.

Sytostaatit olivat vieneet voimat ja leikkauksen jälkeen koitti toipumisen aika. Liikunnallisena ihmisenä Lisbethillä oli luja tahto kuntoutua. Sängyn pohjalla maatessaan hän kysyi fysioterapeutilta, milloin hän pääsisi hiihtämään.

- Joulukuussa olin jo ensimmäisen kerran ladulla. Aloitin pikkuhiljaa. Olin päättänyt, etten jää kotiin makaamaan. Ensimmäisenä päivänä kotiin päästyäni lähdin jo ulos. Tein ihan lyhyen lenkin, seuraava oli jo pidempi.

Haastetta toipumiseen toi laajasta leikkauksesta johtuva neljän viikon istumiskielto.

Jalkojen koukistus oli kielletty.

- Oli helpompi lähteä ulos kävelemään, kun ei jaksanut koko aikaa maatakaan. Tukisukat jalkaan ja ulos. Satoi tai paistoi, niin menin, Lisbeth muistelee.

Perheelleen Lisbeth oli kertonut, että ei aio olla yhtään reippaampi, kuin miltä tuntuu.

Kun häntä ei huvittanut jokin, hän ei siihen ryhtynyt. Toinen linjanveto oli päätös, että

16

CO LO P L A S T T U K E N A S I

pikkuasioista hän ei aio murehtia.

- Tein itselleni selkeät säännöt. Oli kyse suuremmista asioista. Kyseessä oli kuitenkin syöpä, mikä oli pysäyttävää. En tiennyt, kauan minulla on vielä aikaa edessä. Nyt pitäisi vaan tehdä kaikkea mitä haluaa ja pystyy.

Lisbeth päätyi matkustelemaan paljon.

Tyttärensä kanssa hän kävi vaeltamassa pohjoismaissa ja teki kaupunkilomia. Yhtäkään reissuista hän ei ole katunut.

Ensimmäiseen Finnilco ry:n järjestämään vertaistukitapaamiseensa Lisbeth osallistui jo ensimmäisenä syksynä leikkauksen jälkeen.

Siellä hän tutustui ihmisiin. Finnilcon lehdestä Lisbeth ammensi tietoa. Hän luki, että vertaistukitoimintaan päästäkseen tarvitsee koulutuksen. Hän päätyi mukaan Olka-toimintaan.

Sen myötä Lisbeth käy Peijaksen sairaalassa virtsa-avanneleikattujen luona. Joka torstai järjestettävässä toiminnassa hän vierailee potilaiden luona. Keskustelut lähtevät liikkeelle kuulumisista ja potilaan voinnista.

- Potilaat saavat osastolla Finnilcon lehden.

Se kannattaa kyllä avata. Pääset mukaan toimintaan, uusimpiin uutisiin ja pysyt ajan hermolla terveydentilasi kanssa, Lisbeth rohkaisee.

Tapahtumissa taas voi tavata Lisbethin kaltaisia vertaisia.

- Kerran olin luennoimassa tapahtumassa, jossa vertainen tuli antamaan minulle palautetta. Hän sanoi tuntevansa, että hänen suorastaan piti tulla tänne. Hän halusi nähdä ihmisen, jolla on avanne ja kuulla neuvoja ja ajatuksia minulta, Lisbeth kertoo.

Eräs Peijaksen sairaalan järjestämä massatapaaminen on jäänyt erityisesti mieleen.

”Tunsin itseni hyvin epävarmaksi avanneleikkauksen jälkeen.

Toivon, että minulle olisi kerrottu avanteen kanssa elämisestä, seksielämästä ja kyvystä saada lapsia.

Jos olisin saanut oikeaa tietoa heti alussa, se olisi säästänyt minut monelta turhautumiselta.”

- Avanneleikattu Moran

Lisbeth oli kutsuttu kertomaan oma tarinansa.

Kahdenkymmenen minuutin puheenvuoron aikana hän sai kertoa hassuista kommelluksista, käydä läpi hoitotarvikkeiden rikki menot, kastumiset ja yöpussin hajoamiset.

- Joskus hoitotarvikkeet vain irtoavat vahingossa. Pahinta oli, kun kerran kastelin hotellissa koko sängyn. Hotellin vastaanotosta vain sanottiin, että ei hätää, me vaihdamme kaikki petivaatteet. Näitä kertoessani yleisöstä kuului tasaisin väliajoin kuiskauksia.

Kuulin ihmisten sanovan, että tiedän miltä tuo tuntuu, noin juuri minullekin on käynyt, Lisbeth muistaa.

Oma epävarmuuden hetki Lisbethille tuli vastaan vaellusreissulla, jossa hän oli menossa ensimmäistä kertaa yleiseen suihkuun.

Silloin mukana ollut viisas tytär totesi, että eihän se ole avanneleikatun ongelma, jos joku paikallaolija kokee avanteen epämiellyttäväksi. Se on sen toisen ihmisen ongelma.

- Uimahallissa vierailun lisäksi yksi huolenaihe on erilaisiin hoitoihin meno. Pohditaan, miten avanteen kanssa voi mennä hierontaan tai jumppaan. Ammattilaiset kuitenkin tietävät avanteista ja ymmärtävät sen vaatimukset, kun heille rohkaistuu siitä kertomaan.

Lisbeth tahtoo taistella monien avanneleikattujen pelkoja vastaan. Ihmiset eivät uskalla lähteä teatteriin, elokuviin tai pidemmälle bussimatkalle.

- Siihen tarvitaan vertaistukea! Minä sanon: kyllä uskaltaa! Rohkaisu on niin hirveän tärkeää. Myös oma asenne ratkaisee. Jokaisen pitäisi löytää merkitys ja tarkoitus omalle elämälle. Se auttaa jaksamaan eteenpäin pienissä vastatuulissakin, Lisbeth kannustaa.

“Suurimmat edut ovat sen notkea pää ja sen kompakti ja käytännöllinen muotoilu.”

Peter, SpeediCath Flexin käyttäjä

Katetri notkealla päällä ja hygieniasuojalla Jokainen yksityiskohta tekee siitä helpon käyttää SpeediCath Flex -katetrissa on monta ominaisuutta, jotka on suunniteltu tekemään katetroinnista helppoa – aina avaamisesta hävittämiseen.

Hygieeninen

Pehmeä ohjain tekee kärjen viemisestä virtsaputkeen helppoa ilman, että on koskettava itse katetriin. Hygieniasuojan ansiosta katetri voidaan asettaa paikoilleen koskematta katetrin pintaan.

Notkea

Pehmeä katetri tekee käsittelystä helpompaa ja hellävaraisempaa samalla kun joustava kärki mahdollistaa katetrin helpon viennin virtsaputken mutkien ja kaarteiden läpi.

Henkilökohtainen

Siisti, helppo ja hygieeninen käsitellä sekä huomaamaton hävittää. SpeediCath Flex on uudelleensuljettava, eikä se näytä hoitotarvikkeelta

TILAA NÄYTE! www.coloplast.fi/flex Tai kysy lisää asiakaspalvelustamme: (09) 8946 750 asiakaspalvelu@coloplast.com

Coloplast Oy, Äyritie 12 B, 01510 Vantaa www.coloplast.fi Coloplast logo on Coloplast A/S:n rekisteröimä tavaramerkki. © 2020-09. Kaikki oikeudet pidätetään Coloplast Oy. PM-12747

Kohti parempaa suolenhallintaa

Peristeen® Plus järjestelmän avulla Olemme kuunnelleet terveydenhuollon ammattilaisilta ja Peristeenin käyttäjiltä saamaamme palautetta luodaksemme päivitetyn Peristeen Plus -version alan johtavasta suolihuuhtelujärjestelmästä.

Peristeen Plus sisältää lukuisia muutoksia, jotka on suunniteltu helpottamaan sen käyttöä.

Tuotepäällikkö Jaakko Mölsä kertoo lisää uutuudesta.

18

CO LO P L A S T T U K E N A S I

KERTOISITKO TUOTTEESTA. KENELLE SE ON TARKOITETTU? Peristeen Plus on suolihuuhtelujärjestelmä niille, jotka kärsivät ulosteinkontinenssista ja/tai ummetuksesta. Suolihuuhteluun siirrytään silloin kun perinteiset hoitomuodot eivät auta. Esim. ruokavalio, lääkitys tai fysioterapia.

Henkilö tekee yleensä huuhtelun itse WC:ssä ja Peristeen Plus -laitetta voivat käyttää sekä lapset että aikuiset.

UUDISTETTU TUOTE

Uudet liittimet katetrille, ohjausyksikölle ja vesipussille.

MIKSI TUOTE KEHITETTIIN? MITÄ OLI INNOVAATION TAKANA? Peristeenin ensimmäinen versio kehitettiin, koska suolihuuhtelua ei ollut sitä ennen tässä muodossa saatavilla. Coloplast yhteistyössä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa loi uuden hoitomuodon. Peristeen otettiin ensimmäisen kerran käyttöön jo vuonna 2005 ja Suomessa vuonna 2010.

MIKÄ ON UUTTA? Uusi Peristeen Plus tuli saataville keväällä 2021. Peristeen Plus on uudistettu versio Peristeenistä. Laitteen ulkoasu päivitettiin.

Kaikki liittimet tehtiin helpommiksi käyttää,

Veden lämpötilan ilmaisin.

säätöyksikön symbolit muutettiin helpommiksi lukea ja vesipussiin lisättiin lämpömittari, josta käyttäjä näkee milloin vesi on sopivan lämpöistä.*

Uudet symbolit ohjausyksikössä.

Plus on ainoa suolihuuhtelujärjestelmä jonka tehosta ja turvallisuudesta on julkaistu randomisoitu tutkimus.** Peristeen -suolihuuhtelujärjestelmä pallokatetrilla on maailman parhaiten kliinisesti dokumentoitu suolihuuhtelulaite.

KUINKA TUOTE HELPOTTAA KÄYTTÄJÄN ARKEA? Se tyhjentää suolen veden avulla, joka johdetaan suoleen peräsuolikatetrin kautta.

Peristeen Plus -suolihuuhtelujärjestelmän käyttö auttaa pienentämään hallitsemattomien ulosteen karkaamisten ja/tai ummetuksen todennäköisyyttä. Tutkimusten mukaan WC:ssä vietetty aika lyhenee ja käyttäjän elämänlaatu paranee. Myös virtsatieinfektion riski pienenee. Peristeen

MILLAISINA NÄET COLOPLASTIN TUOTEKEHITYKSEN SEURAAVAT ASKELEET? Me Coloplastilla kehitämme koko ajan uusia innovaatioita. Tuotteiden käyttäjät ja terveydenhuollon ammattilaiset toimivat asiantuntijoinamme ja heiltä saamme uusia ideoita seuraaviin tuoteinnovaatioihin.

Uusia tuotteita on varmasti tulossa myös suolenhoidon puolelle.

19

CO LO P L A S T T U K E N A S I

*Coloplast, Peristeen Plus User, HCP Product evaluation usage (n=60: 30 users (13-22+), 15 lay caregivers, 15 HCPs), 2020, Data-on-file (PM-17396). ** 2. Christensen P, et al. A randomized, controlled trial of transanal irrigation versus conservative bowel management in spinal cord-injured patients. Gastroenterology 2006;131:738-747.

Peristeen Plus suolihuuhtelujärjestelmän käyttö auttaa pienentämään hallitsemattomien ulosteen karkaamisten ja/tai ummetuksen todennäköisyyttä. Tutkimusten mukaan WC:ssä vietetty aika lyhenee ja käyttäjän elämänlaatu paranee.

Avannehoitajan on hyvä pysyä ajan hermolla Avanneleikkausten määrä on kasvanut viime vuosina.

Samalla avannehoitajien ja moniammatillisen tiimityön tarve on entistä suurempi. Oulun yliopistollisen keskussairaalan avannehoitaja Merja Lausmaa antaa oman panoksensa maamme avanteenhoidolle työnsä ja yhdistystyön kautta.

20

CO LO P L A S T T U K E N A S I

M

erja Lausmaa tuli tuoreena apuhoitajana Oulun yliopistolliseen keskussairaalaan vuonna 1979. Myöhemmin apuhoitajan nimike vaihtui perushoitajaksi.

Alkuvuosina kirurgian varahenkilön tehtävissä toimiminen toi tutuksi kirurgian eri näkökulmat, joista vatsa- ja suolistokirurgia osoittautui omaksi kiinnostuksen kohteeksi.

Viiden vuoden kiertämisen jälkeen tuli tarve

asettua aloilleen. Lausmaa sai valita osaston ja luonnollisesti se oli gastrokirurgian osasto.

Sairaanhoitajaksi Lausmaa valmistui vuonna 2000 ammattikorkeakoulututkinnon myötä. Erikoistumiskoulutuksia hänellä on kolme: haavahoitaja, hygieniahoitaja ja avannehoitaja. Avannehoitajan tehtäviin keskittyminen mahdollistui vuonna 2010.

Hygieniahoitajan opinnot tukivat hyvin haavanhoidon sekä myöhemmin myös avanteenhoidon eri näkökulmia. Ensimmäiset kansainvälisen sertifikaatin täyttämät avannehoitajan opinnot järjestettiin Mikkelissä 2009, jonne Lausmaa hakeutui.

Oulun yliopistollisen sairaalan alue kattaa maantieteellisesti puoli Suomea. Potilaita tulee leikkauksiin ja hoitoon usein pitkien matkojen takaa. Avanneleikkaukset ovat lisääntyneet paljon lisääntyneiden suolistosairauksien vuoksi. Yksi iso potilasryhmä on suolistosyöpäpotilaat. Vuosittaiset leikkausmäärät osoittavat, että viimeisen reilun viiden vuoden aikana avannetoimenpiteet ovat kolminkertaistuneet. Viime vuonna luku oli yli 300. Kuluvan vuoden luvun Lausmaa arvioi olevan edelleen korkeampi. Koko Suomen mittakaavassa avanneleikkauksia tehdään OYS:ssa kolmanneksi eniten.

POTILAIDEN TIETÄMYS HAASTAA HOITAJAA Potilasmäärien rinnalla on onneksi myös hoitotarvikkeiden laatu ja valikoima kasvanut. Lausmaa huokaa, että se on avannehoitajan helpotus. Mitä enemmän erilaisia tuotteita, sen parempi.

- Hoitotarvikkeiden monipuolistuminen vastaa siihen tosiasiaan, että olemme yksilöitä. Jokaisen vartalo, iho ja elämä ovat erilaisia. Myös kirurgia on kehittynyt paljon.

Haavahoitajan näkökulmasta olen päässyt näkemään peräsuolikirurgian valtavat harppaukset. Haavan paranemisen ongelmissa hoitaminen tapahtuu nykyään napakasti ja tehokkaasti, eikä odottelemaan jäädä.

Peräsuolen poistamisesta jää isot haavat, jotka vaativat tarkkaan mietittyä hoitoa ja moniammatillista yhteistyötä plastiikkakirurgien ja gastrokirurgien kanssa.

Itse avanteenhoito ei Lausmaan mukaan ole juuri muuttunut. Suuri ero näkyy hänen

mukaansa ihmisten asenteissa ja sukupolvien nuortumisessa.

- Tämän päivän 50-vuotias ei ole samanlainen kuin esimerkiksi 20 vuotta sitten. Ihmiset odottavat erilaisia asioita kuin ennen.

Avannesidosta vaihdetaan useammin.

Siihen on vaikuttanut paitsi ihmisten entistä aktiivisempi elämäntapa, myös peseytymisrutiinit.

- Nykyihminen peseytyy yleensä joka päivä. Sidoksen vaihtamiseen suhtaudutaan samalla tavoin kuin puhtaiden vaatteiden vaihtamiseen.

Avanteen hoidon ohjaamisen kulttuurissa hyvän lopputuloksen ehto huolellisen ja säännöllisen perushoidon lisäksi on yksilöllisesti sopiva avannesidos. Iho pysyy kunnossa ja vältytään ongelmilta.

Yksilöllisen ohjauksen merkitys on korostunut. Moni hakee tietoa jo etukäteen ennen leikkausta. Ensimmäistä kertaa avannehoitajaa tapaamaan tulevalle tuotteet saattavat ollakin jo osin tuttuja.

- Se haastaa avannehoitajaa hyvällä tavalla olemaan ajan hermolla. On myös etu tehdä tätä työtä päätoimisesti. Silloin tapaa paljon erilaisia potilaita, saa tietoa ja kokemusta. Pystyy peilaamaan tilanteita ja viemään asioita eteenpäin. Miten joku koki jonkin asian, voi toinen kokea toisin. Sitä tietoa ei lueta mistään, vaan sitä saadaan suoraan potilailta, Lausmaa kertoo.

MONIAMMATILLISUUS TYÖN TUKENA Oulun yliopistollisessa sairaalassa tulee voimaan ensi vuoden alusta organisaatiomuutos. Nykyiset tulosalueet lakkaavat ja jatkossa ollaan yhtä ja samaa somatiikan aluetta osaamiskeskuksineen. Toiveissa on, että uudistus vahvistaisi ja kehittäisi jo nyt toimivaa moniammatillista tiimityötä.

Suuret leikkaukset vaativat seurantaa jokaisella hoidon osa-alueella.

Yhden potilaan hoitamisesta saattaa vastata laaja moniammatillinen tiimi. Potilaan matkaa sairauden hoidon kuluessa pyritään jouhevoittamaan kaikin mahdollisin tavoin.

- Raskaiden hoitojen ja vaikeiden tilanteiden keskel-

lä emme halua rasittaa potilasta yhtään enempää, joten pyrimme järjestelemään tarvittavia seurantakäyntejä mahdollisimman potilaslähtöisesti. Yhdistelemme käyntejä potilaan muiden käyntien yhteyteen, Lausmaa kertoo.

KIIREISET KÄYTÄVÄT Merja Lausmaa ajautui avannehoitajan työhön luontevana jatkumona vatsakirurgisella osastolla työskentelyn myötä. Aihealueen laajuus, mielenkiintoisuus ja haastavuuskin on saanut etsimään ja hyödyntämään opittua ja saatua tietoa ja osaamista: haavahoitajan opinnot ja haavanhoidon osaaminen tuovat merkittävän hyödyn nykyiseen työhön.

- Ainahan tehdään ensin haava. Sitten tulee avanne. Yhdistelmän hoitaminen vaatii oman osaamisensa. Avanteella voi useinkin olla haavan paranemisen ongelmia. Koulutukseni tukevat siis luontevasti toisiaan.

Lisäksi hygieniahoitajan opinnot tukevat kokonaisvaltaista avanne- ja haavakirurgisen potilaan hoitotyötä.

Oulun yliopistollisen sairaalan käytäville Lausmaan askeleet ovat tulleet hyvin tutuiksi. Monipuoliset tehtävät vievät eri puolille taloa. Välillä työ tuntuu kiireessä raskaalta.

Haastavissa tilanteissa voi löytyä ratkaisuja lyömällä päät yhteen kollega Päivin kanssa.

Myös gastrokirurgien kanssa asioita pohditaan ja käydään yhdessä läpi. Kollegaa Lausmaa ehtii tavata aamuisin. Teiden erotessa vuoron alkaessa toinen lähtee kiertämään osastoilla ja toinen pysyy poliklinikalla. Seuraavan kerran tiet kohtaavat työpäivän päättyessä, jos osastovuorossa oleva ehtii piipahtamaan Vatsakeskuksen poliklinikalla.

- Meidän työmme on täysin itsenäistä.

Ajoittain, erityisesti poliklinikalla se tuntuu

Tämän päivän 50-vuotias ei ole samanlainen kuin 20 vuotta sitten. Ihmiset odottavat erilaisia asioita kuin ennen.

21

CO LO P L A S T T U K E N A S I

jopa yksinäiseltä. Varsinkin isojen haavojen hoitamisessa kaipaa monesti kaveria.

Joskus harvoin, kun siihen tulee tilaisuus, mikään ei voita sujuvaa yhteistyötä. Kliinistä työtä on niin paljon, että asiantuntijasairaanhoitajan työkuvaani kuuluvat ohjaus, opettaminen ja kouluttaminen ovat jääneet vähemmälle tolalle. Siihen tilanteeseen toivoisi parannusta, Lausmaa harmittelee.

YHDISTYSTYÖ SYDÄMENASIANA Niin ammatillinen kuin edunvalvonnallinen yhdistystyö ovat osa Lausmaan arkea.

Avannehoitotyö lienee vienyt Lausmaan myös Avannehoitajat ry:n pitkäaikaiseksi puheenjohtajaksi. Yhteisten asioiden hoitaminen ja ajaminen kiinnostaa ja tuo vastapainoa kliiniselle työlle. Lausmaa on kokenut yhdistystoiminnan tuoneen erilaista ymmärrystä ja työkaluja myös päivätyöhön.

- Asioita on hyvä katsoa välillä eri näkökulmista. Yhdistyksen kautta luodun verkoston kautta meillä ammattilaisilla on yhteys toisiimme läpi Suomen. Voimme jakaa kokemuksia ja ajatuksia ja järjestää yhteisiä koulutuspäiviä, Lausmaa kiittelee.

Yhdistys valvoo koulutuksen laadukasta toteutumista. Esimerkiksi uuden ammattikorkeakoulun ottaessa koulutusohjelmaansa avannehoitajakoulutuksen, yhdistys pitää kiinni siitä, että koulutuspohjan on oltava kansainvälisen sertifikaatin mukaista.

- Ja tarvetta koulutukselle meillä on. Avan-

nehoitajia ei valmistu riittävästi tarpeeseen nähden. Kaikista eniten tarvetta olisi saada osaamista perusterveydenhuoltoon läpi Suomen, Lausmaa toteaa.

Etenkin pitkien välimatkojen pohjoisessa ymmärretään, että mitä lähempää avun onnistuisi saamaan, sen parempi. Haasteet ja teknologia synnyttävät käsi kädessä luovia ratkaisuja.

Lausmaa tietää esimerkiksi avanteen hoitoon liittyvän pulman edessä olevien kotihoidon hoitajien hyödyntävän kuvatiedostoja neuvoja pyytäessään. Etävastaanotot tekevät maassamme tuloaan.

YHTEISTÄ MATKAA POTILAIDEN KANSSA Lausmaa näkee työnsä pitkälti ohjaajan ja tukijan roolina. Joidenkin kohdalla avannehoitaja voi olla rinnallakulkija potilaan tilanteesta riippuen pidemmän aikaakin. Vuosia kestävissä potilassuhteissa tullaan tutuiksi. Mieleen jäävät esimerkiksi hetket, kun potilaalle löytyy hyvät, toimivat tuotteet, ja elämä on vapautunut pelottomaksi. Siihen pääseminen ei aina suju mutkattomasti.

- Monelle saattaa syntyä tyrmistys osastolla, jos heti leikkauksen jälkeen on useita avanteen ohivuotoja. Potilaalle saattaa tulla tunne, että mi-

Avannehoitajia ei valmistu riittävästi tarpeeseen nähden.

Kaikista eniten tarvetta olisi saada osaamista perusterveydenhuoltoon läpi Suomen.

22

CO LO P L A S T T U K E N A S I

Lausmaan mielestä yhdistystyö antaa mahdollisuuden katsoa asioita eri näkökulmista. ten minä asian kanssa pärjään, jos hoitajatkaan eivät pärjää. Miten osaan laittaa sidoksen niin, että se pysyy tiiviinä. Näissä tilanteissa yleensä on kyse alkuvaiheen epäsopivista tuotteista juuri tälle potilaalle. Kun asia korjaantuu pitävillä tuotteilla, niin se tuo uskoa potilaalle, että arjesta selviytyy. Ikävien mielikuvien kanssa kotiin lähtevä tarvitsee tukea arkeen palaamisen kanssa. Varmuus ja sopeutuminen tulevat osaksi elämää myös sopivan tuotteen löydyttyä, Lausmaa kertoo.

Avanteen vakiintunut tilanne saattaa vuosien myötä vaihtaa suuntaa. Vartalon muodot muuttuvat, paino saattaa vaihdella ja ihon ominaisuudet muuttuvat esimerkiksi ikääntymisen myötä.

- Iho-ongelmat saattavat ilmestyä pikkuhiljaa ja moni luulee niiden kuuluvan asiaan.

Onneksi nykyään ihmiset hakevat ja saavat paljon tietoa, joten hoitoonkin hakeudutaan nopeammin, Lausmaa miettii.

Kaikkeen internetissä saatavilla olevaan informaatioon Lausmaa ei suhtaudu varauksetta. Sosiaalisessa mediassa luovimisessa kannattaa olla tarkkana ja pohtia, minkälainen sisältö edesauttaa itseä avanne-elämässä.

- Tapanani on kertoa potilaille, että avannetuotefirmojen sivuilta löytyy asiallista ja luottavaa tietoa, jota voi lukea turvallisesti.

Walton

Istuvuus ratkaisee kotona istuskelun ja kaupungilla pörräämisen välillä SenSura® Mio avannesidokset on suunniteltu sopimaan yksilöllisiin vartalonmuotoihin ja pysymään tiiviisti paikoillaan liikkuessa.

Tämä antaa käyttäjille itsevarmuutta tehdä enemmän.

Tutustu koko SenSura Mio -tuotevalikoimaan

www.coloplast.to/mio-tuotevalikoima

Coloplast logo on Coloplast A/S:n rekisteröimä tuotemerkki. © 2020-10. Kaikki oikeudet pidätetään Coloplast Oy, Äyritie 12 B, 01510 Vantaa. PM-13260

Coloplast Tuki on maksuton palvelumme avanneleikatuille, katetroiville henkilöille ja nyt myös Peristeen Plus -suolihuuhtelujärjestelmän käyttäjille. Palvelusta saat tukea, vinkkejä sekä henkilökohtaisia neuvoja arkeen ja vastauksia kysymyksiin.

Maksuton palvelu Tutustu ja tule mukaan!

Virtsarakkotesti

Verkkosivusto & sähköpostit Apua kateroivan, avanneleikatun tai suolihuuhtelulaitetta käyttävän henkilön arkeen.

Itsearviointityökalut Seuraa rutiiniesi toimivuutta kätevästi ja säännöllisesti itsearviointityökalujemme avulla.

Asiakaspalvelu & tuotetuki Asiakaspalvelustamme saat tukea, vastauksia kysymyksiin ja ilmaisia tuotenäytteitä.

Tukenasi -lehti Artikkeleita ja käyttäjätarinoita arkeen.

www.avanne-tuki.fi • www.katetrointituki.fi • www.peristeen-tuki.fi Coloplast Oy, Äyritie 12 B, 01510 Vantaa. Coloplast-logo on Coloplast A/S:n rekisteröimä tavaramerkki. © 2021-12. Kaikki oikeudet pidätetään Coloplast Oy.