FABAN JÄSENLEHTI 2/26. KUSTANTAJA JA JULKAISIJA: Faba osk. PÄÄTOIMITTAJA Eve Kulmala, LEHDEN TOIMITUs Eveliina Kuukkanen-Vekkeli, toimituskunta: Marja Eskelinen, Kimmo Pitkänen, Kaisa Sirkko, Pirkko Taurén, Sanna Mäkinen, Antti Savolainen, Antti Kuisma, Sanna Lohenoja, Anna Oksa-Pulliainen, Jaana Vuolteenaho, Elina Paakala. PAINOPAIKKA Grano, 2026.
PÄÄKIRJOITUS
Luottamus
vahvistuu
Faba on karjanomistajien omistama ja johtama osuuskunta. Siksi meille tärkein kysymys on aina sama: autammeko asiakasomistajiamme menestymään?
Tätä selvitämme vuosittain Kantarin toteuttamassa asiakastyytyväisyystutkimuksessa. Tämän vuoden tutkimus antaa kysymykseen rohkaisevan vastauksen. Tutkimuksen selkein viesti on, että asiakkaiden luottamus Fabaan on vahvistunut selvästi. Faba nähdään entistä useammin aktiivisena kumppanina, joka tuo tilan arkeen jatkuvuutta, varmuutta ja tukea.
Hyvä tulos on ennen kaikkea tunnustus Faban henkilöstölle. Luottamus syntyy arjen teoista: osaamisesta, palvelusta, kuuntelemisesta ja halusta kulkea tilan rinnalla. Jokainen onnistunut asiakaskohtaaminen rakentaa kuvaa siitä, millainen kumppani Faba asiakasomistajalleen on.
Hyvä tulos ei kuitenkaan tee meistä valmiita. Päinvastoin: asiakkaamme odottavat meiltä yhä enemmän asiakaslähtöisyyttä, selkeyttä ja vaikuttavuutta. Siksi tehtävämme on kuunnella asiakasomistajiamme entistä herkemmin ja vahvistaa Faban roolia heidän menestyksensä kumppanina.
Fabassa päätösvalta on viljelijöillä. Se on osuuskunnan voima: viljelijät eivät ole vain asiakkaita, vaan myös omistajia ja päättäjiä. Siksi on tärkeää, että asiakasomistajamme voivat tuntea ylpeyttä omasta osuuskunnastaan, ja että me fabalaiset voimme tuntea ylpeyttä työstä, jolla tätä luottamusta rakennamme joka päivä.
Tutkimuksen tärkein johtopäätös on, että olemme yhdessä onnistuneet oikeissa asioissa. Olitpa asiakasomistaja tai fabalainen, voit aidosti tuntea ylpeyttä omasta osuuskunnastasi.
Antti Kuisma Myyntijohtaja
Anna palautetta!
• Mikä lehden juttu kiinnosti eniten?
• Mistä aiheesta haluaisit lukea seuraavissa lehdissä?
Hedelmällisyys ei parane odottamalla. Mitä aiemmin tiedät tilanteen, sitä enemmän on vaihtoehtoja toimia.
PARASTA NYT
Tiine vai tyhjä? Siinäpä pulma!
Pulma kuitenkin ratkeaa, kun kaikki siemennetyt tai astutetut eläimet tarkastetaan. Ilman tarkastusta tyhjät eläimet voivat jäädä huomaamatta viikoiksi tai jopa kuukausiksi – ja jokainen tyhjä päivä maksaa.
Tavoitteena on tasainen ja hallittu poikimaväli. Kun poikkeamat havaitaan
ajoissa, niihin voidaan puuttua. Ongelmien hoitaminen hyvissä ajoin on yleensä myös helpompaa ja halvempaa. Seminologit tekevät tarkastuksia rektaalisesti noin kuuden viikon kuluttua siemennyksestä tai astutuksesta. Ultraäänellä tiineys voidaan todeta jo noin neljän viikon kuluttua. Tarkas-
tukset ovat tärkeitä sekä lypsy- että emokarjoissa. Emoilla tarkastukset tehdään usein ryhmissä. Lypsykarjoissa tarkastuksia käydään tekemässä säännöllisemmin, usein viikoittain. Kaikki tarkastusten tiedot tallennetaan jatkokäyttöön.
Kesä koettelee hedelmällisyyttä
Viime vuosien lämpimät kesät ovat näyttäneet, että helle voi tuoda mukanaan monenlaisia haasteita: kiimat voivat heikentyä tai jäädä kokonaan huomaamatta, tiinehtyvyys heiketä ja varhaisluomisia esiintyä. Kesä on karjatiloilla muutenkin kiireistä aikaa. Siemennykseen tarvittavaa hetkeä voi olla vaikea järjestää, ja työ saatetaan tehdä silloin, kun muilta töiltä ehditään. Kiireessä oikea ajoitus voi kärsiä.
Siemennys vaatii rutiinia ja näkemystä erityisesti silloin, kun olosuhteet ovat haastavat. Kokenut seminologi näkee kokonaisuuden ja auttaa pitämään hedelmällisyyden hallinnassa. Kesällä osa eläimistä ja kiimoista voi jäädä huomaamatta, ja kiireen keskellä siemennykset voivat viivästyä tai osua väärään aikaan. Pienet viiveet kertautuvat ja näkyvät myöhemmin syksyllä ja talvella, kun poikimiset eivät jakaudu tasaisesti tai karjasta löytyy tyhjiä eläimiä.
Seminologipalveluiden käyttö kiireisimpään aikaan, esimerkiksi kesällä, on hyvä tapa varmistaa työn suju
vuus. Isoille karjoille voidaan tehdä Tilatiimisopimus, jolloin seminologi voi käydä tilalla vaikka joka päivä ilman erillistä tilausta. Sopimus räätälöidään aina tilan tarpeen mukaan. Siemennysten ulkoistamista kannattaa kokeilla ja katsoa, millaista hyötyä siitä omalla tilalla saadaan.
Vaikka siemennykset tehtäisiin tilalla itse, seminologi kannattaa kutsua kesän aikana tarkastamaan eläimiä. Säännöllisillä tarkastuksilla mahdolliset ongelmat havaitaan nopeasti, ja eläimet saadaan tarvittaessa ohjattua hoitoon.
Kesä ei yleensä kaadu siihen, etteikö siemennettäisi, vaan siihen, että pienet päätökset osuvat väärään aikaan. Seminologi auttaa pitämään rytmin kasassa silloin, kun se on haastavinta.
Tarpeeksi tilaa syödä
Laukkupalon Maidon kaksirivinen navetta on 158 metriä pitkä. Lehmät on jaettu neljään eri osastoon. Lypsystä vastaa neljä lypsyrobottia.
”Meillä oli jo suunnitteluvaiheessa selkeä näkemys, että kaksirivinen sen pitää olla. Lehmillä pitää olla niin hyvin tilaa, että kaikki pääsevät syömään rauhassa”, Sari Sorvisto sanoo ja kiittää myös hyväksi osoittautunutta rehuntyöntäjää. ”Se pyöräyttää appeen sillä tavalla ympäri, ettei päällimmäisenä ole toisen lehmän sylkeä. Varmaan osaltaan senkin takia lehmät syövät tosi hyvin.”
Rakennusvaiheessa on varauduttu myös poikkeusoloihin. Juomavesi ja hygieniavesi tulevat kaupungin vesijohtoverkostosta, mutta tontilla on porakaivo sekundäärivesiä varten, ja tarpeen vaatiessa myös juomavesi saadaan siitä. Käytössä on myös varavoimakone.
”Jos katastrofi iskee, niin toiminta jatkuu omillaan niin kauan kuin varavoimakoneeseen riittää polttoainetta”, Marko Sorvisto tiivistää.
Ajatus nykyisen kaltaisen kokonaisuuden rakentamisesta hautui Sorvistojen mielissä pitkään. Heidän ajatusmallinsa on, että näillä leveyksillä PohjoisPohjanmaan etelälaidalla vilja saadaan tuottamaan parhaiten navetan kautta. Kuutisen vuotta sitten asiaa alettiin pohtia tosissaan ja miettiä sopivaa kumppania.
Vuosien varrella Sorvistot kävivät tutustumassa erilaisiin navetoihin Yhdysvalloissa, Kanadassa ja
Euroopassa. Matkojen myötä vahvistui entisestään näkemys, että navetan pitää olla kaksirivinen ja muidenkin ratkaisujen pitää tähdätä eläinten hyvinvointiin myös isossa yksikkökoossa.
”Silloin varmaan jossain kohtaa lausuttiin ääneen ensimmäisen kerran tavoite tuhannen lehmän kokonaisuudesta”, Sari Sorvisto muistelee.
Yhtiökumppanit löytyivät lopulta lähiseudulta. Juha Pylväs asuu muutaman kilometrin päässä ja on tuttu pitkältä ajalta. Marko Sorvisto ja Juha Pylväs perustivat 2000luvun alkuvuosina yhdessä Juhan veljen Arin kanssa Pylvään koneaseman koneurakointia varten. Sorvisto jäi pois yrityksestä muutaman vuoden jälkeen, mutta Pylvään veljekset jatkoivat toimintaa. Nykyään Pylvään koneasema on seudun suurimpia maatalousurakointifirmoja ja vastaa muun muassa Laukkupalon Maidon rehunteosta.
Reiskone Oy toi tullessaan paitsi pääomaa, myös arvokasta tietotaitoa ja kokemusta navettarakentamisesta.
”Heidän kanssaan oli hyvä pallotella erilaisia ratkaisuja rakentamisessa ja navetan sisustamisessa”, Sari Sorvisto kiittelee.
Kun sopiva tontti löytyi Kotipellon Tilan mailta ja luvitukset saatiin kuntoon, etenemisvauhti oli varsin ripeää. Aika oli otollista rakentamiselle, sillä osaavaa työvoimaa oli hyvin saatavilla ja urakoita pystyi kilpailuttamaan hyvin.
”Päätös aloittamisesta tehtiin joulukuussa 2024, kuokka iskettiin maahan tammikuun alussa 2025 ja vajaata kymmentä kuukautta
Laukkupalon Maidossa arvostetaan lehmän ominaisuuksista etenkin maitoa, hyviä jalkoja, hyvää lanneselkää ja runkoa, jossa on tilaa. u
Parhaat lehmät
Eläimen nimi Omistaja / Syntymätila Kunta Isä EmänIsä NTM NTM-Gen
Ayrshire
VG Eurodance_ET Heiskanen Anni ja Hyttinen Jarkko
Embryo-ET Norrbygård Guy
Atrilli Honkajärvi Antti ja Maija
Alma ET Lasen Mikael
Aito Nuorala Pekka ja Päivi
Lähteenahon Aurinko
Amanda Uusitalo Tero ja Jenni
Jersey
Afjonkan Hedemo Gård
LSK
Viisu Sasky Huittisten ja Kokemäen oppilaitos Kokemäki
ISK
Veittoon SiiriISK Karvinen Katri ja Mika Tampere Seppälän Paavi ISK Nikolan Ake Isk -5
PSK
Meirami Rönkkö Jaakko ja Kaisa Vieremä P. Huuma ET Psk RevontuliPsk 5
Uusi
palkintoluokka
nostaa kuivaaineen esiin
Tuotosseurannan tuoreimmat tulokset kertovat maitotilojen hienosta kehityksestä. Lehmien keskituotos nousi viime vuonna 11 347 kiloon EKM, ja jo 115 karjaa ylitti 13 000 kilon rajan.
Tulevaisuudessa rasva ja valkuaistuotoksen merkitys kasvaa, kun kulutus painottuu nestemäisistä maitotuotteista yhä enemmän kiinteisiin tuotteisiin, kuten juustoihin. Siksi Faba palkitsee jatkossa karjat, joissa rasva ja valkuaistuotos ylittää 1 000 kiloa. Viime vuonna tähän ylsi 73 karjaa.
Vuoden 2025 tuotosseurannan kolme parasta karjaa rasva ja valkuaistuotoksen perusteella olivat Havukan Oy Reisjärveltä, Ahlvik Gård Ab Pedersören kunnasta sekä Seppo ja Anu Kinnunen Kuhmosta. Onnittelut!
Oikeudet muutoksiin pidätetään. Pääosa sonnien indekseistä on NAV-indeksejä, jotka ovat vertailukelpoisia rotujen ja maiden vä lillä.
*Tähdellä merkityt ovat alkuperämaan indeksejä. Jalostusarvo kuvaa risteytysjälkeläisten taloudellista arvoa pitkällä (> 550 pv ) kasvatuskaudella.
Korkea rasvaluokka merkitsee rasvaisia ruhoja.
ME VASTAAMME
Oikein toteutettu tautisulku on olennainen osa tautiriskien hallintaa.
Varmuutta tautisuojaan ja lääkekirjanpitoon!
Miksi tautisuojaukseen kannattaa panostaa juuri nyt?
Suomen nautatilojen tautitilanne on pysynyt pääosin vakaana, mutta Euroopassa esiintyvät tartuntataudit, kuten sinikielitauti, sekä kotimaassa ajoittain tavattavat taudit, kuten pälvisilsa, muistuttavat jatkuvan tautisuojauksen merkityksestä. Ennakoiva toiminta, hyvä tautisuojaus ja ajantasainen tieto ovat keskeisiä tekijöitä tautiriskien hallinnassa.
Miten sinikielitauti tarttuu, voiko se levitä keinosiemennyksen välityksellä?
Sinikielitauti on virustauti, joka tarttuu pääasiassa Culicoides-polttiaisten välityksellä. Nämä pienet verta imevät hyönteiset siirtävät virusta eläimestä toiseen erityisesti lämpiminä vuodenaikoina. Tauti ei siis leviä suorana eläinten välillä, vaan vaatii vektorin eli polttiaisen. Polttiaisten lisäksi virus voi tarttua sperman välityksellä, istukan kautta emästä sikiöön sekä
viruksella saastuneiden injektioneulojen kautta, jos samaa neulaa käytetään useammalle eläimelle. Keinosiemennyksen osalta riski on kuitenkin olematon, kun käytetään EU-lainsäädännön täyttäviä siemeneriä. EU-lainsäädäntö säätelee tarkasti siemenannosten tuotantoa, ja keinosiemennyssonnit testataan sekä niiden terveydentila varmistetaan. Näin ollen keinosiemennys ei ole merkittävä tartuntareitti. Sen sijaan astujasonnin käytössä piilee riski: virusta kantava sonni voi erittää sitä spermaan ja tartuttaa astumansa eläimet. Alkionsiirto on turvallinen menetelmä, eikä virus leviä määräysten mukaisesti käsiteltyjen alkioiden välityksellä.
Mitä yksittäinen tila voi tehdä pälvisilsalta suojautumiseksi ja sen leviämisen
ehkäisemiseksi?
Pälvisilsa on sieni-infektio, joka leviää helposti. Tartunta voi siirtyä eläimestä toiseen välineiden, rakenteiden tai ihmisten mukana. Pälvi-
silsatilojen määrän kasvaessa jokaisen tilan tulisi tarkistaa oman tautisuojauksensa taso.
Tilatason torjunnassa keskeistä on toimivan tautisulun käyttö sekä eläinhankinnoissa
ETT:n vastuullisen eläinkaupan pelisääntöjen noudattaminen. Koska tauti voi olla tilalla jo ennen näkyviä oireita, ei oireettomuus ole taudittomuuden tae. Kaikille tilalle saapuville tulee tarjota puhdas suojavaatetus; konepestyt haalarit, päähine ja saappaat. Vierailijoiden omat vaatteet on pidettävä tautisulussa erillään talon suojavaatteista. Puitteet hyvälle käsihygienialle ja välineiden puhdistukselle tukevat tartuntojen ehkäisyä.
Tilalle tulevat eläimet tulee pitää erillään muusta karjasta riittävän ajan mahdollisten oireiden havaitsemiseksi. Ihomuutosten ilmetessä on syytä olla yhteydessä eläinlääkäriin diagnoosin varmistamiseksi.
Jos pälvisilsa kuitenkin tilalle tulee, on tärkeää huolehtia tiedotuksesta: mitä avoimemmin taudista tiedotetaan kaikkia tilan kontakteja ja tilalla vierailijoita, sitä tehokkaammin leviämis-
tä voidaan rajoittaa. Jokaisen tartunnan saaneen tilan toivoisi toteuttavan ETT:n saneerausohjelman. Näillä tavoin voi kukin omalla toiminnallaan vaikuttaa kanssatilallisten riskiin saada pälvisilsa.
Kokonaisuutena tautiriskien hallinta perustuu ennakointiin: riskien tunnistamiseen, eläinten terveydentilan seurantaan ja nopeaan reagointiin epäilytilanteissa. Näin turvataan eläinten hyvinvointi ja tuotannon jatkuvuus.
Miten saa helpotettua lääkitysselvityksen tekemistä?
Kun lääkkeiden käytöt on selvästi merkitty, eläinlääkärikin saa tehtyä lääkitysselvityksen nopeasti. Kun tilallasi on käytössä FabaLääkekaappi, on lääkkeiden käytön kirjaaminen helppoa. Tällöin eläinlääkäri voi etänäkin katsoa, miten paljon lääkkeitä on kulunut/ jäljellä ja ottaa mukaan tarvittavan määrä luovutettavia lääkkeitä. Lääkekaappiin syötetään luovutetut lääkkeet käsin, ja kun hoidot ilmoittaa Minun Maatilani -hoidot näytön kautta, lääkitykset vähenevät lääkekaapista automaattisesti ja tallentuvat Nasevaan. Eläinlääkärillä pitää olla Minun Maatilani-eläinlääkäriohjelmisto käytettävissään ja tilan pitää antaa eläinlääkärille valtuutus, jotta eläinlääkäri pääsee katsomaan lääkekaappia omilla tunnuksillaan.
Voivatko tilan työntekijät käyttää FabaLääkekaappia?
Työntekijän voi valtuuttaa Minun Maatilassani käyttämään lääkekaappia omilla tunnuksillaan. Näin työntekijä voi lisätä lääkekaappiin lääkkeitä, ja myös hänen kirjaamaansa hoidot vähentyvät lääkekaapista. Valtuutus tehdään Johtamisen salkku -kuvakkeen kautta, valitsemalla tuotealueeseen Työntekijöiden valtuutukset. Työntekijälle annetaan luku- ja kirjoitusoikeus.
Vastaukset kysymyksiin koosti eläinlääkäri Marja Mikkola ja palvelupäällikkö Anna Oksa-Pulliainen
NÄKÖKULMA
Tautisuojauksen puristuksessa
Viimeisen vuoden aikana nautasektorin tautitilanne ja varsinkin eri toimijoiden reagointi siihen on puhuttanut paljonkin. Oikeastaan saisi puhuttaa vielä enemmän. Suomessa on ollut perinteisesti hyvä tautitilanne. Kiitos tästä ei kuulu millekään yksittäiselle toimijalle vaan se on koko sektorin tai oikeammin sen rakenteen ansiota. Huomattavaa on kuitenkin se, että lopulta varsin vähän tautisuojaukseen liittyvistä rajoitteista ja käytänteistä tulee viranomaistaholta. Suomeen on muodostunut käytäntö, jossa toimivaltaiset viranomaiset ovat ulkoistaneet vastuuta merkittävissä määrin toimialalle itselleen, tässä tapauksessa Eläinten Terveys ETT ry:lle. Sinällään tämä järjestelmä on ollut toimiva ja saanut aikaan paljon hyvää. Tuskin kukaan voi kritisoida NASEVA tai
SIKAVAjärjestelmiä, jotka ovat maailman mittapuullakin ainutlaatuisia ja pitävät meillä elintarvikkeiden jäljitettävyyden ja eläinten terveyden seurannan aivan omalla tasollaan.
Suomessa on perinteisesti ollut hyvä tautitilanne.
Valitettavasti tässä järjestelmässä on vinouma, joka tosin ei juurikaan ennen viime syksyä ole haitannut, koska kaikki ovat pelanneet samaan maaliin. Harmillisesti tähän on nyt tullut säröjä. Vaikka viranomaiset ilmoittavat, että ovat ulkoistaneet toteutuksen ja valvonnan tietyissä kohdissa toimialalle, ei ETT edusta toimialaa. ETT:tä hallinnoi täydellisesti elintarviketeollisuus ilman viljelijöiden ääntä. Tämä näkyi syksyn 2025 eläinten vientihankkeissa selkeinä pyrkimyksinä estää ja ainakin merkittävästi hankaloittaa vientiin menevien eläinten kuljetuksia. Kevättalven puolestaan on puhuttanut muutamaa yksittäistä tilaa varten laadittu erillinen pälvisilsaohjeistus.
On hieman huolestuttavaa, jos tilanne alkaa enemmän kehittyä siihen suuntaan, että teollisuus käyttää viranomaisten siirtämää valtaa ja vastuuta oman etunsa ajamiseen ja kilpailun rajoittamiseen.
Mikko Sippola Risteli Charolais
OTA HYÖTY IRTI
Lämpöpattereita ei helle helli
Kesän helteet tulevat aina yhtä yllättäen. Joko olet varautunut niihin navetassasi?
Teksti: Iris Kaimio / Kuva: VikingGenetics
Lehmä on viileän ilman ystävä, ja jo +20 °C ylittävät lämpötilat alkavat olla sille haastavia. Ilmankosteuden ja lämpötilan yhdistelmä muodostaa THIindeksin, joka kertoo lehmän riskistä kokea lämpöstressiä. Aivan normaali suomalainen kesäpäivä eli +22 °C ja 50 % ilmankosteudella altistaa lypsylehmän jo lievälle lämpöstressille.
Lehmä on lämpöpatteri
Lypsylehmän lämmöntuotanto on valtavan suurta, ja iso osa siitä aiheutuu pötsimikrobien toiminnasta. Lehmä ei toisaalta ole kovin tehokas hikoilija. Se pystyy poistamaan lämpöä jonkin verran myös hengityksen ja syljenerityksen kautta sekä muuttamalla käyttäytymistään: hakeutumalla varjoon, seisomalla normaalia enemmän, vähentämällä liikkumista ja juomalla enemmän. Pötsin toiminnan vähentämisellä lasketaan lämmöntuottoa, ja siksi lehmä syö ja märehtii vähemmän kuumassa ympäristössä.
Lämpöstressille altistuvat herkimmin kovatuottoiset lehmät, koska niiden aineenvaihdunta ja lämmöntuotanto ovat niin voimakkaita. Vastapoikineet, sairaat ja vanhat eläimet ovat erityisen herkkiä lämpöstressille. Mutta toisaalta myös umpilehmiä pitää suojella kuumuudelta, sillä altistuminen lämpöstressille tiineyden loppuvaiheessa vaikuttaa umpilehmän koko seuraavaan tuotoskauteen ja myös syntymättömään vasikkaan. Tällaiset vasikat kasvavat huonommin, niillä on heikompi vastustuskyky ja hedelmällisyys ja niiden elinikäistuotos jää alhaisemmaksi.
Vaikutukset lypsylehmiin ovat moninaiset: tuotos laskee, sorkkaongelmat lisääntyvät, hedelmällisyys heikkenee ja sairastavuus ja kuolleisuus lisääntyvät. Hedelmällisyysongelmissa vaikutukset voivat jatkua usean kuukauden päähänkin, kun munasarjoissa kehittyvät munasolut ovat vaurioituneet. Samoin lisääntyneen seisomisen aiheutta
mat sorkkaongelmat näkyvät usein syksyn sorkkahoidossa lisääntyneinä vertyminä ja anturahaavaumina.
Keinoja viilennykseen
Ongelmat kannattaa aina mieluummin ennaltaehkäistä, jos vain mahdollista. Kaikki alkaa navettasuunnittelusta: paljon avointa pintaa, sijainti avaralla paikalla niin, että ilma liikkuu navetan ympärillä. Vanhoissakin navetoissa voi tehdä paljon avaamalla rakenteita ja pitämällä navetan ympäristön avarana. Lisäksi navettaan tarvitaan tuulettimia takaamaan riittävä ilman liikkuminen. Tärkeintä on turvata lehmille viileä makuupaikka, jotta ne pysyvät makuullaan. Makuuparsissa 0,5 m korkeudessa pitäisi ilman liikkua 1,5–2 m/s. Tätä on hyvä testata istumalla itse makuuparteen: tuntuuko viilentävä ilmavirta?
Tuulettimien on oltava riittävän tehokkaita ja niitä on oltava kyllin tiheästi ja oikein suunnattuna alaviistoon, jotta makuuparsien viilennys toimii. Kaikkien navetan parsien pitäisi olla yhtä hyviä olosuhteiltaan – myös takakierrossa. Muuten lehmät joutuvat taistelemaan parhaista paikoista. Myös poikima ja sairaskarsinoiden sekä umpiosaston viilennyksestä pitää huolehtia.
Ilman liikkeen lisäksi vesi on toinen vaihtoehto helpottaa kuumuutta. Kostea karvapeite haihduttaa lämpöä
Yölaidunnus on yksi vaihtoehdoista helteen helpottamiseen laiduntavissa karjoissa.
nopeammin kuin kuiva. Eläinten kastelussa ei saa kuitenkaan mennä liiallisuuksiin: veden on saatava välillä myös haihtua, eli kastelun pitäisi olla ajoittaista. Vesi ei saisi koskaan valua utareeseen, sillä se altistaa utaretulehduksille. Sprinklerit voivat olla toimiva lisäviilennin esimerkiksi ruokintapöydällä tai lypsyaseman kokoomatilassa. Myös tuloilmaa voidaan jäähdyttää koneellisesti tai korkeapainesumuttimien avulla. Sumutin tuottaa hyvin pieniä vesipisaroita, jotka ohjataan tuloilmapuhaltimen ilmavirtaan.
Kaikki tuulettimet ja vesilaitteet vaativat oikein toimiakseen huoltoa ja puhdistusta. Siihen on hyvä hetki keväällä ennen helteiden alkamista.
Varjoa, vettä ja maittavaa rehua
Laidunnus on karjan hyvinvoinnin kannalta ehdottoman hyvä asia, mutta lämpöstressi saattaa vaania laitumellakin. Riittävistä varjopaikoista huolehtiminen on kesälaitumella tärkeää. Jos lehmillä on vapaa kulku laitumen ja navetan välillä, valitsevat ne usein hellesäällä päivisin navetan ja laiduntavat öisin. Yölaidunnus onkin monella tilalla käytössä kuumilla säillä. Uuden mietinnän aiheen tähän tuovat polttiaisvälitteiset taudit, kuten sinikielitauti, koska polttiaiset lentävät erityisesti hämärän aikaan.
Veden runsas ja helppo saanti on tärkeää niin laitumella kuin navetassa, koska juontimäärät kasvavat helteellä jopa 100 l eläintä kohti päivässä. Syöntikykyä kannattaa yrittää
ylläpitää tarjoamalla tuoretta, hyvälaatuista rehua normaalia useammin, ja erityisesti iltaaikaan. Parhaat säilörehut olisikin järkevää säästää kesäkaudelle. Syöntimäärien vähentyessä kivennäis ja energiansaanti ei saisi laskea, joten rehustusta voi joutua väkevöittämään. Riskinä on hapanpötsi, siksi kuitua pitää olla riittävästi ylläpitämään syljeneritystä.
Seuraa lehmien hengitystä
Sääennusteita, navetan lämpötilaa ja ilmankosteutta kannattaa seurata, mutta tärkeintä on kuitenkin seurata lehmiä: miten ne käyttäytyvät ja näkyykö lämpöstressin oireita. Helpointa on seurata lehmien hengitystiheyttä: jos hengityksiä on useammin kuin kerran sekunnissa, on se jo merkki lievästä lämpöstressistä. Myös ruumiinlämpöä voi seurata, sen noustessa yli 39,5 °C lehmällä on lämpöstressi – tosin ruumiinlämpöä nostavat myös kaikki tulehdukset.
Vakavassa lämpöstressissä lehmät makaavat kaula pitkällä läähättäen ja ovat apaattisia. Silloin pikaiset hoitotoimet ovat tarpeen.
Kuumimmilla keleillä kannattaa välttää kaikkea ylimääräistä toimintaa navetassa, kuten eläinten siirtoja tai käsittelyjä. Ja ennakoiden tulevien kesien helteitä kannattaa ennaltaehkäistä poikimaruuhkia kesäkuukausina, jotta navetassa olisi väljempää ja herkkiä vastapoikineita mahdollisimman vähän.
TOIMARIN TERVEISET
Vahva osuuskunta uudistaa
Maailmanpolitiikan epävarmuus on kasvanut, mutta nautaan pohjautuva ruoantuotanto seisoo vahvalla pohjalla. Yhtenä hyvänä esimerkkinä tästä on Ruotsi.
Osallistuin loppukeväästä Faban, Växan ja VikingDanmarkin yhdessä omistaman VikingGeneticsin vuosikokoukseen, joka järjestettiin tällä kertaa Ruotsin Uppsalassa. Vuotta aiemmin kokouspaikkana oli Hollola. Ruotsalaisen tuottajajärjestö LRF:n puheenjohtaja
Palle Borgström piti tilaisuudessa hyvän alustuksen.
Yksi hänen pääviesteistään oli selvä: Ruotsissa halutaan nostaa sekä maidon että naudanlihantuotantoa.
”On herätty siihen, että lehmä on osa ratkaisua, ei ongelmaa.”
Ei liene liioiteltua sanoa, että muuttunut maailmanpoliittinen tilanne on saanut myös ruotsalaiset pohtimaan, kuinka suuria riskejä ruokaturvassa kannattaa ottaa. Joka tapauksessa ilmapiirin muutos on tuonut ruotsalaiseen nautasektoriin paljon myönteistä virettä.
Meillä Suomessa on vielä matkaa siihen, että kansallinen tahtotila olisi lisätä leh mien määrää. Silti myös täällä yleinen ilmapiiri on muuttunut huomattavasti parempaan suuntaan – itse asiassa aika lyhyessä ajassa. On herätty siihen, että lehmä on osa ratkaisua, ei ongelmaa.
Faban tehtävä on auttaa suomalaisia karjanomistajia menestymään. Tässä onnistuminen edellyttää vahvaa osuuskuntaa, joka pystyy kehittämään palvelujaan, uudistumaan ja toimimaan pitkäjänteisesti jäsentensä hyväksi.
Faban tehtävä ei ole vain seurata muu tosta, vaan rakentaa suomalaisille karja tiloille parempia edellytyksiä menestyä siinä. Siksi osuuskunnan kehittäminen jatkuu määrätietoisesti. Vauhti kiihtyy, mutta suunta on selvä: enemmän arvoa jäsenille ja vahvempi Faba suomalaisen nautasektorin tueksi.
Ilkka Pohjamo toimitusjohtaja
25.–27.6.
Farmari / Kalajoki
Kesän suurin messutapahtuma järjestetään Kalajoella. Farmari kokoaa yhteen ammattilaiset ja kuluttajat. Tule tapaamaan Faban, F Tekniikan ja Finnlacton asiantuntijoita ja tutustumaan huippueläinainekseen sekä navettatekniikan parhaisiin merkkeihin.
27.8.
Suomenkarjatapaaminen / Lammi
Suomenkarjatapaaminen järjestetään tänä vuonna Lammilla. Päivän aikana käydään tutustumassa myös Ulla ja Seppo Riihimäen karjaan.
8.–10.10.
Maatalouskonemessut / Helsinki
Syksyn suurtapahtuma Maatalouskonemessut valtaavat Messukeskuksen lokakuussa. Laita päivät ylös kalenteriin jo nyt!
Pysy ajan tasalla ja tilaa uutiskirje!
Faban ja F Tekniikan uutiskirjeitä voit tilata tästä qr-koodista!
TULE MUKAAN!
OSUUSKUNTA TUTUKSI
Rakennetaan yhdessä menestystä
Faba osuuskunta tarjoaa jäsenilleen vakautta ja kumppanuutta maailmassa, jossa epävarmuus on arkipäivää. Toiminnan lähtökohtana ei ole lyhyen aikavälin voitto, vaan pitkäjänteinen kehitys. Päätöksiä tehdään tilojen ja asiakkaiden tulevaisuutta ja tarpeita ajatellen. Tämä näkyy kattavana valtakunnallisena verkostona, palvelujen säilymisenä sekä ennakoivana kehittämisenä.
Faba auttaa karjatiloja menestymään. Tätä tehdään yhteistyössä karjanomistajien kanssa, muun muassa vaikuttamalla yhdessä jalostuksen ja genetiikan kehittymiseen. Jalostusvaliokunnat tekevät tärkeää työtä suomalaisten karjanomistajien tarpeiden esiintuomisessa. Matala organisaatio ja jatkuva vuorovaikutus varmistavat, että asiakkaiden ääni kuuluu arjessa, ei vain strategiapapereissa. Osuuskunnan asiakkaat saavat saman katon
alta asiantuntijapalvelut ja tuotteet, myös tytäryhtiöiden kautta.
Osuuskunnan jäsenet voivat vaikuttaa palvelujen ja tuotteiden kehittymiseen, valikoimaan ja saatavuuteen. Ostamalla oman osuuskunnan tuotteita, varmistetaan, että palvelut säilyvät ja tuotto käytetään jäsenien hyväksi.
Suomalaisena toimijana myös osuuskunnan tuotto käytetään suomalaisten karjanomistajien hyväksi eivätkä voitot valu ulkomaille. Kun osuuskunnassa omistaja ja asiakas ovat sama, luo se vahvan pohjan luottamukselle. Toiminta on läpinäkyvää, hinnoittelu perusteltua ja päätöksenteko avointa.
Faba on verkosto, jossa korostuu yhteisön voima: yhdessä pidämme huolta suomalaisesta ruokavarmuudesta, karjan kehittämisestä ja eläinten hyvinvoinnista.
