Faba 2/23

osuuskuntalaisen oma lehti 2 / 2023

Bonuksia ja etuja!

SI VU 22

Terveempiä lehmiä

Torju taudit!

”Päätökset tehdään yhdessä”

Ontuminen on hyvinvointiongelma

SIVU 4

SIVU 6

SIVU 8

SIVU 17

222 2

FAB

A

A

UUSKUN

T

OS

SISÄLLYS PÄÄKIRJOITUS

Kannattavampaa tuotantoa terveyden ja hyvinvoinnin kautta

Hyvä emo hoitaa vasikkansa mallikelpoisesti PARASTA NYT – SIVU 3

”Karja ja perinnöllisyys ovat kiinnostaneet aina” ASIANTUNTIJA TÖISSÄ – SIVU 5

Miten tienata terveydellä?

AJANKOHTAISTA – SIVU 6

Oikeat ratkaisut näkyvät terveinä ja kestävinä eläiminä TILAN ELÄMÄÄ – SIVU 8

Lämpökamerakuvauksen hyödyt käyttöön HYVINVOINTI – SIVU 14

Sorkkien hyvinvointi haltuun ME VASTAAMME – SIVU 16

Terveyden pienetkin pulmat näkyvät kukkarossa ME KEHITÄMME – SIVU 18

Kiitoksen aika TERVEHDYS OSUUSKUNNALTASI – SIVU 20

Älä missaa mahdollisuuttasi OSUUSKUNTA APUNASI – SIVU 21

Oikeat välineet auttavat sorkkaterveyden ylläpidossa SORKKAHOITO – SIVU 23

Terveys on elämän tärkeimpiä asioita. Terveyden horjuminen aiheuttaa stressiä, kurjaa oloa ja jaksamattomuutta. Nämä kaikki heikentävät kokonaisvaltaisesti elämänlaatua ja hyvinvointia. Sama pätee sekä ihmisiin että eläimiin.

Jos lehmä on sairas tai voi huonosti, pääsääntöisesti sen maitotuotos laskee. Lehmän ei tarvitse olla näkyvästi kovinkaan sairas, kun maitotuotos alkaa vähentyä.

Hoitokulut ja ylimääräinen työ luovat oman lovensa tuottavuuteen, puhumattakaan, että lehmä menehtyy tai joudutaan poistamaan. Kun vanhan, hyvin lypsävän lehmän tilalle kasvatetaan hiehoa kaksi vuotta, kertyy kustannuksia jo noin 1800 euron verran. Tuotosseurannassa olevat, kolmannen lypsykauden lehmät lypsävät keskimäärin noin 2100 kiloa enemmän kuin ensikot.

Euroissa tämä tekee (maidon hinnalla 0,52 €) reilut 1000 euroa per vuosi. Näin laskettuna hyvän lypsylehmän poistaminen maksaa noin 2800 euroa. Jos sairauksien takia joudutaan poistamaan useita lehmiä liian aikaisin, on lopputuloksena melko suuret ylimääräiset kustannukset.

On siis selvää, että lypsykarjassa kannattaa huolehtia ruokinnasta, utare- ja sorkkaterveydestä, hedelmällisyydestä, vasikkaterveydestä ja tautisuojauksesta viimeisen päälle. Kun näiden osa-alueiden tuotantoa rajoittavat tekijät on laitettu kuntoon, lehmien riski sairastua on mahdollisimman pieni ja ne lypsävät parhaan tuotoskykynsä mukaan. Osa-alueita on monta, mutta niitä ei tarvitse hallita yksin. Asiantuntija-apua on saatavilla ja asioita voidaan parantaa yhteistyön voimin. Muutosten tekeminen on helpompaa pieni pala kerrallaan. Parannusten kustannukset maksavat itsensä takaisin tuottavampien ja terveempien eläinten kautta. Terveyden ja hyvinvoinnin parantaminen on myös mahdollisuus kannattavampaan tuotantoon!

Palvelupäällikkö Anna Oksa-Pulliainen

Anna palautetta!

FABAN JÄSENLEHTI 2/23. KUSTANTAJA JA JULKAISIJA:

Faba osk. PÄÄTOIMITTAJA Eve Kulmala, LEHDEN TOIMITUS Eveliina Kuukkanen-Vekkeli, toimituskunta: Marja Eskelinen, Tapani Puumala, Kaisa Sirkko, Pirkko Taurén, Lauri Ketola, Sanna Mäkinen, Ulla-Mari Sundelin-Ryytty, Anna Oksa-Pulliainen, Jaana Vuolteenaho, Elina Paakala.

PAINOPAIKKA Grano, 2023.

2 — FABA

• Mikä lehden juttu kiinnosti eniten?

• Mistä aiheesta haluaisit lukea seuraavissa lehdissä?

Lähetä palautteesi sähköpostilla: tiedotus@faba.fi

PARASTA NYT

Hyvä emo poikii ja hoitaa vasikkaansa mallikelpoisesti!

Emolehmäkarjassa yksi tärkeimpiä tuottavuuden ja helppohoitoisuuden tekijöitä on emot, jotka poikivat ongelmitta, ovat riittävän maitoisia ja hoitavat vasikkansa hyvin. Vaikka näiden ominaisuuksien periytymisasteet ovat melko matalia, niitä voi ja kannattaa painottaa eläinvalinnoissa. Matalat periytymisas-

teet liittyvät siihen, että etenkin nuorilla eläimillä ominaisuuksia kuvaavat indeksit ovat vielä hieman epävarmoja.

Luotettavat indeksit johtavat onnistuneisiin eläinvalintoihin. Miten esimerkiksi hiehovasikoiden indeksien luotettavuutta voi parantaa, kun niiden omista poikimisista saadaan tietoa vasta

parin vuoden päästä? Genomitestaus tuo tähän merkittävän parannuksen. Samoin se, että kaikista eläimistä kerätään ja tallennetaan painot ja poikimahelppoustiedot – aina. Nämä tärkeät tekijät tuovat onnistumisia karjan eläinvalintoihin.

Emojen sujuva poikiminen on tilan talouden ja työmenekin sekä eläinten hyvinvoinnin kannalta karjan tärkeimpiä asioita!

FABA — 3

HUIPPUSONNIT

Terveyttä ja kestävyyttä eli helppoutta ja taloudellista tulosta arkeen: faba.fi

VH Liten (VH Liam P x Felix) on huikea terveyssonni, jonka tyttäriltä löytyy terveyttä, maitoa ja pitoisuuksia. Syntyneet vasikat ovat erittäin elinvoimaisia. Kaseiinit BB A2A2.

Terveyden jalostaminen kannattaa Terveysjalostus on tehokas tapa parantaa lypsylehmien terveyttä ja samalla lisätä maidontuotantoa. Terveysjalostuksella voidaan vähentää sairauksien riskiä ja parantaa eläinten hyvinvointia, mikä johtaa terveempiin ja tuottavampiin eläimiin.

Hyödyntämällä terveysjalostusta lypsylehmillä voit saada monia etuja.

Ensinnäkin terveemmät eläimet tarkoittavat vähemmän sairauksia, mikä vähentää kustannuksia ja lisää tuottavuutta. Toiseksi terveet ja hyvinvoivat eläimet tuottavat enemmän ja parempilaatuista maitoa, mikä näkyy taloudellisessa tuloksessa. Terveet eläimet ovat myös ympäristön kannalta tehokkaampia.

Sonnien ja lehmien valinnassa kannattaa siis kiinnittää huomiota myös ter-

veys- ja hyvinvointiominaisuuksiin. Faba tarjoaa kattavan valikoiman lypsyrotujen jalostusarvoja kaikille tuotosseurantaan kuuluville karjoille. Terveyden ja kestävyyden perinnöllistä tasoa voidaan parantaa utareterveys-, poikima-, syntymä-, kestävyys-, muut hoidot ja sorkkaterveysindeksien avulla. Näistä ominaisuuksista on myös genomitestaus tarjolla, jolloin jalostusarvot saadaan jo vasikoille.

Terveysominaisuuksilla on vahva painotus myös kokonaisjalostusarvossa NTM:ssä. Tämä takaa etenemisen yhtä aikaa sekä tuotoksessa että terveysominaisuuksissa. Jos haluat optimoida lypsylehmiesi terveyden ja tuottavuuden, ala hyödyntämään terveysjalostusta jo tänään!

VR Bertil (VR Boreal x VR Elektro) on sonni, jossa yhdistyvät maitokilot, pitoisuudet ja hyvät terveysominaisuudet. Taloudellisesti järkevä valinta. Kaseiinit AB A1A2.

VikingGeneticsin sonnit ovat terveysominaisuuksiltaan kansainvälistä huippua!

VJ Nicas (VJ Nibiru x VJ Hitman) on erittäin tasainen maitosonni, jonka kaikista terveysominaisuuksista kannattaa huomata hyvä utareterveys ja erinomainen muut hoidot -indeksi. Kaseiinit BB A2A2.

4 — FABA

DigiHelmen avulla saat selville karjasi hedelmällisyystilanteen.

Missä asioissa on onnistuttu? Mistä löytyy kehittämistä? DigiHelmen ja Faban hedelmällisyysasiantuntijan avulla asetat ja saavutat tavoitteesi.

DigiHelmi löytyy Minun Maatilastani: minunmaatilani.fi/faba-digihelmi/

Kuka: Antti Kumpula, eläinaineksen asiantuntija ja asiakkuusvastaava Ikä: 29 Asuinpaikka: Kärsämäki Mistä ei tunneta: Omistaa järjestelmäkameran ja on harrastanut luontokuvausta yli 10 vuotta.

ASIANTUNTIJA TÖISSÄ

”Parasta työssä on tilallisten kanssa yhdessä koetut onnistumiset” Kuusamosta kotoisin olevaa Anttia lehmät ja niiden jalostus on kiinnostanut aina. Hänen vanhemmillaan on edelleen lypsykarjatila ja Antti kertoo olleensa mukana navetalla kärryikäisestä asti.

Kiinnostus perinnöllisyyteen heräsi lukiossa, joten sitä seuranneet agrologiopinnot olivat luonteva valinta. Opiskelu vahvisti kiinnostusta jalostukseen ja Antti suorittikin lisäksi maisteriopinnot Helsingin yliopistossa. Ura Faballa alkoi kesätöissä ja kiireapuna Tikkurilan toimistolla, jonka jälkeen avautui sopivasti paikka eläinaineksen asiantuntijana Pohjois-Pohjanmaalla.

Eläinaineksen asiantuntijan työpäivät vaihtelevat, mutta tyypillisesti päivään kuuluu tilakäyntejä ja toimistotöitä.

Tilalla esimeriksi käydään yhdessä läpi eläimet, jonka jälkeen jalostussuunnitelma viimeistellään kotitoimistolla. Samalla tehdään tarvike- ja annostilauksia sekä hoidetaan eläinkauppaan kuuluvia tehtäviä.

Vaikka kaikki työtehtävät ovat tärkeitä, suosikkihommikseen Antti mainitsee jalostussuunnitelmien tekemisen sekä

siihen liittyvät sonnivalinnat ja paritusten tekemisen. ”Jalostus- ja sonniarvosteluita tulee seurattua tarkkaan”, Antti toteaa. Useimmat asiakkaat antavat tarkempiin valintoihin vapaat kädet, kun isoimmat tavoitteet on käyty ensin yhdessä läpi. ”Parasta työssä on tilallisten kanssa koetut onnistumiset, kuten hienot lehmät navetalla tai vaikkapa vain vasikan hyvät genomiarvot. Myös VikingGeneticsin sonni- ja hieho-ostot tuntuvat palkitsevilta, kun näkee, että on menty oikeaan suuntaan”, Antti kertoo.

Työssään Antti on huomannut tilojen toiminnan muuttuvan yhä enemmän isommaksi yritystoiminnaksi. Samalla suunnitelmallisuuden merkitys on kasvanut. ”SimHerdBeef ja eläinvirtaennuste ovat hyviä apuvälineitä suunnitelmallisuuden parantamisessa”, hän vinkkaa.

Vapaa-ajallaan Antti tykkää liikkua paljon luonnossa. Kesäisin hän reissaa ja retkeilee ympäri Suomea. Arjessa video­ pelien pelaaminen ja sarjojen katselu toimivat rentoutumiskeinoina.

3x vinkit

1. Luotettavaa tietoa testaamalla Genomitestaus antaa paljon luotettavaa dataa eläinten perimästä ja auttaa jalostusvalinnassa. Testaamisella voidaan parantaa tehokkaammin etenkin matalien perinnöllisyysasteiden ominaisuuksia, kuten terveyttä ja hedelmällisyyttä.

Kannattaa muistaa, että genomitestauksella saadaan myös selville, kantavatko eläimet jotain tiedossa olevaa perinnöllistä sairautta.

2. Rakenne­ arvostelusta apua suunnitteluun Rakennearvostelu on yhä tärkeä osa jalostusta, vaikka karja olisi genomitestattu. Arvostelemalla voidaan konkreettisesti mitata, miltä lehmät näyttävät.

Rakennearvostelu on myös oiva apu jalostussuunnittelussa, kun ei tarvitse muistaa jokaisen lehmän ominaisuuksia ulkoa. Tällöin rakenteen ongelmakohtiin on helppo puuttua ja voidaan seurata, miten karjan rakenne kehittyy. Kun rakenne on kunnossa, karja on kestävä ja helppohoitoinen. Rakenne korostuu etenkin robottinavetoissa, utareitten ja vetimien tulee olla robottikelpoisia.

3. Jalostus­ suunnittelulla kohti tavoitteita Jalostus on pitkäjänteistä työtä, jossa muutokset eivät tapahdu yhdessä yössä.

Säännöllisten jalostussuunnittelukäyntien avulla seuraamme ja päivitämme tilakohtaisia tavoitteita. Suunnitelmassa otamme nämä tavoitteet huomioon niin sonni- kuin emävalinnassa. Samalla hyödynnämme kaikkea eläimistä kerättyä tietoa. Nykyään jalostussuunnittelussa voimme käyttää hyödyksemme myös eläinvirtaennustetta sekä SimHerdBeef -laskelmaa. Jalostussuunnitelmaan kuuluu sukusiitoksen seuraaminen ja sen pitäminen riittävän alhaisena – tällä on suora vaikutus eläinten terveyteen ja hyvinvointiin.

FABA — 5

3 X TIENAA TERVEYDELLÄ

1. Kartoita taloustilanne SimHerd -laskelman avulla saadaan selville karjan terveyden ja hyvinvoinnin ongelmakohdat ja katetuottopotentiaali. Laskelman avulla nähdään, mitä asioita kohentamalla on mahdollista kasvattaa katetuottoa. Kun eläimet pysyvät terveinä, ne tuottavat paremmin ja samalla vältytään myös ylimääräisiltä kustannuksilta.

2.

Hedelmällisyys kuntoon Säännöllisillä hedelmällisyyskäynneillä tyhjät lehmät ja hoitoa tarvitsevat saadaan ajoissa kiinni.

Näin poikimaväli ei pitene turhaan.

Poikimaväliä lyhentämällä saadaan lehmien tuotosta nostettua ja lehmien pienen maidon päivät jäävät vähäisemmiksi. Parhaaseen tuotokseen päästään noin vuoden poikimavälillä.

3. Paranna sorkkaterveyttä Kosteat olosuhteet, ongelmat lannanpoistossa, liukkaat ritilät ja teräväreunaiset palkit altistavat sorkkasairauksille. Olosuhteiden korjaamisella on mahdollista sekä ennaltaehkäistä sorkkasairauksia että parantaa jo syntyneitä ongelmia. Lattioiden parantamisella urituksella tai palkkien vaihdolla ja sorkkakylpyjen käyttöönotolla voidaan parantaa sorkkien hyvinvointia.

Teksti: tuotepäällikkö Anna Oksa-Pulliainen, Faba Koko juttu ja lisää vinkkejä: Nauta-lehti 1/2023

6 — FABA

Ennakoi ja torju taudit – helpota näytteenottoa apukäsillä Bioturvallisuuden parantamisen tavoitteena on minimoida taudinaiheuttajien pääsy tilalle ja siten estää tautien puhkeaminen. Tällä tavoin parannetaan eläinten terveyttä, hyvinvointia ja elintarvikkeiden laatua. Terveet eläimet ovat tuottavampia ja taudeilta suojautuminen parantaa myös tilan taloutta.

FabaBioturva-palvelu on työkalu tauteja vastaan taisteluun. Palveluun kuuluu ulkoisten ja sisäisten tautisuojausriskien selvittäminen sekä toimenpide-ehdotukset riskien pienentämiseen.

Palvelu sisältää navettakäynnin ja BioCheck. Ugent -kartoituksen, jonka avulla edellä mainitut riskikohdat selvitetään. Asiantuntija valitsee yhdessä tilan kanssa 1–2 merkittävintä riskikohdetta, joiden korjaamiseksi laaditaan toimenpide-ehdotukset. Faban bioturva-asiantuntijat löytyvät verkkosivuilta Yhteystiedot -kohdasta.

Faban seminologeilta saa apua myös erilaisten näytteiden ottamisessa.

Seminologit ottavat sekä omavalvontaan kuuluvia että saneerausnäytteitä.

Näytteenotossa toimitaan tilan toiveiden mukaisesti ja saneerauskäynnillä toimitaan eläinlääkäreiden ohjeistusta noudattaen. Näytteenotossa noudatetaan aina ETT:n ohjeita. Seminologit hoitavat tarvittaessa näytteenoton, pussituksen sekä pitävät kirjaa eläinlistasta. Suojavarusteet ja niiden tarve käydään läpi aina tapauskohtaisesti.

Näytteenotto on osa FabaAPU-palveluita. Näytteenottopalvelun voi tilata omasta päivystysnumerosta. Tilaus kannattaa tehdä hyvissä ajoin, muutamaa päivää ennen toivottua ajankohtaa. Palvelun hinnan löydät Faban kotisivuilta (katso FabaAPU-palvelun hinnoittelu).

TARVIKKEET AVUKSESI

Dia Stop Täydennysrehu vasikoille tukemaan neste- ja elektrolyyttitasapainoa.

Hinta 37,50 € (alv 0 %)

Milka energialiuos 10 kg Täydentämään perusrehuja ja parantamaan maittavuutta.

Hinta 27,00 € (alv 0 %)

SertiLife -ruuat Kotimaiset SertiLife täysravinnot kissoille ja koirille.

Hinnat alk. 23 € (alv 0 %)

8x

uutuudet Tarvikkeita monipuolisesti faba.fi Dairymac Superthaw -lämpöhaude Kätevä lämpöhaude siemenolkien sulatukseen.

Hinta 279 € (alv 0 %)

ESTROTECT-tarrat Osoittamaan seisovan kiiman ajankohtaa.

Sis. viisi tarraa.

Hinta 69,00 € (alv 0 %)

Ferrimax -pötsimagneetti Erittäin vahva magneetti metallinpalojen keräämiseen.

Hinta 5,50 € (alv 0 %

Ferrimax -pötsimagneetin asetin Helppokäyttöinen asetin Ferrimax -magneeteille.

Hinta 24,90 € (alv 0 %)

Siementäjäntakki Vedenkestävä, kevyt, taskullinen takki. Käy mm. siemennykseen.

Hinta 35,90 € (alv 0 %)

FABA — 7

”Tämä paikka on meillä vain lainassa” 8 — FABA

Tila: Lindö Gård, Tenhola Omistajat: Jan ja Albert de la Chapelle Lypsäviä n. 190, holsteinkarja

TILAN ELÄMÄÄ

Raaseporin Tenholan Lindön kartano on ollut de la Chapellen suvun hallussa yli 200 vuotta.

Sukupolvenvaihdos Jan de la Chapellelta Albert-pojalle on vaiheittain etenemässä. Nuori Albert ajattelee, että hänelle tuleva tila on vain lainassa ja hänen tehtävänään on siirtää tila hyvässä kunnossa seuraavalle polvelle.

Teksti ja kuvat: Lassi Lähteenmäki

Lindön komea kartano on Tenholan kirkolta Bromarviin johtavan tien varressa, Lindönlahden ja Gretarbynlahden välisellä kannaksella.

Maisema on kauniisti kumpuilevaa ja vesistöt rikastuttavat näkymää. Tammimetsät ja lehtevät jalopuut kertovat alueen pitkästä kulttuurihistoriasta.

Lindö on 1500-luvulta periytyvä rälssisäteri, johon on myöhemmin liitetty useita tiloja, mm. keskiaikaiTilanpito on Lindössä siirtymässä Janilta Albertille vaiheittain.

u

FABA — 9

Lindön holsteinit saavat syödä rehua kaiken aikaa.

nen Gretarbyn ratsutila. Kartanon päärakennus rakennettiin useassa vaiheessa. Vanhimmat osat valmistuivat ilmeisesti 1820-luvulla. Toinen kerros rakennettiin myöhemmin.

Lindön rälssin tunnetuin haltija on 1600-luvun alkupuolen valtakunnankansleri Axel ­Oxenstierna.

Näissä historiallisissa maisemissa de la Chapellen suku on viljellyt peltoja, hoitanut metsiä ja metsästänyt riistaa vuodesta 1816 alkaen.

Polvelta polvelle Albert de la Chapelle oivalsi jo pikkupoikana, että hän tulee jatkamaan tilanpitoa Lindön kartanossa.

Hän opiskeli kauppatieteitä, vapaa-ajat hän on viettänyt kartanon mailla.

Chapellen mielestä Lindön tilan pyörittämisessä on paljon sellaista, missä on hyötyä kaupallisesta koulutustaustasta. Lindön omistamilla mailla on esimerkiksi paljon vanhoja kunnostettuja asuntoja, joita vuokrataan halukkaille. Tilalla on myös pienimuotista opastettua metsästystoimintaa.

Vuosi sitten Albert valmistui kauppatieteen 10 — FABA

maisteriksi ja samaan aikaan kotitilan yksi ukrainalainen työntekijä joutui rintamalle Venäjän hyökkäyssodan takia.

Albert riensi kotitilalle töihin ja uusi elämänvaihe alkoi nopeasti tutuissa maisemissa. Iso muutos elämään oli sekin, että Albertin esikoinen syntyi tänä keväänä.

Jan ja Albert de la Chapelle tulevat hyvin juttuun keskenään. Isä-Jan tuntee tilan moninaiset työt ja hän tietää lypsylehmistä paljon. Tieto siirtyy seuraavalle polvelle sujuvasti.

Jan ja Albert ovat Lindön maatalousyhtymän osakkaat. Vaiheittain tila on siirtymässä Albertin harteille.

– Päätökset tehdään yhdessä, vahvistaa Albert.

Lehmät pysyvät, aurinkosähköä tulee lisää Isoja muutoksia sukupolvenvaihdoksessa tuskin tulee. Tilalla on liki 200 lypsävää lehmää ja niiden kanssa Albert myös jatkaa. Uusi kolmen robotin navetta valmistui vuosikymmen sitten ja sitä voidaan myöhemmin laajentaa neljän robotin

navetaksi, jos näin halutaan. Juuri nyt maatalouden kannattavuus ei Albertin mukaan näytä kovin hyvältä. Tilalla on töissä viisi ulkopuolista työntekijää.

Albert de la Chapelle on kiinnostunut erityisesti talouden hallinnasta. Tähän liittyy tänä keväänä navetan takaiselle pellolle asennetut 3600 aurinkopaneelia. Jo aiemmin vanhan navetan katolle asennettiin myös aurinkopaneeleja.

Lindön kartanolla on pohdittu myös biokaasuvoimalan rakentamista. Tilan väki on osallistunut seminaareihin ja laskenut voimalan kannattavuutta. Albertin mukaan Lindön tila on liian pieni omalle kaasuvoimalalle. Lisäksi voimalan pyörittäminen vie paljon aikaa päivittäin.

– Biokaasuvoimala voisi tulla kysymykseen, jos sen rakentamista tuettaisiin enemmän, Albert pohtii.

Lindön kartano vaihtoi omenat lehmiin Viime vuosisadalla Lindön kartano tunnettiin Suomen suurimpiin kuuluvasta omenatarhasta.

Noin 40-vuotinen omenahistoria päättyi 70-luvulla, jolloin tilalla alettiin keskittyä lypsylehmiin.

Tilan ayrshirekarja sai 70-luvulla uutta väriä, kun Jan de la Chapellen kummisedältä Skånesta

hankittiin friisiläisiä hiehoja, joita sitten risteytettiin omien nautojen kanssa. Jan mieltyi nopeasti näihin lihaksikkaisiin mustavalkoisiin tulokkaisiin.

– Iso lehmä pystyy syömään hyvin ja lypsämään enemmän, tiivistää Jan.

Uusi navetta nosti eläinten hyvinvointia Uutta, 10 vuotta sitten valmistunutta navettaa Jan de la Chapelle suunnitteli huolella ja euroja säästämättä. Lähtökohtana olivat eläinten hyvinvointi ja hyvät olosuhteet työntekijöille.

Poikimiskarsinasta tehtiin iso ja kestopedistä tuli paksun olkikerroksen takia miellyttävä. Makuuparret tehtiin myös riittävän isoiksi. Betoniritilälattia on osoittautunut hyväksi. Ruokintapöytä tehtiin sellaiseksi, että lehmien on siitä helppo syödä.

Kaikki lypsävät sijoitettiin samaan yhteen isoon ryhmään, jolloin yhden robotin mahdollinen häiriö ei tuottaisi suurta ongelmaa.

– Nämä ratkaisut maksavat nyt itsensä takaisin, kun eläimet pysyvät pidempään terveinä ja tuottavina, Jan de la Chapelle sanoo.

Tila on kolme kertaa palkittu satatonnarista,

u

Lindön kartanolla on lähes 200 lypsävää. Albert de la Chapelle on siirtymävaiheen jälkeen seuraava isäntä.

FABA — 11

Takana oleva rakennus on Lindön kolmen robotin navetta.

Lindön uudet aurinkokennot kytketään verkkoon lähiaikoina.

joten se osaltaan todistaa ratkaisujen toimivuuden.

Jalostuksessa suositaan ammattilaisia Lindön kartano käyttää säännöllisesti Faban palveluja ja tilan väki on näistä palveluista kiitollinen.

Jalostussuunnitelmat ja siemennykset saadaan Fabalta. Tilalla käytetään siemennyksissä VikingGeneticsin sonneja.

Faban eläinaineksen asiantuntija ja asiakkuusvastaava Heikki Kirjavainen on käynyt Lindöllä reilun vuoden ja hänen mielestään kartanon lehmät ovat kestäviä ja lypsävät hyvin.

– Kartanon ihmiset ovat asiantuntevia ja vuorovaikutus pelaa, kiittelee Kirjavainen.

Ennen Kirjavaista Lindössä pitkään käynyt Faban eläinaineksen asiantuntija Päivi Huhtinen antaa kiitosta siitä, että kun tilalla tehdään suunnitelmia esimerkiksi ruokinnasta, sitä myös noudatetaan.

Hyvä ruokinta on Huhtisen mukaan yksi iso tekijä sille, että tilan karjan keskituotos on ollut 12 — FABA

pitkään todella kova. Uudessa navetassa lehmät saavat ruokaa kaiken aikaa ja sitä Huhtinen myös kiittelee. Genomitestaukset on tilalla myös hiljattain aloitettu.

– Genomitestaus on halpa hinta sille, että saa geenikartan eläimestä, näkee hyvyydet ja heikkoudet ja näkee, mistä kannattaa jälkeläisiä ottaa, Päivi Huhtinen tiivistää.

Albert de la Chapelle haluaa kiittää Faban asiantuntijoita vuodesta toiseen hyvin tehdystä työstä.

Ympäristöä kunnioitetaan Lindön kartanolla ympäristö on ollut lähellä sydäntä. Koska kartano sijaitsee Salpausselän jatkeella, maa on läpäisevää ja valumia estetään pidättäytymällä kyntämisestä. Pellot pyritään myös pitämään mahdollisimman pitkään kasvipeitteisenä. Kartanon mailla kasvaa pääasiassa monivuotisia kasveja, lähinnä apilaa ja sinimailasta.

TILAN OPIT

Karjan terveys ja hyvinvointi edellä 1. Panosta hyvinvointiin

3. Suojaudu taudeilta

Eläinten hyvinvointi lisää tuotosta. Kun navetassa on riittävästi tilaa esimerkiksi poikimiskarsinassa ja makuuparsi on eläimelle miellyttävä, lehmät elävät ja tuottavat pidempään.

Eläintauteja vastaan kannattaa suojautua. Kun lisää omaa karjaa keinosiementämällä, eikä osta nautoja muilta tiloilta, tautiriski vähenee. Lindölle nautoja ei ole tuotu muilta tiloilta vuosikymmeniin.

2. Oikea lypsyväli Robottilypsy on hyväksi utareiden terveydelle.

Asemalla lehmiä lypsetään kaksi kertaa päivässä, robotilla lypsykertoja on päivässä 2,7 kertaa. Tiheämmässä lypsyssä utareet kestävät paremmin, eivätkä täyty liikaa.

Mocha-koira viihtyy Albertin kanssa uuden navetan edustalla

FABA — 13

Löydä piilevät sorkkaongelmat – tee lämpökamerakuvaus Teksti: Marja Eskelinen / Kuva: Faban arkisto

Faba on aloittanut sorkkien lämpökamerakuvauksen uutena, karjan sorkkasairauksia ennaltaehkäisevänä palveluna.

Lämpökameroita on testattu useissa karjoissa sekä Kuvaa Nautaa-hankkeessa. Kuvauksen on todettu olevan potentiaalinen apuväline sorkkasairauksien löytämisessä.

Kameran toiminta perustuu sorkkien lämpötilaerojen vertailuun. Tulehdukset nostavat sorkan ruununrajan lämpöä. Kameran avulla poikkeavat lämpötilat havaitaan ajoissa ja eläin voidaan ottaa sorkkahoitotelineeseen tarkastettavaksi ennen ontumisen alkamista. Ontuvan eläimen kohdalla nähdään usein jo muita muutoksia, jotka vaikuttavat eläimen tuotokseen. Ontuva eläin ei syö eikä juo tarpeeksi ja makaa normaalia enemmän lepuuttaen kipeää sorkkaa. Sorkkaongelmat heijastuvat myös eläinten kiimakäyttäytymiseen, mikä voi pidentää poikimaväliä.

Lämpökameralla ei voida diagnosoida sorkkasairauksia, mutta sen avulla voidaan löytää sorkkien ongelma-alueet.

14 — FABA

Sorkkien kuvaus sopii etenkin tiloille, joissa sorkkahoitoon otetaan aina tietty, vuorossa oleva eläinryhmä. Tällöin hoidettavien ryhmään saadaan mukaan myös ne eläimet, jotka kameran kuvien mukaan vaativat tilanteen tarkastamisen.

Lämpökamerakuvaus kannattaakin ajoittaa 1–4 päivää ennen sorkkahoitoa.

Kuvantamisen optimaalisin aika navetassa on rauhallisena päivänä, esimerkiksi ruokinnan yhteydessä, jolloin mahdollisimman moni eläin seisoo rauhassa ruokintapöydän ääressä. Tällöin eläinten sorkat saadaan kuvattua nopeasti ja helposti. Kuvantamista ei suositella tehtäväksi, kun navetalla on menossa jotain poikkeavaa, kuten eläinten siirtelyä.

Tällaisina päivinä eläimet ovat rauhattomia ja liikkuneet normaalia enemmän, jolloin jaloissa voi olla pintaruhjeita tai lämpörasitusta. Tämä näkyy kamerassa kohonneena lämpönä. Kesällä kuvaus suositellaan tekemään viileään aikaan, kuten aamulla.

Muista tarkistaa jäsenyytesi ja tehdä muutokset ajoissa!

Faballa on vaalivuosi – ota tärkeät päivämäärät talteen!

Teksti: Ulla-Mari Sundelin-Ryytty / kuva: Pixabay

Edustajisto on Faban ylin päättävä elin ja sinne valitaan neljän vuoden välein jäsenet päättämään osuuskunnan asioista. Ensi marraskuussa käydään vaalit, jossa osuuskunnan jäsenet valitsevat edustajistoon 28 uutta edustajaa vuosiksi 2024–2027.

Vaalien ehdokasasettelu tapahtuu syksyllä 15.9.–6.10.2023. Ehdokkaaksi voivat asettua kaikki vaalikelpoisuuden edellytykset täyttävät jäsenet. Ehdokasasettelussa voi aktiivisena listan kokoajana toimia kuka tahansa jäsen. Karjakerhot ovat myös aktiivisesti liikkeellä listoja muodostamassa.

Varsinainen äänestäminen tehdään netin välityksellä 7.–17.11.2023. Äänioikeutettuja vaalissa ovat kaikki osuuskunnan jäsenet, jotka ovat liittyneet jäseneksi viimeistään 31.7.2023 ja joiden jäsenyys on edelleen voimassa äänestyksen alkaessa. Hoida siis jäsenasiasi kuntoon esim. sukupolvenvaihdoksen tai muun tilan omistajamuutoksen jäljiltä. Tarkempaa tietoa vaaleista ja jäsenasioista saat verkkosivuiltamme

Faban vaalit – tärkeää juuri nyt!

Tietoa Faban vaaleista on jo nyt tarjolla osuuskunnan kotisivuilla faba.fi/fi/faba-osk/vaalit Ole aktiivinen ehdokasasettelussa! Varsinainen ehdokasasettelu on 15.9.-6.10.

Tarkista että jäsenyytesi on kunnossa! Jäsenyyden voi tarkistaa Faban kotisivujen kautta: faba.fi/fi/faba-osk/jasenyys/jasenyyden-tarkastaminen Tee mahdolliset jäsenyysmuutokset viimeistään 30.6.2023, jotta ne ehtivät osuusrekisteriin 31.7. mennessä.

FABA — 15

Jo 71 prosentilta lypsylehmistä tallennetaan sorkkahoitotiedot, kun ennen SorkkaMobiilin käyttöönottoa osuus oli 12 %.

ME VASTAAMME

Sorkkaterveys vaikuttaa tilan talouteen sekä eläinten hyvinvointiin Millaisia talousvaikutuksia sorkkaterveydellä on?

Ongelmat sorkkaterveydessä voivat aiheuttaa suuria tulonmenetyksiä ja kustannuksia. Sorkkasairas lehmä liikkuu ja syö vähemmän, sen kuntoluokka laskee, tuotos alenee ja hedelmällisyys heikkenee. Vain pieni osa sorkkasairauksien aiheuttamista kustannuksista johtuu lisätyöstä sekä eläinlääkäri- ja lääkintäkuluista. Suurin osa kustannuksista aiheutuu ns. piilokuluista: heikentyneestä hedelmällisyydestä, ennenaikaisista poistoista ja alentuneesta tuotoksesta.

Sorkkasairauksien tapauskohtainen kustannus vaihtelee sairauden mukaan noin 50 eurosta useisiin satoihin euroihin. On arvioitu, että sadan lehmän karjassa 30 ontuvan lehmän hoitaminen aiheuttaa 9000 euron tappiot vuodessa.

Voinko saada selville, kuinka paljon tulonmenetyksiä omassa karjassani sorkkasairauksista aiheutuu?

Bisnes+:ssa Minun Maatilani etusivulla on mittari, josta tätä voi seurata. Sorkkaterveyden tulonmenetysmittari kuvaa sorkkaterveydestä aiheutuneita tulonmenetyksiä lehmää kohti edellisten 12 kuukauden aikana. Mittari kertoo koko karjassa sorkkaterveydestä aiheutuneet tulonmenetykset jaettuna keskilehmäluvulla.

Suuntaa antava luku perustuu arvioon eri sorkkasairauksista aiheutuneista tulonmenetyksistä.

Mittariin voi asettaa omat raja-arvot ja mittarin väriä seuraamalla saa nopeasti käsityksen koko karjan tilanteesta. Maksuttoman mittarin toimiminen edellyttää, että sorkkahoitotiedot on tallennettu.

Miten sorkkaterveys vaikuttaa eläinten hyvinvointiin?

Merkittävällä tavalla. Huonosti hoidetut sorkat ja erilaiset sorkkasairaudet aiheuttavat epämukavuutta ja kipua. Ne voivat johtaa laajempiin ongelmiin liikkumisen hankaloituessa. Sorkkien hoitaminen ja kunnossapito on tärkeä osa lehmien hyvinvointia. Säännöllinen sorkkahoito ennaltaehkäisee ongelmia ja edistää lehmien terveyttä.

16 — FABA

Miten voin tallentaa sorkkahoitotiedot?

Tähän on useampi vaihtoehto. Jos sorkkahoitajallasi on käytössä SorkkaMobiili, tallentaa hän sorkkahoitotiedot suoraan hoitotilanteessa. Jos hoidat sorkkia itse, voit hankkia SorkkaMobiilin omaan käyttöösi Minun Maatilani Faba-valikosta.

Sorkkahoitotietojen tallennus onnistuu myös Minun Maatilani Hoidot -osiossa tai Nasevan kautta. Tallennettujen sorkkahoitotietojen määrä ja osuus lypsylehmistä, joilta tiedot tallennetaan, on kasvanut merkittävästi 10 vuoden aikana.

Nyt jo 71 prosentilta lypsylehmistä tallennetaan sorkkahoitotiedot, kun ennen SorkkaMobiilin käyttöönottoa osuus oli 12 %.

Mitä hyötyä sorkkahoitotietojen tallentamisesta on?

Sorkkahoitotietojen tallentamisesta on monenlaista hyötyä. Vanha viisaus kuuluu: Mitä mittaat, sitä voit kehittää. Hoitotietojen tallennus mahdollistaa sorkkaterveyden tehokkaan seurannan ja siihen reagoinnin karja- ja eläintasolla sekä sorkkahoitojen oikea-aikaisen toteuttamisen.

Sorkkahoitotietojen tallennus mahdollistaa myös sorkkaterveyden jalostusarvojen laskemisen ja siten sorkkaterveyden parantamisen jalostuksen keinoin. Yhdellä tallennuksella sorkkahoitotiedot päätyvät:

• Minun Maatilaani eläinkorteille ja muokattaviin raportteihin • Faba SorkkaModuuliin • FabaMAPPIin • Nasevaan • Jalostusarvojen laskentaan

Mistä voin tarkastella karjani sorkkaterveystilannetta?

Faban SorkkaModuulilla voit seurata karjasi sorkkaterveystilannetta helposti ja monipuolisesti. Voit seurata koko karjan tai yksitäisen eläimen sorkkaterveyden kehittymistä. Voit myös verrata oman karjasi tilannetta koko maan keskiarvoihin. Mukana on suunnittelutyökalu sorkkahoidettavien eläinten valitsemiseksi seuraavalle hoitokerralle. SorkkaModuuli kokoaa eri sovelluksilla tallennetut sorkkahoitotiedot, on tallentaja sitten sorkkahoitaja, eläinlääkäri tai karjanomistaja itse.

Karjani sorkkaterveystilanteessa on parantamisen varaa. Miten löydän tekijät, jotka heikentävät karjani sorkkaterveyttä?

Sorkkaterveyden ongelmia ja ratkaisuja voidaan kartoittaa Emovetin Tilavet-terveydenhuoltokäynnin yhteydessä. Käynnillä käydään läpi kaikki taloudellisesti tärkeimmät osa-alueet karjan terveydestä ja olosuhteista, joihin myös sorkkaterveys sisältyy. Tilavetillä saadaan kokonaiskäsitys karjan terveystilanteesta ja sen kehittymisestä, löydetään tuotantoa rajoittavat terveystekijät, etsitään keinoja ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon ja laaditaan kehitysehdotukset. Emovetin eläinlääkärin voi myös pyytää tilalle selvittämään ja ratkaisemaan nimenomaan sorkkaterveyden ongelmia. Näihin palveluihin voidaan käyttää Neuvo-rahaa.

Minkälainen Suomen sorkkaterveystilanne on?

Tallennetuista sorkkahoitotiedoista selviää, että yleisimmät sorkkasairaudet Suomessa ovat valkoviivan repeämä (11,3 % sorkkahoidetuista eläimistä), kantasyöpymä (7,8 %) ja vertymät anturassa (7,6 %). Suuria muutoksia sairauksien esiintyvyydessä ei ole viime vuosina tapahtunut. Vakavat tarttuvat sorkkasairaudet eivät ole tilastojen mukaan valtakunnan tasolla viime vuosina lisääntyneet, vaikka niitä karjoissa esiintyykin.

Punaisilla roduilla lähes kaikkia sorkkasairauksia esiintyy vähemmän kuin holsteinilla. Sorkkaterveyden tilannetta valtakunnan tasolla voi seurata SorkkaModuulista ja verrata siihen myös oman karjan tilannetta. Myös Faban kotisivulla julkaistaan vuosittain sorkkaterveystilasto: faba.fi/fi/karjan-hyvinvointi/terveys/sorkkaterveys Lisätietoja Faban sorkkaterveyteen liittyvistä palveluista saat asiakkuusvastaavaltasi!

Vastaukset koosti Faban sovellus- ja tuotepäällikkö Elina Paakala.

NÄKÖKULMA

Terveet sorkat kannattelevat tuottavaa lehmää Suunnitelmallinen jalostus, sopivat olosuhteet, tasapainoinen ruokinta, makuumukavuus sekä oikea-aikainen sorkkahoito ovat hyvän sorkkaterveyden perusta.

Ontuminen on yksi yleisimpiä terveydellisiä haasteita lypsylehmillä. Se viestii kivusta ja on todellinen hyvinvointiongelma. Saaliseläimenä lehmä pyrkii piilottamaan kipunsa mahdollisimman kauan. Ontuvan eläimen on vaikea mennä makuulle ja nousta ylös. Siksi se usein seisoo tai makaa enemmän kuin lajitoverinsa ja käy harvemmin syömässä ja lypsyllä. Tuotos vähenee.

Onkin opeteltava tunnistamaan ontuvat eläimet varhain.

Nopea hoito johtaa nopeampaan paranemiseen. Tilan kannattaa hankkia oma sorkkateline sairassorkkahoitoa varten.

Tasapainoinen ruokinta, makuumukavuus sekä oikeaaikainen sorkkahoito ovat hyvän sorkkaterveyden perusta.

Sorkkasairauksia on monia, mutta ne voidaan karkeasti jakaa tarttuviin sorkkasairauksiin ja sorkka­ sarveisen vaurioihin. Varsinkin sorkkasarveisen vauriot, kuten valkoviivan repeämät ja anturahaavaumat jättävät pysyviä muutoksia sorkan rakenteeseen ja uusivat helposti. Tällaiset lehmät tarvitsevat tihennettyä sorkkahoitoa, ja ne voidaan silti joutua poistamaan karjasta ennenaikaisesti. Turha seisoskelu ja liukkaus altistavat sorkkasarveisen vaurioille. Tarttuvista sorkkasairauksista tutuimmat ovat ajotulehdus ja sorkka-alueen ihotulehdus eli DD. Ne voivat kulkeutua karjaan eläinostojen mukana, joten ETT:n terveystodistusten käyttö on ehdottoman tärkeää. Suurimmat riskit tarttuvien sorkkasairauksien suhteen ovat kuitenkin navettaolosuhteissa. Huono ilmavaihto, kosteus ja lantaisuus ärsyttävät ihoa ja kaikenlainen stressi vähentää vastustuskykyä.

Sorkkaterveyden merkityksen voi tiivistää yhteen lauseeseen: Terveet sorkat kannattelevat tuottavaa lehmää!

Hertta Pirkkalainen Tuotantoeläinten erikoiseläinlääkäri Asiantuntijaeläinlääkäri Eläinten terveys ETT ry

FABA — 17

ME KEHITÄMME

Pienistä puroista isoihin virtoihin Kaikissa karjan kehittämiseen liittyvissä asioissa pätee se, että ensin on tiedettävä, missä mennään ja vasta sen jälkeen voidaan sanoa, missä on korjattavaa.

Teksti: Anna Oksa-Pulliainen / kuva: Faban arkisto

Terveydenhuoltosuunnitelma on keino löytää karjan terveyden sudenkuopat ja tasoittaa ne. Omien silmien tottuessa helposti tuttuihin ympyröihin, tarjoaa eläinlääkäri ulkopuolisen ja objektiivisen katseen asioiden havainnointiin.

Terveydenhuoltosuunnitelmassa käydään kattavasti läpi koko karja. Tähän kuuluvat utare-, sorkka- ja vasikkaterveys, hedelmällisyys, ruokinta ja bioturvallisuus. Kattavien tietojen ja navettakäynnin sekä karjanomistajan kanssa käydyn keskustelun kautta muodostuu kokonaiskuva karjan tilanteesta. Terveydenhuoltosuunnitelmaan kirjataan asiat, joissa on onnistuttu ja ne, jotka tarvitsevat kohennusta. Suunnitelmaan tehdään myös toimenpide-ehdotukset tuotannon rajoittajien poistamiseksi ja ylimääräisten kustannusten minimoimiseksi. Terveydenhuoltosuunnitelmasta löytyy siten kaikki ne asiat, jotka jokaisen menestyvän karjanomistajan pitäisi haluta tietää karjastaan.

Terveydenhuoltosuunnitelma ei ole rutiininomainen, vuosittain tehtävä suunnitelma, vaan siitä on aidosti hyötyä.

Kun asiantuntijan saa tilalleen, kannattaa tilanne hyödyntää mahdollisimman hyvin. Suunnitelmaa ei myöskään tule jättää pöytälaatikkoon pölyttymään, vaan eläinlääkärin kirjaamia toimenpiteitä kannattaa ryhtyä reippaasti toteuttamaan. Kaikkea ei ole tarkoituskaan saada kerralla kuntoon, vaan liikkeelle lähdetään muutamasta tärkeimmästä asiasta. Kuinka paljon terveysongelmien ennaltaehkäisyllä ja korjaamisella voi saavuttaa taloudellista hyötyä?

Utareterveys Tutkimukset osoittavat, että maidon solupitoisuuden noustessa yli 100 000:n, laskee lehmäkohtainen maitotuotos 2–10 % solupitoisuuden mukaan. Utaretulehdukset aiheuttavat myös lääke-, hoito- ja työkuluja. Meijeriin kelpaamaton maito aiheuttaa omalta osaltaan tulonmenetyksen. Jos 18 — FABA

oletetaan, että kesällä kolmen kuukauden ajaksi nousee karjan keskimääräinen solupitoisuus 200 000:een, tarkoittaa se keskimäärin 10 000 kg lypsävän 150 lehmän karjassa reilun 13 000 maitokilon menetystä. Maidon hinnan ollessa 0,52 €/l, on kyseessä noin 7000 euron tulonmenetys.

Sorkkaterveys Sorkkaterveydessä tulonmenetykset tulevat pääasiassa epäsuorista tulonmenetyksistä. Kipeät sorkat eivät innosta lehmiä liikkumaan syömään ja lypsylle. Lisäksi sorkkaongelmista kärsii myös hedelmällisyys ja kiimantarkkailu vaikeutuu. Tulonmenetysten lisäksi sorkkaongelmat aiheuttavat jonkun verran ylimääräisiä hoitokuluja. Esimerkiksi valkoviivan repeämää on noin 11 prosentilla lehmistä ja yhden tapauksen kustannuksiksi on arvioitu 221–590 € vakavuudesta riippuen eli keskimäärin 406 €/tapaus. Näillä tiedoilla laskettuna pelkkä valkoviivan repeämä aiheuttaisi 150 lehmän karjassa vajaan 7000 euron edestä kuluja ja tulonmenetyksiä.

Vasikkaterveys Vasikkana luodaan pohja hyvälle lypsylehmälle tai pilataan se. Vasikkana sairastettu ripuli alentaa ensikkotuotosta 350 kiloa ja vasikan kuollessa, menetetään geneettisesti mahdollisesti hyvää eläinainesta. Lisäksi uusi vasikka on saatava tilalle. Jos 150 lehmän karjassa puolet uudistusvasikoista sairastaa ripulin, alentaa se laskennallisesti ensikkotuotoksia yhteensä 6563 kg eli noin 3400 €.

Hedelmällisyys Poikimaväliä lyhentämällä saadaan lehmien tuotosta nostettua, koska tällöin lehmien pienen maitomäärän päivät jäävät vähäisemmiksi. Tutkimuksissa on selvitetty, että parhaaseen tuotokseen päästään noin vuoden poikimavälillä.

Tuotosseurantakarjojen keskimääräinen poikimaväli oli 403 pv, jolloin poikimaväli on noin 28 pv yli optimin. Tällainen poikimaväli tarkoittaa 150 lehmän karjassa reilun 10 000 euron edestä ylimääräisiä ylläpitokuluja.

Optimaalinen hiehojen poikimaikä on noin 24 kuukautta. Tämän ikäisenä poikineet hiehot lypsävät todennäköisesti paremmin ja niiden elinikäistuotos on korkeampi kuin muun ikäisenä poikineilla. Kannattaa kuitenkin muistaa, että tuotosseurannan mukaan 22–23 kuukauden ikäisenä poikineilla oli vielä korkeampi tuotos. Liian nuori poikimaikä voi kuitenkin johtaa poikimisongelmiin, joten sitä ei sen vuoksi suositella. Jos hiehot poikivat 26 kuukauden ikäisinä, niitä on periaatteessa kasvatettu turhaan 60 vuorokautta. Kustannuksia kasvatuksesta tulee tällöin 132 euroa/ hieho, mikä 150 lehmän karjassa 25 % uudistusprosentilla tarkoittaa 5000 euron suuruisia turhia vuosikuluja.

Ruokinta Ruoka on perustarpeita ja ruokinnan on oltava kunnossa vasikasta lehmään. Lehmä ei voi päästä huipputuotoksiin, jos ruokinta ei ole optimaalinen. Ruokinnassa on myös hyvä muistaa, että se toteutettava taloudellisesti järkevällä tavalla. Säilörehun tulisi olla parasta mahdollista. Lisäksi rehusta teetetään analyysit ja rehua täydennetään mahdollisten puutosten osalta. Tutkimusten mukaan piilevää ketoosia esiintyy 20–50 % lehmistä. Ketoosi laskee päivätuotosta 1,5–3 kg/vrk, heikentää munasolujen laatua sekä valkosolujen toimintaa ja immuunipuolustusta. Jos 150

Utaretulehdukset aiheuttavat sekä tulonmenetyksiä että ylimääräisiä kustannuksia.

lehmän karjasta 53 lehmää sairastuu ketoosiin, on parin viikon ajalta menetetty tuotos noin 2226 kiloa. Euroissa tämä tarkoittaa reilun 1160 euron saamatta jäänyttä tuloa.

Bioturva eli tautisuojaus Tautien pääsyn estäminen tilalle on ensiarvoisen tärkeää.

Yhtä tärkeää on huolehtia, että taudin päästyä tilalle, voidaan tilannetta hallita siten, ettei tauti leviä koko karjaan.

Tautien aiheuttamat kulut ja tulonmenetyksen vaihtelevat tautien mukaan, salmonellan ollessa yksi pahimmista.

Yhden robotin tilalla salmonellan saneerauskustannukset voivat olla 80 000–100 000 euroa.

Pienistä puroista kasvaa iso virta! Tämä pätee myös huonosti hoidettuun lypsylehmien terveyteen ja sen seurauksena syntyviin tulonmenetyksiin ja ylimääräisiin kuluihin. Lehmien terveys ja hyvinvointi eivät ole mitätön asia talouden kannalta, joten siihen kannattaa kiinnittää huomiota!

FABA — 19

TERVEHDYS OSUUSKUNNALTASI

On kiitoksen aika Kiinnostava ja monipuolinen aikakausi Faban toimitusjohtajana on päättymässä siirtyessäni eläkkeelle.

Työni on ollut rikasta ja se on sisältänyt isoja muutoksia toimintaympäristössä. Olen saanut tutustua mielenkiintoisiin ihmisiin Suomessa ja kansainvälisesti. Takana on fuusioita, yrityskauppoja, toimintatapojen kehitystä, kansainvälistymistä ja etenkin jalostuksen valtavan kehityksen vuosikymmen. Genominen jalostus muutti ja tehosti voimakkaasti jalostusta. VikingGenetics-yhteistyön ja genomisen jalostuksen kehitys näkyy erinomaisena eläinaineksena suomalaisilla karjatiloilla. Nyt myös lihakarjatuotannossa genomisen jalostuksen lanseeraus on aloitettu.

Faban painopisteenä on aina ollut asiakasomistajat ja heidän tarpeensa. Osuuskunnan tehtävä on tukea jäsenyrittäjien omaa liiketoimintaa ja sen kehittämistä.

Arvojemme mukaisesti olemme halunneet olla rohkeita edelläkävijöitä, luotettavia asiantuntijoita sekä jäsenasiakkaidemme aktiivinen arjen kumppani.

Edelläkävijänä Faba toi Suomen markkinoille ensimmäisenä sukupuolilajitellun ja genomitestatun siemenen sekä ProCROSS-kolmirotuohjelman. Digitaalisissa ratkaisuissa olemme ehdottomasti alan huippua.

Faba on nyt hyvin erilainen yritys kuin 14 vuotta sitten. Kehitykseen on vaikuttanut jäsenomistajien tarpeiden muutokset. Tarpeet kehittyvät edelleen ja tämä takaa, että Faban kehitys jatkuu vauhdikkaana.

Isoja mahdollisuuksia on aina tulossa, kuten tekoälyn hyödyntäminen ja vastuullisuusajattelun kasvu.

Fabalaiset ovat sitoutuneita ja innostuneita sekä tekevät työtä sydämestään jäsenomistajiemme tuottavuuden parantamiseksi.

Kiitos yhteisistä vuosista ja menestystä eteenpäin!

Antti Latva-Rasku

Faban uutena toimitusjohtajana aloittaa 1.8. alkaen Ilkka Pohjamo.

20 — FABA

TULE MUKAAN!

x3 5.–8.7.

OKRA Maatalousnäyttely Faba on mukana yhdellä kesän suurimmista maatalous­näyttelyistä. Tule jututtamaan asiantuntijoitamme ja tutustumaan monipuoliseen tuotevalikoimaamme! Nähdään Oripäässä!

23.8.

Lehmät Livenä Lehmät Livenä -tapahtumassa päästään tutustumaan länsisuomalaisiin huipputason lypsykarja- ja emolehmätiloihin! Tarkemmat tiedot tapahtumasta ja tiloista Faban verkkosivuilta: faba.fi/fi/ajankohtaista

30.8.

Suomenkarjatapaaminen Tule mukaan Suomenkarjatapaamiseen! Päivää vietetään tällä kertaa Kaakkois-Suomessa ja ohjelmaan kuuluu muun muassa tilavierailu Kirpun tilalle Miehikkälään.

Kantakirjasta genomiaikaan – suomalainen lypsykarjanjalostus 125 vuotta Kirja suomalaisesta lypsykarjanjalostuksesta ja sen kehityksestä varhaisista vaiheista nykypäivään.

Teoksessa kuvataan yleistajuisesti genomiikan teoreettista taustaa ja sen soveltamista lypsykarjajalostukseen.

Kirjassa käydään läpi myös lypsykarjatalouden nykytilaa ja tulevaisuuden mahdollisuuksia ja tuodaan esiin Suomen menestys lypsykarjan jalostamisessa. Kirjan voi ostaa Faban verkkokaupasta: faba.fi Hinta: 53 € (alv 0 %)

OSUUSKUNTA APUNASI

Mahdollisuutta vaikuttaa ei kannata missata!

Teksti: Ulla-Mari Sundelin-Ryytty / kuva: Faba

Jäsenellä on mahdollisuus vaikuttaa osuuskunnassa neljän vuoden välein äänestämällä edustajistovaalissa. Niillä jäsenillä, jotka asettuvat ehdolle ja tulevat valituksi edustajistoon, on tuo mahdollisuus oikeastaan jatkuvasti.

Paikka edustajistossa avaa näkymän nykyaikaisen osuuskunnan toimintaan ja sen palveluiden ja liiketoiminnan kehittämiseen. Edustajiston jäsenen tärkeä tehtävä on toimia jäsenkunnan näkemysten ja tarpeiden esiin nostajana yhteiseksi eduksi. Edustajisto antaa myös mahdollisuuden oppia ja kehittyä osuustoiminnallisen yrityksen hallinnossa.

Pitäisikö siis nyt, kun tuntuu, että työtä on muutenkin tarpeeksi, lähteä yhteisiä asioita ajamaan ja kehittämään?

Kyllä pitää ja kannattaa! Juuri nyt on aika panostaa oman toimialan kehittämiseen lähtemällä ehdokkaaksi ja osallistumalla aktiivisesti osuuskunnan tulevaisuuden rakentamiseen. Faban edustajistoon tarvitaan osaavia ja ymmärtäviä maidon- ja lihantuottajia, jotka tuntevat nykyaikaisen kotieläinyri-

tyksen tarpeet ja kertovat ne kehittämisen suuntaviivoiksi.

Koko toimialalla ja myös Faballa on kokonainen tulevaisuus luotavana.

Kaikki jäsenet hyötyvät osuuskunnastaan ja sen menestyksestä sitä enemmän, mitä oikeammin toimintaa osataan yhdessä suunnata kotieläinyritysten toiminnan kehittämistä parhaiten palveleviin asioihin.

Faban edustajistossa toimimalla saa samalla itselle virtaa, joka tukee arjessa. Monipuolinen tieto osuuskunnasta ja mahdollisuus kuulla alan asiantuntijoita säännöllisesti tuovat voimavaroja myös oman toiminnan kehittämiseen.

Verkostoituminen ja työskentely neljän vuoden ajan yhdessä muiden kotieläinyrittäjien kanssa antaa ideoita omankin tilan asioihin. Faban hallinnossa mukana oleminen luo myös mahdollisuuden kansainvälisiin kontakteihin kolmen pohjoismaan karjanomistajien yhteisyrityksen VikingGeneticsin hallinnossa. Älä missaa mahdollisuuttasi, vaan lähde ehdolle Faban edustajistoon!

Juuri nyt on oikea aika panostaa oman toimialan kehittämiseen!

FABA — 21

ARJEN KUMPPANI

Yhdessä eteenpäin – kohti tuottavampaa huomista

1

Keskitä ja hyödynnä bonus!

Bonusta kertyy kolmen kuukauden jaksoissa 1–5 % ostojen perusteella. Bonusta kertyy sopimusten perusteella seminologin ja eläinaineksen asiantuntijan palveluista sekä siemen-, tarvike- ja korvamerkkiostoista. Lisätietoa bonuksesta löydät Faban kotisivuilta. Hyvitettävän bonuksen minimisumma bonusjaksolla 10 euroa.

2 3

Muista myös lisähyvitys!

Lisähyvitystä kertyy vuoden ajalta 1–7 % annosostojen perusteella, kun kumppanuussopimuksessasi on tasona SiemenKasvu tai SiemenPlus. Lisähyvitystä kerryttävät Faban verkkokaupasta ja seminologeilta ostetut annokset.

Vaikuta osuuskunnan toimintaan

Osuuskunnan jäsenenä pääset vaikuttamaan toimintaan ja osuuskunnan kehittämiseen!

Osuuskunta on olemassa jäseniään varten. Osuuskunnan ylin hallintoelin on kahdesti vuodessa kokoontuva edustajisto, joka valitaan vaaleilla. Seuraavat edustajistovaalit käydään tänä vuonna. Edustajisto valitsee osuuskunnalle hallituksen, joka kokoontuu noin 10 kertaa vuodessa. Hallitus myös asettaa vuosittain lypsykarjan ja lihakarjan jalostusvaliokunnat, jotka valmistelevat jalostukseen liittyviä päätöksiä. Vaaleissa voit vaikuttaa koko osuuskunnan toimintaan!

4

Laajin ja monipuolisin sonnivalikoima

Teemme yhteistyötä kaikkien merkittävien jalostusyritysten kanssa mahdollistaen Faban asiakkaille parhaimmat ja tilan tavoitteisiin sopivimmat sonnit. Sonnivalinnassa painotamme niitä ominaisuuksia, jotka ovat suomalaisille maidontuottajille taloudellisesti tärkeimpiä. Faban tarjoamalla sonniaineksella saat karjaasi tuotosta, pitoisuuksia, terveyttä sekä tasaisuutta.

5

Kehittyvät palvelut erilaisten karjatilojen tarpeisiin

Teemme jatkuvasti määrätietoista kehitystyötä karjatilojen menestymisen eteen. Tehtävämme on tehdä karjanomistajien arjesta helpompaa. Monipuoliset tuotteet ja palvelut sekä toimintaa tehostavat digipalvelut tukevat tilojen omien tavoitteiden saavuttamista. Vuosikymmenien kokemuksella olemme huomanneet, että hyvinvoiva ja tuottava karja tarkoittaa usein onnellista omistajaa.

22 — FABA

SORKKAHOITO

Sorkkaterveyteen lisää investointeja?

Lauri Ketola / kuva: MS Schippers

Sorkkaterveydestä ei voi käydä liikaa keskustelua.

Hyväkuntoiset ja säännöllisesti hoidetut sorkat ovat terveen ja hyvinvoivan karjan kulmakiviä. Sorkkahoitoon mielletään perinteisesti säännöllinen, sorkkahoitajan tekemä hoito, akuutti omahoito tilan omalla sorkkatelineellä sekä tarvittaessa (tai joissain tapauksissa säännöllisesti) sorkka-altaiden käyttö. Ideaalitilanteessa säännöllisellä sorkkahoidolla, asianmukaisilla tautisuluilla, ryhmittelyillä, ylitäytön välttämisellä ja hyvällä lannanpoiston hallinnalla havaitaan tilalla todennäköisesti vähemmän sorkkiin liittyviä ongelmia. Tällöin myös eläinten hedelmällisyys, syöminen ja maitotuotos sekä yleinen terveys kiittävät. Sorkkahoito-ongelmien korjaamisella voi parhaimmillaan saada katetuottoa 150 lehmän karjassa jopa 16 000 euroa, kun ongelmat saadaan puolitettua (laskettu SimHerd-työkalulla). Tilan sorkkaterveyttä voidaan parantaa toimintatapojen muutosten lisäksi järkevillä ja kohtuuhintaisilla lisäinvestoinneilla, joiden avulla edellä mainittu parannus katetuottoon on useilla tiloilla täysin realistista.

Faban tarvikevalikoimasta löytyy runsaasti sorkkaterveyttä tukevia tuotteita. Valikoimasta löytyy muun

muassa monipuolisesti eri tasoisia sorkkahoitotelineitä aina manuaalisesta mallista täysin hydrauliseen ammattilaistelineeseen. Lisäksi AutoHoofClean -sorkkakylpymatto (vas. alakuva) on herättänyt kiinnostusta laajalti ja sen sorkkaterveyttä edistävät vaikutukset ovat kiistattomat. Oheisesta kuvasarjasta näkee eräällä tilalla todetut AutoHoofClean -maton käytön vaikutukset DD-tapauksessa.

Lisätietoja sorkkatuotteista löydät Faban verkkosivustolta: faba.fi. Investointituotteisiin liittyvissä kysymyksissä auttaa Faban teknisen myynnin asiantunteva tiimi. Teknisten myyjien yhteystiedot löydät kotisivujemme yhteystietoosiosta.

AutoHoofCleanin avulla saatuja tuloksia

Aloitus

Kuukauden jälkeen

Kahden kuukauden jälkeen

FABA — 23

faba.fi TOIMIPISTEET

PALVELUT

PL 40 (Urheilutie 6D) 01301 Vantaa

Siemenen ja typen jakelu 040 311 5308 (ma–to klo 8–14)

Hollolan toimipiste: PL 95 (Korpikyläntie 77) 15871 Hollola

Tarvikejakelu 040 311 5347 (ma–to klo 8–14)

VAIHDE 020 747 2020 (klo 9.00–15.00)

ASIAKASPALVELU asiakaspalvelu@faba.fi

Katso päivystyspisteiden yhteystiedot ja alueet Faban kotisivuilta!

FABA SOMESSA

@fabaosk

@faba_osk

@Faba_osk

@Faba osk