7 minute read
"Genomit kiinnostavat"
TILAN ELÄMÄÄ
Teksti: Mikko Säynäjärvi / Kuvat: Timo Aalto ja Joonas Suominen (ilmakuva)
Advertisement
Navetta täyttyi nopeasti tuotoksesta tinkimättä. Tästä kiitos myös määrätietoiselle genomitestaukselle ja valinnalle.
Tila: Kiviluoma, Suominen mty, Karvia. Omistajat: Päivi, Tapio ja Joonas Suominen 133 lehmää, joista 60 % ayrshirejä ja 40 % holsteineja Keskituotos: 11 369 kg EKM
Kiviluoman tila sijaitsee Karviassa Pohjois-Satakunnassa. Tila on ollut saman suvun hallussa vuodesta 1699. Nyt sitä isännöivät Päivi, 58, ja Tapio, 58, Suominen poikansa Joonaksen, 28, sekä hänen vaimonsa Jessican, 26, kanssa. Joonaksen sisaret Riikka ja Reetta ovat jo muuttaneet pois kotitilalta. Kolmatta sukupolvea edustavat Joonaksen ja Jessican reippaat lapset Julius, 6, ja Jolanda, 2.
Päivi (yläkuva) ja Makia (alakuva).
Pitkä historia ei aiheuta paineita Joonakselle. ”Olen aina tiennyt ryhtyväni maanviljelijäksi ja maidontuottajaksi”, Joonas kertoo. ”Vanhemmissa valokuvissa Joonas on aina hommissa isänsä kanssa. Se kertoo jo kovasta innostuksesta. Samoja elkeitä on myös Juliuksella”, Päivi vahvistaa. Karvia rajoittuu Etelä-Pohjanmaahan ja pohjalaisuus vaikuttaa vahvasti myös Suomisten perheessä. ”Tapion äiti oli Kauhajoelta, minä olen Jalasjärveltä ja Jessica Nurmosta”, Päivi naurahtaa.
Tilan työt hoituvat lähes kokonaan oman väen voimin. Kasvukaudella tilalla on harjoittelija ja lietteenajo on ulkoistettu. Tapio vastaa appeenteosta, koneista ja peltotöistä. Joonas huolehtii robottipihatosta, siemennyksistä ja sorkkahoidosta. Vasikat ja hiehot ovat Päivin harteilla. Lisäksi hän hoitaa kirjanpidon. ”Jessican töitä ovat päivittäiset karjanhoitotyöt. Hän on muuten meidän ensimmäinen harjoittelijamme”, Päivi kertoo.
Joonas siemensi Asmo Omnomin (etualalla), VG-87, maaliskuussa robottisonni VR Foredalilla.
Päivi ja Tapio aloittivat tilanpidon 1993. Puhdas ayrshire-karja palasi tuolloin tuotosseurantaan ja jalostussuunnitelmien teko alkoi. Vuonna 2004 valmistui ensimmäinen pihatto. Lehmiä oli sen jälkeen enimmillään 80. Kahden ostetun holsteinin jälkeläiset menestyivät ja näin rodun osuus nousi vähitellen nykyiseen 40 prosenttiin. Maatilayhtymä perustettiin 2016 ja kaksi vuotta myöhemmin elokuussa valmistui kahden Lely Astronaut A5 -robotin navetta. Vanha pihatto jäi vasikoidenja hiehojen käyttöön.
Pihatossa huomio kiinnittyy valoisuuteen, avaruuteen ja raikkaaseen ilmaan. ”Halusin navettaan runsaasti luonnonvaloa ja sitä saimme valopäädyillä ja -harjalla”, Joonas kertoo. Lehmät ovat huomattavan rauhallisia. Se perustuu Päivin mukaan eläinten parissa vietettyyn aikaan ja eläinrakkauteen. Umpilehmät ja hiehot laiduntavat, mikä osaltaan lisää hyvinvointia.
Uuden pihaton täyttö onnistui hyvin. ”Kaikki meni nopeammin kuin oli osattu ajatellakaan. Tuotoksen notkahdustakaan ei tapahtunut, vaikka ensikkoja oli yli puolet. Hiehojen kasvatus oli ulkoistettu 10 vuoden ajan ja se päättyi kasvattajan lopettaessa toiminnan. Onneksi lopetus ajoittui laajennukseemme. Hiehoja oli runsaasti, sillä olimme päättäneet turvautua omaan eläinainekseen. Kaikki kasvatuksesta palanneet hiehot olivat genomitestattuja, joten pystyimme karsimaan heikoimmat yksilöt.”, Päivi kertoo.
Genomitestaus onkin tilalla arvossaan. ”Lähdimme mukaan GenVik-projektiin (ent. LD-projekti) heti projektin alettua. Laajennuksessa testituloksilla oli suuri merkitys. Seuraan mielenkiinnolla odotus- ja genomiarvojen yhteyttä sekä tietenkin minkälaisia yksilöitä testatuista kehittyy”, Päivi kertoo. Genomiarvojen perusteella karsitaan niin vasikoita kuin hiehojakin. ”Jos emä on tiukka ja tyttären genomit kertovat tiukkuudesta, niin tytär lähtee välitykseen. Holsteineilla ongelmia on tiedossa, jos sekä keskiside että takavetimien etäisyys ovat yli 115”, Päivi mainitsee muutamia esimerkkejä. Joonas muistuttaa, että DNA-korvamerkit otettiin käyttöön heti niiden tultua markkinoille.
Jolanda on jo aika mestari eläinten käsittelyssä. Lehmätkin ovat harvinaisen yhteistyökykyisiä.
Karjan keskituotos lähestyy 12 000 EKM kilon rajaa. Siihen todennäköisesti päästään pian, sillä lypsyssä on vielä paljon ensikkoja. Aluksi tärkein jalostustavoite oli lypsettävyys ja sen perusteella karsittiinkin voimakkaasti. Maitotuotos, utare- ja jalkarakenne sekä sopiva koko ovat nousseet nyt sen rinnalle. ”Satamaito on erikoistunut maitonesteisiin, joten maitomäärällä on suuri merkitys”, Joonas perustee.
Lehmistä 60 prosenttia on ayrshirejä ja 40 prosenttia holsteineja. ”Rodulla ei ole väliä. Se, miltä lehmä näyttää ja miten se tuottaa, ratkaisee. Kolmatta lypsyrotua emme kuitenkaan ota käyttöön. Ayrshireistä ovat pienimmät karsiutuneet ja holsteineista vastaavastisuurimmat yksilöt. Ayrshiren luonne on hyvä, mutta holsteineissa on omissa oloissaan viihtyviä ja varautuneita yksilöitä”, Joonas kertoo merkittävimmistä eroista.
Karjassa on ollut neljä satatonnaria. Seuraavaksi satatonnariutta lähestyy Eetla (V Haslund x C Amiral), jolle on kertynyt maitokiloja jo 91 000. Sen tytär Imelä (i. D Etoto) on jo 80 000 kilossa. Imelän tytär Makia (i. VH Beta) on saanut Marilta lehmäkommentiksi FabaJASUun tosi hieno! Sillä on jo kaksi tytärtä sonneista VH Galbert ja VH Burash. Nyt Makia on siemennetty hienolla VH Declanilla.
Jalostusasiantuntija Mari Mukka-Koivumäki on tehnyt tilan jalostussuunnitelmat jo pitkään. Lisäksi hän rakennearvostelee kaikki karjan eläimet. Käyntikertoja on vuodessa kolmesta neljään ja aina välillä Mari lähettää sähköpostia sonneista ja uusista indekseistä. Päivi, Jessica tai Joonas ovat Marin apuna eläinten arvostelussa. Samalla on mahdollista vaikka polttaa vedinkarvoja arvostelua varten kiinnitetyiltä. ”Luotamme Mariin ja hänellä on melko vapaat kädet. Me kaikki kolme olemme kiinnostuneita jalostuksesta, mutta osuutemme jää lähinnä joidenkin sonnien karsintaan, emme valitse sonneja”, Päivi kertoo.
Päivin lempilehmä on huoleton ja hyvin lypsävä Meriitti (VH Bliss x D Etoto). Sen kahden kauden keskituotos on 12 666 EKM kiloa. Kolmasti poikinut Nyhtyri (VH Oracle x VH Jalmari) on aloittanut rivakasti ja reilu kuukausi poikimisesta päivätuotos on yltänyt 69 kiloon.
Siemennyksistä 35 prosenttia tehdään blondilla ja loput mahdollisimman laajalla sonnivalikoimalla. Huomaamattomille ja hyvin robotilla toimiville käytetään X-Vik-siementä.
Mari tilaa annokset ja kotiinkuljetus tuo annokset kahdeksan viikon välein. Seminologit käyvät siementämässä Joonaksen lomien aikana ja toisinaan he tuovat siemenannoksia. Joonas on siementänyt jo neljän vuoden ajan. Robotin kiimanseurantajärjestelmä hoitaa pihaton tarkkailun. Hiehoillekin on harkittu kiimanseurantajärjestelmää helpottamaan vaihtuvien työntekijöiden, kuten lomittajien, työtä.
Kiviluoman tila sijaitsee paikalla, johon aikoinaan suunniteltiin Karvian kirkkoa.
Päivi korostaa kuitenkin edelleen karjasilmän merkitystä ”Tekniikka auttaa, mutta haluamme varmistaa vielä omilla silmillä tilanteen. Tieto pitää olla kylläkin kaikkien nähtävillä, joten siemennyskalenteri on digiaikanakin tarpeen”, Päivi kertoo.
Tulevaisuuden suunnitelmat ovat melko selviä. ”Kolmannellerobotille on paikka ja umpilehmien osastolle voidaan sijoittaa robotin vaatima määrä. Peltoa pitäisi tietenkin saada lisää ja niitä varmaan joudumme hankkimaan vähän kauempaakin. Paalinpyörityskin saisi loppua, joten myös siiloja tarvitaan”, Joonas kertoo.
Korona ei ole aiheuttanut mitään suurempia muutoksia arkielämään. ”Suojautuminen, lähinnä eläinten turvallisuus, on karjanomistajille tuttua asiaa”, Päivi toteaa. Navetan pukeutumistilat ovat erinomaiset, kaikissa ovissa on selvät opasteet ja tilat ovat erittäin siistejä. Eläinlääkärien, seminologien, huoltomiesten ja lomittajien on helppo toimia navetassa itsenäisesti ja turvallisesti.
”Oikeastaan ainoa poikkeus aikaisempaan on lasten kotonaolo. Jessica, äiti tai minä olemme vuorotellen lasten kanssa. Näin hommat sujuvat hyvin ja itsekin olen saanut olla lasten kanssa enemmän”, Joonas toteaa. Koko porukka näyttääkin viihtyvän keskenään, joten poikkeusoloissa on hyvääkin. Pieni huoli on tietenkin perheenjäsenen tai lomittajien sairastuminen.
Uusi pihatto ja hyvät työjärjestelyt mahdollistavat lomien pitämisen ja aktiivisen vapaa-ajan. ”Puhelin soi heti, kun ryhdyin yrittäjäksi ja tarjouksia tuli. Olen nyt mukana meijerin ja pankin hallinnossa sekä maaseutuhallinnon hanketyöryhmissä”, Joonas kertoo. Harrastuksinaan Joonas mainitsee metsästyksen ja vapaapalokuntatoiminnan sekä Jessican kanssa yhteisen lentopalloharrastuksen. Jessica harrastaa lentopallon lisäksi muun muassa piirtämistä, mistä kertovat hienot muotokuvat tilan satatonnareista. Hänellä on myös hevonen ja poni lasten iloksi.
Tapio on nimensä mukaan metsämiehiä. Metsästyksen lisäksi metsätyöt ja pajahommat ovat hänen intohimojaan. Päivin vapaa-ajan täyttää kunnanvaltuuston puheenjohtajuus ja sen tuomat tehtävät. ”Nyt kun en ole enää sidottu lypsyaikoihin, niin aikaa löytyy paljon enemmän. Aikaa on olla mummonakin”, Päivi toteaa tyytyväisenä.
TILAN OPIT
Hyvä karjasilmä auttaa havaitsemaan ajoissa. Tiedon pitää kulkea avoimesti.
Karjasilmä on arvossaan
Eläinten kanssa pitää olla ja niistä täytyy pitää. Vaikka teknologia on tullut navetoihin, niin karjasilmää ei saa unohtaa. Pikemmin sitä tarvitaan suuressa yksikössä entistä enemmän. Ovathan kaikki riskitkin huomattavasti suurempia. Mitä aikaisemmin poikkeamat havaitaan, sitä pienemmin tappioin selvitään.
Hoida nopeasti
Eläin pitää hoitaa nopeasti kuntoon, jos se on vain järjellisesti hoidettavissa. Mikäli tilanne on huono, niin lopetus on hoidettava mahdollisimman pian. Tässäkin karjasilmällä on suuri merkitys. Hyvin hoidetut tilat ja ympäristö ovat myös tärkeitä. Ne antavat hyvän julkisuuskuvan ja työnteko on tehokkaampaa sekä mukavampaa.
Tieto kaikkien ulottuville
Nykyisissä navetoissa on useita työntekijöitä. Joukossa on oman väen lisäksi palkattua työvoimaa ja lomittajia. Siksi muun muassa viestivihot ja valkotaulut ovat todella tarpeellisia. Meillä värikkäillä taulumagneeteilla kuvataan kunkin vasikan kuntoa. Tietoa ei saa piilottaa tietokoneiden sisälle. Meillä oma WhatsApp-ryhmä on korvaamaton tiedonvälittäjä.
Langat sopivasti omissa käsissä
Kaikkia töitä ei tietenkään pidä itselle ottaa, mutta jos on aikaa ja intoa asialle, niin silloin asia on kunnossa. Joonas on halunnut pitää sorkkahoidon ja siemennykset omissa käsissään. Päivi puolestaan nauttii kirjanpidosta. Se on nautinto fyysisten navettatöiden rinnalla. Mahdollisimman monen, ainakin osakkaiden, olisi syytä tuntea talousasiat. Lukujen pitää olla hallussa. Tapio ja Joonas pitävät tärkeänä, että koneet ja laitteet kyetään huoltamaan itse. Näin äkilliset konerikot eivät aiheuta pitkiä katkoja.
Irtaudu arjesta
Kun ollaan lomalla, niin ollaan lomalla. Tämä on Joonaksen motto ja sitä olemme voineet noudattaa. Karviassa on hyviä lomittajia ja lomien aikana on aina kaksi omasta joukosta paikalla. Olemme myös suunnitelleet työt lomittajien vahvuuksien mukaan. Lomilla ei ole tarvinnut murehtia työasioita.
