Ennätyksen haltija

Teksti Mikko Säynäjärvi | Kuvat Tiina Tahvonen ja Sanna Lohenoja

Jalostusasiantuntija Jarkko ”Hyde” Hyttinen ei peittele karjaintoaan. Ylä-Savossa onneksi työsarkaa riittää, ja etenkin hänelle mieluisimmalla palvelulla, FabaRANElla, on kova kysyntä. Jarkon ennätykselliset vuotuiset luokitusmäärät hätyyttelevät 3 000 rajaa.

Lehmät ovat kuuluneet aina Jarkon, 31, elämään. ”Lapsesta asti olen tehnyt navettahommia. Kysymykseen, menetkö pellolle vai navettaan, ei tarvinnut vastausta miettiä. Myöhemmin äidin kanssa jalostettiin ja etenkin alkio-ostoissa minun mielipiteeni painoi. Tällä hetkellä puolet kotikarjan lehmistä polveutuu alkioista”, Jarkko kertoo.

Ihmisten parissa

Käytyään vuoden lukiota Jarkko päätti lähteä Peltosalmelle opiskelemaan maaseutuyrittäjäksi. Sen jälkeen armeijaan ja sieltä vänrikkinä Savoniaan agrologiopintojen pariin.

Valmistuttuaan elokuussa 2013 edessä oli karjanhoitajan pesti Peltosalmella. Seuraavana vuonna Jarkko kävi seminologikurssin, ja vuoden lopussa hänelle tarjottiin jalostusasiantuntijan tehtävää Ylä-Savosta.

Jarkolla on hallussaan luokituksen Suomen ennätys. Viime vuonna (2018) hänelle kertyi 2 931 luokitusta. "FabaRANE on minulle mieluisin tehtävä. Niitä tekisin vaikka kuinka", Jarkko sanoo.

”Tämä homma sopii minun kaltaiselleni puheliaalle ihmiselle hyvin. Tässä ei höperöidy. Saan olla ihmisten kanssa, enkä ole erossa lehmistäkään. Ja vaikka olenkin ayrshire-fanaatikko, niin kyllä muutkin rodut ovat hienoja”, Jarkko naurahtaa.

Pitoisuuksia ja karsintaa

”Eläinaines menee eteenpäin, mutta eteneminen ei ole pikajuoksua. Tämä olisi hyvä kaikkien ymmärtää. Kolme sukupolvea, eli kymmenen vuotta, pitää seurata. Itselläni on nyt takana jalostusuraa vasta kolmasosa, joten kätten jälkiä pitää odotella”, Jarkko kertoo.

”Kyllä nyt keskitytään pitoisuuksiin. Monet ennakoivat niiden merkityksen korostuvan entisestään.

Heikkotasoisemmat lehmät saavat lähteä yhä herkemmin, eli karsinta kovenee”, Jarkko kuvailee nykyistä suuntaa.

FBI:n riveissä

Jarkko asuu Iisalmessa puolisonsa Annin kanssa. Anni työskentelee seminologina, joten kotona keskustelut menevät helposti lehmien pariin. Lisäksi Jarkko käy välillä auttamassa isäänsä ja sisartaan Hennaa. Jarkon äiti menehtyi yllättäen syksyllä ja Henna jätti työnsä ProAgrialla palatakseen hoitamaan karjaa isänsä kanssa.

Urheilu on kuitenkin hyvä keino välillä päästä irti työstä ja lehmistä. ”Jääkiekko jäi 14-vuotiaana, mutta salibandya pelaan 3. divisioonassa FBI:n, eli Floorball Iisalmen riveissä. Lisäksi yritän pysyä Annin perässä hiihtoladulla”, Jarkko kertoo urheiluharrastuksistaan.