Faba 1/22

osuuskuntalaisen oma lehti 1 / 2022

FABA

O S

SENED

20

T U

SIVU 8

JÄ

SIVU 4

”Lehmille paras mahdollinen ja työntekijöille hyvä”

Ota jalostusloikka alkiohuuhteluilla

Alkukasvatuksella on väliä

SIVU 18

SIVU 23

—

Siementäisinkö emolehmiä?

SI VU 22

SKUNTA

22

UU

Bonuksia ja etuja!

SISÄLLYS PÄÄKIRJOITUS

Uuden äärellä

Tietoa paremman päätöksenteon tueksi PARASTA NYT – SIVU 3

”Haluan auttaa suomalaisia ruoantuottajia menestymään” ASIANTUNTIJA TÖISSÄ – SIVU 5

Kolme vinkkiä rakenneindeksien tulkintaan AJANKOHTAISTA – SIVU 6

Isossa karjassa tiedonjaon merkitys korostuu TILAN ELÄMÄÄ – SIVU 8

Tunnista riskit ja ennaltaehkäise ajoissa BIOTURVALLISUUS – SIVU 15

Tuotosseuranta ja emotarkkailu kehittävät karjoja ME VASTAAMME – SIVU 16

Alkiohuuhteluilla karja kehittyy harppauksin ME KEHITÄMME – SIVU 18

Vauhdissa mukana ja mielellään askeleen edellä

Aloitin joulukuun alussa Faban liiketoiminnan kehitysjohtajana ja melkein heti kättelyssä sain kunnian kirjoittaa vuoden ensimmäisen Faba-lehden pääkirjoituksen.

Fabaan ja talon tapoihin tutustuminen on ollut intensiivistä ja erittäin mielenkiintoista. Pandemiasta huolimatta olen onneksi päässyt jo tapaamaan suuren joukon fabalaisia kasvotusten. Toivottavasti kesän tapahtumien ja messujen myötä pääsen tapaamaan myös teitä karjanomistajia.

Koulutukseltani olen diplomi-insinööri ja olen aiemmin tehnyt töitä maatalouselektroniikan kehityksessä ja myynnissä. Faballa vastaan tarvikekaupan kehittämisestä – jatkan siis pitkälti edeltäjäni Hannu Myllymäen jalanjäljissä. Faban tarvikevalikoima on viime vuosina uudistunut ja kasvanut voimakkaasti. Tavoitteena on laajentaa valikoimaa edelleen ja huolehtia, että valikoimastamme löytyy kattavasti tilojen omien tavoitteiden saavuttamisessa tarvitsemat tuotteet ja ratkaisut. Oli kyse sitten tuottavuuden, hedelmällisyyden tai karjan hyvinvoinnin kehittämisestä. Jokainen tila on erilainen, joten tarpeetkin vaihtelevat ja siksi valikoimamme tulee olla riittävän laaja.

Hyvien tuotteiden lisäksi tilaamisen pitää olla sujuvaa ja toimitusvaihtoehtojen sekä maksuehtojen joustavia.

Näitä kaikkia osa-alueita tulemme entisestään kehittämään ja muutaman näihin liittyvän projektin tuloksia on lupa odottaa loppuvuoden aikana.

Huolehdimme kumppanuuksista tuttujen tavarantoimittajien kanssa, mutta etsimme maailmalta samaan aikaan aktiivisesti uutta, valikoimaan sopivaa täydennystä.

Otamme mielellämme vastaan myös ehdotuksia uusista tuotteista sekä tietenkin palautetta vanhoista.

TERVEHDYS OSUUSKUNNALTASI – SIVU 20

Lähtökohtana karjan tuottavuuden parantaminen OSUUSKUNTA APUNASI – SIVU 21

Hyvä alkukasvatus näkyy tuotoksessa

Hyvää alkanutta vuotta ja tapaamisiin!

Johannes Hyrsky Tuoteryhmä- ja liiketoiminnan kehitysjohtaja

VASIKAN KASVATUS – SIVU 23

Anna palautetta ja voita sammutuspeite!

FABAN JÄSENLEHTI 1/22. KUSTANTAJA JA JULKAISIJA: FABA OSK. PÄÄTOIMITTAJA EVE KULMALA, LEHDEN TOIMITUS EVELIINA KUUKKANEN-VEKKELI, TOIMITUSKUNTA: MARJA ESKELINEN, TAPANI PUUMALA, KAISA SIRKKO, PIRKKO TAURÉN, LAURI KETOLA, SANNA MÄKINEN, ANNA OKSAPULLIAINEN, JAANA VUOLTEENAHO, ELINA PAAKALA. PAINOPAIKKA PUNAMUSTA, 2022.

2 — FABA

• Mikä lehden juttu kiinnosti eniten?

• Mistä aiheesta haluaisit lukea seuraavissa lehdissä?

Lähetä palautteesi sekä yhteystietosi sähköpostilla ja olet mukana arvonnassa: tiedotus@faba.fi

PARASTA NYT

Oikea tieto auttaa onnistumaan Tiedolla johtaminen on yksinkertaisimmillaan oikeaan tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Tiedot päätösten tekemisen tueksi saadaan analysoimalla valmiiksi kerättyä dataa. Bisnes+ on maksuton tilan johtamisen työkalu, jossa tilan palveluiden kerryttämä data esitetään helppokäyttöisinä mittareina ja tunnuslukuina.

Voit yhdellä silmäyksellä seurata tilasi kannalta keskeisiä tunnuslukuja ja reagoida

poikkeamiin. Bisnes+:ssa on valittavana yli 60 maidon- tai lihantuotannon, terveyden, lisääntymisen, ruokinnan, hoidon, kasvintuotannon sekä talouden ja johtamisen mittaria. Kaikkiin mittareihin voi asettaa omat, tilakohtaiset raja-arvot. Bisnes+:n dokumenttipankissa puolestaan tärkeät dokumentit ovat tietoturvallisesti säilytettyinä ja helposti saatavilla.

Tutustu ja ota käyttöön: ­minunmaatilani.­fi.

Alkuvuoden uudistusten myötä Eurofinsiltä tilatut raportit saa nyt suoraan Bisnes+:n Dokumenttipankkiin.

FABA — 3

Siementäisinkö emoja?

HUIPPUSONNIT

Valikoimassamme on myös robotille sopivia sonneja: webshop.faba.fi

VH SovranP (Simon_P x Sniper) on kova maitosonni, jonka tyttäret ovat myös erittäin kestäviä. Emän ensikkotuotos oli 11 522 kiloa maitoa, pitoisuuksilla 3,65 ja 3,44 ja se on luokitettu VG-89. Kaseiinit BB A2A2.

Tiesitkö, että emolehmien siementäminen voi tulla halvemmaksi kuin niiden tiineyttäminen astujasonnilla? Emojen siementäminen onnistuu siinä, missä lypsykarjankin. Etenkin pienissä karjoissa astujasonnin voi helposti korvata siemennyksillä. Faban asiantuntijat ovat apunasi ja neuvovat esimerkiksi kiimojen tarkkailussa.

Siemennyksillä tavoitellaan usein karjan perinnöllisen tason kohottamista ja uusia, kiinnostavia sukulinjoja. Nämä tavoitteet parantavat lisäksi karjasi eläinkaupan mahdollisuuksia.

Emojen siementäminen sopii hyvin myös teurastulosten parantamiseen.

Lypsykarjalle valitut päätesonnit sopivat lähes poikkeuksetta käytettäväksi emokarjoissa. Teurastulos paranee, kun

päätesonni on eri rotua, ja tuo muun hyvän lisäksi risteytyshyödyn. Risteytyshyöty näkyy yleensä eniten vasikoiden elinvoimaisuudessa, mutta myös teurastuloksissa.

Liharotuja on monta ja niiden siemen­annosvarastot ovat rajalliset. Kun siemennys kiinnostaa, kannattaa ottaa yhteyt­tä Faban emolehmäasiantuntijoihin sopivien sonnien valitsemiseksi.

Mikäli tarvitset apua siemennysasioissa, voit varata ilmaisen seminologin neuvontakäynnin tilallesi. Käynnillä annetaan vinkkejä mm. kiiman seurantaan ja hyvään siemennyspaikkaan. Seminologin neuvontakäynti ja siemennykset tilataan päivystysnumeroista: faba.fi/ paivystyspisteiden-yhteystiedot/.

VR Flint (VR Foredal x VR Herbert) tarjoaa erinomaisen tuotoksen lisäksi hyvää lypsettävyyttä.

Tyttärillä on lisäksi erinomainen utareterveys ja ne ovat kestäviä.

Kaseiinit AA A1A1.

SenseHub on luotettava apu myös emokarjojen kiimanseurantaan.

VJ Luxplus (VJ Luxi x VJ Samson) on hyvä tuotossonni ja sen tyttärillä on myös hyvä lypsettävyys.

Tyttäret ovat kestäviä ja niillä on keskimääräistä parempi utareterveys. Kaseiinit BB A2A2.

SenseHub pitää huolta emojesi kiimanseurannasta tarkasti ja luotettavasti 24/7. Sen avulla löydät myös hiljaiset ja epäsäännölliset kiimat sekä varhaisluomiset. Järjestelmä auttaa lisäksi suunnittelemaan karjasi poikimakauden sujuvammaksi.

SenseHub on yhdistettävissä Minun Maatilaani.

Lue lisää: faba.fi/karjan-hyvinvointi/sensehub/

4 — FABA

Kuka: Juha Kauranen, hedelmällisyysasiantuntija ja tekninen myyjä Asuinpaikka: Pyhäjärvi Mistä ei tunneta: Ensimmäinen työauto oli Daihatsu Charade.

Sotilasarvoltaan Juha on reservin luutnantti.

ASIANTUNTIJA TÖISSÄ

”Teknisenä myyjänä haluan auttaa suomalaisia ruoantuottajia menestymään” Pohjois-Pohjanmaalta kotoisin oleva Juha Kauranen on elänyt maatalouden parissa koko ikänsä. Ensin vanhempiensa maatalousyrityksen kautta, sittemmin sekä työskennellessään seminologina että sivutoimisena yrittäjänä viljakasveihin keskittyvässä maatalousyhtymässä.

Valmistuttuaan agrologiksi 1991, Juha suoritti varusmiespalveluksen. Koska hän suoriutui palveluksesta keskivertoa paremmin, olisi tarjolla ollut paikka kouluttajana Haminan reserviupseerikoulussa. Vanhempien lypsykarjatilan kehittämisen kannalta oli kuitenkin tärkeää palata kotiseudulle. Seminologiksi Juha valmistui muutamaa vuotta myöhemmin. Pitkän uran aikana hän on erikoistunut myös karjan hedelmällisyyteen. Seminologin ja hedelmällisyysasiantuntijan tehtävien lisäksi teknisen myyjän rooli tuli mukaan kuvaan 2018.

Tätä ennenkin Juhalla oli jo vuosien kokemus Heatime-laitteiden myynnistä.

Teknisenä myyjänä Juhan repertuaariin kuuluvat muun muassa SenseHub,

Heatime, Holm& Lauen vasikanhoitotuotteet, BirdAlert ja hoitoalueratkaisut. ”Parhaita ovat ne hetket, kun yhdessä karjanomistajan kanssa löydämme sopivan laitteen, mikä helpottaa heidän arke­aan. Mieltä lämmittää myös myöhemmin saamani palaute, että hankinta olisi kannattanut tehdä jo aiemmin”, hän toteaa. Vuosien varrella Juha onkin vastannut yli 30 % kaikista Faban ­Heatime- ja SenseHub-laitteiden kaupoista, mikä on upea suoritus!

Onnistumisten lisäksi huippuhetkiin on ehdottomasti kuulunut myös asiakkaiden kohtaaminen messuilla ja navetan avajaisissa vuosien varrella.

Monipuolisen työnkuvansa ohella Juha on ehtinyt kirjoittaa myös useita asiantuntijajuttuja muun muassa Nauta-­ lehteen. Vapaa-aika hänellä kuluu pitkälti perheen parissa ja maatilayrityksen asioita hoitaessa.

3x Juhan vinkit

1. SenseHub kaveriksi karjan seurantaan SenseHub tuo tehoa ja helpotusta karjan kiimojen ja terveyden seurantaan. Järjestelmän toiminnot ovat valittavissa tilan tarpeiden mukaan. Laite tuottaa päätöksentekoa helpottavaa, valmiiksi analysoitua tietoa ja säästää työaikaa. SenseHub sopii kaikenlaisille tiloille. Pienin tekemäni kauppa tähän mennessä on ollut päätelaite ja kolme pantaa.

Suurin puolestaan on kattanut päätelaitteen lisäksi 200 pantaa.

2. Muista leasing-rahoitus ja hyvinvointiavustus Maatalouden ostopanokset ovat ennätyskorkealla. Laitehankintoihin on mahdollista saada leasing-rahoitusta, mikä helpot­ taa hankintaa. Lisäksi muun muassa SenseHubin, MilkTaxin tai CalfExpertin hankintaan voi hakea ELY-keskusten myöntämää hyvinvointiavustusta. Näistä vaihtoehdoista kannattaa kysyä rohkeasti lisää oman alueensa tekniseltä myyjältä.

3. Arjen kumppani Faba toimii osuuskunta­ na kaikkien karjanomistajien parhaaksi. Olen ylpeä kaikkien karjanomistajien päivittäin tekemästä työstä suomalaisen ruoan eteen. Vaikeistakin ajoista selvitään yhteistyöllä. Monipuolinen asiantuntijuus takaa, että Faba on nyt ja tulevaisuudessa luotettava arjen kumppani.

FABA — 5

3X TULKITSE RAKENNEINDEKSEJÄ

1. Miksi?

Karjakoon kasvaessa tarvitaan helppohoitoisia ja erilaisissa lypsyjärjestelmissä toimivia lehmiä. Rakenne on tärkeä kestävyyteen vaikuttava tekijä, joten siihen kannattaa panostaa jalostusvalinnoissa. Lehmät kannattaa rakennearvostella. Näin niille saadaan rakenteen jalostusarvot kertomaan, millaista rakennetta ne periyttävät jälkeläisilleen. Tehokkaimmin karjan rakenne paranee, kun jalostetaan perimään perustuvan tiedon pohjalta.

2. Miten tulkita?

Meillä on tulkinnaltaan kolmen­ laisia rakenneindeksejä. Joissakin ominai­suuksissa optimaaliset indeksit ovat lähellä 100 ja joissakin ominaisuuksissa mahdollisimman suuri indeksi on toivottava tai sitten suuri indeksi ei ole toivottava.

3. Mikä on utarerakenteen vaikutus?

Rakenteella on merkittäviä vaikutuksia lehmien tuotantoon. Huono utarerakenne altistaa utareen erilaisille kolhuille, mikä lisää tulehduksia ja solutusta ja vaikeuttaa ylipäätään lypsyn onnistumista. Vetimien koko on tärkeää lypsyn onnistumiselle, sillä väärän kokoiset vetimet vaikeuttavat utareen tyhjenemistä. Liian paksut tai ohuet sekä liian lyhyet tai pitkät vetimet vaikeuttavat lypsämistä ja aiheuttavat ylimääräistä työtä. Vetimien oikea sijainti on tärkeää: huonosti sijoittuneet vetimet haittaavat lypsyä merkittävästi ja johtavat jopa poistoihin.

Lähde: Nauta 5/21 Teksti: päärakennearvostelija Mari Mukka-Koivumäki, Faba

6 — FABA

Rakennearvostelu lisää genomisten rakenneindeksien luotettavuutta Jos haluat parantaa lehmiesi rakennetta, kannattaa ne rakennearvosteluttaa.

Varmin tapa päästä haluttuun tavoitteeseen on karsia karjastasi huonoa perimää. Karjaan ei siis jätetä jälkeläisiä esimerkiksi sellaisista eläimistä, joilla on huonot utare- tai jalkaindeksit.

Genomiarvosteluissa nuorkarjalle saadaan indeksit kaikista rakenne­ ominaisuuksista. Se on paras, sillä hetkellä saatavissa oleva tieto nuorkarjan perimästä ja antaa paljon lisätietoa siemennysonnien valintaan. Lisäksi se ­antaa eväitä päätökselle, mitä eläimiä jättää kasvamaan, jos nuorkarjaa on liikaa.

Genomisten indeksien luotettavuus on 50–70 prosenttia ominaisuudesta riippuen. Poikimisen jälkeen lehmät kannattaa rakennearvostella. Tällöin genomiarvostelutiedon luotettavuus

kasvaa täsmällisillä tiedoilla eläinten rakenteesta.

Jos karjan rakennetta jalostaa sukupolvesta toiseen pelkkien genomien avulla, rakenteen jalostus ei ole yhtä varmalla pohjalla, kuin jos rakenne ”todennetaan” arvostelemalla eläimet.

Lisäksi varsinaiset rakennearvostelutiedot muodostavat pohjaa koko rodun genomiarvosteluille.

On tärkeää, että genomisia arvosteluja päivitetään jatkuvasti sonnien tyttäristä saatavilla tiedoilla. Tällaisia ovat esimerkiksi sonnien poikineiden tyttärien rakennearvostelutiedot. Jos fenotyyppiset tiedot, kuten lehmien todellinen rakenne, jäävät kauas genomitestattavien eläinten isoiso– ja isoisoisovanhemmista, arvostelumallin luotettavuus laskee eli genomisten indeksien luotettavuus heikkenee.

TARVIKKEET AVUKSESI

BirdAlert lintujen karkotin Karkota linnut navetan pihapiiristä luotettavasti.

Hinta: 1999,00 € (alv. 0 %)

BirdAlert kaasutykki BirdAlert kaasutykki tuomaan lisäboostia lintujen karkottamiselle.

Hinta: 549,00 € (alv 0 %)

BirdAlert pelätinhahmo BirdAlert pelätinhahmo tuo lisäboostia lintujen häätämiseen.

Hinta: 539,00 € (alv 0 %)

8x

sorkat ja bioturvallisuus Tarvikkeita monipuolisesti: Ultrafoam Tehokas vaahtoava pesuaine kaikkiin eläintiloihin. Eri kokoja.

Hinta: alkaen 36,90 € (alv 0 %)

Sorkkapihdit Sopivat hyvin sorkkien välin levittämiseen hoito­tilanteissa.

Hinta: 64,90 € (alv 0 %)

webshop.faba.fi/ tarvikkeet

Dick Expert sorkkaveitsi Terä hiiliterästä, kahva muovia.

Kätisyys valittava.

Hinta: 34,90 € (alv 0 %)

Vuoluessu Kestävä ja vedenpitävä vuoluessu.

Etuosa neopreenia. Neljä taskua.

Hinta: 65,00 € (alv 0 %)

AutoHoofClean sorkkakylpymatto Sorkkien jatkuvaan hoitoon. Lisätietoja Faban teknisiltä myyjiltä ja QR-koodista.

Hinta: kysy tarjous!

FABA — 7

”Lehmille paras mahdollinen ja työntekijöille hyvä”

8 — FABA

Tila: MaitoKuortti Oy ja MaitoEskeli Oy, Ikaalinen Yhteensä 600 lypsävää holstein, ayrshire, jersey, suomenkarja Keskituotokset 10 639 kg EKM ja 11 896 kg EKM Kuusi palkattua työntekijää, kuusi yrittäjää

TILAN ELÄMÄÄ

Ikaalisissa, Kyrösjärven rannalla on vajaan kahden vuoden ajan opeteltu uusia rutiineja ja toimintatapoja, kun kaksi tilaa yhdistivät voimansa ja rakensivat rakennukset molempien karjojen eläimille samalle tontille. Yhteensä 600 lehmän lypsystä huolehtii yhteinen lypsyrobottikaruselli.

Karjakoon ja tiimin kasvaminen on pakottanut yrittäjät opettelemaan uusia rutiineja.

Teksti ja kuvat: Eeva Linnainmaa

Pehkualue poikiville lehmille oli yksi niistä asioista, joka uuteen navettaan haluttiin alusta asti, ja sen osalta piirustuksia hiottiin vielä viimeiseen asti. Terhi Lahtinen (vas), Emmi Kuortti ja Anita Vähä-Eskeli ovat tyytyväisiä sen toimivuuteen.

”Navetan pitää olla lehmille paras mahdollinen ja työntekijöille hyvä.” Tällä yksinkertaisella ohjeella lähtivät Terhi Lahtinen, Kari-Pekka ja Emmi Kuortti sekä Timo, Anita ja Tommi Vähä-Eskeli yhdessä vuonna 2017 suunnittelemaan toisiinsa yhteydessä olevia navetoita.

Molemmat tilat lypsivät tahoillaan tuolloin reilua sadan lehmän karjaa kahdella lypsyrobotilla. ”Olimme yksin jo hakeneet uudelle navetalle lupaa kahteen paikkaan, sitä kumpaankaan saamatta. Laajennushalua oli ollut jo pidempään, mutta jotain uutta piti u ajatella”, Terhi Lahtinen toteaa.

FABA — 9

”Tämä Kyrösjärven ranta ei ole rakentamisen kannalta helpointa mahdollista. Mäkinen maasto tekee käytännön toteutuksesta haastavan ja luvitus antaa omat mausteensa. Kumpikaan meistä ei olisi voinut laajentaa tuotantoaan silloiselle paikalle”, Anita Vähä-Eskeli lisää. ”Tommi ajeli tästä tontista ohi ja tuumi, että tässä voisi olla navetalle paikka. Heinäkuun viimeisenä päivänä vuonna 2017 hän soitti Kari-­ Pekalle ja siitä yhteishanke sai alkunsa”, Anita jatkaa.

Yleensä paikkakuntien maidontuottajat tietävät toisensa, kuten myös Kuorttien ja Vähä-Eskeleiden tapauksessa. Tiivistä yhteistyötä ei kuitenkaan ammatin puolesta tiloilla aiemmin ollut. Perheet lähentyivät aikanaan lähipiirin avioliiton myötä, minkä ansiosta myös lapset olivat olleet tekemisissä keskenään.

Vaikka eläinmäärä on moninkertaistunut, eläimiä hoidetaan edelleen yksilöllisesti.

Uudessa vasikkalassa vasikoilla on hyvät oltavat, mikä näkyy myös pienenä vasikkakuolleisuutena: vuoden 2021 aikana olleesta 600 vasikasta vain kaksi kuoli.

10 — FABA

Yhteistyö alkoi osakeyhtiöiden perustamisella.

Alusta asti oli selvää, että navetassa olisi kaksi eri osakeyhtiötä ja niin syntyivät MaitoEskeli Oy ja MaitoKuortti Oy. Navetan suunnittelussa yhdistettiin kaikkien osapuolten näkemykset. Eläinten hyvinvointi, työmäärän vähäisyys ja automaattilypsy olivat yhtei­set suuntaviivat alusta alkaen. Alkuun navetta suunniteltiin robottinavetaksi. Asian mutustelu kuitenkin käänsi ajatukset kohti yhtä lypsy-­yksikköä. ”Jos on kymmenen robottia, niistä voi pahimmillaan olla koko ajan joku hälytystilassa ja siitä ei olisi tullut mitään”, Anita toteaa.

Lypsyjärjestelmässä päädyttiin 20-paikkaiseen GEA:n robottikaruselliin.

”Robottikaruselleja ei silloin Suomessa ollut kuin yksi, joten pohdintaa tehtiin pitkään. Itse olen edelleen robottien kannalla, mutta en minä voinut enkä voi vastaan sanoa, jos nuoret sen näin haluavat”, Terhi toteaa. Hän perustelee kantaansa robottien lehmille suomalla valinnan vapaudella.

Suunnittelussa tehtiin siis myös kompromisseja, jotta saatiin kaikkia miellyttävä, toimiva kokonaisuus.

Navettahanke oli pitkään seutukunnan kuumin puheenaihe. Hanke poiki myös useita valituksia. ”Valituksien vuoksi rakentamisen aloittaminen viivästyi vuodella. Sillä aikaa teimme itse rauhassa tontin maansiirtotöitä, mikä tuli nopeampaa mutta kalliimpaa urakoitsijaa selvästi halvemmaksi”, Anita Vähä-Eskeli muistelee.

Lupien myöntämisen jälkeen rakentaminen pyörähti käyntiin vauhdilla. ”Siinä tuli ehkä vähän kiire joidenkin valintojen suhteen, kun näin jälkeenpäin miettii. Olisi esimerkiksi voinut laittaa viemäreitä tai putki­ varauksia nykyistä enemmän siltä varalta, että jotain systeemiä halutaan tulevaisuudessa muuttaa”, Tommi Vähä-Eskeli toteaa.

Aivan mutkitta ei navetoiden valmistuminen sujunut lupien myöntämisenkään jälkeen, vaan lisämausteensa soppaan tarjosi koronapandemia.

Lypsykarusellin asentajat olivat jo matkalla Suomeen, kun heistä yhdellä todettiin koronavirus.

Kaikkien matka tyssäsi Latvian rajalle. ”Asentajat vaihtuivat suomalaisiin, jotka eivät olleet vastaavaa hommaa aiemmin tehneet. Tästä johtuen pääsimme aloittamaan lypsyn joulukuun sijaan vasta seuraavan vuoden helmikuussa”, Terhi sanoo.

Lypsykaruselli pyörähti ensimmäisen kerran helmikuussa 2021, jonka jälkeen tilalliset ovat etsineet uusia, yhteisiä rutiineja ja toimintatapoja.

Yksi suurimmista muutoksista on ollut työntekijöiden määrän kasvu. Tiloilla on yhteisinä kuusi vakituista työntekijää, joiden johtaminen ja työvuorojen suunnittelu ottaa työajasta oman osansa. ”Meillä on työnjohdon palavereissa edelleen hieman ylikorostettuna ’se joku, joka hoitaa’, vaikka olemmekin pyrkineet jakamaan vastuita keskenämme”, Emmi sanoo. Terhi toimii karjavastaavana, Emmi hoitaa työntekijöiden asiat, Kari-Pekka ja Tommi vastaavat ruokinnasta, Timo rakennuksista ja Anita vasikoista. ”Tiedonjako on korostunut. Ei voi olettaa, että kaikki muut tietävät, minkä vuoksi olemme lait­ taneet valkotauluja ja vihkoja navetoille kirjaamista varten, sekä viestimme tiiviisti Whatsapp-ryhmissä. Näin saamme kaikki asiat hoidettua, eikä tiedonkulun puutteen vuoksi tapahdu vahinkoja”, Anita kertoo.

Sekä Kuortit että Vähä-Eskelit kehuvat navetan työntekijöitä. Vaikka tekijöitä ei ole tullut ovista ja ikkunoista, on kaikki avoimet työpaikat saatu täytettyä. ”Työntekijämme ovat kaikki tarkkoja ja viitseliäitä, siitä heille iso kiitos. He ovat työhön hyvin sitoutuneita ja heillä on karjasilmä kohdillaan”, Emmi kehuu.

Yksi hyvä mittari työntekijöiden sitoutumisesta ja ammattitaidosta on vasikkakuolleisuus. Vaikka vuonna 2021 syntyi noin 600 vasikkaa, vain kaksi näistä kuoli. ”Parhaimmillaan tai pahimmillaan poikimisia oli jopa 70 kuussa. Siinä tekivät työntekijät ahkeras­ti hyvää työtä”, Terhi kiittelee.

Uusissa tiloissa on lypsetty lehmiä pian vuoden ajan.

Navetta koostuu kahdesta hallista ja lypsy-­ yksiköstä, joita kaikkia yhdistää yhdyskäytävä.

Molemmat osakeyhtiöt omistavat yhden hallin ja lypsy-yksiköstä puolet. Molemmilla osakeyhtiöil­ lä on myös omat lehmänsä. Lypsävät on jaettu kuuteen osastoon, yksi on varattu umpilehmille ja yksi on väliaidoin jaettu poikimista odottaviin, poikiviin sekä kalanruodolla lypsettävien lehmien osastoon. Kaikki erikseen lypsettävät lehmät, sekä ne, jotka eivät syystä tai toisesta sopeudu karuselliin, lypsetään kuusipaikkaisella kalanruotoasemalla. Hiehot asuvat kolmessa navetassa: molemmilla tiloilla kotinavetoissa sekä yhdessä vuokranavetassa, josta ne muuttavat lypsynavettaan noin kuukausi ennen poikimista. Poikimisen jälkeen lehmät asustavat alkuun pehkupohjalla, käyden lypsyllä kalanruotoasemalla. Kun maidon saa tankkiin, ne siirtyvät VIC-ryhmään ja

karusellilypsyyn. VIC-ryhmässä lehmät asustavat erityistarkkailun alla lypsykauden ensimmäiset 40 vuorokautta, jonka jälkeen ne muuttavat toisiin ryhmiin: ensikot omaansa ja useamman kerran poikineet siten, että ryhmät ovat tasakokoisia.

Ryhmät kuljetetaan kukin kerrallaan lypsylle kolmesti vuorokaudessa. Vasikoita juotetaan vasikkalassa kolmen kuukauden ikään asti, minkä jälkeen ne muuttavat kotinavetoihin kasvamaan.

Sonnit ja liharoturistey­tykset lähtevät välitykseen 10 vuorokauden iässä.

Isäntäväki toteaa uuteen navettaan sopeutumisen olevan vielä hieman kesken. ”Edelleen etsitään pysyviä tapoja: mitä tehdään ja missä järjestyksessä ja kauanko mihinkin pitää varata aikaa”, Emmi Kuortti toteaa. Isompi karja vaatii erilaisen ajattelutavan. Yrittäjät korostavat yhteistyön voimaa. ”Kukaan meistä ei ole joutunut uusiin tilanteisiin yksin, mistä on ollut iso apu. Ei tämä nyt enää niin erilaiselta tunnu”, Anita Vähä-Eskeli toteaa.

Vaikka eläinmäärä on moninkertaistunut, eläimiä hoidetaan edelleen yksilöllisesti, eikä kaavamaisesti. ”Yllättävän hyvin silti muistaa yksittäisten lehmien nimet ja asiat ihan kuin kotona, vaikka on tällainen kanan muisti”, Emmi toteaa ja naurahtaa. ”Eläimet eivät ole massaa myöskään työntekijöillemme, vaan heistäkin osa tietää eläinten yksilölliset erot ja persoonat. Pikkuhiljaa alkaa myös uusista lehmistä tietämään esimerkiksi u

Hallit ovat keskenään identtiset, valokate­ harjan ja -päädyn sekä verhoseinien ansiosta valoisat ja myös kesällä hyvin ilmastoidut. Ylhäältä auki olevat ruokintaesteet antavat lehmille mahdollisuuden nostaa päänsä ylös syödessään ilman niskahankaumia.

Tiukemmassa tarkkailussa olevien eläinten, VIC- ja poikimisosastoilla, on lukkoparret, joihin eläimet saadaan helposti kiinni esimerkiksi hoitoa varten.

Karjan oston ja omien onnistuneiden eläinlisäysten ansiosta saimme navetan heti täyteen.

FABA — 11

pitkämaitoisuusominaisuudet, kun on täydet kaudet takana”, Terhi lisää.

Eläimiä pyrittiin lisäämään omasta karjasta niin paljon kuin mahdollista käyttämällä reippaasti X-Vik-siementä. Alkuun oli varauduttu myös ostamaan eläimiä useammalta tilalta, kunnes kohtalo puuttui peliin ja tarjolle tuli kokonainen lypsykarja lähialueelta. ”Ei tällaisia karjoja, jossa on 200 lypsylehmää ja keskituotos lähes 12 000 kiloa, osaa odottaa myyntiin. Ostimme koko karjan osakeyhtiöille puoliksi ja saimme navetan täyteen kerralla”, Terhi kertoo. Ostokarjaa lypsettiin niiden silloisessa asuinnavetassa reilut puoli vuotta ennen niiden siirtämistä nykyiseen navettaan.

Rakentamisen ollessa yhä kesken Valio ilmoitti siirtyvänsä sopimustuotantoon. Investoineille tiloille tuotannonlisäys on usein jaksotettu useammalle vuodelle, sillä käyttöönoton jälkeen harvoin ollaan heti täydessä kapasiteetissa. ”Karjan oston ja omien onnistuneiden eläinlisäysten ansiosta saimme navetan heti täyteen ja kerralla täyteen toimintaan. Emme saaneet riittävästi sopimusmäärää heti alkuun, mikä aiheutti päänvaivaa”, Terhi muistelee.

MaitoEskelin EKM-tuotos muutosvuodelta on 10 639 kiloa ja MaitoKuortin 11 896 kiloa. Yrittäjät ovat tuotokseen melko tyytyväisiä. ”Muutto uusiin tiloihin, ruokinnan, lypsytavan ja ympäristön muutos sekä kolmen karjan yhdistäminen samana vuonna, ei tuotos siihen nähden huono ole”, Terhi sanoo.

Haasteetta ei navetoiden käyttöönotto sujunut. Parsiratkaisuksi valittiin lehmien ehdoilla syväkuivikeparret ja kuivikkeeksi separointijae.

Separaattori ei kuitenkaan toiminut kunnolla ja kuiviketta saatiin liian vähän. ”Liian kauan yritimme saada laitetta toimimaan, olisi heti pitänyt vaatia valmistajalta

Sekä Kuortti että Vähä-Eskeli ovat panostaneet eläinainekseen jo pitkään.

Suurten ponnistelujen jälkeen on aihetta hymyyn. Emmi Kuortti, Terhi Lahtinen, Anita Vähä-Eskeli ja Tommi Vähä-Eskeli ovat tyytyväisiä uuden yksikön toimintaan, vaikka opettelua ja hampaiden kiristelyäkin on matkalle mahtunut. Tästä yrittäjien yhteiskuvasta puuttuvat Kari-Pekka Kuortti ja Timo Vähä-Eskeli, mutta nuorta polvea edustaa Tuure Kuortti, joka on jo innokas navetta-­apuri.

12 — FABA

toimivaa ratkaisua. Puolen vuoden toimimattomuuden jälkeen vaihdoimme merkkiä”, Tommi Vähä-Eskeli kertoo.

Parret olivat kuitenkin liian pitkän aikaa liian vajaalla kuivikkeella, mikä aiheutti utaretulehduksia ja jalkaongelmia, sekä liikaa, lehmistä johtumattomia, turhia poistoja.

Kaikki karjojen eläimet eivät myöskään sopeutuneet karusellilypsyyn, vaan niitä on käyttöönoton jälkeen myyty eloon. ”Jo saksalaiset käyttöönottajat varoittivat, että kaikki lehmät eivät sopeudu karuselliin. Pyöriminen vaatii lehmiltä tasapainoa ja malttia seistä paikallaan. Lehmät, joiden tasapaino on heikompi, vaikka jalkavian takia, kaatuvat karusellissa helposti ja voivat sen jälkeen saada pelkotiloja, minkä vuoksi ne eivät enää karuselliin suostu menemään”, Emmi kertoo.

Sekä Kuortti että Vähä-Eskeli ovat panostaneet eläinainekseen jo pitkään. Nytkin kaikki lehmävasikat genomitestataan, lehmät kantakirjataan ja rakennearvostellaan. Jalostussuunnittelusta huolehtii Mari Mukka-Koivumäki JasuPlus-palvelutason mukaisesti. Lihasonnin käyttö on tällä hetkellä molemmilla karjoilla noin 40 %. ”Marin kanssa on usein pohdittu mitä tehdään, kun ei hyviä lehmiä haluaisi lihasonnilla siementää. Voisimme hyvin tuottaa itselle ylimääräisiä lehmävasikoita myyntiin ja siten jakaa hyvää eläinainesta laajemmallekin, kun löytyisi sopiva yhteistyökumppani”, Terhi vinkkaa.

Yhtäältä hyvää eläinainesta on jaettu laajemmallekin, sillä sekä Vähä-Eskelin että Kuortin kasvattajanimellä olevia sonneja on päässyt useampia myös keinosiemennyskäyttöön. Niistä viimeisimpinä listoilla ovat olleet esimerkiksi VH Oxel, VH Lopex ja VR Ferrero. Myös suomenkarjasonnit Kuortin Vihta ja Kuortin Nokipii ISK ansaitsevat omat erityismainintansa.

Sonnirintamalle voidaan toivoa tulevaisuudessa jatkoa, sillä tilojen hiehoista löytyy useita huippuindeksikelpoisia eläimiä, joiden osalta noudatetaan HI-suositusohjelmaa. Huippuindeksitasoiset naaraat siemennetään tuoreimmilla isäsonneilla ja sonnivasikoita genomitestataan ahkerasti. Myös VikingGeneticsin huuhteluohjelmat ovat vuosien varrella tulleet tiloille tutuksi, sekä kotona huuhdellen että Hollolaan alkiotuotantoon myytyjen hiehojen ansiosta.

Tulevaisuuden jalostustavoitteet ovat karjoilla selvät. ”Hyvät pitoisuudet ja paljon maitoa kauniista lehmistä”, Emmi aloittaa. ”Hyvät jalat ja toimiva utare”, Anita jatkaa. ”Ja saa niissä showtyyppiäkin olla”, usein näyttelytuomarinakin toiminut Terhi lisää ja naurahtaa.

TILAN OPIT

Yhteistyötä ja apuvälineitä hyödyntämällä hyviin tuloksiin 1. Hyvät yhteistyökumppanit ovat aarre Eläinlääkärit, tiineystarkastajat, tavaroiden toimittajat, sekä koneurakoitsijat ovat kaikki tilan pyörimisen ja yrittäjien jaksamisen kannalta elintärkeitä ja panostamisen arvoisia. ”Yksin ei kovin iloisesti lähtisi keräämään ensimmäistä rehusatoa 450 hehtaarilta, mutta hyvien yhteistyökumppaneiden kanssa sekin onnistuu”, Tommi Vähä-Eskeli sanoo.

2. Käytä apuvälineitä eläinten seurantaan MaitoEskelillä ja MaitoKuortilla on käytössään Cowscout-seurantajärjestelmä, joka mittaa eläinten aktiivisuutta ja märehtimistä. Tämän ansiosta mahdollisiin ongelmiin ja kiimoihin voidaan tarttua heti. ”Hyvää karjasilmää ei silti korvaa tarkinkaan järjestelmä”, Terhi Lahtinen muistuttaa.

3. Pienilläkin asioilla on väliä Kokoluokan kasvaessa pienillä asioilla voi olla suuri merkitys ja niistä otettavissa olevat säästöt tai syntyvät kustannukset voivat kasvaa isossa kokoluokassa merkittäviksi.

Emmi Kuortti, Anita Vähä-Eskeli, Terhi Lahtinen ja Tommi Vähä-Eskeli ovat opetelleet uusia rutiineja vuoden verran, mutta yrittäjien mukaan opettelu jatkuu edelleen. Uusia tilan oppeja syntynee sitä mukaa, kun uudet toimintatavat kehittyvät onnistuneiksi rutiineiksi.

Navetalle pyrkii innokkaasti myös Tuure Kuortti.

4. Panosta työntekijöihin Hyvät työntekijät ovat kiven alla, minkä vuoksi heistä kannattaa pitää kiinni. ”Tehtävien delegointi ja mielekkään työn löytäminen kaikille on työntekijöiden johtamisessa tärkeää”, Emmi Kuortti sanoo.

5. Eläinainekseen panostaminen kannattaa Jalostamalla omien tavoitteiden mukaisia, terveitä, tuottavia ja helppohoitoisia lehmiä, on niiden kanssa työskentely helppoa ja mielekästä. Genomitestaus ja rakenne­ arvostelu ovat karjan kehittämisen tärkeitä työkaluja.

FABA — 13

Genomitestaus kannattaa Pienellä panostuksella saat hyvän ennusteen siitä, minkälainen lehmä vasikasta on tulossa Lehmävasikoiden genomitestaaminen kasvattaa jatkuvasti suosiotaan. Muutaman kympin panostuksella saa hyvän ennusteen siitä, minkälainen lehmä vasikasta on tulossa.

Tutkimusten mukaan vasikalle laskettu gNTM-arvo kuvaa hyvin sen tulevaa kestävyyttä lypsylehmänä.

Kun genomitestaus on järjestelmällistä, näytteenotto on helppo toteuttaa korvamerkin laittamisen yhteydessä.

Yläsavolaisessa Iskolan karjassa genomitestataan kaikki lypsyrotuiset lehmävasikat. Iskola on valinnut ­JasuPLUS-kumppanuustason, jossa genomitestitilaukset on automatisoitu ja niitä ei tarvitse erikseen tilata Minun Maatilani Genomitestit -moduulin kautta. Genomitestit ovat tärkein apuväline, kun isosta lypsykarjasta valitaan sopivat lehmävasikat uudistamiseen. Kovimman genomiarvon saaneille hiehoille tehdään alkiohuuhtelu.

14 — FABA

Genomitestauksen avulla löydetään myös koko Suomen jalostuksen helmet. VikingGenetics ostaa vuosittain maan parhaita, genomitestattuja hiehoja alkiohuuhteluohjelmaansa tai tarjoaa hiehon omistavalle tilalle huuhtelu­ sopimusta.

Asiakkaat, joiden karjoissa genomitestaus on jo rutiinia, nostavat esiin testauksen hyötyinä karjan uudistuksen nopeuttamisen ja mahdollisuuden täsmätä sonnivalintoja.

Monelle tilalle testaus on ollut etu myös myyntitilanteessa, kun ostaja tietää, mitä saa.

Genomitestauksesta saatavilla tuloksilla voi hyvin seura­ ta myös jälkeläisten perinnöllistä edistymistä. Sen avulla nähdään, mihin suuntaan karjan kehittäminen on menossa ja miten asetetut tavoitteet on saavutettu.

BIOTURVALLISUUS

Tunnista ja ennaltaehkäise riskit Huolellisuus elävien eläinten ostossa kannattaa

Vierailijat/ tautisulku

Haittaeläimet – jyrsijät, linnut ja hyönteiset

RISKI Ostetut eläimet aiheuttavat suurimman riskin saada tilalle jokin tarttuva tauti.

Tilalle tulevat, elävät eläimet ovat tehokkaita sairauk­sien levittäjiä, koska ne tarjoavat taudeille suoran kontaktin tilan omiin eläimiin.

Toiseksi suurin riski saada navetan ulkopuolelta sairauksia, ovat tilalla käyvät vierailijat. Varsinkin tilakoon kasvaessa vierailijoiden määrä ja käyntikerrat usein kasvavat, jolloin myös riski saada tauti navettaan kasvaa.

Oikeanlaisella toiminnalla tämäkin riski on minimoitavissa.

Seuraavaksi suurimman riskin tautien esiintymiselle aiheuttavat haittaeläimet.

Ne levittävät pääsääntöisesti salmonellaa saastuttamalla eläinten rehut, juomaveden tai kuivikkeet ulosteellaan. Salmonellan leviäminen voi tapahtua myös kissan ulosteen tai rehuun joutuneen, sairaan haittaeläimen kautta. On hyvä myös huomioida, että koirat ovat luomisia aiheuttavan Neosporan pääisäntiä ja se voi levitä koirien ulosteiden kautta.

ENNAL T A E H K Ä I S Y / S U OJA U T U MI N E N Karjaan ostettavat uudet eläimet kannattaa hankkia tilalta, jonka karjan terveys on varmistettu ja ostettavilla eläimillä on ETT:n terveystodistus. Myös useampien eläinten ostaminen samalta tilalta vähentää tautiriskiä. Tärkeä elementti eläinten ostamisessa ja tautiriskin pienentämisessä ovat kunnolliset karanteenikäytännöt. Ostettavat eläimet pidetään karanteenissa vähintään 21 päivää. Karanteenitilan on oltava erillisessä ilmatilassa kuin navetta. Karanteenitilassa käytetään erillisiä suojavarusteita, työvälineitä, lypsykonetta ja niin edelleen. Kertatäyttöisyysperiaatetta on myös noudatettava.

Ennen eläinten siirtoa muiden eläinten joukkoon, on varmistettava, ettei sairauksia löydy. Karanteenijärjestelyt eivät välttämättä ole helppoja toteuttaa, mutta ne suojaavat monelta ikävältä sairaudelta.

Vierailijoille osoitetaan selkeästi parkki­ paikka ja ovi, josta he tulevat sisään. Vierailijat eivät myöskään saa mennä vapaasti navettaan. Lähtökohta on, että navettaan kuljetaan ainoastaan tautisulun kautta.

Kaikkien navettaan tulijoiden on käytettävä tautisulkua asianmukaisesti, myös tilanväen.

Teuraiden, välitysvasikoiden ja raatojen nouto on järjestettävä niin, ettei kuskien tarvitse mennä navettaan eikä kuljetusautojen kulkureitti risteä muun liikenteen kanssa navetan pihassa. Jos mahdollista, kannattaa tehdä tuotantorakennuksista erillään oleva lastaustila, johon eläimet viedään odottamaan valmiiksi ja josta ne on helppo hakea.

Lastaustilaksi riittää betonipohjainen aitaus, jossa on eläimille ruokinta- ja juomapaikat, ja erityisesti vasikoille katettu tila. Kuljetusta odottavat raadot pitäisi sijoittaa myös betonipohjaiseen, katettuun paikkaan, josta ne on helppo noutaa.

Haittaeläinten torjumisessa tärkeintä on pitää navetan ympäristö siistinä ja hävittää kaikki rojukasat. Näin poistetaan jyrsijöiltä mahdolliset pesä- ja suojapaikat. Kaikki eläinten rehut, niiden käsittelyyn käytettävät laitteet sekä kuivikkeet pitäisi olla suojattu niin, etteivät haittaeläimet pääse niiden kanssa kosketuksiin. Mahdollisuus päästä käsiksi rehuihin houkuttaa jyrsijöitä ja runsas ravinnonsaanti myös mahdollistaa erittäin hyvät kasvuolosuhteet. Jyrsijöiden, kuin myös lintujen, pääsy navettaan on estettävä esim. verkotuksin. Navetan ympäristössä parveilevat linnut pitää karkottaa. Lintujen karkottamiseen on mahdollista käyttää lintu­ piikkejä paikoissa, joihin ei haluta lintujen laskeutuvan. BirdAlert puolestaan karkottaa tietyt lintulajit parhaimmillaan jopa 20 hehtaarin alueelta.

L I S ÄT I E T OA JA A P U A Lue lisää: www.ett.fi/nauta/tilatason-tautisuojaus/ Vinkkejä ja apua: emovet.fi/elainlaakarit/

FABA — 15

Tuotosseuranta ja emotarkkailu tuottavat karjanomistajalle hyödyllistä tietoa karjan ja tilan kehittämiseen.

ME VASTAAMME

Miksi kuulua tuotosseurantaan?

Kannattaako emotarkkailu?

Mitä tuotosseuranta on ja mikä on sen tavoite?

Kansanvälisten sääntöjen (ICAR) mukaan toteutettava lypsykarjan tuotostietojen keräämistä ja koostamista maitoyrityksen toiminnan analysoin­tia ja kehittämistä varten.

Tavoitteena on tuottaa hyötyä karjanomistajalle. Saatavilla on tilan johtamiseen tarvittavaa tuotantotietoa helposti, tehokkaasti ja luotettavasti, jolloin päätökset perustuvat oikeaan tietoon. Tuotosseurantatiedot toimivat lypsykarjan jalostusarvostelun pohjatietona.

Mitä hyötyä saa, jos kuuluu tuotosseurantaan?

Edullisemmat siemenannokset. Karja- ja lehmäkohtaiset tunnuslukuraportit sekä vertailutietoa koti- ja ulkomaisiin tuotosseurantakarjoihin.

Tuotostietojen varmuuskopion.

Millaisia tuotannon tunnuslukuja tuotos­ seurantaan kuuluva saa ja mistä tuloksia voi katsoa?

Tuotosseurannassa lasketaan 305 päivän tuotos ja vuosituotokset yksittäisille lehmille, koko karjalle, eri roduille ja eri tuotoskausille.

16 — FABA

Tuotokset lasketaan maito-, rasva-, valkuais- ja EKM-kiloina. Lisäksi saatavilla on tunnuslukuja elinikäistuotoksessa, poistoissa, hedelmällisyysja poikimatiedoissa ja sairauksien hoidoissa.

Koelypsyn jälkeen lasketaan päivätuotokset ja edellisen 12 kk tuotos. Tuotosseurannasta saa myös tuottoennusteen, jolla voi seurata tuotannon tasaisuutta.

Tulokset näkyvät ProAgria Verkkopalveluissa ja Minun Maatilani -ohjelmassa. Uutena raportointimuotona on Koelypsykatsaus, josta löytyy valmistuneen koelypsyn merkittävät kohdat.

Miten tuotosseurannan tunnuslukuja voi hyödyntää?

Tilan johtamiseen: jalostus- ja eläinvalinnan tueksi, ruokinnan onnistumisen arviointiin ja utareterveyden kehittämiseen. Tuotosseurantatietoja hyödyntävät myös tilan apuna toimivat asiantuntijat, kuten terveydenhuoltoeläin­lääkärit.

Mikä on koelypsy ja voiko sen ulkoistaa?

Koelypsy sisältää maitomäärien mittaamisen ja maitonäytteiden ottamisen sekä tietojen tallentamisen. Koelypsyssä maitomäärät mitataan jokaiselta lypsävältä lehmältä vähintään 0,2 kg

tarkkuudella ICARin hyväksymällä laitteella.

Koelypsyn maitomäärien mittaus ja näytteiden otto voidaan tehdä 2, 4, 6 tai 8 viikon välein.

Koelypsyväliä voi muuttaa kahdesti vuodessa.

Maitomäärien tallentamisen ulkoistaminen onnistuu koko maassa. Näytteenottopalvelun ulkoistaminen on mahdollista osalla alueista.

Lisätietoja saat omasta ProAgria-keskuksesta.

Mitä koelypsyn maitonäytteestä tutkitaan?

Maitonäytteestä tutkitaan rasva-%, valkuais-%, solu- ja ureapitoisuudet. Osassa laboratorioista analysoidaan myös laktoosipitoisuus. Näytteistä voidaan tilauksesta tutkia myös tiineyshormonit, jonka perusteella nähdään, onko eläin tiineenä vai tyhjä.

Mitä tuotosseurantaan kuuluminen maksaa ja kuinka siihen voi liittyä?

Tuotosseurannan maksu koostuu Mtechin laskentamaksusta ja oman keskuksen lehmä- ja karjamaksusta. Keskimääräisellä 54 lehmän tilalla, jossa meijeriin menee 10 000 litraa per lehmä vuodessa, tuotosseuranta maksaa 0,15 snt / litra. Tuotosseurantaan liitytään ilmoit-

tamalla siitä joko omalle ProAgria maitoasiantuntijalle tai tuotosseurannan asiakaspalveluun.

Miten yleistä tuotosseurantaan kuuluminen on?

Tuotosseurantaan kuuluu suomessa 72 % karjoista ja 84 % lehmistä.

NÄKÖKULMA

Tuotosseurantaan kuulumisen tärkeys: Tiedät, mitä lehmäsi tuottaa ja mikä on sen arvo

Mitä hyötyä emotarkkailusta on?

Emolehmätarkkailuun kuuluminen on hyödyllistä niin tilan oman eläinaineksen kuin koko rodun kehittämisen kannalta. Emolehmätarkkailu antaa eläinvalintojen tueksi työkaluja, jotka auttavat tekemään onnistuneita eläinvalintoja. Emokarjan jalostaminen on mahdollista pelkkien paino- ja teurastulosten pohjalta, mutta jalostusarvolaskennan hyödyntäminen tuo parhaan mahdollisen lopputuloksen. Hyvin onnistuneiden eläinvalintojen lisäksi emolehmätarkkailu parantaa eläinten myyntimahdollisuuksia. Vuotuisella emolehmäasiantuntijan tilakäynnillä saa ulkopuolista näkökulmaa karjan kehityskohteista. Samalla voidaan kantakirjata tai rakennearvostella karjan eläimiä, ottaa eläimiä myyntiin NautaNettiin ja suunnitella kevään laidunryhmiä ja sonnivalintoja.

Miksi kannattaa ostaa eläimiä emotarkkailukarjasta?

Emotarkkailukarjojen eläimistä on käytettävissä laajasti tietoa niiden perinnöllisestä tasosta ja tuloksista. Erityisen tärkeää tämä on sonnien kohdalla, sillä tilasonnien merkitys perinnöllisen kehityksen suunnan näyttäjänä on valtava yksittäiseen hiehoon tai lehmään verrattuna.

Mitä indeksejä emotarkkailuun kuuluville eläimille julkaistaan?

Tällä hetkellä julkaistavia indeksejä ovat paino-, emo-, poikimahelppous- ja teurasindeksit. Jalostusindeksit kuvaavat eläinten perinnöllistä tasoa. Indeksit kertovat myös siitä, minkälaisia ominaisuuksia eläin todennäköisimmin periyttää jälkeläisilleen.

Minkälaisia vaihtoehtoja on?

Tarkkailusta löytyy sopivia vaihtoehtoja kaikille emotiloille. FabaPihvi+ sopii tarkkailumuotona erityisen hyvin tiloille, jotka eivät halua punnita eläimiään. Siinä hyödynnetään teurasdata parhaalla mahdollisella tavalla tilan hyväksi. FabaEmo sopii tiloille, jotka ovat kiinnostuneita eläinaineksen kokonaisvaltaisesta kehittämisestä.

FabaEmo+ on kattava palvelukokonaisuus jalostuskarjan eläinaineksen kehittämiseen ja myymiseen. Lisää tietoa palveluvaihtoehdoista saat emoasiantuntijoilta ja Faban kotisivuilta.

Tuotosseurannan kysymyksiin vastasivat Teija Hellberg ja Jaana Kiljunen ProAgriasta sekä Juho Kyntäjä Mtechistä. ­ Emotarkkailun kysymyksiin vastasi Kaisa Sirkko Fabasta.

Tuotosseuranta antaa luotettavaa tietoa, mitä lehmämme lypsävät, minkälaiset ovat kuiva-ainepitoisuudet ja millä tasolla utareterveys on. Tuotosseurannan tietoja käytämme seuratessamme ruokinnan onnistumista, taloudellisuutta ja uusia ruokintasuunnitelmia tehdessä. Laajasta raporttivalikoimasta saa apua päivittäiseen johtamiseen ja tulevaisuuden suunnitelmiin. Yksi tärkeä asia on, että tieto on luotettavaa ja sitä voi vertailla eri karjojen välillä. Tuotosseurantaan tallennettu tieto on tallessa ja sitä voi hyödyntää vielä vuosienkin kuluttua!

Tuotosseuranta on myös edellytys karjanjalostukselle. Ilman ”Laajasta tuotosseurantatietoja ei voitaisi raporttivalikoimasta laskea jalostusarvon ennusteita saa apua lehmille sen enempää kuin sonpäivittäiseen neillekaan. Myöskään genomitestaus ei toimisi, ellei sen taustalla johtamiseen.” olisi mahdollisimman ajantasainen vertailuryhmä sonneja, joiden tyttäristä on riittävästi TuSe-tietoja tai genomitestattuja lehmiä omine tuotosseurantatietoineen. ”Tuotosseurantatietoa käytämme tilalla viikoittain ja kuukausittain, kun tarkastelemme aperuokinnan onnistumista ja taloudellisuutta. Jalostussuunnittelussa lehmän tuotos ja jalostusarvo on tärkeää tietoa uutta sukupolvea suunniteltaessa”, toteaa Ari. ”Managementissa hyödyntämisen lisäksi en voisi enää kuvitella oman karjan jalostusta ilman tuotosseurannan mahdollistamia emävalintatyökaluja, joiden avulla hiehoillekin on helppo valkata kullekin sopivin sulho”, komppaa Janne.

Janne Pietikäinen, Pielavesi, jalostusvaliokunnan puheenjohtaja

Ari Kantonen, Taipalsaari, ProAgria maitotilavaliokunnan puheenjohtaja

FABA — 17

ME KEHITÄMME

Tehosta jalostusta alkiohuuhteluilla Huippueläinten huuhteleminen kannattaa. Alkiovasikoilla eläinaineksen kehitys nopeutuu huomattavasti.

Teksti: Jaana Vuolteenaho, kuva: Faban arkisto

Suomessa on pitkään tehty alkiohuuhteluita tiloilla, aivan tavallisissa navetoissa. Huuhteluja varten ei tarvita erityisiä tiloja, vaan eläin voi olla huuhtelun ajan omassa parressaan tai karsinassa. Faban huuhteluryhmä FIN AK 10 huuhtelee ja siirtää alkioita kaikkialla Suomessa. Alkionsiirtoja tehdään myös kaikkina seminologien työpäivinä.

Huuhdeltavaksi eli alkion luovuttajaksi kannattaa valita perinnöllisesti parhaat yksilöt. Genomivalinnan ansiosta karjan huippunaaraiden tunnistaminen on helppoa. Mitä ankarampaa eläinvalinta on karjan sisällä, sitä nopeammin jalostustavoitteet on mahdollista saavuttaa.

Ennen huuhtelua kannattaa varmistaa, että huuhdeltava eläin on hyvässä kunnossa. Kohdallaan olevan ruokinnan myötä kuntoluokan tulisi olla noin kolme. Sorkkien tulisi myös olla kunnossa. Eläin on hyvä totuttaa käsittelyyn ja jos mahdollista, se siirretään jo hyvissä ajoin tilaan, jossa huuhtelu tehdään. Kaikkein tärkeintä kuitenkin on, että huuhdeltavalla eläimellä on säännöllinen kiimakierto.

Huuhtelua varten alkionsiirtoeläinlääkäri tekee tarkan huuhteluohjelman.

Ohjelma sisältää ohjeet hormonipiikityksiin; päivämäärät ja hormonimäärät.

Lisäksi ohjelmasta löytyvät siemennysajat ja paljon käytännön ohjeita. Eläinlääkäri ja paikalliset alkionsiirtoseminologit ovat tarvittaessa aina apuna ennen varsinaista huuhtelua. Jos jokin asia huolettaa, heiltä kannattaa kysyä. Ohjeiden mukaan toimimalla taataan paras mahdollinen lopputulos.

Paritukseen kannattaa valita sonni, jonka ominaisuudet vastaavat karjan tavoitteita. Siemennyksiin on mahdollista käyttää myös kahta eri sonnia. Useamman sonnin hyöty korostuu, jos alkioita saadaan paljon. Molemmat siemennys­

sonnit kirjataan tietokantaan ja vasikan oikea polveutuminen varmistuu genomitestissä. Huuhtelussa käytettävät siemenannokset kannattaa varata ajoissa. Ja huolehtia, että ne ovat joko lähiseminologien tai tilan säiliössä. Tavallisia annoksia varataan vähintään kaksi olkea ja sukupuolilajiteltuja vähintään viisi.

Huuhtelusiemennykset tehdään 8–14 tunnin välein. Jos käytetään sukupuolilajiteltua annosta, siemennetään kolme eri kertaa. Vaikka siemennyspäivät on kirjattu huuhtelu­ ohjelmaan, seurataan aina eläimen kiimaoireita. Joskus siemennys on tehtävä jo edellisenä iltana tai on jatkettava vielä seuraavana aamuna. Siemennyksistä kannattaa olla etukäteen seminologiin yhteydessä. Tämä helpottaa kiimoista viestimistä ja oikeasta siemennysajasta sopimista.

Varsinaisena huuhtelupäivänä, seitsemän päivää luovuttajan kiimasta, tilalle saapuvat alkionsiirtoeläinlääkäri ja avustava seminologi. Päivä aloitetaan huuhtelulla. Eläin voi olla hoitokarsinassa tai parressa. Lähelle on hyvä varata tukeva pöytä tarvikkeille. Alkioiden etsimistä varten perustetaan ns. laboratorio. Tila voi olla navetalla, mutta ei yhteydessä eläintilaan. Lämmin, kuiva toimistotila on sopiva. Vaihtoehtoisesti voidaan mennä tupaan, esimerkiksi keittiön pöydän ääreen. Mikroskopointi vaatii hyvän työvalon ja tasaisen pöytäpinnan.

Lemmikkieläimet ja pienet lapset on syytä pitää työn ajan pois huoneesta.

Alkionsiirtoseminologin rooliin kuuluu vastaanottajien tarkastaminen. Näiden eläinten kiimat on tärkeä kirjata hyvinkin yksityiskohtaisesti kiimanseuranta-lomakkeeseen:

Siirtämällä alkiot tuoreena saavutetaan parempi tiineystulos ja nopeampi eläinaineksen kehitys.

18 — FABA

Huuhtelun kaikkiin vaiheisiin on hyvät ohjeet ja ammattilaisilta voi aina kysyä neuvoa.

milloin kiima alkoi, milloin oli seisova kiima, tuliko verta.

Seminologi kokeilee jokaisen vastaanottajan ja tutkii muna­ sarjat. Näidenkin eläinten kiimasta pitäisi olla seitsemän päivää, ja munasarjoista pitäisi löytyä toimiva keltarauhanen. Alkio siirretään saman puoleiseen kohdun sarveen, minkä munasarjasta keltarauhanen löytyi.

Hyvä vastaanottaja on terve, hyväkuntoinen eläin, jonka kiimakierto on selkeä. Hieho on siemennysikäinen ja hyvin kasvanut. Lehmällä kohtu on palautunut poikimisesta ja kiimakierto alkanut. Suomessa siirretään alkioita erittäin paljon hiehoille, hyvin tuloksin. Myös ensikot ovat hyviä vastaanottajia. Vanhemmilla lehmillä tulokset ovat hieman heikompia.

Alkioita saadaan huuhtelusta keskimäärin seitsemän/huuhtelu. Vaihtelua on kuitenkin paljon. On hyvä muistaa, että noin 10–15% kaikista huuhteluista on niin sanottuja 0-huuhteluita. Syitä, miksi alkioita ei saada, on monia. Voi olla, että eläin ei ole reagoinut hormoniin, siemennysajankohta on ollut väärä tai munasolut eivät

ole hedelmöit­tyneet. Välillä on käynyt myös niin, että hedelmöittyneet munasolut ovat jostain syystä kuolleet, eivätkä ole kehittyneet normaalisti. Puhutaan ufoista eli munasolusta, joka ei ole hedelmöittynyt. Tai deguista, eli munasolusta, joka on hedelmöittynyt, mutta kuollut jo kehityksen alkuvaiheessa.

Tuoreena siirretyillä alkioilla on paremmat tiineystulok­ set kuin pakasteilla. Huuhtelun yhteyteen kannattaakin aina valmistella vastaanottajia tuoresiirtoja varten. Alkionsiirtoeläinlääkäri tekee myös vastaanottajille synkronointi­ ohjelmat. Vastaanottajat on saatava luovuttajan kanssa samaan kiimakiertoon. Kun alkio siirretään tuoreena, voidaan hyväksyä +-1 pv eroa kiimaan. Pakastesiirroissa ohje on tarkempi; alkionsiirto tehdään seitsemän päivän kuluttua seisovasta kiimasta.

Alkioita myymällä on mahdollisuus myös mukavaan lisätuloon. Alkioita voi myydä lähitiloille tuoreena heti huuhtelupäivänä. Silloin naapurinkin vastaanottaja täytyy käydä etukäteen tarkastamassa. Pakasteena alkiot ovat tarjolla Faban Alkiokaupassa joka puolelle Suomea.

FABA — 19

TERVEHDYS OSUUSKUNNALTASI

Muutosvauhdissa mukana – tilojen tarpeita kuunnellen Joulukuussa sain mahdollisuuden tarttua isoon luottamustehtävään, Faban hallituksen puheenjohtajuuteen.

Faban palveluiden laajamittaisena käyttäjänä palvelutarjonta on minulle asiakkaana tuttu. Hallinnossakin olen ollut mukana enemmän tai vähemmän kuusi vuotta ja siinä ajassa on ehtinyt muodostua tilannekuva myös taustoista.

Faba on erittäin hyvässä kunnossa oleva, karjatilojen palveluita tuottava yritys. Osuuskunnassa tämä tarkoittaa laadukkaiden palveluiden ja tuotteiden tarjoamista edullisesti omistaja-asiakkaille. Palvelut tuotetaan niin tehokkaasti kuin se on mahdollista ja hinnoitellaan niin, että kustannukset saadaan katettua. Asiakkaat ovat Faban tärkeimpiä kumppaneita.

Kehityksen tahti maataloudessa on päätähuimaava.

Myös Faban on pysyttävä kehityksen vauhdissa mukana ja mieluummin askeleen edellä. Karjanomistajien tarpeet ja vaatimukset kehittyvät jatkuvasti. Isot tilat tarvitsevat erilaisia palveluita kuin pienet, eivätkä pienetkään tilat toimi enää samalla tavalla kuin kymmenen, tai edes viisi vuotta sitten. Jokainen tila kehittää toimintaansa: toinen laajentamalla, toinen tehostamalla.

Uuden kehittäminen ei tarkoita kaiken vanhan hylkäämistä. Pala kerrallaan parannetaan ja tehostetaan.

Jossain kohtaa rakennetaan kokonaan uutta, toisessa kohdassa puretaan vanhaa pois. Suurin kehitys tapahtuu kuitenkin olemassa olevan hiomisella. Muutoksia ei silti tehdä muutoksen takia, vaan ympäröivän maailman vaatimusten täyttämiseksi.

Paavo Karhu Faban hallituksen puheenjohtaja Maatalousyrittäjä

”Myös Faban on pysyttävä kehityksen vauhdissa mukana ja mieluummin askeleen edellä” Mitä ajatuksia kirjoitus sinussa herätti?

Kerro siitä meille: tiedotus@faba.fi

20 — FABA

TULE MUKAAN!

x2 30.6.–2.7.

Farmari-messut / Mikkeli Faba on mukana elämyksiä tarjoavilla Farmari-messuil­ la. Tule ensi kesän suurimpaan messutapahtumaan tapaamaan asiantuntijoitamme ja tutustumaan monipuoliseen palvelu- ja tuotevalikoimaamme. Nähdään Mikkelissä!

Kevään webinaarit Kevään webinaarikausi on startannut vauhdilla ja jatkuu aina kesän kynnykselle asti. Tänä keväänä on luvassa asiaa lisääntymisestä, vasikoiden hoidosta, lypsykarjan rakennearvostelusta, digipalveluista sekä emokarjan kehittämisestä. Tarkemmat tiedot ja osallistumislinkit löydät Faban kotisivujen tapahtumakalenterista sekä Faban Facebook-sivuilta. Webinaarit ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Tule kuulolle!

Olethan tehnyt Nautarekisterin valtuutuksen?

Valtuutuksella varmistat, että käyttämäsi Faban palvelut jatkuvat tuttuun tapaan myös huhtikuun 2022 jälkeen.

Jos karjasi kuuluu tuotosseurantaan, käytät Faban seminologipalveluita, emopalveluja tai tallennat siemennystai poikimisilmoituksia Minun Maatilani -ohjelmassa, sinun tulee antaa Mtech Digital Solutions Oy:lle valtuudet nautaeläintietojen ilmoittamiseen ja nautaeläintietojen katsomiseen Suomi.fi:ssä. f Valtuudet annetaan osoitteessa www.suomi.fi/valtuudet. f Muista lisätä valtuutuksen tarkenteeksi tilatunnus!

Ohjeet valtuutuksen tekoon löydät osoitteesta www.minunmaatilani.fi/valtuutus/

Voimme luvata, että Fabalta saat juuri sinun tarpeitasi vastaavaa eläin­ ainesta kilpailu­ kykyiseen hintaan.

OSUUSKUNTA APUNASI

Faba rakentaa tuottavampaa huomista Teksti: Eve Kulmala / Kuva: Faban arkisto

Faba on olemassa karjanomistajia varten. Arjen kumppanina autamme karjan lisääntymisessä, kehittämisessä ja hyvinvoinnissa. Juhlan hetkiä koemme silloin, kun karjanomistaja menestyy. Toimintamme lähtökohtana on, että karjasi tuottavuus paranee. Hyvä eläinaines on edellytys jatkuvaan kehitykseen ja parempiin tuloksiin. Sonnivalikoimamme on laajentunut ja monipuolistunut vuosi vuodelta ja voimme luvata, että Fabalta saat juuri sinun tarpeitasi vastaavaa eläinainesta kilpailukykyiseen hintaan.

Osuuskuntana vahvuutenamme ovat pitkä kokemus ja osaaminen, suomalainen rehti toimintatapa jäsenten hyödyksi ja vastuullisuus. Työtämme ohjaavat Faban arvot ja toimintatavat. Liiketoimintaa kehitämme kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

Vastuullisuusperiaatteidemme mukaisesti tuotamme asiakasomistajillemme palveluja ja tuotteita, joiden avulla karjan hyvinvointi ja karjatilan toiminnan tuottavuus paranevat vastuullisesti ja ympäristö huomioiden.

Jalostuksemme perustuu tutkimukseen ja pitkäjänteisesti kerätyn tiedon hyödyntämiseen. Hyödynnämme modernia teknologiaa ja uusinta tutkimustietoa ja tuotamme vastuullista genetiikkaa, jossa tuotos ja terveys ovat tasapainossa. Eläinaineksen kehittämisellä voimme vähentää karjan ympäristörasitusta mm. rehuhyötysuhteen avulla. Eläinten ennakoiva terveydenhuolto puolestaan edistää terveyttä ja karjan hyvinvointia.

Palveluidemme avulla arjesta tulee helpompaa ja toivottavasti karjanomistaja tuntee sen myös omassa hyvinvoinnissaan.

Vastuullisesti kohti tuottavampaa huomista.

FABA — 21

ETUJA SINULLE

6 500 jäsentä

Keskittäminen kannattaa!

Bonus antaa merkittävän ostoedun Bonusta kertyy 0,5–5 %. Bonuksen taso määräytyy karjatunnuskohtaisten laskutus­ tietojen perusteella. Investointityyppiset tuotteet eivät kerrytä bonusta. Bonusta kertyy asiakkaan kanssa tehdyn kumppanuus­ sopimuksen sisällön mukaan.

Suomen laajin sonni­ valikoima: webshop.faba.fi

4x

vuodessa Faba-lehti ja Sonniluettelo kotiin kannettuina

Bonushyvitystä asiakkaille yli

600 000 € 3 400

hedelmällisyys­ käyntiä Monipuoliset digipalvelut tehostavat ja nopeuttavat toimintaa faba.fi/digipalvelut 22 — FABA

321 000

siemennystä

VASIKAN KASVATUS

Vasikan kasvatus hyväksi lypsylehmäksi Vahvoista vasikoista on iloa karjanomistajalle pitkäksi aikaa, ja kukkaro kiittää!

Teksti: Lauri Ketola

Vasikan kasvatus on aihe, joka on jatkuvasti pinnalla ja puhuttaa karjanomistajia, ja syystä. Vasikoiden asianmukaisella kasvattamisella voidaan pitkällä aika­ välillä päästä tuloksiin, jolla koko karjan tuottavuus paranee ja viivan alle jää mukavampi summa euroja.

Samalla vasikat voivat paremmin, ja isäntäväki myös!

Alkukasvatuksella on väliä Vasikoiden juottokauden vaikutusta on tutkittu paljon ja sen vaikutukset naudan myöhempään elämään ovat kiistattomat. Vasikoiden sairastumiskertojen määrällä sen ensimmäisten kuuden elinviikon aikana on todettu olevan suora vaikutus poikimaikään, siemennyskertoihin per toteutunut tiineys, maidontuotantoon ensimmäisellä lypsykaudella sekä poistoprosenttiin ensimmäisen lypsykauden aikana. Esimerkiksi Saksassa vuonna 2003 tehdyn tutkimuksen mukaan 0–1 vasikan­hoitokerralla eläneillä vasikoilla poikimaikä oli keskimäärin 24,6 kuukautta, sama luku oli yli 4 hoitokerran vasikoilla 27,8 kk. Vastaavasti todennäköisyys poistetuksi päätymiselle ensimmäisellä lypsykaudella olivat samoissa hoitokertatapauksissa 16 % ja 58 %.

vaikutus yksilön maidontuotantomäärään lehmänä.

Oheisessa kaaviossa on havainnollistettu, miten päivä­ kasvu ja juotu maitomäärä amerikkalaistutkimuksen mukaan vaikuttavat maitotuotokseen lehmänä.

Vasikoille annetun maidon määrän pohtiminen on joka tilalla huomioimisen arvoinen asia, sillä kaikkien tavoitteena on lopulta terveemmät ja tuottavammat lypsylehmät.

Faba tarjoaa kattavan valikoiman vasikan kasvatusta edistäviä tuotteita. Tutustu tuotteisiin Faban kotisivuilla www.faba.fi tai kysy lisää oman alueesi tekniseltä myyjältä.

Vapaalla juotolla tuloksia Saksalaistutkijoiden 2017 tekemässä tutkimuksessa puolestaan testattiin vasikoiden juomaa maitomäärää silloin, kun niiden juontia ei rajattu mitenkään. Vaikka vasikoiden juomassa maitomäärässä oli jonkun verran vaihtelua, todellinen juontimäärä oli yllättävän korkea.

Karkeasti arvioituna vasikat joivat keskimäärin yli 10 litraa päivässä. Juottomäärän kasvulla on merkittävä

MJ ME

9 000 kg

9 225 kg

9 450 g

9 675 g

15,6

18,8

22,0

25,2

Täysmaitoa

6 l

7,7 l

9 l

10,2 l

Maitojauhe

1,000 g

1,250 g

1,450 g

1,650 g

Päiväkasvu

400 g/pv

600 g/pvä

800 g/pvä

1 000 g/pvä

Vasikan päiväkasvun vaikutus lehmän teoreettiseen maidontuotantomäärään: + 100 gramman päiväkasvun lisäys = 111,3 kg lisäys maidontuotantoon.

FABA — 23

www.faba.fi VERKKOKAUPPA webshop.faba.fi

TOIMIPISTEET PL 40 (Urheilutie 6D) 01301 Vantaa Hollolan toimipiste: PL 95 (Korpikyläntie 77) 15871 Hollola

VAIHDE 020 747 2020 (klo 9.00–15.00)

ASIAKASPALVELU asiakaspalvelu@faba.fi

PALVELUT Siemenen ja typen jakelu 040 311 5308 (ma–to klo 8–14) Tarvikejakelu 040 311 5347 (ma–to klo 8–14) Katso päivystyspisteiden yhteystiedot ja alueet Faban kotisivuilta!

FABA SOMESSA

@fabaosk

@faba_osk

@Faba_osk

@Faba osk