7 minute read
Ala-asteikäisten pelikerhot alkavat Valoharjulla s
Vehmasmäen Nuorisoseuralla oli 2021 vuoden syksyllä kaksi pelikerhoa Roosa Kvickin ja Atte Homasen vetäminä. Ensimmäiseen kertaan tiistaina 31.8 saapui 11 lasta, mutta toisella kertaa perjantaina 24.9 Valoharjun seinän kaikuivat jo 20 innokkaan lapsen aikaansaamista äänistä.
Iltoja varten Roosa Kvick ja Atte Homanen valmistelivat etukäteen ohjelmaa ja päättivät yhdessä illan aikatauluista ja vetovastuista kunkin ohjelman suhteen. Lasten saavuttua he kävivät yhdessä lasten kanssa illan säännöt läpi ja kertoivat turvaohjeista ja pitopaikasta eli Valoharjusta, jotta kaikki tietäisivät mistä löytyy tarvittavat tilat ja minne on sallittua mennä.
Advertisement
Lapsille oli varattu erilaisia lautapelejä, joita he pystyivät halutessaan pelaamaan ja sopivin välein oli ohjaajien vetämiä yhdessä tehtäviä leikkejä ja pelejä.
Kumpanakin pelikerhona Roosan äiti Katri Kvick ja Aten äiti Teija Homanen olivat taustatukena ja auttamassa välipalatarjoilujen kanssa. Lapsille oli varattu pientä iltapalaa eli voileipiä erilaisin täyttein sekä mehua.
Illasta saatiin kiitosta lapsilta ja heitä hakemaan tulleilta vanhemmilta ja toivottiin peli-illoille myös jatkoa tulevaisuudessa. Rahoitusta pelikerhoihin alettiin organisoida ja marraskuussa saatiin ilouutinen LähiTapiola Savosta. Tammenrannan Lastenteatteri sai positiivisen päätöksen Nuori Savo tukihakemukseen, jolla mahdollistettiin pelikerhot 9 kertaa. Päivämäärät tulevat olemaan 2022 vuoden puolella 21.1, 4.2, 18.3, 1.4, 6.5, 9.9, 7.10, 4.11 ja 2.12. Ohjaajat valmistelevat illoiksi ohjelmaa ja pelikerhot tulevat olemaan ilmaisia. Mukaan voi ottaa omaa iltapalaa tai ostaa paikanpäältä jotain pientä sinne varattua iltapalaa.
Pelikerhoilla oli selvä tilaus ja olemme iloisia saadessamme sen nyt mahdollistaa.
Saamme illoilla edistettyä lasten sosiaalista kanssakäymistä, liikuntaa ja terveyttä. On ollut ilo olla sivusta seuraamassa kun ”vanhanajan” leikit ja pelit on saatu tulemaan takaisin, tuomaan konkreettistakin kanssakäymistä somemaailman virtuaalisen oheen. On upeaa saada viettää tämänkaltaisia iltoja tutussa ja turvallisessa Valoharjussa, joka on ollut meidän Vehmasmäen Nuorisoseuran sydän. Korona-aikana on tullut selvästi ilmi se, että mikään etäyhteys ei voi korvata ihmisten läheisyyden tarvetta.
Peli-illoissa yhteistyössä mukana:
RINTEEN JUURELTA
”Riemurinne, sekö tämän paikan nimi on?” Näin kysyi ”kantakaupunkilainen” äiti jutellessani hänen kanssaan kirkkaana välipäivänä rinteen huipulla.” Tämä on aivan mainio paikka, ei tämmöistä ole missään”. Kaksi lasta alamäessä, eikä kiirettä pois.
Toinen kontakti laavulla kahdeksan henkisen porukan kanssa vain vahvisti asian. Eikä kylmä makkara maistu niin kuin lämmin. Onneksi seurue oli varannut klapeja mukaan. Yksi aikuisista oli aiemmin käynyt ja tiesi ettei puita ole. Hänen mukaansa harvalla tulentekopaikalla kantakaupungissa on, lämmin juoma ja kuumat makkarat, mikäs siinä.
Sain käsityksen, ettei kaupungissa tiedetä Riemurinteestä. Pitäisikö tietää? Pitäisikö olla esillä jossakin? Tyydymmekö yhdistyksinä siihen, että paikalliset ja kurkimäkiset tietävät ja ehkä joku ”hiltsalainen”? Hakusanalla riemurinne löytyy googlen video, mutta eihän etsijä tiedä nimeä. Ehkäpä pohdimme tätä seuraavassa Eky:n hallituksen kokouksessa.
Joka tapauksessa riemukkaat äänet raikuvat ja posket punehtuvat muutoinkin kuin ujouttaan. Jospa halkotilanteeseen saisimme yhteistyökumppaneita ja toki kertaluonteisesti toimitamme tilauksesta seurueille halkokassillisen poltettavaa.
Soita numeroon 040 7349003 muissakin rinnettä koskevissa asioissa. Hyviä ja turvallisia laskuja alkavalle vuodelle t. Tuomo
Kuten uransa maanviljelijänä tehnyt appeni tapaa sanoa, maatalous on kaikista tärkein ammatti. Ilman ruokaa ei ole ihmistä. Pandemia-aika on osoittanut huoltovarmuuden tärkeyden. Kun maailma joutuu kaaokseen, ei ruokakaan välttämättä kulje tavalliseen tapaan. Myös ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat luonnon katastrofit lisäävät ruokatuotannon omavaraisuuden merkitystä. Mitä me siis voimme tehdä tai oikeastaan mitä meidän täytyy tehdä: ostaa suomalaista ruokaa. Näin autamme omalta osaltamme maatalouden kannattavuutta kotimaassamme. Kun ostamme lähiruokaa, tuemme oman maakuntamme maatalouden ja työpaikkojen säilymistä.
Liha ja erityisesti naudanliha on asetettu maailmanlaajuisesti pannaan sen suurten ilmastopäästöjen takia. Sademetsäalueilla metsää on kaadettu valtavasti ja kaadetaan edelleen, jotta saadaan peltoja naudan kasvatukseen sekä soijapapujen kasvatukseen. Soijapavuista tuotetaan proteiinirehua tuotantoeläimille. Lisäksi naudat tuottavat voimakasta kasvihuonekaasua metaania märehtiessään. Näin siis maailmanlaajuisesti.
Näyttäisi kuitenkin siltä, että suomalainen naudankasvatus on huomattavasti ilmastoystävällisempää. Suomessa pellot ovat vanhoja ja olleet käytössä pitkään. Turvepeltokeskustelu on oma lukunsa enkä mene siihen sen kummemmin.
Suomessa suuri osa naudanlihasta tuotetaan maidontuotannon sivutuotteena. Tämä pienentää ilmastovaikutuksia, kun saadaan ”kaksi kärpästä yhdellä iskulla”. Suomessa naudoille syötetään nurmirehua, joka kasvaessaan sitoo hiiltä ilmakehästä maaperään. Nurmen kasvattaminen myös parantaa maan terveyttä ja lisää luonnon monimuotoisuutta. Tulevaisuudessa hiiliviljelyn keinoin saataneen poistettua hiiltä ilmakehästä entistä tehokkaammin. Suomessa nautoja on vähän suhteutettuna peltopinta-alaan, kun vertaa moneen muuhun maahan. Pieni eläintiheys kuormittaa ilmastoa vähemmän. Karjataloudessa kuluu paljon vettä, jota Suomessa riittää toisin kuin monessa muussa karjatalousmaassa.
Suomessa karjan kasvatuksessa soijarehun määrää on vähennetty merkittävästi ja korvattu kotimaisella valkuaisrehulla. Lihatiedotuksen mukaan suomalaisille naudoille ei syötetä soijaa lainkaan. Myös siipikarjan ja sikojen rehujen vähäistä soijamäärää pyritään vähentämään edelleen ja korvaamaan kotimaisella valkuaisrehulla. Näin Suomen maatalous tekee osansa hiilidioksidin sitojana välttämättömien sademetsien säästämiseksi.
Syökäämme siis suomalaista lihaa. Ravitsemussuosituksen mukaan punaista lihaa (nauta, sika, lammas) kannattaa syödä korkeintaan 500 g viikossa. Suomalainen liha saatetaan usein kokea kalliiksi, mutta ravitsemussuosituksen mukaisen lihamäärän hinta ei kovin korkeaksi nouse. Siksi kannattaakin aina valita lautaselle laadukasta, herkullista, ilmastolle parempaa suomalaista lähilihaa.
Päivi Virtaharju Laillistettu ravitsemusterapeutti, THM
Hilkan tarinoita Hiltulanlahdesta
Vankikarkurin lapikkaat
Ennen sotia eräänä kesänä levisi tieto, että lähiseudulla liikkuu vankikarkuri. Tuntomerkkinä oli uudet lapikkaat jalassa.
Oli sunnuntaipäivä. Kyläläisiä oli tullut postiauton tuloaikaan postia hakemaan. Meitä oli joukko 13-15 vuotiaita tyttöjä ja poikia hippasilla. Olimme kulkeneet noin 400-500 metriä, kun vastaan käveli mies, jolla oli uudet lapikkaat jalassa.
Vankikarkuri, se on siinä. Aivan kuin yhteisestä sopimuksesta hippa jatkui. Mies käveli ohitsemme. Leikki loppui, kun mies oli mennyt näkyvistä. Tästähän pitää ilmoittaa poliisille. Pari isointa poikaa haki polkupyörät ja lähti puhelimeen. Samana iltana mies saatiin kiinni.
Tähkäpää - on Lastenteatteri Tammenrannan ensikevään näytelmä
”Valos ihme suo, pieni kukkanen, anna takaisin onneni eilinen, se eilinen”
Lauletaan ensikeväänä Valoharjun näyttämöllä, kun Tähkäpää saa ensi-iltansa 3.4.2022. Jylhämaan Kuningas ja Pieni Merenneito näytelmien ohjaaja Sini Peltola on apuohjaaja Roosa Kvickin kanssa muokannut Grimmin sadun Tähkäpää sellaiseen muotoon, että Lastenteatteri Tammenrannan kävijät saavat jälleen kerran, koko perheen nautittavaksi upean esityksen.
Viisitoista nuorta ja lasta, 3-luokasta 9-luokkalaisiin, ovat jo aloittaneet innokkaina Tähkäpää näytelmän harjoitukset. Harjoitukset keskiviikkoisin ovat myös paljon muutakin kuin näytelmää, esimerkiksi esiintymiseen ja esittämiseen liittyviä pelejä ja leikkejä, että motivaatio saadaan pidettyä yllä myös nuorimmilla näyttelijäharrastajilla. Valoharjulla on näytelty aina ja on upeaa, että nuoret ja lapset saavat nauttia kulttuuriharrastuksesta yhä vieläkin, sen historiaa havisevissa puitteissa. Taustalla, mahdollistamassa, upeaa harrastusta on jälleen kerran lukuisa vapaaehtoisten joukko, varmistamassa, että nuoret ja lapset voivat keskittyä näyttelemiseen. Tammenrannan lastenteatteri edustaa yhteisöllisyyttä ja osallisuutta, käytännössä toteutettuna. Toivotamme kaikki lapsesta vaariin, tervetulleiksi ensikevään esityksiin näkemään satua tytöstä, jolla on pitkä kullankeltainen tukka. Tähänkin satuun kuuluu paljon muitakin hahmoja, seikkailua ja jännitystä, naurua ja musiikkia. Jos haluat vastaukset kysymyksiin keitä ovat Somapupuset, mitä ihmettä varastetaan ja tietääkö äiti todella kaiken parhaiten, tule ihmeessä katsomaan Valoharjulle.
Ensi keväänä kuten sadussamme, tähdet toimivat karttana Lastenteatteri Tammenrannan kotiin Valoharjulle, näkemään takuuvarmaa Lastenteatteria.
Esityksiä keskiviikkona klo 18.00 ja sunnuntaina klo 14.00. Päivämäärät kalenteriin ja varaamaan lippuja heti, kun lippukassamme avataan. Esitykset: su 3.4.2022, ke 6.4.2022, su 10.4.2022, ke 13.4.2022, ke 20.4.2022, su 24.4.2022, ke 27.4.2022 ja su 1.5.2022
Sotkan Helmestä kerrottavaa
Yhdistyksen syyskokous pidettiin kovassa pakkasessa joulukuun alussa Sotkan Onnissa suppealla joukolla. Vuoden aikana johtokunta lisääntyi kahdella jäsenellä, joten enää on vajausta yksi paikka. Kinkkuarpa suosi mukana ollutta pientä tyttöä, josta hänen perheensä ilahtui. Matti kertoi aitan rakennustilanteesta, jota hän on rakennellut vuoden aikana paljon yksin. Välillä Artot ovat yhdessä olleet apuna myös. Lähinnä puuttuu enää aitan sisustus. Keväällä jatkuu työt ja näillä näkymin avajaisia pääsee viettämään syksyllä. Nimikilpailua on aitalle ajateltu järjestää, vieressä on Kahvimylly-niminen mökkirakennus. Mikähän nimi siihen viereen sopisi?
Ensi vuoden muu toiminta on vielä epävarmuudessa pandemian takia. Johtokunta kokoontuu alkuvuodesta ja suunnitellee toimintaa kulloisenkin tilanteen mukaan. Kevätkokous järjestetään sääntöjen mukaisesti ja jäsentiedote lähetetään jäsenille sähköpostilla, kirjeillä ja osittain ilmoitus tauluilla. Jäsenistö voisi alustavasti miettiä Sotkan Helmi-rannan vuokrasopimus asiaa, joka umpeutuu heinäkuussa 2024. Ranta-alue on vuokrattu Kuopion kaupungilta kymmeneksi vuodeksi nyt voimassa olevan sopimuksen mukaan. Rannan ylläpitämiseksi jatkossa tarvitaan yhteistä näkemystä.
Puheenjohtaja Eila Kinnunen
Syksyn aikana päästiin taas kokoontumaan muutaman kerran marttailun merkeissä. Mukava olikin palata tapaamisiin koronatauon jälkeen. Kokoonnuttiin ruuan parissa ja kerrattiin kädentaitoja. Pidettiin mm. jouluinen kranssien askarteluilta Vanulassa ja tehtiin sytykeruusuja munakennoista.
Kevään marttailut aloitetaan koronatilanteen salliessa maanantaina 17.1.2022 klo 18:30 Vanulassa. Ensimmäisen marttaillan aikana tarkennetaan kevään marttailtojen sisältöä ja kerrataan isoäidin neliön virkkaus.
Tervetuloa mukaan myös uudet marttailusta kiinnostuneet henkilöt heti ensimmäiseen iltaamme, tässä vaiheessa on hyvä esittää
toiveita tulevasta toiminasta. Varaa mukaan pari euroa kahvi- ja arparahaksi.
Tästä eteenpäin on suunniteltu kokoontumisia entisen rytmin mukaisesti kahden viikon välein maanantai-iltaisin, jos koronatilanne vaan sen sallii. Seurataan koko ajan koronatilannetta ja paikallisia ohjeita ja rajoituksia ja kokoonnutaan ensisijaisesti terveys ja turvallisuus huomioiden. Vuoden vaihteessa tilanne vaikuttaa kylläkin huolestuttavalta ja voi olla että joudumme taas pitämään etäisyyttä. Tieto pidettävistä marttailloista laitetaan nettisivuille.
Vuoden suunnitelmissa on taas monelaista mukavaa, on luentoja, käsitöitä, askartelua, ruokaa/ leivontaa, puutarha-aihetta ja retkeilyä. Jokaiselle varmaan löytyy jotain mielenkiintoista. Tarkoituksemme on jatkaa yhteistä kahvipussiaskartelua – kahvipusseja meillä on kerätty ahkerasti uusiokäyttöön. Yksi ilta varataan unihoitajan vierailulle ja yksi ilta pidetään yhteisenä leivontailtana. Suunnitellaan myös yhteistä teatterissa käyntiä ja keväällä pidetään yksi ulkoiluilta.
Kunhan kevään ohjelma tarkentuu, se talletetaan nettisuvuillemme. https://www.martat.fi/ marttayhdistykset/hiltulanlahden-martat-ry
Toivotamme lämpimästi tervetulleeksi toimintaan mukaan myös uusia henkilöitä. Tule tutustumaan marttailuun. Martoissa on mahdollisuus uuden oppimiseen, yhdessä tekemiseen, vaikuttamiseen ja elämyksiin.
Lisätietoja saat yhdistyksen puheenjohtaja Kaarina Knuutiselta, p. 040 7683713 tai sihteeri Paula Mustoselta, p. 0440 757397
KYLIEMME YHDISTYSTEN KOKOUSKUTSUJA
Vehmasmäen Nuorisoseura ry:n kevätkokous 21.2.2022 klo 19.00 Valoharjulla Kahvitarjoulu klo 18.30
Eky vuosikokous 3.4.2022 klo 15.00 Valoharju
Keskustan Etelä-Kuopion paikallisyhdistys ry vuosikokous 24.4.2022 17.00 Valoharju
