14 - Nro 21 Torstaina toukokuun 23. pnä 2024 .
”En olisi ikinä uskonut”
Linus Boström keilasi SM-kultaa
Karjaalaisen Linus Boströmin unelmista tuli totta, kun hän vei keilailun SM-kisoissa Tampereella miesten sarjan mestaruuden. Ensimmäisen SM-mitalinsa ja saman tien kultaisen lätkän kaataneen Raseborg Bowling Clubin edustajan temppu hämmästytti monia, eikä vähiten miestä itseään. -Suomen mestaruuden voittaminen on keilailussa hyvin vaikeaa ja se on ollut minulle pelkkää haaveilua. En ole ajatellut, että se olisi minulle mahdollista. Näköjään olin väärässä, 35-vuotias Boström naurahti. Hän nousi loppuottelussa takamatkalta voittoon Joonas Jehkistä vastaan, mutta koki dramaattisimmat hetket jo aiemmin kisan aikana. Boström oli jäämässä ulos kolmen parhaan mitalipeleistä, mutta ohitti viime hetkellä Petri Mannosen ja kiilasi round robin -osion kolmanneksi. Yhdeksänteen eli toiseksi viimeiseen ruutuun sattui todellinen haamuheitto. -Kuutos- ja kymppikeilat pysyivät varmaankin viisi sekuntia pystyssä, kunnes kaatuivat. Se oli ihan mieletön superheitto. Olisin voinut jo siinä vaiheessa huutaa ilosta, mutta pysyttelin vielä hissuksiin, Boström muisteli. Tässä kohtaa leikistä oli
Linus Boström järjesti Kaupin keilahallissa jymy-yllätyksen. 35-vuotias karjaalainen heitti hirmuisen taistelun jälkeen SM-kultaa. (Kuva: Henri Havusela) pudonnut mm. kolme edellistä mestaruutta voittanut ja Yhdysvaltojen ammattilaiskiertueellakin menestynyt Tomas Käyhkö. Laji pitää huippuheittäjätkin nöyrinä. -Itsellänikin tunnelmat heittelevät valtaisista pettymyksistä riemunkiljahduksiin. Jossain kisassa voin jäädä viimeiseksi ja nyt olen SM-kisassa ykkönen. Tämä on välillä aika ristiriitaistakin touhua, Boström hymähti. Hän päihitti välierissä Samu Valarannan 449-441 ja
suoraan finaaliin edennyt Jehkinen kaatui 464-417. -Kaupin keilahallissa oli haastavat olosuhteet ja isojen sarjojen tekeminen oli tosi vaikeaa. Yritin vain välttyä mokilta ja saada hyviä osumia, Boström kertasi. Hän oli SM-kisojen kynnyksellä voittamassa Tammisaaren keilailuliiton sarjamyllyn mestaruutta RBC:n joukkueessa yhdessä Emil Kiurun ja Alex Lindroosin kanssa. -Toivon todella, että mes-
taruuteni vaikuttaa positiivisesti paikkakunnan keilailuelämään. Eipä täältä päin ole oikein kukaan päässyt lajissa kovin pitkälle, joten ehkä tämä kannustaa yrittämään, Hangossa keilailu-uransa aloittanut Boström sanoi. Mitä tavoittelet seuraavaksi? -Pitäähän sitä lähteä yrittämään toista mestaruutta, vaikka tällä yhdelläkin pärjää jo hyvin. Seilaan tämän tittelin voimalla kevyesti kesän halki.
Rahastosta apua keskuskentän kunnostuskustannuksiin (Raasepori) EIF Oy on perustanut keräysrahaston, jolla yhtiö purkii kattamaan omaa osuuttaan Tammisaaren keskuskentän kunnostamisen kustannuksista. Raaseporin kaupunki maksaa suurimman osan Veikkausliigan vaatimukset täyttävän kentän 1,3 miljoonan euron remontista ja EIF:n kontolle lankeaa 350 000 euron siivu. Kentän nimioikeuden säätiönsä kautta lunastanut Tammisaaren Säästöpankki avitti jo 200 000 eurolla. EIF:n tiedotteessa todetaan Veikkausliigaan nousemisen olleen sensaatio, mikä asetti samalla haasteen sekä seuralle että Raaseporille. EIF on sitoutunut rahoittamaan
osan kustannuksista ja siksi se on perustanut rahaston, jonka tarkoituksena on tarjota kaikille halukkaille kanava lahjoittaa panoksensa. Kaikki osallistujat saavat nimensä areenan seinälle ja kiitokseksi kutsun jalkapallo-otteluun. Rahaston suojelijana toimii entinen maajoukkuepelaaja Tim Sparv. -Vaikka juureni ovat Pohjanmaalla ja kotini nykyään Prahassa, niin olen seurannut ihaillen EIF:n kehittymistä. Huippu-urheiluseuran pyörittäminen ei ole ilmaista ja seura tarvitseekin nyt kaikkien apua, jotta Tammisaari ja EIF saavat sen kentän, jota toiminnan pyörittäminen vaatii, Sparv totesi.
Harrastamisen malliin avustuksia Aluehallintovirastot ovat päättäneet harrastamisen Suomen mallin avustuksista. Avustuksen saajat järjestävät lapsille ja nuorille harrastustoimintaa lukuvuonna 2024-2025. Raasepori saa avustusta 110 000 euroa. Harrastamisen Suomen malli Raaseporissa jatkaa koulupäivien yhteydessä tarjottavia ilmaisia ja mielekkäitä harrastusmahdollisuuksia kaupungin kaikissa kouluissa. Hanko harrastaa -toimintaan apua myönnettiin 18 000 euroa. Harrastamisen Suomen malli Hangossa jatkaa koulu-
päivien yhteydessä tarjottavia harrastusmahdollisuuksia kaikissa Hangon kouluissa. Inkoon avustussumma on 22 000 euroa. Sillä tarjotaan koulupäivän yhteydessä kolmas-, neljäs-, viides- ja kuudesluokkalaisille mahdollisuus tehdä yhdessä jotain mukavaa. Mukana ovat myös yläkoululaiset, joiden opetus järjestetään Lohjalla. Harrastustoiminta järjestetään pääosin Inkoossa. Aluehallintovirastot myönsivät avustusta 14 miljoonaa euroa 258 kunnan alueella tapahtuvaan toimintaan.
”100-ralli ajetaan vielä ainakin kerran”
60-vuotias RUFAK heräilee horroksesta (Raasepori) Ajan hammas on puraissut automobiilikerho RUFAK:ia sen verran pahasti, että jäseniä on nykyään saman verran kuin yhdistyksen koko nimessä on kirjaimia. Karjaalla vuonna 1964 perustettu kerho kastettiin pitkäksi kuin katu ja yleväksi kuin torni, nimeen Raseborgs ungdomsföreningars automobilklubb. -Vuosien varrella on ollut hauska huomata, kuinka se koko nimi kyllä tiedetään. Vaikkapa Mäntsälässä on kuulutettu RUFAK:in kuski palkinnoille ja lausuttu koko tuo rimpsu, puheenjohtaja Christian Flemming hymyilee. -Siihen aikaan oli tapana perustaa autourheiluseuroja nuorisoseurojen mukaan. Esimerkiksi Porvoossa oli BUFAK, varapuheenjohtaja Gustav Juslin lisää. RUFAK koostui suuruuden päivinään 150 jäsenestä, nyt heitä on noin 40. -Meillä meni 10-20 vuotta, kun ei ollut oikein muuta toimintaa kuin saunaillat. Viime aikoina on ollut taas vähän heräämisen merkkejä, Flemming toteaa.
Sata salamaa RUFAK järjesti ensimmäisen kilpailunsa perustamisvuoden itsenäisyyspäivänä autosuunnistuksessa, mutta kaksi vuotta myöhemmin päivänvalon nähnyt 100-ralli on saanut suurimmat otsikot seuran tarinassa. Tammi-helmikuun vaihteessa joka toinen vuosi ajetussa yörallissa haarukoitiin sadan kilometrin yhteismittaa
hankala saada, kun toimintaa ei ole. -Kahtena viime vuonna olemme pitäneet Brunkomissa rallin harjoituskilpailun, joten vähän aktivoitumista on kuitenkin ollut, Flemming kertoo. Puheenjohtaja näkee seuralla yhden tärkeän tehtävän. -Olemme olemassa niille paikallisille kuskeille, jotka tahtovat kilpailla, hän sanoo. Aktiivikuljettajista Jonny Söderström ja Jonas Lunden ovat kiertäneet SM-sarjaa, Jan Wikström ja Kim Allamo kilpailevat puolestaan satunnaisesti. Paimiosta kotoisin oleva ja Kouvolassa asuva Matias Peippo on myös saatu junailtua RUFAK:in talliin.
Ainakin kerran
Christian Flemming (vas.) ja mustan Saab 96:n ylpeä omistaja Gustav Juslin toivovat 100-rallin palaavan kalenteriin ainakin vielä kerran. ja sadan osallistujan kilpailijakuntaa. SM-arvoakin kantanut koitos pysyin hyvin suosittuna 1990-luvulle asti. -100-ralli oli iso juttu. Muistan olleeni jo pikkupoikana katsomassa sitä. Talvisessa yörallissa oli tunnelmaa ja se oli hurjaa touhua, Juslin sanoo. Tunnetuista kuljettajista Ulf Grönholm ja Sebastian Lindholm voittivat rallin monta kertaa ja maailmanmestari Marcus Grönholm osallistui 100-ralliin junioreiden mestaruussarjassa. Myös RUFAK:in
kuskeja kaasutteli raaseporilaisteillä pilvin pimein. -Vielä 1990-luvun lopussa seurasta oli mukana peräti 20 kuljettajaa. Etelärannikolla oli siihen aikaan muutenkin paljon kilpakuskeja ja kisarintamalla paljon elämää. Nykyään kilpailuja tai kuskeja ei ole etelässä enää niin paljon. Ennen vanhaan ajettiin 100-rallin lisäksi Hangossa, Lohjalla ja Salossa, Flemming muistelee. Sata salamaa löi tulta vielä vuonna 2003, mutta sen jäl-
keen 100-ralli painui pimentoon. -Viimeisessä kisassa oli enää 40-50 autoa, eikä se ollut enää kannattavaa. Tuollaisen rallin järjestäminen on iso urakka ja vaatii paljon ihmisiä, mutta toimitsijoitakaan ei löytynyt enää samoissa määrin, Flemming toteaa.
Tärkeä tehtävä Rallin ja autosuunnistuksen lisäksi autourheiluseuran palettiin on kuulunut myös jäärata-ajoa ja autonäyttelyi-
tä, jotka ovat houkutelleet viljalti väkeä. Lauantaina seura juhlisti 60-vuotista taivaltaan esittelemällä Karjaalla vanhoja ja uudempiakin ralliautoja. Marcus Grönholm toi paikalle juniorimestaruussarjassa aikoinaan käskyttämänsä Opel Asconan ja SM-sarjan pääluokassa debyyttikauttaan ajava inkoolaiskollega Benjamin Korhola kävi niin ikään toivottamassa onnea Hyundai-kilpurillaan. Kenties päivä toi mukanaan myös uusia jäseniä, sillä muutoin heitä on
Juslin saapui juttutuokioon vuoden 1971 mallia olevan silmäteränsä Saab 96:n kanssa ja ruotsalaismerkkiin hullaantunut mies myöntää kärsivänsä ”Saab-sairaudesta”. -Tämä ei ole ihan tarkkaa tietoa, mutta sanoisin, että yhtäkään 100-rallia ei ajettu ilman, että viivalla olisi ollut ainakin yksi Saab. Jos ralli vielä ajetaan, niin sen perinteen jatkumisesta täytyy pitää huoli, Juslin painottaa. Mutta ajetaanko 100-ralli vielä? Seura yritti juhlavuoden kunniaksi palauttaa kruununjalokiveään kalenteriin, mutta ei onnistunut aikeissaan. -Seuraavan kymmenen vuoden tavoite voisi olla se, että 100-ralli ajetaan ainakin vielä kerran, Juslin naulaa.