EU 4b / 29.1.2023

% Plussaetu/förmån

UUSIMME TAMMISAAREN MYYMÄLÄÄ! TULE OSTOKSILLE!

(379,00) . -

RUOKAMESTARIN GRILLATTU JYVÄBROILERI MATMÄSTARENS GRILLAD KORNKYCKLING raakapaino/råvikt

TAROCCO VERIAPPELSIINIT BLODAPELSINER 750 g (1,99/kg) Italia/Italien

Kuitukaista, kaapeli-tv ja maksukanavat

karjaanpuhelin.fi

PASSIKUVAT

Aloitamme varastotyhjennyksen uusien kevätkenkien saapuessa. Vi börjar lagertömningen för att vi behöver utrymme för vårnyheterna.

KAIKKI JALKINEET

Forcitin tehtaalla palohälytys

(Hanko) Hätäkeskukseen tehtiin perjantaiaamuna hieman kello kahdeksan jälkeen hälytys Forcitin räjähdysainetehtaalle. Tehtävä luokiteltiin aluksi suureksi rakennuspaloksi, johon hälytettiin peräti 14 pelastuslaitoksen yksikköä.

Pelastuslaitos tiedotti kello yhdeksän aikoihin, että kohteessa ei ollut tulipaloa, mutta savunmuodostus oli runsasta ja savutuuletus oli aloitettu. Savua ei ollut tehtaan tuotantotiloissa, vaan tukitilassa, jossa ei ollut räjähteitä.

Muisti-iltapäivä

tiistaina 31.1. klo 12-14 Villa Anemonessa (Kauppiaankatu 27, Karjaa) ja tiistaina 7.2. klo 13-15 Pohjan kirjastossa (Keskusraitti 4, Pohja)

Päivän aiheena on ”Mielen hyvinvointi ja muisti”. Muistiohjaajat Hanna Bärlund ja Petra Karjalainen alustavat aiheesta. Saat mukaasi myös muistiin liittyvää materiaalia. Muistiämpärin sisältöineen saat, kun liityt yhdistyksemme jäseneksi. Tarjoamme kahvia ja purtavaa musiikin kera. Anita Johansson ja Erkki Eloranta esiintyvät. Tervetuloa kaikki muistista kiinnostuneet!

Minneseftermiddag

tisdagen 31.1 kl. 12-14 i Villa Anemone (Köpmansgatan 27, Karis) och tisdagen 7.2 kl. 13-15 i Pojo bibliotek (Centrumpromenaden 4, Pojo) Dagens tema ”Psykiskt välbefinnande och minnet”. Minnesskötare Hanna Bärlund och Petra Karjalainen informerar om ämnet.

Ni får med er material angående minnet. När man ansluter sig till föreningen får man ett ämbar med information. Vi bjuder på kaffe med dopp och musik. Anita Johansson och Erkki Eloranta underhåller oss. Välkomna alla som är intresserade av minnet!

Onnettomuus katkaisi liikenteen valtatiellä

(Raasepori) Henkilöauto ja pakettiauto kolaroivat valtatiellä 25 Tammisaaren ja Karjaan välillä torstaina illansuussa. Liikenne valtatiellä jouduttiin katkaisemaan pelastustöiden ja onnettomuuspaikan raivaamisen vuoksi ensin molempiin suuntiin.

Onnettomuuspaikka oli noin 500 metriä Snappertunaan johtavan Vanhan Ran-

nikkotien ja valtatien risteyksestä Karjaan suuntaan. Onnettomuus sattui kello 17 aikoihin ja tilanne oli ohi vajaat puolitoista tuntia myöhemmin.

Liikenneonnettomuudessa ei vältytty henkilövahingoilta, mutta loukkaantumisista ei ollut saatavilla perjantaina tarkempaa tietoa viranomaisilta.

Suunnittelu-urakat ulkopaikkakuntalaisille

(Raasepori) Tekninen lautakunta on valinnut sähkösuunnittelijan sekä lvi- ja automaatiourakoitsijan Karjaan Katarinaskolan peruskorjausja laajennushankkeeseen.

Koulun sähkösuunnittelun saa tehdä FCG Finnish

Consulting Group Oy 39 900 eurolla. Urakkaan saatiin 13 tarjousta.

Lvia-suunnittelijaksi valittiin Naantalin LVI-Suunnittelu Oy 71 400 eurolla. Tähän urakkaan saatiin 12 tarjousta.

Vändagsevenemang Ystävänpäivätapahtuma

Ti 14.2. kl./klo 17

Karis servicehus/Karjaan palvelutalo

Gästtalare/Illan vieras: Hilkka Olkinuora Duo Polina & Sergei uppträder/esiintyy Servering/Tarjoilua Fritt inträde/Vapaa pääsy Info o. anm./Lisätiet. ja ilm.: 050 321 3946/Maj senast/viimeistään 7.2. Arr. FRK Karis-Pojo avd. och församlingen Järj. SPR Karjaa-Pohjan os. ja seurakunta

Felix Froms gata 6 Felix Fromin katu

Palveluasuntojen alkuvuoden vuokrien eräpäivät siirtyvät huhtikuun loppuun

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kuntien palveluasumisessa on ollut käytössä erilaiset toimintatavat koskien palveluasuntojen vuokrien laskutusta. Eräpäivien muutoksen vuoksi kuntien ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen maksujen eräpäivät ovat vuoden alussa 2023 lähellä toisiaan.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue tiedottaa, että se on päättänyt siirtää palveluasuntojen vuokrien tammi- ja helmikuun laskujen eräpäivää, jotta asukkaille ei aiheutuisi maksuvaikeuksia samaan aikaan erääntyvistä palveluasumiseen liittyvistä laskuista.

Kuukauden 2. päivänä Palveluasuntojen alkuvuoden vuokralaskujen eräpäivät siirretään automaattisesti ja uusi eräpäivä on 30. huhtikuuta. Eräpäivän siirto tuo hyvinvointialueen mukaan joustoa siihen, että asukas voi itse rytmittää tammi- ja helmikuun maksunsa kyseisellä ajanjaksolla.

Asukkaille ehdittiin lähettää jo vuokralaskut vuoden 2023 tammi- ja helmikuulle. Eräpäivien siirtojen myötä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen lähettämät tammi- ja helmikuun vuokralaskut eivät siirry perintään tänä aikana. Vuokra

Hyvinvointialue oli perimässä palvelutalojen asukkailta alkuvuoden kuukausivuokrat vain muutaman päivän sisään. Nyt laskujen eräpäivät on siirretty huhtikuun loppuun.

maksetaan palveluasumisesta jatkossa aina kuukauden alussa. Maaliskuun vuokralaskun eräpäivä on kuukauden 2. päivä ja palvelujen asiakasmaksut laskutetaan jälkikäteen, hyvinvointialue tiedottaa.

Laskuja koskevat maksuaikapyynnöt voi esittää Sarastia

Oy:n asiakaspalveluun. Mahdollisissa henkilökohtaisissa maksuvaikeuksissa asiakasmaksujen alentamiseen liittyvissä kysymyksissä saa lisätietoja hyvinvointialueen seniori-infosta.

Eräpäivät kasaantuvat

Karjaalainen Jäxe Jäkälä

Ministerityöryhmä sopi sähkötukikokonaisuudesta

on kirjoittanut alkuvuodesta sosiaalisessa mediassa ahkerasti palvelutalo Anemonen vuokranmaksuun liittyvistä kummallisuuksista laskujen eräpäiviin liittyen. Jäkälä oli yhteyksissä hyvinvointialueen viranhaltijoihin asian korjaamiseksi ja sittemmin

Uusi sähkötuki vähennetään suoraan

laskusta ja ilman hakemusta

Raaseporilaisministeri Thomas Blomqvist (r) on ollut mukana ministerityöryhmässä, joka sopi sähkötukiesityksestä kotitalouksille, joilla on ylisuuret sähkölaskut.

Ehdotus vaatii vielä hienosäätöä, mutta se annetaan eduskunnalle jo tulevan viikon alussa.

-Monet ovat täysin yllättäen ja itsestään riippumattomista syistä joutuneet kokemaan sähkölämmitteisen talonsa kustannusten nousevan pilviin. Oli tärkeää että keksimme ratkaisun, joka auttaa vaikeuksissa olevia, koska sähkölaskut ovat monilla jopa moninkertaistuneet, Blomqvist tiedottaa.

Kokonaispaketti valmis

Blomqvistin mukaan toimenpiteiden välttämättömyydestä vallitsee laaja poliittinen yksimielisyys, jotta

kotitaloudet voivat ylipäätään maksaa sähkölaskunsa.

-Tuen mahdollisimman oikeudenmukaisessa muodostumisessa oli monia haasteita, jotta voidaan varmistaa, että tuki sisältää edelleen energiansäästöön kannustavia elementtejä, Blomqvist sanoo.

Ministerityöryhmä ehdottaa suoran sähkötuen lisäksi, että kuluttajat saisivat pidemmän maksuajan sähkölaskuihinsa. Uusi sähkötuki vähennetään laskusta suoraan ja ilman hakemusta.

Tuki lasketaan marras-joulukuun kulutuksen perusteella.

-Tämä on lisäys aikaisempiin päätöksiin, joilla sähkökustannuksista voi tehdä vähennyksen samalla tavalla kuin kotitalousvähennyksen, tai hakea tukea Kansaneläkelaitokselta. Nyt meillä on kokonaisuus joka varmistaa,

ettei kenellekään koidu liikaa ongelmia, kun talven sähkölaskut on maksettava muutaman kuukauden kuluessa, Blomqvist sanoo.

Rajoittuu 12-18 senttiin

Talousvaliokunnan demarikansanedustajat Matias Mäkynen, Hussein al-Taee, Raimo Piirainen ja Tuula Väätäinen toteavat tiedotteessaan energian voimakkaan hinnannousun ajaneen monet kotitaloudet vaikeaan tilanteeseen. Siksi on heidän mukaansa äärimmäisen tärkeää, että hallitus saavutti sovun sähköhyvityspaketista.

Hallitus esittää mallia, jossa sähköyhtiöt hyvittäisivät suoraan marras-helmikuulta asiakkailleen yli 10 sentin kilowattituntihinnan sopimuksista tulevista sähkölaskusta puolet 90 euron omavastuun ylittävältä osalta. Tuen enimmäismäärä

myös paikalliset hyvinvointialueen päättäjät puuttuivat asiaan. Hyvinvointialueelta vastattiin Jäkälälle hänen mukaansa, että ”olemme aina tehneet näin”.

Tilanne on sellainen, että joulukuun vuokra ja hoitomaksu tulee maksaa Raaseporin kaupungille tammikuun loppuun mennessä. Tammikuun vuokraan, joka maksetaan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle, oli merkitty eräpäiväksi alun perin niin ikään tammikuun viimeinen päivä.

Helmikuun vuokran eräpäiväksi hyvinvointialueelle oli merkitty vastaavasti jo helmikuun 2. päivä. Palvelutalon asukkaiden olisi pitänyt maksaa näin kolme kuukausivuokraa vain muutaman päivän sisällä.

Perusongelma säilyy

Jäkälä oli yhteyksissä hyvinvointialueeseen, koska hänen mukaansa laskujen eräpäivien kasaantuminen samoille päiville aiheuttaisi monelle palvelutalon asukkaalle jopa ylitsepääsemättömiä taloudellisia vaikeuksia.

-Nyt alueella ilmeisesti luullaan, että tämä uusi ratkaisu olisi hyvä, mutta se ei auta asukkaita yhtään mitenkään. Aion olla yhteyksissä

tästä edelleen ja asia on näköjään väännettävä hyvinvointialueen viranhaltijoille rautalangasta. Tämä yhtälö ei yksinkertaisesti toimi, Jäkälä sanoo.

Ainoa hyöty nyt ilmoitetusta muutoksesta on hänen mielestään se, että asukkaiden läheisille jää aikaa järjestellä rahoitusta tuleviin laskuihin, mutta perusongelmaa se ei ratkaise.

Jäkälä on sitä mieltä, että palvelutalojen nykyisten asukkaiden tulisi voida jatkaa vanhoilla vuokranmaksujaksoilla ja vuokrien etukäteen maksamisen mallia sovellettaisiin vasta uusiin asukkaisiin uusissa vuokrasopimuksissa.

-Pienistä eläkkeistä ei jää vuokrien jälkeen jäljelle kovinkaan paljon, eikä niistä voi säästää suurempia summia. Mistä luullaan asukkaiden pystyvän säästämään rahat tammi- ja helmikuun vuokriin huhtikuun lopulle, kun maaliskuun vuokra pitää maksaa jo ajallaan kuukauden alussa. Se on maksettava alueelle helmikuun eläkkeestä ja tammikuun eläkkeestä menee siis jo joulukuun vuokra kaupungille, Jäkälä sanoo. Eläkkeet maksetaan tileille kuukauden puolivälissä.

Raaseporiin tulossa uusia osoitteita Kirkkopuistonkuja, Näflaxintie ja Hilding Ekelundin katu kartalle

on 700 euroa kuukaudessa. Tuen kustannusarvio on 412 miljoonaa euroa.

Jatkossa kuluttajat voisivat saada lisäaikaa sähkölaskun maksamiseen enimmillään neljä kuukautta ja yrittäjät kaksi kuukautta laskun eräpäivästä.

Kansanedustajat toteavat, että lisääntyneen kotimaisen sähköntuotannon myötä Suomi on entistä päättäväisemmin matkalla kohti energiaomavaraisuutta.

Tässä tilanteessa ihmisten tukeminen hintapaineessa on enemmän kuin perusteltua, ja samaa mieltä ovat heidän mukaansa myös monet talousasiantuntijat.

Yhdessä hallitusten aikaisempien päätösten kanssa sähkön hinta rajoittuu käytännössä noin 12-18 senttiin kilowattitunnilta. Valmistelussa on vielä esitys sähkön hintakatosta.

(Raasepori) Kadunnimitoimikunta puoltaa kolmea uutta kadun- ja tiennimeä Raaseporiin. Tenholan kirkonkylään on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu Kivenkuja.

Vielä rakentamattomalle kadulle esitettyä nimeä ei voida kuitenkaan käyttää, koska sellainen on jo Pohjassa. Kadunnimitoimikunnan mukaan uusi katu voisi olla nimeltään Kirkkopuistonkuja. Sen varrella on neljä kiinteistöä.

Tammisaaren Mälsarbyssä sijaitsevan nimeämättömän tien varren rakennettujen kiinteistöjen omistajat ovat tehneet kaupungille aloitteen tien nimeämiseksi. Tie kulkee Bålabackantieltä Lindönlahdelle ja sen varrella on kolme rakennettua kiinteistöä. Kadunnimitoimikunta puoltaa lausunnossaan

tieosuudelle nimeä Näflaxintie.

Arkkitehdille katu asemanmäelle Kaupungille on tehty myös aloite, jossa esitetään kadun nimeämistä Karjaalla arkkitehti Hilding Ekelundin mukaan.

Toimikunta esittää, että nykyinen Mustikkakatu ja Töyrymäenkatu asemanmäellä voitaisiin nimetä uudelleen Hilding Ekelundin kaduksi. Ekelund on suunnitellut mm. Karjaan vesitornin, joka sijaitsee Töyrymäenkadun varrella.

Raaseporin kaupungin hallintosäännön mukaan kaavoituslautakunta päättää katujen, teiden ja muiden yleisten alueiden nimistä sekä kunnanosien numeroista. Näissä asioissa on kuultava ensin kadunnimitoimikuntaa.

”Muutos ei auta asukkaita yhtään mitenkään”

Tammisaaren Alko litramäärältään alueen suurin

Läntiselläkin Uudellamaalla myytiin

juomia aiempaa vähemmän

Alkon myyntilitrat laskivat viime vuonna kymmenisen prosenttia vuoteen 2021 verrattuna. Raaseporin, Hangon ja Inkoon myymälöiden myynninkehitys oli samaa luokkaa kuin koko Alkossa ja litramääräinen myynti laski alueellamme hieman yli 10 prosenttia.

Viinien myynnissä tapahtui viime vuonna historiallinen käänne, kun valkoviinejä myytiin 20,7 miljoonaa litraa ja punaviinejä 20,4 miljoonaa litraa. Edellisen kerran suomalaiset ostivat valkoviiniä punaista enemmän vuonna 2001.

-Samaa käännettä ei ainakaan vielä tapahtunut Inkoon, Karjaan, Tammisaaren ja Hangon myymälöissä. Punaviinejä myytiin niissä edelleen enemmän, vaikka ero tosin kaventui näissäkin viime vuonna, Lounais-Suomen alueen palvelujohtaja Juha Laanti sanoo.

Vähemmän matkailijoita Vuonna 2021 koronarajoitukset vaikuttivat vielä myyntiin ja Laanti arvelee rajoitusten purkamisen palauttaneen alkoholin myyntiä ravintoloihin viime vuonna.

-Myös matkustaminen ulkomaille lisääntyi ja tämä osaltaan lisäsi alkoholin matkustajatuontia. Ulkomaille matkustamisen lisääntyminen todennäköisesti vähensi

hieman kotimaan matkailua ja näkyi näin myös läntisen Uudenmaan alueella turistien määrässä, Laanti mainitsee.

Läntisen Uudenmaan myymälöistä Tammisaari on litramäärässä mitattuna suurin.

-Se näkyy myös esimerkiksi kalliimpien viinien myyntimäärässä. Asiakkaat panostavat vuosi vuodelta enemmän laatuun kuin määrään, ja tämä on kyllä kaiken kaikkiaan hyvä suunta, Laanti sanoo. Hän toteaa myös, että muovipullot yleistyvät viineissäkin ja hanapakkausten sekä kartonkitölkkien kysyntä kasvaa. Paperipullot on uusin tulokas pyrkimyksissä ympäristöystävällisyy-

teen.

Keskiostoissa ei juuri muutosta

Alkon liiketoimintajohtaja Kari Pennasen mukaan hankala taloustilanne, eli heikentynyt kuluttajien ostovoima ja yleinen hintojen nousu, ei näy viime vuoden myyntiluvuissa.

-Tuotteiden hintojen nousu on ollut meillä hyvin maltillinen, noin 2,3 prosenttia. Asiakkaiden keskiostoissa ei ollut juuri muutosta vuoteen 2021 verrattuna, Pennanen sanoo.

Asiakaskäyntejä kirjattiin viime vuonna reilut 52 miljoonaa, joka on kuusi prosenttia vähemmän kuin vuonna 2021.

K okoaikaisten palkansaajien säännöllisen työajan nimellisansioiden kasvua kuvaava ansiotasoindeksi nousi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2022 loka-joulukuussa 2,7 prosenttia edellisen vuoden vastaa-

AKTUELLA KURSER

Arbetssäkerhetskort 23.3

Elarbetssäkerhetskurs SFS 6002 10.3

Elsäkerhetsexamen 2 tent 20.4

FRK Första Hjälpen FHJ 1® (16 h)

kombinationsutbildning 2.3, 27.4

Heta arbeten-kurs 17.2, 21.4

FRK Livräddande Första Hjälpen 8 h®

kombinationsutbildning 2.3, 27.4

Serveringspass, tentamen 15.2, 15.3, 12.4, 10.5, 31.5, 7.6

Alla kurser och testtillfällen hålls vid Bangatan 75 i Karis. Deltagarna antas i anmälningsordning.

AJANKOHTAISET KURSSIT

Anniskelupassi, koe 15.2., 15.3., 12.4., 10.5., 31.5., 7.6. SPR Ensiapukurssi EA 1® (16 t), yhdistelmäkoulutus 30.3., 25.5.

SPR Hätäensiapukurssi 8 t®

yhdistelmäkoulutus 30.3,. 25.5.

Sähköturvallisuustutkinto 2 koe 20.4.

Tulityö-kurssi 17.3., 12.5.

Kaikki kurssit ja testit pidetään Karjaalla osoitteessa Ratakatu 75. Osallistujat valitaan ilmoittautumisjärjestyksessä.

Mera information och anmälan www.axxell.fi/kurser Lisätietoja ja ilmoittautuminen www.axxell.fi/fi/kurssit

Myynnistä kertyi 884 miljoonaa euroa alkoholi- ja arvonlisäveroa, kun vuonna 2021 kertymä oli 966 miljoonaa.

Alkon myydyimmät tuotteet olivat edellisen vuoden tapaan väkevät viinat. Kahdenkymmenen eniten myyneen tuotteen joukossa oli kuusi väkevää, seitsemän valkoviiniä, viisi punaviiniä ja kaksi panimotuotetta.

2,2 prosenttia alle ”normaalin”

Uudenmaan Alkoissa myytiin viime vuonna 25,2 miljoonaa juomalitraa, mikä oli kahdeksan prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Panimotuotteissa pudotus oli 10,9, viineissä 8,1 ja väkevissä juomissa 7,2 prosenttia. Alkoholittomien juomien litramyynti sen sijaan kasvoi 4,6 prosenttia.

Alkosta ostettiin koko maassa viime vuonna 80,3 miljoonaa litraa juomia, mikä oli liki 10 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Verrattaessa vuoden 2022 myyntiä koronavuosia edeltävään niin sanottuun normaaliin vuoteen 2019, myyntilitrat laskivat 2,2 prosenttia.

Viinien myynti litroissa laski viime vuonna 11,2, väkevien 6,8 ja panimotuotteiden 10,2 prosenttia. Punaviinien myynti laski 11,8, valkoviinien 9,7 ja roseeviinien 15,1 prosenttia. Kuohuviinien kysyntä laski 11,2 ja samppanjoiden 15,2 prosenttia.

vaan ajankohtaan verrattuna. Reaaliansiot laskivat sen sijaan 5,7 prosenttia edellisen vuoden neljänteen neljännekseen verrattuna, koska kuluttajahintojen nousu oli nopeampaa kuin ansiotason nousu.

Michael ja Ann-Sofie Nylund toivottivat vieraat tervetulleeksi avointen ovien päiville Lappohjassa entisessä SSAB:n tehtaassa.

Avoimien ovien päivillä yli 200 vierailijaa

Pohjassa aloittanut venealan yritys asettui Lappohjaan

(Hanko) Perheyritys Nylund’s Boathouse Oy on asettunut uuteen toimipaikkaansa Lappohjassa. Aiemmin yritys toimi Pohjankurussa. Toimitusjohtaja Michael Nylund kertoo muuton pääsyyksi sen, että tila loppui kesken edellisessä toimipaikassa. Lisäksi Lappohjan sijainti on maantieteellisesti suotuisampi veneliiketoimintaa ajatellen.

-Tämä on siinä mielessä erityinen paikka, että olemme lähellä isoja väyliä ja Suomenlahden meriliikennettä. Ei mene kuin 20 minuuttia niin olemme jo kansainvälisillä vesillä, Nylund sanoo.

Asettumisen aikana koko satama-alue on saneerattu. Nylund arvioi, että saneeraustyötä on tehty noin 3 500 tuntia. Alueella on vedetty myös sähkönsyöttö uudelleen ja rakennettu uutta satamainfrastruktuuria. Kesällä uutisoitiin Rajavartiolaitoksen perustavan uuden tukikohdan Lappohjaan. Nylund kertoo, että rakennustyöt ovat vielä kesken, ja hän arvelee kaiken valmistuvan tulevana syksynä.

Nylund’s Boathouse järjesti onnistuneen muuton kunniaksi avoimien ovien päivät torstaista lauantaihin. Pai-

N3M Power palkittiin jälleen turvallisuudesta

(Raasepori) Sähkönsiirtoyhtiö Caruna on jakanut taas palkinnot turvallisuusasioissa ansioituneille urakoitsijoilleen. Palkinnon saivat Efficient Network Partner (turvallisimmat työmaat), raaseporilainen N3M Power (paras turvallisuushavainnoija) ja Destia (turvallisesti ja laadukkaasti hoidettu hanke).

Palkinnoissa painotettiin tänäkin vuonna aktiivista turvallisuusyhteistyötä ja yhtiöiden omaksumia turvallisuuskäytäntöjä. Työmailla ensisijainen tavoite on, että kaikki tapaturmat estetään ennakolta.

-Suunnitelmallisuus, ennakointi, havainnointi ja epäkohtiin puuttuminen ovat avain turvalliseen työmaahan. Näin meillä on mahdollista

Nytta och nöje med blixtsnabb fiber!

karistelefon.fi

saavuttaa tavoitteemme eli nolla tapaturmaa, Carunan ympäristö- ja laatupäällikkö Arsi Näkki sanoo.

Turvallisuuspalkinnon saajat ovat vahvistaneet toiminnallaan yrityksensä turvallisuuskulttuuria tai rakentaneet uusia käytäntöjä, joilla turvallisuus pidetään luontevasti esillä jokapäiväisessä

kalle tuli Nylundin mukaan niin asiakkaita, liikekumppaneita kuin kilpailijoitakin katsomaan myynnissä olevia käytettyjä veneitä.

-Tapahtuma osui juuri sopivaan ajankohtaan. Ennakkoilmoittautuneita on yli 200, ja ihmisiä on tullut jopa Naantalista, Porista, Porvoosta ja Tampereelta asti, hän iloitsee. Nylund mainitsee, että kesällä järjestetään vielä suuremmat avajaiset.

Vaikka monet yritykset kamppailevat nousevien kustannusten kanssa, venealalla kauppa käy. Nylundin perheyrityksessä työskentelee reilut 30 ihmistä täyspäiväisesti, ja toisinaan työntekijöiden määrä lähes tuplaantuu. Nylund kertoo, että uusia työntekijöitä palkataan yhdestä kahteen kuukaudessa. -Venealalla hankinnat tehdään fiilispohjalta. Oli maailmantilanne mikä oli, vapaa-aikaa arvostetaan ja venehankintoja tehdään, Nylund summaa.

-Lisäksi asiakkaidemme keski-ikä on päälle 50 vuotta, ja heillä on yleensä säästöjä ja ehkä jopa asuntolainakin maksettu. Kaiken kaikkiaan veneala voi todella hyvin, hän lisää. -Oliver Heikkinen

työssä.

Viime vuoden aikana N3M Power Oy:n työntekijät tekivät työtunteihin suhteutettuna eniten turvallisuushavaintoja, jotka ovat Carunan mukaan edellytys ennakoivalle turvallisuustoiminnalle. Yhtiön menestys ei ole yllätys, koska se sai palkinnon myös viime vuonna.

-Carunalaiset nostavat N3M Powerin aina esiin hyvänä esimerkkinä, kun puhutaan hyvästä asenteesta turvallisuuteen, Näkki kehuu. Palkintosummat ovat 3 000 euroa. Summa on tarkoitettu käytettäväksi työturvallisuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Palkinnot jaettiin nyt kahdeksannen kerran.

Läntisen Uudenmaan myymälöistä eniten juomalitroja myydään Tammisaaressa. (Kuva: Alko)

Turvallisuuspalkinnon saajat vasemmalta Destian Ari Eskola, N3M Powerin Magnus Nordlund ja Mikael Nylund sekä Efficient Network Partner Oy:n Marko Elorinne. (Kuva: Caruna)

Muut taloudelliset hyödytkin jäisivät vähäisiksi

Uudet ratahankkeet olisivat

yhteiskuntataloudellisesti kannattamattomia

”Suuret raideliikennehankkeet olisivat huomattavia investointeja ja niiden vaikutukset monipuolisia”, liikenne- ja viestintäministeriö ja valtiovarainministeriö otsikoivat tiedotteensa rataselvityksestä kuluneella viikolla.

Helsinki-Turku -välille suunnitellun uuden raideyhteyden julkisen tuen tarve olisi runsaat 50 miljoonaa euroa vuodessa kuuden vuosikymmenen ajan. Alustava hinta-arvio hankkeelle, johon kuuluu Espoo-Salo -oikorata ja Salo-Turku -kaksoisraide, on 3,4 miljardia. Julkisen maksuosuuden tarve olisi 2,6 miljardia euroa. Tällä hinnalla matka-aika lyhenisi Helsingin ja Turun välillä puoli tuntia, kun oletuksena on 220 km/h maksiminopeus.

Mikäli investointimenot nousevat 50 prosenttia ja operatiiviset menot 25 prosenttia, olisivat hankekustannukset

Helsinki-Turku -yhteydessä noin 4,5 miljardia euroa, jolloin julkisen tuen tarve olisi 89 miljoonaa euroa vuodessa 60 vuoden ajan.

Useita miljardeja

julkista tukea

Hankkeiden toteuttaminen edellyttäisi näin huomattavaa julkisen sektorin taloudellista panostusta. Selvityksessä tunnistettiin tulonlähteiksi myös liikennöinti- ja käyttäjämaksut ja kiinteistökehitys asemaseuduilla. Niiden todetaan olevan kuitenkin verrattain pieniä suhteessa tarvittaviin investointeihin.

Laskelmat on tehty 10-15 vuoden investointiajalla ja 50 vuoden käyttöajalla. Laskelmien perusteella mikään Suomeen suunnitelluista uusista isoista ratahankkeista ei olisi liiketaloudellisesti kannattava. Hankkeiden toteutus toisi julkiselle sektorille 3351 miljoonan euron vuotuiset kustannukset 60 tai 65 vuoden ajan.

”Yksityiset rahoittajat (eläke-ja finanssiyhtiöt) olisivat selvityksen perusteella kiinnostuneita rahoittamaan hankkeita, mutta käytännössä ne edellyttävät valtion takausta”, selvityksessä todetaan. Riskit jäisivät julkiselle sektorille ja riski kustannusten nousustakin olisi viime kädessä valtiolla.

Kannattavuus

heikkeni vielä

Hankkeen kannattavuutta kuvaava hyöty-kustannusluku on osuudella Helsinki-Turku vain 0,44 ja muilla suunnitteilla olevilla uusilla raideyhteyksillä 0,13-0,3. Kun luku jää alle yhden, hankkeiden taloudelliset hyödyt eivät riitä kattamaan investointikustannuksia. Marraskuussa

Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä on linjannut täydentävistä toimista maankäyttösektorin hiilinielujen vahvistamiseksi.

Valtion hallinnoimissa talousmetsissä ohjataan käsittelytapoihin, jotka vahvistavat

Uuden Helsinki-Turku -raideyhteyden julkisen tuen tarve olisi 51 miljoonaa vuodessa peräti kuuden vuosikymmenen ajan. Samalla ratahankkeen aluetaloudelliset vaikutukset olisivat tuoreen selvityksen mukaan varsin pienet suhteessa muuhun taloudelliseen toimintaan. (Kuva: Elisa Putti, Shutterstock)

hankkeen hyöty-kustannussuhde oli vielä 0,54, eli se on heikentynyt edelleen uudessa selvityksessä.

Hankeyhtiön tehtävänä on Espoo-Salo -oikoradan ja Salo-Turku -kaksoisraiteen suunnittelu. Ratasuunnitelmien arvioidaan valmistuvan vuoden 2023 lopussa. Kokonaisuuteen kuulu myös Espoon kaupunkirata ja Turun ratapihan kehittäminen, joiden toteutus on Väyläviraston ja kaupunkien vastuulla.

Valtio on sitoutunut jo aiemmin rahoittamaan hankeyhtiön noin 115 miljoonan euron suunnittelua 40 miljoonalla eurolla. Kokonaisuudessaan julkisen sektorin maksuosuuden alustava arvio on uudessa Helsinki-Turku -raideyhteydessä noin 4,8 miljardia euroa ja kuntien rahoitusosuus olisi mahdollisesti useita miljardeja euroja.

Ennustaminen vaikeampaa

Matkustajamäärä osuudella Turku-Karjaa on ollut noin 1,5 miljoonaa vuodessa, vuonna 2040 se olisi ennusteen mukaan Turku-Salo -välillä vertailuvaihtoehdossa, joka tarkoittaa että uutta hanketta ei toteuteta, vuonna 2040 sama 1,5 miljoonaa ja välillä Salo-Karjaa 1,3 miljoonaa. Hankevaihtoehdossa matkustajamäärä olisi ennusteen mukaan Turku-Salo -välillä 2,1 miljoonaa ja Salo-Lohja -välillä kaksi miljoonaa matkustajaa vuonna 2040. Eri selvitysten arvioiden uusi raideyhteys kasvattaisi matkustajamääriä vertailuvaihtoehtoon verrattuna reilut 40 prosenttia Turun ja Salon välillä. Matkustajamääräennusteet on arvioitu ns. peruslipun hinnalla.

Raideliikenteen matkustajamäärien kehitykseen ja myös liikennöintituottoihin liittyy aiempaa enemmän

nettonielua. Tavoite otetaan huomioon jatkossa Metsähallituksenkin tulostavoitteissa. Ministerityöryhmä linjasi myös, että ensiharvennuksiin kiinnitetään huomiota, jotta ne toteutetaan suositusten ja

epävarmuuksia. Selvityksen mukaan on myös mahdollista, että uusilta osuuksilta kerättävissä olevat liikennöintitulot olisivat arvioita pienemmät. ”Todellisuudessa operaattorit todennäköisesti nostaisivat lippujen hintoja huomioiden matkustajien maksuhalukkuuden kasvun matka-aikojen nopeutuessa”, selvityksessä mainitaan.

Tehdyissä arvioissa on ollut oletuksena, että Helsinki-Turku -välillä kaikki kaukoliikenne siirtyisi uudelle rataosuudelle. Lipun hinnaksi välille Helsinki-Turku on oletettu 19,2 euroa.

”Ei merkittäviä vaikutuksia”

Helsingin ja Turun työssäkäyntialueet laajenisivat hankkeen myötä. Muutoksella ei olisi selvityksen mukaan kuitenkaan merkittäviä taloudellisia vaikutuksia, koska nopea junayhteys ei synnytä uusia työpaikkoja eikä lisää työn määrää tai tehokkuutta, vaikka lisäisikin pitkämatkaista työssäkäyntiä ja junan osuutta työmatkoista. Ratahankkeen aluetaloudelliset vaikutukset olisivat selvityksen mukaan varsin pienet suhteessa muuhun taloudelliseen toimintaan sen vaikutusalueella. Paikalliset vaikutukset yksittäisen kunnan tasolla voivat olla merkittäviä, mutta niiden merkittävyys vähenee tarkastelualueen suurentuessa.

”Arvioinnin perusteella voidaan todeta, että Helsinki-Turku nopea ratayhteys vaikuttaa lievästi myönteisesti Suomen kansainväliseen kilpailukykyyn ja elinkeinoelämän vetovoimaan sekä hieman laajentaa Etelä-Suomen työssäkäyntialueita. Vaikutukset jäävät kuitenkin suhteellisen pieniksi, eivätkä ne muuta merkittävästi hankkeen hyöty-kustannussuhdetta”, ministeriöiden selvityksessä todetaan. Myös hankkeiden

lakien mukaisesti koko maassa. Lisäksi se päätti lisätä tiedottamista ja ohjausta turvemaiden maaperäpäästöjen vähentämiseksi.

Metsäkatoa torjuva maankäytön muutosmaksu on jo valmisteltavana.

Ministeriöt selvittivät, kuinka paljon kunkin raidehankkeen (Helsinki-Turku, Helsinki-Tampere ja Helsinki-Kouvola) toteutus maksaisi valtiolle ja kunnille, sekä millaisia vaihtoehtoisia rahoituslähteitä hankkeiden toteutuksessa voitaisiin hyödyntää. Lisäksi selvityksen yhteydessä arvioitiin raideliikennehankkeiden ilmastovai-

kutuksia.

Selvityksen tuloksia voidaan tässä vaiheessa pitää ministeriöiden mukaan kuitenkin vain suuntaa antavina, eikä yksin niiden perusteella voida tehdä suoria johtopäätöksiä hankkeiden toteutettavuudesta. Valtion lisäksi kolmessa ratahankeyhtiössä on mukana 49 kaupunkia ja kuntaa sekä Finavia.

Infrayritysten mielestä selvitys ei anna syitä jarrutteluun

mahdollistamien tulojen merkitys niiden rahoituksessa olisi rajallinen.

Selvityksessä todetaan, että osa tarkastelussa mukana olevista kiinteistökehityskohteista olisi mahdollista kehittää myös ilman suuria ratahankkeita. ”Johtuen suurten ratahankkeiden suurista investointikustannuksista, edes osa niiden rahoituksesta kiinteistökehittämisellä edellyttäisi merkittäviä kiinteistökehityspotentiaaleja ja volyymeja”, selvitys linjaa.

Puoli tuntia ja 140 vuotta

Uuden junayhteyden matka-aika Helsingin ja Turun välillä olisi nopeimmillaan tunti ja 18 minuuttia, kun se on nykyään tunti ja 48 minuuttia tai tunti ja 58 minuuttia. Nopein junavuoro pysähtyisi välillä ainoastaan Pasilassa, Leppävaarassa ja Kupittaalla.

Laskennallisella 86 minuutin eli lähes 1,5 tunnin matka-ajalla pysähdyspaikat olisivat Pasilan, Leppävaaran ja Kupittaan lisäksi Vihti tai Lohja ja Salo. Matka-aika-arviot perustuvat hankeyhtiön teettämiin simulointeihin.

Nykyisiä rakennusmateriaaleja ja työmenetelmiä käyttäen hankkeiden ilmastopäästöjen laskennallinen takaisinmaksuaika liikennöinnistä saatavilla päästövähenemillä olisi pisimmillään jopa 330 vuotta. Välillä Helsinki-Turku se olisi 140 vuotta, kun rakentamisen aikaiset kokonaispäästöt olisivat hieman yli miljoona hiilidioksidiekvivalenttitonnia.

”Mikäli infrastruktuurirakentamisessa tehdään tulevaisuudessa uusia teknologisia innovaatioita, on mahdollista, että arviot muuttuisivat merkittävästikin vähäpäästöisemmiksi”, selvityksessä todetaan.

Selvitys isojen ratahankkeiden investointi- ja rahoitusedellytyksistä keskittyy infrarakentamisalan yritysten mielestä liikaa hankkeita suunnittelevien hankeyhtiöiden liiketaloudelliseen kannattavuuteen.

-Samalla hukkuu iso kuva siitä, mikä on Suomen logistisen kilpailukyvyn kannalta kannattavaa, Infra ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö toteaa.

Rakennusteollisuudelle liikenne- ja viestintäministeriön ja valtiovarainministeriön selvityksen anti on pettymys.

-Raportista ei irtoa paljon kaivattuja uusia, konkreettisia esityksiä hankkeiden rahoitusmalleista. Selväksi tulee vain, että hankeyhtiöt eivät ole liiketaloudellisesti kannattavia, ja suurin osa niiden kustannuksista jouduttaisiin kattamaan verorahoilla, Syrjö sanoo.

Hän muistuttaa, että liikenneinfran rahoittamiseen menee Suomessa joka tapauksessa lähes kaksi miljardia euroa valtion rahaa joka vuosi. Hankeyhtiöt ovat keino tuoda yksityistä rahaa julkisen rahoituksen päälle.

-Kukaan ei ole odottanut, että välttämättömät tulevaisuusinvestointimme rahoitetaan yksityisin varoin. Hankeyhtiö on silti edelleen keino tuoda yksityinen raha mukaan. Liikennepolitiikkamme kaipaa järjestelmätason

muutosta, jotta kaikki rahoituslähteet löydetään ja isoja liikennehankkeita saadaan viimein alulle, Syrjö toteaa. Iinfra ry. edustaa Rakennusteollisuus-työnantajaliitossa infra-alaa, kuten rataurakoitsijoita.

Tulevan hallituksen on Syrjön mukaan edettävä hyöty-kustannuslaskelmien ”pyörittelystä” arvioimaan hankkeita osana yhteiskunnan kokonaiskehittämistä.

-Meidän on joka tapauksessa uudistettava pääradat ja yhdistettävä niiden avulla kasvukeskukset. Nyt käytämme ratoihin rahaa kaikilla mittareilla puolet siitä mitä vaikkapa Ruotsi, Syrjö mainitsee.

Infra ry:n mukaan myös työtekniikoissa ja -koneissa sekä hiilivapaan teräksen ja vähäpäästöisen betonin käytössä ollaan täysin eri tilanteessa 10 vuoden kuluttua. Syrjön mielestä selvitys ei anna yhtään oikeaa syytä jarrutella suurten ratahankkeiden edistämistä. Kansalliset päätökset hankkeiden toteuttamisesta on myös synkronoitava EU:n rahoitushakuihin.

-Tätä tavoitetta ei edistä, että juutumme päivittelemään hankkeista aiheutuvaa rahanmenoa. Sellaista automaattia ei ole, joka syytäisi meille liikennerahoituksen ilman, että panostamme reilusti myös itse, Syrjö toteaa.

Dragsvik Traditionsmusikkår

Dragsvikin Perinnesoittokunta

KONSERT/KONSERTTI

lö/la 4.2. kl./klo 15.00

i Sigurd Snåresalen

Sigurd Snåren sali

Kapellmästare/kapellimestari Helge Dahl

Solist/solisti Nanne Vaihinen, sång/ laulu

Fritt inträde - Vapaa pääsy Dragsviks Soldathemsförening r.f. bjuder på kaffe och munk / tarjoaa kahvin ja munkin

Ensikuja 2, Karjaa. Avoinna: Ma-pe 8-17 P. 045 204 9318, info@putkipiste.net www.putkipiste.fi

OSAAJAT PALVELUKSESSANNE - TILL ER TJÄNST

PESULA / TVÄTTERI

AURINKOSUOJATUOTTEET

AUTOPALVELUT / BILTJÄNSTER

AUTOVUOKRAAMO / BILUTHYRNING

Henkilö- ja pakettiautot, pikkubussi ja peräkärry

Valkovuokonkuja 1, Tammisaari puh. (019) 246 2504 040 703 7784 / 040 750 0357 daniek@daniek.fi Avoinna: ark. 8-17 TAMMISAARI

NUOHOUSPALVELUT / SOTNINGSTJÄNST mtnuohous@gmail.com

since 1999 puh./tel. 050 532 5959

nuohoukset sotning tiiveyskokeet ja kuvaukset – provtryck och kontrollfilmning hormien saneeraus – sanering av skorstenar och rökkanaler lv-puhdistus ja -mittaus – ventilationsrengöring och -mätning tikkaat ja sadevesikourut – taksäkerhetsprodukter och rännor

POLTINHUOLTO / BRÄNNARSERVICE

KONEVUOKRAAMO / MASKINUTHYRNING

LUKOT ja HÄLYTYSLAITTEET / LÅS och LARMSYSTEM

KATTOTYÖT / TAKARBETEN

Marko Paavola 050 441 2713, marko@ph-pelti.com

Ab

SIIVOUSPALVELUT / STÄDTJÄNSTER

Siivouspalv elut kotiin, loma-asumiseen ja yrityksille, luotetta vasti ja joustavasti.

Städtjänster för hemmet, fritidsboendet och

företaget, pålitligt och flexibelt.

KIINTEISTÖHUOLTO / FASTIGHETSSERVICE

HCP Kiinteistöhuolto

Kiinteistöhuoltopalvelua Raaseporissa

LIIKETILAT • KERROSTALOT • PIENTALOT

Palveluihin kuuluvat mm. kiinteistön tekninen huolto, ulkoalueiden puhtaanapito ja ruohonleikkuut, siivous ja pienehköt huoneistokorjaukset. Tavoitteemme on asiakaslähtöinen, ystävällinen ja luotettava toiminta. www.hcpkiinteistohuolto.fi

Ota yhteyttä ja pyydä tarjous!

Huolto 040 550 5576 (arkisin 8.00-16.00)

/ ELTJÄNSTER

Sähkö-, teollisuusautomaatio-, tele, ATK- ja antenniasennukset El-, industriautomation-, tele-, ADB- och antenninstallationer

010 238 8000 Hanko, Tammisaari, Karjaa, Pinjainen, Mustio Sähkö- ja LVI-tarvikemyynti El- och VVS-materialförsäljning

& SUUNNITTELU

info@ajohansson.fi www.ajohansson.fi

LEIPOMO / BAGERI

Keskuskatu 82 Centralgatan, Karjaa/Karis Auki/Öppet: ma-pe 7.00-17.00 må-fre la 8.30-15.00 lö

IT-PALVELUT / IT-TJÄNSTER

Pa r e m

019 212 0100 - www.ekm.fi

TURVAKOTI / SKYDDSHEM

LAKIASIAINTOIMISTO / JURISTBYRÅ

Köpmansgatan 24, Karis Kauppiaankatu 24, Karjaa Tel./Puh. 040 589 6365 info@fredenberg. www.fredenberg. LAKIPALVELUT / JURIDISKA TJÄNSTER

JURIDISKA TJÄNSTER - LAKIPALVELUT

Sara Neovius JM/OTM 010 257 3437 förnamn.efternamn@op.fi • www.op.fi/raseborg etunimi.sukunimi@op.fi • www.op.fi/raasepori

Carola Nordlund Skattesakkunnig/Veroasiantuntija 010 257 3434

TILITOIMISTO / BOKFÖRINGSBYRÅ

Patrik Alén Teknikerv. 10, Ekenäs Teknikontie 10, T:saari 050 505 7731 info@vnplat.fi www.vnplat.fi

Plåttak/Peltikatot | Taksäkerhet/Kattoturvatuotteet

Regnavvattningssystem/ Sadevesijärjestelmät |Plåtlister/Peltilistat

Myymälä 0400 209 999 • ekenas@mekonomen.fi Korjaamo 019 246 2950 (BD-Auto) Korjaamo Hanko 0400 195 598 (TM-Carservice) RAKENNUSPALVELU / BYGGTJÄNST

SANEERAUS- & RAKENNUSTYÖT

T:MI TOMI IIVONEN

tomiiivonen1@gmail.com 040 706 8802 KIRKKOPAIKANTIE 20, ANTSKOG

Nykyaikainen tilitoimisto

www.azets.fi/raasepori

Nykyaikainen tilitoimisto www.azets.fi/raasepori

KEHONHUOLTOPALVELUT / KROPPSVÅRDSTJÄNSTER

OSTEOPATIA FISKARS

Santeri Kaatra

Osteopaatti AMK

Puh. 044 336 3036 Peltorivi 9, Fiskari

ERIKOISHAMMASTEKNIKKO / SPECIALTANDTEKNIKER

Viherlehdonkatu 8, T:saari Grönalundsgatan 8, Ekenäs Puh. 040 703 2393 Tel.

SILMÄLÄÄKÄRI / ÖGONLÄKARE

LÄÄKÄRIPALVELUT / LÄKARTJÄNSTER

Ajanvaraus 06 558 1111 www.wellmedic.fi

Terveystori wellmedic

Lääkärin vastaanotto ja työterveyshuolto Korttimaksu tai lasku Korkeavuorenkatu 5-7, 10300 Karjaa

ELÄINLÄÄKÄRI / VETERINÄR

TAMMISAAREN ELÄINLÄÄKÄRI

Tarja Lagström 0400 477 642 • KOKEMUKSELLA & KÄSITTELYTAIDOLLA • Ystadinkatu 3 (sisäpiha) Tammisaari