Issuu

ASTALO Vappunumero 2015 || Etel채-Suomen Vasemmistonuoret ry

PÄÄKIR JOITUS

Tärkeintä on oikeiston voittaminen TEKSTI: Lauri Linna, päätoimittaja

ärkeintä on taistelu pääomaa ja oikeistoa vastaan. Kamppailu ihmisten hyvinvoinnin ja ympäristön selviämisen puolesta. Tässä on elinehto kyetä tekemään yhteistyötä. Pitää ymmärtää, että vasemmisto on elävä liike, jossa on lukemattomia vivahteita ja painotuksia. Kompromisseja tehdään eri kohdissa, eri verran ja toiminnalla tavoitetaan erilaisten ihmisten ymmärrystä ja kannatusta.

Viime vappuna anarkisteja kohdeltiin vappumarssilla röyhkeästi ja epäoikeudenmukaisesti. Samoin poliisit katkomassa Etelä-Suomen Vasemmistonuorten lippukeppejä oli käsittämätöntä ja väärin. On surullista, että tällaista joutuu kestämään. Tänä vuonna virallisen vappumarssin osallistujilta vaadittiin, ettei naamioiduttaisi. Käytännössä tämä tarkoittaa, etteivät anarkistit olleet tervetulleita. Tämä on surullista, varsinkin kun, muistaa, että

vappumarsseja vietetään nimenomaan surmattujen anarkistien muistolle. Tovereihin saa ja välillä täytyykin suuttua. Välillä he ovat väärässä ja toimivat asiassa enemmän pääoman ja oikeiston puolella kuin sitä vastaan. Mutta milloinkaan ei saa unohtaa, tärkeintä on suunnata eniten aikaa, mielenkiintoa ja voimavaroja yhteiseen kamppailuun. Sen voittamiseen.

ASTALO JULKAISIJA: Etelä-Suomen Vasemmistonuoret ry PÄÄTOIMITTAJA: Lauri Linna

SISÄLLYS:

2 Pääkirjoitus: Tärkeintä on

oikeiston voittaminen

KANSI JA TAITTO: Sofia Kivistö

3 Olipa kerran vappusatu

ARTIKKELIT: Lauri Linna, Virpi Leinonen, Arto Leinonen ja Jenna Pulkkinen

4 Kun poliisi kahvit keitti

KUVITUKSET: Sofia Kivistö SARJAKUVA: Valtteri Törrönen ISSN 2342-9631 (painettu) ISSN 2342-964X (verkkojulkaisu) 2

6 Punainen kirjavinkkaus 7 Sarjakuva 8 Tulevaa toimintaa

Olipa kerran

VAPPUSATU TEKSTI: Virpi Leinonen

iime vuonna vappumarssi alkoi ja päättyi hämmentävissä tunnelmissa, kun poliisi larppasi kaupunkisotaa anarkisti blokin kanssa ja hallusinoi lippukeppien olevan astaloita. Näiden trippien seurauksena poliisi kiinniotti yhdeksän ihmistä ja istutti heitä putkassa useamman tunnin ilman mitään järjellistä syytä. Näistä tapahtumista ainakin allekirjoittanut lähetti kantelun oikeusasiamiehelle. Poliisin kanteluratkaisu valmistui viime vuoden lokakuun lopussa. Ratkaisun sisältö ei vakuuta ja sen faktojen virheellisyys tekee koko asiakirjasta epäuskottavan satuvihkosen. KANTELURATKAISUSSA kuvataan kuinka soundiautossa olisi havaittu naamioituneita henkilöitä, kuinka soundiauton takaovet olisi avattu Pitkälläsillalla kesken marssin ja kuinka poliisi olisi pysäyttänyt soundiauton Hakaniemessä torin laitaan. Todellisessa maailmassa autossa ei ollut missään vaiheessa naamioituneita henkilöitä, takaovet olivat auki marssin alusta loppuun asti (jotta musiikki ei kaikuisi vain pakettiauton sisällä) eikä poliisi pysäyttänyt autoa, vaan tuli tutkimaan sitä kun se oli jo parkkeerattu marssin päätyttyä. POLIISIHALLITUS ei - yllättäen - löytänyt juurikaan moitittavaa kollegoidensa toimintatavoista. Ratkaisuasiakirjan suurin kritiikki poliisin toimin-

taa kohtaan tuntuu olevan kiinniotettujen liian pitkään putkassa pitäminen. Hyvä, että asiaan kiinnitetään huomiota, sillä poliisi viivytteli tarpeettomasti sekä kiinniotettujen saattamisessa säilöön, että säilöstä vapauttamisessa. Tämä ei kuitenkaan ole ollut vapun tapahtumien merkittävin ongelma. SUUREMPIA ONGELMIA poliisien toiminnassa olivat poliisin provosoivat elkeet mielenosoituksen alussa sekä rangaistuksenomaisuus mielivaltaisissa kiinniotoissa. Kanteluratkaisussa poliisihallitus myöntää että mellakkavarusteinen poliisijoukko voi tuntua pelottavalta. Näin totisesti onkin, ja marssittamalla mellakkapoliisit rautatientorille keskelle rauhassa järjestäytyvää kulkuetta poliisi itse onnistui luomaan tilanteesta uhkaavan ja turvattoman. KANTELURATKAISUSSA poliisi perustelee valmistautumistaan vappumarssiin aiemmilla mielenosoituksilla, jotka on järjestetty ympäri Suomea, kuten Kiakkovierasjuhlilla tai Ruokamellakalla. Nämä tapahtumat eivät kuitenkaan liity mitenkään perinteiseen vappukulkueeseen. Poliisilla ei selvästikään ole pätevyyttä erottaa erilaisia poliittisia tapahtumia toisistaan, yhdistäväksi tekijäksi ei riitä ihmismassa joka kantaa lippuja tai ajatus siitä että ”siellä saattaa olla samoja tyyppejä”. Poliisi myös piti sekä

kanteluratkaisussa että paikan päällä ns. anarkistiblokkia erillisenä joukkona muusta kulkueesta ja eristi sen, vaikka järjestäjän toive oli vain siirtää kyseinen blokki kulkueen takaosaan. KUN järjestömme jäseniä otettiin kiinni soundiauton lähistöltä ja lippukeppejä katkottiin, poliisi ei selittänyt toimintaansa. Poliisimiehet eivät myöskään suostuneet kommunikoimaan jäsenistön eikä puheenjohtajien kanssa, jotka yrittivät selittää mistä lippukepit olivat peräisin. Toki joku olisi myös saattanut vaikka itse lukea lipuissa näkyvät Vasemmistoliiton tai Vasemmistonuorten tunnukset, mutta mitäpä rivipoliisit sellaisista murehtimaan, jos käskyä ei ole annettu. Myös kanteluratkaisun mukaan järjestömme jäsenten kiinniotot perustuivat epämääräisiin huhupuheisiin, jotka raportissakin näyttäytyivät tarkoituksenmukaisena mustamaalauksena. K A N T E L U R AT K A I S U N LOPPUTULOS luo hyvin epäuskoisen ja turvattoman tunnelman. Poliisi siirsi kanteluista huolimatta valheelliset tiedot lopulliseen raporttiin ja jakoi tätä informaatiota myös ulospäin. Aika näyttää, aikooko polisii enää jatkossa turvata vappumarssia ja työväenluokkaa, vai siirtyykö se ennemminkin marssin uhkatekijäksi.

Kun

POLIISI kahvit keitti TEKSTI: Arto Leinonen KUVITUS: Sofia Kivistö

omisario Tylli tervehtii iloisesti ja kysyy, jättääkö hän kahviini maitovaraa. Viinereitä saa ottaa kaksi ja jaffakeksejäkin on tarjolla vino pino. Pöydän toisella puolella oleva mies oli tilannejohtajan roolissa vastuussa siitä, että me ja moni muu saimme juhlia vappua putkan puolella. Kahvissa maistuu petos. Pohdin, olenkohan juuri hyväksynyt Helsingin poliisilaitoksen tarjoaman rauhanpiipun. KOMISARIO pahoittelee syvästi, että meitä - kahta vasemmistonuorta ja yhtä vasemmistoliittolaista - kohdeltiin vappuna kuin olisimme olleet anarkisteja. Meitä olisi pitänyt kuunnella pakuamme tutkittaessa, meitä ei olisi pitänyt ottaa kiinni. Vastuu virheiden syntymisestä kaatuu lopulta poliisin sisäiselle kommunikaatiolle. Saamme kuulla kiinniottomme johtuneen seuraavanlaisista tapahtumista: POLIISI oli ennakkotutkinnan perusteella todennut anarkistien olevan vaarallisia. Mellakkapoliisit olivat paikalla tämän ennakkotiedon perusteella. Poliisi oli kirjoittanut ennen vappua takku.netiin, ettei astaloita hyväksytä. Anarkisteilta löytyi poliisin mielestä lyömäaseiksi sopineita keppejä, ”joita on käytetty astaloina aiemminkin.” Poliisi kuuli anarkistien puhuvan soundiautosta.

Suomessa on aiemminkin viety pakulla astaloita mielenosoittajille. Soundiauto bongattiin parkista ja ympärillä raportoitiin poliisin johdolle tapahtuvan jotain epämääräistä ja että naamaria vedetään kasvoille. Poliisin johdolle raportoitiin, että soundiautosta löytyi seipäitä. Johto ei tiennyt, että soundiauto kuului vappumarssiin, vaan luuli sen kuuluvan ”anarkistien kulkueeseen”. Päivän yleinen linja oli, että astaloiden kanssa tavatut viedään kisahalliin ja kirjataan. POLIISIN EPÄPÄTEVYYS ei tule meille yllätyksenä, olimmehan paikalla poliisien luomaa kaaosta todistamassa. Siirrymme juttelemaan mustalippuisista tovereista. Komisarion suupielet kääntyvät alaspäin, ja hän totetaa ettei anarkistien kiinniotto ja sakottaminen ollut vastaavanlainen vahinko, anteeksipyynnön arvoinen työtapaturma. Anarkisteille oltiin nimittäin ennakkoon kerrottu takku.netissä, ettei astaloita hyväksytä. Olemme hämmentyneitä ja koitamme päästä jatkokysymyksillä käsiksi siihen, millä logiikalla poliisi tekee mielenosoittajista jaotteluaan hyviksiin ja pahiksiin. Komisario väistelee taitavasti, mutta hän tuntuu ärsyyntyvän siitä ettemme hyväksy hänen anteeksipyyntö yrityksiään. AIKA LOPPUU KESKEN. Olen tapaamisesta hämmenty-

nyt. Poliisin näkökulmasta tuntui olevan hyvä, ettei anarkisteja lueta mukaan kunnialliseen vasemmistoon. Meille kuuluu kahvitarjoilu, anarkisteille sakkoja. Itseäni alkaa melkeinpä nolottaa, että tulin tarttuneeksi lahjusviinereihin. Olen vakuuttunut, että poliisi tulisi jatkossakin toimimaan samalla tavalla. Ensin viedään mustat liput, sitten punaiset. MENEMME vielä keskenämme puimaan tapahtunutta lounaalle. Facebookista kuuluu mielenkiintoisia uutisia. Helsingin poliisilaitos on julkaissut kuvan, jossa juurikin komisario Tylli on käynyt luovuttamassa puolueen piiritoimistolle nipun uusia

lippukeppejä. Kuvassa puolueen toiminnanjohtaja Pikkarainen hymyilee väkinäisesti kätellessään komisariota. Iltapäivälehden uutisessa Pikkarainen painottaa, ettei asiaa ole vielä loppuunkäsitelty. Kuva leviää kuitenkin sosiaalisessa mediassa sanoja tehokkaammin. PUOLEN VUODEN päästä kotiin saapuu postia Poliisihallitukselta. Selvityksen mukaan poliisi oli toiminut vappuna oikein. Ihmisten saartaminen, pahoinpitely, kiinniottaminen ja sakottaminen oli hienosti tehty. Kisahallin järjestelyissä oli ollut pieniä puutteita - määrärahoja lisäämällä nekin saadaan varmasti kuntoon. 5

unainen kirjavinkkaus TEKSTI: Jenna Pulkkinen KUVITUS: Sofia Kivistö

anonnan mukaan kynä on miekkaa mahtavampi. Sanoilla on valtava merkitys maailmassamme, joka on täynnä kirjoitusta. Sitä on joka paikassa, aina maitopurkin kyljestä kirjastojen lukemattomiin riveihin täynnä erilaista tekstiä. Jotkut sanat ovat mahtavampia kuin toiset, ja eri tahot, kuten diktatuurit ja uskonnolliset johtajat, ovat kieltäneet milloin minkäkin teoksen, joka on saattanut vaarantaa vallalla olleen ideologian. Kirjarovioita on roihunnut pitkin historiaa. Useimmat uuden ajan aatteet ovat nojanneet valistusajan ajatuksiin järjestä ja sivistyksestä. Yhtenä harvoista poikkeuksista on fasismi, joka otti harppauksen taaksepäin haluamalla paluuta nationalistiseen ja totalitaristiseen yhteiskuntaan. Italiassa kiellettiin 1939 lukuisia teoksia, muun muassa juutalaiskirjailijoilta sekä Voltairelta, valistusajan puuhamieheltä. Kun valtavia ihmismassoja komentavat miehet alkavat pelätä kirjoja, on aika tarttua yhteen ja laajentaa omaa ajatusmaailmaan6

sa pois ääriliikkeiden ahtaudesta. Kirja päivässä pitää fasistin loitolla. Suomalainen kirja-ala puhaltaa eloa Suomen kirjakulttuuriin julistamalla vuoden 2015 Kirjan Vuodeksi. Ylevänä tarkoituksena on juhlistaa kirjan, ja erityisesti suomalaisen kirjan, asemaa elämysten tuottajana, lohduttajana, ajankuluna, tiedonlähteenä ja niin edelleen. Teemasta innostuneena Helsingin kirjastot ovat järjestäneet kirjahaasteen, jossa luetaan 50 vapaavalintaista teosta, joista jokainen täyttää tietyn ehdon. Ehtoina on esimerkiksi yli sadan vuoden ikä, nimeen sisältyvä sana, jokin tietty genre ja tapahtumapaikka. Seuraavaksi muutama kategorioista sekä niihin sopivaa, punavihertävää/ feminististä/ajankohtaista/muuten vain hyvää luettavaa. Listan kokonaisuudessaan löytää Helmet-kirjastojen nettisivuilta kohdasta Tapahtumat ja vinkit. 5. Kirja, jonka henkilöistä kaikki eivät ole ihmisiä Helppona valintana toimii George Orwellin Eläinten vallankumous. Ruohometsän kansa

(Richard Adams) ja Redwallin taru -sarja (Brian Jacques) ovat lastenkirjamaisempia mutta erinomaisesti vanhemmille lukijoille soveltuvia teoksia enemmän tai vähemmän inhimillistetyistä eläimistä, joiden ongelmat ovat hyvinkin inhimillisiä. Todellista haastetta haluava lukee Herman Melvillen klassikkotiiliskiven Moby Dickin. 9. Tietokirja Lämpimänä suosituksena Simon Reid-Henryn teos Fidel ja Che – Ystävät vallankumouksessa, jota lukiessa unohtaa lukevansa tietokirjaa eikä vauhdikasta seikkailuromaania. Itänaapurin politiikasta ja ennen kaikkea sitä kannattavista ihmisitä kertova Putinin väkeä – Venäjän hiljainen enemmistö on viime vuodelta ja varmasti ajankohtainen. Eläinten syömisestä (Jonathan Safran Foer) on noussut neljässätoistavuodessa kasvissyöjien ja ekologistien kulttiteokseksi. 19. Kirja, joka kertoo seksuaalivähemmistöön kuuluvasta henkilöstä Jonas Gardellin Älä koskaan pyy-

hi kyyneleitä paljain käsin -sarja on kirjailijan omakohtaisiin kokemuksiin pohjautuva kertomus HIV:stä sekä elämästä homona Tukholmassa 1980-luvulla. Nenäliinat mukaan. Ennen päivänlaskua ei voi (Johanna Sinisalo) sotkee kansanperinnettä, realistista fantasiaa ja homoja mielenkiintoisessa suhteessa. 30. Sarjakuva-albumi tai -romaani Elokuvaksikin taipunut V niin kuin verikosto (Alan Moore) on Anonymous-ryhmittymän Guy Fawkes -naamioiden innoittaja ja upea kuvaus isoveli valvoo -yhteiskunnasta kuvitteellisessa fasistisessa Englannissa. Maus – selviytyjän tarina (Art Spiegelman) kertoo keskitysleiriltä selvinneen juutalaismiehen järkyttävän tarinan hiirihahmojen avustuksella.

Yosafzain tarinaa), teos kirjailijalta, joka ei ole eurooppalainen tai pohjoisamerikkalainen, jossain päin maailmaa kielletty kirja, alkuperäiskansan jäsenistä tai kulttuurista kertova kirja, eri sukupuolesta kertova kirja. #READWOMEN2015-teemaan sopivia, suomalaisten naiskirjailijoiden teoksia: • Sinun lapsesi eivät ole sinun, Laura Honkasalo • Huorasatu, Laura Gustafson • Stalinin lehmät, Sofi Oksanen • Kun enkelit katsovat muualle, Salla Simukka • Hytti nro 6, Rosa Liksom

MUITA VALISTUNEELLE vasemmistolaiselle erityisen sopivia kategorioita: muistelmateos/ elämänkerta (kokeile Nobelin rauhanpalkinnon saaneen Malal

SARJAKUVA: Valtteri Törrönen

22.4.2015

Tulevaa toimintaa – VALITSE OMASI!

Tärkeitä osoitteita: Piiritoimisto: Päijänteentie 35 00510 Helsinki. ESVN:n kotipesä. Keskustoimisto: Hämeentie 29, 6. krs 00500 Helsinki. Keskusjärjestön koti.

PERJANTAINA 1.5. VAPPU Vappumarssi (klo 10 @ Rautatientori). TIISTAINA 5.5. PIIRIHALLITUKSEN KOKOUS klo 17.30 piiritoimistolla. KESKIVIIKKONA 6.5. ESVN:N VAALIKARONKKA klo 18 piiritoimistolla. Käydään läpi edskuntavaalityötä. TIISTAINA 12.5. YLIMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS klo 17 piiritoimistolla. Hoidetaan varsinaisessa vuosikokouksessa käsittelemättä jääneet asiat. KESKIVIIKKONA 13.5. ESVN:N LIITTOKOKOUSKOULUTUS