Astalo 2/2016

AS TA LO 2/16

Jäähyväiset päätoimittajana

J

ärjestötoiminta on nykyaikana usein lyhytjänteistä. Järjestössä ollaan aktiivisia pari vuotta, tehdään monenlaisia hommia ja sitten aika ja energia suunnataan muualle. Tähän hektisyyteen nähden olen ollut iloinen vaihtelusta, jonka Astalo-lehtemme – entisen Glasnostin – päätoimittaminen on minulle tarjonnut.

Tärkeää on kuitenkin myös laittaa tehtäviä kiertoon. Se on tärkeää demokratian kannalta, mutta vielä tärkeämpää siksi, että uudet tekijät ovat lähtökohtaisesti hyväksi projektille kuin projektille. Vuosien varrella sitä rutinoituu eikä keksi uusia avauksia, aluevaltauksia ja suuntia samoin kuin alussa.

Vaikka paperinen järjestölehti voi tuntua vanhanaikaiselta, sen merkitystä ei pidä vähätellä. Se muistuttaa jäsenille järjestön olemassaolosta.

Samalla se tekee järjestössä käytävän keskustelun tiettäväksi koko jäsenistölle estäen sitä jäämästä vain aktiivisimpien toimijoiden tietoon.

Paperinen lehti myös välittää punnittuja kirjoituksia, jotka voisivat verkossa helposti hukkua informaation loputtomaan määrään.

Vasemmistolaisia lehtiä ei koskaan ole liikaa. Syy ja seuraus kietoutuvat toisiinsa, mutta maailmassa

Sisällys 2 Jäähyväiset päätoimittajana 3

Puheenjohtajan tervehdys

4 Pääkirjoitus

Kuva: Hanna-Kaisa Nieminen

ja Suomessa, jossa olisi vahvempi vasemmistolainen lehdistö, olisi käytävä poliittinen keskustelu aivan toisenlaista. Siitä seuraavat poliittiset toimenpiteet olisivat aivan toisenlaisia. Ihmisten elämä olisi parempaa.

Jos et tiedä mitä tehdä, suosittelen siis mukaan tulemista Astaloon tai uuden vasemmistolaisen lehden – niin paperisen kuin verkkolehden – perustamista.

Vasemmistolaisen lehden päätoimittaminen on ollut kunniatehtävä.

Suosittelen.

5

Musiikkia vapaasti

6

Osastojen terveiset

7

Kolmen suora

8

Yksikin kuolema on liikaa!

9 Vasemmistonuoret kampanjoi 10

Yleislakot Suomessa

12

Sami Iwo Jima

13

Tiedän kyllä viholliseni

14 Ketjukirje 15

Toverin keittokomero

Lauri Linna Entinen päätoimittaja

Julkaisija: Etelä Suomen Vasemmistonuoret ry Päätoimittaja: Sophia Leppä Taitto & kansi: Jasu Setälä Kirjoittajat: Samuel Drake, Harry Grönmark, Maija Koivistoinen, Juho Laitalainen, Kaisa Liljanto, Lauri Linna, Henrik Nyholm, Pamela Mullo, Mikko Ranta, Jasu Setälä, Jaakko Tanttu, Henri Turkia Kuvat & kuvitus: Niina Anttila, Pamela Mullo, Hanna-Kaisa Nieminen, Jasu Setälä 2

Puheenjohtajan tervehdys

U

usimaa on yllättävän massiivinen alue. Vaikka maakuntamme ei ole millään muotoa suurin pinta-alaltaan (emme pääse edes top kymmeneen), väkiluvultaan olemme yli kolme kertaa suurempi kuin toisiksi asutetuin maakunta, Pirkanmaa. Kuntiakin löytyy 26.

Helsingin paikallisosaston perustamisen jälkeen meidän pääasiallinen tavoite Etelä-Suomen Vasemmistonuorten piirinä on pyrkiä kehittämään toimintaamme niin, että se palvelisi jokaista Uudellamaalla asuvaa vasemmistonuorta paremmin. Aktiivisinta toimintaa meillä on Helsingissä ja Vantaalla, välillä tapahtuu myös Hyvinkäällä ja Espoossa. Emme ole vielä, ainakaan sen aktiiviuran aikana, jonka olen itse toiminut, saaneet käynnistettyä vakiintunutta toimintaa muualla.

Toiminnan aktivoimisen ei tarvitse olla vaikeaa. Se tarvitsee tapahtuakseen lähinnä ihmisiä ja halua tekemiseen. Jo pienellä toveriporukalla pystyy järjestämään kaikenlaista.

Voidaan esimerkiksi jaella lehtisiä, seurata yhdessä paikallisen kaupunginvaltuuston kokouksia, pitää opintopiirejä, askarrella kylttejä mielenosoituksiin, haastaa päättäjiä mielipidekirjoituksilla ja kannanotoilla, ja niin edelleen.

Vasemmistonuoruuden ei pidä olla pelkästään kuivaa kokoustamista kokoustamisen vuoksi. Paikallisosaston

ylläpitäminen saattaa pahimmassa tapauksessa tappaa toiminnan, jos kokouksia priorisoidaan liikaa toiminnan yli. Siksi etenkin pienemmillä toiminta-alueilla olisi järkevämpää lähteä liikkeelle ennemmin toiminta edellä kuin tuhlata turhaan energiaa osasto perustamiseen heti kättelyssä.

Siksi pyydänkin Sinua, kuka satut olemaan pääkaupunkiseudun ulkopuolelta oleva vasemmistonuori jonka kotikaupungissa Vasemmistonuoret ei vielä näy, lähtemään aktiivisesti luomaan toimintaideoita ja keräämään samanmielisiä ihmisiä ympärilleen. Kun olet löytänyt toveriporukan ja sinulla on valmis idea toteutettavaksi, voit ottaa meihin yhteyttä sähköpostilla osoitteeseen etela-suomi@vasemmistonuoret.fi, ja me voimme katsoa yhdessä hallituksen kanssa kuinka voimme tukea sitä.

Tämä kannattaa muistaa myös senkin takia, että kuntavaalit kolkuttelevat pian jo ovella.

Kunnat ja kaupungit kaikkialla Uudellamaalla tarvitsevat nuorta energiaa, ja jos joku sitä osaa parhaiten tarjota niin aktiivinen ja valveutunut vasemmistonuori! Ole siis rohkea ja toimi paremman tulevaisuuden puolesta!

Samuel Drake Etelä-Suomen Vasemmistonuorten puheenjohtaja 3

Päätoimittajan tervehdys

S

yksyn kirpeästä tuulesta olen aina nauttinut, ja monilla tavoin tämä on jo ollutkin tähänastisen elämäni paras syksy. Tämän lehden tekeminen innokkaiden uusien kasvojen ja muutamien vanhojenkin kanssa ei ole myöskään ollut mitenkään pieni osa onneani. Samalla kuitenkin viime eduskuntavaaleista alkaen ovat ankeat uutiset vallanneet enemmän kuin tilansa mediassa ja sitäkin enemmän palstaa omassa some-kuplassani. Hyvästä syystä myös, kuten kaikki tiedämme.

Henkilökohtainen onni ja synkkä yhteiskunnallinen kehitys rinnakkain on vaikea yhdistelmä. Toisaalta tuntee syyllisyyttä, kun itseään huono-onnisemmilta leikataan jo nytkin liian pienestä toimeentulosta, mutta toisaalta haluaisi pitää kiinni onnestaan sulkemalla silmänsä uutisilta ja hallituksen syötämältä lainsäädäntökuralta. Toisinaan lohtua tuo oman inhimillisyytensä hyväksyminen, mutta monasti tuntuu, että pitäisi silti kyetä niin paljon parempaan. Sen puolenhan sitä muistakin ihmisistä yleensä näkee eteenkin sosiaalisessa mediassa.

Yhtenä vasemmiston perisynneistä nähdään negatiivisuus: aina kuulemma löytyy kaikesta jotain vikaa.

Viimeisten kolmen ja puolen vuoden aikana liikkeen sisällä olen kuitenkin nähnyt enemmän positiivisuutta ja optimistisuutta, kuin missään aiemmin, ja turhaa huutelua sekä turhan päiten synkistelyä en sen sijaan ole juurikaan nähnyt. Uudessa sukupolvessamme ainakin on toisten tukemi-

nen ja kannattelu silloin kun heidän omat voimansa eivät riitä voimakkaasti läsnä.

Kuitenkin on suuri synti, johon syyllistymme, ja se on itsemme armoton ruoskinta. Aina voisi tehdä enemmän ja paremmin, ja siitä me loputonta huonoa omatuntoa vasta podemmekin. Siinä missä kokoomuslainen esittelisi ansioitaan tai vihreä juhlisi hyvässä hengessä yhdessä saavutettuja tavoitteita, me muistamme kaiken mitä to do -listalta jäi tekemättä ja kaiken missä epäonnistuimme.

Vasemmistolaisena on helppo kokea ettei huutava vääryys ikinä lopu, ja että siksi jopa silmiensä ummistaminen yöksi on liian pitkä aika olla yrittämättä korjata tätä yhteiskuntaa.

Tämä maa ja tämä maailma ovat hyvin kaukana siitä solidaarisesta, tasa-arvoisesta ja hyvinvoivasta yhteiskunnasta, mistä haaveilemme.

Tämä maa ei ole meidän. Mikään ei kuitenkaan muutu itseään loppuunpolttamalla tai virheistään ja saamattomuudestaan itselleen tiuskimalla.

Oma onni ei ole toisilta pois. Päinvastoin, tarvitaan onnea, lämpöä ja idealismia todellisen muutoksen aikaan saamiseksi. Lähde siis tänä iltana kavereiden kanssa ulos tai katso Netflixiä. Tee juuri sitä mikä tuntuu turhalta ajanhukalta, mutta josta nautit rauhallisin mielin. Töitä on aina huomennakin, mutta näin jaksat myös nauttia osastasi ja omasta kädenjäljestäsi maailmassa.

Sophia Leppä Päätoimittaja 4

Musiikkia vapaasti Teksti: Mikko Ranta

K

iinnostaako musiikin tekeminen, mutta et halua käyttää satoja euroja kalliiden ohjelmistojen hankkimiseen? Älä huoli, nykyään on helppo saada ääniaaltoja aikaan avoimilla ja ilmaisilla ohjelmistoilla, kuten LMMS:llä (Linux MultiMedia Studio), Ardourilla, Audacityllä ja Hydrogenillä.

Tässä lyhyessä oppaassa esittelen muutaman sovelluksen. Kokeilemalla erilaisia asetuksia syntensaattoreilla, esimerkiksi LMMS:llä, saa aikaan mielenkiintoisia ääniä, mutta järkevämpää biisin ideoinnissa voi olla melodioiden hahmottaminen etukäteen vaikkapa äänittämällä älypuhelimella mieleen tulevia harmonioita hyräilemällä.

LMMS (www.lmms.io) äyttöjärjestelmästä riippumaton musiikinteko-ohjelma, joka sisältää useita syntentisaattoreita ja sampleja. Alla olevasta kuvasta voi nähdä auki kolme eri syntentisaattoria (Monstro, LB302 ja TripleOscillator). Laulueditoriin (song editor) voi lisätä nuotteja tuplaklikkaamalla, jolloin aukeaa nuottieditori. Rytmieditorilla voi luoda esimerkiksi rumpuääniä yksinkertaisesti klikkaamalla tai tuplaklikkaamalla, jolloin voi muokata äänen nuottia ja voimakkuutta.

K

Audacity (www.audacityteam.org) udacity on ilmainen, vapaa, monialustainen ohjelma moniraita-äänittämiseen ja editointiin. Sillä pystyy luomaan muun muassa useita efektejä, häivytyksiä sekä äänittämään ulkoisista laitteista äänisignaaleja.

Linux Multi Media Studio.

A

Hydrogen (www.hydrogen-music.org/hcms) ksinkertainen rumpukone, jossa on sekvensseri ja valmiina ladattavia rumpukittejä.

Rumpukittejä voi tehdä myös itse.

Lisäksi instrumenttien ADSR-ominaisuuksia (attack, decay, sustain, release) pystyy muokkaamaan.

Y

Audacity.

5

Osastojen terveiset Kuva: Niina Anttila Helsingin Vasemmistonuoret

Vantaan Vasemmistonuoret

T

K

Kaisa Liljanto Puheenjohtaja Helsingin Vasemmistonuoret

Vallankumouksellista syksyä toivotellen, Tuomas Suihkonen Varapuheenjohtaja, Vantaan Vasemmistonuoret

oiminnantäyteinen ampiaiskesä on takana. Kesän yksi kohokohta oli, kun Helsingin Vasemmistonuoret kävi näyttämässä Rajat auki rakkaudelle -banderolliaan Itäkeskuksen Tallinnanaukiolla, ja tulimme ikuistetuksi MV-lehteen.

Antirasistinen toiminta jatkuu edelleen, tervetuloa mukaan! Katse on kuitenkin myös tulevaisuudessa ja erityisesti kevään kunnallisvaaleissa.

Syksyn aikana keskitymme juurikin toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen, jotta kevään kunnallisvaalivallankumous onnistuisi.

P.s. Helvanu on Helsingin suurin poliittinen nuorisojärjestö! Onnea me!

eväällä alkanut kausi on ollut Vantaalla toimintaa täynnä.

Uusia projekteja ollaan tehty ja aloitettu sekä toimintaa uudistettu.

Näkyvimpänä uudistuksena onkin meidän uusi logo.

Logo löytyi kilpailun kautta, johon saimme useita hyviä ehdotuksia.

Kilpailun voittaneessa logossa esiintyy selkeästi niin Vantaa kuin myös Vasemmistonuorten arvot, joita kuvaavat sateenkaaren värit ja punainen sydän.

Odotamme jo innolla tilaisuutta päästä käyttämään uutta logoa näkyvästi. Tulossa on ainakin lippuja, kangaskasseja ja pinssejä, näitä voi tulevissa tapahtumissa bongata.

6

Hyvinkään Vasemmistonuoret

H

yvanussa puhaltaa muutoksen tuulet. Monet ovat yli-ikäistyneet järjestöstä tai muuttaneet paikkakunnalta, eli nuoria kaivattaisiin. Kehitämmekin osastoa suuntaan, jossa kynnys astua mukaan on entistäkin matalampi ja toimintamme on entistä monimuotoisempaa.

Myös Hyvinkään politiikassa vanuille on tarvetta. Kaupunki harjoittaa jatkuvasti aggressiivista leikkauspolitiikkaa, jonka takia heikoimmassa asemassa olevat kärsivät entisestään.

Kannustankin rohkeasti lähtemään mukaan toimintaan!

Henri Turkia Hyvinkään seudun Vasemmistonuoret turkia.henri@gmail.com puh. 0445168282

Kolmen suora Teksti & kuvat: Harry Grönmark

H

arrastan urbaania aarteenetsintää eli roskalavojen dyykkaamista.

Vaikka olenkin aina pitänyt vanhoista tavaroista ja niiden kunnostamisesta, vetää roskalavoissa kuitenkin puoleensa löytämisen jännitys.

Roskalavojen löytäminen on helppoa fb-ryhmiä apuna käyttäen. Lavoilta saattaa löytää niin uutta kuin vanhaakin arvotavaraa, mutta myös riskit kannattaa pitää mielessä.

2.

1.

Vanha vintagehenkinen lasten kolmipyörä oli jotain aivan liian sympaattinen, jotta olisin voinut jättää sen lojumaan roskalavalle. Auringon haalistamat kumipyörät ja muoviosat sain pehmitettyä ja palautettua alkuperäiseen väriinsä auton jarrunesteellä. Pienellä kromiosien kiillotuksella sain pyörästä entisöityä upean retropyörän, jollaista ei enää ihan joka nurkalta löydykään. Parhaan tästä löydöstä kuitenkin tekee se, että sain lahjoittaa pyörän eteenpäin sitä arvostavalle lapsiperheelle.

Roskalavat pursuavat vanhoja ompelukoneita, jotka kärsivät lähinnä käytön puutteesta. Itse innostuin ensin ompelukoneiden huoltamisesta, mutta sittemmin olen myös ommellut kaikkea nahkatakin vuoresta olohuoneen verhoihin. Mellunmäestä löysin 60-luvun Singer-ompelukoneen, jonka säilytyslaatikossa oli myös runsaasti erilaisia ompelutarvikkeita, kuten 52 parsinneulaa sisuksiinsa niellyt neulatyyny.

Tällaiset pienet yllätykset ovat kaikista hauskimpia, koska ei voi olla ajattelematta ihmistä, joka on joutunut ostamaan aina uusia neuloja vanhojen kadotessa neulatyynyn sisään.

3.

Viimeisin löytöni on miltei virheettömänä säilynyt ranskalainen Mercier Special Tour de France -retkipyörä 70-luvulta.

Pyörän ainoa vika oli lian jumittama vaihteisto. Polkupyörien heittäminen roskalavoille onkin kaikista käsittämättömin ilmiö, koska pyörä saa olla todella huonossa kunnossa, että joku ei sitä roskalavalta pelastaisi. Valitettavasti usein pyöriä sisältävät roskalavat rohmutaan hetkessä pakettiautoon tai peräkärryyn ja sen jälkeen oletettavasti myydään yksitellen pois, joten pyöriä etsiessä on oltava nopea ja onnekas.

7

Yksikin kuolema on liikaa!

8

Vasemmistonuoret kampanjoi

Turvallinen seksi on nannaa - täytyykö Feminismi siihen olla mammonaa? liikkeessä

T

overi! Kykenet lukemaan kirjoittamiani sanoja luultavasti koska vanhempasi eivät käyttäneet ehkäisyä. Ehkä taustalla oli jopa ajatus sinusta. Tässä vaiheessa ilmenee viimeistään että myös vanhempasi ovat seksuaalisia eläimiä.

Jännää? Kyllä tai ei, on viime vuosisadalta asti näyttävästi esiin noussut kamppailu seksuaalisesta vapaudesta viimeistään nyt myös perimmäisten asioiden äärellä; eli mistä massit ehkäisyyn? Yksilön harteilla on huomattu asiaan liittyvän ajattelemattomuutta tai ehkäisyn olevan ulottumattomissa oman varallisuuden vuoksi. Maksuttoman ehkäisyn tarjoaminen on paitsi kysymys rahasta, mutta myös ehkäisystä luonnollisena helposti ulottuvilla olevana asiana. Keskustelusta puuttuu vielä feministinen näkökulma ehkäisymuotojen ja -kulujen kohdistuessa eri lailla eri sukupuoliin. Esimerkiksi hormonaaliset ja terveysvaikutuksiltaan hurjemmat ehkäisyt ovat painottuneet naisiin. Lisäksi abortti ei ole vieläkään henkilökohtainen päätös.

Kuitenkin on asiassa edistyksen merkkejä juuri ehkäisyn tarjoamisessa. Rauma on noussut hienosti esimerkiksi tarjotessaan alle 20-vuotiaille nuorilleen maksuttoman ehkäisyn. Samanlaisia kuntia on nyt kymmenkunta ja sekä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos että Sosiaali- ja Terveysministeriö esittävät mallia

Kuva: Niina Anttila

koko Suomeen. Raumalla ehkäisyn tarjoaminen on tuonut säästöjä vähentäessään aborttikuluja.

Helsinkiin on syntynyt Rauman esimerkkiä seuraten samanlainen kampanja. Kampanja esittää maksutonta ehkäisyä alle 25-vuotiaille. Nostettu ikäraja kampanjassa johtuu siitä että yli 20-vuotiaat ovat aborteissa riskiryhmä. Helsingistä piirileikki on jatkunut myönteisesti niin että Tampereella, Oulussa ja Hyvinkäällä ovat vasemmistovaltuutetut tehneet asiasta valtuustoaloitteita. Kun Oulussa aloite ei menestynyt, teki aloitteen tekijä, kansanedustaja Hanna Sarkkinen (vas.) asiasta lakialoitteen. Lakialoitteen hyväksyminen velvoittaisi kunnat tarjoamaan maksuttoman ehkäisyn alle 25-vuotiaille.

Aihe on tärkeä ja vaikutukset ovat laajat. 2000-luvulla on toistuvien aborttien osuus noussut ja abortit keskittyvät yhä nuoremmille. Seksuaalivalistuksen kehitys ja maksuton ehkäisy olisivat nappiratkaisu kaikille osapuolille. Seksi on lisäksi kivempaa, kun rahat ei lopu panemalla ja lääkärikäynneiltä välttyy nuori ihminen ja yhteiskunta.

Henkka Nyholm Kirjoittaja on Helsingin kuntalaisaloitteen vastuuhenkilö. www.kuntalaisaloite.fi/fi/ aloite/2161 9

V

uoden 2015 liittokokousaloitteisiin pohjautuva Feminismi liikkeessä -kampanja vaikuttaa ajankohtaisiin tasa-arvokysymyksiin ja tekee feminismiä tutuksi. Kampanjan nimi viittaa sekä feminismiin erilaisissa poliittisissa liikkeissä, että alati muuttuvaan ja liikkuvaan feminismiin.

Kampanjassa on 24 feminististä tavoitetta, jotka jakautuvat kahden kattoteeman alle. Nämä teemat ovat työ, tuotanto ja toimeentulo sekä ruumiillinen ja kulttuurinen itsemääräämisoikeus. Nettisivuilta www.f-liike.fi löytyy blogi, johon saa kirjoittaa feministisistä aiheista, minkä lisäksi haastamme ihmisiä kertomaan, miksi ovat feministejä. Kampanja näkyy somessa tunnistein #fliike ja #siksifeministi.

Lisätietoja kampanjasta: Maija Koivistoinen, maija@vasemmistonuoret.fi

Yleislakot Suomessa

Teksti & kuva: Jasu Setälä

Nykyisen hallituksemme politiikka on nostanut yleislakon monien huulille.

Suomessa on järjestetty aikaisemmin vain kolme yleislakkoa, joista viimeisimmästä tuli tänä vuonna kuluneeksi kuusikymmentä vuotta.

Vuoden 1905 suurlakko

Y

leislakko aalto rantautui lokakuun lopussa Suomeen Venäjältä hävityn Venäjän-Japanin sodan seurauksena. Suurlakon tavoite alkuvaiheessa oli laillisten olojen palauttaminen maahan. Vuosisadan vaihteessa alkaneen venäläistämispolitiikan myötä Suomen autonomista asemaa oli heikennetty.

Sosiaalidemokraatit toivat kuitenkin mukaan myös muita vaatimuksia, joihin kuuluivat edustuslaitoksen uudistaminen sekä yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Sosiaalidemokraattien vaatimukset, jotka haluttiin toimeenpanna kansalliskokouksella, loivat ristiriitaa vallankumouksellisten ja perustuslaillisten välille.

Lakon loppuvaiheessa kaikki tahot olivat kuitenkin sitä mieltä, että isoja uudistuksia tarvittiin. Perustuslaillisten linja oli kuitenkin, että säätyeduskunta tekisi päätökset. Vaikka perustuslailliset voittivat, vallankumoukselliset pitivät lakon lopussa kansalliskokouksensa ja valitsivat väliaikaisen hallituksen, mutta alistuivat kuitenkin vaaleilla valitulle kenraalikuvernöörille.

Suurlakon seurauksena Suomessa hypättiin vuonna 1906 nelisäätyisestä laitoksesta moderniin yksikamariseen eduskuntaan, joka valittiin

myös naisia koskevalla yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella. Uudistus tarkoitti samalla edustuspohjan kymmenkertaistumista. Lakon jälkeen kumottiin myös useita Venäjän asettamia säädöksiä, joilla oli heikennetty Suomen autonomiaa.

Vuoden 1917 yleislakko uoden 1917 yleislakkoa oli suoraa seurausta Venäjällä tapahtuneesta bolsevikkien vallankumouksesta. Suhtautuminen Venäjään uudessa tilanteessa synnytti kuilun työväenliikkeen ja porvariston välille. Välien kiristyminen johti 14. marraskuuta Suomen ammattijärjestön (SAJ) julistamaan yleislakkoon.

Lakko kesti viisi päivää ja sen aikana sattui useita väkivaltaisia yhteenottoja. Kesken lakon 15. marraskuuta eduskunta julistautui korkeimman vallan haltijaksi, ja noin kolme viikkoa myöhemmin eli 6. joulukuuta hyväksyttiin Suomen itsenäisyysjulistus. Yleislakon seurauksena Suomeen saatiin kahdeksan tunnin työpäivä.

V

Vuoden 1956 yleislakko uoden 1956 yleislakko alkoi maaliskuun 1. päivänä.

Taustalla oli sodan aikaan

V

10

alkaneen säännöstelytalouden purkaminen, joka paljasti työnantajien ja palkansaajien väliset ristiriidat, kun taas säännöstelytalouden aikana valtio oli säännellyt hintoja ja palkkoja.

SAK:n vaatimukset olivat edellisvuoden hintatason palauttaminen ja palkkojen tarkistaminen elinkustannusten nousua vastaavalla määrällä. Työnantajat eivät kuitenkaan suostuneet palkankorotuksiin edes yleislakon uhasta huolimatta. Lisäksi asioita vaikeutti Urho Kekkosen siirtyminen pääministeristä presidentiksi, jonka johdosta tammi-helmikuussa ei ollut toimivaa hallitusta.

Lakon piirissä oli melkein puoli miljoonaa työntekijää. Se pysäytti julkisen liikenteen ja ainoa sanomalehti joka ilmestyi oli SAK:n palkkatyöläinen. Suurimpaan lakon aikana järjestettyyn mielenosoitukseen 16.3.

Helsingin Senaatintorilla osallistui noin 50 000 henkeä.

Lakko päättyi 20. maaliskuuta työnantajien lupautuessa palkankorotuksiin sen jälkeen, kun hallitus oli päättänyt alentaa työnantajien lapsilisämaksuja. Lakon aikana menetettiin lähes 7 miljoonaa työpäivää.

Reaaliansiot kuitenkin jatkoivat yhtälailla laskuaan, mikä pian söi saavutetut palkankorotukset.

1905

1917

1956

????

11

Kuva: Pamela Mullo

12

Tiedän kyllä viholliseni

Teksti: Pamela Mullo

V

iime aikoina pakolaiskriisin myötä olen huomannut, että eräät nationalistit ovat ottaneet itselleen vastuun suojella meitä heikompia ulkopuoliselta uhalta. Heikoimpiin kuuluvat suomalaiset valkoiset naiset sekä uusimpana lisäyksenä homoseksuaalit, ja ulkoinen uhka on tummaihoinen ulkomaalainen mies. Uhan olemassaoloa todistellaan viitaten raiskaustapauksiin ja terrori-iskuihin, joiden tekijänä ovat olleet tummaihoiset miehet, ja väitteellä että nämä miehet dominoivat nykyistä väkivallan aaltoa länsimaissa. Minä kuitenkaan naisena ja homona en ole vakuuttunut, että olisin vaarassa vasta nyt.

Pelolle on ollut aihetta jo pitkään.

Nationalistien mukaan länsimaiden kuuluisi sulkea rajansa, koska maahanmuuttajataustaiset tekevät enemmän väkivaltarikoksia kanta-asukkaisiin nähden. Heidän kulttuurinsa on kuulemma sortava ja väkivaltainen erityisesti naisia ja seksuaalivähemmistöjä kohtaan. Vaikka nämä maat, joista suurin osa pakolaisista nykyään tulevat, eivät ole tasa-arvon utopioita, nationalisteilla ei ole mitään syytä

pistää itseään korokkeelle. Kyse ei ole tietyn kulttuurin miehistä, kyse on kaikista miehistä. Miehisyyden tai maskuliinisuuden kulttuuri on kaikkialla sama ja siitä kärsivät kaikki. Suurin osa väkivaltarikoksista on miesten tekemiä, suurin osa muista kuin seksuaaliväkivallan rikoksien uhreista ovat miehiä.

Nämä nationalistit, Soldiers of Odinit ja muut samanmieliset voisivat tehdä jotain hyödyllistä ajallaan ja resursseillaan. Heistä ei ole mitään apua meille, jotka joudumme päivittäin ahdistelluiksi kaduilla ja kaupoissa.

He eivät auta ollenkaan niitä miehiä, jotka haluaisivat kerrankin käydä baarissa ilman pelkoa joutumisesta toiseen tappeluun.

Päinvastoin, näiden nationalistien ratkaisu ulkopuolisen maskuliinisuuden uhalle on oman maskuliinisuutensa korostaminen. Tämän takia katupartioiden jäsenet, jotka on tuomittu väkivaltarikoksista eivät näe toiminnassaan ristiriitaa. Meidän väkivalta on parempaa kuin niiden, me ollaan miehisempiä kuin ne.

Meillä on oikea väkivallan ongelma. Vaikka maahanmuuttajataustais13

ten rikokset ovat osa sitä, ne eivät ole ongelman syy eivätkä edes merkittävä osa sitä. On taantumuksellista ajatella, että voimme ratkaista ongelmia hoitamalla niiden oireita. Progressiivinen liike on pyrkinyt luomaan käsitystä ”terveestä” tai ”hyvästä” maskuliinisuudesta. Tosi asia on, että ongelma ei katoa kiillottamalla saman kolikon toista puolta. Maskuliinisuuden konseptiin sisältyy käsitys vallasta ja vastuusta eli siitä, että miehet ovat vastuussa järjestyksen ja rauhan ylläpidosta, koska ovat vahvempia.

Tämä tulkinta on osa niin ”huonoa” kuin ”hyvääkin” maskuliinisuutta.

Se näkyy kaikkialla: miehet kantavat painavammat tavarat, tekevät vaarallisemmat työt ja tarjoavat istumapaikan naisoletetulle. Nämä asiat eivät itsessään ole väärin tehdä, mutta niihin sisältyy tämä velvoite, joka tekee maskuliinisuudesta vaarallista ja alentuvaa. En väitä, etteivätkö miehet saisi koskaan tehdä mitään muiden puolesta vaan, että heidän tulisi auttaa muita, koska se on eettisesti oikein eikä koska kokevat olevansa näiden muiden yläpuolella.

Ketjukirje

Kokoaja: Juho Laitalainen Kuva: Jasu Setälä

L

autapeleissä tärkeintä on, että peli on täysin ennustettavissa säännöt ovat niinkuin ne ovat ja kaikki sitoutuvat niihin. Uuden pelin aloittaminen tuntuu raskaalta: pelilauta näyttää sekopäiseltä, säännöt kuulostavat järjettömiltä ja uskoa omaan menestymiseen ei ole. Tunnin jälkeen olen kuitenkin oppinut valtavasti ja kaikki on helpompaa. Yhteiskunnassa huomaan olevani monessa asiassa edelleen uuden lautapelin lähtöasetelmassa. Peli rullaa eteenpäin, mutta voittopisteitä ei kerry koska en tiedä sääntöjä - ja näyttäisi siltä että vastapelaaja ei säännöistä juuri välitäkään.

-Arto

E

n voi puhua peleistä ja yhteiskunta-analyyseista mainitsematta teini-ikäni suosikkia, Final Fantasy:ä. Tämän takia Arton puheenvuoro muistuttaa minua FF VIII:sta löytyvästä korttipelistä nimeltä Triple Triad. Se on keräilykorttipeli, jossa ennestään hyvät kortit tekevät voittamisen helpommaksi, ja jossa voittaja saa vielä ottaa häviä-

jän parhaan kortin omakseen. Sen lisäksi pelissä on monet rinnakkaiset “paikallissäännöt”, jotka pitää oppia joko jatkaakseen voittoputkea tai estääkseen rökäletappion. Säännöt ovat siis kuin suunniteltuja naruttamaan ihmisiä, jotka eivät vielä ole oppineet sääntöjä. Eikä myöskään sääntöjen tunteminen hyödytä pätkääkään, ellei hyviä kortteja satu löytymään, joko satunnaisista voitoista tai muualta.

Korttipeli toimii siis hyvänä mikrokosmoksena meidän markkinaehtoisen yhteiskuntamme “pelisäännöille”.

Välillä tuntuu koko rakenteen olevan suunniteltu pitääkseen tietyt ihmiset jatkuvasti uudenlaisen lautapelin äärellä.

-Lauri

H

arvaa asiaa vihaan yhtä paljon kuin keräilykorttipelejä.

En lainkaan pidä siitä että pelissä pärjääminen riippuu siitä, miten paljon on mahdollisuus sijoittaa siihen. Hän joka on saanut haltuunsa parhaimmat kortit on siten myös vastustajaa ylivoimaisempi. Pelejä pitäisi pelata sillä lähtökohdalta, että 14

kaikki ovat yhdenvertaisia keskenään.

Siksi ehkä harrastankin lähinnä tarinavetoisia yksinpelejä, tietokoneella tottakai.

-Samuel

I

tseäni pohdituttaa pelien passivoiva vaikutus ihmisiin. 8-Bit Philosophy teki hyvän videon aiheeseen liittyen, missä kerrottiin miten työnantajat 1900-luvun alussa kannustivat työntekijöitään pelaamaan joukkuepelejä, kuten pesäpalloa, jotta he eivät kapinoisi tai tappelisi. Pelejä ja leikkejä käytetään ihmisten harhauttamiseen ja miellyttämiseen. Sen sijaan, että työntekijät suuttuisivat ja vaatisivat parempia työehtoja tai, mikä kauheampaa, ottaisivat työpaikat omiin käsiinsä heitä kannustetaan tuhlaamaan aikaa ja energiaa Fruit Ninjaan ja Candy Crushiin.

-Pamela Keskustelijat: Arto Leinonen, Lauri Franzon, Samuel Drake & Pamela Mullo

Toverin keittokomero Reseptit: Kaisa Liljanto

Vegereseptien teemana on tässä numerossa tasavaltalaisuus sekä kotimaisuus.

Ensimmäinen on irlantilainen soodaleipä, joka on siellä täkäläisen ruisleivän asemassa. Toinen resepti on tomaattinen sienimuhennos. Se on varma ohje, joka maistuu varmasti myös “sekaanille.” Näillä eväillä pääsee pitkälle!

Kapinallinen soodaleipä • 9,5 dl vehnäjauhoja • 1 ½ tl ruokasoodaa • 1 tl suolaa • 4,2 dl kasvijogurttia • 2 rkl sulaa margariinia

L

aita uuni lämpenemään 220 asteeseen. Sekoita jauhot, sooda ja suola kulhossa.

Lisää jogurtti ja rasva kuivien aineiden sekaan, mutta älä vaivaa. Muotoile kevyesti taikinasta litteähkö leipänen jauhotetulla pöydällä, älä kuitenkaan painele liikaa, jotta ilmavuus säilyisi. Tee ristiviilto veitsellä lituskasi keskelle, siirrä leipä uunipellille ja pane uuniin noin 30-45 minuutiksi. Kypsän leivän tunnistaa ontosta äänestä.

Vinkkejä: Jos jogurtti tuntuu liian paksulta, voit jatkaa sitä vähän vedellä tai kasvimaidolla, kuitenkin niin, että nesteen määrä pysyy samana kuin ohjeessa. Ravintoarvoa voi parantaa korvaamalla osan jauhoista grahamjauhoilla tai lisäämällä taikinaan kuivahedelmiä tai siemeniä. Ylimääräisen leivän voit paloitella valmiiksi ja pistää pakkaseen.

Mehevä sienimuhennos • vähintään 500 g herkullisia metsäsieniä, mieluummin enemmän • oliiviöljyä • 1 sipuli • 3-5 valkosipulin kynttä • 400 g tomaattimurskaa • 1 rkl sokeria • suolaa • mustapippuria • (tuoreita) yrttejä: timjamia, persiljaa, basilikaa yms.

• 200 g kasvikermaa tai -fraichea

P

utsaa sienet ja paloittele ne. Laita sienet kuivalle pannulle ja haihduta keskilämmöllä nesteet pois. Laita samalle pannulle öljy ja pilkottu sipuli ja, kuullottele kuultavaksi.

Lisää murskattu rasism… siis valkosipulin kynnet, varo etteivät kärtsää. Kaada tomaattimurska sekaan ja mausta. Hauduta kannen alla noin 15 minuuttia. Lopuksi lisää kerma tai fraiche ja kiehauta. Tarkista maku. Tarjoa pottujen, pastan tai kauden kasvisten kanssa. Jos hifistelyn tarve iskee, voit raastaa juustoa annoksen päälle.

Vinkki: hyviä ja helposti tunnistettavia sieniä ovat ainakin suppilovahvero, kantarelli, herkku- ja punikkitatti sekä orakkaat ja haperot. Sienikirja mukaan ja äkkiä metsään!

15

TERVETULOA UUSIEN JÄSENTEN ILTAAN JA AKTIIVEIKSI! Oletko vasta liittynyt Vasemmistonuoriin? Olet kenties ollut jo pidempään jäsen, mutta et ole saanut aikaiseksi aktivoitua? Nyt sinulla on tilaisuus tutustua järjestön muihin jäseniin sekä tulla mukaan toimintaan.

Etelä-Suomen Vasemmistonuoret järjestää uusien jäsenten illan tiistaina 13.10.2016 klo 18.00–21.00.

Uusien ilta pidetään piiritoimistollamme Helsingin Puu-Vallilassa osoitteessa Päijänteentie 35 (katso paras tuloreitti osoitteesta www.reittiopas.fi).

Uusien illassa esitellään Etelä-Suomen Vasemmistonuorten järjestöä ja toimintaa. Ilta on myös loistava paikka tutustua aktiiveihimme ja toisiin samanhenkisiin ihmisiin. Kauempaa tulevien jäsenten matkakulut korvataan. Tarjolla on myös pientä naposteltavaa. Tervetuloa!

Jos on mitä tahansa kysyttävää, ota rohkeasti yhteyttä!

Toni Asikainen Toiminnanjohtaja 044 0195901 etela-suomi@vasemmistonuoret.fi