Astalo 1/2015

Kutsu uusien jäsenten iltaan s.11 l Vuosikokouskutsut s.12–15

Pääkirjoitus:

Tämä lehti on Astalo

Sisällys

Teksti: Lauri Linna

L

ehdellämme on uusi nimi.

Avoimuudesta emme kuitenkaan ole tinkimässä. Sen sijaan olemme siirtyneet tälle vuosikymmenelle. Tämän vuosikymmenen kysymysten pariin.

Astalolla tarkoitetaan mitä tahansa esinettä, jota ei ole tarkoitettu lyömäaseeksi, mutta jota voidaan sellaisen tavoin käyttää. Tällaisia ovat muun muassa lippukepit.

Myös tästä lehdestä saa astalon kääntämällä sen rullalle. Toivottavampaa kuitenkin olisi, että lehden

sisältö toimisi sanallisena astalona.

Että se saisi teitä ajattelemaan ja ehkä herättäisi vastustustakin. Muuttaisi päivänne kulkua. Murtaisi osaltaan lehdistön porvarillista hegemoniaa.

Entä jos mikään ei kosketa? Kuten järjestölehdissä usein, on tämänkin lehden sisältöön helppo vaikuttaa. Lähetä palautetta minulle osoitteeseen lauri.linna@welho.com tai mikä vielä tehokkaampaa: kirjoita seuraavaan lehteen jotain joka iskisi lukijoihin kuin astalo!

2 Pääkirjoitus 3

Puheenjohtajan tervehdys

4 Lapsettoman huonoa sosiaalipolitiikkaa 5

Lesbians and Gays Support the Minors

6

Hiljainen vallankumous

8 Suomen talouspolitiikan tulevaisuus julkaistamistilaisuu 10

Tulevaa toimintaa– valitse omasi!

10

Nuoret ehdokkaat

11

Helsingin osastolla räjähtävä lähtö!

11 Tervetuloa uusien jäsenten iltaan 12 Ylimääräisen

vuosikokousen kutsu 14

Vuosikokouksen kutsu

Julkaisija: Etelä Suomen Vasemmistonuoret ry Päätoimittja: Lauri Linna Taitto & kansi: Jasu Setälä Takakansi: Vasemmistonuorten mielenterveyspoliittinenkampanja Kirjoittajat: Lauri von Pfaler, Sophia Leppä, Heli Mahkonen, Henri Salonen, Henrik Nyholm, Heidi Gröndahl Kuvat & kuvitus: Jasu Setälä, Henri Salonen 2

Puheenjohtajan tervehdys

Teksti: Lauri von Pfaler

M

uutaman kuukauden päässä odottavat vaalit ovat toki monella tapaa tärkeät, mutta mielestäni eräs yksittäinen asia nousee muiden politiikan alojen yläpuolelle. Tämän vuoden marras-joulukuun vaihteessa järjestetään nimittäin YK:n Pariisin ilmastokonferenssi. Monien asiantuntijoiden ja tiedemiesten mielestä juuri tämä kyseinen konferenssi on viimeisiä mahdollisuuksia kääntää ihmiskunnan kehityskulku ekologisesti kestävään tulevaisuuteen globaalin ilmastokriisin sijaan. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n, joka koostuu alan johtavista asiantuntijoista, mukaan ilmaston lämpeneminen viimeisten 50 vuoden aikana on suurimmaksi osaksi ihmislähtöisten kasvihuonekaasujen aiheuttamaa ja siitä syystä Pariisin konferenssin tärkeimpiä tavoitteita on globaalien kasvihuonekaasupäästöjen merkittävä vähentäminen. Tällä tavoin pyritään rajoittamaan ilmaston lämpeneminen kahteen celsius asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna.

On toki kyseenalaista riittääkö ilmaston lämpenemisen rajoittaminen kahteen asteeseen turvaamaan ekologisesti monimuotoisen ja sosiaalisesti ja inhimillisesti kestävän elämän mahdollisuudet koko

planeetalle ja sen kaikille lajeille, mutta kahden asteen lämpenemisen tavoitteen saavuttaminen vaatii jo itsessään vahvoja globaaleja laillisesti rajoittavia sopimuksia, joihin kaikki maailman valtiot osallistuvat. Ponnistuksen on oltava myös tosiasiallisesti yleismaailmallinen, jotta se voisi nauttia maailmanlaajuista arvostusta, joten globaali etelä (nk. ”kehittyvä maailma”) ja etenkin sen kansalaisyhteiskunta, siis kaikista heikoimmassa asemassa olevat ja ilmastonmuutoksesta eniten kärsivät, on otettava neuvotteluihin mukaan aidosti tasavertaisena keskustelukumppanina.

Fakta on kuitenkin se, että maailman ekologisesti kestävimmät kulttuurit löytyvät alistetuista kansanosista usein maailman ”kehittymättömimmiltä” alueilta.

Koska teollinen kapitalismi ja pääoman arvonlisäyspakko ovat eräät suurimmista syistä kehityskulkuun kohti ympäristökatastrofia, noin 90 suuryritystä ovat vastuussa noin 2/3 ihmislähtöisestä ilmaston lämpenemisestä, on taloudelliset toimijat myös laillisesti sitoutettava kantamaan vastuu sekä ilmastonmuutoksen torjunnasta, että sosiaalisesti ja inhimillisesti arvokkaan elämän turvaamisesta ihmiskunnalle. Moraalisesti ja eettisesti kysymys on siitä, 3

että planeetan kestävyyden kannalta erittäin vahingollisesti toteutettua voitontekoa ei voida pitää hyväksyttävänä.

Vaikka en usko, että ekologisesti kestävä maailma olisi mahdollista saavuttaa henkilökohtaisilla valinnoilla sekä kulutustottumuksilla ja markkinaperustaisten ratkaisujen sijaan mielestäni vaaditaan systeemitason muutoksia, on ihmiskunnan myös mietittävä luontosuhteensa uudestaan. Kysymys on luonnon asettamien rajojen sisällä elämisen ja muiden olioiden kunnioittamisen nostamisesta keskeisiksi ihmiskunnan eloa ohjaaviksi periaatteiksi.

Miten tämä kaikki yhdistyy tämän vuoden vaaleihin? Ensisijaisesti siten, että tällaisen ajattelun omaavia ihmisiä, kansanedustajia ja valtioneuvoston jäseniä tarvitaan Suomen, sekä tietysti myös muiden valtioiden ja globaalin kansalaisyhteiskunnan ryhmien delegaatioihin Pariisiin, jotta olisi mitenkään realistista odottaa tuolta konferenssilta mielekkäitä tuloksia silkan paskanjauhamisen ja lunastamattomien lupausten sijaan.

Itse menen toki myös Pariisiin muiden globaalin kansalaisyhteiskunnan jäsenten kanssa osoittamaan mieltä ekologisen ja monimuotoisen maailman puolesta.

Lapsettoman huonoa sosiaalipolitiikkaa Teksti: Sophia Leppä

E

nnen kuin vanhempainvapaat on jaettu tasaisesti molempien vanhempien kesken ja niiden maksut molempien työnantajien kesken, ei voida sanoa, että yleinen poliittinen tahtotila olisi työelämän sukupuolista tasa-arvoa tukeva.

Kuitenkin jos vanhempainvapaita jaettaessa pyritään samalla leikkaamaan vapaiden pituutta, tulee uudistus olemaan yhtälailla tyhjän kanssa. Tasaisemmin jaettujen, mutta karsittujen vapaiden vaikutus naisten työuraan pitäisi tilanteen nykyisellään ainakin lähitulevaisuudessa, sillä vaikka se tasaisi nuorten miesten ja naisten palkkauksen riskiä, niin miesten tienatessa yhä suurimmassa osassa talouksista suuremman osuuden leivästä, tulisivat naiset jäämään kotiin taloudellisen edun määrätessään perheen ratkaisuja.

Tällä hallituskaudella on lapsilisiä vähin äänin leikattu, vaikka hetken vaikuttikin ettei leikattaisi. Subjektiivistä päivähoito-oikeutta on jo päätetty rajata, vaikka tarkasta rajasta yhä käydäänkin vääntöä. Opiskelijoiden toimeentulo ei ole pysynyt yleisen inflaation kelkassa eikä opiskelijakaupungeissa asuntoja riitä kaikille opiskelijoille. Myös esimerkiksi ministeri Laura Rädyn esitys kotihoidontuen leikkauksesta ei toisi valtion budjettiin kevennystä siinä suhteessa, missä se lisäisi lapsiperheiden köyhyyttä ja pakottaisi perheitä hakemaan muita tukimuotoja, kuten toimeentulotukea. Kotihoidontuella on nykyisin sen todellista tarkoitusta suurempi merkitys lapsiperheiden

toimeentulon kannalta johtuen paikoittaisesta päivähoitopaikkojen niukkuudesta. Kun paikkoja ei riitä, niin perheitä ohjataan helposti kotihoidontuelle. Jälleen työmarkkinoiden näkökulmasta häviäjänä ovat naiset, jotka muodostavat 97% kotihoidontuen nostajista.

Suomen valtiovalta oli muutama vuosi sitten äärimmäisen huolissaan Suomen kansan säilymisestä maapallolla. Tai oikeastaan, vaikkei sitä suoraan sanottukaan, niin huolihan se tosiasiallisesti oli kuvitteellisen suomalaisen rodun säilymisestä, sillä uussuomalaiset, kun eivät tätä huolta ole taltuttaneet, vaikka pakolaisia Keski-Euroopan maiden suhteessa ottaessamme saisimme helposti nostettua Suomen kansalaisten eli suomalaisten määrää. Mutta jos nimenomaan halutaan ihmisten synnyttävän valkoisia lapsia tähän maahan, niin pitäkää nyt edes huolta niistä ja niiden tekijöistä. Odottaako hallitus todella nuorten naisten olevan niin epäitsekkäitä kansalaiskoneita, että me kaikista näistä heikennyksistä huolimatta hankkisimme mieluummin lapsia kuin uran ja siten tulevaisuuden edes itsellemme?

Voi käydä pienemmässä mittakaavassa kuten Espanjassa talouskriisin suhteen on käynyt. Kun työoikeuksia ja sosiaalietuuksia heikennetään, ei yhteiskunnalle oikein minkään tuottaminen juurikaan kiinnosta nuorta.

Parempi jäädä kotiin vanhempien huoleksi, kun ei ole rahaa mistä maksaa omaa vuokraa, koulutuspaikka ei juurikaan houkuta, kun sen ei usko 4

johtavan työmarkkinoilla nimellistä parempaan asemaan, ja työelämä tarjoaa ainoastaan loputtomia harjoitteluja, jotka eivät muutu työsuhteiksi vaan ainoastaan jälleen uudeksi harjoitteluksi. Kuka tämänkaltaiseen sotkuun haluaisi vielä lapsia hankkia?

Tällä hetkellä Suomessa kerätään myös nimiä kansalaisaloitteeseen, joka soisi hoitohenkilökunnalle oikeuden kieltäytyä abortin suorittamisesta vedoten vakaumukseensa.

Olen jo pidempään seurannut miten abortin rajoittaminen ja vielä jyrkemmät pyrkimykset ovat toimineet Yhdysvaltain Texasin osavaltiossa.

Abortin vastaisuudessa erityisesti profiloitunut on Texasin kuvernööri Rick Perry, joka vastustaa niin kaikkia abortteja kuin julkista terveydenhuoltoakin ja sosiaaliturvaa. Perry on myös leikannut muun muassa julkisesta koulutuksesta. Tämän onkin inspiroinut useamman meemin kuvernööristä, jolle on hyvin tärkeää suojella lapsia niin kauan kuin nämä ovat kohdussa, mutta siihen se kaikki huoli loppuukin. Sen jälkeen jokaisen on tultava toimeen omillaan kuin villissä lännessä.

Jos sosiaalipolitiikka ei tästä parane, niin minusta naisilla on mitä suurempi syy harkita maanlaajuista synnytyslakkoa. Nykynaisen kun ei tarvitse edes kärsiä mielenilmauksesta eilihallisen himon menetyksenä.

Tällä menolla, kun me naiset olemme sosiaalipolitiikan selkeitä häviäjiä.

Kirjoittaja on Vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokas Helsingistä.

Lesbians and Gays Support the Minors

Teksti: Heli Mahkonen

S

tepehen Beresfordin käsikirjoittama ja Matthew Warchusin ohjaama elokuva Pride on koskettava, voimaannuttava ja sympaattinen kertomus solidaarisuudesta. Elokuva avaa unholaan jääneen historiallisen tarinan Ison-Britannian kaivostyöntekijöiden lakon aikana vuonna 1984 perustetusta Lesbians and Gays Support the Miners -ryhmästä ja ryhmän yhteistyöstä Etelä-Walesin Dulaisin alueen lakkoilevien kaivostyöntekijöiden ja kyläläisten kanssa.

Elokuvassa nuori Mark Ashton, Lontoon homoyhteisön kirkaskatseinen jäsen, tunnistaa Thatcherin hallituksen sekä poliisin ja median vainon kohteena olleiden kaivostyöntekijöiden vastoinkäymiset samoiksi kuin joita Ison-Britannian HBTL -yhteisökin kohtaa. Siispä hän päättää yhdessä aktivistitovereidensa kanssa perustaa lakkoilevien kaisvotyöntekijöiden tukiryhmän, jonka tarkoituksena on kerätä lahjoituksia kaivostyöläisten ammattiliitoille.

Elokuvassa käsiteltiin humoristisesti, mutta asiallisesti seksuaalivähemmistöjen kohtaamia ennakkoluuloja 1980-luvun Isossa-Britanniassa, etenkin maaseudulla. Ennakkoluuloista ja -asenteista huolimatta LGSM -ryhmän jäsenet päättäväisesti järjestivät varainkeruutilaisuuksia ja välittivät vaate- ja tavarakeräyksiä

walesilaisen pikkukylän lakkotukikassaan. Samalla he mursivat vallitsevia ennakkoluuloja seksuaalivähemmistöjen yhteisöjä kohtaan ensin Onllwynin kaivoskylässä, lopulta koko kaivosalan ammattiliittojen keskuudessa.

Tositapahtumiin perustuvassa elokuvassa jätetään mainitsematta, että LGSM:ssä suurin osa jäsenistä oli poliittisesti aktiivisia jo ennen ryhmän perustamista. Yksi elokuvan päähahmoista Mark Ashton oli toiminut muun muassa Ison-Britannian kommunistinuorten pääsihteerinä ja hänen läheinen ystävä Ray Goodspeed oli järjestäytynyt trotskilainen.

Myös muut LGSM:n perustajajäsenet olivat kommunisteja, trotskilaisia tai sosialisteja.

Pride on mielestäni visuaalisesti miellyttävä elokuva, jonka musiikilliset valinnat tukevat ja kantavat tarinan kevyttä, mutta välillä dramaattista tunnelmaa pitäen sen sopivasti kasarina. Elokuvan juoni oli rakenteeltaan hyvin kliseinen; alun esittelyjakson jälkeen seurasi mukaansa tempaava kehittelyjakso,jota loogisesti seuraa takaisku, joka kuitenkin ylitetään. Aika tavanomainen draamanrakennuskaava siis.

Tuoretta elokuvassa oli kuitenkin asema, jossa seksuaalivähemmistöjen edustajat esitettiin. He eivät olleet 5

altavastaajia tai uhreja, vaan aktiivisia toimijoita, jotka eivät suostuneet asettumaan haavoittuvaan asemaan, vaikka ympäröivä yhteiskunta suhtautui heihin vihamielisesti ajoittain.

Tarinan – niin elokuvana kuin oikeassa elämässä – ydinteesi on selkeä: solidaarisuus. Pride tuo mielestäni osuvasti esille, että aidon solidaarisuuden rakentaminen kahden yhteiskunnallisen liikkeen välille vaatii periksi antamattomuutta, sitkeyttä ja kumppanin kunnoitusta ja hyväksyntää sellaisena kun hän on.

Mark Ashton on itse sanonut 1980-luvulla LGSM:n tekemässä dokumentissa All Out! Dancing in Dulais, että on järjetöntä ajaa vain yhtä yhteiskunnallista asiaa eteenpäin.

Kamppailu työntekijöiden oikeuksien puolesta tukee myös kamppailua seksuaalivähemmistöjen oikeuksien puolesta. Mark Ashton toteaa myös, että yhteisöjä puolustaessa on tärkeää puolustaa monia yhteisöjä, ei vain omaansa. Vaikka ei tiedä, miltä tuntuu olla lakossa oleva kaivostyöläinen tai oikeuksiensa puolesta kamppaileva homo tai lesbo, tietää miltä sorto tuntuu. Siinä kiteytyy mielestäni solidaarisuuden ydin.

Elokuvan koskettavin anti oli mielestäni kuitenkin muistutus siitä, että toveruus ja ystävyys ovat solidaarisuuden väkevimpiä muotoja.

Hiljainen vallankumous Teksti & kuva: Henri Salonen Gelawej Viyan haluaa tukea ja tunnustusta Rojavan itsehallintoalueelle.

S

yyrian on raunioitunut jo yli kolme vuotta verisessä sisällissodassa. Alueelta on kantautunut vähän hyviä uutisia, mutta maan pohjoisosassa, eli etelä-Kurdistanissa syntynyt Rojava näyttäisi olevan sellainen.

Rojava koostuu kolmesta erillisestä alueesta, jotka ovat väestöltään kurdienemmistöisiä. Sisällissodaksi yltyneen kansannousun alkaessa Syyrian presidenttiä Al-Assadia tukeneet joukot vetäytyivät alueilta ja keskittyivät taistelemaan kapinallisia vastaan muualla maassa. Kurdit ja muut väestöryhmät muodostivat heille jätettyyn valtatyhjiöön autonomisia paikallishallintoja sekä omat turvallisuusjoukot. Rojava yritti pysytellä erossa verisestä sisällissodasta, jossa rintamalinjat sekä eri ryhmittymien keskinäiset välit eivät ole kovin selkeät.

Taistelu Kobanista Viime syksyllä raaoista otteistaan tunnetun Isis -fundamentalistijärjestön militantit hyökkäsivät voimalla Turkin rajan tuntumassa sijaitsevaa Kobanin kaupunkiin. Hyökkäys nosti Rojavan maailmanpolitiikan keskiöön ja Kobanin symboliksi Isisin vastarinnalle. Kobanin taistelun saama mediahuomio toi myös alueen pakolaisleirien humanitaarisen avun tarpeen suuren yleisön tietoisuuteen.

Joulukuussa Espoossa järjestettiin hyväntekeväisyystapahtuma, jolla kerättiin rahaa Turkissa sijaitsevalle Surucin pakolaisleirille. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on arvioinut, että Isisin nopea eteneminen on ajanut lähes 200 000 Syyrian kurdia pakolaisiksi, joista merkittävä osa on nyt Surucin leirillä.

Hyväntuuliseen hyväntekeväisyystapahtumaan sisältyi musiikkiesityksiä ja Stand up -komiikkaa. Yksi tapahtuman järjestelyissä auttanut oli 28-vuotias sosionomiopiskelijan Gelawej Viyan. Haastattelen myöhemmin Viyania siitä, miten tavalliset suomalaiset voisivat tukea sodan pakolaisia ja miten hän on päätynyt mukaan solidaarisuus toimintaan.

Viyan kertoo, että hänen perheessään tullut Suomeen Iranin kurdistanista ja etenkin kurdien poliittisen tilanteen tiedostaminen ollut aina läsnä hänen arjessaan. Kurdien oikeuksien toteuttamisen puolesta hän alkoi varsinaisesti toimia vuonna 2011.

“Näinä aikoina tutustuin syvemmin Turkissa toimivan Kurdistanin työväenpuoleen (PKK) yhteiskunnalliseen ideologiaan. Tämä ideologia, jota kutsutaan demokraattiseksi konfederalismiksi, peräänkuuluttaa ruohonjuuritason demokratiaa ja naisten tasa-arvoa.”

Viyan uskoo, että demokraattisille ja tasa-arvoon perustuville yhteiskuntarakenteille sekä liikkeille on huutava tarve Lähi-idässä. Rojavan alueen kansanryhmien on tarkoitus 6

äänestää paikallisesti omista johtajistaan ja tavoitteena on, että hallintoelimissä on molempia sukupuolia vähintään 40 prosenttia. Hallinnon järjestämisen mallina on käytetty Turkissa vankilassa istuvan PKK:n johtajan Abdullah Öcalanin kirjoituksia.

Marraskuussa 2014 kun hyökkäys Kobanea vastaan oli hyvin vaarallisessa vaiheessa Suomessa järjestettiin useita mielenosoituksia, joissa vaadittiin tukea Kobanin puolustajille. Viyan oli yksi mielenosoitusten järjestäjistä. Lisäksi Helsingissä järjestettiin lokakuussa nälkälakko, jolla haluttiin nostattaa keskustelua väestöä uhkaavasta kansanmurhasta, jos Isis onnistuisi valtaamaan kaupungin.

“Suurhyökkäyksen jälkeen Helsingissä perustettiin kollektiivi Yhdessä Rojavan puolesta, joka pyrkii tiedottamaan Rojavan vallankumouksesta ja poliittisesta tilanteesta.”

Sodasta rauhaan Syyrian sisällissodasta on vaikeaa saada puolueetonta kuvaa. Konfliktiin vaikuttavilla vierailla valtioilla kuten Yhdysvalloilla, Turkilla, Iranilla ja Venäjällä on kaikilla omat intressinsä mukana pelissä. Vasemmistolaista ideologiaa edustava ja joka suunnalta saarrettu Rojava, ei voi liittolaisten määrällä pullistella, vaikka se onkin saanut Yhdysvalloilta ilmatukea Isisiä vastaan.

“Kansainvälisellä ruohonjuuritason toiminnalla voi olla erittäin

merkittävä vaikutus Rojavan demokraattisen kokeilun selviytymiselle ja pakolaisleireillä olevien ihmisten tilanteelle. Joitain pakolaisleirejä, kuten Surucia, pyöritetään lähes täysin vapaaehtoisvoimin.”

Viyan pohtii, että aiheesta tiedottaminen, avun lähettäminen paikan päälle ja hallituksen painostaminen pakolaisten auttamiseksi ovat esimerkkejä tavoista tukea pakolaisleireillä olevia ihmisiä. Suomen valtio on toistaiseksi ollut kitsas avussaan Syyrian noin 2,5 miljoonalle pakolaiselle. Vuonna 2014 Suomi lupautui

vastaanottamaan vain 500 kiintiöpakolaista Syyriasta. Vertailun vuoksi Ruotsi yksin otti vastaan 15 000 pakolaista vuonna 2013.

Kysyessäni minkälaista keskustelua Suomessa tarvittaisiin Rojavasta Viyan kertoo median kyllä käsittelevän verrattain paljon aihetta, mutta konfliktin syitä on valotettu vähän.

“Isisin nousun taustalla olevista syistä ei ole keskusteltu tarpeeksi.

Esimerkiksi Yhdysvaltain sotatoimia Irakissa on käsitelty silkkihansikkain. Irakin sota kuitenkin johti Isis-järjestön nousuun.”

7

Viyan pitää myös tärkeänä, että mediassa osattaisiin korostaa Rojavan vallankumouksen saavutuksia.

“Syyrian sisällissodan keskellä kurdit ovat perustaneet demokraattisia itsehallintoalueita, joiden perustuslaissa taataan kaikille kansanryhmille, sekä naisille tasa-arvoinen asema.”

Rojavan malli ei kuitenkaan ole vain kurdeja varten. Selviytyessään se saattaa olla myös paras resepti rauhan rakentamiseksi sisällissodan repimään maahan.

Suomen talouspolitiikan tulevaisuus -julkistamistilaisuus Teksti: Lauri von Pfaler

H

elsingin yliopiston maailmanpolitiikan tutkimuksen professori Heikki Patomäen uusimman kirjan ”Suomen talouspolitiikan tulevaisuus – teoriasta käytäntöön” julkaisutilaisuus pidettiin Vasemmistofoorumin toimesta 8.1 Gaudeamus-kirjakahvilassa Helsingin Kluuvissa. Patomäen tärkein agenda, uusliberalistisen kehityksen ja vaihtoehdottomuuden talouspolitiikan vastustaminen sai uuden teoksen jo merkittävään listaan yhteiskuntaa ja taloutta käsitteleviä teoksia. Teoksessaan Patomäki ruotii talousteoreettisia käsitteitä, joilla vaihtoehdottomuutta usein todistellaan ja alleviivataan. Suurennuslasin alla on käsitteitä kuten kestävyysvaje, kilpailukyky ja kuuluisa Sauli Niinistönkin kauhistelema Suomen julkisen sektorin koko. Kaikki käsitteet käydään läpi selkeäsanaisesti, tuoden ilmi niiden monimerkityksisyyden, epätarkkuuden, epäselvyyden ja ongelmallisuuden sekä näistä ja tarkoituksenmukaisista tulkinnoista johtuvat epätarkat selitykset sekä väärinymmärrykset. Kirjassa ja julkaisutilaisuudessa Heikki Patomäki nosti esille etenkin kestävyysvajeen käsitteen, millä viitataan ”mahdolliseen ja

ennakoituun julkisen talouden vajeeseen tulevaisuudessa”. Kestävyysvaje perustuu siis pitkälti oletuksiin siitä, että julkiseen talouteen relevantissa mielessä vaikuttavat muuttujat, kuten väestönkasvu, työn tuottavuuden kasvu, tulonjako ja muuttoliikkeet tiedetään tarpeeksi tarkasti pitkälle tulevaisuuteen. Patomäen mukaan on kuitenkin erittäin epätodennäköistä, että yksikään ennakoitu asia toteutuisi lähellekään kuten arvioidusti ja hänen mukaansa virhemarginaali voi hyvinkin olla jopa +/- 10%.

Heikki Patomäki käy läpi myös lukuisia eri taloustieteellisiä suuntauksia aina nykyisin vallalla olevasta talouden neutraalisuuden nimeen vannovasta uusklassisesta talousteoriasta, aina talouden poliittisuuden tunnustaviin teorioihin ja tutkimussuuntauksiin, kuten globaaliin poliittiseen taloustieteeseen. Kaikille taloustieteellisestä kehityksestä ja keskustelusta kiinnostuneille kirjan ensimmäinen osa onkin merkittävä lukukokemus, joka antaa myös eväitä tulevaan taloustieteelliseen kirjallisuuteen tutustumiseen.

Kirjan tärkeintä antia etenkin vasemmistolaisille toimijoille on kirjan toisen osan luonnos vasemmiston 8

ohjelmaksi, mikä on kunnianhimoinen ja laaja-alainen kokonaisyhteiskunnallinen talouspoliittinen visio.

Sen, niin kuin koko kirjan sanoman muutenkin, pystyy tiivistämään lyhyesti: meillä on mahdollisuuksia toimia toisin ja siten lisätä vapauttamme. Patomäki käy kirjassaan vahvaa varjonyrkkeilyä nyky-yhteiskunnassa hegemonisessa asemassa olevaa oikeistolaista (talous)poliittista mahdollisuuksien rajojen määrittämistä vastaan ja totesikin osuvasti kirjalla olevan myös kansanvalistuksellinen tarkoitus. Patomäen mukaan julkinen talouspoliittinen keskustelu kun kuulostaa olevan kuin toistoa 1920- ja 30-lukujen taitteesta, viitaten siihen, että olemme toistamassa samoja historiallisia virheitä, joita suuren laman kontekstissa tehtiin. Virheistä voi ja pitääkin oppia, jottei tragediana ensimmäisen kerran esiintynyt tapahtumaketju tapahdu farssinomaisesti uudestaan.

Suomen talouspolitiikan tulevaisuus sisältää myös professori Patomäen julkisten investointien ohjelman, joiden perusideana on se, että julkiset investoinnit taittavat velkaa luomalla taloudellista toimeliaisuutta.

Julkiset investoinnit ovat Patomäen,

ja ylipäänsä suhdannevastaisen talouspolitiikan kuten keynesiläisyyden, mukaan elintärkeitä talouden kasvukierteen aloittamiseen taantuman oloissa, jolloin yksityinen sektori ei uskalla heikkojen voittonäkymien takia investoida. Julkisilla investoinneilla on taloutta elvyttävä rooli, sillä ne lisäävät talouteen kysyntää työpaikkojen eli palkkojen kautta, mitkä saavat suoraan investoinneista hyötyneiden talouden alojen lisäksi muitakin niiden ympärillä olevia talouden aloja käyntiin.

Julkisten investointien velkaa taittavaa voimaa Patomäki vertasi Espanjan kehityskulkuun, jossa pankkikriisin jälkeiset erittäin ankarat säästötoimet ovat kasvattaneet velkaa ja työttömyyttä, sekä saaneet BKT:n laskemaan. Hän huomautti myös IMF:n olevan samaa mieltä Euroopassa suoritetusta talouskuripolitiikasta.

Julkisilla investoinneilla voidaan Patomäen mukaan myös ohjata kasvua ekologisesti, sosiaalisesti ja inhimillisesti kestävään suuntaan.

Julkistamistilaisuudessa kirjasta keskustelemaan oli kutsuttu myös Keskuskauppakamarin Risto E.J. Penttilä, joka omien sanojensakin mukaan oletti kutsun syyn olleen se, että hänen arvioitiin olevan Patomäen kanssa asioista hyvin eri mieltä. Penttilä ei myöskään pettänyt näitä odotuksia, vaan totesi heti ensimmäisissä lauseissaan olevansa lähes kaikesta eri mieltä kirjan ja Heikki Patomäen kanssa. Penttilä totesi muun muassa Suomen elvyttäneen vuodesta 2008 asti sanoen samalla, että Heikki Patomäen mukaan moisen toiminnan olisi pitänyt jo kääntää velkasuhde.

Patomäki kuitenkin vastasi tähän vuoden 2008 jälkeisen ”elvytyksen” olleen lähinnä automaattisten vakauttimien, kuten työttömyyskorvausten, luoma trendi, samalla erotellen tämän kaltaisen elvytyksen, jos sitä edes voi siksi kutsua, julkisista investoinneista.

Penttilän omin sanoin hänen tärkeimmät kriittiset huomionsa kiinnittyivät oletettuihin julkisten menojen kertoimiin. Kerroinvaikutuksella tarkoitetaan julkisista investoinneista yksityiselle sektorille muodostuvia

tuloja, eli kuluttajien tuloista kulutukseen käytettyä osuutta. Tämä alun perin julkistaloudellinen summa palaa talouden kiertokulkuun ja siten kasvattaa taloutta. Patomäki uskoo julkisten menojen kertoimen kasvavan taantuman oloissa ja uskoo sen olevan 2-3 välillä tällä hetkellä, eli toisin sanoen julkisten investointien tekeminen nyt alkaisi hyvin nopeasti taittaa julkista velkaantumista investoinneista seuraavan talouden kasvun myötä. Samalla Penttilä pitää hyvin perinteiseen oikeistolaiseen tyyliin julkisen kulutuksen lisäämistä lähtökohtaisesti hyödyttömänä ja vertasi julkisia investointeja kuuluihin ”ei mihinkään” vieviin siltoihin. Tällä hän viittasi ”lukuisiin” omasta mielestään älyttömiin julkisen vallan alulle panemiin rakennushankkeisiin, jotka hänen mukaansa toteutettiin silkasta investointien halusta.

Penttilän mukaan yksityisten investointien pitäisi olla avainasemassa taloudellisen kasvun saavuttamiseksi, sillä hänen mukaansa meillä ei voi olla mitenkään tietoa siitä, mitkä talouden alan tulevaisuudessa kasvavat, tarvitaan hajautettua markkinataloutta, jossa yksittäiset kuluttajat tekevät päätöksiä maksimoidakseen talou-

9

dellisen hyötynsä. Penttilä alleviivasi muutenkin tilaisuudessa kovasti vapautta, viitaten sillä taloudellisten toimien vapauteen ja rajoittamattomuuteen, mitkä hän selvästi näki yhteiskunnallisesti jopa tärkeimpinä arvoina. Penttilä meni jopa provokaatiossaan niin pitkälle, että totesi kiinnostuksen yksityisiin investointeihin laskevan erittäin voimakkaasti julkiseen keskittymisen myötä: ”kuka tviittaa viimeisen tviitin Suomesta, jos tämä toteutetaan” oli hänen paljonpuhuva kaneettinsa.

Yleisesti Patomäen ja Penttilän keskustelua leimasi maailmankatsomuksellisten erojen aiheuttama keskustelun vaikeus, joka johtui lähinnä Penttilän hyvin ärhäkkäästä provokatiivisesta keskustelutyylistä. Penttilä kuitenkin myönsi Suomen talouspolitiikan tulevaisuus – teoksen olevan merkittävä keskustelunavaus talouspoliittisessa keskustelussa. Kysymys tässä vaiheessa taitaakin kuulua niin, että kuinka monta ”keskustelunavausta” tarvitaan, jotta taloudesta ja talouspolitiikasta voitaisiin keskustella aidosti mielekkäässä ja tasa-arvoisessa hengessä? Niitä avauksia kun on vasemmiston suunnalta esitetty jo useita vuosikymmeniä.

Tulevaa toimintaa–valitse omasi!

TORSTAINA 5.2. piiritapaaminen klo 17.30 piiritoimistolla. Kuukausittaisen jäsentapaaminen. Keskustelun lisäksi suunnitellaan tulevaa toimintaa ja nautitaan kokoustarjoiluista. Piiritapaamiset ovat loistava mahdollisuus tutustua muihin jäseniin ja halutessaan aktivoitua mukaan toimintaan. Piiritapaamiset ovat avoimia kaikille jäsenille!

KESKIVIIKKONA 11.2 vaalitaidetyöpaja piiritoimistolla.

SUNNUNTAINA 15.2. Ravintolapäivänä ESVN:n ja Sophia Lepän yhteinen ravintola piiritoimistolla. Tervetuloa mukaan joko ruoanvalmistus/tarjoiluporukkaan tai syömään.

TORSTAINA 19.2. klo 17.00 narinkkatorin laiturilla VAS:sin Eija Loukoila kertomassa Helsingin valmisteilla olevasta yleiskaavasta.

18.2-20.2 ESVN on yhdessä muiden poliittisten nuorisojärjestöjen kanssa mukana REAKTORI-tapahtumassa Helsingin messukeskuksessa.

KESKIVIIKKONA 25.2. ESVN:n aloiteriihi piiritoimistolla, tervetuloa mukaan ideoimaan ja työstämään ESVN:n mahdollisia liittokokousaloitteita.

LAUANTAINA 7.3. ylimääräinen vuosikokous, piiritoimistolla.

LAUANTAINA 21.3 sääntömääräinen vuosikokous, toimintakeskus hapessa.

22.5.-24.5. Vasemmistonuoret ry:n liittokokous Rovaniemellä, mikäli olet halukas lähtemään paikalle ESVN:n liittokokousedustajaksi ota yhteys toiminnanjohtaja Heidi Gröndahliin.

Piiritoimisto: Päijänteentie 35 00510 Helsinki.

ESVN:n kotipesä.

Keskustoimisto: Hämeentie 29, 6. krs 00500 Helsinki.

Keskusjärjestön koti.

Toiminnanjohtaja: Heidi Gröndahl 0440195901 (piirin puhelinnumero) etela-suomi@vasemmistonuoret.fi

Puheenjohtaja: Lauri von Pfaler 0407276731 lauri.pfaler@gmail.com

Nuoret ehdokkaat Helsingin vaalipiiri Haglund Mia, 28 v VTK, kansanedustajan avustaja, piirihallituksen varajäsen www.miahaglund.fi Leppä Sophia, 23 v painotuotantoassistentti, opiskelija, piirihallituksen jäsen www.sophialeppa.org Nyholm Henrik, 27 v opiskelija, varavaltuutettu www.henkkanyholm.fi Kivelä Mai, 31 v MA in Environment&Development, Vasemmistonuorten pääsihteeri www.maikivela.fi Lähde: www.helsinki.vasemmisto.fi Uudenmaan vaalipiiri Aromaa Juuso, s. 1986 Konduktööri, opiskelija Hyvinkää Nyman Daniel, s. 1987 studerare, opiskelija Raasepori Ronkola Sami, s. 1993 nuorio- ja vapaa-ajanohjaaja Vantaa Uotinen Miikka, s. 1988 operaattori Kirkkonummi Gröndahl Heidi, s. 1982 toiminnanjohtaja Vihti Lähde: www.uusimaa.vasemmisto.fi

10

Helsingin osastolla räjähtävä lähtö!

H

elsingin VasemmistonuorUusi osasto on tehnyt lyhyen ten perustamiskokous toiminnansa aikana kaksi julkista pidettiin 5.12. Puheenjohkannanottoa. Ensimmäisenä osasto tajaksi valittiin allekirjoittanut ja otti kantaa uuden yleiskaavan suunvarapuheenjohtajaksi Jasu Setälä. nittelmiin. Vaadimme kaavamerHallitukseen valittiin Virpi Leinokintöihin perinteisesti yleiskaavassa nen, Tommi Niinimäki, Kristian osoitettua selvitysaluemerkintää, Valkoinen, Zipora Ogola, Iikka jota pitäisi käyttää muun muassa Partinen, Pinja Vuorinen, AlekVartiosaareen. Tärkeänä viherasi Heikola & Sampo Korrensalo. lueena Vartiosaari täytyy säilyttää Hallituksen ensimmäinen päätös oli suuremitta rakennusunelmilta ja pitää osaston tapaamiset avoimina. ennemmin kohentaa mahdollisuutta Toivonkin helsinkiläisten löytävän käyttää saarta virkistymiseen. Nyt aikaisempaa helpommin uuteen esitetyssä yleiskaavaehdotuksessa mahdollisuuteen toimia paremman alue on osoitettu rakentamiseen. ja reilumman kaupungin puolesta Esitykseen on päädytty Kokoomuksekä nauttia monipuolisesta toimin- sen ja Vihreän liiton diilillä. nasta kera hyvän seuran.

Viimeisin kannanotto tehtiin HelHelsinkiläiset ESVN:n jäsenet singissä, noin kello puoli kahteen ETELÄ-SUOMEN VASEMMISTONUORET RY eivät liity automaattisesti uuteen asti, yöllä liikennöineen yömetron Päijänteentie 35 osastoon. Liittyä voi olemalla puolesta. Viimeinen yömetro ajettiin 00510 Helsinki yhteydessä ESVN:n piirisihteeriin, uudenvuodenyönä. Kampanja kan044 019 5901 toimistosihteeriin keskustoimistolla nanoton ympärillä on vastaanotettu etela-suomi@vasemmistonuoret.fi tai minuun. innolla ja kutsuun toimia asiassa on

tarttunut yli 8700 osallistujaa Facebookissa. Kampanja tulee jatkumaan yömetro-palvelun palauttamiseen asti. Osasto mielii myös kerätä kuntalaisaloitteeseen vaadittavat noin 10 000 allekirjoitusta kaupunkilaisilta.

Tämä tarkoittaisi asian käsittelemistä kaupunginvaltuustossa kuuden kuukauden kuluessa. Toivottavaa tietysti olisi että kaupungin päättäjät heräisivät huonoon päätökseen jo aiemmin ja yömetro, osaston kampanjan mukaisesti, saataisiin palautettua jo ensi kesäksi.

Henrik Nyholm puheenjohtaja puh. 040 775 3908 nyholm@live.fi 14.1.2015 Osaston kannanotot ESVN:n blogissa ja Helsingin Vasemmistonuorten facebooksivulla (facebook.com/stadivanu) Helsingin Vasemmistonuoret.

TERVETULOA UUSIEN JÄSENTEN ILTAAN JA AKTIIVEIKSI! Oletko vasta liittynyt Vasemmistonuoriin? Olet kenties ollut jo pidempään jäsen, mutta et ole saanut aikaiseksi aktivoitua? Nyt sinulla on tilaisuus tutustua järjestön muihin jäseniin sekä tulla mukaan toimintaan.

Etelä-Suomen Vasemmistonuoret järjestää uusien jäsenten illan keskiviikkona 22.4. klo 17.30– 21.00. Uusien ilta pidetään piiritoimistollamme Helsingin Puu-Vallilassa osoitteessa Päijänteentie 35 (katso paras tuloreitti osoitteesta www.reittiopas.fi).

Uusien illassa esitellään Etelä-Suomen Vasemmistonuorten järjestöä ja toimintaa. Uusien jäsenten ilta on myös loistava paikka tutustua aktiiveihimme ja toisiin samanhenkisiin ihmisiin. Kauempaa tulevien jäsenten matkakulut korvataan. Tarjolla on myös pientä naposteltavaa. Tervetuloa!

Jos on mitä tahansa kysyttävää, ota rohkeasti yhteyttä!

-Lauri von Pfaler Puheenjohtaja p. 040 7276731 lauri.pfaler@gmail.com

Heidi Gröndahl Toiminnanjohtaja p. 0440195901 etela-suomi@vasemmistonuoret.fi 11

ETELÄ-SUOMEN VASEMMISTONUORET RY

KUTSU

Päijänteentie 35 00510 HELSINKI p. 0440195901 www.esvn.fi etela-suomi@vasemmistonuoret.fi

Helsingissä 14.1.2015

Hyvä Etelä-Suomen Vasemmistonuorten jäsen!

Tervetuloa Etelä-Suomen Vasemmistonuoret ry:n ylimääräiseen vuosikokoukseen! Hallitus on päättänyt koollekutsua ylimääräisen vuosikokouksen, jotta saamme liittokokousasiat käsiteltyä. Jos sait tämän lehden kotiisi postitettuna, olet piirimme jäsen ja täten tervetullut ylimääräiseen vuosikokoukseen. Vuosikokoukseen ei tarvitse ilmoittautua erikseen.

Vuosikokous pidetään lauantaina 7.3.2015 klo 12 Helsingissä piiritoimistolla (Päijänteentie 35). EteläSuomen Vasemmistonuoret korvaa tarvittaessa jäsenilleen matkakulut halvimman kulkuneuvon mukaan Uudenmaan alueelta.

Katso itsellesi paras tuloreitti osoitteesta www.reittiopas.fi. Jos et löydä tai haluat kysyä jotain muuta, soita Etelä-Suomen Vasemmistonuorten toiminnanjohtaja Heidi Gröndahlille 044 0195901.

Kokouksen jälkeen on yhteistä iltaohjelmaa, tutustumista, hengailua. Kokouspäivänä tarjotaan myös ruokaa, joten allergioistaan kannattaa ilmoittaa viimeistään viikkoa ennen kokousta Heidille etelasuomi@vasemmistonuoret.fi, jotta osaamme varata kaikille sopivaa ruokaa.

Kaikesta kokoukseen liittyvästä saa lisätietoa toiminnanjohtajalta – älä epäröi kysyä!

Lauri von Pfaleri Puheenjohtaja

Heidi Gröndahl Piirisihteeri

12

ETELÄ-SUOMEN VASEMMISTONUORET RY

KUTSU

Päijänteentie 35 00510 HELSINKI p. 0440195901 www.esvn.fi etela-suomi@vasemmistonuoret.fi

Helsingissä 14.1.2015

ETELÄ-SUOMEN VASEMMISTONUORET RY:N YLIMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS 2015 § ASIALISTA Aika: Lauantai 7.3.2015 klo 12 Paikka: Piiritoimisto (Päijänteentie 35, Helsinki) 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin ja kahden (2) pöytäkirjantarkastajan sekä ääntenlaskijan valinta 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 Työjärjestyksen hyväksyminen 5 ESVN:n ehdokas Vasemmistonuorten puheenjohtajaksi, varapuheenjohtajaksi ja ehdokkaat Vasemmistonuorten hallitukseen.

6 ESVN:n Liittokokousaloitteet 7 Liittokokousedustajat 8 Muut hallituksen ja jäsenten esittämien asioiden käsitteleminen 12.1 Vuosikokouksen kannanottojen käsitteleminen 12.2 Vuosikokousaloitteiden käsitteleminen 12.3 Tulevat tapahtumat ja toiminta 12.4 Muut esille tulevat asiat

9 Kokouksen päättäminen

13

ETELÄ-SUOMEN VASEMMISTONUORET RY

KUTSU

Päijänteentie 35 00510 HELSINKI p. 0440195901 www.esvn.fi etela-suomi@vasemmistonuoret.fi

Helsingissä 14.1.2015

Hyvä Etelä-Suomen Vasemmistonuorten jäsen!

Tervetuloa Etelä-Suomen Vasemmistonuoret ry:n vuosikokoukseen! Vuosikokous on piirijärjestömme ylintä valtaa käyttävä elin, jossa jokaisella jäsenellä on yhtäläinen oikeus vaikuttaa piirin suuriin linjoihin ja päättää mm. toimintavuoden hallituksesta ja puheenjohtajasta. Jos sait tämän lehden kotiisi postitettuna, olet piirimme jäsen ja täten tervetullut vuosikokoukseen. Vuosikokoukseen ei tarvitse ilmoittautua erikseen.

Vuosikokous pidetään lauantaina 21.3.2015 klo 11 Helsingissä nuorisokeskus hapessa (Sörnäisten rantatie 31). Etelä-Suomen Vasemmistonuoret korvaa tarvittaessa jäsenilleen matkakulut halvimman kulkuneuvon mukaan Uudenmaan alueelta.

Katso itsellesi paras tuloreitti osoitteesta www.reittiopas.fi. Jos et löydä tai haluat kysyä jotain muuta, soita Etelä-Suomen Vasemmistonuorten toiminnanjohtaja Heidi Gröndahlille 044 0195901.

Kokouksen jälkeen on yhteistä iltaohjelmaa, tutustumista, hengailua. Kokouspäivänä tarjotaan myös ruokaa, joten allergioistaan kannattaa ilmoittaa viimeistään viikkoa ennen kokousta Heidille etelasuomi@vasemmistonuoret.fi, jotta osaamme varata kaikille sopivaa ruokaa.

Sinun on mahdollista tutustua vuosikokouksessa käsiteltäviin asioihin ja dokumentteihin ennalta vierailemalla Vasemmistonuorten keskustelufoorumilla (www.vasemmistonuoret.fi/forum) tai pyytämällä asiakirjoja sähköpostitse toiminnanjohtajalta.

Kaikesta kokoukseen liittyvästä saa lisätietoa toiminnanjohtajalta – älä epäröi kysyä!

Lauri von Pfaleri Puheenjohtaja

Heidi Gröndahl Piirisihteeri

14

ETELÄ-SUOMEN VASEMMISTONUORET RY

KUTSU

Päijänteentie 35 00510 HELSINKI p. 0440195901 www.esvn.fi etela-suomi@vasemmistonuoret.fi

Helsingissä 14.1.2015

ETELÄ-SUOMEN VASEMMISTONUORET RY:N VUOSIKOKOUS 2015 § ASIALISTA Aika: Lauantai 21.3.2015 klo 11 Paikka: Toimintakeskus Happi (Sörnäisten rantatie 31, Helsinki) 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin ja kahden (2) pöytäkirjantarkastajan sekä ääntenlaskijan valinta 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 Työjärjestyksen hyväksyminen 5 Hallituksen laatiman toimintakertomuksen kuuleminen ajalta 1.1.2014–31.12.2014 6 Tilikertomuksen ja tilintarkastajien lausunnon kuuleminen sekä tilinpäätöksen vahvistaminen ajalta 1.1.2014–31.12.2014 7 Vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille ajalta 1.1.2014–31.12.2014 8 Toimintasuunnitelman, jäsenmaksun suuruuden ja talousarvion vahvistaminen ajalle 1.1.2015– 31.12.2015 9 Hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muiden hallituksen varsinaisten jäsenten sekä mahdollisten varajäsenten valinta 10 Toiminnantarkastajan ja varatoiminnantarkastajan valinta 11 Yhdistyksen kokousten koollekutsumistavasta päättäminen 12 Muut hallituksen ja jäsenten esittämien asioiden käsitteleminen 12.1 Vuosikokouksen kannanottojen käsitteleminen 12.2 Vuosikokousaloitteiden käsitteleminen 12.3 Tulevat tapahtumat ja toiminta 12.4 Muut esille tulevat asiat

13 Kokouksen päättäminen

15