2 minute read

KIMPASSA

VANKALLA POHJALLA

Muuralan korkeimmalla kukkulalla sijaitsee seudun ainoa kerrostalo ja meidän vanhin kohteemme, Rihvelimäki 3 F. Näkymät isoista ikkunoista ovat kuin Hollywoodista konsanaan. Mutta parasta siellä asumisessa on silti yhteisön hyvä henki.

Marina Kiisk, Minna Moritz sekä Pertti Olavi Kokko pitävät talon yhteisöllisyydestä. Syksyn talkoopuuhatkin hoituivat yhdessä ilman erillistä kutsua.

Voit katsoa juttuun liittyvän videon YouTubesta hakusanalla Espoon Asunnot.

Minna Moritzin parvekkeelta ja ikkunoista avautuu näkymä koko Muuralan yli auringonnousun suuntaan.

Vanhin kohteemme, vuonna 1955 rakennettu Rihvelimäki 3 F, on 12 asunnon pienkerrostalo, jossa on kuusi yksiötä ja kuusi kaksiota. Aikoinaan talo rakennettiin kunnan virkamiehille, kuten opettajille, ja myöhemmin siitä tuli kodinhoitajien asuintalo. Sittemmin Muuralan korkeimmalle mäelle on kerrostalon kupeeseen noussut kaksi rivitaloa ja kolme luhtitaloa asukkaitamme varten.

Ikkunalaudoista se lähti

Kiinteistön asukastoimikunnan puheenjohtaja Minna Moritz on talon uusin asukas. – Muutin tänne 12-vuotiaan poikani Jessen kanssa heinäkuussa. En päässyt katsomaan asuntoa, mutta sain siitä videoesityksen. Ensimmäisenä silmiini osuivat ihanat ikkunalaudat, vaaleus ja valo. Päätin kuitenkin soittaa entiselle asukkaalle, joka vahvisti ajatukseni: ”Ihana yhteisö, ihanat naapurit. Ja ne ikkunalaudat! Ota!”

Muuttopäivänä Minnalle selvisi lopullisesti, mistä talossa oikeasti on kyse: yläkerran naapurin vieras huhuili parvekkeelta, tarvitseeko hän muuttoapua, ja päivän päätteeksi hänet vielä yllätettiin paplarit päässä, kun toinen naapuri toi hänelle tervetuliaiskirjeen.

Jälkimmäiseen syyllinen, Pertti Olavi Kokko, kertoo, että hän on asunut talossa tämänhetkisistä asukkaista toiseksi pisimpään, viitisentoista vuotta. Kun Marina Kiisk muutti taloon kolme vuotta sitten, Pertti oli vastassa konvehtirasian kanssa. – Pertti asuu suoraan minun yläpuolellani. Tiedän, että kaikki on hyvin, kun kuulen hänen laulavan suihkussa, Marina naurahtaa.

Pertti puolestaan tykkää tehdä pihatöitä Marinan kanssa. – Marina saa niin paljon aikaiseksi, että saan siinä itse hyvän maineen kaupan päälle.

Yhteisöllisyyttä ja tekemisen meininkiä

Asukastoimikunta käsittää kaikki Rihvelimäki 3:n asuintalot. Jokaisella talolla on oma pihayhteisönsä, mutta myös yhdessä tehdään paljon; F-talon edessä

Rihvelimäellä kerrostalon, luhtitalojen ja rivitalojen keskelle on jätetty suuri metsäinen sisäpiha, josta löytyvät myös leikki- ja grillipaikat.

asukkaat kokoontuvat usein lehtimajaan jutustelemaan. – Talkoita emme tänä vuonna pitäneet, mutta syksyllä tyhjensimme yhteistuumin pyörävaraston sinne kertyneestä ja kuulumattomasta tavarasta. Meitä avusti isännöitsijä Jukka Aarnio, ja lisäksi saimme neuvoja luhtitalon pitkäaikaiselta senioriasukkaalta Eino ”Eikka” Haapakoskelta. Nyt siellä on pingis- ja biljardipöytä sekä stepperi. Siivosimme ja remontoimme myös kerhohuoneen, jossa voi nyt pelata vaikkapa lautapelejä, Minna sanoo ja kertoo antaneensa kerhotilaan tauluja entisestä kodistaan.

Loppuvuodeksi Minna on kutsunut paikalle HSY:n jäteasiantuntijan kertomaan oikeaoppisesta jätehuollosta ja kestävästä kehityksestä. Joulukuussa lähdemme koko perheen luontoretkelle Nuuksioon tutustumaan Haltian luontonäyttelyyn ja eräoppaan johdolla metsäretkelle. Tammikuussa kalenteriin on jo laitettu ”pizza-pyykki-perjantai”, jolloin käydään esittelijän avulla läpi oikeanlaisten pesuaineiden käyttöä. – Meillä asuu hyvin eri-ikäisiä ja -taustaisia ihmisiä, ja on tärkeää, että kaikki kokevat kuuluvansa tasavertaisina osaksi yhteisöämme. Näen täällä paljon mahdollisuuksia ja ainakin itse olen ihan intoa täynnä, Minna toteaa.

Minnan Jesse-poika on jo nyt sitä mieltä, että isona hän muuttaa äidin naapuriin, sillä missään ei hänen mielestään voisi olla asiat paremmin. – Kukapa sitä kotoaan lähtisi, Perttikin vahvistaa. ✘

50-vuotias Espoo

• Espoo julistettiin kaupungiksi 1.1.1972 eli 50 vuotta sitten.

• Tänä kesänä meni rikki 300 000 asukkaan rajapyykki.

• Juhlavuoden teemana on ollut yhteisöllisyys, ja kaikki espoolaiset ovat voineet osallistua juhlintaan.

• Joulukuussa vietetään viimeisiä juhlavuoden tapahtumia, kun juhlavuoden väri- ja valokokonaisuus avautuu Espoon keskuksessa 17.12., ja uusi vuosi otetaan juhlallisesti vastaan 31.12.

This article is from: