Kodikkaasti. 3/2018

Kodikkaasti.

3.2 01 8

YHDESSÄ

Vaikuta asukas­ toiminnassa KUNNOSSA

Kiinteistöistä pidetään huolta

ESPOON ASUNTOJEN ASUKKAILLE

LUONNON­LÄHEISYYS VIEHÄTTÄÄ Miilukorvessa lenkkipolut ovat lähellä

KIMPASSA

TEKSTI Tuija Holttinen KUVAT Tero Ikäheimonen

Postipuuntie täytti pyöreitä, onnea!

Postipuuntie 5:ssä juhlittiin elokuussa talon 60-vuotissyntymä­ päiviä. Leppävaaran ensimmäisen kunnallisen vuokratalon viihtyisä piha täyttyi naurusta ja yhteisistä muistoista.

VUONNA 1958

Postipuuntien varrelle nousi kaksi nättiä vaaleankeltaista nelikerroksista taloa. Erikokoiset perheet purkivat muuttokuormansa, ja vehreä piha täyttyi kallioilla kirmaavista lapsista. Alusta asti asukkailla oli hyvä ja tiivis yhteishenki. Lapsille järjestettiin kesäisin luontopolku ja olympialaiset, ja aikanaan urheilussa kunnostautunut asukas antoi omat pokaalinsa jakoon niin että joka ikinen lapsi sai palkinnon.

Talvella alapihalle jäädytettiin luistinrata, ja tietenkin myös hiihdettiin kilpaa.

Omalla lentopallokentällä pelasivat kaiken ikäiset asukkaat ja syksyllä siirryttiin koululle pelaamaan.

Pihamaalle rakennettiin grilli, jonka ympärille keräännyttiin yhtä lailla herkuttelemaan kesäiltoina kuin myös tanssimaan uuden vuoden juhlissa.

Asukkaiden keski-ikä on kasvanut, kun perheiden aikuisiksi kasvaneet lapset ovat muuttaneet pois. Lapsiperheitä taloon toivottaisiin enemmänkin. Vähäinen vaihtuvuus kertoo tietenkin myös siitä, että talossa viihdytään. Postipuuntie 5:n 60-vuotis­synttäreitä juhlittiin vanhoja tarinoita muistellen, laulaen ja musisoiden sekä grillaten ja kakkua syöden. Halukkaat saivat heittää tikkaa ja pelata mölkkyä, lämmin keli suosi pihajuhlia.

Espoon Asuntojen toimitusjohtaja ­Jaakko Kammonen kävi ojentamassa asukaskunnan puheenjohtajalle helmi­ orapihlajan taimen, joka ensi kesänä kukkii kauniin vaaleanpunaisia kukkaterttuja.

Pieni ja soma puu viihtyy taatusti suojaisella pihalla – ihan kuten talon asukkaatkin.

Irma Nyström Muutin taloon ensin pienten lasten kans­ sa perheasuntoon. Silloin tuossa toisessa

Kashmeera Lokuge Postipuuntien koti on ensimmäinen ”oma asuntoni”. Me olemme täällä talossa vähän kuin iso perhe. Tykkään käydä ulkoilut­ tamassa Irman koiraa, ja puheenjohtajan luona käyn välillä kahvilla. Parasta on lämpö ja yhteisöllisyys. Täällä ei jähmetytä oven taakse odottamaan, jos rapusta kuu­ luu naapurin askeleet. Päinvastoin, silloin mennään äkkiä vaihtamaan kuulumiset!

t­ alossa oli vielä lähikauppa ja täällä oli hirveästi lapsia. Leppävaara-seura valitsi kiinteistömme Leppävaaran Valopilkuksi kymmenen vuotta sitten, kun juhlimme 50-vuotispäiviä. Siitä on oikein kylttikin seinässä – ja se on ihan aiheesta annettu tunnustus. Tässä talossa viihdytään.

2

3/2018

Leila Slotte Parasta tässä talossa on rauhallisuus ja asukkaat. Sijainti on ihanteellinen; rauhalli­ nen ympäristö, mutta palvelut lähellä. Aloitan aina päiväni pienellä kierroksella pihapiirissä, haluan nähdä, että kaikki on kunnossa. Mies leikkaa nurmikon, minä hoidan kukkasia.

Asukastoimikunnan puheenjohtajana toivon tietenkin, että toimintaan saataisiin mukaan enemmän myös nuorempia asukkaita.

3

SISÄLLYS 3/2018

12

20

Mikaela Fiskarsin ja Roy Wickholmin uusi koti on Miilukorvessa.

Viihtyisässä kerhotilassa on kiva tavata naapureita.

2 Kimpassa

12 Kylässä

30 Fiksusti

Postipuuntie 5 täytti 60 vuotta

Mukava Miilukorpi

Älyä lämmitykseen

5 Pääkirjoitus

16 Lukuja

32 Uudiskohde

Moikataan, kun kohdataan

Suunnitelmallista kunnossapitoa

Niittysillankulma 1

6 Tapetilla

18 Asukastoiminta

33 Suvela uudistuu

Ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä

Vaikuta viihtyisyyteen

Uudistus etenee vaiheittain ­Suvelan Kirstinharjussa

9 Espoon Asunnot palveluksessasi

24 Visiitti

Esittelyssä uusi talousjohtaja Markku Puolanne

Talviuinti voi koukuttaa

Asukaskoulutukset ja -tilaisuudet

26 Espoolainen Koripalloilija Sara Bejedi

10 Verkkopalvelu Uusi espoonasunnot.fi on kohta täällä 4

3/2018

34 Kevät 2019

35 Seinätaidetta Tiistilään valmistui UPEA muraali

29 Kesätyöntekijät Tärkeä kosketus työelämään

Kodikkaan asumisen pää-äänenkannattaja Ilmestyy 3 kertaa vuodessa Julkaisija Espoon Asunnot Oy Upseerinkatu 3 B, 02600 Espoo puh. (09) 3544 5000 viestinta@espoonasunnot.fi Vastaava päätoimittaja Hanna-Maija Loikkanen hanna-maija.loikkanen@espoonasunnot.fi Toimituspäällikkö Ann-Marie Nystedt ann-marie.nystedt@espoonasunnot.fi Tuottaja Legendium Oy Tuija Holttinen tuija.holttinen@legendium.fi Taitto Legendium Oy Kansikuva Jari Härkönen Painopaikka 4041 0428 Forssa Print

––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––

26

Sara Bejedillä on unelma.

PÄÄKIRJOITUS

Moikataan, kun kohdataan toimitutustua ja oppia uutta, toivottavasti se saa tusjohtajana tapaan asukkaita monissa tuulta alleen. eri yhteyksissä ja pidän kanssakäymistä Kaikkia asukaskokouksiin osallistumierittäin suuressa arvossa. Samalla tavalla nen tai vaikuttaminen oman talon asioihin ajattelen asukastoiminnasta. Se on parei innosta, mikä on arkisten kiireiden haimmillaan aktiivista tekemistä oman keskellä ihan ymmärrettävää. Rohkaisen asuinyhteisön hyväksi. silti osallistumaan yhteisiin Meitä ympäröivillä pihatalkoisiin tai -juhliin seuihmisillä on suuri merkitys raavan kerran kun kutsu käy. siihen, miten viihtyisäksi Yhdessä tekemisestä ei Toisilleen tutut koemme oman asuinympänaapurit luovat myöskään ole pitkä matka ristömme. Toisilleen tutut yhteisöllisyyteen. Se on aihe, turvallisuutta. naapurit luovat turvallisuutjoka puhuttaa julkisuudessa ta ja voivat osaltaan poistaa tällä hetkellä paljon. Omaa kaupunkielämän ongelmia, kuten eristyyksityisyyttämme varjelevana kansakunneisyyttä ja yksinäisyyttä. Myös erilaisuutta tana tulemme sen kanssa ehkä hieman jälki­junassa muuhun maailman nähden. on helpompi ymmärtää ja sietää, kun on Ensimmäisiä kokeiluja on jo kuitenkin ensin tultu tutuiksi pihatalkoissa tai muun tehty – hyvällä menestyksellä. yhteisen tekemisen parissa.

Yksi yhteisöllisyyden siemen itää Tässäkin Kodikkaasti. -lehden numeyhteisissä tiloissa, kuten kerhotiloissa. Ne rossa on monta erinomaista esimerkkiä ovat monessa meidän kiinteistössämme yhdessäolosta ja tekemisestä. Postipuunjääneet harmittavan vähälle käytölle. tien 60-vuotisjuhliin pääsin itsekin osallisSiksi tavoitteena onkin, että unohdetuista tumaan, ja tunnelma oli juuri niin välitön kerhotiloista tulisi asukkaiden yhteisiä olokuin aloitusaukeaman jutussa kerrotaan. huoneita.

Paikkoja, joissa vaihtaa kuuluTerveisiä sinne ja kiitos viimeisestä! misia naapurien kesken tai järjestää lasten Muutama sivu myöhemmin omista syntymäpäiväjuhlat. kokemuksistaan asukastoimikunnan Antoisaa loppuvuotta ja mukavia hetkiä puheenjohtajana kertovat Kristiina ja Ari. lehden parissa, Kristiina on tahollaan pohtinut ajatusta kokkikerhosta, jossa eri kulttuureista Jaakko Kammonen tulevat asukkaat opettaisivat laittamaan toimitusjohtaja heidän ruokiaan. Mikä sen parempi idea

TYÖSSÄNI ESPOON ASUNTOJEN

5 5

TAPETILLA

AJANKOHTAISIA ASIOITA JA ILMIÖITÄ. LUE LISÄÄ

facebook.com/espoonasunnot

vakuuksista uusien vuokrasopimusten osalta.

Muutos koskee 3.8.2018 tai sen jälkeen lähetettyjä asuntotarjouksia ja niiden pohjalta tehtyjä vuokrasopimuksia.

Asiakkaamme vastaavat edelleen asunnon hyvästä hoidosta ja vuokranmaksusta, joten korvausvelvollisuus säilyy uusissakin sopimuksissa. Vanhoissa sopimuksissa vakuudesta on voitu hoitaa kuluja, jos poismuuttava asukas on rikkonut asuntoa tai jättänyt laskuja maksamatta.

Monelle asunnonhakijallemme vakuuden maksu ja päällekkäiset vuokrat ovat olleet taloudellisesti liian raskaita, ja osa hakijoista on joutunut kieltäytymään asuntotarjouksesta. Luovuimme vakuudesta, jotta vapautuva asuntomme saisi mahdollisimman pian uuden

OLEMME LUOPUNEET

asukkaan. Suuren hakijamäärämme johdosta vapautuneiden asuntojen ­nopea kierto hyödyttää kaikkia.

Seuraamme muutoksella myös yleistä suuntausta, jossa monet muutkin merkittävät vuokranantajat ovat luopuneet vakuudesta.

Vanhat vuokrasopimukset säilyvät ennallaan eli palautamme vakuuden vuokrasuhteen jälkeen, mikäli asunto on moitteettomassa kunnossa, vuokrat on hoidettu ja asunto on siivottu ohjeistuksemme mukaisesti.

Jos asukas vaihtaa asuntoa ­Espoon Asuntojen asunnosta toiseen ja on maksanut aiemmin vakuuden, palautamme vakuuden, kun vanhan asunnon vuokrasuhde on päättynyt ja kaikki velvoitteet on hoidettu. Uuteen vuokrasopimukseen ei tule vakuutta.

Vuoden 2019 vuokran­ korotukset keskimäärin 2,5 prosenttia

6

3/2018

tö-, ylläpito- ja rahoituskustannuksiin.

Lisäksi vuokrassa kerätään rahaa säästöön lainojen maksamiseen sekä peruskorjausten että uusien asuntojen rakentamiseen omin varoin.

Tavoitteena on säilyttää vuokrankorotukset tasaisina ja maltillisina myös tulevaisuudessa ja varmistaa, että omakustannusperiaatteella saatu hyöty jakaantuu tasaisesti kaikille vuokralaisille. Vuonna 2019 asunnoissamme asuvat maksavat asumisestaan noin 26 prosenttia Espoon yleistä vuokratasoa alhaisempaa vuokraa.

EA-INFOA

Asiakaspalvelussa poikkeavia aukiolo­ aikoja PUHELINPALVELUMME palvelee 10.12.2018–4.1.2019 kello 9–12. ­Vuokravalvonnan ja palvelupisteemme aukioloajoissa voi olla muitakin poikkeuk­ sia, j­otka tarkentuvat myöhemmin. Ilmoitamme näistä poikkeuksista verkkosivuillamme ja facebookissa.

Vuokranmaksun tili­ numero on muuttunut VUOKRANMAKSUN TILINUMERO on

vaihtunut suurimmalla osalla ­asukkaista.

Muutamilla tilinumero on pysynyt ­samana, koska heillä uusi tilinumero on otettu käyttöön jo aiemmin. Tarkistathan, että käytät vuokranmaksussa uutta tili­ numeroa FI4380001470746679.

Löydät uuden tilinumeron myös vuokrantarkistuskirjeestä sekä sen mukana tulleesta uudesta vuokralaskusta. Jos käytät verkkopankissa toistuvaismaksua, muistathan muuttaa siihen uuden tilinumeron. E-laskuihin ja suoramaksuihin tilinumeromuutos päivittyy automaattisesti.

MUISTATHAN, ETTÄ

© SHUTTERSTOCK

hallitus vahvisti lokakuussa vuokrat vuodelle 2019.

Omakustannusperiaatteella laaditun talousarvion perusteella vuokrat nousevat vuoden 2019 alussa keskimäärin 2,5 prosenttia. Samalla hallitus päätti yhdenmukaistaa autopaikkojen vuokrat, minkä seurauksena osalla asukkaita autopaikkojen hinnat jonkin verran nousevat ja osalla laskevat.

Noudatamme vuokranmäärityksessä kahta periaatetta, omakustanteisuutta ja kohtuuhintaisuutta. Vuokra perustuu todellisiin kiinteistöjen käyt-

ESPOON ASUNTOJEN

–––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––

Uusiin vuokra­s opimuk­siin ei enää vakuutta

LINTUJA JA MUITA luonnonvaraisia

eläimiä ei tule ruokkia pihalla. Ruoka houkuttelee muiden eläinten ohella myös rottia. Lisäksi lintujen ja muiden eläinten jätökset voivat aiheuttaa tautiriskiä.

NIKSIT

Vältä turha ­r uokahävikki jouluna Hyvä ruoka, erikoisherkut ja ­mukava yhdessäolo kuuluvat oleellisesti joulunviettoon.

Ruoan määrää ei ole ­kuitenkaan syytä liioitella. Vatsat ja ­ympäristö kiittävät.

©S

Älä yliarvioi Samoja ruokia ei kannata valmistaa ylenpalttisesti, sillä niitä ei jaksa syödä montaa päivää. Monella jouluruoka tulee korvista ulos jo tapaninpäivän tienoilla. Jos ruokailijoita on esimerkiksi neljä, älä varaa ruokaa kuudelle.

HU

E TT

RS

C TO

K

Mieti ostovalintoja Hanki valmiina ostettavat jouluruoat mieluummin useassa pienessä pakkauksessa, sillä avaamattomat pakkaukset säilyvät pidempään.

Pakkauksen ympäristövaikutus on pienempi kuin poishei­tetyn ruoan.

Kinkkurasva ei kuulu viemäriin JOS JOULUPÖYTÄSI ANTIMIIN kuuluu

kinkku, muistathan, ettei kinkkurasvaa saa kaataa viemäriin. Kun rasva hyytyy, se kovettuu, jolloin se voi tukkia viemäriputket ja pahimmillaan aiheuttaa vesivahingon.

Juokseva rasva hävitetään suljetussa astiassa sekajätteen mukana. Hyytyneen rasvan voi laittaa biojätteeseen. Myös muun ruokajätteen oikea osoite on biojäteastia, ei viemäri.

Varaudu etukäteen Syö jääkaappi ja pakastin mahdollisimman tyhjäksi ennen joulua, jotta ruoantähteille vapautuu tilaa. Kinkun tähteet sopivat esimerkiksi hernekeittoon – vaikkapa tammikuun alkupäivinä.

Mikä on parasta asuinalueessasi?

Kaikki tarvitsemani palvelut käden – ja jalan ulottuvilla!

-PERKKAA

Asun kaupungissa, mutta pari askelta tuonne päin ja kas kummaa, olenkin maalla.

-KAUKLAHTI

7

HELENA HÄMÄLÄINEN (kuvassa keskellä) on tehnyt vuosia vapaaehtoistyötä yleisen asumisviihtyvyyden lisäämiseksi. Hän on huolehtinut Haukilahdenranta 25:n piha-alueesta kiinteistön asukkaiden ja lähiympäristön iloksi. Piha-alueen lisäksi hän on hoitanut myös ympäröiviä viheralueita ja kerännyt roskia.

Myönsimme Helenalle kunniakirjan hänen tekemänsä vapaaehtoistyön johdosta. Helenan ansiosta Haukilahdenranta 25:n piha-alue on erityisen

kaunis tai kuten eräässä ­palautteessa mainittiin: ”Olen tänään nähnyt aivan jotain uskomattoman kaunista”.

Kunniakirjan sekä kultaisen haravan ja syyskukkia kävivät ojentamassa (vas.) kiinteistöpäällikkö Juha Sopanen, viherhoidon asiantuntija Risto Vuori ja isännöintijohtaja Aki Moilanen.

Tilaisuudessa oli paikalla myös asukastoimikunnan puheenjohtaja Pia Henttonen, joka ahkeroi usein pihalla Helenan kanssa.

Huollon ammattilaisille tunnustusta VUODEN 2017 HUOLTOYHTIÖLLE ja kahdelle vuoden huoltotyöntekijälle luovutettiin kunniakirjat ja pienet palkinnot tunnustuksena arvokkaasta työstä Espoon Asuntojen kiinteistöhuollon ja asiakastyytyväisyyden parantamiseksi. Palkintojen myöntämisen perusteena ovat laatupisteet ja erinomainen asiakaspalaute.

Vuoden huoltoyhtiön palkinnon nappasi tällä kertaa Matinkylän Huolto Oy. Vuoden huoltotyöntekijöiksi valittiin Tommi Kuisma (Tapiolan Lämpö Oy) ja Eero Vehmainen (Matinkylän Huolto Oy).

8

3/2018

–––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––

© ANN-MARIE NYSTEDT

Kaunis piha -kunniakirja Helena Hämäläiselle

© SHUTTERSTOCK

TAPETILLA

Uusi aurauskäytäntö Kauklahteen AURAUS NOUSEE puheenaiheeksi joka vuosi, kun tulee ensimmäinen lumimyräkkä. Pyrimme löytämään hyviä toimintatapoja, joilla saamme lumen aurauksen, hiekoituksen ja hiekan poiston entistä sujuvammiksi.

Pilotoimme Kauklahden ­alueella­­ ­auraustapaa, jossa kalusto lähtee liikkeelle silloin, kun Kauklahdessa on satanut lunta kolme senttiä. Testaamme uutta toimintatapaa kaikkien Espoon Asuntojen Kauklahdessa sijaitsevien kiinteistöjen alueella. Kaikkiaan kiinteistöjä on 16. ­Pilotissa urakoitsijana on Nupumies Oy. Muualla Espoossa käytössä on edelleen toimintamalli, jossa aurauskalusto lähtee liikkeelle, kun lunta on satanut viisi senttiä. Huoltoyhtiön henkilökunta mittaa lumen määrän yleisemmällä tasolla ­Espoon alueella, mutta ei kaupungin­ osakohtaisesti.

Keväällä toteutamme asukastyytyväisyyskyselyn ja arvioimme, onko uusi toimintamalli tuonut muutoksia.

Jos ­kokemukset ovat hyviä, käytäntöä ­voidaan laajentaa muillekin alueille.

© SHUTTERSTOCK

ESPOON ASUNNOT PALVELUKSESSASI

Esittelyssä Espoon Asuntojen uusi talousjohtaja Syyskuun alussa Espoon Asuntojen talousjohtajana aloittanut Markku Puolanne kokee päässeensä tekemään mielekästä ja arvokasta työtä.

KUKA OLET JA MIKÄ ON TAUSTASI?

Olen kahden lapsen isä Kirkkonummelta. Vapaa-aikani kuluu sählyn, harrastejalkapalloilun, hiihdon, laskettelun ja ulkoilun merkeissä sekä lasten harrastusten parissa.

Minulla on 20 vuoden taloushallinnon k­­okemus kirjanpidosta talousjohtajan tehtäviin. Tulin Espoon Asuntoihin Nurminen Logistics Oyj:n talousjohtajan tehtävästä.

Aiemmin olen työskennellyt Mesvac Oy:ssä sekä SRV:llä, joten kiinteistöala on minulle tuttu entuudestaan. Lisäksi olen toiminut osa-­aikaisena isännöitsijänä yli kymmenen vuotta muutamassa pienessä taloyhtiössä.

MITÄ KAIKKEA TYÖHÖSI ­S ISÄLTYY?

Vastuualueeseeni kuuluvat sekä talous että ict. Talouden osalta pääpaino on rahoituksessa sekä raportoinnissa.

Ict-puolen tehtävänä on tarjota työntekijöille ja yhteistyökumppaneille toimivat työkalut ja tuki, jotta he voivat toteuttaa oman työnsä sujuvasti. Vastaan myös mittavasta kehityshankkeesta, jossa uudistamme sekä kiinteistötietojen toiminnanohjausjärjestelmän että verkkosivut ja verkkopalvelun.

MIKÄ SAI SINUT HAKEMAAN ­E SPOON ­A SUNNOILLE?

Talousjohtajan tehtävä on mielenkiintoinen ja työssä pääsee myös itse kehittymään. Yhtiön tehtävä ja arvot vastaavat omiani, ja pääsen tekemään mielekästä ja arvokasta työtä.

MILLAISET OVAT ENSIVAIKU­ TELMASI ­E SPOON ASUNNOISTA?

Ensivaikutelmani ovat erittäin positiiviset. Henkilökunta työskentelee hyvällä motivaatiolla ja positiivisella asenteella.

Joukkoon on helppo tulla mukaan. Työtehtävät vastaavat odotuksiani ja koen, että pystyn kehittämään toimintaa omalla panoksellani ja hyödyntämään aiempaa kokemustani asioiden viemisessä entistäkin parempaan suuntaan.

Kysymyksiin ­vastasi Espoon Asuntojen uusi ­talousjohtaja Markku Puolanne

MILLAISIA SUUNNITELMIA SINULLA ON ­U UDESSA TEHTÄVÄSSÄSI?

Tavoitteenani on saada talouden toiminnot ja ict-tukitoiminnot tukemaan mahdollisimman hyvin liiketoimintaa. Pyrkimyksenä on kehittää ict-järjestelmiä ajan­ mukaisesti niin, että ne takaavat henkilöstölle mahdollisuuden tehokkaaseen työskentelyyn.

Talouden osalta haluan varmistaa yhtiön edullisen ja kestävän rahoituksen. Lisäksi aion kehittää yhtiön raportointia ja tarjota henkilöstölle lisää taloudellista tietoisuutta.

9

VERKKOPALVELU UUDISTUU

Uusi espoonasunnot.fi on k ­ ohta täällä Keväällä 2019 avattava verkkopalvelu tarjoaa mahdollisuuden hoitaa asunnonhakuun tai asumiseen liittyviä asioita juuri silloin, kun se sinulle parhaiten sopii.

TEKSTI Hanna-Maija Loikkanen

N

ykyinen verkkosivustomme on palvellut asunnonhakijoita ja asukkaita lähes vuosikymmenen ajan, mikä on pitkä ikä verkkosivustolle.

Uudistuksen myötä haluamme tuoda nykyisten palvelukanavien rinnalle uuden tavan asioida kanssamme, emme korvata mitään nykyisistä. Asiansa voi siis jatkossakin hoitaa puhelimitse tai käväistä asiakaspalvelupisteessä sen aukioloaikoina.

MITÄ VERKKOPALVELU-UUDISTUS TARKOITTAA KÄYTÄNNÖSSÄ?

Uusi espoonasunnot.fi koostuu kaikille avoimesta verkkosivustosta ja verkkopalvelu­ osiosta, jonka käyttö edellyttää kirjautumista.

Espoonasunnot.fi:n ulkoasu on jatkossa uuden yritysilmeemme mukainen ja aiempaa selkeämpi. Toinen tärkeä muutos on, että verkkopalvelu toimii erilaisilla mobiililaitteilla, joilla entistä suurempi osa verkkoselailusta tapahtuu.

Verkkopalvelun suunnittelussa on ajateltu ennen kaikkea asiakkaan arjen helpottamista.

Verkkopalveluvalikoima kattaakin jatkossa koko asumisen elinkaaren, aina asunnonhausta asumiseen ja poismuuttoon saakka.

Esimerkiksi uutta kotia on mahdollista etsiä kohdehaun avulla alueen, huoneiden lukumäärän, asunnon koon ja vuokran perusteel10

3/2018

Uutta kotia on mahdollista etsiä kohdehaun avulla alueen, huoneiden lukumäärän, asun­ non koon ja vuokran perusteella.

Verkkopalvelussa voi tarkistaa myös oman vuokrasaldonsa, vuokra­laskun viitenumeron sekä seuraavan eräpäivän.

la, valita hakutuloksista omaan elämäntilanteeseensa sopivimmat ja sen jälkeen siirtää valitut kohteet suoraan hakemukselle.

Hakemus on jatkossakin voimassa kolme kuukautta, mutta sen voimassaoloaikaa voi jatkaa, muokata hakemuksen tietoja tai päättää voimassaolo ennen kolmen kuukauden määräaikaa.

Kun asuntohakemus johtaa tarjoukseen, pyydetyt liitteet voi toimittaa meille verkkopalvelun kautta. Samoin tarjouksen hyväksyminen tai hylkääminen on mahdollista verkkopalvelussa. Hyväksyttyä tarjousta seuraa vuokrasopimus, jonka voi allekirjoittaa joko verkkopalvelussa tai varata verkkopalvelun kautta ajan asiakaspalvelupisteeseemme.

© SHUTTERSTOCK

Verkkopalvelun ­s uunnittelussa on ­ajateltu ennen kaik­ kea asiakkaan arjen helpottamista.

Entäs sitten asukkaan sähköiset palvelut?

Kun kysyimme asiaa asukkailta, ­keskeiselle sijalle nousivat vikailmoituksen jättö ja mahdollisuus tarkastella jätettyjä ilmoituksia. Vikailmoitukset käsitellään jatkossakin huollossa, mutta tulevaisuudessa verkkopalvelu mahdollistaa ilmoitusten teon ja paitsi asuntokohtaisten, myös kiinteistön yleisiä tiloja koskevien vikailmoitusten tarkastelun.

Myös omien yhteystietojen päivittäminen hoituu kätevästi verkkopalvelussa. Tavoitteena on myös, että samalla voi tarkistaa oman

vuokrasaldonsa, vuokra­laskun viitenumeron sekä seuraavan eräpäivän.

Poismuuton hetkellä vuokrasopimuksen irtisanominen on mahdollista hoitaa sähköisesti kuten tälläkin hetkellä.

Verkkopalvelun avajaisten tarkka ajan­kohta on vielä viimeistä tarkennusta vailla, mutta tulemme viestimään uudesta espoonasunnot. fi:stä ahkerasti kaikissa sähköisissä kanavissamme. Jos et siis vielä seuraa meitä facebookissa tai instagramissa, nyt on hetki aloittaa!

NÄIN UUDISTUS ETENEE

Uutta espoonasunnot.fi -verkkopalvelua tehdään yhteistyössä Exoven kanssa. Verkkopalvelu-uudistuksen rinnalla uudistamme myös toiminnanohjausjärjestelmämme, joka otetaan käyttöön vuoden 2019 alussa.

www.facebook.com/espoonasunnot www.instagram.com/espoonasunnot

11

KYLĂ„SSĂ„ Miilukorvessa

Mikaela Fiskars ja Roy Wickholm perustivat kotinsa Miilukorpeen.

12

3/2018

Uusi asunto tuntui heti kodilta.

TEKSTI Maarit Seeling KUVAT Jari Härkönen

Luonnon keskellä, omassa rauhassa Hyvät ulkoilu- ja lenkkeilymaastot, luonnonläheisyys ja oma rauha saivat nuorenparin hakemaan Espoon Asuntojen Miilukorven ­uudiskohteeseen.

U

pouuden rivitalokolmion eteisessä tuoksuu paitsi maali, myös uunissa paistuvat kanelipullat. Ensimmäiset asunnossa ikinä paistetut. Mikaela Fiskars, 24, ja Roy Wickholm, 25, muuttivat Pohjois-Espoossa sijaitsevan Pihkametsä 2:n uudenkarheaan kotiinsa vasta viikko sitten.

Sisällä avotilaratkaisuna toteutetussa alakerran olohuone-keittiössä on muuton läheisyyteen nähden uskomattoman asutun oloista.

Taulut ovat seinillä, kirjat hyllyssä. 70-neliöisen kolmion yläkerran makuuhuoneet on kalus­ tettu kuntoon ja muuttolaatikot siivottu pois.

– Pistimme töpinäksi. Pakkasimme ensimmäiseen muuttokuormaan niin paljon kuin mahdollista ja purimme astioita ja vaatteita yötä myöten kaappeihin. Saimme tehtyä aika paljon. Nukkumaan menimme vasta kello yhden aikoihin. Meillä ei kummallakaan ollut muuttolomaa, joten keskitimme ponnistelut yhteen viikonloppuun, Fiskars ja Wickholm selittävät.

UPEASTI SÄILYTYSTILAA

Pariskunta on silminnähden tyytyväinen uuteen kotiinsa. Erityiskiitoksen saavat säilytystilat ja etenkin yläkerran valoisa ja tilava vaatehuone. Olohuonetta ulos jatkava terassi on myös mieluisa.

13

KYLÄSSÄ Miilukorvessa

Suunnistus on rakas harrastus.

– Olemme suunnitelleet, että ensi kesänä voimme kasvattaa terassilla tomaatteja, salaatteja ja ehkä joitakin yrttejä. Vietämme siellä varmasti paljon aikaa. Siellä mahtuu vaikka syömään.

vielä viidenkin vuoden kuluttua, Fiskars ja Wickholm naurahtavat.

Tämä on tuntunut alusta asti kodilta.

ONNEKASTA SATTUMAA

Oittaan ulkoilualueen kupeeseen rajoittuvaan Miilukorpeen Fiskars ja Wickholm päätyivät sattumalta.

– Edellinen asuntomme oli vain muutaman kilometrin päässä. Kerran jäätelönhakureissulla bongasimme rakenteilla olevia rivitaloasuntoja, joiden kyltissä luki Espoon Asunnot.

Kotiin päästyään nuoret ryhtyivät ottamaan asiasta tarkemmin selvää. Nettisivut paljastivat, että Miilukorpeen rakennetaan hieno rivitalo.

– Ihastuimme heti. Paikka näytti aivan mahtavalta ja juuri meille sopivalta. Ajatte14

3/2018

limme, tuonne me haemme, ei siinä ainakaan mitään menetä, Fiskars ja Wickholm muistelevat.

Kaikki meni todella sujuvasti. Nuoret eivät olleet entuudestaan Espoon Asuntojen asiakkaita, joten heille tehtiin normaali vuokraajaselvitys. Onni suosi pariskuntaa, ja he tulivat valituiksi.

– Emme ihan viihtyneet edellisessä asunnossamme, mutta tämä on tuntunut alusta asti kodilta. Vuokratasokin tuntuu kohtuulliselta. Uskoisimme, että asumme täällä

HYVÄ PAIKKA ELÄÄ JA KASVAA

Nuoresta iästään huolimatta pariskunta on ehtinyt pitää yhtä jo pitkään. Yhteinen harrastus, suunnistus, yhdisti heidät jo teineinä. Roy aloitti suunnistuksen jo ennen kouluikää ja Mikaela 10-vuotiaana.

– Mikaela on alkujaan Karjaalta kotoisin ja minä Hangosta. Suunnistimme ja kilpailimmekin kumpikin oman kotiseutumme urheiluseurassa, kunnes vuonna 2010 Mikaela vaihtoi kanssani samaan seuraan. Jossain vaiheessa sovimme yhteisestä lenkistä ja siitä se lähti, Wickholm paljastaa.

Nykyään kilpaileminen on jäänyt vähemmälle, mutta suunnistus on edelleen pysynyt rakkaana harrastuksena ja tapana pitää yllä

––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––

–––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––

Pihkametsä 2

kuntoa. Lisäksi LVI-suunnittelijana työskentelevä Wickholm ja luokanopettajana Bembölessä toimiva Fiskars lenkkeilevät ja pyöräilevät innokkaasti.

Syksyisin molemmat käyvät mielellään sienestämässä ja talvisin hiihtämässä. Kaikkeen tähän tarjoaa heti tien toisella puolella avautuva Oittaalle, Nuuksioon, Solvallaan ja Luukkiin jatkuva polkuverkosto mainion mahdollisuuden.

– Olemme luontoihmisiä, emmekä missään vaiheessa edes halunneet minnekään kovin tiiviiseen taajamaan. Emme ole vielä ehtineet tutustua naapureihin, mutta sen verran kuitenkin olemme huomanneet, että voimme hyvästä syystä luonnehtia Miilukorpea rauhalliseksi lapsiperhekohteeksi.

Toivottavasti alue myös säilyy sellaisena, Fiskars ja Wickholm sanovat.

MIILUKORPI

Nettisivut paljastivat, että Miilukorvessa oli rakenteilla viihtyisän näköinen rivitalo.

• Miilukorven pientaloalue on lähes vastapäätä Pohjois-Espoon kenties tunnetuinta maamerkkiä IKEAa. ­Ulkoilureitit ja metsät alkavat heti Espoon Asuntojen uudiskohteen ­Pihkametsä 2:n takapihalta ja jatkuvat kivenheiton päässä olevien Nuuksion ja Oittaan ulkoilualueille asti. Espoon keskus kaikkine palveluineen on vajaan neljän kilometrin ­päässä.

• Kulkuyhteydet ovat hyvät, sillä alue sijaitsee lähellä Turuntietä ja Kehä kolmosta. Viiden­ sadan metrin päässä olevalta pysäkiltä pää­see bussilla mukavasti Leppävaaraan ja Espoon keskukseen ja sieltä junalla Helsinkiin.

• Pihkametsä 2:een kuuluu kuusi kaksikerroksista rivitaloa. Asuntoja on yhteensä 28.

Huoneistojen koot vaihtelevat 60,5 neliöstä 87,5 neliöön.

15

LUKUJA

Suunnitelmallista kunnossapitoa Espoon Asuntojen kiinteistökannassa on eri ikäisiä taloja, joiden keski-ikä on tällä hetkellä 27 vuotta. Kiinteistöistä pidetään huolta; kuntokartoituksia tehdään jatkuvasti ja niiden perusteella päivitetään kiinteistöjen kunnossapitosuunnitelmia.

TEKSTI Maarit Seeling KUVAT Shutterstock

S

uomessa kaupunkeihin tarvittiin 1960 ja -70-luvuilla nopeasti lisää asuntoja ihmisten muuttaessa maaseudulta kaupunkeihin. Kova tarve tehosti rakentamisen nopeutta – usein rakenteiden kestävyyden kustannuksella. Aikakauden betonirakenteiden tekninen käyttöikä oli kustannusten minimoimisen ja ohjeiden puuttumisen takia käytännössä vain noin 30 vuotta. Nyt asuinrakennusten perustukset ja runko suunnitellaan yleensä sadan vuoden käyttöiälle.

SYSTEMAATTINEN

­K UNNOSSAPITOSUUNNITELMA

Kunnossapitosuunnitelma sisältää kaikki rakennusten merkittävät korjaustarpeet.

– Kiinteistöjen kunnossapitosuunnitelma määräytyy kokemusperäisestä ja tiedossa olevasta teknisestä käyttöiästä, jota tarkennetaan kuntoarvioilla ja kuntotutkimuksilla.

Huoltopäälliköt tekevät kaikissa kiinteistöissämme kuntokatselmuksen huollon laadunvarmistuksen yhteydessä neljän vuoden

Kiinteistön kunto­katselmus tehdään

16

3/2018

4

välein, kertoo kunnossapitopäällikkö Mikael Mäkitalo.

– Pysymällä jatkuvasti ajan tasalla rakennusten kunnosta, voimme kasvattaa niiden elinkaarta kohtuullisilla korjauskustannuksilla ja vähentää näin asukkaille koituvaa haittaa. Ennakoimisen ansiosta korjauksiin osataan varautua hyvissä ajoin, ja jatkuvan korjauksen periaatteella saamme korjauskustannuksia jaettua tasaisesti kiinteistöjen elinkaaren ajalle. Kun ennakoimme ja haemme korjauksille optimaalista ajankohtaa, vältämme myös vuokrien kohtuutonta nousua.

Espoon Asunnoilla julkisivuja ja parvekkeita koskeva kuntotutkimus tehdään yleensä silloin, kun rakennus on 25 vuotta vanha.

Lämpö-, vesi- ja viemäriputkiston kuntotutkimus tehdään ensimmäisen kerran 30 vuoden iässä. Tulevaisuudessa myös kaikkien huoneistojen kunto on tarkoitus kartoittaa määrävälein. Tällöin kiinnitetään erityistä huomioita keittiöiden, wc-tilojen ja kylpyhuoneiden kuntoon.

vuoden välein.

Asukkaan omassa kotitalossa tehtävät korjaukset eivät ole liian suuri rasite, kun remontti on suunniteltu huolella ja tiedottamisesta huolehdittu.

– Pidämme tärkeänä sitä, että kerromme avoimesti suunnitelmista. Vuosittainen korjausohjelma löytyy myös verkkosivuiltamme, Mikael Mäkitalo vinkkaa.

PAREMMILLA MATERIAALEILLA PIDEMPÄÄ KÄYTTÖIKÄÄ

Suuret peruskorjaukset tai -parannukset rahoitetaan pääasiassa lainarahalla, kun taas vuosikorjauksiin käytetään yleisesti vuokrassa kerättävää tasattua korjausrahaa. Sen suuruus on samansuuruinen jokaisessa asuinkiinteistössä.

Jatkuvalla korjauksella taataan kiinteistöjen kunnon, käyttöominaisuuksien ja laatutason säilyminen. Vuosittain tehtävissä korjauksissa uudet materiaalit pyritään valitsemaan niiden pitkän käyttöiän ja kestävyyden perusteella.

Esimerkkinä tästä on muun muassa keittiökalusteisiin valittavien materiaalien parantaminen, jolla kalusteiden käyttöikää on saatu huomattavasti pidennettyä.

Kestävyys huomioidaan myös uudisrakennusten julkisivumateriaalien valinnassa.

Puhtaaksi muuratusta tiilestä tehty julkisivu kestää hyvänä ainakin 50 vuotta ja on siten pitkäikäisempi ja huoltovapaampi kuin esimerkiksi puu- tai betonijulkisivu. Vaikka rakentamiskustannukset ovat kalliimmat, hinta tasaantuu pitkällä aikavälillä kunnossapitokustannusten pienentyessä.

PIENEMPIÄ ASUNTOJA JA TEHOKKAAMPIA NELIÖITÄ

Rakennusmateriaalien lisäksi asuntokannassa on vuosien varrella muuttunut asuntojen koko.

Betonirakenteille tehdään ­kuntotutkimus

25

vuoden iässä.

Espoon Asuntojen vanhin kiinteistö on vuodelta

Kunnossapidon ­ eskimääräinen aikataulu k

1956

ja uusin on pian valmistuva kohde Niittykummussa.

– Tätä vuosituhatta on leimannut se, että asuintilat ovat pienentyneet. Pienistä asunnoista on eniten kysyntää myös meillä, kertoo rakennuttaja-arkkitehti Jaana Hellinen.

– Isompiakin huoneistoja kysytään suuremmille perheille, mutta niissäkin on toiveena kohtuukokoisuus, jotta vuokra ei nouse turhan korkeaksi.

Esteettömyysvaatimukset vaikuttavat muun muassa kylpyhuoneiden mittasuhteisiin. Rakennusmääräykset vaativat erityistarpeiden huomioimista wc- ja pesutiloissa.

– Toisaalta on kaikille hyödyllistä, että kylpyhuoneet ovat tilavia, tapahtuuhan siellä usein myös perheen pyykinhuolto, Hellinen muistuttaa.

LVV-järjes­­telmien ­ kuntotutkimus

30

vuoden iässä.

Hissihuoltoyritys tarkkailee hissien korjaustarpeita ja antaa havaittujen ­vikaantumisten ja ­varaosien saatavuuden perusteella ­ehdotukset korjauksista.

Keittiökorjaus

25–30 vuoden iässä.

Asuinrakennusten perus­ tukset ja runko suunnitellaan Espoon Asunnoilla

20

vuoden iässä.

Laattapintaisten kylpy­ huoneiden uusinta

YKSITYISYYTTÄ JA YHTEISÖLLISTÄ

Vaikka suomalaiset perinteisesti pitävät kiinni yksityisyydestään, tulevaisuuden yksi trendi on yhteisöllisyyden lisääntyminen – myös asumisessa. Kaikkien tilojen ei tarvitse olla omassa asunnossa, vaan osa voidaan jakaa muiden kanssa.

– Voisimme miettiä, mitkä yhteistilat tukevat toisiaan. Ainakin pyykkitupa voisi olla lähellä kerhotilaa, jolloin pyykinpesun aikana voisi istahtaa yhteiseen tilaan vaikka juomaan kahvia tai vain seurustelemaan naapureiden kanssa, Jaana Hellinen toteaa.

Muovimatto­ pintaisten kylpy­ huoneiden uusinta

25–30 vuoden iässä.

Julkisivun ja ­parvekkeen ­korjaus

Putkistokorjaukset

vuoden iässä.

vuoden iässä.

30

100

vuoden ­käyttöiälle

40–60 ja ulkoseinät

50

vuoden ­käyttöiälle.

17

ASUKASTOIMINTA

Sihte eri

r Tu

an nn u k mi taja to i as enjoh k u As puhe

kutsuu koolle ­asukkaiden ja asukastoimikunnan ­kokoukset. Hän seuraa ­kiinteistön t­ ehtävien hoitoa, pitää yhteyttä ­isännöitsijään ja ­Espoon A ­ suntoihin.

r Va

ap

e uh

e

o nj

ht

aj

a

laatii kokouspöytäkirjat ja esityslistat yhdessä puheenjohtajan kanssa ja vastaa asiakirjojen säilytyksestä.

hoitaa puheen­ johtajan tehtäviä tämän ollessa estyneenä.

ll va

jakaa asukkaille tietoa ­veden- ja energian­säästöstä, ­jätehuollosta, kierrätyksestä ja ­ympäristöön ­liittyvistä asioista. Ympäristö­ eksperteille ­järjestetään 1–3 ­koulutusta vuosittain.

Asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa asumisensa viihtyvyyteen ja ­kiinteistön ­kunnossapitoon osallistumalla asukastoimintaan. ­Asukastoiminnan erilaisten ­tehtävien kautta voi vaikkapa lisätä pihan turvallisuutta tai jätteiden lajittelun toimivuutta.

Toimia on ympäristöekspertistä vähemmistöryhmien edustajaan.

18

3/2018

us

kehittää ­taloyksikön ­turvallisuutta, ­tiedottaa turvallisuus­asioista ja tekee turvallisuuteen­ ­liittyviä ­parannusehdotuksia. ­Tehtävään annetaan koulutus.

Viihtyisää asumista yhdessä toimimalla TEKSTI Minna Saano KUVITUKSET Shutterstock KUVAT Tero Ikäheimonen

isu

ä pä

llik

kö

Su

oj

an

ho

ita

ja

huolehtii siitä, että väestön­­ uoja laitteineen säilyy ­hyvässä s ­kunnossa. Puutteista hän ­ilmoittaa isännöitsijälle. Suojanhoitajan tehtävä on ­lakisääteinen. S ­ uojanhoitajille järjestetään yksi ­koulutus ­vuodessa.

y h m ie n m is tö r Vä h e m ja edusta

a n j ilö do enk i ho h ön ys st yhd i te e n in opastaa K i u ks vo i i ja ohjaa arjen s asioissa, jotta asuminen ja kiinteistössä toimiminen tulisi tutuksi. raportoi, jos ­kiinteistönhoidossa ja siivouksessa on puutteita.

Ym p ä

r i s tö

e ks p

ertt

i

A

sukastoiminnan ylin päättävä elin on vähintään kerran vuodessa kokoontuva kiinteistön asukkaiden kokous. Kokouksessa valitaan asukastoimikunta, jossa on 3–9 jäsentä.

– Asukastoimikunnan tavoite on luoda yhteisöllisyyttä kiinteistöön. Toimikunta voi järjestää talkoita, juhlia ja erilaisia tapahtumia. Se voi tehdä esityksiä tarvittavista hankinnoista, päättää autopaikkojen, pesutupien ja saunojen käytöstä ja viedä asukkaiden toiveita, risuja ja ruusuja eteenpäin, kertoo Espoon Asuntojen asukasasiamies Tarja Fonselius.

Asukkaiden kokouksessa valitaan myös asukastoimikunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri, kiinteistön turvallisuuspäällikkö, suojanhoitaja, ympäristö­ ekspertti, kiinteistönhoidon ja siivouksen yhdyshenkilö sekä vähemmistöryhmien edustaja.

– Jos jokin tehtävä tuntuu omalta, voi hyvin ehdottaa itseään. Jos esimerkiksi ympäristöasiat kiinnostavat, voi

niihin kiinteistössä vaikuttaa ympäristöeksperttinä, tai turvallisuuteen turvallisuuspäällikkönä, kertoo Fonselius.

– Kaikki toiminta on kuitenkin vapaaehtoista, mitään velvoitteita tai vaateita tehtävien hoitoon ei ole, vaan jokainen voi laittaa aikaansa ja voimavarojaan niihin sen verran kuin haluaa, hän muistuttaa.

ROHKEASTI MUKAAN TOIMINTAAN

Useimpiin asukastoiminnan tehtäviin Espoon Asunnot tarjoaa koulutusta. Tehtävistä ja toimielimistä on myös laadittu Yhteishallintosääntö, johon on kirjattu pelisäännöt, miten toimitaan kiinteistössä ja miten asioita viedään eteenpäin.

– Muotoseikat eivät ole kynnys lähteä mukaan toimintaan.

Tärkeintä on, että asukkaat, jotka parhaiten tuntevat talonsa asiat, välittävät meille tietoa; täytyykö lamppuja vaihtaa, saunan suihku uusia tai onko siivouksessa huomautettavaa tai pihalla liukasta. Meillä Espoon Asunnoissa on vilpitön tahto siihen, että asukkailla olisi mahdollisimman hyvä asua kodeissaan ja kiinteistöissään, Fonselius sanoo.

19

ASUKASTOIMINTA

Asukashallinto AS UK KA IDE N KO KO

US

• kokoontuu vähintää n kerran vuodessa • valitsee asukastoimi ­ kunnan, puheenjohta­ jan, sihteerin ja muut kiinteistössä toimiva t vapaaehtoiset

Kun asuminen on viihtyisää, on aina kiva tulla kotiin.

Yhteisessä kerhohuoneessa viihtyvät kaikenikäiset.

20

3/2018

IMI A S TO ASUK

A KUNT

a oneit rhohu ia e k i o n m • hallin ää tapahtu t s je r ä • j oita ja talk ä korjaus­ ehd • voi t uksia ojen, ehdot autopaikk ien tää tup • päät jen ja pesu o n u ­sa stä ­käytö

PI IR IN EU VO

STO

• koostuu kiin teistö­piirin asukastoimik unnan puheen­johta jista • käsittelee ki inteistö­ piirin y ­ hteisiä asio ita • jakaa hyviä käytäntöjä

KA KS I AS UK KA ID EN ED US TA JA A JA KA KS I VA RA JÄ SE NT Ä ­Y HT IÖ N HA LL IT UK SE SS A

AHJO

yhteis­ n stelu- ja • kesku rityksen johdo y n li e ä ö ll y t väli kaiden ja asuk on o p s äE • jäsenin n johtoryhmä je jat ­Asunto edusta kaiden jan o lv a ja asuk ukasv s a e e s den ja • valit n talou a a m o valv a n hoito hallinno

ASUK

ASAS

IA M IE

S

aa oimint n dinoi t e r o id o o ij k • stoim a k u s ja a usta ­koulut

Puheenjohtaja luotsaa asukas­toimintaa Asukastoiminnan kokoava voima on asukastoimikunnan puheenjohtaja. Hän tiedottaa ja neuvoo, pitää yhteyttä isännöitsijään ja pyrkii luomaan asumisviihtyisyyttä.

K

ristiina Messina muutti kaksi vuotta sitten Myntinsyrjä 9:ään ja lähti heti mukaan asukastoimintaan. Melkeinpä saman tien hänet valittiin asukastoimikunnan puheenjohtajaksi, minkä lisäksi hän viime keväänä kouluttautui ympäristöekspertiksi.

– Toimiminen oman asuinympäristön hyväksi on minulle tietynlainen harrastus.

Asioiden edistyminen on palkitsevaa. Aikaa tämä ei loppujen lopuksi vie kuin muutaman tunnin kuukaudessa, Messina kertoo.

Ensisijaisena tehtävänään hän sanoo olevan yhteydenpidon isännöitsijään ja asukastoimikuntaan, talkoiden järjestämisen ja tiedottamisen asumiseen liittyvistä asioista.

Näppärä tiedotuskanava asioista viestittämiseen on Messinan asukkaille perustama Facebook-ryhmä.

– Kerron siellä ajankohtaisista asioista, kuten ongelmajäteauton kiertoreitistä tai

pihatalkoista. Asukkaille ryhmä toimii myös kätevänä yhteydenotto- ja naapuriapukanavana. Olisi kiva, jos kaikki asukkaat, joilla on Facebook-tili, tulisivat siihen mukaan, hän toivoo.

Myntinsyrjän asukastoimikunta kunnosti viime vuonna yhdessä asukkaiden kanssa kerhohuoneen uuteen uskoon.

– Haaveena on, että voisimme pitää siellä kokkikerhoa, jossa eri kulttuureista tulevat asukkaamme opettaisivat laittamaan heidän ruokiaan. Miehille voisi olla tietty ilta viikossa ja lapsille omaa toimintaa, kaavailee Messina.

Puheenjohtaja toivoo asukkaita aktiivisesti mukaan toimintaan.

– Puhalletaan yhteen hiileen. Yhdessä voimme viestiä Espoon Asunnoille, mitä haluaisimme kiinteistöömme.

Kun asuminen on viihtyisää, on aina kiva tulla kotiin.

21

ASUKASTOIMINTA

Ari Caselius on Maakravunkuja 1:n asukastoimikunnan puheenjohtaja.

APUA JA TUKEA ASUMISEEN

– Olen pyrkinyt siihen, että asumisviih­tyisyys olisi paras mahdollinen, sanoo Ari ­Caselius, joka on toiminut Maakravunkuja 1:n asukastoimikunnan puheenjohtajana yli 20 vuotta.

Asumisviihtyvyyteen Caselius luettelee kuuluvan siistit ja turvalliset piha-alueet ja yhteiset tilat, talkoot, tapahtumat ja juhlat ­– yhteisöllisyyden, jota asukastoimikunta edistää.

– Aikaisemmin toiminta oli helpompaa kuin nykyään. Tietosuojasäännösten takia emme saa enää tietää, keitä talossa asuu, kenellä on autopaikka tai saunavuoro. Sillä tavalla anonyymiksi on mennyt, eikä meillä oikein ole eväitä tehdä kaikkea sitä asukkaiden hyväksi, mitä haluaisimme, Caselius harmittelee.

22

3/2018

Maakravunkujan asumisviihtyisyyttä rasittavat parhaillaan ympäristössä käynnissä olevat suuret rakennusprojektit sekä oman kiinteistön kylpyhuoneremontit. Mutta nyt näyttää hieman valoisammalta. Kerhohuone vapautuu remonttimiesten käytöstä, ja isännöitsijä ehdotti sen kunnostamista ja sisustamista uuteen uskoon.

– Mukava juttu. Kerhotilassa meillä on pidetty myyjäisiä ja tikkailtoja, pelattu pingistä ja nautittu talkootarjoiluista. Nyt pääsemme ehkä pitämään siellä syys- tai joulujuhlat, lupailee Caselius.

Puheenjohtajuus vie oman aikansa asukastoimikunnan ja piirineuvoston kokouksineen, mutta on myös antanut Caseliukselle.

– Olen voinut tutustua asukkaisiin ja tykkään, kun voin auttaa, neuvoa ja tukea ihmisiä asumisessa.

Tykkään, kun voin auttaa, neuvoa ja tukea ihmisiä ­asumisessa.

Kerho­ huoneesta ­yhteinen ­olohuone Monissa kiinteistöissä kerhohuone on käyttämätön voimavara, mutta nyt osa niistä kunnostetaan ja sisustetaan uuteen uskoon.

Asukkaat voivat käyttää kerhohuonetta maksutta.

O

sassa Espoon Asuntojen kiinteistöissä on kerhotila, joka on parhaat päivänsä nähnyt. Kalustus on sitä sun tätä, eikä varustuskaan ole enää tiptop. Espoon Asunnot on ryhtynyt kunnostamaan huonokuntoisimpia kerhohuoneita, jotta asukkaat voisivat käyttää niitä erilaisiin tarkoituksiin.

Espoon Asunnoilla sisustuksesta vastaa Tuula Holecek, joka on aloittanut kerhohuoneiden kunnostus- ja sisustustyöt. Muutama on jo valmistunut.

– Vanhoissa kiinteistöissä kerhotilojen lattioita on uusittu, seinät maalattu ja kalustus yhdenmukaistettu. Uusiin kiinteistöihin on ostettu pöytiä, tuoleja ja sohvaryhmiä sekä keittotiloihin kodinkoneita ja astiastot aterimineen, luettelee Holecek.

Kerhohuoneita asukkaat voivat käyttää ilmaiseksi. Niissä voi järjestää omia juhlia,

kuten syntymäpäiviä, nimenantotilaisuuksia, rippijuhlia tai lastenkekkereitä. Tulevaisuuden visio on, että kerhohuoneet toimisivat asukkaiden yhteisenä olohuoneena, jossa voisi tavata talon muita asukkaita ja jossa lukupiirit, jumpparyhmät ja muut harrasteryhmät voisivat kokoontua.

– Tällä hetkellä asukastoimikunnat hallitsevat kerhohuoneiden avaimia, jotka on aina erikseen pyydettävä. Tulevaisuudessa olisi hienoa, jos oviin saataisiin sähköiset lukot ja kulunvalvonta, jolloin kerhohuoneisiin voisi tulla ja mennä vapaammin.

Jo valmistuneet kerhohuoneet ovat saaneet ihastusta osakseen. Tiloista on tullut viihtyisiä ja toimivia.

– Toivon, että kerhohuoneita jatkossa käytettäisiin enemmän. Ne ovat bonus, jonka oma asuintalo tarjoaa, innostaa Holecek.

Tuula Holecekin kädenjälki näkyy viihtyisissä kerhotiloissa.

23

VISIITTI talviuintipaikalla

Talviuinti on cool harrastus Espoossa on peräti kahdeksan talviuintipaikkaa, joista kuusi sijaitsee meren rannalla.

TEKSTI Marjo Tiirikka KUVAT Jaakko Lukumaa KARTTA Laura Ylikahri

VIISI VINKKIÄ AVANTOUIMARILLE

Lämmittele lihaksistoa ennen kylmään veteen astumista.

Jos käyt ensin saunassa, anna kehon viilentyä hetken ennen uimista.

Vedä ennen avantoon menoa keuhkot täyteen ilmaa ja puhalla sitten rauhallisesti ulos. Hengityksen hetkellinen salpautumisen tunne ei ole vaarallista.

Pukeudu lämpi­ mästi uinnin jälkeen. Älä koskaan mene avantoon sairaana tai alkoholin vaikutuksen alaisena. lähde: suomenlatu.fi

24

3/2018

–––––––––––––––––––––––––––––

–––––––––––

T

alviuinti on lajivalinta rohkeille. Astuminen viileään veteen ei ajatuksena houkuta aivan jokaista. Kuitenkin ne, jotka ovat uskaltautuneet kokeilemaan, ovat poikkeuksetta kehuneet talviuinnin tuomia tuntemuksia.

– Vaikka ensin henki tuntuu salpautuvan, hetken päästä on uskomattoman hyvä olo.

Uinnista tulee hävyttömän hyvä, kihelmöivä olo, kuvailee Espoonlahden Talviuimarit ­Pulahdus -seuraan kuuluva Päivi Suonpää.

MUINAISTEN ROOMALAISTEN JALANJÄLJISSÄ

Talviuinnin on todettu vilkastuttavan verenkiertoa ja edistävän kylmänsietokykyä.

Suomessa talviuinnista kehkeytyi terveysliikuntalaji 1980–1990-lukujen taitteessa, mutta jo muinaisten roomalaisten ja kreikkalaisten tiedetään hoitaneen sairauksiaan kylmällä vedellä. Kylmässä uiminen saattaa lievittää esimerkiksi nivelkipuja, ja moni reumaa sairastava saa kipuihinsa helpotusta säännöllisellä avantouinnilla. Talviuinnin on todettu parantavan myös yleistä terveydentilaa. Ainakin se piristää ja virkistää, minkä huomaa pirteänä kuulumisia vaihtavista talviuimareista viileän pulahduksen jälkeen.

Laji on myös helppo aloittaa, mitään erityisiä varusteita ei uima-asun lisäksi tarvita.

Moni talviuimari kokee kuitenkin miellyttäväksi varsinkin kovilla pakkasilla käyttää

päähinettä ja hansikkaita. Liukastumisen estämiseksi myös jalkineita on hyvä käyttää siirryttäessä laiturille.

UINTIA LÄPI TALVEN

Espoossa lähes kaikilla talviuintipaikolla on lämmitetyt pukukopit ja mahdollisuus uida läpi talven. Espoonlahdessa ja Kivenlahdessa avannolle pääsee kävelemään lämpömattoa ja lämpöportaita pitkin. Oittaalla uimareiden käytössä on sauna ja pukuhuoneet ulkoilukeskuksessa.

Soukassa asuvalle Päivi Suonpäälle mieluisin ranta löytyy aivan kodin vierestä Espoonlahdesta.

–­Muutaman sadan metrin matkan aikana lihakset lämpiävät mukavasti, ja kotiin kävellessä ruumiinlämpö tasoittuu sopivasti. Vaatii vähän hulluutta värjötellä matka kylmään mereen, mutta se kannattaa.

KROPPA KIITTÄÄ

Suonpää on vakuuttunut avantouinnin kokonaisvaikutuksesta. Talviuinti ei tee pelkästään kropalle hyvää, vaan siinä rauhoittuu myös mieli.

– Kaikki stressi jää rannalle, enkä uidessa ajattele ikäviä asioita. Mieli tyhjenee totaalisesti. Visuaalisena ihmisenä nautin myös kaikesta kauneudesta ympärilläni. Viimeksikin taivas oli hohtavan vaaleanpunainen, ja on aivan upeaa, kun talvella hengitys höyryää ja ympärillä on valkoista lunta. Siinä on taikaa!

8

7

6

ESPOON TALVIUINTIPAIKAT:

1. Kallvik, Makasiinitie 25 2. Kivenlahti, Merivalkama 11 3. Espoonlahti, Soukka Klobben, Soukanlahdentie 15 4. Matinkylä, Koukkuniementie 5. Haukilahti, Mellstenintie 6 6. Laajalahti, Ruukinrannantie 29 7. Pitkäjärvi, Lähdepurontie 1 8. Oittaan Ulkoilukeskus, Kunnarlantie 33–39

1 2

4

5

3

Lisätietoja: www.espooliikkuu.fi

25

ESPOOLAINEN Sara Bejedi

Supe

a n m i a o v r TEKSTI Tuija Holttinen KUVAT Jari Härkönen

työnteko

Valkolakki kolmevuotisen urheilulukion jälkeen, koripallotreenit ­kahdesti päivässä, ­koripalloliigassa taistelevan oman joukkueen pelit ja Suomen maajoukkuepaikan saavutus ei ole helppo suoritus. Mutta päättäväisyydellä pääsee pitkälle.

S

uomea, ranskaa, arabiaa ja englantia päivittäin sujuvasti puhuva 18-vuo­tias Sara Bejedi kertoo opiskelleensa myös saksaa, ruotsia ja espanjaa.

Kielitaidosta ei ole ainakaan haittaa, sillä suunnitelmissa on lähtö kansainvälisille koripallokentille lukio-opintojen jälkeen. Jenkkiyliopistojen valmentajat ovat jo käyneet Espoossa juttusilla, ja Sara on myös itse menossa tutustumaan sopiviin kouluihin heti kun ylioppilaskirjoitukset ovat ohi keväällä.

– Vaihtoehtoja on useita. Valmentajien kanssa keskustellaan, miten ja missä voidaan parhaiten hyödyntää minun vahvuuksiani. Ja totta kai koulun tulee olla pätevä akateemisestikin. Peliuran jälkeen pitää takataskussa olla myös hyvä koulutus.

18-vuotias Sara Bejedi kuulostaa ikäistään kypsemmältä, harkit-

26

3/2018

sevalta lukiolaiselta, joka tietää mitä tahtoo – ja on todella valmis tekemään töitä saavuttaakseen unelmansa. Juuri nyt unelma on päästä koripallon pelaamisessa niin pitkälle kuin mahdollista.

– Tiedän, että olen päässyt jo nyt pitkälle. Pelaan oman koulun joukkueessa, Helsinki Basketball Academyssä, ja naisten Susiladies-maajoukkueessa, koulu sujuu hyvin ja tulevaisuuden tavoitteet ovat selkeät. Tykkään asettaa riman korkealle, kilpailla ja voittaa. Olen aina saanut lisäkimmoketta siitä, jos joku epäilee kykyjäni. Silloin treenaan entistä kovempaa, supervoimani onkin työnteko, Sara nauraa.

Olen valmis antamaan kaikkeni ja uurastamaan väsymättä saavuttaakseni sen mitä haluan. Työ ja tulokset puhuvat puolestani. Rakastan koripalloa ja teen tunteella kaiken minkä teen ja annan sen myös näkyä.

27

ESPOOLAINEN Sara Bejedi

KUKA: Lukiolainen, koripalloilija Sara Bejedi VAPAA-AIKA: koripallo, musiikki PARASTA ESPOOSSA: oman kotiympäristön rauhallisuus

Lintuvaarassa MITÄ TOIVOISIT ESPOOSEEN:

Ettei Lintuvaaraa rakenneta liian täyteen. Pitäisi jättää myös luontoa voimavaraksi ihmisille.

MOTTO: Work in silence, let success be your noise.

PITUUS EI ESTÄ HYVÄÄ PELAAMISTA

Alun perin juoksua, uintia ja tennistä harrastanut Sara kokeili koripalloilua ensimmäisen kerran syksyllä 2011 koululle tulleen valmentajan ja luokkakaverin innostamana. Kun oma isä epäili Saran olevan lajiin liian lyhyt, tyttö päätti näyttää, ettei pituus ole ainoa määritelmä hyvälle pelaajalle.

Muutaman vuoden jälkeen Leppävaaran Pyrinnössä pelaava taituri sai jo kutsun maajoukkueleirille. Sittemmin joukkue vaihtui Tapiolan Honkaan, ja Mäkelänrinteen lukiossa Sara pelaa koulun omassa koripallojoukkueessa vikkelänä takamiehenä.

ja sisarustensa kanssa. Parasta alueessa on rauhallisuus.

– Lintuvaara on ihan magee paikka kasvaa ja asua. Täällä on tosi hiljaista, mikä on ollut itselleni parasta, kun olen halunnut vain panostaa ihan täysillä koripalloon. Täällä on hyvä treenata ja liikkua, palvelut ovat lähellä ja luontoa riittää. Toivonkin, ettei tänne rakenneta liikaa taloja. Vietän vapaa-aikaani useimmiten ihan vaan kotona, enkä koskaan ole kokenut jääneeni mistään paitsi, vaikkei kaveripiirissä täysin samanlaista intoa ja draivia jakavia ystäviä olekaan.

UNELMAT TODEKSI

RAKKAAN LINTUVAARAN RAUHALLISUUS ON PARASTA

Sara Bejedin koti on Lintuvaarassa, jossa hän on koko ikänsä asunut vanhempiensa 28

3/2018

Alakoulut Lintuvaaran lähikouluissa käynyt Sara kulkee nyt päivittäin bussilla ja junalla Mäkelänrinteen lukioon. Koripalloharjoituksia on joka arkipäivä aamuin illoin, paitsi

Work in silence, let success be your noise.

maanantaisin vain illalla. Sunnuntai on vapaapäivä.

Kysymykseen, eikö koskaan tule tunnetta, että nyt ei jaksa tai halua, Sara miettii vastausta pitkään.

– Kyllähän niitäkin päiviä joskus tulee… on välillä vaikea keskittyä kouluun, kun teen korista niin täysillä. Kun treenejä on kaksi kertaa päivässä, saattaa olla haasteellista löytää aikaa myös tenteille ja läksyille, hän tuumaa.

– Onhan se vaikeaa, mutta se on vain tehtävä. Silloin täytyy sulkea silmät ja muistaa ne omat tavoitteet ja unelmat. Juuri sillä heikoimmalla hetkellä pitää tehdä eniten töitä ja puristaa itsestään äärihuippusuoritus.

Itsellä ainakin tämä toimii, sillä en aio jättää unelmia vain unelmiksi.

KESÄTYÖNTEKIJÄT

TEKSTI JA KUVAT Tuomo Sinelmaa

Ensimmäinen kesätyö tai harjoittelupaikka on tärkeä virstanpylväs Espoon Asunnot tukee nuorten työelämään siirtymistä ja palkkaa joka ­vuosi useita kesätyöläisiä ja harjoittelijoita.

Kesätöissä ollut Nella Vuoriranta ja ­harjoittelun tehnyt ­Katja Teinilä kertovat työskentelystään Espoon Asunnoilla.

Kosketuksia työelämään

T

yön hakeminen voi olla haastavaa, jos ei ole täysi-ikäinen.

Espoon Asunnot palkkaa joka kesä useita alle 18-vuotiaita saamaan arvokasta työkokemusta.

Tänä kesänä Espoon Asunnoilla työskennellyt Nella Vuoriranta on ehtinyt nuoresta iästään huolimatta kartuttaa jonkin verran työkoke­ musta.

– Olen aikaisemmin työskennellyt luisteluleirin ohjaajana ja mansikanmyyjänä. On paljon paikkakunnasta kiinni, löytyykö alle 18-vuotiaille kesätöitä. Tärkeintä on oma aktiivisuus, Vuoriranta kertoo.

Kesätyörupeama hänellä vierähti isännöintiyksikössä.

– Vein erilaisia dokumentteja kiinteistönhallintajärjestelmään. Työ oli

mukavaa, varsinkin, kun sitä sai tehdä helteiden aikaan viileässä toimistossa, sanoo Vuoriranta naurahtaen.

Vuorirannalla on selkeä näkemys siitä, millainen on hyvä työnantaja.

– Työnantajan tulee olla joustava ja reilu. Uudessa työssä hyvä perehdytys on tärkeintä.

Ensimmäisiä askelia työuralla

T

Uuden oppiminen on harjoittelun tärkein tavoite, mutta Teinilän mielestä se tarjosi paljon muutakin.

– Myös verkostojen luominen on tärkeää ja olenkin saanut paljon uusia tuttavuuksia, Teinilä summaa.

–––––––––––––––––––––––

–––––––––––––

ampereella rakennusarkkitehtuuria opiskeleva Katja Teinilä kiinnostui Espoon Asunnoista, sillä halusi tutustua suunnittelupuolen lisäksi myös ­rakennuttamisen näkökulmaan.

– On hyvä nähdä jo opiskeluaikana alan eri puolet, Teinilä pohtii.

Töiden aloittaminen oli Teinilän mukaan helppoa, sillä vastaanotto oli lämmin.

– Kaikki olivat heti kiinnostuneita siitä, mitä teen ja millaisia työtehtäviä minulle on annettu.

Päätyötehtävänään Teinilä päivitti Espoon Asuntojen keittiösuunnitteluohjeen.

– Tutkin aikaisempia ratkaisuja ja pohdin, voitaisiinko jotain tehdä vielä paremmin. Lisäksi keskustelin suuren keittiövalmistajan edustajien kanssa ja sain heiltä vinkkejä tehokkaampaan suunnitteluun.

KAIKILLE SAMAT PELISÄÄNNÖT

Espoon Asuntojen henkilöstöpäällikkö Minni Lumpeen mielestä on ­tärkeää, että kaikkia työnhakijoita ja -tekijöitä kohdellaan tasapuolisesti.

– Harjoittelijat ja kesätyöntekijät käyvät läpi samanlaisen rekrytointiprosessin kuin muutkin meille hakevat. Näin he oppivat, millaista työn­haku on, Lumme kertoo.

Palkattomat harjoittelut ja kesätyöntekijöiden palkkauskäytännöt herättävät usein keskustelua. Lumpeelle on tärkeää, että kaikki saavat kohtuullista korvausta.

– Meillä ketään ei työskentele palkatta, vaan kaikille maksetaan kohtuullinen palkka. Annamme myös kesätyöläisille ja harjoittelijoille samat henkilöstöedut kuin vakituisillekin.

29

FIKSUSTI

TEKSTI Ann-Marie Nystedt KUVAT Shutterstock

Kiinteistön ­energiatehokkuuden parantaminen on t­ ehokas tapa pienentää hiilijalanjälkeä.

Älyä lämmitykseen Fortum SmartLiving e ­ distää ­asumis­mukavuutta ja kestävää kehitystä Espoon Asuntojen kiinteistöissä otetaan käyttöön älykäs lämmitys­järjestelmä Fortum SmartLiving, joka tuo asuntoihin tasaisen lämmön ja säästää energiaa.

E

spoon Asuntojen kiinteistöissä on pilotoitu Fortum SmartLiving -palvelua vuodesta 2015 asti. Tämän syksyn aikana palvelu otetaan käyttöön kaikissa Espoon Asuntojen asunnoissa muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.

Syksyn aikana asuntoihin asennetaan mittarit, jotka välittävät pilvipalvelimeen lähes reaaliaikaista tietoa asunnon lämpö- ja kosteusolosuhteista. Mittaustuloksia seurataan jonkin aikaa, minkä jälkeen tulosten perusteella kiinteistöllä tehdään tarvittavat säädöt lämmitykseen.

Espoon Asuntojen tekninen päällikkö Mikko Metsä-Eerola arvioi, että palvelu on käytössä vuoden loppuun mennessä.

TEKOÄLY APUNA

– Haluatko, että huoneistosi lämpötilaa ohjataan ulkolämpötilan vai huoneistosi todellisen lämpötilan perusteella,

herättelee Fortumin kehityspäällikkö Anne Salonen.

Perinteinen tapa lämmönsäädössä on mitata lämmityksen tarve ulkolämpötilasta.

Laitteisto ei kuitenkaan tiedä asuntojen todellista tilannetta.

SmartLiving perustuu Leanheat Oy:n kehittämään teknologiaan, jossa tekoäly ohjaa automaattisesti kiinteistön lämmitystä asuntojen sisälämpötilan, kiinteistön ominaisuuksien ja sääennusteiden perusteella.

Fortum SmartLiving oppii historiasta ja katsoo tulevaisuuteen. Järjestelmä kerää jatkuvasti tietoa, jonka perusteella se määrittelee kullekin hetkelle juuri oikean lämmöntarpeen.

– Järjestelmä oppii tunnistamaan, mihin aikaan energiaa käytetään eniten, sillä useimmilla meistä on vakiintuneet rutiinit, milloin käymme suihkussa tai laitamme ruokaa, Salonen havainnollistaa.

NÄIN KIRJAUDUT PALVELUUN

1.

30

3/2018

Avaa palvelu osoitteessa

www.fortumsmartliving.fi

ja kirjaudu sisään Oma Fortum ­-tunnuksilla tai luo tunnukset ­käyttämällä verkkopankkitunnuksia.

Älykkään lämmönohjauksen tavoitteena on tasainen lämpötila huoneiston kaikissa tiloissa. Tavoitelämpötilaksi on asetettu 21 astetta, joka on sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysohjeen suosituksen mukainen lämpötila. Poikkeama tästä voi olla 1,5 astetta.

Yleensä juuri lämpötilan vaihtelu koetaan rasittavana. Pilottikiinteistöissä, joilla on jo käytössä SmartLiving, sisälämpötilat ovat pysyneet tasaisempina, huoneistojen lämpötiloihin liittyvien vikailmoitusten määrä on vähentynyt ja lämmönkulutus on pienentynyt jopa kymmenen prosenttia.

– Kun saamme asuntokohtaista tietoa, voimme kohdistaa toimenpiteitä juuri niihin asuntoihin, joissa on ongelmia. Ei ole tarpeen lämmittää koko taloa, jos jossain asunnossa on vetoisat ikkunat tai rikkinäinen termostaatti patterissa, Metsä-Eerola huomauttaa.

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ

Fortum SmartLiving optimoi kaukolämmön tuotantoa käyttämällä kiinteistöjä hetkellisinä lämpövarastoina. Kun yöllä varataan lämpöä, sitä voidaan käyttää aamulla, jolloin kulutus on huipussaan.

Asuminen on suomalaisten suurin yksittäinen hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja. Kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen onkin tehokas tapa pienentää hiilijalanjälkeä. Älykäs lämmönohjaus ja sähkönkäytön siirtäminen korkean kulutuksen ja hinnan tunneilta edullisempaan ajankohtaan vähentävät energian kulutusta ja säästävät luontoa. Siten jokainen Espoon Asuntojen asukas on mukana rakentamassa kestävää tulevaisuutta.

2.

Anna ­ensimmäisen ­kirjautumisen ­yhteydessä mittarisi ­tunnuskoodi, jonka ­löydät mittarin reunasta.

HYVÄÄ PALAUTETTA ÄLYKKÄÄSTÄ LÄMMITYSJÄRJESTELMÄSTÄ

Finnoontie 12 on yksi Fortum ­SmartLiving -palvelua pilotoin­neista kiinteistöistä. Talon asukas Pia Azengdi kertoo olevansa erittäin tyytyväinen.

– Lämpötila on tasaisempi eikä patterin termostaattia tarvitse enää säätää edestakaisin, kuten aiemmin.

Azengdin asunnossa tavoitelämpötila on toteutunut hyvin. Toki kesällä voi olla lämpimämpää, koska viilennystä ei ole.

Azengdilla on käytössä Oma Fortum -sovellus, jossa voi seurata älypuhelimella oman asuntonsa lämpötilaa ja ilmankosteutta. Jos sisäilma tuntuu normaalista poik-

keavalta, hän tarkistaa lämpötilan ja ilmankosteuden sovelluksesta.

– Välillä katson myös ulkolämpötilan sovelluksesta, josta saan luotettavan tiedon toisin kuin ulkolämpömittarista, jonka tulos voi vääristyä auringonpaisteessa, ­Azengdi paljastaa.

Pia Azengdi on tutkaillut sovelluksessa talon keskiarvoja ja antanut palautetta, että on tyytyväinen asuntonsa olosuhteisiin.

– Olisi motivoivaa, jos mahdollisimman monet asukkaat antaisivat palautetta, jolloin saisimme kiinteistöstämme entistä paremmin vertailutietoa.

––––––––––––––––––––––––

–––––––––––––

TASAINEN LÄMPÖTILA

–––––––––––––

––––––––––––––––––––––––

SEURAA ASUNTOSI LÄMPÖTILAA JA ILMANKOSTEUTTA VERKOSSA

Fortum SmartLiving -palveluun sisältyy asukaskäyttöliittymä, jonka avulla voit seurata oman asuntosi lämpötilaa ja ilmankosteutta helposti älypuhelimella tai tietokoneella.

Reaaliaikaisen tilanteen lisäksi voit selata asuntosi tietoja päivä- ja viikkotasolla sekä tarkastella kiinteistösi keskiarvotietoja.

Sinun on mahdollista kertoa lämpö­tilatoive kodillesi, antaa palautetta ja katsoa, millaista palautetta muut talosi asukkaat ovat

3.

antaneet. Kannattaa antaa palautetta myös silloin, kun kaikki on hyvin – sekin on tärkeää tietoa.

Kannattaa myös ilmoittaa, jos lasket tai nostat kotisi lämpötilaa ­pitämällä ikkunoita auki tai lämmittämällä irtopatterilla. Tällöin asuntoasi ei oteta mukaan vertailutietoihin.

Vikatilanteissa on tarpeen aina ottaa yhteys suoraan huoltoyhtiöön, sillä palautteet eivät mene suoraan huoltoyhtiöön.

Lataa Oma Fortumsovellus puhelimeesi (Android / iOS) tai käytä palvelua ­selaimellasi.

31

UUDISKOHDE

Kaikkiin ­ asuntoihin liittyy lasitettu ­parveke tai avoin ­pihakannen ­p äälle rakennettava­ ­terassi.

NIITTYSILLANKULMA

Tahdotko ­nykyaikaisen ­kerrostalokodin

vehreältä asuinalueelta?

Niittysillankulma 1:een valmistuu ­tammikuussa 2019 kaksi viisikerroksista asuinkerrostaloa ­yhteistiloineen.

TEKSTI Tuomo Sinelmaa

Ajantasaista tietoa ­uudiskohteistamme: www.espoonasunnot.fi www.facebook.com/espoonasunnot

32

3/2018

N

iittysillankulman kohteessa on 114 kotia ja niiden koot vaihtelevat 30,5 neliöstä 77,5 neliöön. Kohteen keskineliövuokra on 15,50 €/m2. Huoneistokohtainen neliövuokra voi poiketa keskineliövuokrasta, sillä huoneiston neliövuokra määräytyy vuokra­ jyvityksen mukaan.

Asuintilojen lattiamate­riaaliksi on valittu laminaatti. Seinäpinnat ovat kivi- tai levyseiniä, jotka on maalattu vaaleilla sävyillä, lukuun ottamatta yhtä tehostevärillä maalattavaa seinää. Kaikkiin asuntoihin liittyy lasitettu parveke tai avoin pihakannen päälle rakennettava terassi.

Niittysillankulma sijaitsee Niittykummun voimakkaasti uudistuvassa kaupunginosassa, jossa uusi ja vanha kohtaavat. Alueelle ominaisia piirteitä ovat puistomaisuus ja vehreys. Merellekään ei ole pitkä matka, sillä Haukilahden venesatama on vain muutaman kilometrin päässä.

Alueen suunnittelussa on erityisesti otettu huomioon kevyt liikenne, ja palvelut ovat helposti saavutettavissa pyöräillen tai kävellen. Autolla tai julkisilla liikennevälineillä liikkuminen sujuu mainiosti, sillä Niittykumpu sijaitsee Länsiväylän ja Turun moottoritien läheisyydessä.

Niittysillankulma sijaitsee reilun 200 metrin päässä metroasemasta ja Helsingin keskustan sykkeeseen pääsee metrolla vartissa. Niittykummun päiväkotiin on matkaa noin 500 metriä ja alakouluun matkaa kertyy vain 200 metriä.

Valinnat Niittysillankulmaan ovat käynnissä, mutta vielä ehdit hakea. Hakuaika päättyy 18.11.2018.

SUVELA UUDISTUU

TEKSTI Hanna-Maija Loikkanen

Uudistus etenee vaiheittain Suvelan Kirstinharjussa Suvelan Onneksi nimetty kaavamuutoshanke sai Espoon kaupungilta sinetin lokakuussa 2017, kun kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavamuutoksen yksimielisesti.

S

uvelan Onnen toteutus on mittava ja monivaiheinen projekti, jonka on arvioitu kestävän noin viisi vuotta.

Tavoitteena on uudistaa nykyiset Kirstinharjun kerrostalokorttelit kokonaisvaltaisesti ja muokata alueen kaupunkikuvallista ilmettä.

Hankkeen myötä Sunantien ja Kirstintien kulmassa sijaitsevat neljä 1970-luvun vuokrataloa puretaan. Tilalle rakennetaan uusien ARA-vuokra-asuntojen lisäksi asumisoikeusasuntoja sekä vapaarahoitteisia vuokra- tai omistusasuntoja.

Nykyisten vuokratalojen purkaminen ja uusien talojen rakentaminen toteutetaan vaiheittain. Ensimmäisenä muutto tulee ajankohtaiseksi Kirstinharju 4:n asukkaille, sillä talon purkutöiden on määrä alkaa keväällä

2019. Seuraavana muuttovuorossa ovat Kirstinharju 6:n asukkaat.

KOTI PURETTAVAN TILALLE

Pyrimme tarjoamaan purku- ja rakennustöiden tieltä muuttaville asukkaille uutta asuntoa vanhan tilalle. Edellytyksenä on, ettei asukkaalla ole hoitamatonta vuokravelkaa Espoon Asunnoille.

Asuntotarjouksen saaminen edellyttää asuntohakemuksen jättämistä. Asukkaita onkin ohjeistettu täyttämään sähköinen asuntohakemus verkkosivuillamme heti, kun on vastaanottanut irtisanomisilmoituksen.

Vuokrasopimuksen irtisanomisaika on kuusi kuukautta, ja asuntohakemus on voimassa kolme kuukautta.

Koska vapautuvia asuntoja on kuukaudessa keskimäärin 150, asuntotarjousta voi joutua odottamaan tovin. Meidän on mahdollista tarjota vain yhtä asuntoa, ja siksi ohjeistus on, että hakemuksen täytössä kannattaa noudattaa erityistä huolellisuutta.

Poismuuttavien asukkaiden on toivottu myös pohtivan, mahdollistaako elämäntilanne asumisen jossain muualla kuin Suvelassa.

Todennäköistä nimittäin on, ettei Suvelan alueelta tule vapautumaan vastaavaa määrää asuntoja kuin mitä Kirstinharjulta puretaan.

MILLAISIA ASUNTOJA VANHOJEN TILALLE?

Kaikkiaan alueelle valmistuu noin 450 asuntoa. Koska uudistuvaan kortteliin valmistuu muidenkin toimijoiden asuntoja, omistamiemme asuntojen määrä on tulevaisuudessakin lähellä nykyistä.

Purettavien asuntojen tilalle tullaan rakentamaan kaiken tyyppisiä asuntoja yksiöistä neliöihin, mutta tyypillisin asunto tulee olemaan pieni kaksio tai kolmio. Varsinaista asuntosuunnittelua ei kuitenkaan vielä ole aloitettu, ja siksi meillä ei ole tarkkaa tietoa siitä, minkä kokoisia asuntoja uudiskohteisiin tulee ja mihin kunkin toimijan asunnot sijoittuvat.

ASUKASVIESTINTÄ TÄRKEÄSSÄ ROOLISSA

Ajantasaisen tiedon tuottaminen nykyisille asukkaille on erityisen tärkeää.

Olemme tänä syksynä järjestäneet kaksi asukasinfotilaisuutta ja tuottaneet kaikkiin asuntoihin jaetun infopaketin tilaisuuksien keskeisestä sisällöstä. Kun hankkeen aikataulu täsmentyy, viestimme siitä asukkaille viipymättä.

Suvelan uudistamishankkeen etenemistä tullaan seuraamaan aktiivisesti myös Kodikkaasti. -lehdessä.

33

Kevään 2019

asukas­koulutukset ja tilaisuudet ti 26.2. klo 17.30–20.15 Koulutukseen otetaan 30 henkilöä ­ilmoittautumisjärjestyksessä.

Illan aikana käydään läpi kokous­ käytäntöjä ja kokousasiakirjoja.

KOULUTTAJA: Marja-Leena Sallinen, isännöintipäällikkö, Espoon Asunnot Oy PAIKKA: Upseerin Avec, Upseerinkatu 1

Asukastoiminta tutuksi ja ­yhteishallintolaki ke 27.2. klo 17.30–20 Tilaisuuteen otetaan 30 henkilöä ­ilmoittautumisjärjestyksessä.

Koulutus on tarkoitettu erityisesti uusille asukastoimikunnan jäsenille ja asukas­toiminnasta kiinnostuneille.

- Yhteishallintolaki – asukkaiden ­vaikuttamismahdollisuudet - Espoon Asuntojen asukasdemokratian toimintamalli ja asukastoimikunnan tehtävät KOULUTTAJAT:

Anne Viita, toiminnanjohtaja, ­Vuokralaiset VKL ry Tarja Fonselius, asukasasiamies, Espoon Asunnot Oy PAIKKA: Upseerin Avec, Upseerinkatu 1

Ympäristöeksperttien peruskurssi ti 12.3. klo 17.30–20 Kurssilla selvitetään, mitä ympäristö­ ekspertti tekee.

Asukaskokouksessa valitulle ympäristöekspertille maksetaan koulutuskorvaus, kun hän osallistuu koulutukseen.

KOULUTTAJA: Untamo Aukio PAIKKA: Upseerin Avec, Upseerinkatu 1

Ympäristöekspertin jatkokoulutus ti 19.3. klo 17.30–20 tai to 21.3. klo 17.30–20

34

3/2018

Illan aikana käydään läpi mm. talon ­kulutusseurantaraportteja.

Asukaskokouksessa valitulle ympäristöekspertille maksetaan koulutuskorvaus, kun hän osallistuu koulutukseen KOULUTTAJA: Untamo Aukio PAIKKA: Upseerin Avec, Upseerinkatu 1

Väestönsuojan hoitajan koulutus la 13.4. klo 9–16 Koulutus antaa perustiedot ja valmiudet kiinteistön väestönsuojan hoitajan tehtävään. Väestönsuojan hoitaja huolehtii omalta osaltaan talon asukkaiden turvallisuudesta pitämällä väestönsuojan toimintakunnossa sekä tarvittaessa johtaa väestönsuojan käyttöönottoa.

Asukaskokouksessa valitulle väestönsuojanhoitajalle maksetaan koulutus­ korvaus, kun hän osallistuu koulutukseen.

Koulutus on suunnattu ensisijaisesti uusille väestönsuojanhoitajille.

KOULUTTAJA: Aulis Partanen, koulutuspäällikkö, Uudenmaan Pelastusliitto PAIKKA: Leppävaaran VPK

Kiinteistötalous tutuksi

KOULUTTAJA: Aulis Partanen, koulutus-

päällikkö, Uudenmaan Pelastusliitto PAIKKA: Työväen Akatemia

Korjaustoiminta tutuksi ti 14.5. klo 17.30–20 Koulutuksessa tutustutaan Espoon Asuntojen vuosittaiseen korjaus­ toimintaan, korjausten suunnittelun ja toteutuksen periaatteisiin.

KOULUTTAJA: Aki Moilanen, isännöintijohtaja, Espoon Asunnot Oy PAIKKA: Upseerin Avec, Upseerinkatu 1

Asukastoimijoiden virkistyspäivä la 25.5.

Vireyttä virkistyspäivästä ja mukavaa yhdessäoloa! Virkistyspäivään otetaan 130 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä, ohjelma ilmoitetaan myöhemmin.

PAIKKA: Viking XPRS

––––––––––––

–––––––––––––––––––

Kokoustekniikka tutuksi

ti 7.5. klo 17.30–20 Tilaisuuden jälkeen osaat tulkita talokohtaista tuloslaskelmaa ja tiedät, miten kiinteistön talous toimii.

PAIKKA: Upseerin Avec, Upseerinkatu 1

Ilmoittaudu mukaan Sitovat ilmoittautumiset www. espoonasunnot.fi/tapahtumat.aspx tai puh. 043 824 4306 / Tarja Fonselius. Ilmoittautuneille lähetetään erillinen kutsu sekä ohjelma, joten annathan ilmoittautumisen yhteydessä yhteystietosi kutsua varten.

Talon turvallisuushenkilön koulutus la 11.5. klo 9–16 Päivän aikana käydään läpi paloturvallisuutta ja muita asukkaiden turvallisuuteen liittyviä asioita. Asukaskokouksessa valitulle turvallisuushenkilölle maksetaan koulutuskorvaus, kun hän osallistuu koulutukseen.

Koulutus on suunnattu ensisijaisesti uusille turvallisuushenkilöille.

Huolto-, siivous- ja viherhoitopalvelujen yhteystiedot Asukaslehden viimeinen sivu oli aiemmin varattu huolto-, siivous- ja ­viherhoitopalvelujen y ­ hteystiedoille.

Nyt löydät samat yhteystiedot ­kätevästi verkkosivuiltamme. www.espoonasunnot.fi

TEKSTI Tuija Holttinen KUVA Tero Ikäheimonen

Tiistilän UPEA muraali TIISTILÄÄN VALMISTUI syyskuun alussa fotorealistinen muraali, joka on osa UPEA18-taidefestivaalia. Saksalainen kuvataiteilija Case Maclaim kertoo saavansa lopullisen inspiraation maa­ lauksiinsa vasta kohteessa, mihin teos on tulossa. Espoossa naishahmon hiusten leikkaamista kuvaava maalaus heijastelee taiteilijan omien sanojen mukaan muutosta, muuttuvaa ilmapiiriä, purkamista ja rakentamista.

– Vaikka suunnittelen teoksen ensin paperille, maalaus hakee vielä muotoaan työskennellessäni, taiteilija kertoo.

Maclaim käyttää töissään perinteistä ­seinämaalia, ja tarkemmat yksityiskohdat hän Maclaimin tekee spraymaaleilla. teos on osoitteessa Kaikkiaan Case Pyyntitie 2.

Maclaim maalasi isoa päätyseinän kokoista teostaan noin viiden päivän ajan.

Valtakunnallinen UPEA18-taidefestivaalin aikana eri puolille Suomea valmistui yhteensä 20 taideteosta.

35

Haluamme kaikin tavoin vaikuttaa siihen, että viihdyt ­asunnossasi. Olemme ­käytettävissäsi mieltä askarruttavissa ­kysymyksissä. Soita tai laita meille viestiä!

Asiakaspalvelumme palvelee ­numerossa 09 3544 5000 ma–pe 9–15 ja sähköpostitse asiakaspalvelu@espoonasunnot.fi.

© SHUTTERSTOCK

Raikasta talvea!