Kodikkaasti. -lehti 2/2018

Kodikkaasti.

2 . 20 18

SAARISTO Lähde tutustumaan Espoon saariin JÄTELAJITTELU Keräysastiat kunnossa

VESIVAHINGOT Lue vinkit vahinkojen välttämiseksi

Juhlan tuntua arjessa HELENA WISNIEWSKAN PIHAPIIRISSÄ NAAPURIT VIIHTYVÄT KESKENÄÄN

ESPOON AS UNTO J E N AS UK K A I LLE

KIMPASSA

Leena Tähti Täällä on mukavan hiljaista ja rauhallista asua. Ei ole ollut mitään suurempia häm­ minkejä tai melua. Parasta Suvelassa on kaunis luonto. Keskuspuistokin on tässä melko lähellä. Täällä on myös muutama kauppa, ja lapsille ja nuorisolle on pallokenttä, jossa he voivat liikkua ja viettää aikaa.

2

2/2018

––––––––––––––––––––––––––––

Liezel Quinto Suvela on ihana paikka asua! Täällä on paljon ihmisiä erilaisista taustoista, mikä on mielestäni mukavaa. Tykkään myös alueen rauhallisuudesta. Suvelassa on hyviä palveluita, kuten Suvelan uusi kappeli, kerho, parturi ja ruokakaupat. Poikani aloittaa pian koulun, sekin on tässä vieressä. Koulumatka on sitten kätevän lyhyt.

––––––––

MILLAINEN ASUINALUE SUVELA ON?

Helene Toivonen Olen asunut täällä yli 40 vuotta. Täällä on ihan tosi kivaa asua, ja aionkin pysyä täällä loppuikäni. Aluksi asuin kerrostalossa, jonka jälkeen muutin rivitaloon.

Nyt asun omakotitaloalueella ihan tässä lähellä.

Alue on myös kehittynyt hyvin, on tullut leikkipuis­ toja ja palveluja lisää. Odotan vielä, että tuo keskus saadaan rakennettua. Hyvää on myös se, että lapsilla on paljon tilaa leikkiä ja luonto on lähellä.

TEKSTI JA KUVAT Taru Tammikallio

Iloista tunnelmaa Suvelassa Helteinen kevätaurinko syleili tapahtumaväkeä monikulttuurisessa Suvelan Basaari -tapahtumassa.

ERILAISIA KULTTUURITAUSTOJA

juhlistavaa Suvelan Basaari -tapahtumaa vietettiin lauantaina 12.5. aurinkoisessa säässä ja iloisissa tunnelmissa. Suvelan Basaari on kaikenikäisille tarkoitettu ilmainen kaupunginosatapahtuma, joka tuo esiin Suvelan asukkaiden monikulttuurisuutta ja alueen rakennettua ympäristöä.

Tapahtumapäivä tarjosi runsaasti ohjelmaa, joka takasi aikuisten ja lasten viihtyvyyden. Ohjelmassa oli muun muassa

Bollywood-tanssia, Suvela-suunnistusta, Tanssikoulu DCA:n esitys, kasvomaalausta sekä pomppulinna. Päivää rytmittivät myös lukuisat musiikkiesitykset, joiden tahtiin tapahtumaväki karkeloi hyväntuulisesti.

Ohjelmanumeroiden lisäksi myös ruokatarjoilut henkivät monikulttuurista tunnelmaa. Tuomarilan Marttojen pikakahviosta kuului huoleton puheensorina, kun ihmiset vaihtoivat kuulumisia. Osalle heistä Suvelan Basaari -tapahtumasta oli ehtinyt

jo muodostumaan perinne, jolla toivotetaan samalla myös kevät tervetulleeksi.

Monimuotoiseen ja värikkääseen tapahtumaan oli saapunut paljon ihmisiä erilaisista taustoista. Moni tapahtumavieraista on Suvelasta, mutta päivästä oli tullut nauttimaan väkeä myös muista kaupunginosista ja jopa Espoon ulkopuolelta. Tapahtuman sydämellinen tunnelma on siis kiirinyt myös alueen ulkopuolelle.

3

SISÄLLYS 2/2018

© MINNA SAANO

© JARI HÄRKÖNEN

10

16

Kuuttikuja 1:n asukkaat rakensivat viihtyisän grillialueen pihalleen.

Kari Kuparinen on aktiivinen jätteiden lajittelija.

2 Kimpassa

14 Lukuja

28 Vesivahingot

Basaari-tapahtuma Suvelassa

Jyvitys takaa vuokrien oikeudenmukaisuuden

Huolellisuus vähentää vesivahinkoja

16 Kierrätys ja lajittelu

30 Fiksusti

Keräysastiat käytössänne

Sopuisaa asumista

22 Visiitti

32 Uudiskohteet

Tutustu lähisaariin

Olarissa ja Miilukorvessa valmistuu asuntoja

5 Pääkirjoitus Siistiä kesää

6 Tapetilla Ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä

9 Espoon asunnot palveluksessasi

24 Minun Espooni

Remonttiasiaa

Muusikko Mikki Kauste

34 Kevät 2018 Asukaskoulutukset ja -tilaisuudet

4

10 Kylässä

27 Luonnonkukat

Naapureina ystäviä

Kedot kauneimmillaan

2/2018

35 Kesä Rentoudu sudokun parissa

Kodikkaan asumisen pää-äänenkannattaja Ilmestyy 3 kertaa vuodessa Julkaisija Espoon Asunnot Oy Upseerinkatu 3 B, 02600 Espoo puh. (09) 3544 5000 viestinta@espoonasunnot.fi Vastaava päätoimittaja Hanna-Maija Loikkanen hanna-maija.loikkanen@espoonasunnot.fi Toimituspäällikkö Ann-Marie Nystedt ann-marie.nystedt@espoonasunnot.fi Tuottaja Legendium Oy Tuija Holttinen tuija.holttinen@legendium.fi Taitto Legendium Oy Kansikuva Jari Härkönen Painopaikka 4041 0428 Forssa Print

––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––

28

Tarkkaavaisuus pesu­ koneiden käytössä estää vesivahinkoja.

PÄÄKIRJOITUS

Siistiä kesää KÄVELIN TAANNOIN Saunalahden semään monin eri keinoin. Eräs tuntuvimmista lienee EU:n päätös kieltää muoviset ranta­raittia, kun katseeni kiinnittyi vanupuikot, aterimet, lautaset, mehupillit, vähintään omituiselta näyttäneeseen sekoitustikut ja ilmapallotikut. toimintaan: edessäni viiletti juoksija, joka Myös kotona meillä riittää tekemistä. tuon tuosta kyykistyi pientareelle ja sulloi Tuotamme kukin keskikassiinsa jotain ennen määrin 482 kiloa jätettä kuin otti taas muutaman vuodessa, ja kierrätykseen juoksuaskeleen. siitä päätyy vain vajaa Oletin törmänneeni Jo yhden alumiiniviidennes. Yksi lajitteluhailmielävään villiyrttikeräilijään, mutta muutaluttomuutta lisäävä seikka tölkin tai tupakanma päivä myöhemmin saattaa yksinkertaisesti olla tumpin häviämisilmiini osui uutinen se, että me tapoihimme seen luonnossa voi ploggaamisesta, uudesta juurtuneet koemme lajittelun vaikeaksi. kuntoiluvillityksestä. mennä ikuisuus.

Vaikka vaikeaahan se ei Sitä harrastavat keräävät ole, sanovat lajitteluun huroskia lenkkipolkujensa rahtaneet. Roskakatoksista löytyy roska-asvarrelta, ja nyt tuo terveydelle ja ympäristölle hyvää tekevä harrastus näyttäisi tioita joka lähtöön ja niiden kyljistä ohjeistus, mitä mihinkin astiaan saa laittaa. rantautuneen myös Suomeen, siistiä!

Jätteiden lajittelu on myös pääjuttumme Ympäristön siisteydestä voi toki pitää aihe. Helsingin seudun ympäristöpalveluihuolta muutenkin kuin juoksuaskelten den (HSY) ympäristöasiantuntija Hanna lomassa, ja kun oikein fiksuja ollaan, aloitetaan omasta toiminnasta.

Tukiainen kertoo, miksi lajittelu kannattaa Tupakantumpin, muovipussin tai juoaina, ja aktiivilajittelija Kari Kuparinen matölkin heittäminen maahan ei välttäjakaa omat vinkkinsä lajittelijoille. mättä tunnu kävelylenkin lomassa isolta Minä puolestani toivotan kaikille siistiä asialta, mutta jo yhden alumiinitölkin tai kesää ja lupaan napata tyhjän roskapussin tupakantumpin häviämiseen luonnossa mukaani, kun seuraavan kerran porhallan voi mennä ikuisuus. iltalenkille.

Erityistä huolta on viime aikoina herättänyt maailman meriä saastuttava Hanna-Maija Loikkanen muoviroska, jonka määrää pyritään hillitpäätoimittaja

5

TAPETILLA

AJANKOHTAISIA ASIOITA JA ILMIÖITÄ. LUE LISÄÄ facebook.com/espoonasunnot

Katso video pihajuhlista Youtube-kanavaltamme!

Trampoliinit ovat sallittuja asuntopihoilla LINJAUKSEMME KIELTÄÄ

2/2018

SEIKKAILIJOILLE

KOKO PERHEEN toiminnallisella Seik-

kailujen metsä -luontoretkellä kuljetaan luontotalo Villa Elfvikin läheisyydessä lasten ehdoilla. Ota mukaan pienet eväät. Lähtö luontotalon pihasta.

1.7., 15.7., 5.8. ja 16.9. klo 10.30–12.30. www.espoo.fi/luontoretket

HYÖDYLLISIÄ TAITOJA VESISANKARITTAPAHTUMASSA

harjoitellaan vesillä liikkumisen taitoja hauskoilla, toiminnallisilla rasteilla. Ohjelmassa mm. pelastus­ liiveillä uintia ja vedestä pelastamista.

Tervetuloa lapset ja aikuiset uimahallin sisäänpääsymaksun hinnalla. Ke 22.8. klo 10–14 Leppävaaran uimahalli ja maauimala.

LÄHILIIKUNTAA

© TUIJA HOLTTINEN

6

Saadun palautteen perusteella olemmekin päättäneet muuttaa linjausta siten, että jatkossa asunnon pihalla saa olla omalla vastuulla trampoliini. Yleisillä pihoilla niitä ei saa edelleenkään pitää.

Pahoittelemme asiasta mahdollisesti aiheutunutta mielipahaa.

© ISTOCK

asukkaita pitämästä trampoliinia asunnon yhteydessä olevalla pihalla aiheutti kesän alussa vilkasta keskustelua. Muutamille asukkaille ehdittiin myös lähettää kirje, jossa trampoliini pyydettiin poistamaan.

– Turvallisuuden takaaminen on meille kiinteistön omistajana ja vuokranantajana erittäin tärkeä asia, ja se oli lähtökohta myös trampoliinikiellolle. Asukkaiden kanssa käydyissä keskusteluissa kävi kuitenkin ilmi, että asukkaat pitävät selvänä sitä, että he vastaavat itse pihoillaan olevista trampoliineista, sanoo isännöintijohtaja Aki Moilanen.

Espoossa © MARKKU JOKINEN

Saunalahdessa sijaitsevan Magneettikatu 14 voittamia palkintoja juhlittiin asukkaiden kanssa toukokuun alussa. Kolme rakennusalan palkintoa voittanut kohde rakennettiin kestävyyttä silmällä pitäen. Asukkaiden kesken yhteisöllisyyden luominen ja rakentaminen ovat nekin hyvässä vauhdissa.

––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––

Pihajuhlat Magneettikadulla

3x

KOTIKAUPUNKIPOLUT ovat kartalle

koottuja kävelyreittejä, jotka esittelevät kaupunginosien historiaa ja nykyisyyttä, luontoa ja kulttuuria, julkista taidetta, arkkitehtuuria sekä merkittäviä henkilöhahmoja. wwww.espoo.fi/kotikaupunkipolut

Kesän marjasato on kypsymässä. Mustikat ovat todellista superfoodia. Ne ovat vähäkalorisia ja hyväksi muun muassa sydämen, verisuonten, silmien sekä aivojen terveydelle.

NIKSIT

Perinneherkkuja mustikasta Nyt kannattaa poimia vitamiinit talteen – nauti heti, pakasta talven varalle tai kokeile vanhan ajan perinneherkkuja.

Mustikkamaito Laita suureen mukiin maun mukaan, esimerkiksi 1 dl mustikoita ja survo ne haarukalla. Lisää päälle kylmää maitoa noin 2 dl. Halutessasi voit lisätä vähän sokeria.

Mustikkapöperö Survo 2 dl mustikoita lautaselle soseeksi. Lisää 2 rkl talkkunajauhoja, 2 rkl sokeria ja 1 dl piimää. Voit tehdä annoksen myös ilman piimää. Juhlavan annoksen saat, jos korvaat piimän kermavaahdolla ja lisäät koristeeksi kokonaisia mustikoita.

Mustikkakukko eli rättänä 250 g voita tai leivontamargariinia 1 dl sokeria noin 3,5 dl ruisjauhoja 1 dl ohrajauhoja 1 tl leivinjauhetta 1 litra tuoreita mustikoita Pehmennä voi, mutta älä sulata sitä.

Sekoita joukkoon jauhot, leivinjauhe ja puolet sokerista. Painele ¾ taikinasta jauhotetuin käsin korkeareunaisen litran vetoisen uunivuoan pohjalle ja

reunoille. Kaada vuokaan mustikat ja loput sokeri. Tee lopusta taikinasta levy, jonka laitat kanneksi mustikoiden päälle. Paista 160 asteessa noin tunnin ajan.

Tarjoa kerma­vaahdon, vanilja­ kastikkeen tai -jäätelön kanssa.

@EspooEsbo VASTAA KYSELYYMME

Mikä on parasta asuinalueessasi?

Arvomme 15.8. mennessä osallistuneiden kesken kaksi 50 euron S-ryhmän lahjakorttia.

KYSELYN OSOITE: my.surveypal.com/asuinalue

Espoo on mukana Euroopan kestävän kehityksen viikolla! Espoon kaupunkiorgani­saatio on tehnyt jo yli 100 kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumusta. Tulevaisuus alkaa meistä. #kestäväEspoo #esdw #sitoumus2050 www.espoo.fi

7

TAPETILLA Esp o on A

sunno t

Kuinka sujui Espoon Asuntojen vuosi 2017?

VUODEN 2017 VUOSIKATSAUS

on ilmestynyt. Olemme hyödyntäneet katsauksen teossa kansainvälistä Global Reporting Initiative (GRI) -järjestelmää ja kerromme katsauksessa vastuullisesta toimintakulttuuristamme ja tekemisistämme viime vuoden osalta.

Vuosikatsaukseen voit tutustua verkkosivuillamme osoitteessa www.espoon­asunnot.fi.

Jos haluat itsellesi painetun version, lähetä tilauksesi osoitteella viestinta@espoonasunnot.fi.

© SHUTTERSTOCK

Maistuvaa grillikesää!

EI KESÄÄ ILMAN GRILLAUSTA , ja

vielä kun muistaa pari yksinkertaista grillaussääntöä, voi grillauksesta nauttia turvallisesti – ja ilman huolta naapurisovun rikkoutumisesta.

Grilli ei kuulu parvekkeelle, mutta onneksi useimmissa kerrostalokohteissamme on grillikatos, jota kaikki asukkaat voivat käyttää. Rivitalojen asuntopihoilla sähkö- tai kaasugrillin käyttö on sallittua, jos siitä ei ole haittaa naapureille. Paloturvallisuussyistä grilli tulee sijoittaa vähintään neljän metrin päähän talon seinästä.

Kuiva ja kuuma alkukesä on langettanut

8

2/2018

etelään kestometsäpalovaaran, jonka takia myös grillauksessa tulee noudattaa erityistä varovaisuutta. Koska grillissä tirisee rasva, ei pienintäkään palonalkua saa sammuttaa vedellä, vaan mahdollinen palo sammutetaan aina tukahduttamalla.

Ja lopuksi: sopuisaa asumista edistät, kun annat naapureille yörauhan klo 22–07 välisenä aikana. Hyvät tavat on tarpeen muistaa myös päiväs­aikaan: ethän siis ylitä volyymitasoja ja otathan muut käyttäjät huomioon siivoamalla jälkesi, jos käytät yhteistä grillikatosta.

––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––

vuosi 2017

Muutoksia pihojen hoidossa OLEMME YHTENÄISTÄNEET vuoden

alussa kiinteistöjen viheralueiden hoidon.

Kaikkia pihoja hoidetaan nyt samojen periaatteiden mukaisesti, ja viherhoitoyhtiö vastaa kaikista kiinteistön viheralueiden hoidosta, myös nurmikon leikkuusta.

Uuden käytännön mukaan asuinrakennusten seinillä kasvavat köynnökset poistetaan, jotta ne eivät aiheuta vahinkoa rakennuksille.

Uusia köynnöksiä voidaan istuttaa esimerkiksi kiinni aitaan tai puunrunkoon.

Kulku- ja liikenneväylien varsilla, pysäköintialueilla sekä niihin rajautuvilla hallintapihoilla kasvavat runsaskasvuiset pensaat leikataan muotoon 120 sentin korkuisiksi kaksi kertaa kaudessa. Korkeammat pensaat saattavat haitata näkyvyyttä. Viherhoito­ yksikkö leikkaa hallintapihojen pensaat pihan ulkopuolelta sekä päältä 120 sentin korkuisiksi. Asukkaat hoitavat itse hallintapihansa puoleisen osan pensaista. Pihojen ilme on siisti ja yhtenäinen, kun pensaat ovat yhtä korkeita.

Pihojen reuna-alueiden heinät ja muu kasvillisuus siistitään kaksi kertaa kaudessa ja kiinteistön tontilla sijaitsevat metsiköt kerran vuodessa.

Viherhoidon yhteystiedot löytyvät ilmoitustaululta.

© SHUTTERSTOCK

ESPOON ASUNNOT PALVELUKSESSASI

Remontin tieltä joutuu harvoin muuttamaan Vanhoihin taloihin joudutaan tekemään isojakin remontteja, jotka vaikuttavat asukkaiden arkeen. Espoon Asuntojen ylläpitopäällikkö Kimmo Heinosella on vuosien kokemus remonteista ja niiden teettämisestä.

1

MITEN REMONTOITAVAT KOHTEET PÄÄTETÄÄN?

Joka vuodelle tehdään korjausohjelma kartoitusten ja selvitysten pohjalta, jonka Espoon Asuntojen hallitus hyväksyy. Ohjelma tehdään sekä ylläpito- että hoitokorjauksille.

Vuosittain tulee myös niin sanottuja ennakoimattomia korjauksia.

2

KUINKA REMONTIN ALKAMISESTA TIEDOTETAAN?

Korjausohjelmat vahvistetaan hyvissä ajoin, esimerkiksi vuoden 2019 ohjelma vahvistetaan jo 2018 syksyllä. Kylpyhuone- ja keittiöremontit vaikuttavat asumiseen, ja vuokrahuonelaki velvoittaa toimittamaan ennakkotiedotteen vähintään puoli vuotta ennen niiden alkamista. Noin kaksi kuukautta ennen remontin alkamista tiedotamme korjauksen aikatauluista viikkotasolla, jotta asukkaat tietävät, milloin asuntoon tullaan. Pääasiallisena tiedotuskanavanamme käytämme asuntoihin jaettavia tiedotteita, ja yritämme myös järjestää asukkaille korjauksesta infotilaisuuden.

3

TARVITSEEKO REMONTIN TIELTÄ MUUTTAA?

Ylläpidon remontit suoritetaan asutuissa huoneistoissa ja ne toteutetaan aina niin asukaslähtöisesti kuin mahdollista, joten asuminen niiden aikana onnistuu.

Keittiö­remontti kestää noin kaksi viikkoa, huoneiston kylmälaite säilytetään käytössä ja asuntoon tuodaan erillinen verkkovirralla toimiva keitto­taso. Kylpyhuoneremonteissa huoneistoon toimitetaan kemiallinen käymälä ja taloon järjestetään tilapäispesupaikat. Nämä ovat esimerkkejä keinoista, joilla asumisesta yritetään tehdä mahdollisimman sujuvaa.

4

Kysymyksiin vastasi Espoon Asuntojen ylläpito­ päällikkö Kimmo Heinonen

KUKA ON OIKEUTETTU VUOKRAHYVITYKSEEN?

Keittiö- ja kylpyhuoneremontin piirissä oleville maksetaan hyvitys, jonka suuruus on 25 prosenttia korjausajan vuokrasta.

Esimerkiksi hissiremontin aikana vuokrahyvityksen suuruus on jyvitetty kerroksien mukaan, koska ylempänä korjaus aiheuttaa isomman haitan.

Asukas saa vuokrahyvityksistä kirjallisen laskelman ohjeineen kokonaisurakan loputtua.

Kehotamme aina käymään laskelman läpi, jotta hyvitys vastaa korjausaikaa ja kaikki seikat on otettu huomioon. Hyvitys vähennetään yleensä seuraavan kuukauden vuokrasta.

9

KYLĂ„SSĂ„ Hyljelahdessa

Helena Wisniewskan kaunis koti on Kuuttikujalla.

10

2/2018

Lasten kasvaessa tilatarpeet kodissa ovat muuttuneet.

TEKSTI Maarit Seeling KUVAT Jari Härkönen

Ystäviä ja kylän väkeä Naapuriavun antaminen ja toisista huolehtiminen ovat itsestäänselvyyksiä Kaitaan Kuuttikuja 1:n asukkaille.

H

elena Wisniewska on asunut nyt vuoden verran viihtyisässä rivitaloneliössä perheensä kanssa.

Huoneistossa näkyy kaikkialla hänen kädenjälkensä kauniina, harkittuina yksityiskohtina. Sisustaminen on Wisniewskalla veressä.

Aikaisempi, huonetta pienempi koti, oli vastapäätä pihaa. Lasten kasvaessa tilat kävivät kuitenkin ahtaiksi. Huoneen jakaminen sisarusten kesken ei käytännössä enää toiminut, ja lasten nujakointi alkoi olla jokapäiväistä. Yli viiden vuoden ikäero ei suinkaan tasannut töyssyjä. Esikoisen päästessä lukioon kävi viimeistään selväksi, että tämä tarvitsi omaa tilaa ja lukurauhaa.

– Poikani oli vuoden ikäinen, kun muutimme tänne, eli siitä tulee täyteen pian 17 vuotta.

Olen viihtynyt, enkä halunnut lähteä minnekään tutusta pihapiiristä, Wisniewska kertoo.

Muutto sujui rivakasti naapurien auttaessa.

Espoon Asunnot remontoi huoneiston uusille asukkaille lattiasta kattoon. Wisniewska vakuuttaa olevansa lopputulokseen enemmän kuin tyytyväinen.

ENEMMÄN KUIN NAAPUREITA

Helena Wisniewska kertoo muistavansa pian parinkymmenen vuoden takaisen muuttonsa Kuuttikujalle kuin eilisen päivän. Vuonna 1996 valmistuneet, meren läheisyydessä sijaitsevat rivi- ja luhtitaloasunnot sijaitsevat päättyvän tien varrella, lähellä Iivisniemen palveluita. Alue on lapsiperheiden suosimaa, ja lähellä on useampikin koulu.

11

KYLÄSSÄ Hyljelahdessa

– Seinänaapurimme toivottivat heti pihalla tervetulleiksi ja pyysivät kahville. Ensimmäisissä pihatalkoissa yhdellä naapurilla oli vesiletku, jolla hän putsasi pihoja. Hän kysyi minultakin haluaisinko, että hän putsaisi myös meidän pihamme. Hämmästyin oikein, että löytyykö tällaisia ihmisiä ihan oikeasti.

Wisniewska ei ottanut naapurien välitöntä hyväksyntää itsestäänselvyytenä. Heimonsa romaaniasua kantavana hän on tottunut myös ennakkoluuloihin. Toki myös uudessa naapuristossa oli niitä, jotka suhtautuivat tulokkaisiin varauksella.

– Yksi perhe ei alkuun vastannut tervehdyksiini. Päätin, etten luovuta ja tervehdin joka kerta tavatessamme pihalla. Ikinä he eivät tervehtineet takaisin. Kerran meillä oli pihatalkoot. Olin viemässä roskia, kun tämän naapuriperheen äiti osui sinne samaan aikaan. Hän tervehti iloisen moin ennen kuin tajusi, kuka oikein olin. Rupesimme molemmat nauramaan. Juttu meni sillä ohi.

Taru, Eero, Tero ja monet muut nimet vilahtavat Wisniewskan puheessa tuon tuostakin. Milloin on kahviteltu yhdessä, milloin käyty kuntosalilla, toisinaan joku on tuonut yhteisiin tapahtumiin muuten tarpeettomiksi käyneitä, mutta talonväen tapahtumissa edelleen hyödyntämiskelpoisia tarvikkeita.

– Monet etenkin näistä pidempään täällä asuneista tuntuvat enemmän ystäviltä kuin naapureilta. Jos en näe heitä muutamaan päivään, rupean kyllä pohtimaan, onko heillä

12

2/2018

kaikki kunnossa. Muutaman kerran olemme käyneet tarkistamassa tilanteen. Kerran sattuikin niin, että yksi asukkaista oli sairastunut, eikä hänellä ollut lähisukulaisia, joiden apuun turvautua, Helena Wisniewska kertoo.

– Autamme toinen toisiamme tarvittaessa.

Koska tunnemme toisemme, niin tiedämme myös, missä kukin saattaa tarvita apua.

JUHLAN TUNTUA ARKEEN

Talonväki on viettänyt keskenään monet hauskat ja unohtumattomat hetket. Kuten silloin, kun Terolle järjestettiin kerhotiloissa yllätyskahvit 60-vuotisjuhlan kunniaksi. Tai viime itsenäisyyspäivänä, jolloin Kuuttikujan asukkaat kokoontuivat yhdessä juhlistamaan 100-vuotiasta Suomea.

Saimme isännöitsijältä ostolapun juhlien järjestämiseen. Rahaa tuli sen verran, että

katsoimme sen riittävän muuhunkin kuin kahvitteluun, etenkin kun olimme keränneet pakastimeen kahvileipää. Päätimme tarjota aterian ja tein koko porukalle karjalanpaistia. Joillekin, jotka eivät päässeet yhteiseen juhlaan, veimme ruokaa kotiin.

Helena Wisniewska on toiminut jo joitakin vuosia Kuuttikujan asukastoimikunnan puheenjohtajana. Hän luonnehtii itseään enemmän tapahtumien järjestäjäksi kuin lomakkeiden täyttäjäksi.

– Onneksi asukastoimikunnalla on hyvä sihteeri, joka hallitsee paperiasiat, Wisniewska naurahtaa.

Pihan ehdoton keskus on asukkaiden rakentama grillialue eri tasossa olevine terasseineen ja tekolampineen. Alkujaan paikkaan kuului vain pari penkkiä ja grillauskatos.

Harmoninen ja valoisa koti on täynnä ihania yksityiskohtia.

–––––––––––––––––––––––

–––––––––––––––––

– Ensin miehet päättivät laittaa kivetykset vähän paremmin. Sitten rupesimme miettimään, että olisi kiva saada vähän enemmän tilaa pöydille, kun porukkaakin on niin paljon.

Saimme naapurista täytemaata alueen tasoittamiseen. Seuraavaksi reunustimme kivillä koko alueen. Talkoissa rakensimme tasanteiden välille portaat. Lopuksi pyysimme isännöitsijältä vielä kunnon multaa ja nurmikonsiemeniä.

Hanke kasvoi ja kasvoi. Nyt alue on kuin pieni kesäparatiisi. Mieli ja sielu lepäävät, kun siellä istuu, Wisniewska muistelee.

Vuokralla asumisesta hänellä on pelkkää hyvää sanottavaa.

– Hienoa tässä on se, että kunnossapito sisältyy vuokraan. Kun jokin on epäkunnossa, niin siitä pitää ilmoittaa ja vika korjataan. Toisaalta täällä jokainen myös pitää hyvää huolta asunnostaan. Vaikkei se olekaan oma.

Lapsiperheiden suosiossa!

HYLJELAHTI

• Iivisniemen ja Kaitaan kainalossa sijaitseva merellinen Hyljelahti on pieni ja rauhallinen asuinalue luonnonläheisessä ympäristössä.

Iivisniemen palvelut ovat lähietäisyydellä.

• Kuuttikuja 1 on vuonna 1996 valmistunut kaksikerroksinen rivitalo, jossa on kaikkiaan 39 asuntoa. Kaikissa asunnoissa on oma parveke.

13

LUKUJA

Jyvitys

takaa vuokrien oikeudenmukaisuuden ASUNNON OMINAISUUDET VAIKUTTAVAT VUOKRAAN Miksi alakerran naapuri maksaa samankokoisesta kaksiostaan vähemmän vuokraa kuin yläkerran asukas? Jyvityksellä haetaan vuokrille oikeudenmukainen taso.

TEKSTI Maarit Seeling PIIRROS Shutterstock

S Halutuimpien alueiden asuntojen vuokrat ovat hieman isommat.

Neliövuokraan vaikuttavat 14

2/2018

ama osoite, sama rakennusvuosi. Mistä sitten vuokrien erot johtuvat, kun kohteen esittelyssä ilmoitettiin vain talon asuntojen keskivuokran suuruus? Vastaus on järkeenkäypä ja siksi helposti perusteltavissa: kohteen eri huoneistoilla on erilainen käyttöarvo.

– Asuntojen neliövuokra on hinnoiteltu eri kerroksissa eri suuruisiksi. Vuokrien jyvittämisellä pyrimme siihen, että jokaisen asunnon vuokra vastaisi mahdollisimman oikeudenmukaisesti asukkaan siitä saamaa aitoa hyötyä, Espoon Asuntojen isännöintijohtaja Aki Moilanen selvittää.

Asunnon käyttöarvoon vaikuttavat muun muassa näköala sekä pohjaratkaisu. Ylempien kerrosten asunnot koetaan usein käyttöarvoltaan parempina näkymien ja rauhal-

1.

KERROS Ylemmissä kerroksissa on suurempi neliövuokra kuin alemmissa, koska niistä on usein parempi näköala ja ne ovat rauhallisempia.

lisuuden ansiosta. Ne vaikuttavat yleiseen viihtyvyyteen. Tämän vuoksi yläkerran asunnoista peritään suurempaa vuokraa.

– Suurimmillaan neliövuokra voi vaihdella jopa kymmenen prosenttia.

Korkeimmat neliövuokrat ovat ylimmässä kerroksessa sijaitsevissa asunnoissa, joissa on tehokas pohjaratkaisu ja houkuttelevia ominaisuuksia, kuten erittäin suuri parveke.

Jyvittämällä pyrimme edistämään vähemmän houkuttelevien ja isompien asuntojen vuokraamista, asiakkuusjohtaja Lotta Funck kertoo.

PIENISSÄ ASUNNOISSA KALLIIMMAT NELIÖT

Käytännössä vuokran määritys on kaksivaiheinen. Ensimmäiseksi määritellään kohdekohtainen vuokra. Sen jälkeen vuokra

2.

ASUNNON KOKO Pienissä asunnoissa on kalliimpi neliövuokra kuin suurissa asunnoissa, koska keittiön ja kylpyhuoneen rakentaminen maksaa enemmän kuin muiden huoneiden rakentaminen.

Korkeimmat neliövuokrat ovat ylimmissä kerroksissa.

Kylpyhuoneen rakentaminen maksaa enemmän kuin muiden tilojen rakentaminen.

ESIMERKKI Perilänkuja 1, Vermonniitty, Leppävaaran kupeessa Keskineliövuokra 14,50 € 45,5 m2, kaksio 2. krs, yksi parveke neliövuokra 14,85 € vuokra/kk 675,85 € 45,5m2, kaksio 6. krs, kaksi parveketta neliövuokra 15,59 € vuokra/kk 709,20 € Ero vuokrassa 33,35 €/kk

Myös ilmansuunta voi vaikuttaa vuokran määrään.

sovitetaan jyvityksellä asuntokohtaisiin ominaisuuksiin.

Pienissä asunnoissa on suurempia asuntoja kalliimmat rakentamisneliöt, sillä keittiön ja kylpyhuoneen rakentaminen maksaa enemmän kuin asunnon muiden huoneiden rakentaminen. Tämä perustelee myös suhteessa suuremman vuokran. Suurimmista asunnoista tulisi kohtuuttoman kalliita, mikäli kaikkien asuntojen neliövuokra olisi sama.

– Pieniin asuntoihin on joka tapauksessa maksettava samat, kalliit yksityiskohdat kuin

suuriin. Ison asunnon rakentaminen on tällä laskennalla käytännössä halvempaa kuin pienen, Moilanen selvittää.

Eri alueilla peritään myös erilaisia vuokria.

Hyvien liikenneyhteyksien varrella ja palveluiden lähellä olevilla uudehkoilla asuinalueilla yksinkertaisesti vain on enemmän vetovoimaa. Siksi halutuimpien alueiden

3.

4.

POHJA­ RATKAISUN TEHOKKUUS Esimerkiksi pitkä eteinen voi laskea neliövuokraa ja läpitalon huoneisto nostaa neliövuokraa.

asuntojen vuokrat ovat hieman isommat kuin liikenteen solmukohdista ja palveluista kauempana olevilla.

Espoon Asunnoilla on yli 15 000 asuntoa eri puolilla kaupunkia. Asunnoista yli 70 prosenttia on kerrostaloissa. Tavoitteena on, että uusia asuntoja valmistuu vuosittain noin 400.

– Erityisen kysyttyjä ovat olleet kehittyvien liikekeskusten tuntumassa olevat asunnot.

Matinkylä ja Leppävaara ovat kärjessä. Jatk­ ossa Länsimetron laajeneminen vaikuttaa varmasti kysyntään, Funck pohtii.

MUUT asunnon houkuttelevuutta lisäävät ominaisuudet, esimerkiksi parveke. Asunnossa, jossa on erittäin suuri parveke tai kaksi parveketta, on kalliimpi neliövuokra kuin asunnossa, jossa on yksi pieni parveke tai ei lainkaan parveketta. Myös ilmansuunta voi vaikuttaa vuokran määrään.

15

KIERRÄTYS JA LAJITTELU

16

2/2018

Osta kestävää, vältä kertakäyttö­ tuotteita.

TEKSTI Minna Saano KUVAT Shutterstock ja Markku Jokinen

Keräysastiat käytössänne Espoon Asunnoissa on panostettu jätehuollon kestävään kehitykseen.

Lajitteluun on opastettu ja kierrätykseen järjestetty hyvät mahdollisuudet.

E

spoon Asunnot on tehnyt kierrättämisen asukkaille helpoksi. Lähes kaikissa kiinteistöissä on keräysastiat biojätteelle, karton-

gille, lasille, paperille, metallille sekä sekajätteelle. Monissa paikoissa on myös SER-keräys sähkö- ja elektro­ niikkaromulle. Uusimpana kerättävänä jätteenä on pakkausmuovi.

– Tavoite on, että tämän vuoden puolella suurimmassa osassa kiinteis-

17

KIERRÄTYS JA LAJITTELU ESPOON ASUNTOJEN ASUKKAAT TUOTTAVAT VUODESSA 4 500 TONNIA SEKAJÄTETTÄ, MIKÄ VASTAA 3 000 HENKILÖAUTON PAINOA.

METALLIA 25 TONNIA LASIA 185 TONNIA KERÄYSPAPERIA 1000 TONNIA BIOJÄTETTÄ KERTYY 600 TONNIA

töjämme on muovin keräysastia, kertoo Espoon Asuntojen suunnittelija Juha Velanto.

VARA PARANTAA

Espoon Asuntojen asukkaat tuottavat vuodessa 4 500 tonnia sekajätettä, mikä vastaa 3 000 henkilöauton painoa. Biojätettä kertyy 600 tonnia, keräyspaperia 1000 tonnia, kartonkia 450 tonnia, lasia 185 tonnia ja metallia 25 tonnia.

– Kierrätys on hyvällä alulla, mutta vielä voidaan parantaa. Sekajätettä tulee yli kaksi kertaa sen verran kuin muuta jätettä yhteensä ja Kuluta sitä määrää pitäisi pienentää. kohtuudella ja Jos kierrätys toimii parhaalla harkiten – samalla mahdollisella tavalla, ei sekajätettä kerry juuri lainkaan, toteaa säästät sekä rahaa Velanto. että ympäristöä.

Lajitteluohjeita on kiinnitetty jätehuoneiden seinille, ja säiliöiden kyljistä löytyvät ohjeet.

Siinä vaiheessa, kun muovinkeräys

18

2/2018

kiinteistössä alkaa, ohjeistetaan tarkasti, mitä kaikkea muovinkeräysastiaan saa laittaa.

– Jätteiden lajittelu on luonnollisesti kannattavaa ympäristön kannalta. Se laskee myös jätekustannuksia ja vaikuttaa sitä kautta vuokran määrään. Kalleimman eli sekajätteen osuutta voi huomattavasti pienentää erottelemalla siitä pakkausmuovi. Pakkausmuovista kun kertyy iso osa sekajätettä, Velanto muistuttaa.

KÄÄRÄISE, HUUHTAISE, LITISTELE

Siisteys on tärkeä osa jätehuoltoa. Kun jätteet pakataan ohjeiden mukaisesti ja laitetaan oikeisiin keräysastioihin, pysyvät jätekatokset järjestyksessä. Oikein toimimalla vältetään myös ikävät rottaongelmat. Biojätteet kääräistään sanomalehteen tai maatuvaan pussiin, ja maito-, mehu- ja jugurttipurkit huuhtaistaan ja pakataan tiiviisti sisäkkäin. Kartonki- ja pahvipakkauksia on syytä litistellä pienemmiksi; nurinpäin heitetty pahvilaatikko täyttää äkkiä keräysastian.

Jätteiden määrää vähentämällä osallistut myös ilmastotalkoisiin.

Paras jäte on syntymätön jäte.

– Aika paljon on siirrytty helppokäyttöisiin ja siisteihin syväkeräysastioihin. Jatkossa kaikkiin remontoitaviin kohteisiimme ja uudiskohteisiin asennetaankin syväkeräysastiat, kertoo Velanto.

VASTUULLISTA JÄTEHUOLTOA

Kestävä asuminen kuuluu Espoon Asuntojen vastuullisuustavoitteisiin. Kaikissa kiinteistöjen toiminnoissa, niin lämmityksen, sähkön ja veden käytössä kuin jätteidenkin kierrätyksessä, otetaan ympäristöseikat huomioon.

– Päämäärämme on pienentää ekologista jalanjälkeämme, kertoo isännöintijohtaja Aki Moilanen Espoon Asuntojen linjauksista.

– Kierrättäminen ja jätteiden järkevä käsittely kiinnostaa ihmisiä. Haluammekin tarjota asukkaillemme – kiinteistön tilat huomioon ottaen mahdollisimman hyvät puitteet lajittelulle ja kierrätykselle. Muovia voi jo lajitella monissa paikoissa ja sitä tullaan laajentamaan mahdollisuuksien mukaan, lupaa Moilanen.

Merenkulkijankatu 5:ssä on omat säiliöt myös lasin ja muovin lajitteluun.

Muovi keltaiseen keräysastiaan

M

uovinkeräyslaatikkoon voi laittaa tuotteiden pakkaamiseen käytetyt muoviset rasiat, kääreet ja pussit.

Niitä ovat: • jugurttipurkit, voirasiat, leikkele-, juusto- ja valmisruokapakkaukset • muoviset pesuaine-, sampoo ja saippuapullot • muovikassit, -pussit ja -kääreet • tyhjät muovipullot, -kanisterit ja -purkit, mieluiten litistettynä, korkit ja kannet erikseen​ Huuhtaise tai pyyhkäise tyhjät pakkaukset tarvittaessa. Litistä pakkaukset. Älä laita muovipakkauksia sisäkkäin. Pakkaukset voi kuitenkin laittaa muovipussissa keräys­astiaan.

Lelut, kastelukannut, keittiövälineet ja muut muoviesineet menevät sekajätteeseen.

LÄHDE: HSY

19

KIERRÄTYS JA LAJITTELU

Kodin jäteopa s

Biojäte vain

Sekajäte ei vaarallista

maatuvat jätteet

jätettä eikä sähkölai

Lasi vain

lasipurkit ja

Metalli metallitö

lkit ja pienet

metalliesineet

Kartonki huuhtaise tölkit

Vaarallinen jäte paristot

kauppaan

kaikki muu keräysk onttiin tai Sortti-asemal

le

ja litistä pakkauk set

Paperi

postiluukusta tuleva

Sähkölaitteet katso vastaano

ttopisteet:

hsy.fi/jateopas

© HSY

lääkkeet

apteekkiin

lasipullot

Muovipakkauks irrota korkit et ja kannet

tteita

Energiansäästöla mput myös lamppuja ja sähkölaitteita myyviin suuriin kauppoihin.

Jäteopas kertoo , mitä jätett roskasi on ja ä minne voit sen viedä

Lajittelu säästää luontoa Pääkaupunkiseudun jokainen asukas tuottaa noin 300 kiloa jätettä vuodessa. Kodeissa lajiteltu ja kierrätetty jäte voidaan hyödyntää uudestaan teollisuuden raakaaineena ja säästää näin luonnonvaroja.

–J

ätevoimala pystyy hyödyntämään jätteessä olevan energian tuotta­malla siitä sähköä ja lämpöä. Mutta jäte­ voimala ei korvaa kierrätystä. Kun jäte poltetaan, menetetään sen sisältämä raaka-aine, sanoo Helsingin seudun ympäristöpalvelui­ den (HSY) ympäristöasiantuntija Hanna Tukiainen.

Jos esimerkiksi maitopurkki päätyy sekajätteeseen, se poltetaan jätevoimalassa. Energia saadaan hyödynnettyä, mutta pakkauksen raaka-aine, puukuitu, häviää. Kun maitotölkki kierrätetään, saadaan sen sisältämä materiaali talteen, ja se voidaan hyödyntää raaka-aineena kartonkitehtaassa. Näin säästetään metsää, kun puita tarvitsee kaataa vähemmän.

Suomessa kierrätysjärjestelmä toimii hyvin.

Kartonki ja pahvi käytetään kuitupakkausten ja hylsykartonkien raaka-aineena, lasipakkauksista tehdään uusia lasipakkauksia, pienmetalli hyödynnetään metalliteollisuuden raaka-aineena, biojätteestä saadaan biokaasua ja multaa, keräyspaperista uusiopaperia, pakkausmuovista muovikasseja, ämpäreitä ja kukkaruukkuja.

20

2/2018

Tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla kaikesta yhdyskuntajätteestä lajitellaan ja kierrätetään 48 prosenttia. EU:n tavoitteena on, että yhdyskuntajätteestä kierrätettäisiin 60 prosenttia vuonna 2030.

KOKEILUSTA TAVAKSI

Osalle ihmisistä kierrätys on arkipäivää, osa pitää jätteiden lajittelua ja kierrätystä hankalana ja vaikeana.

– Lajittelu on pitkälti tottumuskysymys.

Kun muutaman viikon kokeilee, alkaa lajit-

Tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla kaikesta yhdyskunta­ jätteestä lajitellaan ja kierrätetään 48 prosenttia.

hsy.fi /jateopa

s

Apua lajittelupulmiin osoitteessa HSY.fi/jäteopas.

Jäteopas-mobiili­sovelluksen voi maksutta ladata puhelimeen sovelluskaupasta nimellä HSY Jäteopas.

telusta pian tulla rutiini. Apuna voi käyttää HSY:n verkkosivujen jäteopasta, josta voi tarkistaa, mihin jätteeseen mikäkin roska kuuluu. Kotona lajittelun voi aloittaa vähitellen esimerkiksi erottamalla biojätteen muusta jätteestä. Biojäteastiaan voi laittaa muun muassa hedelmien ja vihannesten kuoret, kahvin suodatinpussit ja ruoan tähteet, vinkkaa Tukiainen.

Biojätteestä onkin hyvä aloittaa, sillä tällä hetkellä vain noin kolmasosa siitä lajitellaan ja kierrätetään, loput laitetaan sekajätteeseen.

– Se tarkoittaisi kerrostalossa sitä, että yksi perhe lajittelee biojätteen ja vie sen taloyhtiön biojäteastiaan, kaksi perhettä heittää biojätteen sekajätteeseen.

Kun biojäte kierrätetään, palautuvat tärkeät ravinteet ja humus takaisin maaperään.

– Lajittelu ja kierrätys ovat tärkeitä, mutta paras jäte on syntymätön jäte. Jokainen voi vaikuttaa jätteen syntymisen ehkäisemiseen harkitsemalla, mitä, kuinka paljon ja millaisia tuotteita ostaa, muistuttaa Hanna Tukiainen.

©

M

IN N

A SA

AN O

Kierrätystä kiitettävästi Kun jätteiden käsittely on hyvin järjestetty niin kotona kuin kiinteistössäkin, on lajittelu ja kierrätys helppoa.

K

ari Kuparinen litistää Merenkulkijankatu 5:n muovinkeräysastiaan tulleita muovipakkauksia tiiviimmäksi.

– Yllättävän paljon muoviroskaa tulee.

Keräysastia on ollut meillä kuukauden, ja tilauksessa on jo suurempi astia, kun tämä täyttyy niin nopeasti.

Asukkaat ovat alkaneet kierrättää muovia ahkerasti. Kuparinen kehuu kierrätyksen toimivan asuintalossaan muutenkin mallikkaasti.

– Yhden kerran olen nähnyt, kun patjaa yritettiin työntää paperinkeräyslaatikkoon, mutta siinä kaikki. Sanoisin, että kierrätys sujuu meillä kiitettävästi.

Jäteastioiden rivistössä hyvässä järjestyksessä seisovat syväkeräysastiat bio- ja sekajätteelle, kartongille ja paperille, siniset keräys­astiat lasi- ja metallijätteille ja keltainen muoville. Erikseen on vielä järjestetty SER-keräys.

Syväkeräysastiat, ”molokit” saavat kiitosta Kupariselta.

– Systeemi on erittäin siisti – ei hajuhaittoja, eikä sitä myöten myöskään rotta- tai lokkiongelmaa, ja roskat on ohi mennessään helppo pudottaa säiliöihin.

ROSKAT HYVÄSSÄ JÄRJESTYKSESSÄ

Kuparinen itse lajittelee ja kierrättää kaikki kodin jätteet.

– Olen ollut koko ikäni sitä mieltä, että roskat pannaan sinne, minne ne kuuluvat. Jo pikkupoikana keräsin jätepaperia, ja työssäni puutarhurina keräsin työmailta muidenkin roskat.

Kyllä se on ihan verissä.

Kotona Kuparisilla on iso astia biojätteelle ja toinen sekajätteelle, kolmannessa ovat muovipussit. Luetut lehdet menevät eteisen paperikassiin, pattereita varten on oma purkkinsa, pullot pannaan pullokassiin ja muut lasit ovatkin käsissä kannettavissa suoraan keräysastiaan.

– Ei lajittelussa ole mitään hankalaa.

Homma toimii hyvin.

© HSY

21

VISIITTI Espoon saaristo

Reittiveneellä lähisaariin Moniin Espoon ulkoilusaariin pääsee näppärästi saaristoveneellä. Uusi tuttavuus tänä vuonna on Pentala, joka aukesi yleisölle kesäkuussa.

TEKSTI Maarit Seeling KUVAT Tuija Holttinen ja Marjo Tiirikka

innostaa luonnossa Liikkuminen ia. is istää aiku lapsia ja virk

22

2/2018

Pentalan museo avasi ovensa kesäkuun puolivälissä.

E

spoon ulkoilusaaret tarjoavat monenlaisia elämyksiä myös veneettömille. Yksi suosituimmista ulkoilusaarista on Matinkylän edustalla sijaitseva Iso Vasikkasaari, jonka luonto on monipuolista ja rehevää. Saari tarjoaa virikkeitä monenlaiseen kesäpäivänviettoon vauvasta vaariin. Lapsille on tarjolla leikkivälineitä, ja nurmialueet mahdollistavat erilaiset pallopelit. Uimaranta sopii myös perheen pienimmille.

Omatoimisten käytettävissä on useita keittokatoksia polttopuineen ja ruokailupisteineen, ja ex tempore -retkeilijät voivat nauttia ruuasta ja virvokkeista joko viime vuosisadan alun huvilassa kesäravintolana toimivassa Gula Villanissa tai saaren kahvila-kioskilla, joka on entinen kalastaja-asumus.

Luoteisnurkkaa lukuun ottamatta koko Iso Vasikkasaari on ulkoilualuetta. Veneilijöille tuttu maamerkki on yksityisalueella sijaitseva, Poseidonin temppeliä jäljittelevä huvimaja, joka erikoisuudessaan on takuuvarma katseenvangitsija.

KALASTAJA-ARKEA PENTALASSA

Entisaikojen kalastajaelämään pääsee kurkistamaan tänä kesänä Suvisaaristossa sijaitsevan Pentalan saaren museoalueella.

Uusi saaristomuseo kertoo monipuolisesti kalastajaperheiden arjesta.

Museoalue rakentuu Nyholmien kalastajatilan ympärille, ja siihen kuuluu kymmenkunta rakennusta. Päärakennuksessa eli kotimuseoksi entisöidyssä Gurlin talossa aika on pysäytetty saaren viimeisen ympärivuotisen asukkaan Gurli Nyholmin (1905–1986) kuolinvuoteen.

Pentalaan saapuvat ohjataan ensin viime vuosisadan alussa Nyholmien kesävieraita varten rakennettuun huvilaan, Villa Rosen­ gårdiin. Siellä on saaristomuseon infopiste, perusnäyttely ja museopuoti. Ympäristö­ keskus on kunnostanut kesäksi Pentalan viehättävän 2,5 kilometrin pituisen luontopolun.

Puolet noin 130 hehtaarin kokoisesta Pentalasta on luonnonsuojelualuetta. Saaressa on erikoisuutena Pentalanjärvi, jossa on noin 0,15 hehtaarin kokoinen saari.

kaipaaville. Esimerkiksi saaret Stora Herrö ja Rövaren ovat myös reittiveneellä kaikkien saavutettavissa. Karun kalliorantaiset saaret eivät tosin välttämättä sovi ihan kaikille.

Toisin kuin Isossa Vasikkasaaressa, näissä saarissa on mahdollista myös telttailla. Saaret tarjoavat veneilijöiden peruspalvelut, keittokatokset ja kuivakäymälät. Myös koirat ovat tervetulleita Espoon ulkoilusaariin, mutta luonnollisesti ne täytyy pitää kytkettyinä.

Saaristoveneet liikennöivät tänä vuonna syyskuun toiseen päivään saakka. Liikennöintiajoissa on satamakohtaisia eroja. Venematka maksaa 3–12 euroa. Saaristoveneissä maksuvälineenä käy pelkästään käteinen.

68-vuotiaat ja sitä vanhemmat voivat hakea maksuttoman +68-Sporttirannekkeen, jota näyttämällä pääsee ulkoilusaariin maksutta.

LISÄTIETOJA: www.espoo.fi/ulkoilu > saaristoliikenne

TELTTARETKELLE SAARISTOON

Espoon saaristo tarjoaa ihanteelliset edellytykset myös pelkästään luonnon helmaan

Meri-Espoo kutsuu kesäpäivän viettoon!

23

MINUN ESPOONI Mikki Kauste

ä t i e r Vih valintoja

Espooseen perhe-elämän myötä integroitunut Egotripistä tuttu musiikintekijä ja kaupunginhallituksen jäsen Mikki Kauste myöntää ajatustensa ristiriitaisuuden.

P

TEKSTI Tuija Holttinen KUVAT Jari Härkönen

arasta ja huonointa Espoossa on haja-asutus. Täällä on tilaa olla ja elää totaalisessa rauhassa, mitä kaipaan vastapainoksi sosiaaliselle työlle. Toisaalta ajatus on vihreästä näkökulmastani hieman huono, sillä haja-asutus ei ole ekologisesti kestävää kaupunkirakennetta. Yksityisyys on siis mahtavaa, mutta samalla kaipaisin enemmän yhteisöllisyyttä, hän toteaa.

24

2/2018

– Lenkkeilen, hölkkään, pyöräilen ja kävelen paljon – mutta tykkään myös olla neljän seinän sisällä.

Musiikintekijänä työni on liikkuvaa. Egotrippi-yhtyeen kanssa saatan olla vuoden aikana satoja päiviä reissussa. Sen vastapainoksi kaipaa hetkiä, jolloin ei tarvitse tapahtua yhtään mitään.

Espoossa jo 13 vuotta asunut Kauste kertoo muuttaneensa kaupunkiin perheen kasvaessa.

Sittemmin lasten koulut ja harrastukset kiinnittivät

KUKA: Mikki Kauste, musiikintekijä, valtuutettu, kaupunginhallituksen jäsen, tila- ja asuntojaoston varajäsen HARRASTUKSET: Löhöily, lenkkeily, jalkapallo, pyöräily, rullaluistelu, ulkoilu, lukeminen PARASTA ESPOOSSA: Lähiluonto MITÄ TOIVOISIT ESPOOSEEN: Parempaa julkista liikennettä, rohkeampaa arkkitehtuuria ja varsinkin puurakentamista. Kulttuuri- ja kesätapahtumia lisää. Toivon myös, että jalkapallostadionhanke Tapiolan urheilupuistoon saadaan toteutettua.

MOTTO: Elä suurin piirtein niin kuin opetat.

25

MINUN ESPOONI Mikki Kauste

Mikki Kausteen tekemistä ympäristöystävällisistä valinnoista on muodostunut luonteva tapa toimia.

– Kaupunkipyörät ovat erinomaisen tervetulleita Espooseen.

Pääsen itsekin kätevämmin nyt kotoa Leppävaaraan.

vihreään kaupunkiin lopullisesti. Aiemmin monena iltana jalkapallojunioreita valmentanut Kauste vaihtoi vuosi sitten valmennukset luottamustehtävään Espoon valtuustossa.

– Nämä ovat niitä kuuluisia valintoja. Jätin yhden aikaa vievän, mutta paljon tarjoavan harrastuksen, jotta mahdollistin itselleni tämän toisen tärkeän ja haasteita tarjoavan tehtävän.

ESPOO KASVAA VAUHDILLA

Kaupunginvaltuutettuna Mikki Kauste on saanut seurata lähietäisyydeltä, miten Espoo kasvaa ja asuntotuotanto kiihtyy etenkin raiteiden lähettyvillä. Todella isoja asuinalueita lähdetään rakentamaan lähivuosina.

– Espoohan eroaa naapurikaupungeistaan Helsingistä ja Vantaasta siinä, että täällä omistusasuntojen määrä vuokra-asuntoihin nähden on selkeästi suurempi kuin muualla. Olisin ihan valmis heilauttamaan sitä suhdetta toisin päin. Uskon, että innostus

26

2/2018

vuokra-asumiseen on yleisesti kasvamassa, ihmiset eivät välttämättä halua enää omistaa asuntoja vaan käyttää rahansa johonkin muuhun.

Mikki Kauste toivoo rakennuttajilta innovatiivisuutta – rohkeutta ja kokeilevuutta niin muotoihin kuin pintoihinkin. Kaupunkirakentaminen vaatii kerrostamista ylöspäin, silti talojen väliin pitää muistaa jättää tilaa olla ja hengittää; puistoja, toreja ja aukioita.

– On luotava yhteisöllisiä tiloja, joihin ihmiset tulevat mielellään oleskelemaan.

Vaikka itse viihdynkin erinomaisesti kauppakeskusten bulevardeilla ja kahviloissa, pitää niiden ympärillä olla myös toiminnallisia ja aktivoivia tiloja, joita kaikki voivat käyttää.

PANIIKISTA NAUTINTOON

Mikki Kausteella on Egotrippi-yhtyeen kanssa edessä kiireinen kesä ja syksy. Yhtye juhlii 25-vuotista taivaltaan ja kesän keikkojen jälkeen esiintyy syksyllä neljässä konsertissa

Uskon, että innostus vuokra-asumiseen on yleisesti kasvamassa

sinfoniaorkesterien kanssa. Rakastetut biisit ovat saaneet uudet sovitukset ja sointukuvat sopiakseen harmonisesti ison orkesterin sointiin. Myös Kausteen laululla on entistä isompi rooli. Jännittääkö?

– Yleisön eteen meneminen on nykyään jo nautinnollista. Lavalla tulkitaan niitä asioita, joita on tehty ja treenattu. Olen onneksi päässyt esiintymisen kauhusta pois. Toki edelleen jännittää, mutta esiintyminen ei enää ole paniikinomaista kuten nuorempana. Kun pääsee käyntiin, niin hyvin se menee.

LUONNONKUKAT

TEKSTI Tuija Holttinen KUVAT Markku Jokinen

Luonnonkukat ovat kauneimmillaan niityillä ja pelloilla, maljakossa niiden tuoma ilo tahtoo jäädä lyhytaikaiseksi.

Kissankello, ketoneilikka ja lemmikki

O

nko suosikkisi kesäkukista suloinen lemmikki, vumankkaalla on yksityisen viljelijän auringonkukkapeltoja, joista saa kaunis kissankello, heleänkeltainen niittyleinikki pienellä maksulla kerätä kukkia. Jo muutama kookas auringonkukka vai leiskuvanpunainen unikko? Niittykukkia on riittää tuomaan auringon kotiin. ihanaa ihastella ja tuoksutella luonnossa, mutta Ja muista: Kirkkaankeltaisista voikukista saa myös nopeasti käänneltyä aurinkoisen seppeleen kesäkutreille! Niitä riittää luonnossa niistä saa myös kesän kauneimman kukkaseppeleen kesäjuhliin tai vaikka morsiamelle. ihan jokaiselle.

Espoossa voi poimia omaksi ilokseen kukkasia LUONNONKUKISTA TEHTY KUKKASEPPELE luonnonniityiltä ja tienpientareilta. Kaupungin ympäristökeskuksen Poimi kukat riittävän pitkällä varrella. Aloita kahdella kukalla ja kieympäristönsuunnittelija Katrin Aia kehottaa kuitenkin olemaan maltillinen. pauta ensimmäisen kukan varsi toisen alle ja tuo se – Herkät luonnonkukat ovat kauneimmillaan niikukkien välistä niin että muodostuu löyhä solmu. tyllä. Taimitarhalla viljellyt kukat ovat kestävämpiä, ja Lisää seuraavat kukat samalla tavalla. Voit laittaa niistä löytyy taatusti jokaiselle mieleinen. mukaan myös vihreitä lehtiä ja taipuisia oksia. Pidä Maisemakukkapeltoja on Gumbölessä, Latokaskesseppele ilmavana, voit paikkailla harvempia kohtia sa ja Muuralassa. Niiden kukkaloistoa kannattaa menpujottamalla jälkikäteen kukkia.

Kerää luonnonnä ihastelemaan paikan päälle. Kukkien poimintaan Seppeleen ei tarvitse olla symmetrinen tai tasaikukat varhain nen. Anna sen rönsyillä. niitä ei kuitenkaan ole tarkoitettu. Espoossa on myös Kun seppele on riittävän pitkä, sido päät yhteen hienoja puistoja, kuten vastikään kunnostettu Vanhan aamulla. Silloin vahvalla heinällä tai nauhalla.

Albergan puisto, jossa voi ihailla kukkaloistoa. ne kestävät vähän Nauti kauniista seppeleestä ja valmistaudu Todella näyttävän kimpun saa auringonkukista, ihasteluihin! jotka kukkivat loppukesästä. Puolarmaarissa ja Koipidempään.

27

VESIVAHINGOT

TEKSTI Marjo Tiirikka KUVAT Shutterstock ja iStockphoto

Joka päivä Suomessa sattuu yli sata vesivahinkoa. Se on valtava määrä ylimääräistä harmitusta ja rahan menoa. Onneksi valtaosa vahingoista voidaan välttää yksinkertaisin keinoin.

Huolellisuus vähentää vesivahinkoja

H

uolimattomasti kiinnitetty astianpesukoneen liitosputki tai väärin asennettu poistoputki vuotaa. Asukas päättää ravintolaillan päätteeksi käydä suihkussa, mutta nukahtaakin suihkun lattialle ja tukkii lattiakaivon.

Nämä ovat tyypillisiä tapauksia, jotka aiheuttavat vesivahinkoja kodeissa viikoittain, joskus jopa päivittäin.

Finanssialan tilastojen mukaan vuotovahingoista aiheutuvia asumiseen liittyviä vuotovahinkoja korvataan 148 miljoonalla eurolla vuosittain. Korvattavia vuotovahinkoja on kotitalouksissa noin 39 000.

Koko Suomea koskevan Finanssialan otostutkimuksen perusteella vesi- ja vuotovahingot johtuvat pääsääntöisesti käyttövesiputkistojen ja viemäriputkistojen vanhenemisesta

28

2/2018

ja vettä käyttävien laitteiden lisääntymisestä.

Vanhoissa kerrostaloissa viemärit tukkeutuvat sinne tungettujen ruuantähteiden ja esimerkiksi kissanhiekan takia.

Ylipäätään viemäriin ei kuulu heittää mitään ylimääräistä vessapaperin lisäksi.

Esimerkiksi käytettyjen vanupuikkojen, käsipyyhepapereiden, tupakantumppien ja hygieniatuotteiden paikka on roskakori. Tämä pätee niin uusiin kuin vanhoihinkin taloihin.

ASTIANPESUKONE VAATII HUOLELLISUUTTA

Espoon Asuntojen kodeissa suurin riski on kiinteistöpäällikkö Juha Sopasen mukaan astianpesukone. Se ei kuulu asuntoihin vakiovarusteena, joten vuokralainen vastaa siitä itse.

– Uuden koneen asentamisessa ohjeistamme asukkaita aina kääntymään ammattiasentajan puoleen. Suojakaukalo kannattaa asentaa samalla, Juha Sopanen opastaa.

Myös vanhoissa astianpesukoneissa piilee riski, nehän tyypillisesti käytetään hajoamiseen asti. Astianpesukoneen liitännät ja kiinnitykset on aika ajoin hyvä tarkastaa vesivahinkojen välttämiseksi.

– Poistoputket saattavat vuotaa allaskaappiin. Usein allaskaappi on täynnä tavaraa, eikä pientä tihkuvuotoa tai mutkalle mennyttä putkea huomaa heti. Kun allaskaapin pitää siistinä, putkien kunto on helppo tarkistaa.

Pyykinpesukone aiheuttaa harvemmin vesivahinkoja kylpyhuoneessa lattiakaivon ansiosta. Sen sijaan pakastimen sulattamisessa on riskinsä, jos sinne on ennättänyt kertyä

valmiiksi kaksi lattiakaivoa kylpyhuoneeseen.

Usein sekin auttaa, että saunassa on oma lattiakaivo, kylpyhuoneessa toinen. Myös kaikkiin Espoon Asuntojen uusiin kohteisiin asennetaan nykyään jo valmiiksi kaksi lattiakaivoa kylpyhuoneeseen.

– Yksi mahdollisuus on säädettävä suihku, jossa vettä tulee automaattisesti minuutin tai pari kuten uimahalleissa, Petri Mero kertoo.

KUKA KORVAA?

Vuokralaisen yhtenä velvollisuutena on huoneiston huolellinen hoitaminen. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi huoneiston tarkkailemista poikkeavuuksien varalta ja vioista – kuten vuotavasta hanasta – ilmoittamista viipymättä huoltoyhtiölle.

– Asuinhuoneiston vuokrausta koskevan lain mukaan vuokralainen on velvollinen korvaamaan vuokranantajalle vahingon, jonka vuokralainen tai hänen luvallaan huoneistossa oleskeleva henkilö tahallisesti taikka laiminlyönnillään tai muulla huolimattomuudellaan aiheuttaa huoneistolle, Juha Sopanen kertoo.

Espoon Asunnot toimii omakustannusperusteisesti, jolloin kaikki menot katetaan saaduilla vuokratuloilla.

– Näin ollen vaje, joka syntyy esimerkiksi huoneistossa aiheutuneen vahingon synnyttämän laskun maksamatta jättämisestä, ohjautuu lopulta muiden vuokralaisten maksettavaksi, Sopanen kertoo.

KOTIVAKUUTUS KANNATTAA OTTAA

paljon jäätä. Vesimäärä saattaa olla melkoinen, joten pakastinta ei pidä jättää sulamaan itsekseen.

VÄLTÄ SUIHKUA RAVINTOLAILLAN JÄLKEEN

Nukahtaminen suihkuun päihtyneenä on Sopasen mukaan ikävän yleistä. Asukas saattaa tukkia lattiakaivon, ja lainehtiva vesi karkaa muualle huoneistoon. Pahimmillaan vahingot voivat olla valtavat.

– Kerran lattiakaivon päälle nukahtamisesta aiheutui yli 70 000 korvausvaatimukset, koska vesi valui myös alakertaan. Vakuutusyhtiöt eivät ole enää viimeaikaisimman käytäntönsä mukaisesti korvanneet näitä kuluja, vaan vuokralainen joutuu korvaamaan ne kokonaisuudessaan, Sopanen muistuttaa.

Finanssialan asiantuntija Petri Mero kertoo suihkuun nukahtamisen olevan sen verran mittava ongelma, että sen välttämiseksi joissain uusissa kohteissa on asennettu jo

Espoon Asunnot ei vuokrasopimuksissaan edellytä kotivakuutusta, mutta suosittelee aina sen ottamista. Esimerkiksi kotivakuutukseen usein sisältyvä vastuuvakuutus voi korvata ulkopuoliselle aiheutettuja vahinkoja.

– Sopimusehdoista voi tarkistaa, mitä vakuutusyhtiö korvaa ja mitä ei. On myös hyvä muistaa, että kiinteistön vakuutus ei korvaa irtaimistoa, vaan se kuuluu yleensä koti­vakuutuksen piiriin. Laaja kotivakuutus korvaa yleensä vesivahingon sattuessa väistöasunnon, johon asukas voi muuttaa vahingon korjausten ajaksi.

29

FIKSUSTI

TEKSTI Ann-Marie Nystedt KUVAT Shutterstock

Parhaimmillaan naapurukset viihtyvät yhdessä, ja samassa pihapiirissä asuminen sujuu luonnikkaasti.

Joskus sukset voivat kuitenkin mennä ristiin, jolloin yhteiselo vaatii kykyä keskustella avoimesti.

Sopuisaa asumista

T

oimivat naapureiden väliset suhteet ja avoin ilmapiiri edistävät naapurisopua. Aina yhteiselo ei ole kuitenkaan täysin mutkatonta.

Meluaminen, tömistely, tuoksut, tupakansavu ja autojen pysäköinti väärin ovat tyypillisiä harmistuksen aiheita. Jätteiden lajittelun laiminlyönti ja piittaamattomuus yhteistilojen käytön aikatauluista ärsyttävät.

Toisinaan jännitteitä syntyy, kun naapureiden erilaiset tavat törmäävät. Se aiheuttaa hämmennystä ja epäselvyyksiä. Tällöin asioista olisi paljon hyvä puhua.

Asioihin pystyy vaikuttamaan omalla suhtautumisellaan.

MELU ON YLEISIN HÄIRIÖ

Yleisin naapurien välisen erimielisyyden syy on häiritsevät äänet.

Taloissa voi kantautua erilaisia ääniä, joista monet kuuluvat normaaliin elämään ja asumiseen.

Usein häiritseväksikään koettuihin ääniin ei voida puuttua perinteisellä valitusmenettelyllä, koska äänet tapahtuvat normaalin rajoissa. Tosin normaalia ei useinkaan ole mietitty yhdessä, ja ihmisten käsitykset siitä vaihtelevat. Mikä toiselle on normaalia, voi toisesta tuntua häiritsevältä.

30

2/2018

Järjestyssäännöissä on määritelty, että kello 22–07 on hiljaisuus. Tämä ei tarkoita kuitenkaan sitä, ettei mitään ääntä saa kantautua.

Vessan saa vetää ja suihkussa saa käydä yölläkin, ja muutenkin elää omassa asunnossaan vapaasti, kunhan ei pidä kovaa meteliä.

AVOIN PUHE KANNATTAA

Asioihin pystyy paljon vaikuttamaan omalla suhtautumisellaan. Jos naapurin käyttäytyminen häiritsee, kannattaa asia ottaa ystävällisesti puheeksi hänen kanssaan. Monesti häiriön aiheuttaja ei itse tajua häiritsevänsä, ja asia ratkeaa, kun sen ottaa avoimesti puheeksi.

Jos puheyhteyttä ei ole, asiaa aletaan usein tarkastella oikeuksien ja velvollisuuksien kautta. Se vie helposti tilanteeseen, jossa päädytään todistelemaan sitä, että toinen toimii sääntöjen vastaisesti. Monta riitaa voitaisiin välttää, jos ihmiset pystyisivät kommunikoimaan rakentavalla tavalla.

Konfliktit syntyvät pienestä asiasta ja pahenevat puhumattomuudesta. Jos ei puhuta, asia alkaa kasvaa, ja loputa se tuntuu liian isolta puhuttavaksi. Mukaan tulevat epäoikeudenmukaisuuden, turvattomuuden ja loukkaantumisen tunteet.

Jos asioita ei selvitetä riittävän ajoissa, riidan osapuolet alkavat herkästi olettaa

asioita, jotka muodostuvat omassa mielessä totuuksiksi. Joku naapureista voi joutua silmätikuksi, josta valitetaan muille. Voidaan esimerkiksi esittää totuutena oma olettamus, että juuri tuo kyseinen naapuri jättää roskansa lajittelematta, vaikka asialle ei ole mitään todisteita.

SOVITTELUSTA APUA

Joskus omat voimavarat eivät riitä asioiden ratkaisemiseksi. Tällöin voi ottaa yhteyttä oman asuintalonsa isännöitsijään. Joissain tapauksissa isännöitsijä voi pyytää avuksi ulkopuolisen sovittelijan.

Sovittelussa ei etsitä syitä ja syyllisiä, sillä konflikti on näkemysero, jolle ei ole yhtä ainoaa syytä. Lähtökohtana on, että kaikki ovat oikeassa omasta kokemusmaailmastaan katsottuna.

Olennaista on oman näkökulman laajentaminen ja yhteisymmärryksen rakentaminen.

Sen lisäksi, että miettii, mitä toivoo toiselta osapuolelta, on hyvä miettiä, mitä itse voisi tehdä toisin, jotta ikävä tilanne ratkeaisi.

Sovittelussa konfliktin osapuolet voivat yhdessä määritellä, miten korjaavat tilanteen tai miten tulevat toimeen parhaalla mahdollisella tavalla. Yleisimmät asiat, joita toiselta toivotaan, ovat oman tilanteen huomioimi-

nen, pienet käyttäytymisen muutokset ja tervehtiminen.

Sovittelun kautta on myös erittäin hankaliksi koetut riidat, erimielisyydet ja laajat konfliktit saatu ratkaistua.

HÄIRIÖILMOITUS

Vakavissa ja toistuvissa häiriötilanteissa voi tehdä kirjallisen häiriöilmoituksen, johon tarvitaan kahden henkilön allekirjoitus.

Lomake löytyy Espoon Asuntojen nettisivuilta kohdasta lomakkeet.

Ilmoituksen tultua Espoon Asunnoilla selvitetään tapausta. Selvitystoimet pyritään tekemään vastakkainasettelua purkavalla tavalla. Tilanteen niin vaatiessa lähetetään häiriön aiheuttajalle kirjallinen huomautus tai varoitus. Mikäli häiriöt edelleen jatkuvat, kannattaa tehdä uusi häiriöilmoitus. Tämän jälkeen Espoon Asunnot voi aloittaa oikeustoimet vuokrasopimuksen purkamiseksi, mikäli tilanne niin edellyttää.

Monesti ongelma ratkeaa, kun sen ottaa avoimesti puheeksi.

Lähteet: Naapuruussovittelun käsikirja: Miriam Attias ja työryhmä: Jens Gellin, Leena Kaitonen & Hanna Vuorinen, Naapuruussovittelun keskus sekä Miriam Attiaksen ja Jens Gellinin naapurussovittelun koulutus

31

UUDISKOHTEET

Monipuolista

ASUNTOTARJONTAA UUDISKOHTEISSAMME Olarin ja Miilukorven uudiskohteiden työmailla on käynyt kova kuhina, ja molempien arvioitu valmistuminen on aikaistunut kuukaudella.

TEKSTI: Elina Kurttio ja Tuomo Sinelmaa

Modernia kerrostaloasumista Keskuspuiston kupeessa

K

eelkorvenkujalle valmistuu syyskuussa nelikerroksinen kerrostalo, jossa on 65 kaunista kotia. Huoneistojen koot vaihtelevat 34,5 neliöstä 66,5 neliöön.

Jokaisessa asunnossa on lasitettu parveke sekä irtaimistovarasto kellarikerroksessa.

Kaikkien asuntojen lattiamateriaaliksi valikoitui kestävä laminaatti. Pinnat ovat väritykseltään neutraaleja ja vaaleita, jotta ne miellyttäisivät mahdollisimman monen silmää. Kylpyhuoneiden lattiat ja seinät on laatoitettu keraamisella laatalla, jonka lisäksi yksi seinä on saanut pintaansa kauniin tehostevärin.

Olarissa kaikki tarvittava on lähellä, sillä koulut alakoulusta lukioon sekä useita päiväkoteja sijaitsee lähistöllä. Kuitinmäen ja Olarin lähipalveluiden lisäksi Iso Omena ja Matinkylän metroasema ovat noin 2,5 kilometrin päässä. Lähin bussipysäkki on noin 200 metrin päässä. Autonomistajan matkaa helpottaa Länsiväylän läheisyys.

Keelkorvenkuja 5 sijaitsee aivan Keskuspuiston kupeessa, joten matka luonnon rauhaan ei ole pitkä. Keskuspuisto tarjoaa reippailijalle monipuolista ulkoilumaastoa ja mahdollisuuden tutustua suomalaisen metsän lajistoon.

Kohde sijaitsee aivan kesäkuussa muuttovalmiin Kuvastimentie 4:n vieressä, joka oli todella suosittu hakukohde. Jos alue kiinnostaa, nyt on uusi mahdollisuus hakea asuntoa Olarista.

Hakuaika alkaa kesäkuun lopussa.

32

2/2018

KEELKORVENKUJA

Keelkorvenkuja 5 sijaitsee aivan Keskuspuiston kupeessa

Kotoisaa rivitaloasumista luonnon lähellä

O

soitteeseen Pihkametsä 2 valmistuu elokuussa kuusi rivitaloa, joissa on yhteensä 28 valoisaa ja tilavaa kotia. Kaikki kohteen asunnot ovat kaksikerroksisia.

Huoneistojen koot vaihtelevat 60,5 neliöstä 87,5 neliöön. Kaikissa asunnoissa on terassi, suurimmassa osassa myös oma sauna.

Asuntojen kylpyhuoneet on laatoitettu kauniilla vaaleilla laatoilla. Lattiamateriaali on vinyylilankku, joka on paitsi helppo pitää puhtaana, myös mukavan tuntuinen jalkojen alla. Vinyyli PIHKAMETSÄ on yhtä kestävää kuin laminaatti, mutta jalan alla hiljaisempi ja lämpimämpi.

Miilukorven viihtyisyyden salaisuus ovat vehreät maisemat.

Oittaan ja Nuuksion ulkoilualueet ovat lyhyen matkan päässä, ja lähimetsään pääsee kirjaimellisesti suoraan kotiovelta, kesällä lenkkeilemään ja talvella hiihtämään.

Alue on pientalovaltainen ja se on erityisesti lapsiperheiden suosiossa rauhallisuutensa ansiosta.

Ikeaan ja muihin Lommilan kauppoihin on matkaa noin 1,5 kilometriä. Lähin päiväkoti on noin kilometrin päässä, lähikoulu ja kirjasto löytyvät Karhusuolta noin kolmen kilometrin päästä.

Espoon keskukseen on matkaa vajaa neljä kilomeriä, josta löytyy paitsi monipuoliset palvelut, myös junayhteys. Noin 500 metrin päässä olevalta pysäkiltä pääset bussin kyydissä muka­ vasti joko Leppävaaraan tai Espoon keskukseen sekä sieltä junalla sutjakasti Helsingin ydinkeskustaan asti. Autoilijan arkea helpottaa sijainti lähellä Turuntietä ja Kehä kolmosta.

Valinnat Miilukorpeen ovat käynnissä, mutta vielä ehdit hakea.

AJANTASAISTA TIETOA uudiskohteistamme: www.espoonasunnot.fi www.facebook.com/espoonasunnot

33

2018

To 6.9.2018 klo 17.30–19.30

Asukastoimikunnille, Espoon Asuntojen budjetoinnin perusteet vuodelle 2019 PAIKKA: Valtuustotalo

Asumisen ja arjen turvallisuus Ke 3.10.2018 klo 17.30–20

Luento on suunnattu kaikille asumisen ja arjen turvallisuudesta kiinnostuneille asukkaille.

Luennolla käydään läpi kodin ja asuinympäristön turvallisuutta sekä kuinka omalla käyttäytymisellä voi ehkäistä riskitilanteiden syntymisen.

KOULUTTAJA: Helsingin Pelastusliitto PAIKKA: Valtuustotalo

La 29.9.2018 klo 10–16

––––––––––––––––––––

Vuokrafoorum

asukas­koulutukset ja tilaisuudet Luontoretki Nuuksioon –––––––––––– Lähde kokemaan Nuuksion kansallispuiston monimuotoisuus ja nauttimaan sen rauhasta.

Osallistujat jaetaan ryhmiin siten, että yhdessä painellaan ripeää vauhtia, toisessa vähän hitaammin ja kolmannessa kuljetaan verkkaisasti, ihaillaan luontoa ja voidaan poimia sieniä.

Patikoinnin lopuksi nautitaan metsäleirillä pannukahvit ja paistetaan tikkupullia ja makkaraa.

Retkelle mahtuu 40 henkilöä. Retki järjestetään, jos ilmoittautuneita on vähintään 20.

Järjestämme maksuttoman kuljetuksen Nuuksioon.

© ISTOCK

Ilmoittaudu mukaan Sitovat ilmoittautumiset koulutus­tilaisuuksiin ja tapahtumiin koti­sivujen kautta tai puhelimitse 043 824 4306 / Tarja Fonselius. Ilmoittautuneille lähetetään erillinen kutsu sekä ohjelma, joten ­annathan ilmoittautumisen yhteydessä ­yhteystietosi kutsua varten.

Huolto-, siivous- ja viherhoitopalvelujen yhteystiedot Asukaslehden viimeinen sivu oli aiemmin varattu huolto-, siivous- ja v ­ iherhoitopalvelujen ­yhteystiedoille.

Nyt löydät samat yhteystiedot ­kätevästi verkkosivuiltamme. www.espoonasunnot.fi

34

2/2018

7 3 6 9 4 5 6 1 3 7 6 5 5 9 7 9

1

5 6

8 9 7 4 8 3 2 7 1 9 6 7 5 4 2

2

9 6 5

5 1 4

4 5

1

6 7 2 5

6 4

5

4 5 7 8 5 2 6 3

6 1 7 9 2 5

9 5

6 2 5 3 2 9

5 1

1

7

4

7 2

9 3 6

3

Ota rennosti, kuuntele tuulen suhinaa ja ruohon kasvua, ratkaise sudoku

8 3

5 2

4

3 4 5 6

4

2 9

4 5

9 3

8 4 1 6

6

9 7 3 7 4 1 8

6

7 1

5 6

3 9

© SHUTTERSTOCK

OIKEAT RATKAISUT

5 1 8 7 4 3 2 9 6

2 3 9 5 1 6 8 4 7

4 6 7 9 8 2 1 3 5

1 5 6 8 9 7 3 2 4

8 9 3 2 5 4 6 7 1 1

7 2 4 6 3 1 5 9 9

3 8 5 1 7 9 4 6 2

6 7 1 4 2 8 9 5 3

9 4 2 3 6 5 7 1 8

6 8 5 4 1 2 3 9 7

4 7 1 3 8 9 6 5 2

2 3 9 6 5 7 4 1 8

3 6 4 7 9 8 5 2 1

1 5 8 2 3 4 7 6 9 2

9 2 7 1 6 5 9 4 3

7 4 3 9 2 6 1 8 5

8 9 6 5 7 1 2 3 4

5 1 2 8 4 3 9 7 6

4 7 5 9 6 2 1 8 3

6 2 3 7 1 8 4 9 5

1 8 9 4 5 3 2 6 7

3 1 7 5 4 9 2 2 8

9 4 8 2 3 6 7 5 1 3

2 5 6 8 7 1 9 3 4

5 9 1 6 8 4 3 7 2

8 3 2 1 9 7 5 4 6

7 6 4 3 2 5 8 1 9

5 2 7 1 6 9 3 8 4

9 8 4 3 2 7 5 6 1

3 1 6 8 4 5 7 9 2

4 3 2 9 8 1 6 7 5

7 5 9 2 3 6 4 1 8

1 6 8 5 7 4 9 2 3 4

6 4 5 7 1 8 2 3 9

2 9 1 6 5 3 8 4 7

8 7 3 4 9 2 1 5 6 35

© ISTOCK

Hienoa kesää!

Haluamme kaikin tavoin vaikuttaa siihen, että viihdyt ­asunnossasi. Olemme ­käytettävissäsi mieltä askarruttavissa ­kysymyksissä. Soita tai laita meille viestiä!

OTA YHTEYTTÄ

Asiakaspalvelumme palvelee ­numerossa 09 3544 5000 ma–pe 9–15 ja sähköpostitse asiakaspalvelu@espoonasunnot.fi.