Espoon Asunnot vastuullisuusraportti 2019 by Espoon Asunnot

Espoon Asunnot

Vastuullisuusraportti 2019

Sisällysluettelo VASTUU KOHTUUHINTAISESTA VUOKRA-ASUMISESTA 3 Toimitusjohtajan katsaus Kohtuuhintaisten kotien asialla 4 Espoon Asunnot – viihtyisiä ja kohtuuhintaisia koteja

Järkevät ja käytännölliset vuokra-asunnot vastaavat kaupungistumiseen

5 Vuokrakoti on kilpailukykyinen vaihtoehto omistusasumiselle Arvomme 6 Asuntomme sijaitsevat hyvien liikenneyhteyksien varrella nyt ja tulevaisuudessa Päämäärä: Espoon paras työnantaja 7 CASE: Sijainti ratkaisee myös kohtuuhintaisessa vuokra-asumisessa Strategiset painopistealueet 8 CASE: Suvelaan nousee moderni ja monimuotoinen vuokratalokortteli Kohokohdat vuonna 2019 9 Olennaisuusarviointi: Yritysvastuu on kaikkien yhteinen asia VASTUULLINEN TYÖNANTAJA 10 Toimitusketju, joka luo koteja ja työpaikkoja Työstään innostunut henkilöstö on tärkein voimavaramme 11 Vastuullisuus on osa kaikkea tekemistämme CASE: Sähköpyöräilystä helpotusta työmatkoihin 12 Toiminnanohjaus CASE: Tavoitteena entistä ehompi työympäristö 13 VASTUULLINEN TOIMINTATAPA ON KIINTEÄ OSA LIIKETOIMINTAAMME

VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ

RAPORTOINTI JA RISKIENHALLINTA

14 Kiinteistöjen kestävä elinkaari vastaa ilmastohaasteeseen 15

Riskikartoitus

CASE: Maltillinen kestävä kehitys sopii pitkän elinkaaren

16 CASE: Energiatehokkuudessa alkoi pienten purojen aika 18 CASE: Lajittelukampanja kannustaa asukkaita arjen ekotekoihin 20

GRI-sisältöhakemisto

kiinteistönomistajalle

Tavoitteet

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

21 Tähtäimessä hyvä asukaskokemus 22 CASE: Tiivistä yhteistyötä asunnottomuuden vähentämiseksi 23 CASE: Kerhohuoneella kohdataan! 25 VASTUU ASUKKAISTA JA ASUMISESTA

26 27 28 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 51 54

Toimintatavat

| Ympäristö

Asukkaat

Talous

Työnantaja

Raportointi

Espoon Asunnot – viihtyisiä ja kohtuuhintaisia koteja Avainluvut 2019 Omistamme lähes 16 000 kohtuuhintaista

luotettava yhteistyökumppani, pidämme

kotia eri puolilla Espoota, mikä tekee meis-

huolta henkilöstöstämme ja päätöksen-

tä Espoon suurimman vuokra-asuntojen

tekomme on avointa ja johdonmukaista.

tarjoajan. Rakennamme myös uusia koteja

Lisäksi edistämme kestävää kehitystä

jatkuvasti. Vuosittain pyrimme aloittamaan

rakentamalla ja ylläpitämällä kiinteistöjä

400 uuden asunnon rakennuttamisen

elinkaarikestävästi.

meille asetetun tavoitteen mukaisesti.

15 453

28 337

1 643

Asuntojen määrä

Asuntohakemusten määrä

Asunnon saaneiden määrä

98,6 %

12,3 %

12,40 €/m2

Käyttöaste

Vaihtuvuus

Keskineliövuokra

Päämäärämme on olla Espoon paras Toimimme omakustannusperiaatteella,

vuokranantaja.

mikä tarkoittaa, että käytämme vuokrat asiakkaiden hyväksi parantamalla asuntoja, asumisympäristöä ja kiinteistöjä. Tavoitteemme ei ole tuottaa voittoa eikä jakaa osinkoa. Yksi arvoistamme on kestäviä tekoja. Se tarkoittaa, että olemme

Toimintatavat

| Ympäristö

Asukkaat

Talous

Työnantaja

Raportointi

Toimitusjohtajan katsaus Halu palvella, onnistumisen iloa ja kestäviä tekoja. Siinä ovat Espoon Asuntojen uudet arvot, jotka saimme valmiiksi keväällä 2019. Arvojen työstöön osallistui koko henkilöstö, ja voinkin hyvillä mielin todeta lopputuloksen olevan juuri meidän näköisemme ja oloisemme – kuten pitääkin. Arvoista kestäviä tekoja sopisi tämän vastuullisuusraportinkin otsikoksi, sillä se sulkee sisäänsä meille monta tärkeää asiaa: olemme luotettava ja arvostettu yhteistyökumppani ja työnantaja. Päätöksentekomme on pitkäjänteistä, johdonmukaista, avointa ja läpinäkyvää. Edistämme kestävää kehitystä rakentamalla ja ylläpitämällä kiinteistöjä elinkaarikestävästi. Vastuullisuusajattelu lähtee meillä arjesta. Haluamme olla omistajamme Espoon kaupungin tavoin mukana ilmastotyön kärkijoukoissa ja sen eteen teemme päivittäin töitä. Vastuullisuus on meille myös vastuuta muista ihmisistä. Pidämme huolta heistä, jotka tarvitsevat elämäntilanteensa takia apua pysyäkseen yhteiskunnan jäseninä ja arjen syrjässä kiinni. Olemmekin saaneet vähennettyä häätöjen määrää muun muassa asumisneuvonnan toimilla ja olleet mukana ratkaisemassa asunnottomuuden ongelmaa ”asunto ensin” -periaatteella. Vuokra-asuminen ei ole enää vain opiskelijoiden tai nuorten perheiden asumismuoto, vaan varteenotettava vaihtoehto ihan jokaiselle. Erityisesti

kohtuuhintaisten asuntojen suosio on pysynyt korkeana, ja niitä me olemme tuottamassa lisää myös Espooseen. Viime vuonna saimme rakenteille 439 kohtuuhintaista kotia, mikä on hieman Espoon kaupungin meille asettamaa tavoitetta enemmän. Vuoden lopussa rakenteilla oli seitsemän kiinteistöä, joihin valmistuu aikanaan 626 kohtuuhintaista kotia. Tavoitteemme on, että vuoteen 2030 mennessä kaikki käyttämämme energia on päästötöntä ja uusiutuvaa. Osana tavoitteen toteuttamista siirryimme viime vuoden alussa käyttämään kiinteistöissämme EkoPlus-kaukolämpöä, joka on tuotettu uusiutuvasti ja päästöttömästi. Samalla tehostimme lämmön käyttöä panostamalla kulutuksen seurantaan. Palveluksessamme työskentelee 114 asumisen, rakennuttamisen ja kiinteistöalan ammattilaista. Heidän toimestaan saimme viime vuonna paljon aikaan vastuullisuuden saralla. Aikaansaannoksista voit lukea lisää vastuullisuusraportista. Tässä yhteydessä haluankin osoittaa kiitokseni Espoon Asuntojen henkilöstölle, hallituksen jäsenille ja yhteistyökumppaneille: kiitos uurastuksestanne yhteisen tavoitteen eteen. Jaakko Kammonen toimitusjohtaja

Vastuullinen toimintatapa on kiinteĂ¤ osa liiketoimintaamme

Toimintatavat

| Ympäristö

Asukkaat

Talous

Työnantaja

Raportointi

Arvomme

Halu palvella

Onnistumisen iloa

Kestäviä tekoja

• Haluamme tarjota hyvän palvelukokemuksen. • Kysymme, kuuntelemme ja ymmärrämme asiakasta. • Huomioimme asiakasnäkökulman kaikissa päätöksissä. • Huolehdimme, että myös kumppanimme sitoutuvat arvoihimme.

• Onnistumme yhdessä ja yhteistyöllä. • Tartumme toimeen ja saamme asioita aikaan. • Teemme työtä tavoitteellisesti ja ratkaisukeskeisesti. • Osoitamme arvostuksemme antamalla palautetta toisillemme. • Sallimme virheet ja opimme niistä.

• Olemme luotettava ja arvostettu yhteistyökumppani ja työnantaja. • Huolehdimme henkilöstön työkyvystä ja jaksamisesta. • Päätöksentekomme on pitkäjänteistä, johdonmukaista, avointa ja läpinäkyvää. • Toimimme kestävän kehityksen edistämiseksi rakentamalla ja ylläpitämällä kiinteistöjä elinkaarikestävästi.

Toimintatavat

| Ympäristö

Päämäärä:

Espoon paras vuokranantaja Olemme asunnon hakijoille hyvin tunnettu ja haluttu vaihtoehto. Tuottamamme asiakaskokemus on hyvä.

Rakennamme, kehitämme ja ylläpidämme kiinteistöjämme ammattitaitoisesti.

Toimimme vastuullisesti.

Asuntojen hinta-laatusuhde on markkinoiden paras.

Olemme haluttu työnantaja.

Asukkaat

Talous

Työnantaja

Raportointi

Toimintatavat

| Ympäristö

Asukkaat

Talous

Työnantaja

Raportointi

Strategiset painopistealueet Viisi strategista painopistealuetta ohjaavat toimintaamme ja muuttuvat käytännön toimiksi osaavan henkilöstömme toimesta. Strategisten painopisteiden edistymistä seurataan säännöllisesti. 1. Asuntotuotantotavoitteen saavuttaminen

3. Asiakaskokemuksen ja vuokraustoiminnan kehittäminen

Espoon kaupunginvaltuusto on asettanut tuotantotavoitteeksemme 400 vuokra-asunnon aloittamisen vuosittain ja keskimäärin 1600 uuden asunnon aloittamisen nelivuotisella asunto-ohjelmakaudella.

Asiointi kanssamme tuottaa kokemuksen siitä, että asiakasta arvostetaan ja hänen asiaansa pidetään tärkeänä. Vuokraamme hinta-laatusuhteeltaan hyviä asuntoja. Asunnoissamme arki on sujuvaa, niissä viihdytään ja halutaan asua pitkään. Pidämme asunnot vuokrattuna, jotta vuokratasomme on jatkossakin 25 prosenttia markkinavuokraa alempi.

2. Rahoituksen saatavuuden turvaaminen ja kustannustason pitäminen alhaalla Turvaamme rahoituksen saatavuuden ja ennakoitavuuden sekä säilytämme riskittömän ja matalan kustannustason.

4. Kestävä kehitys Mahdollistamme omalta osaltamme, että Espoo-tarinassa asetetut kestävän kehityksen tavoitteet saavutetaan.

5. Kiinteistökannan kestävä hallinta Kiinteistöt täytyy tuntea entistä tarkemmin kiinteistökannan arvon säilyttämiseksi ja vuokrattavuuden varmistamiseksi. Kunnossapitoa, perusparannusta ja kehittämistä koskevien päätösten tulee perustua nykyiseen tietoon, kiinteistön elinkaareen, arvioon tulevaisuuden näkymistä ja kannattavuuteen.

Toimintatavat

| Ympäristö

Asukkaat

Talous

Kohokohdat vuonna 2019 Vuosi 2019 oli edellisvuosien tapaan työntäyteinen, ja sen varrelle mahtui lukuisia pieniä ja vähän isompia onnistumisia. Ohessa muutama poiminta niistä. Espoon Asunnoille todistus ekolämmön käytöstä Fortum myönsi keväällä 2019 meille todistuksen, jossa kerrotaan, että 275 kiinteistömme kaukolämmitys on tuotettu sataprosenttisesti uusiutuvilla energialähteillä tai hukkalämmöllä. EkoPlus-kaukolämmön määrä ja alkuperä varmennetaan vuosittain puolueettoman ulkopuolisen tilintarkastajan avulla.

Rakenteille yli 400 kohtuuhintaista kotia Rakennamme talomme enimmäkseen kaupunkikeskuksiin hyvien kulkuyhteyksien varrelle ja elinkaariedullisiksi. Käytämme aikaa ja käyttöä kestäviä materiaaleja ja edellytämme käyttämiltämme materiaaleilta helppoa kunnossapitoa ja korjattavuutta. Vuonna 2019 saimme rakenteille 439 uutta kohtuuhintaista kotia ja kaikkiaan rakenteilla oli seitsemän kiinteistöä. Niihin valmistuu aikanaan 626 kotia.

Vuokrankorotus säilyi maltillisena Noudatamme vuokranmäärityksessä kahta periaatetta, omakustanteisuutta ja kohtuuhintaisuutta. Se tarkoittaa, että vuokramme perustuvat todellisiin kiinteistöjen käyttö-, ylläpito- ja rahoituskustannuksiin. Lisäksi keräämme vuokrissa rahaa lainojen maksamiseen sekä peruskorjausten ja uusien asuntojen rakentamiseen omin varoin. Vuoden 2020 alussa vuokramme nousivat keskimäärin 0,8 prosenttia.

Kotona kaupungissa -hanke päätökseen Kotona kaupungissa - pakolaistaustaisten nuorten ja lapsiperheiden asumisvalmennus Espoossa ja Oulussa -hanke toteutettiin EU:n Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston tuella vuosina 2017-2019. Hanketta koordinoi Espoon kaupunki, ja hankekumppaneina mukana toteutuksessa olivat meidän lisäksemme NAL Palvelut Oy sekä Oulunseudun Nuorisoasuntoyhdistys ry (Osna).

Työnantaja

Raportointi

Toimintatavat

| Ympäristö

Asukkaat

Yritysvastuu on kaikkien yhteinen asia

Merkittävyys Espoon Asunnoille

7 8

15 3

Raportointi

vaikuttavalla tavalla

2. 3.

Rakennustyön vastuullisuus ja harmaan talouden torjunta

Rakennustyön suunnittelu tehokkaammaksi

Vaikuttaminen lainsäädännön kehittymiseen ja valtion vuokra-asumisen tuen yhteiskunnalliseen vaikutukseen

Henkilöstö 5. Henkilöstön hyvinvointi Asuminen 6. Rauhallisten asuinalueiden rakentaminen ja tasapainoinen asukasrakenne

7. Arvostava huolehtiminen asiakkaista 8. Asukkaiden asioimista helpottavat ratkaisut 9. Vuokra-asumisen arvostuksen edistäminen Espoossa 10. Yhteisöllisyyden tukeminen asumisratkaisuilla 11. Asukkaiden mahdollisuuksien tukeminen päätöksentekoon osallistumisessa

11 16 17

Merkittävyys sidosryhmille 10

Työnantaja

Talous 1. Taloudellisen lisäarvon tuottaminen oikeudenmukaisella ja

Vastuumme

Olennaisuusarviointi määrittää meille ja sidosryhmillemme tärkeimmät vastuullisuuden aiheet ja antaa suuntaviivat vastuulliselle toiminnallemme. Olennaisuusarvionti on tehty vuonna 2017 ja tullaan päivittämään syksyllä 2020.

Talous

Ympäristö 12. Kiinteistöjen kestävä elinkaari 13. Energiankäytön tehostaminen ja uusiutuvan energian käyttö

14. Rakennushankkeiden suunnittelu ympäristöystävällisiksi 15. Uusien keinojen löytäminen yhdyskuntasuunnitteluun 16. Uusien ratkaisujen löytäminen jätehuoltoon 17. Uusien ratkaisujen löytäminen vedenkulutukseen

Toimintatavat

| Ympäristö

Asukkaat

Talous

Työnantaja

Raportointi

Toimitusketju, joka luo koteja ja työpaikkoja Tehtävämme on tarjota kohtuuhintaisia koteja. Toimivalla toimitusketjulla varmistamme palveluiden laadun säilymisen jokaisessa vaiheessa. Toimitusketju Ohjaavat tekijät

Vaikutukset

VALTIO Kohtuuhintaista asumista

KUNTA KYSYNTÄ

Maanhankinnat

Investoinnit

Vuokraustoiminta

Espoon kaupunki

Palvelut asukkaille

Yhteistyökumppanit

Espoon Asunnot

Kiinteistöjen ylläpito

Espoon kasvu

Maanhankinta

Investoinnit

Koteja kaikille

Viihtyisää asumista

Kiinteistöjen ylläpito

Omistajana Espoon kaupunki määrittelee asuntotuotantotavoitteemme, ja teemme maanhankinnassa ja kaavoituksessa yhteistyötä saadaksemme riittävästi rakennuskelpoisia tontteja. Edistämme myös täydennysrakentamista, joka palvelee tehokkaan ja tiiviin kaupunkirakentamisen tarvetta.

Uudisrakentamisen lisäksi investoimme perusparannuksiin ja -korjauksiin. Meille on tärkeää kiinteistökantamme kestävä kunnossapito, energiatehokkuus sekä asumismukavuuden lisääminen. Pyrimme käyttämään hankkeissamme paikallisia toimijoita, jotta mahdollisimman monet espoolaiset hyötyisivät investoinneistamme.

Asukasvalintamme perustuu tarveharkintaan, ja etusijassa ovat kiireellisessä asunnon tarpeessa olevat, vähävaraiset ja pienituloiset hakijat. Oikeus asuntoon on perustavanlaatuinen. Se ei saa olla kiinni sosiaalisesta asemasta tai tuloista.

Meille on tärkeää, että kaikki viihtyvät kodeissaan. Ratkaisevassa asemassa viihtyisyyden ylläpitämisessä ovat toimivat siivous-, kiinteistönhuolto- ja viherhoitopalvelut, joiden laadusta teetämme vuosittain useita asukastyytyväisyystutkimuksia. Tarjoamme asukasneuvontaa, jos asukkaalla on vaikeuksia elämänhallinnassa. Teemme parhaamme, että kukaan ei jää yksin ongelmiensa kanssa.

Kotien ja kiinteistöjen kunnossa pysymisen varmistamme laadukkailla kiinteistönhoitopalveluilla. Palvelut ostetaan ulkoisilta toimijoilta, mutta niiden laatua valvomme itse. Vastaamme myös suurien korjaustöiden tilauksesta, jotka kilpailutetaan kilpailuttamissääntöjen puitteissa.

Toimintatavat

| Ympäristö

Asukkaat

Talous

Työnantaja

Raportointi

Vastuullisuus on osa kaikkea tekemistämme

Espoon kaupunki

Tavoitteemme on ymmärtää mahdollisimman kattavasti, miten toimintamme vaikuttaa ihmisiin, yhteiskuntaan ja ympäristöön. Olemme Espoon kaupungin sataprosenttisesti omistama tytäryhtiö ja osa Espoo-konsernia. Emme tavoittele toiminnallamme voittoa emmekä jaa osinkoa tai varoja oman pääoman rahastosta. Tulostavoitteistamme päättää Espoon kaupunginvaltuusto. Strategisten tavoitteiden lisäksi toimintaamme ohjaavat vuosittaiset toimintasuunnitelmat, talousarviot, tavoitekeskustelut, erilaiset toimenpideohjelmat, sopimukset ja lainsäädäntö sekä yrityksen arvot.

Vastuullisuus kuuluu kaikille Vastuullisuuden johtaminen perustuu strategiaamme ja arvoihimme, joita täydentävät eettiset periaatteet. Ne muodostavat sen perustan, jolle toimintamme ja menettelytapamme rakentuvat. Johto ja esimiehet koordinoivat vastuullisuustyötä osana muuta johtamista. Teemme vastuullisuustyötä liiketoimintayksiköissä, yhteistyössä kumppaneiden kanssa sekä omien ekotukitoimijoidemme tuella. Ekotukitoimijoiden vastuulla on edistää arjen ympäristötyötä, jotta voimme lisätä ympäristötietoisuuttamme ja vaikuttaa ruohonjuuritason

Hallitus

toimilla ja käytännöillä ilmastonmuutoksen torjuntaan. Viisi kaupungin nimeämää jäsentä

Vastuullisuusnäkökulmien tunnistamista tukee aktiivinen vuoropuhelu kumppaneiden kanssa. Etsimme avoimesti parempia tapoja kehittää toimintaamme vastuullisempaan suuntaan.

Kaksi asukkaiden valitsemaa jäsentä

Seuraamme tavoitteiden toteutumista ja raportoimme niistä vuosittain vastullisuusraportin yhteydessä.

Halu palvella – onnistumisen iloa – kestäviä tekoja

Toimitusjohtaja

Arvot ja päämäärä ovat kaiken toimintamme perusta. Arvot ilmaisevat, mikä meille on toiminnassamme tärkeää ja päämäärä tukee strategisia tavoitteitamme. Olemme vastikään uudistaneet arvomme ja päämäärämme. Aloitimme määrittelyn syksyllä 2018 ja saimme työn valmiiksi keväällä 2019. Mukana työssä oli koko henkilöstö ja arvoiksemme hioutuivat halu palvella, onnistumisen iloa ja kestäviä tekoja. Päämäärämme on olla Espoon paras vuokranantaja.

Liiketoiminta

Vuokraus

Kiinteistökehitys & rakennuttaminen

Toimintatavat

| Ympäristö

Asukkaat

Talous

Työnantaja

Raportointi

Toiminnanohjaus Megatrendit Kestävä kehitys Arvopohjaiset kulutusvalinnat ja elämäntapa yleistyvät. Tiivis, kaupunkimainen asuminen hyvine joukkoliikenneyhteyksineen kasvattaa suosiotaan. Rakentamisessa suunnittelu- ja materiaalivalinnat korostuvat (pitkäikäisyys, joustavuus, muunneltavuus). Energiatehokkuus ja jätteiden määrän vähentäminen sekä lajittelu koetaan tärkeiksi.

Yhteiskunta Valtakunnalliset maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimukset (MAL) 2016-2019

Digitalisaatio Asumisen koetaan palveluna, jota digitaalisten palvelujen odotetaan täydentävän. Esineiden internet (IoT) ja langattomat ratkaisut luovat mahdollisuuksia ja odotuksia asumiseen ja kiinteistöjen ylläpitoon.

• Asuntolainsäädäntö • Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelma (AUNE) 2016-2019

• Puurakentamisen ohjelma 2016-2021

Espoon kaupunki • Espoo-strategia • Konserniohje • Konsernin toimintaperiaatteet • Vuotuiset talousarviossa esitetyt tavoitteet

Kaupungistuminen Työurien pilkkoutuminen tekee kaupunkiasumisesta houkuttelevaa hyvien työmahdollisuuksiensa vuoksi. Väestön ikääntymisen myötä muuttoliike suuntautuu palveluiden äärelle. Ihmiset asuvat entistä tiiviimmin ja haluavat käyttää yhteistiloja oman yksityisen tilan jatkeena.

Espoon Asunnot ESPOON ASUNTOJEN STRATEGIA päämäärä | perustehtävä | arvot

KAUPPA

Globalisaatio Monikulttuurisuus lisääntyy maahanmuuton ja työperäisen muuton seurauksena. A

• Asunto-ohjelma 2018-2021 • Ilmasto-ohjelma 2016-2020 • Kestävä Espoo-ohjelma 2017-2021

• Liiketoimintatavoitteet ja -suunnitelmat • Tavoitteet pääprosesseille • Tavoitteet tiimeille • Kehityskeskusteluissa asetetut henkilökohtaiset tavoitteet • Toiminnan seuranta ja sen pohjalta tavoitteiden kehittäminen

Vastuu ympäristöstä

Toimintatavat

| Ympäristö

Asukkaat

Talous

Työnantaja

Raportointi

Kiinteistöjen kestävä elinkaari vastaa ilmastohaasteeseen Edistämme kestävää kehitystä rakentamalla ja ylläpitämällä kiinteistöjä elinkaarikestävästi. Vastaamme ilmastohaasteeseen kulkemalla kohti hiilineutraaliutta. Ympäristövastuu on kiinteä osa Espoon Asuntojen toimintaa. Kestävän kehityksen edistäminen, kiinteistökannan kestävä hallinta ja kestävät teot ovat osa yhtiön strategiaa sekä arvoja. Espoon kaupungin Asunto-ohjelman mukaisesti edistämme toimillamme uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja parannamme asumisen energiatehokkuutta. Suurimmat ympäristökuormituksemme aiheutuvat kiinteistöjen rakentamisesta, rakennusmateriaaleista sekä asumisen aikaisesta energiankulutuksesta. Seuraamme jatkuvasti rakennuttamisen ja rakennusten käytönajan uusia elinkaariedullisia, älykkäitä ja vähähiilisiä ratkaisuja. Tavoitteemme on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä, yhtä aikaa Espoon kaupungin kanssa. Tavoittelemme hiilineutraaliutta uusia taloja rakentaessamme ja panostamme kiinteistöjen pitkiin elinkaariin niin rakentamisessa, korjauksessa kuin ylläpidossa. Huollamme ja korjaamme asuntokantaamme säännöllisesti ja kestävästi ympäristöä kunnioittaen. Olemme tehneet kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen. Ympäristövastuullinen toiminta edellyttää myös asiasta innostunutta ja sitoutunutta henkilöstöä, rohkeutta kokeiluihin, sitkeyttä viedä hankkeita läpi sekä tiivistä yhteistyötä kumppaneiden kanssa. 15

Avainluvut 2019 Kaukolämmön lämpöindeksi: kWh/Rm2, normeerattu kulutus 41

Kiinteistösähkön kulutus: kWh/Rm2 5,4 5,3 5,2 5,1 5 4,9 4,8 4,7

40 39 38 37

2014 2015 2016 2017 2018 2025 TAVOITE

Jätteet

Ser-jäte Metalli Lasi

Muovi

2014 2015 2016

2017

2018

2025 TAVOITE

Kasvihuonekaasupäästöt, yhteensä kg CO2-e/Rm³

Kartonki

14 12 10 8 6 4 2 0

Bio

Paperi

Seka

espoolaisista asuu Espoon Asuntojen kiinteistöissä, ja myös asukkaat voivat vähentää asumisen ympäristövaikutuksia.

Nolla

2015

2016

2017

2018

2019

2025 TAVOITE

Espoon Asuntojen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.

Toimintatavat

| Ympäristö

Asukkaat

Talous

Työnantaja

Raportointi

CASE

Maltillinen kestävä kehitys sopii pitkän elinkaaren kiinteistönomistajalle Kun talot rakennutetaan omaan käyttöön, ratkaisujen pitää kestää koko elinkaaren ajan. Espoon Asuntojen viime vuosien näkyvimmät ympäristövastuulliset toimenpiteet ovat liittyneet nykyisten kiinteistöjen energiankäyttöön, mutta myös uusissa hankkeissa kestävä kehitys etenee. Aikaa kuluu uudisrakennuskohteen suunnittelusta sen valmistumiseen keskimäärin kolme vuotta, ja tuloksia ympäristömyönteisten ratkaisujen toimivuudesta saadaan vasta kun rakennusta on ehditty käyttää riittävän pitkään. – Uusia kohteita suunniteltaessa valitsemme mieluiten varmaksi todettuja ratkaisuja. Kestävien ratkaisujen on oltava kestäviä koko kiinteistön elinkaaren ajan, sanoo rakennuttamisjohtaja Pirjo Räihä.

Vastuullisuus suunnittelu- ja rakennusratkaisuissa tarkoittaa hyväksi havaittujen latujen kulkemista ja uusien kokeilujen ottamista käyttöön vasta toisessa aallossa. Kohtuuhintaisia asuntoja tuottavan kiinteistönomistajan pitää säilyttää realistinen näkökulma ja edetä maltillisesti kiiruhtaen kohti vihreämpiä rakennuksia. – Uusien ratkaisujen pitää olla kokonaisuuden kannalta hyvin perusteltuja. Esimerkiksi uudenlainen energiajärjestelmä voi olla teknisesti edistyksellinen, mutta jos se vaatii enemmän huoltoa ja korjaamista, kokonaisuus ei ole lopulta ympäristönkään kannalta kestävää, perustelee isännöintijohtaja Aki Moilanen. Jatkuu seuraavalla sivulla

Toimintatavat

| Ympäristö

Asukkaat

Talous

Työnantaja

Raportointi

Maltin lisäksi tarvitaan objektiivisuutta Kiinteistöalalla vihreät innovaatiot ovat alkaneet yleistyä vasta melko vähän aikaa sitten. – Monet tarjolla olevat ympäristömyönteiset ratkaisut ovat vasta pilottivaiheessa, ja niihin mukaan lähdettäessä on muistettava myös kokeilujen mahdolliset negatiiviset puolet. Kohtuuhintainen rakentaminen ei ole välttämättä paras ensimmäisen kokeilun paikka uusille ratkaisuille, Pirjo Räihä sanoo. Kestävä kehitys on mitä suurimmassa määrin myös talouskysymys. Huolena on, että uudet ympäristövaatimukset nostavat asumisen hintaa. Espoon Asuntojen lähtökohtana on mahdollistaa kohtuuhintainen vuokraasuminen. Pääosa asuntokannasta on valtion tukemaa, minkä taloutta säädellään toisin kuin vapaarahoitteisten kiinteistöjen. – Rakennusalalla valmius ympäristömyönteisempään rakentamiseen on kasvanut viime aikoina. Samalla omakin osaamisemme on kasvanut. Olemme esimerkiksi ensimmäisten joukossa hyödyntämässä ympäristöministeriön kriteerejä purkukohteessa, Räihä kertoo.

Sekä Räihä että Moilanen tunnistavat, että tieto lisää myös tuskaa. – Vähähiilisen rakentamisen polulla olemme vasta alkupäässä. Vuoden aikana opimme, ja että vanhat olettamukset pitää laittaa uusiksi. Hyvä tiilijulkisivu ei ole hiilijalanjäljen kannalta kaikkein paras ratkaisu. Tietoa tarvitaan vielä paljon lisää, jotta voidaan tehdä kokonaisuuden kannalta hyviä ratkaisuja, Räihä toteaa. Meidän pitää pystyä katsomaan eri ratkaisuja mahdollisimman puolueettomasti. Ympäristöväittämien arviointi vaatii rakennuttajalta myös kriittistä silmää. – Koko rakennusala hakee linjaansa ilmastokestävien ratkaisujen suhteen, ja tutkittua tietoa on kertynyt vasta vähän. Olipa kyse latauspistokkeista tai puukerrostaloista, meidän täytyy löytää vastuullisesti oikeat ja tarpeeseemme sopivat keinot ja välttää panostamasta liian yksipuolisesti vain yhteen ratkaisuun, Aki Moilanen sanoo.

Toimintatavat

| Ympäristö

Asukkaat

Talous

CASE

Energiatehokkuudessa alkoi pienten purojen aika Espoon Asunnot on ollut mukana kiinteistöalan yhteisessä vuokra-asuntoyhteisöjen vapaaehtoisessa energiatehokkuussopimuksessa VAETS:ssa jo kymmenen vuotta. Ensimmäisellä sopimuskaudella säästötavoitteet saavutettiin yli kaksinkertaisesti. Nykyinen, vuonna 2017 alkanut sopimuskausi jatkuu vuoteen 2025, ja sen aikana tavoitteenamme on pienentää kokonaisenergiankulutusta 7,5 prosenttia vuoden 2016 tasosta. – Vuonna 2019 ylitimme välitavoitteen reilusti. Energiasäästötoimenpiteitä on pystytty toteuttamaan hyvin. On tehty mittavia investointeja, jotka ovat olleet myös taloudellisesti kannattavia, isännöintijohtaja Aki Moilanen kertoo. Merkittävimmät viime vuosina tehdyt energiatehokkuuden parannustoimet ovat keskittyneet kiinteistöjen lämmitykseen ja ilmanvaihtoon. – Rakennusten suurin energiankuluttaja on lämmitys. Kaikkien kohteidemme ylilämmityksen leikkaaminen on tuonut suurimmat säästöt. Ilmanvaihto ja lämmön talteenotto taas ovat pienempiä puroja, joista säästöä kertyy pikkuhiljaa, Moilanen kertoo.

Älykäs lämmityksensäätöjärjestelmä Leanheat otettiin käyttöön kaikissa Espoon Asuntojen kiinteistöissä vuoden 2018 lopulla. Järjestelmää sekä siihen liittyvää lämpöenergian kysyntäjoustoa on kokeiltu jo osassa kiinteistöjä jo vuodesta 2015 lähtien. Vaikka koko kauden tavoitteeseen on vielä matkaa, Moilanen on luottavainen sen suhteen, että yhtiö saavuttaa energiansäästötavoitteet vuoteen 2025 mennessä. – Olemme hyvällä etumatkalla. Toki töitä riittää jatkossakin, sillä helpoimmat teot on jo tehty ja suurin säästöpotentiaali ulosmitattu. Seuraavaksi edessä on aiempien tekojen hyödyntämistä ja energiatehokkuuden jatkuvaa optimointia. Ylilämmityksen leikkaaminen toi esiin kohteet, joissa lämpö ei ole tasapainossa. Älykäs järjestelmä auttaa kohdentamaan säätö- ja korjaustoimia optimaalisesti ja saavuttamaan lisäsäästöjä lämmityksessä sekä varmistamaan asukkaille tasaisen asumislämpötilan. Jatkuu seuraavalla sivulla

Työnantaja

Raportointi

Toimintatavat

| Ympäristö

Asukkaat

Talous

Työnantaja

Raportointi

Energiatehokkuus on ilmastoteko Ilmastonmuutoksen hillintä on kirjattu Espoon Asuntojen päämäärään, ja energian tehokas käyttö on yksi tärkeimmistä toimista ilmastomuutoksen vastaisessa työssä. – Rakennetun ympäristön osuus päästöistä on todella iso, ja säätötoimia kehittämällä voimme vähentää rakennusten päästöjä. Tämä tarkoittaa teknisten ratkaisujen kehityksen seuraamista, lisäsäästömahdollisuuksien tutkimista, asiantuntijoiden kuulemista ja rohkeaa kokeilemistakin, Aki Moilanen sanoo. Kun VAETS-sopimuskauden loppu lähenee, katseet kääntyvät kauemmas tulevaisuuteen. Suomen tavoitteena on olla kokonaan hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, ja keskustelua kiinteistöalan keinoista tultaneen käymään 2020-luvun edetessä. – Vanhan rakennuskannan voi saada energiatehokkaammaksi johonkin rajaan saakka, mutta isommat säästöt vaativat teknisen ja taloudellisen järkevyyden rajojen pohtimista. Haaste on iso, sillä asuntoja pitää lämmittää jatkossakin. Aiheesta olisi lähivuosina käytävä lisää yhteiskunnallista keskustelua, Moilanen toteaa.

Vuokra-asuinkiinteistöjen vapaaehtoinen energiatehokkuussopimus VAETS on kiinteistöalan yhteinen vuokra-asuntoyhteisöjen energiatehokkuussopimus. Se on yksi koko yhteiskunnan kattavista vapaaehtoisista keinoista tehostaa Suomen energiankäyttöä. Vapaaehtoisuus on vaihtoehto lisäsääntelylle ja joustavampi keino toteuttaa energiatehokkuustoimia tarvelähtöisesti ja yhteisöille itselleen mielekkäimmässä tahdissa.

Toimintatavat

| Ympäristö

Asukkaat

Talous

Työnantaja

CASE

Lajittelukampanja kannustaa asukkaita arjen ekotekoihin Vuoden 2020 alussa käynnistynyt Hei me lajitellaan! -jätekampanja jouduttiin maaliskuussa keskeyttämään koronavirusepidemian vuoksi. Kampanjan on tarkoitus käynnistyä uudelleen marraskuussa 2020 ja kannustaa asukkaita kierrättämään ja vähentämään sekajätteen määrää.

Kiinteistöjemme rakentamisen ja ylläpidon lisäksi ympäristövaikutuksia syntyy asumisesta. Kodin jätteiden kierrättämisessä ja materiaalien uudelleenkäytön edistämisessä asukkaat ovat keskeisessä roolissa.

Osana kampanjaa Espoon Asunnot toteutti kyselyn, jolla kerättiin tietoa lajittelun edistämisen tueksi. Kun kampanja jälleen marraskuussa käynnistyy, asukkaat voivat mitata osaamistaan heimelajitellaan.fi -kampanjasivustolla pelattavalla opettavaisella lajittelupelillä. Lisäksi sivustolta löytyy lajitteluvinkkejä arkeen.

Kiinteistöjen sekajakeeseen päätyvästä jätteestä 76 prosenttia kelpaisi kierrätettäväksi. Huolellisesti lajitellut jätteet voidaan hyödyntää tehokkaasti esimerkiksi teollisuuden raaka-aineena. Samalla kun ympäristö kuormittuu vähemmän, myös jätehuoltokulut pysyvät mahdollisimman pieninä.

Vuoden 2019 lopulla käynnistelty kampanjan oli tarkoitus olla käynnissä vuoden 2020 ajan. Keväällä 2020 alkaneen koronavirusepidemian vuoksi kampanjan toimenpiteitä jatketaan vuoden 2021 puolelle.

Raportointi

Vastuu asukkaista ja asumisesta

Toimintatavat

| Ympäristö

Asukkaat

Talous

Työnantaja

Raportointi

Tähtäimessä hyvä asukaskokemus Vastuullinen asukasvalinta, asukastoiminnan tukeminen ja asukkaiden arvostava kohtelu ovat sosiaalisen vastuun kulmakiviämme. Olemme asukkaillemme turvallinen vuokranantaja, joka tarjoaa koteja yksinasuville ja perheille, niin kaupungissa viihtyville kuin luontoa rakastaville. Edistämme kaupunginosien tasapainoista kehittymistä ja asuinalueiden säilymistä samanarvoisina. Panostamme paikalliseen asukastoimintaan ja tuemme asukkaiden osallistumista. Asunnonhakijoista etusijalla ovat erittäin kiireellisessä asunnon tarpeessa olevat, vähävaraiset ja pienituloiset. Heitä on hakijoistamme yli puolet. Ammattitaitomme ja laaja-alaisuutemme tukevat tavoitettamme sosiaalisesti vastuullisesta asukasvalinnasta ja asumisneuvonnasta. Kohtelemme asiakkaitamme arvostavasti, ja kehitämme jatkuvasti palvelujamme, jotta asiakkaidemme on entistä helpompaa asioida kanssamme.

Asiakaskokemusta kehitetään jatkuvasti Meille on tärkeää tarkastella ja kehittää omaa työtämme sekä seurata asiakkaiden tyytyväisyyttä toimintaamme. Säännöllisen NPS eli Net Promoter Score -suositteluindeksin seuraamisen avulla voimme tarkastella, kuinka asukaskokemus kehittyy. Vuonna 2019 havaitsimme tarpeen asiakaskokemuksen mittaamisen syventämiselle ja päätimme kehittää mittaristoamme entistä monipuolisemmaksi. Seurantamme laajeni keväällä 2020 kattamaan asiakaspalvelun NPS:n lisäksi myös uusien, nykyisten ja poismuuttavien asukkaiden NPS:t. Reaaliaikainen mittaaminen antaa meille entistä paremmat eväät asiakaskokemuksen kehittämiseen.

Lue lisää asunnottomuutta ehkäisevästä työstämme ja paikallisen asukastoiminnan tukemisesta seuraavilta sivuilta! 22

Avainluvut

15 453

28 337

1 643

Asuntojen määrä

Asuntohakemusten määrä

Asunnon saaneiden määrä

454

214

Asumisneuvonnan tapaamiset

Kotikäyntejä

Häätöjä

Asiakaspalvelun NPS vaihteluvälillä -100–+100

Isännöintipalvelu vaihteluvälillä -100–+100

Toimintatavat

| Ympäristö

Asukkaat

Talous

Työnantaja

Raportointi

CASE

Tiivistä yhteistyötä asunnottomuuden vähentämiseksi Kun elämä murjoo, oma koti tarjoaa parhaan lähtökohdan valoisamman tulevaisuuden rakentamiseen. Espoon Asunnot torjuu osaltaan asunnottomuutta tarjoamalla vuokranmaksun kanssa kamppaileville asukkailleen talousneuvontaa, huomioimalla asukasvalinnassa kiireellisessä asunnon tarpeessa olevia sekä osoittamalla vuosittain kaupungin kanssa sovitun kiintiön mukaisen määrän asuntoja asunnottomille. Toimimme asunto ensin -periaatteen mukaisesti: ihmisellä tulee ensin olla asunto, jotta voidaan ratkoa muita ongelmia.

asunnottomaksi. Monesti ongelmat alkavat kasautua juuri siinä vaiheessa, kun asunto menee alta, joten ennaltaehkäisevällä työllä voidaan vähentää myös päihde- ja mielenterveysongelmia, toteaa asukasvalintapäällikkö Elisa Jalonen.

Vuonna 2019 tarjosimme lähes 200 asuntoa asunnottomille asunnonhakijoille, ja kauttamme sai asunnon yli 1000 erittäin kiireellisessä asunnontarpeessa olevaa hakijaa.

– Vaihdamme tietoa esimerkiksi sosiaalitoimen, väliaikaismajoitusta tarjoavien toimijoiden, turvakotien sekä talous- ja velkaneuvonnan kanssa, jotta ymmärrämme paremmin asunnottomuuteen johtavia tilanteita ja osaamme arvioida avun tarpeen oikein. Olemme mukana myös Espoon kaupungin asunnottomuutta ehkäisevissä pyrkimyksissä, Jalonen sanoo.

– Vastaanotamme vuosittain lähes 30 000 hakemusta, ja pyrimme asukasvalinnassa nappaamaan kiinni erityisesti sellaisista asiakkaista, jotka ovat vaarassa joutua

Talousongelmien ja asunnottomuuden ehkäisy edellyttää tiivistä yhteistyötä niin paikallisissa kuin valtakunnallisissa verkostoissa.

Jatkuu seuraavalla sivulla

AUNE = Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelma, jonka päämääränä oli vahvistaa ennaltaehkäisevää näkökulmaa asunnottomuustyössä sekä torjua asunnottomuuden uusiutumista. AUNE käynnistyi vuonna 2016 ja päättyi 2019.

Toimintatavat

| Ympäristö

Asukkaat

ASTA-hankkeesta tukea taloudenhallintaan

Asukkaat kohdataan arvostaen

Tilastollisesti maksuhäiriömerkintöjen määrä ja velkojen suuruus kasvavat joka vuosi. ARAn ja Takuusäätiön valtakunnallisessa ASTA-talousneuvontahankkeessa vuokravelkoihin pyritään puuttumaan mahdollisimman varhain. Espoon Asunnoilla hankkeen puitteissa kehitetään asumisneuvonnan ja vuokravalvonnan yhteinen ehkäisevän talousneuvonnan malli.

Maksamattoman vuokran taustalta voi löytyä monenlaisia syitä, mutta yleensä tilanteeseen liittyy työttömyys, elämänhallintaan liittyvät haasteet, kuten mielenterveys- tai päihdeongelmat, sekä puutteelliset taloustaidot. – Myös sairaudet ja elämänmuutokset, kuten avioero, voivat keikauttaa jo valmiiksi hauraan tilanteen päälaelleen. Yksin asuvan ihmisen talous on yhden ihmisen varassa, Nyholm muistuttaa.

– Huomasimme, että monilla asukkailla vuokravelan lisäksi muitakin maksuvaikeuksia ja heikko tietämys tarjolla olevista palveluista. Asumisneuvonnan ja vuokravalvonnan välisen yhteistyön ansiosta meillä on paremmat valmiudet tunnistaa ongelmatilanteita ja tarjota asukkaalle kokonaisvaltainen, kestävä ratkaisu tilanteeseen, kertoo Espoon Asuntojen vuokraneuvontapäällikkö Sari Nyholm.

Talous

Työnantaja

Raportointi

Vuokran maksamatta jättänyt asukas kohdataan inhimillisesti, kättä ojentaen. Ensimmäinen kontakti on vuokravalvoja, joka lähtee purkamaan tilannetta puhelimitse. – Lähtötilanteessa asiakas on usein jännittynyt ja nolokin, mutta valtaosa puheluista päättyy myönteisesti. Ahdistus hellittää, kun saadaan yhdessä laadittua selkeä suunnitelma asian hoitamiseksi. Näin arvostus toteutuu käytännössä: jokainen tulee kohdatuksi tasa-arvoisesti elämäntilanteeseen katsomatta.

Vuonna 2019 Tarjosimme

188 asuntoa asunnottomille asunnonhakijoille

Asunnon sai kauttamme

1 072

erittäin kiireellisessä asunnontarpeessa olevaa hakijaa

ASTA = Valtakunnallinen kokeiluhanke, jossa Takuusäätiö, kaupungit, vuokrataloyhtiöt sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA tekevät yhteistyötä vuokra-asukkaiden velkaongelmien, häätöjen ja asunnottomuuden ehkäisemiseksi. Hankkeessa on mukana 29 toimijaa valtakunnallisesti, ja se on käynnissä 2018–2020.

Toimintatavat

| Ympäristö

Asukkaat

CASE

Kerhohuoneella kohdataan! Yhteisöllisyyden tukeminen asumisratkaisuilla on yksi sosiaalisen vastuumme osa-alueista. Ryytimaa 3:ssa tiedetään, että viihtyisät yhteistilat ja yhteiset pelisäännöt parantavat asukaskokemusta. Järvenperässä sijaitseva Ryytimaa 3 on 52 asunnon rivitalokohde, jossa asukastoimintaa on joka lähtöön ja kerhohuone on monipuolisessa käytössä. Yhteistiloissa on vuosien varrella järjestetty muun muassa asukastoimikunnan kokouksia, käsityö-, peli- ja lauluiltoja, synttäreitä, pikkujouluja, jumppaa sekä suuret juhlat Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi. – Juhliin tuli ainakin 30 asunnosta porukkaa. Yksi asukkaista järjesti paikalle valonheittimet, lauloimme Maammelaulun ja meillä oli kakkukahvit ja kuohuvaa, muistelee asukastoimikunnan puheenjohtaja Kirsi Niskanen. Niskanen kuuluu Ryytimaan ”alkuasukkaisiin”, kuten hän itse asian muotoilee. – Muutimme tänne 1980 ensimmäisten joukossa. Meitä alkuasukkaita on Ryyti-

maalla vielä kuusi perhettä. Myös paluumuuttajia löytyy: he ovat asuneet täällä lapsuutensa ja tulleet nyt takaisin tuttuihin maisemiin, Niskanen kertoo. Vuonna 2005 tehdyn perukorjauksen yhteydessä uudistettiin myös kerhohuonetta. Espoon Asuntojen toimesta kalustetusta tilasta löytyy mm. pöytäryhmät aikuisille ja lapsille, lipasto, kaksi jääkaappia, mikro ja astiat. – Kerhohuoneemme ei ole erityisen suuri, mutta sitäkin viihtyisämpi. Toimivat yhteistilat antavat mahdollisuuden yhteisöllisyyteen ja parantavat asukasviihtyvyyttä. Esimerkiksi yksinäisille vanhuksille yhteistilat voivat olla tärkeä kohtaamispaikka. Mielestäni kerhohuoneella voidaan kokeilla mitä vain, kunhan toimitaan yhteisten sääntöjen puitteissa, Niskanen summaa.

Talous

Työnantaja

Raportointi

Vastuu kohtuuhintaisesta vuokra-asumisesta

Toimintatavat

| Ympäristö

Asukkaat

Kohtuuhintaisten kotien asialla Hyvä taloudenhoito, yhteisvastuullisuus sekä taloudellisen hyödyn tasainen ja pitkäjänteinen tuottaminen sidosryhmillemme ovat taloudellisen vastuumme perusta. Espoon Asuntojen tavoitteena on 400 uuden asunnon rakentaminen vuosittain. Olennaista on, että asunnot rakennetaan hyvien yhteyksien varrelle alueille, joilla ihmiset haluavat asua. Vain näin pystymme varmistamaan taloudellisen vastuumme mukaisen toiminnan myös tulevina vuosina. Ennakoivalla ja jatkuvalla kunossapidolla puolestaan varmistamme, että kiinteistöjen arvo säilyy ja vuokrankehitys pysyy vakaana. Korjaukset ja ylläpitokustannukset jakautuvat tasaisesti kaikille asukkaille. Silti vuokratasomme on keskimäärin

27 prosenttia alhaisempi Espoon alueen yleiseen vuokratasoon verrattuna. Asuntojemme käyttöaste on korkea, mikä kertoo asuntojen hyvästä hintalaatusuhteesta, samoin kuin asukkaiden vähäinen vaihtuvuus. Käyttöaste on pysynyt jo vuosikymmenen ajan Espoon kaupungin edellyttämällä tasolla, vähintään 98 prosentissa. Vastuullisena toimijana tavoitteenamme on nostaa käyttöastetta entisestään prosesseja kehittämällä ja vuokra-asumisen arvostusta kasvattamalla.

Talous

Työnantaja

Raportointi

Avainluvut

439

Aloitetut asunnot

98,6 %

12,40

Käyttöaste

Oman käytön ALV

Keskivuokra €/m2/kk Palkan sivukulut Ennakonpidätykset

Kiinteistövero

Noin 997

henkilötyövuotta Työllisyysjalanjälki Rakennuttaminen 323 Korjaaminen 216 Huolto 46 Ulkoalueiden hoito 109 Siivous 85 Jätehuolto 69 Sähkö 6 Lämmitys 29 Espoon Asuntojen palveluksessa 114

ALV

Verojalanjälki

ALV (Arvonlisävero) 21,9 milj.€ Kiinteistövero 4,6 milj.€ Oman käytön ALV 0,5 milj.€ Palkan sivukulut 1,1 milj.€ Ennakonpidätykset 1,7 milj.€

Toimintatavat

| Ympäristö

Asukkaat

Talous

Työnantaja

Raportointi

Järkevät ja käytännölliset vuokraasunnot vastaavat kaupungistumiseen Espoon Asuntojen tavoitteena on rakennuttaa yhä useammalle kohtuuhintaisia koteja ja vaikuttaa asuinalueiden muodostumiseen. Rakentaminen muovaa asuinympäristöä vuosiksi eteenpäin. Espoon Asunnot vaikuttaa yhdyskuntarakenteen kehittymiseen rakennuttamalla asuntoja kaupungistuvan ja väkimäärältään kasvavan Espoon tarpeisiin. Rakentamisen päävirtana on tällä hetkellä tiivis korttelirakentaminen, jolla luodaan uusia asuinalueita ja tiivistetään vanhoja aluekeskuksia. Korttelirakentaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä ja rakentamisen vaiheistamista muiden samassa korttelissa toimivien rakennuttajien ja rakennusliikkeiden kanssa. Se vaatii aikatauluista ja vastuurajoista sopimista ja tuo usein lisäkustannuksia ja viivettäkin rakentamiseen. Toisaalta korttelirakentamisessa syntyy yhteistä alan verkostoa ja siten karttuu oppia eri toimintatavoista. Vuonna 2019 Espoon Asunnot kävi hedelmällistä vuoropuhelua kaupunkisuunnittelun ja rakennusvalvonnan kanssa ja on tuonut esiin korttelirakentamisen haasteita. Myös autopaikkamäärää ja sen tehostamista on tarkasteltu alueittain.

Suunnittelu mahdollistaa kohtuuhintaisuuden Espoon Asuntojen päätehtävä on vuokrata viihtyisiä ja kohtuuhintaisia asuntoja. Kustannustason pitäminen alhaalla tarkoittaa järkevien ja käytännöllisten ratkaisujen suosimista rakennuttamisessa. Kohtuuhintaisuuteen vaikutamme keskeisimmin hankkeiden suunnittelun ohjauksella, sillä rakennusvaiheessa keinot kustannusten alentamiseen ovat vähäiset. Rakennusten sijainnin, kaupunkikuvallisten vaatimusten sekä rakentamiskustannusten osalta kohtuuhintainen ARAvuokra-asuntotuotanto on samassa asemassa vapaarahoitteisen rakennuttamisen kanssa. Haemme kohtuuhintaisuutta tiukalla suunnittelunohjauksella. Myös se, että toteutamme pelkkien pienten asuntojen rinnalla perheasuntoja, helpottaa kustannusten hallinnassa. Jatkuu seuraavalla sivulla

Toimintatavat

Espoon Asunnot haluaa kehittää asuinympäristöä osallistumalla jo varhaisessa vaiheessa alueen suunnitteluun ja tekemällä tiivistä yhteistyötä kaupungin kanssa. Kustannustietoisuuden avulla varmistetaan mahdollisuus kohtuuhintaiseen asumiseen ja pyritään välttämään esimerkiksi kaikkein kalleimmat maanalaiset pysäköintiratkaisut. Uusia ideoita toteutetaan käytännönläheisesti, kustannustehokkaasti ja järkevästi. Esimerkiksi korkean rakentamisen mahdollisuudet kohtuuhintaisena ara-tuotantona selvitetään tarkasti ennen kuin sellaiseen ryhdytään.

Asuntojen määrä kasvaa Kaupunki ohjaa omistajana yhtiön rakennuttamien asuntojen määrää. Vuonna 2019 tavoitteena oli aloittaa 400 asunnon rakentaminen, mikä ylittyi 39 asunnolla. Vuosittain valmistuvien asuntojen määrä vaihtelee rakennusajasta ja käynnissä olevien hankkeiden määrästä. Asukkaiden vaihtuvuus asunnoissamme oli vuonna 2019 edelleen vain noin 12 prosenttia, mikä heikentää mahdollisuuksiamme tarjota koteja uusille asukkaille. Kun hakemuksia saapui yli 28 000, uusia asuntoja pitäisi valmistua huomattavasti enemmän, jotta kaikki halukkaat saisivat asunnon. Asuntojen määrä kasvaa kuitenkin koko ajan, vaikka purettavat kohteet voivat hetkellisesti muuttaa lukemaa.

| Ympäristö

Asukkaat

Tontteja oikeasta sijainnista Rakentamiseen tarvittavia tontteja ohjataan meille joko kaupungin omistamilta maa-alueilta tai sitten hankimme yksityiseltä maanomistajalta maankäyttösopimuksin ara-tuotantoon osoitetun tontin. Tonttihankinta vaatii meiltä jatkuvaa työtä, jotta saavuttaisimme vuosittaiset tuotantotavoitteet. Lisäksi oman tonttikehityksen tuloksena yhtiön omistuksessa oleville tonteille toteutetaan lisärakentamista tai purkamista edellyttävää täydennysrakentamista. Raideliikenteen merkitys asuinalueiden houkuttelevuudessa kasvaa koko ajan. Espoon Keilaniemen ja Helsingin Itäkeskuksen välille rakentuu Raide-Jokeri -pikaraitiolinja, ja metrorata ulottuu Kivenlahteen arviolta vuonna 2023. Lue lisää asuntojemme sijainnista sivulta 31.

Talous

Työnantaja

Raportointi

Toimintatavat

| Ympäristö

Asukkaat

Talous

Työnantaja

Raportointi

Vuokrakoti on kilpailukykyinen vaihtoehto omistusasumiselle Monipuolinen asukasrakenne ja hyvin hoidetut kiinteistöt lisäävät vuokra-asumisen arvostusta Espoossa.

Vuokra-asuminen on nykyisin entistä houkuttelevampi vaihtoehto etenkin nuoremmille sukupolville, joille mahdollisuus vaihtaa asuntoa joustavasti elämäntilanteen mukaan on tärkeä kriteeri. Jos vuokralle päädyttiin joskus aiemmin lähinnä taloudellisista syistä, on vuokra-asuminen nyt asumismuotona yhä useammalle varteenotettava vaihtoehto – vuokralla asuukin paljon myös sellaisia, joilla olisi halutessaan mahdollisuus omistusasumiseen. Myös ero kunnallisen ja yksityisen vuokra-asumisen välillä on kaventunut. Etenkin uudistuotannossa asuntojen välillä on vaikea havaita eroja – tai ainakin ne ovat pieniä: markkinaehtoisella puolella asunnon vakiovarusteena saattaa olla astianpesu-

kone ja peililiukuovia, joita kaupungin vuokra-asunnoista ei välttämättä löydä. Myös asukkaille tarjolla olevien sähköisten palveluiden sisällöissä voi olla eroa. Vuokra-asumisen arvostus on Espoon Asunnoille tärkeä taloudellisen vastuun teema. Arvostuksen kannalta on olennaista, että kiinteistökannasta pidetään hyvää huolta ennakoivalla ja jatkuvalla kunnossapidolla, asukasrakenne pidetään monipuolisena ja mahdollisiin asumishäiriöihin reagoidaan nopeasti ja johdonmukaisesti. Näin varmistamme, että kiinteistöjen arvo säilyy ja että vuokra-asuntomme ovat aidosti houkutteleva vaihtoehto nyt ja tulevaisuudessa.

Toimintatavat

| Ympäristö

Asukkaat

Talous

Työnantaja

Raportointi

Asuntomme sijaitsevat hyvien liikenneyhteyksien varrella nyt ja tulevaisuudessa Rakenteilla

Suunnitteilla

Hankesuunnitteilla

Asunnot Lippajärvi

KEHÄ I

Karakallio

110

Junarata

Espoon Asunnoilla oli vuoden 2019 lopussa 15 453 asuntoa, ja ne sijaitsevat 269 kiinteistössä eri puolilla Espoota. Vuoden aikana purettiin yksi kiinteistö ja yksi uusi kohde valmistui. Uusia asuntoja aloitettiin 439 yhteensä viidessä kohteessa. B

Leppävaara

Espoo KEHÄ II

III

Raidejokeri

HÄ

Turuntie

Otaniemi Tapiola

Olari

Länsiväylä

Helsinki

Perkkaa

Kauniainen

METRO Matinkylä

Kivenlahti

Sijainti Valtaosa Espoon Asuntojen kiinteistökannasta sijaitsee kaupungin kasvavien palvelukeskittymien ja liikenneväylien läheisyydessä uusilla kaava-alueilla. Uudet asunnot sijoittuvat raideyhteyksien varrelle yksittäisiä täydennysrakennuskohteita lukuun ottamatta. Vanhempi asuntokanta on rakennettu aikana, jolloin metron linjausta ei vielä ollut.

Vuonna 2019 15 453 asuntoa 269 kiinteistöä 1 purettiin 1 valmistui 439 aloitettua asuntoa 5 aloitettua kohdetta

Toimintatavat

| Ympäristö

Asukkaat

Talous

Työnantaja

Raportointi

CASE

Sijainti ratkaisee myös kohtuuhintaisessa vuokra-asumisessa Kaupungistuminen kiihtyy, vuokra-asumisen suosio kasvaa ja sijainti vaikuttaa asunnon haluttavuuteen myös kohtuuhintaisten asuntojen osalta. Kiihtyvä kaupungistuminen tuo Espooseen yhä enemmän myös vuokra-asumisen valitsevia asukkaita, ja kaupunkirakennetta muuttavat uusi raideliikenne sekä lisääntyvä kerrostalorakentaminen. Väljästi ja kalliisti asumisen sijaan helposti saavutettavan sijainnin arvo nousee.

KAUPPA

– Olennaista on, että asuntomme rakennetaan hyvien yhteyksien varrelle sellaisille alueille, joilla ihmiset haluavat asua myös tulevaisuudessa. Siten pystymme varmistamaan taloudellisesti kestävän toiminnan myös tulevina vuosina, rakennuttamisesta ja kiinteistökehityksestä vastaava Pirjo Räihä sanoo. Hyvien kulkuyhteyksien varrelle rakentaminen on nykyajan vaatimus, mutta kohtuuhintaiselle asuntotuotannolle se on myös haaste. Tiivis rakentaminen on kalliimpaa, koska kaupunkikuvallisuuteen, yhteiskortteleiden vaiheistukseen sekä pysäköinnin järjestämiseen kohdistuu enemmän vaatimuksia.

– Autopaikkojen rakentaminen on erityisen kallista tiiviillä alueella, jossa pysäköintiratkaisut on sijoitettava maan alle. Toisaalta tiiviissä kaupungissa autopaikkoja tarvitaan vähemmän, joten kohtuuhintainen tiivis vuokra-asuntorakentaminen tarvitsee tuekseen matalampia autopaikkanormeja, Räihä toteaa. Kiinteistöjen käyttöaste on Espoon Asunnoille tärkeä mittari ja siihen vaikuttaa asunnon oikea sijainti. – Asunnon hakijoiden käyttäytymisessä ei ole eroja tuetun ja vapaarahoitteisen vuokra-asumisen välillä. Oikea sijainti on tärkeä kaikille asukkaille. Vaikka asunnon hakijoita on paljon, emme mekään saa väärälle paikalle rakennettuhiin vääränkokoisiin asuntoihin asukkaita, Räihä kertoo. – Taloudellisesti vastuullinen kokonaisuus syntyy siitä, että koko asuntokanta on vuokrattavuudeltaan hyvää.

Silloin vuokrahinnat pysyvät kohtuullisina kaikkialla. Tämän vuoksi erityisesti uuden asuntokannan on sijaittava tulevaisuus huomioiden oikeassa paikassa ja oltava huoneistotyypeiltään ja huoneistokoiltaan oikeanlaista, Räihä muistuttaa. Eniten Espoon Asunnoilta haetaan kaupunkikeskuksissa sijaitsevia yksiöitä ja kaksioita. Kaupungin reuna-alueilla taas vetävät pientalot ja suuremmat asunnot. – Yksiöitä ei kannata sijoittaa joka paikkaan, sillä suurin hakijaryhmämme ei hakeudu reuna-alueille asumaan. Nykyään metron lähellä menevät kaupaksi isommatkin asunnot, eli osa perheistäkin haluaa jo asua palvelujen ääressä, Räihä sanoo.

Toimintatavat

| Ympäristö

Asukkaat

Talous

Työnantaja

Raportointi

CASE

Suvelaan nousee moderni ja monimuotoinen vuokratalokortteli Espoon Asunnot rakentaa Suvelan Kirstinharjuun 215 uutta asuntoa elinkaarensa päässä olleiden 70-luvun vuokratalojen tilalle. Kaupunkirakennetta tiivistävän, asukasrakennetta monipuolistavan ja alueen vetovoimaa lisäävän investoinnin kokonaisarvo on lähes 50 miljoonaa euroa. Huhtikuussa 2019 alkaneessa hankkeessa neljä 1970-luvulla rakennettua Espoon Asuntojen vuokrataloa puretaan vaiheittain. Tilalle rakennetaan 14 pistetaloa, joiden korkeudet vaihtelevat 5–12 kerroksen välillä. Alueelle valmistuvista taloista seitsemän on tulossa Espoon Asunnoille. Niissä on kaikkiaan 215 asuntoa, ja koko korttelissa asuntojen määrä lähes tuplaantuu. Uusien ARA-vuokra-asuntojen lisäksi tontille tullaan rakentamaan nuoriso- ja asumisoikeusasuntoja sekä vapaarahoitteisia vuokra- tai omistusasuntoja. Kehityshanke vastaa kohtuuhintaisten asuntojen suureen kysyntään kasvavalla alueella. – Painotus on yksiöissä sekä pienissä kaksioissa ja kolmioissa. Näille asunnoille on eniten kysyntää, sillä yksin ja kaksin asuvien määrä on kasvanut merkittävästi, kertoo Espoon Asuntojen rakennuttamisjohtaja Pirjo Räihä.

Ensimmäisenä purettiin Kirstinharju 4, jossa Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta kävi yhteensä 400 palomiestä harjoittelemassa sammutustöitä ennen purku-urakkaa. – Pelastuslaitoksilla on pulaa harjoittelupaikoista, erityisesti kerrostalokohteista, joten tämä oli hyvä tapa hyödyntää talon elinkaaren loppuvaihe, toteaa projektipäällikkö Timo Marttila Espoon Asunnoilta. Vuoden 2019 puolella ehdittiin purkaa myös Kirstinharju 6. Alkuvuodesta 2020 purettiin Kirstinharju 8, ja viimeinen vanhoista taloista, Kirstinmäki 6, puretaan syksyyn mennessä. Kerrostalojen rakentaminen Kirstintie 2:een alkaa keväällä 2020 ja ne valmistuvat syksyllä 2022.

Kuva: Arkkitehdit Hannunkari ja Mäkipaja Oy

Vastuullinen tyรถnantaja

Toimintatavat

| Ympäristö

Asukkaat

Talous

Työnantaja

Raportointi

Työstään innostunut henkilöstö on tärkein voimavaramme Kun tavoitteena on olla Espoon paras vuokranantaja, työstään innostunut henkilöstö on olennainen osa strategiaa. Olemme luotettava, joustava ja vastuullinen työnantaja, joka panostaa henkilöstön kehittymiseen, turvalliseen työympäristöön sekä työhyvinvoinnin lisäämiseen. Henkilöstö- ja koulutus- sekä tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnitelmat ohjaavat toimintaamme ja varmistavat, että henkilöstö tulee kohdelluksi oikeudenmukaisesti. Tasa-arvoja yhdenvertaisuuslain toteutumista valvoo kahdeksanhenkinen tasaarvotoimikunta, jossa on jäseniä eri henkilöstö- ja ikäryhmistä. Toimikunta selvittää esimerkiksi jokavuotisen palkkakartoituksen avulla, ettei palveluksessamme olevien samaa tai samanarvoista työtä tekevien naisten ja miesten välillä ole perusteettomia palkkaeroja.

Tyytyväinen henkilöstö vie kohti tavoitteita Päämäärämme on olla Espoon paras vuokranantaja. Olemme todenneet, että yksi tärkeä keino päämäärän saavuttamiseksi on olla hyvä työpaikka.

Hyvässä työpaikassa huolehditaan työntekijöiden jaksamisesta ja siitä, että jokaisella on mahdollisuus kokea työssään onnistumisen iloa. Pidämme myös huolta työntekijöidemme työkyvystä ja hyvinvoinnista panostamalla toimivaan esimiestyöhön, viihtyisään ja ergonomiseen työympäristöön, hyviin työvälineisiin sekä kannustamalla terveisiin elintapoihin ja liikkumiseen mm. savuttomuuden, liikunta- ja kulttuuriedun ja taukojumppasovelluksen avulla. Työntekijämme saavat lisäksi käyttää viikoittain tunnin työajastaan liikkumiseen.

Avainluvut

114

Henkilöstömäärä

1 280

Etätyöpäivät

Osallistui vuoden aikana eri koulutuksiin

Sukupuolijakauma

Liikuntatunnin on hyödyntänyt säännöllisesti

Itsensä kehittäminen on osa positiivista työntekijäkokemusta. Tarjoammekin henkilöstöllemme mahdollisuuden kouluttautua ja kehittyä ammatissaan. Vuonna 2019 järjestimme esimiehille kattavan muutoksen ja etätyön johtamiseen liittyvän koulutuskokonaisuuden, jonka tavoitteena on taata työn sujuvuus uusissa toimitiloissa.

(eli yli 10 kertaa)

Työtapaturmat

93 henkilöä Ikäjakauma

Miehet Naiset 34 % 66 %

alle 30 | 30-39 | 40-49 | 50-59 | 60-

Miehet

alle 30 | 30-39 | 40-49 | 50-59 | 60-

Naiset

Toimintatavat

| Ympäristö

Asukkaat

Talous

Työnantaja

Raportointi

CASE

Sähköpyöräilystä helpotusta työmatkoihin Projektipäällikkö Outi Auviselle sähköpyörä jäi kahden viikon kokeilun seurauksena pysyvään käyttöön. Espoon Asunnot oli lokakuussa 2019 mukana Motiva Oy:n sähköpyöräkokeilussa, jossa kannustettiin kahden viikon ajan liikkumaan työmatkat sähköavusteisella polkupyörällä. Pilotti oli osa Dumppaa diabetes! -kokeiluja, jotka tähtäävät kakkostyypin diabeteksen ehkäisyyn pysyvien elintapamuutosten kautta. Vastaavat kokeilut järjestettiin myös Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä ja Espoon kaupungin Tekniikantien toimipisteessä.

Joinakin päivinä Auvinen käytti sähköpyörää myös työpäivän aikaisiin siirtymisiin.

Espoon Asunnoilla kokeiluun haki 11 henkilöä, joista viisi valittiin mukaan. Valinnassa suosittiin sellaisia henkilöitä, jotka kertoivat liikkuvansa liian vähän tai voisivat kulkea työmatkoja tai työasiamatkoja auton sijaan sähköavusteisella pyörällä.

Auvinen innostui kokeilusta niin, että päätyi hankkimaan oman sähköpyörän.

Yksi kokeiluun valituista oli projektipäällikkö Outi Auvinen, jolle kahden viikon pilotti oli ensikosketus sähköpyöräilyyn. – Innostuin kokeilusta heti, ja halusin ehdottomasti mukaan. Käytin kokeilupyörää pääosin työmatkoihin, ja sain pyöräkärryn avulla kuljetettua kaksi lastani samalla reissulla päiväkotiin. Työmatkapyöräilyä kertyi päivittäin yhteensä noin 14 kilometriä, Auvinen kertoo.

– Kävin kokeilupyörällä 10 kilometrin päässä palaverissa ja otin aikaa: julkisiin verrattuna pyörä oli nopeampi, mutta hävisi omalle autolle. Toisaalta olin perillä huomattavasti virkeämpi, joten kohtuullisiin matkoihin pyörä on ykkösvaihtoehto.

– Itselleni työmatkojen liikkuminen pyörällä on ollut elämänlaatua parantava kokemus, siinä tulee päivän liikunta ja ulkoilu samassa. Toivoisin, että useampikin innostuisi sähköpyöräilystä! Sähköpyöräkokeilut rahoitti valtioneuvoston kanslian Kokeileva Suomi -hanke ja tilaajana toimi Motiva Oy. Kokeilujen toteutuksesta vastasi kestävään liikkumiseen erikoistunut Valpastin Oy.

Yhteiskäyttöpyörä – tulevaisuuden menopeli? Kun Espoon Asuntojen työntekijöiltä kysyttiin mistä työmatkaliikkumisen palveluista he ovat kiinnostuneita, enemmistö osoitti kiinnostusta yhteiskäyttöiseen polku- tai sähköpyörään. Työpaikan yhteiskäyttöinen sähköpyörä työpäivän aikaiseen asiointiin 80 % käyttäisi tai kannattaa Työpaikan yhteiskäyttöinen polkupyörä työpäivän aikaiseen asiointiin 78 % käyttäisi tai kannattaa

Toimintatavat

| Ympäristö

Asukkaat

Talous

Työnantaja

Raportointi

CASE

Tavoitteena entistä ehompi työympäristö Kesän 2020 alussa tapahtunut muutto Isoon Omenaan on loppuhuipennus pitkäjänteiselle suunnittelutyölle. Uusissa toimitiloissa on huomioitu paitsi työntekijöiden hyvinvointi, myös ekologisuus. Espoon Asuntojen muuttoa uusiin tiloihin Matinkylässä sijaitsevaan kauppakeskus Isoon Omenaan valmisteltiin ahkerasti syksyllä 2019. Uusia toimitiloja lähdettiin suunnittelemaan kokonaisvaltaisesti: huomiota kiinnitettiin muun muassa muuttuviin työnteon tapoihin, työvälineisiin ja kohtaamisten mahdollistamiseen. – Toimitilatyöryhmä kokoontui syksyllä 2019 joka toinen viikko pohtimaan esimerkiksi avotilan pelisääntöjä, kalustukseen liittyviä asioita, ergonomiaa, valaistusta ja akustiikkaa, kertoo Espoon Asuntojen henkilöstöpäällikkö Minni Lumme. Matinkylässä kaikille ei ole enää omaa työpistettä ja neliöiden määrä pienenee. Viihtyisyydestä, väljyydestä ja työrauhasta ei kuitenkaan ole tingitty.

– Kiinteitä työpisteitä on uusissa tiloissa 80, minkä lisäksi on niin sanottuja drop-inpisteitä ja neuvottelutiloja. Nimetyistä työpisteistä luopuminen herätti henkilöstön keskuudessa jonkin verran keskustelua, mutta kyllä kaikille paikka löytyy, Lumme lupaa.

Asiakaspalvelu siirtyy palvelutorille Isossa Omenassa loppuasiakkaan palvelu siirtyy yhteiselle palvelutorille, jossa toimii mm. Espoon kaupungin ja Kelan asiointipisteet, neuvola ja kirjasto. Espoon Asuntojen uudet toimitilat ovat oman henkilöstön lisäksi ainoastaan sidosryhmien ja yhteistyökumppanien käytössä.

Vastuullinen työnantaja huolehtii myös ympäristöstä Uusiin toimitiloihin haetaan WWF:n Green Office -ympäristöjärjestelmän sertifikaattia. Järjestelmän tavoitteena on pienentää työpaikan hiilijalanjälkeä ja käyttää luonnonvaroja viisaasti. Ison Omenan toimistolla luovutaan mm. henkilökohtaisista roska-astioista ja kertakäyttömukeista ja siirrytään keskitettyihin tulostimiin, virtuaalipostitukseen, posliinimukeihin ja juomalaseihin. Myös kierrätykseen kiinnitetään entistä tarkemmin huomiota. Järjestelmä auditoidaan vuoden kuluttua käyttöönotosta.

Raportointi ja riskienhallinta

Toimintatavat

| Ympäristö

Riskikartoitus Riskit: 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 39

Asukkaat

Todennäköisyys:

Talous

Työnantaja

Raportointi

Todennäköinen

Mahdollinen

Korot nousevat voimakkaasti tai rahoituksen saatavuus heikkenee Järjestelmien käyttö estyy määrittelemättömäksi ajaksi Tietojen käsittelyyn liittyvät virheet (tietosuoja)

Vaaratilanne asiakaspalvelussa tai asiakaskäynnillä Huoneistoista tahallisesti tai tahattomasti lähteviä palovahinkoja Mediassa noussut kohu

Epätodennäköinen

Henkilöstön ICT osaaminen Ohjelmistojen, laitteiden ja tietoliikenneyhteyksien tietoturva-aukot Valtion asuntopolitiikan muutokset, jotka heikentävät yleishyödyllisten asuntotuottajien toiminnan edellytyksiä (tuki ja käyttö sekä luovutusrajoitukset eivät ole tasapainossa) Kaupungin asuntopoliittisissa tavoitteissa tapahtuvat muutokset (ei osoiteta riittävästi tontteja kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon)

2 Erittäin epätodennäköinen

Tyhjäkäynnin kasvu alueen, asuntotyypin tai vuokran johdosta

Vähäinen

Vaativien uusien kohteiden kustannus riskit (korkeat talot, uudet materiaalit kuten puu tai uudet lämmitysjärjestelmät) Omaisuudelle tai henkilölle aiheutuneet suuret vahingot johtuen kohteiden kunnossapidosta, katolta putoavasta lumesta ja liukkaudenpoistosta

Kohtalainen Riittävä

Suuri Kehitettävä

Erittäin suuri Riittämätön

Rakennusmääräysten muutokset, jotka nostavat rakennuskustannukset ja johtavat vuokrankorotuksiin Huoneistoista lähteviä vesivahinkoja astianpesukone- tai kylpyhuonevuodoista

21.

Negatiivinen julkisuuskuva (esim. talouteen liittyvät epäselvyydet, johdon tai työntekijöiden väärinkäytökset ja erilaiset asiakaspalveluongelmat)

Avainhenkilöiden lähtö yrityksestä tai vaikeus rekrytoida

22.

Yhteistyökumppanien päätökset omassa liiketoiminnassa. Jo pelkkä epäily siitä, että yhtiö on osallisena epäeettisessä toiminnassa, saattaa riittää julkiseen tuomioon ja vakavaan kolaukseen yhtiön maineelle.

23.

Huoneistojen kunnon heikkeneminen ja muuttoremonttien kustannusten nousu asukkaiden asumistaitojen heiketessä ja vaihtuvuuden lisääntyessä

24. 25.

Kiinteistökannan arvonkehitys heikompaa kuin odotettu

Korjausurakoinnin laadun heikkeneminen ja kustannusten nousu, koska markkina kuumenee ja kilpailu hyvistä urakoitsijoista kasvaa Suuren kumppanin konkurssin toiminnalliset ja kustannusvaikutukset Äärisääilmiöt, tulvat ja myrskyt tai laaja tahallinen vahingonteko aiheuttavat suuria vaurioita rakennuksiin Yhtiön imago työnantajana työmarkkinoilla

Julkisuudessa annetut lupaukset jäävät lunastamatta

Toimintatavat

| Ympäristö

Asukkaat

Talous

Työnantaja

Raportointi

GRI-sisältöhakemisto Olemme mukana rakentamassa Euroopan kestävintä kaupunkia. Vastuullisen toiminnan jatkuva parantaminen vaatii tavoitteita, mittareita ja seurantaa. Niiden avulla voimme kulkea kohti yhteisesti sovittuja päämääriä ja tiedämme, miten vauhdikkaasti etenemme. Olemme tehneet raportoinnin soveltaen Global Reporting Initiative (GRI) -ohjeistusta. Raportoinnissa on noudatettu väljästi peruslaajuutta (Core). Raportointi on toteutettu kevennetysti ja siinä on hyödynnetty vain niitä osa-alueita, jotka tukevat vastuullisen toimintamme kehittämistä.

Raportti perustuu tunnistamiimme vastuullisuuden olennaisiin näkökohtiin. Sisältö koostuu yleisestä perussisällöstä (General Standard Disclosures) sekä tarpeisiimme valikoidusta erityisestä perussisällöstä (Spesific Standard Disclosures). Lisäksi olemme soveltuvin osin hyödyntäneet GRI:n rakennus- ja kiinteistöalan toimialakohtaista ohjeistusta. Seuraaville sivuille on koottu raportoidut kohdat, jolloin on helppo hahmottaa mitä raportoimme ja mistä tiedot löytyvät. Raportille on tehty sisäinen arviointi.

Espoon Asuntojen

Olennaiset aiheet

Olennaisia aiheita vastaavat GRI-standardit

Taloudellisen lisäarvon tuottaminen oikeudenmukaisella ja vaikuttavalla tavalla

GRI 201 Taloudelliset tulokset GRI 203 Välilliset taloudelliset vaikutukset

Rakennustyön vastuullisuus ja harmaan talouden torjunta

GRI 205 Lahjonnan ja korruption torjunta

Vaikuttaminen lainsäädäntöön ja valtion vuokra-asumisen tuen yhteiskunnalliseen vaikutukseen

Rakennustyömaan suunnittelu tehokkaammaksi

Henkilöstön hyvinvointi

Rauhallisten asuinalueiden rakentaminen ja tasapainoinen asukasrakenne

Arvostava huolehtiminen asiakkaista

Oma vastuullisuuden aihe

x GRI 401 Työllistäminen GRI 403 Työterveys ja turvallisuus GRI 404 Koulutus GRI 405 Monimuotoisuus ja tasa-arvo x GRI 203 Välilliset taloudelliset vaikutukset

Toimintatavat

| Ympäristö

Asukkaat

Talous

Työnantaja

Raportointi

Olennaisia aiheita vastaavat GRI-standardit

Oma vastuullisuuden aihe

Espoon Asuntojen

Olennaiset aiheet

Asukkaiden asumista helpottavat ratkaisut

Vuokra-asumisen arvostuksen edistäminen Espoossa

10.

Yhteisöllisyyden tukeminen asumisratkaisuilla

11.

Asukkaiden mahdollisuuksien tukeminen päätöksentekoon osallistumisessa

12.

Kiinteistöjen kestävä elinkaari

13.

Energiankäytön tehostaminen ja uusiutuvan energian käyttö

14.

Rakennushankkeiden suunnittelu ympäristöystävällisiksi

15.

Uusien keinojen löytäminen yhdyskuntasuunnitteluun

16.

Uusien keinojen löytäminen jätehuoltoon

GRI 306 jätevedet ja jätteet

17.

Uusien keinojen löytäminen vedenkulutukseen

GRI 303 Vesi

x GRI 203 Välilliset taloudelliset vaikutukset

GRI 302 Energia GRI 305 Päästöt

Toimintatavat

| Ympäristö

Asukkaat

Talous

Työnantaja

Raportointi

Vastuullisuuden käsitteet Käsite tai tunnusluku

Määritelmä

Ympäristö Kulutusseurannassa mukana olevat kohteet Espoon Asuntojen omistamat vuokra-asunnot Lämmön kokonaiskulutus (MWh)

Vuoden todellinen lämmönkulutus kaikissa kulutusseurannan kohteissa

Lämmön normeerattu kulutus

Lämmön sääkorjattu kulutus kaikissa kulutusseurannan kohteissa

Lämpöindeksi

Lämmön sääkorjattu kulutus rakennuskuutiota kohden kaikissa kulutusseurannan kohteissa

Kiinteistösähkön kokonaiskulutus (MWh)

Vuoden todellinen kiinteistösähkön (ei sisällä huoneistojen tai liiketilojen käyttämää sähköä) kulutus kaikissa kulutusseurannan kohteissa

Kiinteistösähkön ominaiskulutus

Kiinteistösähkön kulutus rakennuskuutiota kohden kaikissa kulutusseurannan kohteissa

Veden kokonaiskulutus

Vuoden todellinen vedenkulutus kaikissa kulutusseurannan kohteissa

Veden ominaiskulutus litraa/Rm3

Veden kulutus litroissa rakennuskuutiota kohden kaikissa kulutusseurannan kohteissa

Kasvihuonekaasupäästöt

Lämmön, kiinteistösähkön, lämpimän veden, asukkaiden tuottaman jätteen ja yhtiön toimintaan käytettävien ajoneuvojen päästöt. Lämmön, asukkaiden jätteiden ja sähkön päästökertoimet ovat HSY:n määrittelemät. Sähkön kerroin on 10/2016 eteenpäin 0, koska yhtiö siirtyi käyttämään alkuperäsertifioitua EKOenergiaa. Usean kohteen kaukolämpö laskettu myös päästökertoimella 0, koska käytämme niissä Fortumin EkoPlus kaukolämpöä

Kasvihuonekaasujen päästöintensiteetti

Kasvihuonekaasupäästöt rakennuskuutiota kohden.

Jätteiden määrät

Asukkaiden tuottamat jätteet HSY:n, Encoren ja Tramelin ilmoittamana toimittamien tietojen perusteella.

Sosiaalinen

Asiakastyytyväisyystutkimusten tulokset

Jatkuvan palautteen mittaaminen puhelinpalvelussa sekä vuosittain tehtävä asukastyytyväisyyskysely.

LATU

Kiinteistöhuollon laadun mittausjärjestelmä. Laatupisteytys ja säännöllinen vuoropuhelu huoltoliikkeiden kanssa. Asukastyytyväisyyskysely huollon toiminnasta. Nykyään käytössä myös siivouksen ja viherhoidon osalta vastaavasti.

Koulutuspäivät

Yksi koulutuspäivä muodostuu 7,5 tunnin koulutuksesta.

Henkilötyövuosi

Yhtiön oma arvio, joka on tehty todellisten työmäärien perusteella.

Toimintatavat

| Ympäristö

Asukkaat

Talous

Työnantaja

Raportointi

GRI-sisältö GRI-standardi

Raportointisisältö

Tieto tai mistä se löytyy

Huomiot

Yleinen perussisältö Organisaation taustakuvaus

GRI 102: Yleinen perussisältö 2016

102-1

Raportoivan organisaation nimi

Espoon Asunnot Oy

102-2

Toiminnot, tavaramerkit/brändit sekä tuotteet ja palvelut

Vastuullisuusraportti, sivu 3

102-3

Pääkonttorin sijainti

Espoo, Suomi

102-4

Toimintojen sijainti

Suomi, Espoo

102-5

Omistusrakenne ja yhtiömuoto

Espoon kaupungin 100% omistama osakeyhtiö

102-6

Markkina-alueet

Espoo

102-7

Organisaation koko

Vastuullisuusraportti 2019 sivu 35

102-8

Henkilöstö ja muut työntekijät

Vastuullisuusraportti 2019 sivu 35

102-9

Toimitusketju

Vastuullisuusraportti, sivu 11

102-10

Merkittävät muutokset organisaatiossa ja toimitusketjussa

Ei merkittäviä muutoksia

102-11

Varovaisuuden periaatteen soveltaminen

Vastuullisuusraportti sivu 39, riskikartta

102-12

Ulkopuoliset aloitteet

Vastuullisuusraportti, sivu 10

102-13

Jäsenyydet

Vastuullisuusraportti, sivu 10

Kuvattu perustehtävän kautta. Yhteistyökumppanimme sitoutuvat vastuullisuuteen.

Vastuullisuus näkyy kaikessa tekemisessämme

Toimintatavat

GRI-standardi

| Ympäristö

Asukkaat

Raportointisisältö

Talous

Työnantaja

Raportointi

Tieto tai mistä se löytyy

Huomiot

Strategia 102-14

Ylimmän johdon lausunto

Vastuullisuusraportti, sivu 4

102-15

Keskeiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Espoon Asunnot vuosikertomus 2019 sivu 15-16

Liiketoiminnan eettisyys

102-16

Arvot, periaatteet, normit ja standardit

Vastuullisuusraportti, sivu 6 http://www.espoonasunnot.fi/yritys/vastuullisuus/eettiset-periaatteet

Yhtiöllä on käytössä työyhteisön pelisäännöt käyttäytymisnormeina, jotka ovat vain sisäisessä käytössä.

Hallinnointi 102-18 GRI 102: Yleinen perussisältö 2016

Vastuullisuusraportti, sivu 12

Sidosryhmävuorovaikutus 103-40

Luettelo organisaation sidosryhmistä

Vastuullisuusraportti, sivu 10-11

103-41

Työehtosopimukset

Koko henkilöstö, poislukien toimitusjohtaja.

Sidosryhmien tunnistaminen ja valinta

Sidosryhmät määritelty sidosryhmäkyselyyrityksen johdolla sisäisesti, pyrkien ottamaan mukaan kaikki merkittävimmät sidosryhmämme joille Espoon Asunnoilla on merkitystä.

103-43

Lähestymistapa sidosryhmien osallistamiseen

Asiakaspalautetta kootaan systemaattisesti ja asukastoiminta on aktiivista. Työhyvinvointikyselyä järjestetään henkilöstölle. Kaupunkikonsernin nostamat asiat ovat kaiken toiminnan suunnittelun taustalla. Muiden sidosryhmien kanssa käydään aktiivista vuoropuhelua. Vastuullisuuden osa-alueiden merkittävyydestä teetettiin kysely sidosryhmille

103-44

Sidosryhmien esille nostamat tärkeimmät asiat ja huolenaiheet

Vastuullisuusraportti, sivu 10

103-42

Hallintorakenne

Olennaisuusmatriisi

Toimintatavat

GRI-standardi

| Ympäristö

Asukkaat

Raportointisisältö

Talous

Työnantaja

Raportointi

Tieto tai mistä se löytyy

Huomiot

Raportointiperiaatteet 102-45

GRI 102: Yleinen perussisältö 2016

Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yksiköt

Vastuullisuusraportti, sivu 12

102-46

Raportin sisällönmäärittely ja aihekohtaiset laskentarajat

Vastuullisuuden osa-alueissa keskitytään Espoon Asuntojen oman toiminnan vastuullisuuteen. Valvomme myös mahdollisuuksien mukaan kumppaniemme vastuullisuutta.

102-47

Olennaiset yritysvastuun aiheet

Vastuullisuusraportti, sivu 7

102-48

Muutokset aiemmin raportoiduissa tiedoissa

Muutokset merkitty erikseen kunkin tiedon kohdalle

102-49

Muutokset raportoinnissa

Raportin laajuus sama kuin edellisessä raportissa.

102-50

Raportointikausi

1.1-31.12.2019

102-51

Edellisen raportin päiväys

12.6.2019

102-52

Raportointijakso

Raportointi kerran vuodessa

102-53

Yhteystiedot lisätiedoille

Viestintä, Espoon Asunnot Oy

102-54

GRI-Standardien soveltamistason ilmaisemien

Tämä raporttin on laadittu GRI-standardien peruslaajuuden (Core) mukaisesti

102-55

GRI-sisältöhakemisto

GRI-indeksi

102-56

Ulkoinen varmennus

Vastuullisuusraportti, sivu 12

GRI/Olennaiset näkökohdat ja laskentarajat

Toimintatavat

GRI-standardi

| Ympäristö

Asukkaat

Raportointisisältö

Talous

Työnantaja

Raportointi

Linkki

Huomiot

Laskentaraja: Espoon Asuntojen vuokra-asunnot ja oman henkilökunnan tominta

Olennaiset aiheet GRI 200 Taloudellisen vastuun standardit Taloudelliset tulokset

GRI 103: Johtamiskäytäntö 2016

GRI 201: Taloudelliset tulokset 2016

103-1

Olennaiset aiheet ja niiden laskentarajat

Vastuullisuusraportti, sivu 10

103-2

Johtamiskäytännön ja sen osa-alueiden kuvaus

Vastuullisuusraportti, sivut 12-13

103-3

Johtamiskäytäntöjen tehokkuuden arviointi

Vastuullisuusraportti, sivu 12

201-1

Suoran taloudellisen lisäarvon tuottaminen ja jakautuminen

Vastuullisuusraportti, sivu 12

201-4

Valtiolta saadut avustukset

ARA:n käynnistysavustukset 3,74 M€ 2019

Vuoden aikana alkaviin asuntoinvestointeihin

Laskentaraja: Espoon Asuntojen vuokra-asunnot ja oman henkilökunnan tominta

Välilliset taloudelliset vaikutukset

GRI 103: Johtamiskäytäntö 2016

GRI 203: Välilliset taloudelliset vaikutukset 2016

103-1

Olennaiset aiheet ja niiden laskentarajat

Vastuullisuusraportti, sivu 10

103-2

Johtamiskäytännön ja sen osa-alueiden kuvaus

Vastuullisuusraportti, sivu 12-13

103-3

Johtamiskäytäntöjen tehokkuuden arviointi

Vastuullisuusraportti, sivu 12

203-2

Merkittävät epäsuorat taloudelliset vaikutukset

Vastuullisuusraportti, sivut 43 ja 45

Tavoitteet: Asunnottomuudenehkäisy

103-1

Olennaiset aiheet ja niiden laskentarajat

Vastuullisuusraportti, sivu 10

Laskentaraja: Espoon Asuntojen vuokra-asunnot ja oman henkilökunnan tominta

103-2

Johtamiskäytännön ja sen osa-alueiden kuvaus

Vastuullisuusraportti, sivu 12-13

103-3

Johtamiskäytäntöjen tehokkuuden arviointi

Vastuullisuusraportti, sivu 12

Lahjonnan ja korruption torjunta

GRI 103: Johtamiskäytäntö 2016

Toimintatavat

| Ympäristö

Asukkaat

Talous

Työnantaja

Raportointi

GRI-standardi

Raportointisisältö

Linkki

Huomiot

GRI 205: Lahjonnan ja korruption vastaisuus 2016

205-3

Vahvistetut lahjonta- ja korruptiotapaukset ja niihin liittyvät toimenpiteet

Ei raportoituja lahjonta tai korruptiotapauksia vuonna 2019

Velvoitamme yhteistyökumppaneitamme noudattamaan eettisiä pelisääntöjämme.

207-4

Verojen raportointi

Vastuulisuusraportti, sivu 27

Vero GRI 207 Vero 2019

GRI 300 Ympäristövastuun standardit Energia

GRI 103: Johtamiskäytäntö 2016

GRI 302: Energia 2016

Laskentaraja: Espoon Asuntojen vuokra-asunnot ja oman henkilökunnan tominta

103-1

Olennaiset aiheet ja niiden laskentarajat

Vastuullisuusraportti, sivu 10

103-2

Johtamiskäytännön ja sen osa-alueiden kuvaus

Vastuullisuusraportti, sivu 12-13

103-3

Johtamiskäytäntöjen tehokkuuden arviointi

Vastuullisuusraportti, sivu 12

302-1

Organisaation oma energian kulutus

Vastuullisuusraportti, sivu 15

Kiinteistösähkö ja lämpö ilmoitettu erikseen.

302-3

Energiaintensiteetti

Vastuullisuusraportti, sivu 15

Kiinteistösähkö ja lämpö ilmoitettu erikseen

302-4

Energiankulutuksen vähentäminen

Vastuullisuusraportti, sivu 15

Kiinteistösähkö ja lämpö ilmoitettu erikseen. Ilmoitettu kilowattitunteina.

Laskentaraja: Espoon Asuntojen vuokra-asunnot ja oman henkilökunnan tominta

Vesi

GRI 103: Johtamiskäytäntö 2016

GRI 303: Vesi 2018

103-1

Olennaiset aiheet ja niiden laskentarajat

Vastuullisuusraportti, sivu 10

103-2

Johtamiskäytännön ja sen osa-alueiden kuvaus

Vastuullisuusraportti, sivut 12-13

103-3

Johtamiskäytäntöjen tehokkuuden arviointi

Vastuullisuusraportti, sivu 12

303-5

Veden kulutus

Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös, sivu 14

Toimintatavat

GRI-standardi

| Ympäristö

Asukkaat

Talous

Työnantaja

Raportointi

Raportointisisältö

Linkki

Huomiot

103-1

Olennaiset aiheet ja niiden laskentarajat

Vastuullisuusraportti, sivu 10

Laskentaraja: Espoon Asuntojen vuokra-asunnot ja oman henkilökunnan tominta

103-2

Johtamiskäytännön ja sen osa-alueiden kuvaus

Vastuullisuusraportti, sivut 12-13

103-3

Johtamiskäytäntöjen tehokkuuden arviointi

Vastuullisuusraportti, sivu 12

Päästöt

GRI 103: Johtamiskäytäntö 2016

305-1

GRI 305: Päästöt 2016

Suorat kasvihuonekaasujen päästöt (scope 1)

Vastuullisuusraportti, sivu 15

Laskentatapa kerrottu käsitteet sivulla Työpäivän aikana tapahtuva liikkuminen. Osuus kokonaispäästöistä on alle 0,5 %. Laskettu työsuhdeautojen, talon omien autojen ja kilometrikorvausten perusteella.

Vastuullisuusraportti, sivu 15

Laskentatapa kerrottu käsitteet sivulla Kiinteistösähkö ja lämpöenergia. Sähkön ja EKOplus kaukolämmön päästökerroin nolla. Päästöjä vain niiltä kiinteistöiltä, joita ei ole vielä saatu mukaan EKOPlus lämpöön.

305-2

Energian epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt (Scope 2)

305-3

Muut epäsuorat kasvihuonekaasujen päästöt (scope 3)

Vastuullisuusraportti, sivu 15

Asukkaiden tuottamat jätteet. Käsitelty laskelmassa nolla-arvoisina, koska lajiteltu jäte voitaisiin laskea vähentävän kasvihuonekaasupäästöjä.

305-5

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen

Vastuullisuusraportti, sivu 15

Laskentatapa kerrottu käsitteet sivulla

103-1

Olennaiset aiheet ja niiden laskentarajat

Vastuullisuusraportti, sivu 10

Laskentaraja: Espoon Asuntojen vuokra-asunnot ja oman henkilökunnan tominta

103-2

Johtamiskäytännön ja sen osa-alueiden kuvaus

Vastuullisuusraportti, sivut 12-13

103-3

Johtamiskäytäntöjen tehokkuuden arviointi

Vastuullisuusraportti, sivu 12

306-2

Jätteiden kokonaismäärä jaoteltuna jätelajeittain ja käsittelytavan mukaisesti

Vastuullisuusraportti, sivu 15

Jätevedet ja jätteet

GRI 103: Johtamiskäytäntö 2016

GRI 306: Jätevedet ja jätteet 2017 48

Toimintatavat

GRI-standardi

| Ympäristö

Asukkaat

Raportointisisältö

Talous

Työnantaja

Raportointi

Linkki

Huomiot

Laskentaraja: Espoon Asuntojen vuokra-asunnot ja oman henkilökunnan tominta

GRI 400 Sosiaalisen vastuun standardit Työllistäminen

GRI 103: Johtamiskäytäntö 2016

GRI 401: Työllistäminen 2016

103-1

Olennaiset aiheet ja niiden laskentarajat

Vastuullisuusraportti, sivu 10

103-2

Johtamiskäytännön ja sen osa-alueiden kuvaus

Vastuullisuusraportti, sivu 12-13

103-3

Johtamiskäytäntöjen tehokkuuden arviointi

Vastuullisuusraportti, sivu 12

401-1

Uuden henkilöstön palkkaaminen ja henkilöstön vaihtuvuus

Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2019, sivu 13

103-1

Olennaiset aiheet ja niiden laskentarajat

Vastuullisuusraportti, sivu 10

103-2

Johtamiskäytännön ja sen osa-alueiden kuvaus

Vastuullisuusraportti, sivu 12-13

103-3

Johtamiskäytäntöjen tehokkuuden arviointi

Vastuullisuusraportti, sivu 12

403-9

Työhön liittyvät tapaturmat

Vuonna 2019 ei sattunut yhtään työtapaturmaa. Vastuullisuusraportti, s. 35

103-1

Olennaiset aiheet ja niiden laskentarajat

Vastuullisuusraportti, sivu 10

103-2

Johtamiskäytännön ja sen osa-alueiden kuvaus

Vastuullisuusraportti, sivu 12-13

103-3

Johtamiskäytäntöjen tehokkuuden arviointi

Vastuullisuusraportti, sivu 12

404-1

Keskimääräiset koulutustunnit vuodessa henkilöä kohden

Koulutuksessa on käynyt 54 henkeä. 2 toimihenkilöä ja 34 ylempää toimihenkilöä.

Työterveys ja -turvallisuus

GRI 103: Johtamiskäytäntö 2016

GRI 403: Työterveys ja -turvallisuus 2018

Laskentaraja: Espoon Asuntojen vuokra-asunnot ja oman henkilökunnan tominta

Koulutus

GRI 103: Johtamiskäytäntö 2016

GRI 404: Koulutus 2016

Laskentaraja: Espoon Asuntojen vuokra-asunnot ja oman henkilökunnan tominta

Toimintatavat

GRI-standardi

| Ympäristö

Asukkaat

Talous

Työnantaja

Raportointi

Raportointisisältö

Linkki

Huomiot

103-1

Olennaiset aiheet ja niiden laskentarajat

Vastuullisuusraportti, sivu 10

Laskentaraja: Espoon Asuntojen vuokra-asunnot ja oman henkilökunnan tominta

103-2

Johtamiskäytännön ja sen osa-alueiden kuvaus

Vastuullisuusraportti, sivu 12-13

103-3

Johtamiskäytäntöjen tehokkuuden arviointi

Vastuullisuusraportti, sivu 12

405-1

Hallintoelinten ja henkilöstöryhmien monimuotoisuus

Espoon Asunnot vuosikertomus 2019 sivut 13, 14 ja 17

Monimuotoisuus ja tasa-arvo

GRI 103: Johtamiskäytäntö 2016

GRI 405: Monimuotoisuus ja tasa-arvo 2016

Espoon Asuntojen omat olennaiset vastuullisuuden aiheet ja mittarit Arvostava huolehtiminen asiakkaista

Vastuullisuusraportti, sivu 22 Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös, sivu 4

GRI 103

Asiakastyytyväisyys (NPS)

Arvostava huolehtiminen asiakkaista

GRI 103

Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelma (AUNE) (asutettujen asunnottomien määrä)

Arvostava huolehtiminen asiakkaista

GRI 103

Taloudellisista vaikeuksista aiheutuvien vuokravelka ja -häätötilanteiden ennaltaehkäisy (häätöjen määrä)

Arvostava huolehtiminen asiakkaista

GRI 103

Kiinteistöpalvelujen laatu (LATU laatutarkastelu)

Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös, sivu 4

Vuokra-asumisen arvostuksen edistäminen Espoossa

GRI 103

Uusien asuntojen aloittaminen (aloittujen asuntojen määrä vuosittain)

Vastuullisuusraportti, sivut 3, 9, 27, 31 Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös, sivu 12

Vuokra-asumisen arvostuksen edistäminen Espoossa

GRI 103

Asuntojen käyttöaste

Vastuullisuusraportti, sivut 3, 27 Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös, sivu 6

Vastuullisuusraportti, sivu 23

Vastuullisuusraportti, sivut 30-31

Toimintatavat

| Ympäristö

Asukkaat

Talous

Työnantaja

Raportointi

Vastuullisuuden tavoitteet ja toimenpiteet Tavoitteet

Toteutuminen 2019

Tärkeimmät toimenpiteet 2019

Tavoitteet 2020

Toimenpiteet 2020

Taustalla vaikuttaa

Olemme siirtyneet käyttämään hiilineutraalia energiaa kaukolämmön ja kiinteistösähkön osalta. Olemme saavuttaneet kiinteistöjemme hiilidioksidipäästöjen osalta 2 372 tCO2 tason, joka on selvästi alle tavoitteemme.

ETJ+ ja VAETS energiatehokkuustoimenpiteet

Olemme asettaneet sisäisen tavoitteemme olla hiilineutraali jo vuonna 2021. Laskennallinen tavoite vuoden 2020 hiilidioksidipäästöille on 1976 tCO2.

ETJ+ ja VAETS energiatehokkuustoimenpiteet

Kaupunkikonsernin asunto-ohjelman 2014-2016 ja ilmasto-ohjelman 20162020 mukainen.

Vuosina 2017-2018 toteutuneiden toimenpiteiden voimassaoleva energiasäästövaikutus on 8,4 GWh/a eli 65 % vuoden 2025 tavoitteesta. Vuoden 2019 energiasäästötoimenpiteiden vaikutus ei ole vielä selvillä.

Leanheat, ETJ+ ja VAETS energiatehokkuustoimenpiteet

Laskennallinen toimenpiteiden energiasäästötavoite jo voimassaolevaan säästövaikutukseen on 3695 MWh/a.

Leanheat, ETJ+ ja VAETS energiatehokkuustoimenpiteet

Kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen mukainen, Energiatehokkuusdirektiivi EED, 2012/27/EU.

Lämmönkulutuksen säästötavoite 7,5% vuoteen 2025 mennessä vuoden 2015 tasosta. Lämpöindeksitavoite 38,7 kWh/Rm3

Lämpöindeksi 40,2 kWh/Rm3. Muutos edellisvuoteen verrattuna -1,2 %.

Leanheat, ETJ+ ja VAETS energiatehokkuustoimenpiteet

Lämpöindeksitavoite 40 kWh/Rm3.

Leanheat, ETJ+ ja VAETS energiatehokkuustoimenpiteet

Kaupunkikonsernin asuntoohjelman 2014-2016 ja ilmasto-ohjelman 20162020 mukainen

Ostetun sähkönkulutuksen säästötavoite 7,5% vuoteen 2025 mennessä vuoden 2015 tasosta. Ominaiskulutustavoite 4,8 kWh/Rm3

Sähkön ominaiskulutus 4,9 kWh/Rm3. Muutos edellisvuoteen verrattuna -1,4 %.

Leanheat, ETJ+ ja VAETS energiatehokkuustoimenpiteet

Sähkön ominaiskulutustavoite 4,9 kWh/Rm3.

Leanheat, ETJ+ ja VAETS energiatehokkuustoimenpiteet

Kaupunkikonsernin asunto-ohjelman 2014-2016 ja ilmasto-ohjelman 20162020 mukainen

Ympäristö

Espoon Asunnot on hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Laskennallinen tavoite vuonna 2017 39 675 tCO2-ekvivalenttia.

VAETS-energiansäästötavoite vuoden 2015 tasosta on 6840 MWh eli 4 % vuoteen 2020 mennessä ja 12824 MWh eli 7,5 % vuoteen 2025 mennessä

Toimintatavat

| Ympäristö

Asukkaat

Talous

Työnantaja

Raportointi

Tavoitteet

Toteutuminen 2019

Tärkeimmät toimenpiteet 2019

Tavoitteet 2020

Toimenpiteet 2020

Taustalla vaikuttaa

Viestintä

Veden ominaiskulutuksen tavoite 370 l/Rm3 vuonna 2025.

Veden ominaiskulutus 419 l/Rm3 Muutos edellisvuoteen verrattun +0,6. Vedenkulutus on hieman kasvanut.

Veden ominaiskulutustavoite 411 l/Rm3.

Pidetty yllä asukasviestintää

Kaupunkikonsernin asunto-ohjelman 2014-2016 ja ilmasto-ohjelman 20162020 mukainen

Tavoitteena on säilyttää jatkuvan asiakastyytyväisyyskyselyn NPS suositteluhalukkuustaso 50 puhelinpalvelukyselyissä

Tavoitteena on saavuttaa Olemme laajenNPS-mittauksessa suotaneet jatkuvan sitteluhalukkuustaso 40. asiakaspalautekyselyn myös isännöitsijöille tuleviin puheluihin. Emme ole tehneet laajaa asiakastyytyväisyyskyselyä erikseen, koska kysymme jo asiakaspuhelujen tyytyväisyydestä. Lisäksi lähestymme asukkaita myös usealla huollon ja siivouksen asiakastyytyväisyyskyselyllä.

Tavoitteena on määritellä kuinka koko asiakastyytyväisyyskokonaisuus jatkossa hoidetaan kattavasti, mutta niin ettei kyselyjä tule liikaa..

Kaupungin asettama tulostavoite

Tavoite oli asuttaa 200 asunnotonta. Asutimme tavoitteen mukaisen määrän asunnottomia hakijoita.

Asukasvalinnan toimenpiteet osana perustoimintaa.

Sosiaalinen

Asiakastyytyväisyys on vähintään vuoden 2015 tasolla ja asukaspalvelua on kehitetty

Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelman (AUNEn) mukaisesti asutamme 200 asunnotonta vuodessa

Tavoitteena on asuttaa 200 asunnotonta.

EU:n tukema Amif- hanke Asukasvalinnan toimenpiteet osa- käynnistyy vuonna 2017. na perustoimintaa. Hankkeen tavoitteena on edistää pakolaistaustaisten henkilöiden asumisen valmiutta Espoossa.

Toimintatavat

Tavoitteet

| Ympäristö

Asukkaat

Talous

Työnantaja

Raportointi

Toteutuminen 2019

Tärkeimmät toimenpiteet 2019

Tavoitteet 2020

Toimenpiteet 2020

Uusi tavoite vuodelle 2020

Yhteistyötä asukasvalinnan ja asumisneuvonnan välillä on tiivistetty. Saavutetut tulokset ovat olleet positiivisia ja häätöjen määrää on saatu laskettua.

Tavoitteena on hankkeen puitteissa kehittää asumisneuvonnan ja vuokravalvonnan yhteinen ehkäisevän talousneuvonnan malli.

Toteutetaan osana Takuusäätiön Asumishanketyötä. talousneuvontahanke (ASTA) tukee hankekaupunkeja asumisneuvonnassa. Vuokra-asukkaiden talousongelmien ehkäiseminen -kokeiluhanke toteutetaan vuosina 2018-2020 osana Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelmaa ja Kestävän kaupunkikehityksen ohjelmaa.

Saavutimme vuositavoitteen. Aloitimme 439 asuntoa. Olemme jäljessä 4 vuoden 1600 asunnon tavoitteesta

Toteutettu osana perustoimintaa

Toteutetaan osana Hallituksen asettama perustoimintaa tulostavoite

Ylitimme tavoitteemme 98%. Saavuttamalla käyttöasteen 98,6%

Toteutettu osana perustoimintaa

Toteutetaan osana Hallituksen asettama perustoimintaa tulostavoite

ASTA-hanke. Hankkeen tavoitteena on ennaltaehkäistä talousongelmista aiheutuvia vuokravelkatilanteita ja -häätöjä.

Taustalla vaikuttaa

Talous Espoon Asunnot Oy aloittaa keskimäärin 400 asuntoa vuodessa Espoon Asunnot Oy:n asuntojen käyttöaste on vähintään 98 %.

Vuosi 2019

Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös

Espoon Asunnot Oy Vuosi 2019 SisĂ¤llysluettelo

Toimintakertomus.............................................. 3 Tuloslaskelma...................................................... 18 Tase........................................................................... 20 Rahoituslaskelma.............................................. 22 Liitetiedot.............................................................. 23 Allekirjoitukset................................................... 34 Luettelo kirjanpitokirjoista.......................... 35 Espoon Asunnot 1.2.2020.......................... 36 Hallitus ja johtoryhmĂ¤.................................... 37

Hallituksen toimintakertomus Tilikaudelta 1.1.–31.12.2019

Yhtiöstä Espoon Asunnot Oy:n perustehtävä on vuokrata viihtyisiä ja kohtuuhintaisia asuntoja, palvella asiakkaita sujuvasti ja pitää yllä kiinteistöjen kuntoa. Yhtiö on voittoa tavoittelematon eikä siten jaa osinkoa eikä varoja vapaan oman pääoman rahastosta. Espoon kaupunki omistaa 100 % yhtiön osakkeista. Yhtiön visio on olla Espoon paras vuokranantaja. Yhtiön strategiset painopisteet ovat: • asuntotuotantotavoitteen saavuttaminen • rahoituksen saatavuuden, turvaaminen ja kustannustason pitäminen alhaalla • asiakaskokemuksen ja vuokraustoiminnan kehittäminen • kestävän kehityksen edistäminen Espoo tarinan mukaisesti • kiinteistökannan kestävä hallinta Toimintaa ohjaavat arvot ovat: • halu palvella • onnistumisen iloa • kestäviä tekoja Espoon Asunnot noudattaa toiminnassaan Espoon kaupunginvaltuuston 10.9.2018 hyväksymää Espoon Asunto-ohjelmaa vuosille 2018–2021. Asunto-ohjelman tavoitteiden ja toimenpide-ehdotusten lähtökohtana on mahdollistaa monipuolinen ja kohtuuhintainen asuntotuotanto, tukea erilaisten väestöryhmien asumista, myötävaikuttaa aluekeskusten ja olemassa olevien asuntoalueiden tasapainoiseen kehitykseen sekä edistää

uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja parantaa asumisen energiatehokkuutta. Asunto-ohjelman toimenpide-ehdotuksissa linjataan Espoon Asuntojen toimintaa ja esitetään toimenpiteitä kohtuuhintaisen asuntotuotannon edellytysten parantamiseksi. Espoon Asuntoja koskevat toimenpide-ehdotukset ovat: 1. Espoon Asunnot Oy aloittaa vuosittain keskimäärin 400 valtion tukeman vuokra-asunnon rakentamisen, nelivuotisella asunto-ohjelmakaudella yhteensä 1 600 asuntoa. Kaupunki varmistaa, että Espoon Asunnot Oy saa tarvitsemansa tontit. 2. Espoon Asunnot Oy:n rakennuttamien uusien asuntojen oman pääoman osuus osoitetaan ensi sijassa Espoon Asunnot Oy:n vapaasta kassavirrasta. 3. Espoon Asunnot Oy pitää valtion tuella rakennetut käyttö- ja luovutusrajoituksista vapautuvat asunnot vuokra-asuntoina. Asunto-osakeyhtiöissä olevia yksittäisasuntoja voidaan myydä. 4. Espoon kaupunki vähentää asunnottomuutta seudul- lisesti sovittujen tavoitteiden ja sopimusten mukaisesti. Asunnottomuutta ja asukkaiden syrjäytymistä ehkäistään tarjoamalla asumisneuvontaa sekä kehit- tämällä asumisen liittyvää sosiaalityötä yhdessä muun muassa Espoon Asunnot Oy:n kanssa. 5. Espoon Asunnot Oy määrittelee vapaarahoitteisten ja rajoituksista vapautuneiden asuntojen vuokrat samoin periaattein kuin käyttö- ja luovutusrajoitusten piirissä olevien asuntojen vuokrat. Asunto-ohjelman toteutumista seurataan vuosittain tilaja asuntojaostossa. Asunto-ohjelman seuranta tuodaan tiedoksi valtuustolle strategian seurannan yhteydessä.

Kaupungin asettamat tulostavoitteet vuodelle 2019 olivat seuraavat: 1. Espoon Asunnot Oy:n asuntojen keskimääräinen käyttöaste on vähintään 98 %. 2. Asukaskokemus on hyvällä tasolla ja NPS-kyselyn suositteluhalukkuus on +50. 3. Espoon Asunnot Oy aloittaa vuosittain keskimäärin 400 asunnon rakentamisen. Aloituksissa seurataan neljän viimeisimmän vuoden liukuvaa keskiarvoa. 4. Lämmityksen energiatehokkuus paranee. Kiinteistö- jen keskimääräinen lämpöindeksi on pienempi kuin edellisenä vuonna. Omakustannusperiaatteella toimiva Espoon Asunnot pystyy vuokraamaan asukkailleen kohtuuhintaisia asuntoja alueen markkinavuokria edullisemmin. Nykyisessä tilanteessa metropolialueen vuokra-asuntojen kysyntä ylittää jatkuvasti tarjonnan erityisesti kohtuuhintaisten asuntojen markkinoilla. Espoon Asunnoilla on 296 (296 v. 2018) vuokranmääritysyksikköä, joista se omistaa 249 (249) kiinteistöä ja hallitsee vuokraoikeudella 47 (47) kiinteistöä. Näissä kiinteistöissä on yhteensä 15 311 (15 357) asuntoa ja asuntojen asuinpinta-ala on kaikkiaan 906 945 (912 890) m2. Lisäksi 142 (159) eri asunto-osakeyhtiöissä sijaitsevaa osakehuoneistoa muodostavat yhden (1) vuokranmääritysyksikön. Näiden asuntojen asuinpinta-ala on yhteensä 6 157 (6 862) m2. Vuokrattavia asuntoja on siten 15 453 (15 516) ja asuinpinta-alaa kaikkiaan 913 102 (919 752) m2. Asunnoissa asuu hieman yli 30 000 espoolaista. Espoon Asunnot on segmentoinut vuokraustoimintansa vuokranmääritysrajoituksiin perustuen kahteen segmenttiin, ARA-ryhmään ja Muut-ryhmään. ARA-ryhmän asuntoja koskee arava- ja korkotukilainsäädäntö, joka

säätelee asuntojen käyttöä ja luovutusta, vuokranmääritystä ja asukasvalintaa. Vuonna 2019 segmentointia selvennettiin liiketilojen ja päiväkotien osalta. Ne esitetään myös vertailuvuosien osalta Muut-segmentissä, sillä ne eivät ole arava- ja korkotukilainsäädännön alaisia. Espoon Asuntojen liikevaihdosta 61 (62) % muodostuu ARA-ryhmästä ja 39 (38) % muodostuu Muut-ryhmästä. Espoon Asunnot johtaa vuokraustoimintaansa näiden kahden segmentin mukaisesti. Segmentointi ohjaa myös yhtiön raportointia, mikä lisää valtion tukemien vuokraasuntojen vuokraustoiminnan läpinäkyvyyttä.

Tilikausi 2019 Espoon Asuntojen liikevaihto kasvoi 3,3 % (2,6 % v. 2018), mikä johtui asuntojen 2,5 %:n (1,1 %) vuokrankorotuksesta sekä loppuvuodesta 2018 ja alkuvuodesta 2019 valmistuneiden kohteiden vuokratuloista. Yhtiö kirjasi liiketoiminnan muita tuottoja erillisasuntojen myynnistä 1,4 miljoonaa euroa. Kiinteistön hoitokulujen ylittymistä tasasi korjauskulujen toteutuminen talousarviota alhaisempana hankkeiden viivästysten takia. Poistoja nosti merkittävästi edeltävään vuoteen verrattuna Suvelan purettavien kiinteistöjen jäännösarvon poistaminen. Markkinakorkojen matala taso edesauttoi korkokustannusten laskua. Vuonna 2019 hakemuksia saapui yhteensä 28 337. Vuoden viimeisenä päivänä avoimia hakemuksia oli 5 469 kpl. Asunnon sai 1 643 perhettä, joista 801 oli yhden hengen kotitalouksia. Kohtuuhintaisten asuntojen niukka tarjonta pääkaupunkiseudulla saa asukkaat arvostamaan yleishyödyllisen vuokra-asumisen edullisuutta ja riskittömyyttä. Vuokralaisten vaihtuvuus olikin suhteellisen vähäistä, joskin se kasvoi jonkin verran edellisvuodesta ja oli 12,3 (11,5) %. Vähäinen vaihtuvuus heikentää mahdollisuuksia luovuttaa asuntoja uusille asiakkaille. Kohtuuhintaisia asuntoja myös valmistuu vähän kysyntään verrattuna, joten sekään ei tuo olennaista helpotusta asuntopulaan.

Aloitetut asunnot

2016

2017

2018

2019

2020 (arvio)

Vuoden aikana aloitetut asunnot

275

207

374

439

651

Aloitetut asunnot keskimäärin (4 v. keskiarvo)

207

221

276

324

418

Espoon Asuntojen puhelinpalvelun asiakaskokemusta mitataan tekstiviestipalautekyselyin avulla viikoittain. Nettosuositteluhalukkuus (NPS) oli koko vuoden osalta asiakaspalvelussa 40 ja isännöintipalvelussa 41 (vaihteluväli -100-+100). Kiinteistönhuollon ja siivouksen laatua seurataan laadunmittausjärjestelmän (LATU) tarkastuksilla läpi vuoden. Huollon keskimääräiset laatupisteet nousivat 8 992 pisteeseen (8 924), kun maksimipistemäärä oli 10 000. Huollon osalta asiakastyytyväisyys heikkeni hieman edellisen vuoden tasosta. Asiakaskyselyn kokonaisarvosana oli 3,4 (3,7) asteikolla 1-5. Siivouspalvelun laadunmittausjärjestelmän (LATU) tulosten perusteella siivouspalveluiden laatu säilyi lähes viimevuotisella tasolla. Vuoden keskimääräinen mittaustulos oli 86 (87) pistettä (maksimipisteet 100). Siivouksen asiakastyytyväisyys säilyi myös edellisen vuoden tasolla, sillä keskiarvo oli 3,9 (3,9) asteikolla 1-5. Uusia ARA -vuokra-asuntokohteita valmistui vuoden aikana yksi (5), ja siinä on yhteensä 114 (368) asuntoa, joiden asuinpinta-ala on 5 337 (19 133) m2. Edellisen neljän vuoden aikana on aloitettu keskimäärin 324 asunnon rakentaminen vuodessa, kun tavoite vuodesta 2017 eteenpäin on ollut 400 asuntoa. Vuonna 2019 käynnistyi Espoon Asuntojen historian suurin kiinteistökehityskohde, kun Espoon Suvelassa sijaitsevan vuokrakorttelin purkutyöt alkoivat vaiheittain. Toukokuussa purkutyöt käynnistyivät Kirstinharju 4:ssä ja elokuussa Kirstinharju 6:ssa. Samanaikaisesti edistettiin tilalle tulevan Kirstintie 2 -nimisen uudiskohteen suunnittelua. Uudiskohde sai rakennusluvan kesäkuussa 2019 ja investointipäätös tehtiin joulukuussa 2019. 4

Kohteen rakennustyöt käynnistyvät vuoden 2020 keväällä. Korttelissa sijaitsee edelleen kaksi Espoon Asuntojen vanhaa kiinteistöä, joiden purkutyöt ajoittuvat vuodelle 2020.

Liikevaihto ja tulos Espoon Asuntojen liikevaihto oli tilikaudella 139,6 (135,1 v. 2018) miljoonaa euroa. Liikevaihdosta 84,9 (83,4) miljoonaa euroa tulee ARA-ryhmän liiketoiminnasta ja 54,7 (51,8) miljoonaa euroa Muut-ryhmän liiketoiminnasta.

Liikevaihdon jakauma segmenteittäin 2019

Liikevaihdon jakauma tilatyypeittäin 2019

0,8 % 97,6 %

2,4 % 1,0 %

0,6 % 60,8 % ARA-ryhmä

39,2 % Muut-ryhmä

24,2 % 1,0 % 0,4 % 13,6 %

Asunnot Liiketilat Päiväkodit Palvelutalot

Aravarahoitteinen liiketoiminta (säännelty vuokranmääritys, käyttö ja luovutus) Vapaa ARA (Vapaa vuokranmäärityksen sääntelystä) Korkotuotettu liiketoiminta (ns. vanha korkotuki) Luovutusrajoituksen alainen liiketoiminta (ns. jatkorajoitteiset) Vapaarahoitteinen liiketoiminta

Lähes koko liikevaihto, 97,6 (97,5) %, muodostui asuntojen vuokratuotoista ja käyttökorvauksista. Loppuosa liikevaihdosta, 2,4 (2,5) %, koostui muiden tilojen eli liiketilojen, päiväkotien ja palvelutalojen vuokrista. Näistä jokainen edustaa noin 1 %:n osuutta kokonaisliikevaihdosta.

Liikevoitto oli 22,7 (24,9) miljoonaa euroa eli 16,3 (18,4) % liikevaihdosta. Liikevoitosta 15,2 (16,4) miljoonaa euroa tuli ARA-ryhmän liiketoiminnasta ja 7,6 (8,5) miljoonaa euroa Muut-ryhmän liiketoiminnasta. Liikevoitto jää talousarvion mukaisesta 24,5 miljoonan euron liikevoitosta 1,8 miljoonaa euroa. Suurimmat kustannusylitykset tulivat suunniteltuihin kuluihin verrattuna hallintokuluissa 0,6 miljoonaa euroa, sähkössä 0,5 miljoonaa euroa, käytössä ja huollossa 0,4 miljoonaa euroa, vedessä ja jätevedessä 0,3 miljoonaa euroa sekä ulkoalueiden hoidossa ja tonttivuokrissa kummassakin 0,2 miljoonaa euroa. Suvelan purettavien kiinteistöjen jäännösarvon poistaminen heikensi merkittävästi suunniteltua liikevoittoa. Toisaalta suunniteltua liikevoittoa paransivat erillisasuntojen myyntituotot 1,4 miljoonalla eurolla. Kustannussäästöjä suunnitelmaan verrattuna 5

saavutettiin lämmityksessä, jätehuollossa, vakuutuksissa ja kiinteistöveroissa kaikissa 0,1 miljoonaa euroa. Korjauskustannukset jäivät suunnitelmasta 1,3 miljoonaa euroa hankkeiden viivästymisten takia. Muut liiketoiminnan tuotot olivat 2,9 miljoonaa euroa, josta 1,4 miljoonaa euroa oli kertaluonteisia erillisasuntojen myyntituottoja. Yhtiö myi 17 (13) vuokrauskäytöstä vapautunutta asunto-osakehuoneistoa; yhteensä 705 (492) m2, joista suurin osa oli yksiöitä. Erillisasuntojen myyntituotoilla rahoitetaan uudiskohteiden ja perusparannuskohteiden omarahoitusosuuksia. Liiketoiminnan muissa tuotoissa 1,5 miljoonaa euroa muodostui saaduista avustuksista, vakuutuskorvauksista, asiakkailta laskutetuista huoneistokorjauksista, kerätyistä perintäpalkkioista ja -tuotoista. Kiinteistöjen korjaus- ja hoitokustannukset hallintokuluineen olivat yhteensä 80,3 (78,8) miljoonaa euroa, mikä on suunniteltua 0,6 miljoonaa euroa enemmän. Korjauskustannukset toteutuivat puolestaan 3,7 % suunniteltua pienempinä. Ohjelmoidut korjaushankkeet toteutuivat 1,7 miljoonaa euroa odotettua pienempinä, mikä johtui usean korjaushankkeen siirtymisestä tulevalle vuodelle. Muuttojen yhteydessä tehdyt korjaukset toteutuivat 0,9 miljoonaa euroa suunniteltua suurempina. Ylläpitäviä pienempiä hoitokorjauksia tarvittiin 1,4 miljoonaa euroa odotettua vähemmän. Ennakoimattomia korjauksia ja vahinkojen korjauksia jouduttiin tekemään 0,9 miljoonaa euroa odotettua enemmän. Tämä johtui yhdestä suuremmasta vesivahingosta sekä yhden kiinteistön hissien uusimisesta, joka jouduttiin tekemään kiireellisenä työnä. Korjauskustannukset kokonaisuudessaan jäivät 1,3 miljoonaa euroa suunniteltua alhaisemmiksi, mutta toteutuivat 0,5 miljoonaa euroa edeltävää vuotta korkeampina. Yksikkökustannuksen toteuma pysyi edellisen vuoden tasolla 3,1 (3,1) euroa/m2 kuukaudessa.

Kiinteistöjen hoitokulujen kehitys oli maltillista edelliseen vuoteen verrattuna. Ilman korjauksia ja hallintokuluja kiinteistön hoitokulut nousivat edellisestä vuodesta 1,9 % (0,0 %). Lämmityskustannuksissa saavutettiin säästöjä, kun taas kiinteistönhuollon, ulkoalueiden hoidon, vakuutusten, tonttivuokrien sekä veden ja jäteveden kustannukset nousivat. Rahoituskulut olivat 4,9 (5,1) ja rahoitustuotot 0,1 (0,4) miljoonaa euroa. Rahoituskulujen suotuisa kehitys johtuu edelleen negatiivisena pysyneistä lyhyistä markkinakoroista sekä siitä, että pidemmät korot eivät ole osoittaneet selkeitä nousun merkkejä. Pitkiin viitekorkoihin ja indeksin muutokseen sidottujen lainojen keskikorko laski 0,1 (0,3) prosenttiyksikköä ja vaihtuvakorkoisen euriborsidonnaisen lainakannan keskikoron muutos pysyi samalla tasolla (0,0 prosenttiyksikköä). Tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 17,9 (20,2) miljoonaa euroa. Edellistä vuotta alhaisempi tulos johtui edeltävää vuotta pienemmistä kertaluonteisista liiketoiminnan muista tuotoista, korkeammista kiinteistöjen korjaus- ja hoitokustannuksista sekä korkeammista poistoista. Poistoja tehtiin 33,9 (30,5) miljoonaa euroa, joka sisältää 31,2 miljoonan euron poistosuunnitelman mukaiset poistot ja Suvelan purettavien kiinteistöjen 2,6 miljoonan euron jäännösarvon poiston. Poistoeron muutosta kirjattiin 2,8 (-1,4) miljoonaa euroa. Tilikauden kokonaispoistot olivat yhteensä 31,1 (31,9) miljoonaa euroa. Asuintalovarausta purettiin 7,9 (3,6) miljoonaa euroa ja kasvatettiin 28,4 (22,4) miljoonaa euroa. Tulos ennen veroja oli 111 651 euroa.

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

2019

2018

2017

2016

2015

Liikevaihto, M€

139,6

135,1

131,7

129,3

123,6

kasvu, %

3,3

2,6

1,9

4,6

1,2

Liikevoitto, M€

22,7

24,9

18,2

28,3

20,7

osuus liikevaihdosta, %

16,3

18,4

13,8

21,9

16,7

4,9

4,7

5,9

7,5

10,7

17,9

20,2

12,3

20,8

10,0

12,8

14,9

9,3

16,1

8,1

0,1

0,3

0,0

Tuloslaskelman tunnusluvut

Rahoituskulut -ja tuotot, M€

Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja, M€

osuus liikevaihdosta, %

Tulos ennen veroja, M€

Taseen tunnusluvut:

Taseen loppusumma, M€

1 045,0

1 053,1

1 023,7

1 008,9

993,4

Oma pääoma, M€

125,9

125,8

125,7

125,6

125,3

Vieras pääoma, M€

727,9

753,9

744,7

742,2

747,5

Korollinen vieras pääoma, M€

713,3

739,2

729,2

727,0

733,0

Kannattavuuden ja rahoituksen tunnusluvut

Sijoitetun pääoman tuotto, %

2,7

2,9

2,2

3,4

2,5

Oman pääoman tuotto, %

6,4

7,6

5,1

9,0

4,6

Omavaraisuusaste, %

26,9

25,3

24,4

23,8

22,5

Velkaantumisaste, %

566,4

587,5

580,1

578,8

584,9

1,1

1,7

0,9

1,5

1,0

Maksuvalmiuden tunnusluvut

Quick ratio

Muut tunnusluvut

Asuntojen vuokrausaste, %

98,6

98,8

98,1

98,4

98,1

Asukkaiden vaihtuvuus, %

12,3

11,5

12,7

13,2

14,8

Investoinnit

16,9

60,5

52,8

29,1

42,9

osuus liikevaihdosta, %

12,1

44,8

40,1

22,5

34,1

Taloudellista kehitystä kuvaavien tunnuslukujen laskentakaavat ovat seuraavat:

Tunnuslukujen laskentakaavat Liikevaihdon kasvu, %

100 x

Liikevoiton osuus liikevaihdosta, %

100 x

Voiton/tappion ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja osuus liikevaihdosta, %

100 x

Korollinen vieras pääoma, M€

Sijoitetun pääoman tuotto, %

100 x

Oman pääoman tuotto, %

100 x

Omavaraisuusaste, %

100 x

Velkaantumisaste, %

100 x

Quick ratio

100 x

Asuntojen vuokrausaste, %

100 x

Asukkaiden vaihtuvuus, %

100 x

Investointien osuus liikevaihdosta, %

100 x

Tilikauden liikevaihto - edellisen tilikauden liikevaihto Edellisen tilikauden liikevaihto Liikevoitto Liikevaihto Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Liikevaihto Pitkäaikainen vieras pääoma + pitkäaikaisten lainojen lyhytaikainen osuus

Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja + korkokulut Korollinen vieras pääoma + oma pääoma Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja - verot Oma pääoma + kertynyt poistoero (veroton) + kertynyt asuintalovaraus (veroton) Oma pääoma + kertynyt poistoero (veroton) + kertynyt asuintalovaraus (veroton) Taseen loppusumma - saadut ennakot Korollinen vieras pääoma Oma pääoma Rahoitusomaisuus Lyhytaikaiset velat - saadut ennakot Vuokrasopimusten mukainen vuokratuotto Vuokrasopimusten mukainen vuokratuotto + vapaiden tilojen vuokratuotto Päättyneiden vuokrasopimusten määrä Asuntojen lukumäärä Investoinnit Liikevaihto

Yhtiön liikevaihto ja liikevoitto muodostuivat vuonna 2019 segmenteittäin ja tilatyypeittäin eriteltynä seuraavasti:

Segmenttien liikevaihto ja liikevoitto

2019

ARA-ryhmä (kiinteistöjen lkm) 176

2018

2017

2016

2015

179

187

195

203

Liikevaihto, M€

84,9

83,4

85,4

87,2

86,4

Kasvu (%)

1,9

-2,3

-2,1

0,9

-10,2

Asunnot

84,1

82,5

84,6

86,5

85,5

Palvelutalot

0,8

0,7

0,9

Liikevoitto, M€

15,2

16,4

9,7

16,9

13,7

Kasvu (%)

-7,3

68,5

-42,4

22,8

-35,3

Asunnot

15,1

16,3

9,7

17,1

13,7

Palvelutalot

0,1

0,0

-0,2

0,0

Liikevoitto, %

17,9

19,6

11,4

19,4

15,9

Muut-ryhmä (kiinteistöjen lkm)

120

117

104

Liikevaihto, M€

54,7

51,8

46,3

42,1

37,3

Kasvu (%)

5,6

11,8

10,0

13,0

43,9

Asunnot

52,1

49,2

43,7

39,5

34,7

Liiketilat

1,2

1,1

Päiväkodit

1,4

1,5

1,4

Palvelutalot

0,0

Liikevoitto, M€

7,6

8,5

9,6

11,4

6,9

Kasvu (%)

-11,6

-11,2

-15,9

65,3

-12,4

Asunnot

6,3

7,2

8,0

9,8

5,7

Liiketilat

0,5

0,6

0,5

Päiväkodit

0,7

0,8

1,0

1,1

0,7

Palvelutalot

0,0

Liikevoitto, %

13,8

16,5

20,8

27,2

18,6

Yhteensä (kiinteistöjen lkm)

296

291

289

287

Liikevaihto, M€

139,6

135,1

131,7

129,3

123,6

Liikevoitto, M€

22,7

24,9

19,3

28,3

20,7

Liikevoitto, %

16,3

18,4

14,7

21,9

16,7

Taloudellinen asema Espoon Asuntojen taseen loppusumma oli 1 045,0 (1 053,1 v. 2018) miljoonaa euroa. Yhtiön oma pääoma vuoden 2019 lopussa oli 125,9 (125,8) miljoonaa euroa. Yhtiön vieras pääoma oli yhteensä 727,9 (753,9) miljoonaa euroa. Tästä 678,7 (701,7) miljoonaa euroa oli pitkäaikaista ja 49,2 (52,2) miljoonaa euroa lyhytaikaista velkaa. Lyhytaikaisesta velasta 34,6 (37,6) miljoonaa euroa oli korollista velkaa. Korollista vierasta pääomaa oli yhteensä 713,3 (739,2) miljoonaa euroa ja lainojen keskikorko oli 0,7 (0,7) %. Kiinteäkorkoisten lainojen osuus vuoden lopussa oli 66,1 (64,4) %. Kiinteäkorkoisiin lainoihin on sisällytetty valtion aravalainat, joiden korko määräytyy elinkustannusindeksin muutokseen sidottuna. Aravalainojen hoitokulut ovat kuitenkin käytännössä vakaita, koska koron noustessa vuosimaksulainojen lyhennykset pienenevät. Yhtiön maksuvalmius pysyi hyvänä. Espoon Asunnot investoi 55,0 (29,5) miljoonaa euroa 2019 vuonna rakentamisen etenemisen myötä. Investointien kasvus-

ta huolimatta yhtiö lyhensi 2019 vuoden aikana 25,9 miljoonaa euroa enemmän lainoja kuin nosti uusia lainoja. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 38,0 (43,4) miljoonaa euroa ja nostettiin 12,1 (53,4) miljoonaa euroa. Hyvä likviditeettitilanne kannusti viivästyttämään uudiskohteiden ja perusparannushankkeiden lainojen nostoja korkosäästöjen ansaitsemiseksi. Espoon Asunnot liittyi Espoon kaupungin konsernitilijärjestelyyn 1.12.2019. Konsernitiliin liitettyjen tilien saldo 38,7 miljoonaa euroa esitetään muissa saamisissa saman konsernin yrityksiltä.

Yhtiön rahavarat päätyivät siten vuoden lopussa 4,5 (72,6) miljoonaan euroon. Eritelty rahavirtalaskelma on esitetty tilinpäätöksessä. Vuokravakuuksien määrä laski edellisestä vuodesta 4,4 (5,0) miljoonaan euroon ja vuokraennakot olivat 2,4 (2,5) miljoonaa euroa. Vuokravakuuksien määrän laskuun vaikutti hallituksen päätös 2.8.2018 luopua vuokravakuuksista uusien vuokrasopimusten osalta 3.8.2018 alkaen.

Keskeiset erät Espoon Asuntojen rahavirroissa ovat seuraavat: Keskeiset erät rahavirroissa

2019

2018

2017

2016

2015

Liiketoiminnan nettorahavirta, M€

12,9

49,3

44,0

51,6

36,9

Investointien nettorahavirta, M€

-55,0

-29,5

-52,8

-39,8

-45,9

Rahoituksen nettorahavirta, M€

-25,9

10,0

2,2

-14,5

-2,7

Rahavarojen muutos, M€

-68,1

29,8

-6,6

-2,8

-11,7

Espoon Asuntojen 713,3 miljoonan euron rahalaitoslainat kohdistuivat segmenteille korkosidonnaisuuksittain eriteltynä seuraavasti: Lainasalkku 31.12.2019

ARA-ryhmä

Muut-ryhmä Vapaa ARA

Vanha korkotuki

Jatkorajoitteiset

Yhteensä Vapaa-rahoitteiset

Kiinteään korkoon sidottu lainapääoma, M€

420,8

29,2

0,0

21,7

471,7

Markkinakorkosidonnainen lainapääoma, M€

168,9

51,4

0,0

1,6

19,8

241,7

Jäljellä oleva lainapääoma yhteensä, M€

589,7

80,5

0,0

1,6

41,5

713,3

Tilikauden aikana vuokra- ja käyttökorvaussaamisten määrä kasvoi 2,5 (1,8) miljoonaan euroon. Vuokrasaamisten osuus oli 1,8 (1,4) % liikevaihdosta. Luottotappioita kirjattiin 0,5 (0,4) miljoona euroa, joka oli 0,37 (0,26) % liikevaihdosta. Saamisten ja luottotappioiden määrän kehityksen taustalla on kotitalouksien talousongelmien, maksuhäiriöiden ja velkaantuneisuuden kasvun jatkuminen.

Luottotappiot ovat kehittyneet viiden viimeisen vuoden aikana seuraavasti: Luottotappioiden kehitys

2019

2018

2017

2016

2015

Luottotappiot, t€

512

351

341

354

498

osuus liikevaihdosta, %

0,37

0,26

0,27

0,40

Kiinteistöjen luovutusrajoitukset Suurinta osaa Espoon Asuntojen kiinteistöistä säätelee laki aravavuokra-asuntojen ja aravavuokratalojen käytöstä, luovutuksesta ja omaksi lunastamisesta. Laissa säädetään asuntojen myyntiä, vuokranmääritystä ja vuokralaisten valintaa. Rajoituksesta on tehty merkintä yhtiön osakekirjoihin.

Vuokraustoiminta

Vuokra-asunnot ja kiinteistöt

2019

2018

2017

2016

2015

Asuntojen kokonaismäärä vuoden lopussa

15 453

15 516

15 161

15 055

14 973

muutos, %

-0,4

2,3

0,7

0,5

1,1

asuinpinta-ala, m

908 803

919 752

901 110

896 089

889 851

asuntojen keskipinta-ala, m

58,8

59,3

59,4

59,5

59,4

valmistuneet asunnot

114

368

234

118

161

puretut / myydyt asunnot

160

105

myydyt erillisasunnot

valmistuneiden asuntojen keskipinta-ala, m

46,8

52,0

52,2

64,3

54,9

Kiinteistöjen määrä vuoden lopussa

296

291

289

287

valmistuneet kiinteistöt

puretut / myydyt kiinteistöt

13 460

13 730

13 402

13 260

13 445

asuinpinta-ala, m2

791 264

815 516

798 681

792 309

804 233

asuntojen keskipinta-ala, m2

58,8

59,4

59,6

59,8

ARA-ryhmän kiinteistöjen määrä

263

266

262

260

266

Muut-ryhmän asunnot

1 993

1 786

1 759

1 795

1 528

117 539 104 236 asuinpinta-ala, m2

102 429

103 780

85 618

Espoon Asunnoilla oli vuoden 2019 lopussa 15 453 (15 516 v. 2018) asuntoa. Tästä ARA-ryhmään kuuluvia asuntoja oli 9 463 (10 434) ja Muut-ryhmän asuntoja 5 990 (5 082). Vuoden 2019 aikana saapui 28 337 (28 062) hakemusta ja vuokra-asunnon sai 1 643 (2 117) hakijaa. Asunnon saaneiden määrän laskuun vaikutti merkittävästi Espoon Asuntojen linjaus tarjota kaikille purettavien kohteiden asukkaille korvaavaa asuntoa olemassa olevasta asuntokannasta. Hakijoista yksiön tai kaksion sai 984 (1 309) hakijaa, mikä on 59,8 (61,8) % kaikista myönnetyistä asunnoista. Kasvanut saapuneiden hakemusten määrä ja hyvänä pysynyt asuntojen vuokrausaste osoittavat, että kohtuuhintaisten asuntojen uudistuotannolle on tarvetta.

ARA-ryhmän asunnot

asuntojen keskipinta-ala, m2

59,0

58,4

58,2

57,8

56,0

Muut-ryhmän kiinteistöjen määrä

2019

2018

2017

2016

2015

28 337

28 062

24 337

22 248

19 066

muutos, %

0,98

15,31

9,39

16,69

5,55

Asunnon saaneiden määrä

1 643

2 117

2 042

1 680

1 936

muutos, %

-22,4

3,7

21,5

-13,2

23,1

Voimassa olevien hakemusten määrä vuoden lopussa

5 469

5 095

4 591

3 939

6 674

Vuoden lopussa voimassa olevia asuntohakemuksia oli 5 469 (5 095). Vuokra-asuntojen hakemukset ja valinnat Saapuneiden hakemusten määrä

Peruskorjaus Vuoden 2019 aikana ei valmistunut yhtään (0 v. 2018) peruskorjauskohdetta. Vuoden aikana tehtiin kahden peruskorjauskohteen investointipäätökset. Keskijuoksu 19 rakennustyöt aloitettiin vuoden 2019 aikana ja Ankkuritie 6 rakennustyöt alkavat vuoden 2020 alussa. Kiinteistöstrategian tavoitteena on varmistaa kiinteistökannan käytettävyys, edellytykset pitkäjänteiselle ylläpitämiselle, arvon säilymiselle sekä kohtuuhintaiselle asumiselle. Strategian toteuttamisella tavoitellaan kiinteistönpidon elinkaariedullisuutta. Kiinteistöstrategian käytännön menetelmänä sovelletaan kiinteistöjen luokitusta. Kiinteistöt arvioidaan ja ryhmitellään kysyntä- ja elinkaariominaisuuksiensa perusteella neljään luokkaan. Luokituksella ohjataan ylläpitoa, kehittämistä ja perusparantamista. Kiinteistöjen täydellisen peruskorjauksen lisäksi asuntojen kunnon ylläpitämiseksi tehdään vuosikorjauksia ja huoneistokorjauksia.

Asuntojen lukumäärä

Peruskorjaukset Vuonna 2019 valmistuneet peruskorjaukset:

Keskimääräinen huoneistoala, m2

Vuokra 2019 (€/m2/kk)

104

6 059

58,3

Hansakallionkuja 3 (alkanut 8 / 2018, valmistuu 1 / 2020)

3 544

68,2

Keskijuoksu 19 (alkanut 10 / 2019, valmistuu 8 / 2020)

2 515

48,4

Ankkuritie 6 (investointipäätös 12 / 2019, valmistuu 10 / 2020)

3 915

55,1

Rakenteilla olevat peruskorjaukset 31.12.2019:

Rakennuttaminen Vuoden 2019 aikana valmistui yksi (5 v. 2018) uusi vuokra-asuntokohde, jossa on 114 (368) asuntoa. Rakenteilla olevien kiinteistöjen määrä kasvoi edeltävästä vuodesta, ja vuoden 2019 päättyessä rakenteilla oli seitsemän (5) kiinteistöä, joissa on yhteensä 626 (488) asuntoa. Rakenteilla olevista kohteista Niittykummuntie 12 A toteutetaan yhteistoimintahankkeena Hartela EteläSuomi Oy:n kanssa. Kohdetta toteutetaan asunto-osakeyhtiömuotoisena, mutta se on tarkoitus sulauttaa Espoon Asunnot Oy:öön vuoden 2020 aikana. Espoon asunto-ohjelman mukainen tavoite ja yhtiön talousarviotavoite on Espoon Asuntojen alkavan asuntotuotannon osalta keskimäärin 400 asuntoa vuodessa. Vuoden 2019 toteuma 439 aloitettua asuntoa ylitti tavoitteen ja neljän vuoden keskimääräinen toteuma on myös lähestymässä tavoitetta. Vuoden aikana tehtiin neljän uudiskohteen investointipäätökset, joista kolmen rakennustyöt aloitettiin. Kirstintie 2 rakennustyöt alkavat vuoden 2020 aikana.

Huoneistoala, m2

Asuntojen lukumäärä

Uudistuotanto

Huoneistoala, m2

Keskimääräinen huoneistoala, m2

Vuokra 2019 (€/m2/kk)

Vuonna 2019 valmistuneet uudiskohteet:

114

5 336

46,8

15,50

Niittysillankulma 1 (alkanut 3 / 2017, valmistui 1 / 2019)

114

5 336

46,8

15,50

626

32 474

51,9

Kynäniekanpiha 4 (alkanut 10 / 2018, valmistuu 1 / 2020)

3 713

53,0

Majurinkatu 1 (alkanut 12 / 2018, valmistuu 10 / 2020)

117

5 801

49,6

2 862

46,9

126

6 852

54,4

Niittykummuntie 12 A (alkanut 11 / 2019, valmistuu 1 / 2022)

3 555

50,8

Kolkekannaksentie 1 (alkanut 10 / 2019, valmistuu 11 / 2021)

139

7 482

53,8

2 210

51,4

190

10 713

56,4

Rakenteilla olevat uudiskohteet 31.12.2019:

Jousenpuistonkatu 5 (alkanut 3 / 2019, valmistuu 10 / 2020) Uuno Kailaankatu 2 (alkanut 3 / 2019, valmistuu 2 / 2021)

Vesipirtintie 2 (alkanut 10 / 2019, valmistuu 3 / 2021) Kirstintie 2 (investointipäätös 12/2019, valmistuu 3 / 2022)

Henkilöstö

Henkilöstöä kuvaavat tunnusluvut ovat seuraavat:

Vuoden 2019 lopussa Espoon Asunnot Oy:n palveluksessa oli 114 (106 v. 2018) henkilöä. Heistä vakituisessa työsuhteessa oli 102 (93) ja määräaikaisessa 12 (12). Henkilöstön keski-ikä oli 45 (44) vuotta. Vuoden 2019 aikana uusia työsopimuksia tehtiin 21 (20) henkilön kanssa ja 13 (18) henkilön työsuhde päättyi. Työsuhteista yksi päättyi eläköitymiseen ja kaksi määräaikaisen projektin päättymiseen. Lisäksi kymmenen henkilöä lähti uusien haasteiden pariin. Vuonna 2019 joustavan työn mahdollisuutta hyödynsi 87 (75) henkilöä, ja he tekivät yhteensä 1 280 (1 084) etäpäivää. Espoon Asuntojen työsuojelutoimikunta kokoontui tilikauden aikana neljä (4) kertaa. Työsuojelupäällikkönä toimi Mikko Metsä-Eerola 17.2.2019 asti ja Kimmo Heinonen 18.2.2019 alkaen. Työsuojeluvaltuutettuna toimi Jukka Mäkelä ja luottamushenkilöinä Jukka Peltoniemi (toimihenkilöt) sekä Kimmo Heinonen (YTN) 28.2.2019 asti ja Piritta Ruutikainen (toimihenkilöt) 1.3.2019 alkaen.

Henkilöstöä kuvaavat tunnusluvut

2019

2018

2017

2016

2015

Henkilöstö vuoden lopussa

114

106

105

103

100

Miesten osuus henkilöstöstä, %

Naisten osuus henkilöstöstä, %

Henkilöstökulut, t€

6 488

6 092

5 895

6 003

5 641

5 384

5 037

4 769

4 831

4 749

Palkat ja palkkiot

Eläkekulut

942

884

926

887

671

Muut henkilösivukulut

162

171

201

285

221

Ympäristö Asuinkiinteistöinvestointien pääomaintensiivisyys ja pitkäjänteisyys edellyttävät kestäviä ratkaisuja. Rakennettujen kiinteistöjen tulee olla kestäviä sekä talouden että ympäristön näkökulmasta. Talousarvioon verrattuna lämmityskustannukset alittuivat 80 000 eurolla. Edelliseen vuoteen verrattuna kustannukset laskivat 0,5 miljoonaa euroa. Espoon Asunnot lähti vuonna 2015 mukaan Leanheat-hankkeeseen, jonka tavoitteina ovat asuntojen tasaisemmat sisälämpötilat sekä säästöjen tuottaminen kaukolämmityskuluissa. Leanheat-lämmönsäätöjärjestelmän käyttö laajennettiin kattamaan koko kiinteistökanta vuoden 2018 lopussa yhteistyössä kaukolämpöyhtiö Fortumin kanssa. Vuoden 2019 alussa yhtiö siirtyi kohteissaan käyttämään päästöttömällä ja uusiutuvalla energialla tuotettua kaukolämpöä, Fortumin EkoPlussaa.

Lämmönsäätöjärjestelmän avulla säätö- ja korjaustoimia pystyttiin kohdentamaan optimaalisesti ja saavuttamaan lisäsäästöjä lämmityksessä sekä varmistamaan asukkaille tasainen asumislämpötila. Samoin kaukolämmön käytön kulutushuippuja voitiin leikata ilman että se vaikutti sisäolosuhteisiin. Huippujen leikkaamisen avulla on pystytty saamaan säästöä kaukolämmön perusmaksuissa. Sähkön ominaiskulutus on pysynyt jokseenkin vakaana huolimatta siitä, että uusiin ja perusparannettaviin kiinteistöihin asennetaan nykymääräysten mukaisesti yhä enemmän sähköä käyttäviä järjestelmiä ja laitteita. Yhtiön kiinteistösähkön kulutus laski hieman, mutta kokonaiskustannukset pysyivät edellisen vuoden tasolla yksikköhintojen nousun takia. Yhtiö käyttää kiinteistösähkönä ympäristöystävälli-

sesti tuotettua EKOenergiaa. Alkuperätodennettu sähkö tuotetaan kotimaisilla uusituvilla energialähteillä. Espoon Asunnot on ollut mukana vuokra-asuntoyhteisöjen energiatehokkuussopimuksessa (VAETS) vuodesta 2010 alkaen. Ensimmäisen sopimuskauden säästötavoitteet saavutettiin yli kaksinkertaisesti. Nykyinen sopimus on solmittu vuosille 2017–2025, ja energiansäästötavoitteeksi on asetettu 7,5 %. Vuoden 2018 osalta vahvistettujen tulosten perusteella Espoon Asunnot on hyvin tavoitevauhdissa (vuoden 2019 tuloksien laskenta oli tämän raportin julkaisuhetkellä kesken). Yhtiössä on käytössä lakisääteinen energiatehokkuusjärjestelmä (ETJ+). Sen myötä Espoon Asunnot tavoittelee suunnitelmallisempaa tapaa käsitellä, ohjelmoida ja seurata niitä hankkeita, jotka parantavat energiatehokkuutta koko organisaation tasolla. Tehtyjen toimenpitei-

den vaikutuksia pyritään seuraamaan pitkällä jänteellä aikaisempaa järjestelmällisemmin. Veden ja jäteveden kokonaiskustannukset nousivat edellisestä vuodesta 6 %:lla. Veden ja jäteveden hinnat nousivat edellisestä vuodesta keskimäärin 3,0 %, joten osa kokonaismuutoksesta johtui kulutuksen lisääntymisestä. Veden ominaiskulutus, 151 litraa asukasta kohden vuorokaudessa, on kuitenkin edelleen tyydyttävällä tasolla ja jonkin verran keskimääräistä suomalaista kulutusta (155 litraa asukasta kohden vuorokaudessa) pienempi.

Asukashallinto Espoon Asunnot noudattaa lakia yhteishallinnosta aravavuokrataloissa. Yhtiöllä on oma yhteishallintosääntö, joka täydentää yhtiöjärjestystä ja yhteishallintolain säännöksiä. Yhteishallintosääntöihin on kirjattu Espoon Asuntojen asukashallintoelimet ja niiden tehtävät. Asukashallinnon tärkein tehtävä on parantaa asumisviihtyvyyttä, kunnossapitoa, hoitoa ja taloutta asumiskäyttäytymiseen vaikuttamalla. Asukashallinnon ytimen muodostavat asukaskokoukset, joita järjestetään vuokranmääritysyksiköittäin. Vuokranmääritysyksikkö on kiinteistö tai kiinteistöjen muodostama ryhmä, joka muodostaa taloudellisen kokonaisuuden. Asukaskokous valitsee asukastoimikunnan ja sille puheenjohtajan. Vuokranmääritysyksiköitä oli vuoden lopussa 293 (293 v. 2018), joista suurimmassa osassa, 245 (253), toimii asukastoimikunta, 23 (18) yksikössä toimii nimetty yhteyshenkilö ja 25 (22) yksikössä ei ole järjestäytynyttä asukastoimintaa. Lukuihin eivät sisälly palvelutalot, joita on kolme. Asukastoimikuntien puheenjohtajat muodostavat piirineuvostoja. Piirineuvostoja on yhdeksän, ja ne kokoontuvat tarpeen mukaan. Piirineuvostot mm. valitsevat piirin tositetarkastajan, antavat lausuntoja korjaussuunnitelmista ja kiinteistön huolto- ja hoitosopimuksista, käsittelevät asukasvalvojan raportin ja jakavat hyviä käytäntöjä keskenään.

Energiankulutus on toteutunut 2015–2019 seuraavasti: Kulutuskehitys kiinteistöissä

2019

2018

2017

2016

2015

Lämpöenergia

Kulutus, MWh

147 631

153 908

153 205

141 839

139 920

Normeerattu kulutus, MWh

154 957

156 698

158 431

150 354

153 177

Suhde (Kulutus / Normeerattu kulutus), %

95,3

98,2

96,7

94,3

91,3

Lämpöindeksi kWh/Rm3

40,1

40,6

41,7

40,0

41,3

Vesi

Kulutus, m3 1 599 288 1 586 484

Kulutus, litraa / asukas / vuorokausi

1 528 091 1 484 400 1 434 072

151

150

145

142

136

Sähkö

Kulutus, MWh

18 972

19 242

19 432

19 907

19 387

Kulutus, kWh / Rm

4,9

5,0

5,1

5,3

5,2

Asukkaiden ja yhtiön johdon välisen yhteistyöelimen, Ahjon, jäseninä ovat piirineuvostojen puheenjohtajat ja yhtiön johtoryhmä. Ahjon puheenjohtajana toimii aina asukkaiden edustaja. Ahjo mm. valitsee yhteishallintolain mukaisen valvojan, kehittää ja arvioi asukashallintoa, kehittää piirineuvostojen toimintaa sekä käsittelee ja tekee esityksiä ja antaa lausuntoja asukashallintoon liittyvistä asioista. Asukasdemokratiaa koskevissa asioissa päätöksiä tekevät Ahjon asukasjäsenet. Vuoden 2019 aikana Ahjo kokoontui kahdeksan (8) kertaa. Yhtiön hallitukseen valitaan asukasvaalien perusteella kaksi varsinaista jäsentä ja kaksi varajäsentä. Vaalitapa on kuvattu yhteishallintosäännössä. Yhtiön palveluksessa on asukasasiamies. Asukasasiamies toimii asukastoimielinten toimintaan, asukasdemokratian ja asukashallintoon liittyvien asioiden koordinoijana. Hänet nimittää yhtiön toimitusjohtaja. Toukokuussa 113 asukasta osallistui Tallinnan-risteilynä toteutettuun asukasaktiivien yhteistapaamiseen, 14

jossa aiheena oli ”Valmentava ote ja ratkaisukeskeinen asioiden käsittely”. Vuokraforum-tilaisuus järjestettiin Espoon valtuustosalissa 5. syyskuuta. Tilaisuudessa informoitiin asukasaktiiveja vuoden 2020 vuokrista, ja siihen osallistui 69 asukkaiden edustajaa.

Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Tilikauden päättymisen jälkeen ei ole olennaisia tapahtumia.

Katsaus tulevaisuuteen Taloudellinen kehitys Ennusteen mukaan Suomen talouskasvu oli vuonna 2019 1,6 % (1,7 % v. 2018). Tuotannollisten investointien kasvua hidasti kansainvälisen talouden suhdanteen heikentyminen. Asuinrakennusinvestointien supistuminen alensi aloitettujen rakennushankkeiden määrää. Viennin kasvu puolestaan kiihtyi. Yksityistä kulutusta lisäsivät korkeana pysyttelevä työllisyys ja ansiotason nousu. Matalana pysynyt inflaatio edesauttoi kotitalouksien käytössä olevien tulojen kasvua. Vuoden 2019 keskimääräiseksi inflaatioksi ennustetaan 1,1 %:ia. Inflaation ennustetaan nousevan 1,3 %:in vuonna 2020 ja 1,6 %:in vuonna 2021. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan talouden kasvu hidastuu 1,0 %:iin vuonna 2020. Viennin kasvu hidastuu, mutta jää silti viime vuosien keskimääräiselle tasolle. Yksityiset investoinnit vähenevät asuinrakennusinvestointien supistuessa edelleen. Yksityisen kulutuksen kasvu jatkuu kuitenkin tasaisena. Kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja kasvattavat ansiotason nousu ja hyvä työllisyystilanne. Inflaation kiihtyminen alkaa kuitenkin hidastaa reaalisten käytettävissä olevien tulojen kasvua. Talouden kasvun odotetaan pysyvän maltillisena, 1,1 %, vuonna 2021. Korjausrakennusinvestointien ennustetaan kasvavan lähivuosina noin 1-2 prosenttia vuodessa. Työllisyyden ennustetaan kasvavan prosentin vuoden 2019 aikana työllisyysasteen noustessa keskimäärin 72,6 prosenttiin. Työllisten määrä nousee 0,5 % vuonna 2020 ja 0,1 % vuonna 2021. Työllisyyden kasvua heikentävät talouskasvun hidastuminen ja nimellispalkkojen nousu. Vuokra-asumisen suosio on kasvanut kasvukeskuksissa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla. Tämä on aiheutunut omistusasuntojen korkeasta hintatasosta, muuttoliikkeestä ja epätyypillisten työsuhteiden lisääntymisestä. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat nousivat pääkaupunkiseudulla vuodessa 1,9 % (2,5 %) eli

Toimintaympäristön avainluvut 2021 (ennuste)

2020 (ennuste)

Bruttokansantuotteen kasvuennuste, %

1,1

1,0

Inflaatio, %

1,6

1,3

Työttömyys, %

6,4

6,5

edelleen selvästi inflaatiokehitystä nopeammin. Lisäksi ARA-vuokrat ovat laskeneet entisestään suhteessa vapaarahoitteisiin vuokriin. Kohtuuhintaisten ARA-vuokra-asuntojen kysynnän odotetaan pysyvän korkeana jatkossakin. Asuntomarkkinoiden haasteina ovat väestön ikääntyminen, kaupungistuminen, perhekoon pieneneminen ja maahanmuutto. Haasteisiin vastataan parhaiten lisäämällä kaavoitettujen tonttien ja kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjontaa.

Rahoitus Euroopan keskuspankki (EKP) käynnisti maaliskuussa 2015 laajan arvopaperien osto-ohjelman. Ohjelman tavoitteena on ollut edullisen investointirahan lisäys, euron arvon lasku ja inflaation kohoaminen. Laajennettu osto-ohjelma päättyi joulukuussa 2018. Vuoden 2019 alusta osto-ohjelmat siirtyivät uudelleensijoitusvaiheeseen. Tammi-lokakuun 2019 aikana eurojärjestelmä sijoitti erääntyvistä velkakirjoista saatavat pääomat uudelleen markkinoilla. Marraskuussa 2019 EKP aloitti uudelleen netto-ostot 20 miljardilla eurolla kuukaudessa. EKP jatkaa ostoja niin kauan kuin on tarpeen ohjauskoron elvyttävän vaikutuksen vahvistamiseksi ja päättää ostot hieman ennen kuin ohjauskorkoja aletaan nostaa. Eurojärjestelmä aikoo jatkaa uudelleensijoituksia vielä pidemmän aikaa ja senkin jälkeen, kun EKP:n neuvosto päättää nostaa ohjauskorkoja. EKP on asettanut inflaatiotavoitteekseen 2 %. Kasvun vahvistamiseksi ja inflaatiotavoitteen saavuttamiseksi EKP on pitänyt ohjauskorkonsa nollassa. 15

Espoon Asuntojen lainakannan korkotaso on jo nykyisellään hyvin matala, minkä vuoksi EKP:n ostoohjelma ei juuri vaikuta olemassa olevan asuntokannan vuokratasoon. Yleisen korkotason ennakoidaan säilyvän matalana vielä muutaman vuoden, joka mahdollistaa asuntotuotantotavoitteiden mukaisten investointien rahoittamisen edullisesti. Uusien korkotukilainojen etupainotteisempi lyhennysohjelma johtaa nykyisiä lainoja hieman suurempiin lyhennyksiin laina-ajan alussa.

Rakennuttaminen Kasvukeskusseutujen kuntien ja valtion yhteistyössä laatima Helsingin seudun MAL-sopimus 2016–2019 asetti osapuolten yhteiseksi tavoitteeksi rakentaa sopimuskaudella 60 000 asuntoa Helsingin seudulle. Valtio vastasi siitä, että 40-vuotisille korkotukivuokra-asunnoille osoitetaan 10 000 euron asuntokohtaisia käynnistysavustuksia vähintään 10 miljoonaa euroa/vuosi. MAL-sopimus päättyi vuoden 2019 loppuun ja uutta MAL-sopimusta ei ole vielä voimassa vuodelle 2020. MAL-sopimuksen voimaantulon pitkittyminen tarkoittaa epävarmuustekijää ARA-vuokra-asuntojen aloitusten suhteen. Espoon Asuntojen vuoden 2020 uudistuotantoinvestointien suunniteltu arvo on 103,3 miljoonaa euroa ja peruskorjausinvestointien arvo on 11,8 miljoonaa euroa. Asunto-ohjelman mukaiset tavoitteet ja talousarviotavoitteet Espoon Asuntojen alkavan asuntotuotannon osalta on keskimäärin 400 asuntoa vuodessa. Tuotantotavoitteeseen pääseminen edellyttää vuosittain vähintään 5–6 sellaisen uudiskohteen aloitusta, joiden keskikoko on 70–80 asuntoa ja asuntojen keskimääräinen huoneistoala noin 50 m2. Pääkaupunkiseudun vuokra-asuntomarkkinoiden kysyntäpaine kohdistuu pieniin asuntoihin. Vuositason tuotantotavoitteiden saavuttamisen kannalta kriittistä on saatujen tonttien määrän lisäksi myös tonttien rakentamiskelpoisuus, mikä edellyttää vahvistettua asemakaavaa ja kunnallistekniikan valmiutta riittävissä ajoin ennen hankkeen aloitusta.

Vuokraustoiminta Vuokra-asuntojen kysynnän ennakoidaan jatkuvan vahvana. Keskimääräisen perhekoon pienentymisen takia kysyntä painottuu pieniin asuntoihin. Asuntojen hakijat arvostavat hyviä liikenneyhteyksiä ja kattavia palveluja. Asumiseen liittyvien tukipalveluiden ja asumisneuvonnan tarve lisääntyy.

Aloitetut ja valmistuneet asunnot: 2020 (arvio)

2019

2018

2017

2016

Tulostavoite, aloitetut asunnot (kpl)

400

300

Vuoden aikana aloitetut asunnot (kpl)

651

439

374

207

275

Aloitettujen kohteiden lukumäärä (kpl)

Aloitettujen kohteiden keskikoko (asuntoa)

Aloitetut asunnot keskimäärin (4 v. keskiarvo)

418

324

276

221

207

Vuoden aikana valmistuneet asunnot:

248

114

368

247

Valmistuneiden kohteiden lukumäärä (kpl)

Valmistuneiden kohteiden keskikoko (asuntoa)

114

Valmistuneet asunnot keskimäärin (4 v. keskiarvo)

244

203

215

153

155

Espoon Asuntojen hallitus päätti 3.10.2019 keskimäärin 0,8 % vuokrankorotuksesta vuodelle 2020. Kaikkien kiinteistöjen keskimääräinen asuntovuokra on 12,51 (12,40) euroa/m2/kk 2020 vuonna. Yhtiön tavoitteena on pyrkiä maltilliseen ja tasaiseen vuokrien kehitykseen myös tulevina vuosina. Espoon Asuntojen vuokria määritettäessä noudatetaan sekä yleishyödyllisen yhtiön omakustannusperiaatetta että asukkaiden tasapuolista ja oikeudenmukaista kohtelua. Vuokranmääritys perustuu malliin, joka suhteuttaa hinnoiteltavan kiinteistön vastaaviin aluekohtaisiin vertailuvuokriin vähennettynä sillä edulla, joka saavutetaan omakustannusperiaatteella toimimisesta. Vapaarahoitteisten ja rajoituksista vapautuneiden asuntojen vuokrat määritellään samoin periaattein kuin käyttö- ja luovutusrajoitusten piirissä olevien asuntojen vuokrat.

Riskienhallinta Kotitalouksien talouskehityksen epävarmuus ei aiheuta merkittäviä riskejä asuntojen kysyntään ja käyttöasteeseen. Väestön lisääntyminen pääkaupunkiseudulla työvoiman kysynnän, kaupungistumisen ja maahanmuuton vauhdittamana takaa sen, että vuokra-asuntojen kysyntä 16

ja vuokrausaste säilyvät korkeina. Yhtiön kokonaistalouteen luottotappioilla ei ole suurta vaikutusta. Luottotappioriskiä hallitaan vuokravalvonnan ja asukasneuvonnan keinoin. Yhtiön raportointi tukee asuntojen vuokrausasteen, asukkaiden vaihtuvuuden, hakijoiden määrän, luottotappioiden sekä näiden muutosten seurantaa. Keskipitkällä 3–10 vuoden aikajänteellä korkotason voidaan ennakoida nousevan hitaasti. Korkojen nousu lisää yhtiön pääomakuluja. Yhtiö on suojautunut nousun vaikutuksilta ottamalla 66 % lainatarpeestaan kiinteäkorkoisina lainoina. Suuri osa yhtiön lainoista on korkotukilainoja. Korkojen nousun vaikutusta vähentää se, että valtion maksaman korkotuen määrä kasvaa koron noustessa. Lisäksi yhtiö on hajauttanut useiden lainojen korontarkistushetkien samanaikaisuuteen liittyviä riskejä. Vahinkoriskeiltä yhtiö on suojautunut ottamalla yhtiön omistamille kiinteistöille täysarvovakuutuksen.

Hallinto Varsinainen yhtiökokous pidettiin 21.3.2019. Yhtiökokouksessa käsiteltiin varsinaisen yhtiökokouksen käsiteltäväksi määrätyt asiat. Yhtiön hallituksessa ovat tilikauden aikana toimineet seuraavat henkilöt ja heidän varamiehensä: puheenjohtaja Elias Erämaja (Merja Rukko), varapuheenjohtaja Jyrki Myllärniemi (Satu Raudasoja), Jyrki Lohi (Kari Paunonen), Timo Rauhanen (Riikka Keskitalo) ja Pirkko

Saarnio (Yrjö Lyytinen), Kirsi Åkerlund (Jaakko Ravald) ja Linnéa Fagerroth (Ursula Kuula). Hallitus kokoontui tilikauden aikana yhteensä 12 (11 v. 2018) kertaa. Ennen yhtiökokousta hallitus kokoontui kolme kertaa ja yhtiökokouksen jälkeen yhdeksän kertaa. Yhtiön tilintarkastajana on toiminut tilintarkastusyhteisö BDO Oy, vastuullisena tilintarkastajana KHT, JHT Ari Lehto.

Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut DI Jaakko Kammonen. Yhtiön johtoryhmään kuuluivat tilikaudella toimitusjohtajan lisäksi asiakkuusjohtaja Lotta Funck 13.9.2019 asti, isännöintijohtaja Aki Moilanen, henkilöstöpäällikkö Minni Lumme, lakimies Emmi Huhtala 2.1.2019 asti, rakennuttamisjohtaja Pirjo Räihä, talousjohtaja Markku Puolanne 26.7.2019 asti ja talousjohtaja Milla Kalmi 5.8.2019 alkaen.

Hallituksen jäsenten läsnäolo kokouksissa on ollut seuraava: Hallituksen jäsenten läsnäolo kokouksissa 2019

10.1.

13.2.

28.2.

21.3.

Elias Erämaja

Jyrki Myllärniemi

Linnéa Fagerroth

Jyrki Lohi

17.5.

13.6.

Timo Rauhanen

Pirkko Saarnio

Kirsi Åkerlund

Jaakko Ravald

9.5.

22.8.

12.9.

3.10.

14.11.

Satu Raudasoja Riikka Keskitalo X X Kari Paunonen X X

Yhtiön osakkeet Hallituksen jäsenten läsnäolo kokouksissa on ollut seuraava: Espoon Asunnot Oy:n osakkeet

2019

2018

osakkeet, kappaletta

128 184

Jokaisella osakkeella on yksi ääni.

12.12.

Espoon Asunnot Oy Tuloslaskelma

1.1.-31.12.2019

1.1.-31.12.2018

139 173 493,71

134 713 017,85

426 653,31

430 509,46

LIIKEVAIHTO YHTEENSÄ

139 600 147,02

135 143 527,31

Muut liiketoiminnan tuotot

2 908 826,22

5 933 597,26

Muut kiinteistön tuotot yhteensä

2 908 826,22

5 933 597,26

-5 383 951,53

-5 036 823,21

Eläkekulut

-941 707,06

-884 451,55

Muut henkilöstökulut

-162 090,32

-170 706,18

-6 487 748,91

-6 091 980,94

Poistot

-33 883 963,30

-30 508 113,75

Poistot ja arvonalennukset yhteensä

-33 883 963,30

-30 508 113,75

Hallinto

-5 026 118,83

-4 847 409,69

Käyttö ja huolto

-3 895 752,74

-3 675 423,15

Ulkoalueiden huolto

-3 591 505,82

-3 434 025,73

-2 830 111,57

-2 788 016,91

-10 887 455,45

-11 422 610,79

Vesi ja jätevesi

-6 009 552,82

-5 670 800,13

Sähkö ja kaasu

-2 547 806,07

-2 515 038,67

Jätehuolto

-2 289 569,66

-2 303 354,50

-880 055,10

-789 522,15

Vuokrat

-3 605 248,07

-3 319 585,95

Kiinteistövero

-4 562 037,90

-4 411 722,01

Korjaukset

-34 148 042,35

-33 610 909,67

MUUT KULUT YHTEENSÄ

-80 273 256,38

-78 788 419,35

LIIKEVAIHTO Vuokrat Käyttökorvaukset

HENKILÖSTÖKULUT Palkat ja palkkiot

Henkilöstökulut yhteensä POISTOT JA ARVONALENNUKSET

MUUT KULUT Kiinteistön muut hoitokulut

Siivous Lämmitys

Vahinkovakuutukset

Espoon Asunnot Oy Tuloslaskelma

1.1.-31.12.2019

1.1.-31.12.2018

Luottotappiot ja muut oikaisuerät

-512 390,06

-350 975,22

Oikaisuerät yhteensä

-512 390,06

-350 975,22

167 619,75

-1 500 642,86

1 211 347,90

1 083 462,47

1 378 967,65

-417 180,39

22 730 582,24

24 920 454,92

65 323,01

392 300,79

Korkokulut ja muut rahoituskulut

-4 933 047,13

-5 114 864,52

Rahoitustuotot ja kulut yhteensä

-4 867 724,12

-4 722 563,73

17 862 858,12

20 197 891,19

Poistoeron muutos

2 765 137,65

-1 363 517,54

Asuintalovarauksen purku

7 870 623,00

3 628 000,00

Asuintalovaraus

-28 386 967,58

-22 350 000,00

Tilinpäätössiirrot

-17 751 206,93

-20 085 517,54

111 651,19

112 373,65

Rakennuttamisen kulut Muut kiinteistön kulut Muut kiinteistön kulut yhteensä LIIKEVOITTO/-TAPPIO

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Muut korkoja rahoitustuotot

VOITTO/TAPPIO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA

TILIKAUDEN VOITTO/-TAPPIO

Espoon Asunnot Oy Tase

VASTAAVAA

31.12.2019

31.12.2018

Liittymismaksut

19 483 805,30

18 828 837,95

Aineettomat hyödykkeet yhteensä

19 483 805,30

18 828 837,95

Maa-alueet

155 046 406,59

154 277 291,51

Rakennukset ja rakennelmat

742 523 502,91

759 742 512,74

94 910,24

24 546,20

4 627 683,54

5 318 895,48

56 079 348,62

21 856 196,23

958 371 851,90

941 219 442,16

Osuudet saman konsernin yrityksissä

2 970 688,11

801 516,53

Osuudet omistusyhteysyrityksissä

8 138 822,14

Muut osakkeet ja osuudet

4 965 475,61

5 392 209,36

Käyttöoikeudet

3 938 289,64

20 013 275,50

18 270 837,67

997 868 932,70

978 319 117,78

2 512 099,94

1 912 350,08

Muut saamiset

39 977 697,35

18 808,85

Siirtosaamiset

159 545,64

254 174,86

42 649 342,93

2 185 333,79

4 473 061,65

72 554 195,53

47 122 404,58

74 739 529,32

1 044 991 337,28

1 053 058 647,10

PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet

Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Enn.maksut ja muut kesker.hankinnat Aineelliset hyödykkeet yhteensä Sijoitukset

Sijoitukset yhteensä PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ VAIHTUVAT VASTAAVAT Lyhytaikaiset saamiset Saamiset kiinteistön tuotoista

Lyhytaikaiset saamiset yhteensä Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ

VASTAAVAA YHTEENSÄ

Espoon Asunnot Oy Tase

VASTATTAVAA

31.12.2019

31.12.2018

Osakepääoma

10 779 500,57

Ylikurssirahasto

86 792 724,81

187 450,32

Vararahasto

23 325 388,22

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

4 200 000,00

545 797,25

433 423,60

111 651,19

112 373,65

125 942 512,36

125 830 861,17

OMA PÄÄOMA

Arvonkorotusrahasto

Edellisten tilik. voitto/tappio Tilikauden voitto/tappio OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Kertynyt poistoero

37 461 761,76

40 226 899,41

Kertynyt poistoero

37 461 761,76

40 226 899,41

Asuintalovaraukset

153 663 210,05

133 146 865,47

Vapaehtoiset varaukset

153 663 210,05

133 146 865,47

191 124 971,81

173 373 764,88

Lainat rahoituslaitoksilta

563 478 675,10

569 501 585,42

Valtiokonttori, vuosimaksulainat

149 822 825,76

169 667 365,18

0,00

76 479,22

Tilinpäätössiirtojen kertymä yhteenä VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä

Valtiokonttori (vanhat aravat) Pitkäaikaisten lainojen lyh.osa

-34 621 773,21

-37 562 699,15

678 679 727,65

701 682 730,67

Lainat rahoituslaitoksilta

34 621 773,21

37 562 699,15

Saadut ennakot

6 809 014,10

7 452 733,86

Ostovelat, lyhytaikaiset

4 658 412,92

3 734 080,82

Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä Lyhytaikainen vieras pääoma

Muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ

797 232,35

1 168 277,79

2 357 692,88

2 253 498,76

49 244 125,46

52 171 290,38

727 923 853,11

753 854 021,05

1 044 991 337,28

1 053 058 647,10

Espoon Asunnot Oy Rahoituslaskelma 1.1.–31.12.2019

LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA:

2019

2018

138 356 677,40

135 192 252,75

Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut

-35 721 723,93

5 774 633,25

Maksut liiketoiminnan kuluista

-84 874 475,10

-86 530 536,38

Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja

17 760 478,37

54 436 349,62

Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista

-4 970 142,68

-5 547 330,01

63 977,86

379 280,33

1 345,15

13 020,46

Rahavirta ennen satunnaisia eriä

12 855 658,70

49 281 320,40

LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA A

12 855 658,70

49 281 320,40

-52 016 716,66

-33 757 006,37

Myönnetyt lainat

-1 233 709,13

4 039 094,66

Investoinnit muihin sijoituksiin

-1 742 437,83

211 152,46

-54 992 863,62

-29 506 759,25

12 103 420,00

53 448 780,00

Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut

-38 047 348,96

-43 449 297,10

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA C

-25 943 928,96

9 999 482,90

RAHAVAROJEN MUUTOS (A+B+C)

-68 081 133,88

29 774 044,05

72 554 195,53

42 780 151,48

4 473 061,65

72 554 195,53

-68 081 133,88

29 774 044,05

Vuokrista saadut maksut

Saadut korot liiketoiminnasta Saadut osingot sijoituksista

INVESTOINTIEN RAHAVIRTA: Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin

INVESTOINTIEN RAHAVIRTA B RAHOITUKSEN RAHAVIRTA: Pitkäaikaisten lainojen nostot

Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa

Espoon Asunnot Oy Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 1.1.–31.12.2019 Yhtiö on Espoon kaupungin 100% omistama yhtiö. Espoon kaupungin konsernitilinpäätöksen jäljennökset ovat saatavissa Espoon kaupungilta, Taloushallintokeskuksesta PL 111, Espoo.

Laadintaperiaatteet Vuodesta 2014 lähtien rakennuttamistoiminnan kaikki kulut, jotka kohdistetaan rakennuskohteiden hankintahintaan, esitetään tuloslaskelmassa bruttoperiaatteella tiliryhmien mukaisilla tileillä. Aktivoitavat kulut esitetään tuloslaskelmassa omana eränään.

Pysyvien vastaavien arvostaminen Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon poistoilla vähennettynä. Rakennusten hankintamenoon on aktivoitu uudisrakentamisen ja peruskorjausten aikaiset korkomenot samoin kuin rakennuttajayksikön henkilöstö- ja muut menot. Saadut avustukset on kirjattu hankintamenoon vähennyksiksi. Suunnitelman mukaiset poistot vuodesta 2010 lukien on laskettu tasapoistoina aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistoaikojen perusteella. Rakennusten sekä niiden perusparannusten ja suurehkojen korjausmenojen hankintamenot on poistettu 40 vuodessa. Yhtiön perustamisen yhteydessä vuonna 1999 yhtiön haltuun siirtyi valtaosa sen nykyisestä rakennuskannasta. Myös näiden rakennusten hankintamenot on vuoden 2010 tilinpäätöksessä poistettu käyttäen samaa 40 vuoden poistoaikaa.

Poistoajat ovat: Aineettomat oikeudet Rakennukset ja aktivoidut korjausmenot Rakennelmat Rakennuksen koneet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet

5 vuotta 40 vuotta 5 vuotta 5 vuotta 4-5 vuotta 10 vuotta

Aineellisten hyödykkeiden kirjanpitoarvoon sisältyy vähäinen aiempina vuosina tehty arvonkorotus. Tuloslaskelman poistot on esitetty taseen vastaavien liitetiedoissa. Pysyvien vastaavien sijoitukset on arvostettu hankintamenoon.

Eläkkeiden kirjaaminen Yhtiön henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna.

Konsernitilinpäätös Yhtiöllä on viisi tytäryhtiötä ja kolmetoista osakkuusyhtiötä. Koska tytäryhtiöillä ja osakkuusyhtiöillä ei ole olennaista vaikutusta tilikauden tulokseen tai taloudelliseen asemaan ja koska yhtiön hallitus ei esitä osinkoa jaettavaksi, ei tilinpäätökseen sisälly konsernitilinpäätöstä.

TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1. Liiketoiminnan muut tuotot

2019

2018

1 507 286,63

4 486 536,96

Veloitukset asukkailta

739 620,93

652 013,62

Muut

661 918,66

795 046,68

2 908 826,22

5 933 597,26

6 143,21

10 460,77

Muut palvelut

9 425,24

13 157,64

Asukastilintarkastus

7 585,70

0,00

23 154,15

23 618,41

2019

2018

1 345,15

13 020,46

Korkotuotot

63 977,85

379 280,33

Korko- ja rahoitustuotot yhteensä

65 323,01

392 300,79

Myyntivoitot

Yhteensä 31.12. 2. Tilintarkastajan palkkiot Tilintarkastuspalkkiot

Yhteensä 31.12. 3. Rahoitustuotot ja -kulut Osinkotuotot

Espoon Asunnot Oy Tuloslaskelman liitetiedot

Korkokulut ja muut rahoituskulut

2019

2018

Muille

4 933 047,13

5 114 864,52

Korko- ja muut rahoituskulut yhteensä

4 933 047,13

5 114 864,52

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä

4 867 724,12

4 722 563,73

18 828 837,95

18 381 218,54

654 967,35

447 619,41

19 483 805,30

18 828 837,95

154 277 291,51

152 871 978,63

831 079,60

1 459 792,00

-61 964,52

-54 479,12

155 046 406,59

154 277 291,51

1 179 083 783,65

1 125 243 721,02

15 342 845,57

53 840 062,63

Hankintameno 31.12.

1 194 426 629,22

1 179 083 783,65

Kertyneet poistot

-424 784 416,16

-396 459 860,87

-31 947 890,82

-28 324 555,29

737 694 322,24

754 299 367,49

TASEEN VASTAAVIEN LIITETIEDOT Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet 4. Aineettomat hyödykkeet Liittymismaksut Hankintameno 1.1. Lisäykset Kirjanpitoarvo 31.12. 5. Aineelliset hyödykkeet Maa-alueet Hankintameno 1.1. Lisäykset Vähennykset Kirjanpitoarvo 31.12.

Kirstinharju 4:n jäännösarvo 253 310,01 € on poistettu kokonaisuudessaan tilikaudella 2019. Asuinrakennus on purettu kesällä 2019 uudisrakennuksen tieltä Aran purkupäätöksen hyväksynnällä. Kirstinharju 6,8 sekä Kirstinmäki 6:n jäännösarvo 2 389 731,79 € on poistettu kokonaisuudessaan tilikaudella 2019. Asuinrakennukset puretaan 2019-2020 uudisrakennusten tieltä Aran purkupäätösten hyväksynnöillä.

Rakennukset ja rakennelmat Hankintameno 1.1. Lisäykset

Tilikauden poisto suunnitelman mukaan Kirjanpitoarvo 31.12.

Espoon Asunnot Oy Tuloslaskelman liitetiedot

Rakennuksen koneet ja laitteet

2019

2018

29 896 545,57

28 472 718,57

478 010,00

1 423 827,00

Hankintameno 31.12.

30 374 555,57

29 896 545,57

Kertyneet poistot

-27 108 709,74

-25 564 796,21

Tilikauden poisto suunnitelman mukaan

-1 108 031,61

-1 543 913,53

Kirjanpitoarvo 31.12.

2 157 814,22

2 787 835,83

5 004 086,70

4 434 777,70

123 200,00

569 309,00

Hankintameno 31.12.

5 127 286,70

5 004 086,70

Kertyneet poistot

-2 348 777,28

-2 253 927,21

-107 142,97

-94 850,07

2 671 366,45

2 655 309,42

1 784 072,88

1 807 319,85

100 050,00

0,00

-23 246,97

1 884 122,88

1 784 072,88

Kertyneet poistot

-1 759 526,68

-1 733 533,38

Tilikauden poisto

-29 685,96

-25 993,30

94 910,24

24 546,20

7 601 416,97

4 408 250,42

0,00

3 193 166,55

Hankintameno 31.12.

7 601 416,97

Kertyneet poistot

-2 282 521,49

-1 765 401,61

Tilikauden poisto

-691 211,94

-517 119,88

4 627 683,54

5 318 895,48

Hankintameno 1.1. Lisäykset

Väestönsuojat Hankintameno 1.1. Lisäykset

Tilikauden poisto suunnitelman mukaan Kirjanpitoarvo 31.12. Koneet ja kalusto Hankintameno 1.1. Lisäykset Vähennykset Hankintameno 31.12.

Kirjanpitoarvo 31.12. Muut aineelliset hyödykkeet Hankintameno 1.1.

Aktivoidut korkomenot Vuosien 2008-2019 aikana on rakennusten hankintamenoon luettu rakennusaikaisia korkoja yhteensä 2 389 tuhatta euroa.

Lisäykset

Kirjanpitoarvo 31.12. 25

Espoon Asunnot Oy Tuloslaskelman liitetiedot

6. Sijoitukset

2019

2018

801 516,53

809 516,53

2 169 171,58

0,00

-8 000,00

2 970 688,11

801 516,53

Hankintameno 1.1.

8 138 822,14

Hankintameno 31.12.

8 138 822,14

5 392 209,36

5 595 361,82

136,15

0,00

140 348,21

-426 869,90

-343 500,67

4 965 475,61

5 392 209,36

Hankintameno 1.1.

3 938 289,64

Hankintameno 31.12.

3 938 289,64

Tytäryritysten osakkeet Hankintameno 1.1. As Oy Niittykummuntie 12 A Kiinteistö Oy Espoon Kultarikko fuusio Hankintameno 31.12. Omistusyhteysyritysten osakkeet

Muut osakkeet Hankintameno 1.1. Nordea osakkeet Suurpellon Jätehuolto Oy Myydyt erillisasunnot Hankintameno 31.12. Käyttöoikeudet

Tytäryhtiöt

Omistusosuus %

Osuus tilikauden voitosta

Osuus omasta pääomasta

Osuus vieraasta pääomasta

Kuitinkadun Pysäköinti Oy, Espoo 2018

79,86

-616,31

1 428,93

579,55

Kiint. Oy Puustellinvuori, Espoo 2019

61,25

-5 878,25

145 320,56

869,13

Maapallonkadun Autopaikat Oy, Espoo 2018

54,87

160,66

213 472,87

391,78

Kiint. Oy Mäkiparkki, Espoo 2019

52,83

-7 520,33

281 256,67

1 170,68

100,00

0,00

2 148 120,00

1 212 173,14

As Oy Niittykummuntie 12 A, Espoo 2019

Espoon Asunnot Oy Tuloslaskelman liitetiedot

Osakkuusyritykset

Omistusosuus

Osuus tilikauden

Osuus omasta

Osuus vieraasta

voitosta

pääomasta

Jukolan Paikoitus Oy, Espoo 2018

50,00

746,61

7 523,47

0,00

Nikkarinkujan Autopaikat Oy, Espoo 2018

49,95

-7 983,30

197 216,91

1 137,68

Espoon Puntaritien pysäköinti Oy, Espoo 2018

48,55

8,40

428 840,48

366,20

Lintuparkki Oy, Espoo 2019

46,24

-61,38

397 919,77

898,41

Ristiviitan Pysäköinti Oy, Espoo 2018

41,50

42,07

696 482,33

246,46

Ullantorpan Autopaikoitus Oy, Espoo 2018

38,60

2 933,34

734 040,31

508,34

Perkkaanpuiston Paikoitustalo Oy, Espoo 2019 36,24

457,29

387 711,92

523,83

Ymmerstan Autopaikoitus Oy, Espoo 2018

28,38

-8 309,60

223 905,00

284,71

Kala-Matin Pysäköintitalo Oy, Espoo 2018

34,46

6,68

131 093,82

2 527,68

Matinkallion Autopaikoitus Oy, Espoo 2018

33,30

-2 326,50

275 100,63

331,21

Kiint. Oy Espoon Kalamies, Espoo 2019

30,68

-383,86

207 299,79

980,44

Kuunkadun Autopaikat Oy, Espoo 2018

26,83

2,99

73 194,14

415,92

Biiliparkki Oy, Espoo 2018

21,40

937,16

4 256 901,45

52 420,23

7. Saamiset saman konsernin yrityksiltä

2019

2018

1 212 173,14

0,00

40 012,04

18 476,05

38 723 821,67

0,00

39 976 006,85

18 476,05

Muut saamiset

159 545,64

254 174,86

Siirtosaamiset yhteensä 31.12.

159 545,64

254 174,86

As Oy Niittykummuntie 12 A Espoon kaupunki Konsernitilisaaminen Saamiset saman konsernin yrityksiltä 8. Siirtosaamisten olennaiset erät

Espoon Asunnot Oy Tuloslaskelman liitetiedot

TASEEN VASTATTAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT 9. Oma pääoma

2019

2018

Osakepääoma 1.1. ja 31.12.

10 779 500,57

Ylikurssirahasto 1.1. ja 31.12.

86 792 724,81

187 450,32

Vararahasto 1.1. ja 31.12.

23 325 388,22

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. ja 31.12.

4 200 000,00

545 797,25

433 423,60

111 651,19

112 373,65

125 942 512,36

125 830 861,17

4 200 000,00

545 797,25

433 423,60

111 651,19

112 373,65

4 857 448,44

4 745 797,25

2020-2024

2019-2023

Lainat rahoituslaitoksilta

77 634 621,03

77 860 814,98

Valtiokonttori

87 521 290,47

93 628 968,27

485 844 054,03

491 640 770,40

62 301 535,26

76 114 876,10

2019

2018

244 610,89

403 987,68

Arvonkorotusrahasto 1.1. ja 31.12.

Ed. tilikausien kertyneet voitot Tilikauden voitto Taseen kertyneet poistoerot ja tuloslaskelman poistoeron muutos ovat rakennusten poistoeroja.

Oma pääoma 31.12. Jakokelpoinen oma pääoma Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. ja 31.12. Ed. tilikausien kertyneet voitot Tilikauden voitto Oma pääoma 31.12.

Vuosimaksulainojen lyhennysohjelma määritetään vuosittain, joten lyhennykset on laskettu tilinpäätöshetkellä olleen tiedon mukaisesti.

10. Velat, jotka erääntyvät 1-5 vuoden kuluttua

Velat, jotka erääntyvät yli 5 vuoden kuluttua Lainat rahoituslaitoksilta Valtiokonttori Velat saman konsernin yrityksille Ostovelat

Espoon Asunnot Oy Tuloslaskelman liitetiedot

11. Siirtovelkojen olennaiset erät

2019

2018

1 298 249,19

1 335 344,74

Muut velat

1 059 443,69

918 154,02

Siirtovelat yhteensä 31.12.

2 357 692,88

2 253 498,76

Lainojen korkojaksotukset

VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT 12. Vakuudet ja vastuut Rahalaitoslainat (sis. Espoon kaupunki) Annetut kiinnitykset

563 633 265,17

564 155 539,17

794 155 103,82

796 628 037,64

1 357 788 368,99

1 360 783 576,81

185 426 751,75

182 769 267,93

Autot

0,00

5 860,71

Leasing vastuut yhteensä

0,00

5 860,71

Handelsbanken

85 340 267,39

85 691 969,27

Nordea

48 404 967,95

53 409 648,72

Danske Bank

1 399 999,94

1 655 016,15

Aktia

2 742 397,99

2 945 837,63

OP Yrityspankki

6 967 122,09

7 749 862,91

409 883 919,74

408 549 250,74

8 740 000,00

9 500 000,00

563 478 675,10

569 501 585,42

Valtiokonttori

149 822 825,76

169 743 844,40

Yhteensä 31.12.

713 301 500,86

739 245 429,82

Valtiokonttorilainat Annetut kiinnitykset Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä Vapaana olevat kiinnitykset Leasing vastuut

Lainat lainanantajittain

Kuntarahoitus Suomen Hypoteekkiyhdistys Rahalaitoslainat yhteensä

Muut vastuut Ara-ryhmän asuntojen luovutusta säätelee aravavuokraasuntojen ja aravavuokratalojen käytöstä, luovutuksesta ja omaksi lunastamisesta annettu laki. Laki säätelee asuntojen myyntiä, vuokranmääritystä ja vuokralaisten valintaa. Rajoituksista on tehty merkintä yhtiön osakekirjoihin. Ara-ryhmän asuntoja on 13 460 kpl ja asuntojen yhteispinta-ala on 791 264 m2. Yhtiön omistamilla kiinteistöillä on rasitesopimuksiin liittyviä sitoumuksia ja vastuita.

Muut taloudelliset vastuut Arvonlisäveron palautusvastuu

2019

2018

92 374,34

212 853,59

2 741 052,30

2 396 594,67

123 480 125,39

106 876 218,92

Tontin vuokravastuut Seuraavalla tilikaudella maksettavat Myöhemmin maksettavat

ARA-rajoitusten alaiset kiinteistöt Samariantie 8 Juvanpuro 1 Kyyhkysmäki 13 Karakalliontie 1 Vanhankartanontie 11 Kiltakallio 6 Soukankuja 10-12 Juvanpuisto 4 Tiklinkuja 3 Ruorimiehenkatu 1 Auroranmäki 3 Mielikinviita 4 Kuitinkatu 2 Nissinmäentie 7 Ruotutorppa 4 Konstaapelinkatu 3 Kärrynpyöräntie 1 Espoonlahdenkatu 5 Eestintaival 6 Myötätuulenmäki 5 Aspelininkuja 2/Nuijamäki 4 Kuuttikuja 4 Kappalaisenkuja 6-8 Kala-Maija 1 Matinkatu 7 Tiimalasintie 1

Heiniitty 8 Ruutikatu 9 Huvilinn 8/Säterink 9 Vallikaivanto 1 Hansatie 30 C-D porras Myntinsyrjä 10 Eestinlaakso 20 Jälkimaininki 2 Ullanmäentie 11 Postipuuntie 12 Hösmärinkuja 2 Ullantorppa 7 Heinäpoudanpiha 1 Ilmakuja 2/Maapallonk. 2 Markkinakatu 10 Isonjärvenpää 3-4 Hyljelahdentie 14 Riimukallio 3 Isännäntie 1 Liittokuja 2 Haapaniemenrinne 4 Rihvelimäki 3 Eestinlaakso 14 Säterinkatu 16 Balderinkuja 2-5 Finnoontie 12

Patokuja 3-5 Eestinlaakso 16 Iivisniemenaukio 1 Kyläportti 15 Sepetlahdentie 11 Viherkalliontie 10 Myntinsyrjä 9 Vanha Maantie 5 Ukkohauentie 2 Ullantorppa 13 Rastaspuistontie 3 Maapallonkatu 3 Leppävaarankatu 11 Hannuksenkuja 16 Kotikyläntie 5 Matinkallio 8 Norppatie 6 Taavinharju 29 Vanha Saunalahdentie 19 Lintukorpi 2/Sepelkyyhkyntie 1 Tiistinkallio 6 Takojantie 4 Sokerilinnantie 5 Sokinvuorenkuja 4 Nuijamäki 2 Kilonpuistonkatu 3 30

Postipuuntie 5 Puistopiha 5 Maininkitie 5 Iivisniemenkatu 1 Ullantorpantie 6 Ramsaynkuja 5 Kirstinharju 7 Huvilinnanpiha 2/Huvil.mäki 5 Rautakiskonkuja 1 Kuitinkatu 6 Nelikkokuja 2 Kiltaveljenpolku 3 Porttiniityntie 14 Sysimaa 9 Pohjoisentie 4 Niipperintie 97 Niittymaanaukea 4 Nurminiityntie 1 Vanha Maantie 7 Myötätuulenkuja 5 Kukkumäenportti 1-3 Nuijamäki 6 Lasitörmä 2 Ruotutorppa 6 Reunakuja 1 Aurorankuja 2

Ratamotie 1 Hansakallio 5 Oxfotintie 3 Kiskottajankuja 1 Soukanahde 6 Leppäsillantie 2 Klovinkallio 6 Kuunsäde 4 Lakiaukio 3 Peuramäentie 9 Suvelantie 8 Sunanlaakso 2 Kalaonnentie 5 Kotikyläntie 4 Ruusutorpanpuisto 1-2 Kala-Matti 1 Saarniraiviontie 6 Rintamäentanhua 4 Ruutikuja 3 Viittakorpi 1 Armas Launiksenkatu 7 Kilonpuistonkatu 6 Ruskaniitty 2 Peuramäenkuja 2 Tikankolo 2 Kustaanmäki 2

Hevostilantie 1 Kyyhkysmäki 11 Tillinmäentie 25 Itsehallintotie 4 Komentajankatu 6 Keskijuoksu 19 Nuottaniementie 7 Helmipöllönkatu 2 Soukankaari 4 Vasamatie 3 Taivalmäki 3 Alajuoksu 16 Löydösmäki 8 Magneettikatu 14 Kalastajanmäki 13 Oxfotintie 5 Matinkallio 7 C Merisaapas 3 Alaniitynmäki 1 Avaruuskatu 1 Niipperintie 93 ja 95 Pihlajatie 4 Pyyntitie 4 Reviisorinkatu 5 Kylävainionkuja 2 Kaskenpolttajankuja 2-3 Kukkaromäki 4

Kuurinkallio 8 ja 11 Jälkimaininki 3 Aallonkohina 1-3 Hansakartano 4 Huvilinnantie 2 Adjutantinkatu 5 Seilimäki 21 Riiantie 1 Valhallantie 5/Räävelintie 4 Espoonkatu 8/Holvikuja 1 Ankkuritie 6 Taivalmäki 1 Kuuttikuja 8 Savikuja 2 Matinpuronkuja 2 H Isomäki 1 ja 2 Kalastajankuja 2 Perilänkuja 1 Eestinlaakso 12 Liisankuja 1 Merenkulkijankatu 5 Saarniraiviontie 8 Kukkaromäki 5 Leppälinnunrinne 6 Heiniitty 5 Päivänkakkarantie 1-2 Lakitie 2

Kyyhkysmäki 10 Matinniitynkuja 2 Trillakatu 4 Aallontaite 6 Maakirjantie 2 Riiantie 4 Kuurinmäent. 20/Kuurintorpant. 22 Rullaniementie 3 Ristiaallokonkatu 7 Fickenkuja 1 Eestinlaakso 10 Aallontaite 1 ja 4 Tyyrpuuri 6 Rullaniementie 4 Vermonpolku 3 Keelkorvenkuja 5 Merisaapas 1 Merivalkama 6 Kirstintie 1 Kannusillankatu 6 Saarnimäenkuja 8 Holmankuja 5 Tiistinkallio 4 Leipurinkuja 2 Pesätie 1-5 Nelikkotie 12 Kalastajanmäki 1

Pääskyskuja 9 Kyyhkysmäki 5 Kilonpurontie 1 Hevostilantie 4 Kirjanpitäjänkuja 7 Maakravunkuja 3 Oksakarhinmäki 5 Kolmenkoivunkuja 3 Kulkurinmäki 1/Mustanotko 3 Vilniementie 2 Helmipöllönkatu 8 Isonkorventie 6 Nöykkiönniitty 4 Kauppiaantanhua 2 Lansanpurontie 1 Kalastajankuja 6 Niittysillankulma 1 Ukkohauentie 4 Espoonaukio 5 Maapallonkatu 6 Lehtikaskentie 9 Korpimaa 5 ja 8 Riiantie 3 Kiulupolku 2 Kylävainionkuja 4 Soukankuja 9

Isomäki 27 Leilitie 2 Haukilahdenranta 25 Kilonpurontie 7 Lansantie 25 Kolmenkoivunkuja 1 Viirikuja 2 Seiliniitty 4 Kilvoituksentie 7 Taavinsuo 11 Solmukuja 2 Diakonissantie 22 Lanttikatu 5/Riksikuja 1 Timpurinkuja 2 Kuvastimentie 4 Haukilahdenranta 4 Alaniityntie 2 Pihkametsä 2 Tiistinkallio 1 Lokirinne 1 Leppälinnunrinne 3 Kalastajankuja 10 Ansatie 21 Ristiaallokonkatu 9 Ramsaynkuja 1 Hansakallionkuja 3

Espoon Asunnot Oy Tuloslaskelman liitetiedot

13. Tuloslaskelma

ARA 1.1.-31.12.2019

MUUT 1.1.-31.12.2019

84 644 308,20

54 529 185,51

263 225,66

163 427,65

LIIKEVAIHTO YHTEENSÄ

84 907 533,86

54 692 613,16

Muut liiketoiminnan tuotot

661 559,97

2 247 266,25

Muut kiinteistön tuotot yhteensä

661 559,97

2 247 266,25

-4 093 900,09

-2 393 848,82

Poistot

-20 968 040,36

-12 915 922,94

Poistot ja arvonalennukset yhteensä

-20 968 040,36

-12 915 922,94

Hallinto

-3 186 662,26

-1 839 456,57

Käyttö ja huolto

-2 375 988,65

-1 519 764,09

Ulkoalueiden huolto

-2 091 971,07

-1 499 534,75

Siivous

-1 771 905,15

-1 058 206,42

-6 486 776,09

-4 400 679,36

Vesi ja jätevesi

-3 656 851,61

-2 352 701,21

Sähkö ja kaasu

-1 642 078,72

-905 727,35

Jätehuolto

-1 327 940,24

-961 629,42

-530 817,30

-349 237,80

-2 780 084,88

-825 163,19

-2 727 760,15

-1 834 277,75

Korjaukset

-17 398 893,50

-16 749 148,85

MUUT KULUT YHTEENSÄ

-45 977 729,62

-34 295 526,76

Luottotappiot ja muut oikaisuerät

-421 461,49

-90 928,57

Oikaisuerät yhteensä

-421 461,49

-90 928,57

LIIKEVAIHTO Vuokrat Käyttökorvaukset

HENKILÖSTÖKULUT Henkilöstökulut yhteensä POISTOT JA ARVONALENNUKSET

MUUT KULUT

Lämmitys

Vahinkovakuutukset Vuokrat Kiinteistövero

Espoon Asunnot Oy Tuloslaskelman liitetiedot

ARA 1.1.-31.12.2019

MUUT 1.1.-31.12.2019

1 211 347,90

0,00

167 619,75

1 211 347,90

167 619,75

15 319 310,17

7 411 272,07

2019

2018

196 483,42

196 889,44

Talous ja ICT -yksikkö (Hallinto)

Rakennuttaminen

Isännöintiyksikkö

Asiakkuusyksikkö

Johdon tuki + Tj

114

106

541 599,31

495 039,17

Eläkekulut

97 626,67

91 991,09

Muut henkilösivukustannukset

22 187,37

22 578,54

Rakennuttamisen kulut Muut kiinteistön kulut Muut kiinteistön kulut yhteensä LIIKEVOITTO/-TAPPIO 14. Henkilöstöä koskevat liitetiedot

Yhtiöllä on Espoon kaupungin palveluksesta siirtyneiden henkilöiden osalta lisäeläkevakuutus. Toimitusjohtajalla on erillinen lisäeläkevakuutus ja tähän liittyen toimitusjohtajalla on oikeus täyteen eläkkeeseen 65 vuotiaana. Toimitusjohtajan irtisanomisaika on 6 kk ja irtisanomisesta korvaus on 6 kk palkka. Toimitusjohtajan työsuhteen ehdot on määritelty toimitusjohtajasopimuksessa. Yhtiössä ei ole tulospalkkausjärjestelmää.

Johdon palkat ja palkkiot Toimitusjohtaja ja hallitus Henkilöstön lukumäärä

Siivoojat/osa-aikaisena yhteensä Aktivoidut henkilöstömenot Rakennusten hankintamenoon on aktivoitu henkilöstömenoja.

Palkat

EHDOTUS TULOKSEN KÄYTTÄMISESTÄ Hallitus esittää, että osinkoa ei jaeta ja tilikauden tulos 111 651,19 € kirjataan tilille voitto/tappio edellisiltä tilikausilta.

TOIMINTAKERTOMUKSEN JA TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET Espoossa 27.2.2020 Elias Erämaja puheenjohtaja

Nea Fagerroth

Jyrki Lohi

Timo Rauhanen

Pirkko Saarnio

Jyrki Myllärniemi Kirsi Åkerlund

Jaakko Kammonen toimitusjohtaja

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Helsingissä 27.2.2020 BDO Oy tilintarkastusyhteisö Ari Lehto KHT, JHT

Luettelo kirjapitokirjoista ja tositteiden lajeista ja säilytystavoista Tasekirja Päiväkirja Pääkirja Vuokra/myyntireskontra Ostoreskontra Lainarekisteri

erikseen sidottuna konekielisenä konekielisenä konekielisenä konekielisenä konekielisenä

Käytetyt tositelajit Ostolaskut kierrätys Ostolaskukierrätys Ostolaskut Muu Ostolaskujen maksut Myynti laskut Myynnin maksut vuokrat Lainamaksut Lainan nostot Palkat Tiliotekirjaukset Viitesuoritukset Käteiskassa Muistio Muistio, sisäinen Oman toiminnnan kust.vyörytys Salkutus Alkusaldot Budjetti Vertailutiedot

A11 A12 A18 A19 A21 A22 A31 A41 A42 A51 A61 A62 A65 A71 A72 A73 A74 A91 A92 A93

ESPOON ASUNNOT 1.2.2020 Organisaatio Toimitusjohtaja Jaakko Kammonen

Johdon tuki

HR Minni Lumme Laki Emmi Huhtala (vanh. vp) Talous ja ICT Milla Kalmi

Asiakkuudet Juha Heino

Isännöinti Aki Moilainen

asiakaspalvelu asukasvalinta asumisneuvonta vuokravalvonta

isännöinti ylläpito tekninen elinkaaren hallinta hankinnat

Viestintä Hanna-Maija Loikkanen

Rakennuttaminen ja kiinteistökehitys Pirjo Räihä

HALLITUS JA JOHTORYHMÄ

Hallitus

Johtoryhmä

Kuvassa vasemmalta oikealle: Timo Rauhanen, asukasjäsen Linnea Fagerroth, hallituksen varapuheenjohtaja Jyrki Myllärniemi, hallituksen puheenjohtaja Elias Erämaja, asukasjäsen Pirkko Saarnio, Kirsi Åkerlund, Jyrki Lohi

Kuvassa vasemmalta oikealle: rakennuttamisjohtaja Aki Moilanen, talousjohtaja Milla Kalmi, henkilöstöpäällikkö Minni Lumme, asiakkuusjohtaja Juha Heino, rakennuttamisjohtaja Pirjo Räihä, viestintäpäällikkö Hanna-Maija Loikkanen ja toimitusjohtaja Jaakko Kammonen.

Kuva: Jari Härkönen Kuvasta puuttuu lakimies Emmi Huhtala. Kuva: Sanna Liimatainen