Issuu

Espoon Asunnot vuosi 2017

Sisältö

Espanjalaistaiteilija Dulkin muraali Jälkimaininki 2:ssa.

Espoon Asunnot – kodikkaasti kanssasi

Toimitusjohtajan katsaus OLENNAISUUSARVIOINTI

Suuntaviivat vastuulliseen toimintaan

ESPOON ASUNNOT

VASTUULLISUUS

Vastuullisuus on osa jokapäiväistä tekemistämme SOSIAALINEN VASTUU

Asumisneuvontaa, apua ja tukea

17 21

YMPÄRISTÖVASTUU

Pitkäjänteistä työtä paremman ympäristön eteen TALOUDELLINEN VASTUU

Yleishyödyllisellä toiminnalla kohtuu hintaisia koteja

24 26

RISKIEN HALLINTA

Espoon Asunnot Oy Riskikartoitus 2017 GRI

Global Reporting Iniative (GRI) G4

Vuoden 2017 lopussa eläköitynyt toimitus johtaja Seppo Kallio.

Rakennuttamisjohtaja Prijo Räihä ja projekti päällikkö Heikki Taivainen.

Espoon Asuntojen uusi toimitusjohtaja Jaakko Kammonen.

Tilinpäätös

Espoon Asunnot Oy

SISÄLTÖ Hanna-Maija Loikkanen,

Elina Kurttio ja Tuija Holttinen KUVAT Thomas Halloran, Jari

ärkönen, Markku Immonen, H Tero I käheimonen, Paula Maria Virta ja Shutterstock TAITTO Laura Ylikahri PAINO Grano Oy

STÖMER ÄRI KK MP

5 6 8

Asukastoiminta on työtä oman talon hyväksi.

Voitokas Magneettikatu 14 Saunalahdessa.

Serbialaistaiteilija Artezin muraali Nelikkotie 18:ssa.

LJÖ M Ä RKT 4041 0955 Painotuote

VASTUULLISUUSRAPORTTI 2017

Espoon Asunnot – kodikkaasti kanssasi Espoon Asunnot on tuttu toimija monelle espoolaiselle.

mistamme yli 15 000 asun toa eri puolilla Espoota, ja niissä asuu noin 30 000 espoolaista. Vuosittain vapautuu vuokrattavaksi yli 1 500 asuntoa. Sen lisäksi rakennamme joka vuosi uusia kohtuuhintaisia ja kivoja asuntoja. Espoo kasvaa ja muuttuu, ja t äällä tarvitaan kaikenkokoisia koteja kaikenlaisille asukkaille: niin yksiöitä ja kaksioita kuin isoja perheasunto jakin. Yhteistä kodeillemme on se, että ne sijaitsevat hyvien kulku yhteyksien v arrella ja niissä on mukavaa ja turvallista elää.

Espoon Asuntojen tehtävä on t arjota koteja – ei tuottaa voittoa tai jakaa osinkoa. Käytännössä siis vuokrista koituvat tulot päätyvät takaisin asukkaille, kun kunnostam me, korjaamme ja ylläpidämme taloja, pihoja ja muuta asumisympäristöä. Ja rakennamme niitä uusia taloja. Meillä on töissä yli sata asumisen, rakennuttamisen ja kiinteistöalan ammattilaista, jotka osaavat ja tuntevat sekä rakentamiseen että asumiseen liittyvät asiat. Autamme, neuvomme ja opastamme asumisen arjessa. Pidämme huolta siitä, että espoolaiset viihtyvät kodeissaan.

keskimäärin

1 500

UPEA17-kaupunkitaidefestivaalin aikana valmistui yli 20 pysyvää s einämaalausta eli muraalia eri puolille Suomea. Y ksi niistä k omeilee Espoon Karakalliossa, Karakalliontie 1:ssä. Teemu Mäenpään maalaamaan muraaliin on ikuistettu talossa 50 vuotta asuneet Esko ja Ritva Ketola.

asuntoa vapautuu vuosittain vuokrattavaksi.

15 200

asuntoa eri puolella Espoota, joissa asuu noin

30 000 espoolaista.

yli

100

asumisen, raken nuttamisen ja kiinteistöalan ammattilaista on palveluksessamme.

VASTUULLISUUSRAPORTTI 2017

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Hyvään asumiseen kuuluu vastuullisuus taloudesta, ympäristöstä ja yhteiskunnasta.

Vuokramme ovat Espoon yleistä vuokratasoa

25 %

alhaisemmat

Tänä vuonna uusia kohtuuhintaisia koteja valmistuu eri puolelle Espoota yli

360

ESPOON ASUNNOT

nsimmäiset kuukauteni Espoon Asuntojen toimitusjohtajana ovat vierähtäneet nopeasti. Vaikka tehtävään tarttumista on helpottanut yhtiön palveluksessa vietetyt 18 vuotta ja tuttu työ yhteisö, on ollut mielenkiintoista syventää osaamis taan keskustelemalla paitsi henkilöstön ja yhteistyö kumppaniemme, myös asukkaidemme kanssa. Katse tulevaan suunnattuna totean vuoden 2017 sujuneen Espoon Asuntojen kannalta suunnitellusti. Vakaan taloudellisen asemamme ansiosta perus tehtävämme, kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakennuttamisen ja vuokraamisen, toteuttaminen oli mahdollista täysipainoisesti. Käynnistimme viime vuonna mittavan uudistus projektin, jolla kehitämme liiketoimintaprosesse jamme ja monikanavaista asiakaspalveluamme. Projektin lopputuloksia pääsemme hyödyntämään vuoden 2019 alussa. Tunnettu tosiasia on, että asuminen on yleisesti kotitalouksien suurin yksittäinen meno. Siksi sillä on iso merkitys, että voimme yleisestä vuokrakehityk sestä ja kohonneista kiinteistöjen ylläpitokustannuk sista huolimatta taata asukkaillemme maltillisen vuokrakehityksen. Samaan aikaan vuokramme ovat Espoon yleistä vuokratasoa 25 prosenttia alhai semmat. Kohtuuhintaisten asuntojen kysyntä on erityisen suurta pääkaupunkiseudulla. Kysyntää lisää ennen kaikkea vilkkaana jatkuva muuttoliike, ruokakuntien koon pienentyminen ja lisääntynyt maahanmuutto. Samaan aikaan vuokralaisten vaihtuvuus on vähäis tä, mikä osaltaan heikentää mahdollisuuksiamme tarjota asuntoja uusille vuokralaisille. Selvää siis on, että kohtuuhintaisia asuntoja tarvitaan jatkossakin. Espoon kaupungin asettaman tavoitteen mukaisesti pyrimme vuosittain aloit tamaan 400 vuokra-asunnon rakennuttamisen ja siten vastaamaan suureen kysyntään. Tänä vuonna uusia kohtuuhintaisia koteja valmistuu eri puolille Espoota yli 360.

Kestävän ekologisen kehityksen edistäminen on Euroopan kestävimmäksi kaupungiksi valitulle Espoolle yhä tärkeämpää. Siksi ilmastonmuutok sen torjunnalla on entistä keskeisempi sija myös Espoon Asuntojen toiminnassa. Tavoitteemme on olla Espoon kaupungin ilmasto-ohjelman mukaisesti hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Saimme viime vuoden kesäkuussa Energia viraston ja Motivan myöntämän kunniamaininnan ansiokkaasta ja pitkäjänteisestä toiminnastamme energiatehokkuuden parantamiseksi, ja tuo työ jatkuu tulevaisuudessakin. Tällä hetkellä kolmasosa asunnoistamme lämpiää päästöttömällä kaukolämmöllä, mikä tekee meistä johtavan toimijan tällä saralla. Viime vuoden alussa pääkaupunkiseudulla otettiin käyttöön tulorajat valtion tukemien ARA-vuokra- asuntojen asukasvalinnoissa. Tulorajat eivät tuoneet suurta muutosta asukas valintaan, sillä saapuneista asuntohakemuksista vain pieni osa oli sellaisia, joissa tulot ylittivät tulorajat. Silti valtioneuvoston helmikuista päätöstä luopua tulorajoista voi pitää oikeana ratkaisuna. Se tarkoittaa yhtä kannustinloukkua vähemmän ja auttaa rakentamaan sosiaalisesti kestävää asumis ta, kun tulorajat eivät ohjaa liikaa asukasvalintaa. Yhtiötä vuodesta 2011 johtanut toimitusjohtaja Seppo Kallio siirtyi eläkkeelle vuodenvaihteessa. Hän jätti taakseen yhtiön, jolla on selkeä perustehtä vä ja etevä henkilöstö tekemässä töitä sen toteutta miseksi. Kiitos, tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Esitän kiitokseni myös yhtiön hallitukselle, yhteis työkumppaneille ja asukkaille. Uskon yhteistyömme olevan hyvää ja tuloksekasta jatkossakin. Lopuksi erityiskiitos Espoon Asuntojen henkilöstölle. Jat kamme yhdessä töitä kohtuuhintaisen ja kestävän asumisen puolesta. Jaakko Kammonen toimitusjohtaja

VASTUULLISUUSRAPORTTI 2017

Olennaisuusarviointi

–––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––

––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––

Kyselyn ja haastatteluiden perusteella tunnistettiin 17 olennaista näkökohtaa, jotka ohjaavat vastuullistyötämme ja määrittävät sen tavoitteita. Raportoim me tässä vuosikatsauksessa, miten olemme onnistuneet näiden tavoittei den saavuttamisessa. Olennaisten näkökohtien merkittä vyyden arviointi suhteessa toisiinsa on esitetty viereisellä sivulla olevassa olennaisuusmatriisissa. Matriisissa kuvatuista näkökohdista neljä liittyy taloudelliseen vastuuseen, seitsemän sosiaaliseen vastuuseen ja kuusi ym päristövastuuseen.

Taloudellisen vastuun näkökulmasta olennaisimmaksi nousi taloudellisen lisäarvon tuottaminen oikeudenmukai sella ja vaikuttavalla tavalla. Sosiaalisen vastuun osalta rauhallisten asuinaluei den rakentaminen ja tasapainoinen asukasrakenne sekä henkilöstön hyvinvointi koetaan olennaisimmiksi. Ympäristövastuussa korostuu asuin rakennusten kestävä elinkaari.

––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––

17 olennaista näkökohtaa

––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––

uonna 2017 kiinnitimme eri tyistä huomiota olennaisuus arviointiin ja vastuullisuuden näkökohtien merkittävyyden arviointiin suhteessa toisiinsa. Tämän arvioinnin toteutti ulkopuolinen konsulttitoimisto, ja se perustuu sidosryhmillemme teh tyyn verkkokyselyyn ja haastatteluihin. Pyysimme vastauksia kyselyyn kes keisiltä sidosryhmiltämme. Vastaaja joukko koostui muun muassa asukkais tamme, päättäjistä ja virkamiehistä, urakoitsijoiden, rakennusliikkeiden ja huoltoyhtiöiden edustajista sekä henkilöstöstämme. Kyselyyn vastasi yhteensä 90 henkilöä.

–––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––– 6.

12.

––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––

Merkittävyys Espoon Asunnoille

Vastuullinen toimintatapa on kiinteä osa liiketoimintaamme, ja kehitämme vastuullisuustyötämme jatkuvasti. Olennaisuusarviointi määrittää Espoon Asunnoille ja sidosryhmillemme tärkeimmät vastuullisuusaiheet ja antaa suuntaviivat vastuulliseen toimintaan.

––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––

Suuntaviivat vastuulliseen toimintaan

––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––

–––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––– 14.

13.

–––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––– 15.

–––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––– –––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––– 10.

–––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––– 11.

––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––

17.

16.

–––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––– –––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––– Merkittävyys sidosryhmille

Taloudellinen vastuu 1.

Taloudellisen lisäarvon tuottaminen oikeudenmukaisella ja vaikuttavalla tavalla

Sosiaalinen vastuu 5. 6.

Rakennustyön vastuullisuus ja harmaan talouden torjunta Vaikuttaminen lainsäädännön kehittymiseen ja valtion vuokra-asumisen tuen yhteis kunnalliseen vaikutukseen Rakennustyön suunnittelu tehokkaammaksi

ESPOON ASUNNOT

Rauhallisten asuinalueiden rakentaminen ja tasapainoinen asukasrakenne

12. 13.

Kiinteistöjen kestävä elinkaari Energiankäytön tehosta minen ja uusiutuvan energian käyttö

Arvostava huolehtiminen asiakkaista

14.

Rakennushankkeiden suunnittelu ympäristöystävällisiksi

Asukkaiden asioimista helpottavat ratkaisut

15.

Uusien keinojen löytäminen yhdyskuntasuunnitteluun

Vuokra-asumisen arvostuksen edistäminen Espoossa

16.

Uusien ratkaisujen löytäminen jätehuoltoon

10.

Yhteisöllisyyden tukeminen asumisratkaisuilla

17.

Uusien ratkaisujen löytäminen vedenkulutukseen

11.

Henkilöstön hyvinvointi

Ympäristövastuu

Asukkaiden mahdollisuuksien tukeminen päätöksentekoon osallistumisessa VASTUULLISUUSRAPORTTI 2017

Vastuullisuus

Vastuullisuus on osa jokapäiväistä tekemistämme

Kuvaus toiminnanohjauksesta

Toimimme vastuullisesti ja huomioimme toiminnassamme asiakkaiden, henkilöstön, omistajan ja yhteiskunnan tarpeet.

lemme Espoon kaupungin sataprosenttisesti omistama tytäryhtiö ja osa Espoo-kon sernia. Emme tavoittele toiminnal lamme voittoa emmekä jaa osinkoa ja varoja oman pääoman rahastosta. Espoon kaupunginvaltuusto päättää tulostavoitteistamme. Strategisten tavoitteiden lisäksi toimintaamme ohjaavat vuosittaiset tavoite- ja talous arviokeskustelut, erilaiset toimenpide ohjelmat, sopimukset ja lainsäädäntö (kuvaus toiminnanohjauksesta, s. 13).

Kaikkien asia Vastuullisuuden johtaminen perustuu strategiaamme ja arvoihimme, joita täydentävät eettiset periaatteet. Johto ja esimiehet koordinoivat vas tuullistyötä osana normaalia johtamista. Teemme vastuullisuustyötä liiketoi mintayksiköissä ja Espoon kaupungin kouluttamien ekotukitoimijoiden tuella.

Pyrimme ymmärtämään mahdolli simman kattavasti oman toimintamme vaikutukset ihmisille, yhteiskunnalle ja ympäristölle. Vastuullisuusnäkökul mien tunnistamista tukee aktiivinen vuoropuhelu kumppaneiden kanssa. Vuonna 2017 toteutimme vas tuullisuuskyselyn, jolla kartoitimme sidosryhmiemme näkemystä Espoon Asuntojen vastuullisuuden tilasta ja tavoitteista. Kyselyn tuloksia esitte lemme tarkemmin sivulla 9. Seuraamme tavoitteiden toteutu mista ja raportoimme niistä vuosittain vuosikertomuksen yhteydessä.

Eettiset periaatteet linjaa meille oikeaa tapaa toimia Eettiset periaatteet muodostavat sen perustan, jolle toimintamme ja menet telytapamme rakentuvat. Ne myös koskevat ihan kaikkia: johtoa, esimie hiä kuin työntekijöitä.

Eettiset periaatteet on määritelty vuonna 2016, jolloin sitouduimme tekemään tarkemman tarkastelun viimeistään kahden vuoden kuluttua eettisten periaatteiden hyväksymises tä. Tuo työ on jo aloitettu.

Konserniohje Vuotuiset talousarviossa asetetut tavoitteet

Uusi toimitusjohtaja aloitti 1.1.2018 Espoon Asuntojen hallitus nimitti marraskuussa yhtiön uudeksi toimi tusjohtajaksi Espoon Asuntojen kiin teistöjohtajana vuodesta 2008 asti toimineen diplomi-insinööri Jaakko Kammosen. Jaakko Kammonen seu rasi tehtävässä vuodenvaihteessa eläköitynyttä Seppo Kalliota. Toimitusjohtajaa haettiin avoimella haulla, ja paikkaa haki määräaikaan mennessä 36 henkilöä.

Konsernin toimintaperiaatteet

Espoo-strategia Valtakunnalliset maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimukset (MAL)

Kestävän kehityksen ohjelma

Espoon asuntojen strategia Päämäärä | Perustehtävä | Arvot

Liiketoimintatavoitteet ja liiketoimintasuunnitelmat

*Vastuullisuustavoitteemme löytyvät kootusti sivulta 31–32.

Asuntolainsäädäntö

Ilmasto-ohjelma

Kuvaus johtamisjärjestelmästä Tavoitteet pääprosesseille

Espoon kaupunki

Yhtiökokous valitsee hallituksen

Tavoitteet tiimeille

Hallitus Viisi kaupungin nimeämää ja kaksi asukkaiden asukasvaaleilla valitsemaa jäsentä. Lisäksi kokouksiin osallistuu kaupunginjohtajan nimeämä edustaja.

Puurakentamisen edistämisen ohjelma

Asunto-ohjelma

Kehityskeskusteluissa asetetut henkilökohtaiset tavoitteet

Toimitusjohtaja

Liiketoiminta

Vuokraus

ESPOON ASUNNOT

Kiinteistökehitys ja rakennuttaminen

Espoon ikääntymispoliittinen ohjelma Toiminnan seuranta ja sen pohjalta tavoitteiden kehittäminen

Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelma (AUNE)

VASTUULLISUUSRAPORTTI 2017

Sosiaalinen vastuu

Asumisneuvontaa, apua ja tukea Paras tapa uusien asioiden opettamiseen on kannustaa tukemalla ja rohkaista hoitamaan itse asioita.

lemme Espoon suurin vuok ranantaja, tavoitteemme on palvella kaikkia asunnontarvit sijoita tasapuolisesti ja heitä ymmär täen. Meillä on asukkaiden avuksi oma asumisneuvonta, jossa tavoitteena on ennaltaehkäistä häätöjä ja pyrkiä tur vaamaan asumisrauhaa ja viihtyvyyttä.

Uuteen kotiin, uuteen ympäristöön Tarjoamme asuntoja espoolaisille asunnontarvitsijoille. Tänä päivänä hakijoissa on yhä enemmän maahan muuttajataustaisia ihmisiä, jotka ovat kenties ensimmäistä kertaa koti maansa ulkopuolella. Tiedonpuutetta on monessa asiassa, eivätkä asumi seen liittyvät lomakkeet ja byrokratia ole aina helpoimmasta päästä. Oma koti on kuitenkin turvallisuuden peruskivi. Sieltä lähdetään luomaan uutta elämää uudessa ympäristössä.

i Kotoutumisen tukena Turvapaikka-, maahanmuuttoja kotouttamisrahasto AMIF eli Asylum, Migration and Integration Fund perustettiin EU-rahoitusohjelmakaudelle 2014–2020 edistämään Euroopan unionin yhteisen turvapaikka- ja maahanmuutto politiikan kehittämistä.

Mikä on lattiakaivo? Moni kokee Suomen sääntöjen maana. Jo asunnon hankintaan tarvitaan mo nenlaista lupaa ja todistusta ja virallista paperia. Vieraalla kielellä vieraassa kult tuurissa asiointi antaa valitettavan paljon mahdollisuuksia väärinymmärryksille. Millainen on pätevä vuokrasopimus tai mikä on kotivakuutuksen tarkoitus? Mikä on lattiakaivo tai sammutuspeite, miksi pitää tai ei pidä tuulettaa ja miten yhteisessä pesutuvassa toimitaan?

Tiedonpuutetta asumiseen liitty vissä asioissa helpottaa yhteistyössä Espoon kaupungin, ja siellä erityisesti maahanmuuttajapalveluiden kanssa, NAL Palvelut Oy:n ja Oulunseudun nuorisoasuntojen kanssa toteutettava AMIF-hanke. Tavoitteena on luoda asumisvalmennuksen malli, joka palve lee kotoutumisessa maahanmuuttajia – etenkin lapsiperheitä.

Konkreettisia neuvoja Haluamme olla mukana kehittämässä tapoja, jolla maahanmuuttajataustais ten asukkaiden kotoutuminen tehdään helpommaksi. Siksi Espoon Asuntoihin on nimetty AMIF-hankkeeseen koko päiväinen työntekijä. Yhteistyötä tehdään kaupungin maahanmuuttajapalveluiden kanssa. Sosiaalityöntekijä ilmoittaa meille asiakkaat, joille me järjestämme sään nölliset tapaamiset. Kursseilla käydään läpi konkreettisesti kaikkea sitä, mikä kuuluu asumiseen – ja etenkin vuok ralla asumiseen Suomessa. Muuttoon liittyvät asiat ja käytännöt, asuntoha kemuksen tekeminen, vuokralaisen oikeudet ja velvollisuudet, sähkösopi mukset sekä tarvittavat luvat ja selvi tykset käydään selkeästi yhdessä läpi asiakkaan omalla äidinkielellä tulkin avustamana. Tällä hetkellä eniten käytetyt kielet ovat arabia sekä Afganistanissa pu huttava dari.

VASTUULLISUUSRAPORTTI 2017

7,5 7,6 Tyytyväisyys Espoon Asuntoihin asteikolla 1–10

Suositteluhalukkuus asteikolla 1–10

2013 2015 2016

kohdetta

18 063 hakijaa

asunnon sai 1 936 hakijaa

asunnon sai 1 680 hakijaa

2017

292 239

asunnon sai 1 573 hakijaa

17 564 hakijaa

19 066 hakijaa

22 248 hakijaa

24 337 hakijaa asunnon sai 2 264 hakijaa 20 000 hakijaa

asukastoimikuntaa

2020

Tarjoamme kohtuuhintaisia koteja yksinasuville ja perheille, ja olemme turvallinen vuokranantaja asukkaillemme. Edistämme kaupunginosien tasapainoista ja samanarvoista kehittymistä. Huolehdimme myös heistä, jotka tarvitsevat elämäntilanteensa takia apua pysyäkseen arjen s yrjässä kiinni.

asunnon sai 1 701 hakijaa

2014

Hakemusmäärä ja asunnon saaneet

Asuntojen määrä

Asumisneuvonta: tapaamiset, kotikäynnit ja häädöt

asunnon sai 2 700 hakijaa

arvio

ESPOON ASUNNOT

2012

Tapaamiset Peruuntuneet tapaamiset Kotikäynnit Häädöt 755 kpl

2013

310 kpl 182 kpl 76 kpl 988 kpl

2015

Me voimme olla mukana ennaltaehkäisemässä asumiseen liittyviä ongelmia ja auttamassa ymmär tämään oman kodin hankinnassa vastaantulevia ky symyksiä. Tapaamisissa saatujen kommenttien pe rusteella kursseilta saatu tieto on tullut tarpeeseen. Vastaanotto on ollut hyvä, kursseilla on ymmärretty, että että me olemme apuna asumisen arjessa. Asumisneuvontamme tukee kaikkia asukkaita erilaisissa ongelmatilanteissa. Asumisneuvojan kans sa asukas voi esimerkiksi kartoittaa mahdollisuutta maksusuunnitelman tekemiseen, mikäli vuokran maksussa on ongelmia. Tavoitteenamme on turvata asumisen jatkuminen, siksi tarjoamme mielellämme apua jo ennen kuin tilanne kärjistyy akuutiksi. Asumi sen ongelmia on tärkeää lähteä hoitamaan mahdolli simman varhaisessa vaiheessa.

370 kpl 89 kpl 64 kpl 97 kpl

488 kpl 380 kpl 76 kpl

15 176 kpl 2017

807 kpl 281 kpl 287 kpl

2016

Tavoitteena turvata asumisen jatkuminen

”Espoossa on lähes 300 000 asukasta. Kaupungissa kohtaavat opiskelijat, eläkeläiset, perheet, sinkut, työssäkäyvät, työttömät ja eri kulttuurit. Samaa monimuotoisuutta haluamme ylläpitää myös kaikissa kiinteistöissämme. Olemme asukkaillemme turvallinen vuokranantaja, joka tarjoaa koteja yksinasuville ja perheille, niin kaupungissa viihtyville kuin luontoa rakastaville. Kehitämme jatkuvasti palvelujamme, jotta asiakkaidemme on entistä helpompaa asioida kanssamme. Edistämme kaupunginosien t asapainoista kehittymistä ja asuinalueiden säilymistä samanarvoisina. Asunnonhakijoista etusijalla ovat erittäin kiireellisessä asunnon tarpeessa olevat, vähävaraiset ja pienituloiset. Heitä on hakijoistamme yli puolet. Ammattitaitomme ja laaja-alaisuutemme tukevat tavoitettamme sosiaalisesti vastuullisesta asukasvalinnasta ja asumisneuvonnasta Olemme luotettava, joustava ja vastuullinen työnantaja. Panostamme henkilöstön kehittymiseen, turvallisen työympäristön edistämiseen sekä työhyvinvoinnin lisäämiseen. Henkilöstö- ja koulutus- sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat ohjaavat toimintaamme ja varmistavat, että henkilöstö tulee kohdelluksi oikeudenmukaisesti.”

59 kpl 685 kpl

17 000 kpl Arvio 2020

218 kpl 229 kpl

2017

Annamme myös talous- ja velkaneuvontaa tarvit taessa. Kerromme, että Suomessa lait ja säädökset pätevät ja viranomaiset ovat luotettavia. Tärkein tavoite on saada ihminen motivoitumaan itse hoitamaan asioita. Kaikkea ei AMIF-kursseilla kaan tehdä valmiiksi, vaan osallistujat haastetaan itse miettimään ja ajattelemaan. Sillä tavalla ihminen myös parhaiten pääsee sisälle yhteiskuntaan.

67 kpl VASTUULLISUUSRAPORTTI 2017

Ympäristövastuu

Pitkäjänteistä t yötä paremman ympäristön eteen Päämäärämme on, että vuoteen 2030 mennessä kaikki käyttämämme energia on päästötöntä ja uusiutuvaa.

nergiaa säästäviin tavoitteisiin pääsy edellyttää harkittuja, jär keviä ja konkreettisia toimen piteitä. Energiaa kuluu pääasiassa talojen ja niiden käyttövesien läm mittämiseen sekä kiinteistösähköön. Kiinteistösähkön osalta siirryimme vuonna 2016 ekoenergia-sertifioituun sähköenergiaan. Sertifiointi takaa, että käyttämämme kiinteistösähkö on uusiutuvaa ja päästötöntä kotimaista ekosähköä. Samalla pyrimme myös tehokkaam paan energian käyttöön. Tämä tarkoit taa muun muassa sitä, että rakennus hankkeissa on jo suunnitteluohjeissa määritelty sellaiset tavoitteet ja ratkaisut, joiden avulla rakennuksissa kuluu mahdollisimman vähän lämpöä, sähköä ja vettä.

Elinkaariedullisuus huomioi ympäristön Rakentamisen ohella tarkastelemme myös talojen elinkaariedullisuutta. Kestävän rakennuksen alkuinves tointi on kalliimpi, mutta alusta asti tarkemmin mietittyjen ja toteutettujen ratkaisujen ansiosta kunnossapito kustannukset jäävät alhaisemmiksi. Hieman korkeampi investointihinta rakennusvaiheessa vaikuttaa siihen, että elinkaaren aikana tarvitaan vä

hemmän korjauksia tai energiaa kuluu vähemmän. Esimerkiksi uusissa talois sa käyttämämme tiiliverhous maksaa enemmän kuin elementtijulkisivu, mutta on huoltovapaampi ja huomat tavasti kestävämpi kuin betonipinta.

Kiinteistöalan energiatehokkuustyöstä kunniamaininta Liityimme vuonna 2010 kiinteistö alan energiatehokkuussopimukseen kuuluvaan vuokra-asuntoyhteisöjen VAETS-toimenpideohjelmaan. Uusi VAETS-kausi alkoi vuoden 2017 alussa ja ulottuu vuoden 2025 loppuun. Kesäkuussa 2017 Espoon Asunnot palkittiin määrätietoisesta energia tehokkuustyöstä VAETS-kunnia maininnalla ainoana vuokra-asunto yhtiönä. Tulos oli pitkäjänteisen työn ansiota, ja siihen vaadittiin monen eri tekijän toteutuminen, rutkasti seuran taa ja oikeita toimenpiteitä. Kestävä Espoo -kehitysohjelman hyötytavoitteeksi on määritelty, että vuoteen 2030 mennessä käytettävä energia olisi päästötöntä ja uusiutuvaa.

Askel kysyntäjoustoon Kaikessa toiminnassamme on johta vana ajatuksena kauemmas katsova, fiksu ajattelu. Seuraava askel on ky syntäjouston piiriin siirtyminen. Kyse

VASTUULLISUUSRAPORTTI 2017

Leanheat-lämmönsäästö 2014–2017 (kiinteistöjen määrä 54)

Kasvihuonepäästöt henkilöä kohden*

39 % Asuminen ja kotienergia

kg CO2-e/Rm³ 2025 2017 2016 2015 2014 2013

Kasvihuonekaasupäästöt yhteensä

13,2 13,1 11,0 12,9 12,0 12,0 tavoite

Kaukolämmön lämpöindeksi

19 %

Ympäristövastuu tarkoittaa meille ympäristöä kunnioittavia käytännön valintoja ja arjen tekoja aina uuden talon rakennuttamisesta ylläpitoon ja sen peruskorjaukseen asti. Pyrimme kaikessa toiminnassamme ekologisiin ratkaisuihin ja energiatehokkuuteen.

Uudistavaa korjausrakentamista ja kysynnänmukaista kaavoitusta Energian säästöjen lisäksi myös muita toimenpiteitä tarkastellaan ympäristövastuun näkökulmasta. Onko joissain tapauksissa kenties järkevämpää purkaa

ESPOON ASUNNOT

Liikkuminen

16 %

huonokuntoisia rakennuksia ja rakentaa tehok kaammin ja paremmin eristettyjä uusia rakennuk sia? Tosin purkamiseen vaikuttavat aina myös muut kuin energiankulutuksesta johtuvat syyt. Monesti iso peruskorjaus putkiremontteineen voi maksaa kohtuuttomasti, tai huoneistojen koot eivät ole nykyiseen kysyntään sopivia. Jossain kohteissa voi olla tontti, jolle mahtuisi yhden rakennuksen sijaan useampi, jolloin kaavamuutos olisi aiheellinen. Kun puretaan vanhaa ja rakennetaan uutta tilalle, saadaan enemmän asuntoja, jotka ovat energiatehokkaampia ja vastaavat paremmin kysyntää. Tämän takia ympäristövastuuseen kuuluu myös kaavaprosesseissa mukana oleminen. Näin olemme mukana luomassa ja tehostamassa kaupunkikuvaa.

Jatkuvaa työtä ja toimenpiteitä Lain mukaan yrityksellä tulee olla järjestäytynyt tapa, jolla se arvioi omaa energian käyttöään ja sen tehok kuutta. Energiatehokkuussopimukseen liittyminen on vapaaehtoista. Meille se on itsestäänselvyys. Espoon Asunnoilla on lisäksi sisäinen energiatehok kuusryhmä, joka kokoontuu kolme kertaa vuodessa tarkkailemaan tehtyjä investointeja ja niillä saavu tettua energiatehokkuutta. Haastamme itsemme jatkuvasti miettimään, millaisilla toimilla voisimme vielä entisestään tehostaa energian käyttöä.

41,6 41,3 41,3 40,0 41,7 38,7 tavoite

Ruoka Kiinteistösähkön kulutus kWh/Rm2

26 % Tavarat ja palvelut

*Suomalaisten kotitalouksien kulutusmenojen kasvihuonekaasupäästöt per capita. Lähde: Sitran Suomen Ympäristökeskukselta (SYKE) tilaama raportti Consumption choices to decrease personal carbon footprint of Finns

2025 2017 2016 2015 2014 2013

on Leanheat-konseptin älykkäällä tavalla toimivasta lämmönsäädöstä, joka takaa sen, että asuntojen sisälämpötilat pysyvät tasaisempina riippumatta siitä, miten ulkolämpötila vaihtelee. J ärjestelmä seu raa langattomien ja etäluettavien lämpömittareiden kautta sekä yksittäisen asunnon että koko kiinteis tön keskilämpötilaa ja ennakoi oppivan järjestelmän avulla tulevia energiakäyttöhuippuja. Kun pystym me ennakoimaan kaukolämmön kulutushuippuja, varavoimalaitoksia ei tarvitse ottaa käyttöön. Syntyy säästöä ja luonto kiittää. Leanheat-järjestelmän myötä olemme siirtymässä vuoden 2018 aikana Fortumin EkoPlus -asiakkaaksi, mikä tarkoittaa, että käyttämämme energia Fortum EkoPlus -kohteissa on sataprosenttisesti uusiutuvilla lämmöntuotantomuodoilla toteutettu. Vuoden 2018 aikana on tarkoitus siirtää yhteensä 8 000 asuntoa päästöttömän kaukolämmön piiriin eli noin puolet koko kiinteistökannan asunnoista. Kova tavoite vaatii työtä, panostuksia ja investointeja, mutta näemme, että se on realistista.

2025 2017 2016 2015 2014 2013

kWh/Rm2, normeerattu kulutus

5,1 5,1 5,1 5,1 5,1 4,8 tavoite

Asukkaiden jätteet

65,7 % Sekajäte

15,2 % 8,7 % 6,3 % Paperi

Biojäte

Lasi SER Metalli Muovi Energia

2,7 % 0,9 % 0,4 % 0,1 % ei kerätä

Kartonki

VASTUULLISUUSRAPORTTI 2017

Taloudellinen vastuu

Yleishyödyllisellä toiminnalla kohtuuhintaisia koteja Taloudellinen vastuu näkyy toiminnassamme sekä omistajamme Espoon kaupungin puolelta että omien toimintatapojemme kautta.

ohtuuhintaisten asuntojen tuottaminen kaupunkilaisille on yleishyödyllistä toimin taa, mikä tarkoittaa, ettei kaupunki omistajana vaadi toiminnasta tuottoja eikä pääoman palautuksia. Vuokra tuotot käytetään korjaustoimintaan ja lainojen hoitoon, mikä kaikki johtaa asumisen parantamiseen. Asukkaille tämä näkyy turvallisena asumisena ja kohtuuhintaisina vuokrina. Tämä on ryhdikäs ja selkeä toimin tamalli. Me raportoimme kaupungille toimistamme, ja he seuraavat, että asiat hoituvat kuten on sovittu.

Vähäinen vaihtuvuus kertoo tyytyväisyydestä Kohtuuhintaisten asuntojen tarjoami nen tukee kaupungin menestymistä. Espoossa on paljon esimerkiksi pal velualan työpaikkoja, joihin tarvitaan osaavia tekijöitä. Me voimme tarjota näille tekijöille koteja, joissa he voivat

perheineen asua kohtuullisilla kustan nuksilla. Verorahat palaavat taas koko kaupungin eduksi. Taloudellisen vastuumme pää kohta onkin vuokrien hinnoittelussa. Tarjoamamme vuokraetu on kiistaton: Espoon Asuntojen vuokrataso on noin 25 prosenttia edullisempi kuin muilla toimijoilla Espoossa. Tämä on se taso, josta haluamme jatkossakin pitää kiinni. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään asumisen hinnasta, vaan hyvästä hinta-laatusuhteesta. Meidän asun noissamme asukkaiden vaihtuvuus on alle 13 prosenttia, kun yleinen vaihtu vuustaso markkinoilla on jopa 40 pro sentin luokkaa. Vähäinen vaihtuvuus kertoo laadusta.

Asumisen laadusta pidetään huolta Mistä asumisen laatu sitten muodos tuu? Kyse on siitä, että tarjoamme

VASTUULLISUUSRAPORTTI 2017

Työllisyysjalanjälki

Energia-, vakuutus- ja arvonlisävero

Noin 875 henkilötyövuotta

105 Espoon Asuntojen palveluksessa

hyviä koteja niitä tarvitseville ja huolehdimme kotien kunnosta aina pienistä remonteista isoihin peruspa rannuksiin. Laatu tarkoittaa meille siis hyvin hoidet tua korjaustoimintaa. Kiinteistökannassamme on eri-ikäisiä taloja, jotka ovat elinkaarensa eri vaiheissa. Tulevina vuosina korjaustoiminta tulee tarvitsemaan enemmän rahaa. Pääsääntöisesti siksi, että ajankohtaisiksi tulevat 90-luvun laman aikana rakennettujen kiinteistöjen peruskorjaukset. Korjaussumma siis kasvaa, mutta nimenomaan silläpidämme kiinteistöjemme laadusta huolta. Matalat korkokulut ovat mahdollistaneet, että vuokrankorotukset ovat kahtena peräkkäisenä vuonna olleet todella pienet. Tulevaisuudessa korot nousevat, mutta tavoitteemme on jatkossakin pitää vuokrahyöty 25 prosentissa.

Kilpailutuksella ja seurannalla kustannukset kurissa Toiminnallamme on samat kulut kuin millä tahansa kiinteistöalan toimijalla; maksamme kiinteistöveroja ja tonttivuokria kaupungille, energialaskuja sähkö

22 ESPOON ASUNNOT

Uudet kohteet ja perus parantaminen

230 Korjaustoiminta

Espoon Asunnot Espoo–Kauniainen*

€/m2/kk 2013 2014

11,39

2015

11,43

11,84

2020

2017

10,98

2016

*Tilastokeskus

14,42

14,58 14,94

15,91 11,95 16,00 13,5 arvio

Asuntojen käyttöaste

99 %

Tavoite 2020

100

Katse tulevaisuuteen Tällä hetkellä keskivuokramme on noin 12 euroa ne liötä kohti. Siitä pyöreästi kolme euroa menee hoito kustannuksiin, toiset kolme korjauksiin ja kuusi pää omakustannuksiin, eli lainanlyhennyksiin ja korkoihin. Jatkossa korjauskustannukset kasvavat isompien ja laajempien peruskorjausten myötä. Korotkaan eivät aina pysy näin edullisina. Vuokra tasomme nousu tulee silti olemaan markkinaehtoi siin toimijoihin verrattuna merkittävästi maltillisempi. Rakentamisessa kyse on aina investointivaltaises ta toiminnasta. Miltä tilanne tulee näyttämään 5–10 vuoden kuluttua, sitä pitää tarkastella nimenomaan korjausten ja korkojen näkökulmasta.

310

Huolto, ulko alueiden hoito ja siivous

laitokselle ja kiinteistöhuollon ylläpidosta huolto yhtiöille. Seuraamme kuitenkin kustannusten kehittymistä aktiivisesti ja kilpailutamme säännöllisesti sähkön tuottajia, siivousyrityksiä ja huoltoyhtiöitä . Se on operatiivisen toiminnan vastuullisuutta. Isännöit sijöillämme on näiden kulujen osalta iso vertailu- ja seurantavastuu.

Kiinteistövero 4,4 M€ Palkan sivukulut 1,1 M€ Työntekijöiltä perityt sotu ja ennakonpidätykset 2,5 M€ Vastineeksi saamamme avustukset Käynnistysavustus -3,4 M€

Keskivuokra

230

Taloudellinen vastuu tarkoittaa meille hyvää taloudenhoitoa, yhteisvastuullisuutta sekä taloudellisen hyödyn tasaista ja pitkäjänteistä tuottamista sidosryhmillemme. Näin huolehdimme siitä, että Espoossakin on kohtuuhintaisia koteja asuttavaksi.

21 M€

Jätehuolto, sähkö ja lämmitys

98,1 % Käyttöaste 2017 98,4 % 2016 98,1 % 2015 99,2 % 2014 98,9 % 2013

Lahjonta ja korruptio Espoon Asuntojen toiminnassa. VASTUULLISUUSRAPORTTI 2017 23

Riskien hallinta

Riskien hallinta Espoon Asunnot Oy Riskikartoitus 2017 Riskien tunnistus

Hallintatapa

Riskien tunnistus

Hallintatapa

Toimitilan tai järjestelmien käyttö estyy.

ICT-tuki ja palvelimet ulkoistettu. Välineet ja osaaminen luovat edellytykset etätöihin, toimintaa pystytään jatkamaan.

14.

Kiinteistökannan arvonkehitys heikompaa kuin odotettu.

Kiinteistöstrategiaan perustuva aktiivinen kiinteistöjen kehittäminen. Sosiaalisesti kestävien asuinyhteisöjen edistäminen.

Yhtiö työnantajana, imago työmarkkinoilla.

Pidetään huolta työtekijöiden työhyvinvoinnista. Ammattitaitoinen rekrytointiprosessi.

15.

Suuren kumppanin konkurssin kustannusvaikutukset.

Huolellinen kilpailutus ja urakoitsijan valinta. Sopimuksellinen varautuminen.

Avainhenkilöiden lähtö yrityksestä.

Henkilöstön osaaminen kartoitettu ja koulutussuunnitelmat tehty. Tuetaan asiantuntijuuden jakamista ja henkilöstön osaamista.

16.

Tietojen käsittelyyn liittyvät virheet.

Selkeä tietoturvaohjeistus, henkilöstön koulutus, käyttö oikeushallinta.

Henkilöstön ICT-osaaminen.

Henkilöstön järjestelmällinen koulutus uusien järjestelmien ja sovellusten käyttöön.

17.

Ohjelmistojen, laitteiden ja tietoliikenneyhteyksien tietoturva-aukot.

Käyttöoikeushallinta, ohjelmistojen ja laitteiden sekä näiden toimittajien huolellinen valinta ja yhteyksien asiantunteva hallinta.

Tyhjäkäynnin kasvu alueen, asuntotyypin tai vuokran takia.

Asuntojen vaihtuvuutta ja käyttöastetta seurataan ja ryhdytään ajoissa toimenpiteisiin asumisen laadun parantamiseksi. Asumistarpeiden ja asuntokysynnän mukainen uudiskohteiden rakentaminen sijainnin ja laadun osalta.

18.

Negatiivinen julkisuuskuva (esim. talouteen liittyvät epäselvyydet, johdon tai työntekijöiden väärin käytökset ja erilaiset asiakaspalveluongelmat).

Johtamisjärjestelmä ja eettiset periaatteet tukevat myönteisen julkisuuskuvan muodostumista. Hyvä johtaminen ja esimiestyö vähentävät väärinkäytöksiä ja parantavat asiakaspalvelua.

Huoneistojen kunnon heikkeneminen ja muutto remonttien kustannusten nousu asukkaiden asumis taitojen heiketessä ja v aihtuvuuden lisääntyessä.

Asuntojen kunnon ja asumistapojen seuranta ja asumisneuvonnan kehittäminen.

Sosiaalisessa mediassa noussut kohu.

Keskustelun seuraaminen ja siihen reagointi, uusien ainesten tuottaminen keskusteluun, keskustelun pitäminen yllä sekä ohjeistuksen luominen sosiaalisen median käytölle.

Korjausurakoinnin laadun heikkeneminen ja kustannusten nousu, koska markkina kuumenee ja kilpailu hyvistä urakoitsijoista kasvaa.

Tehokas kilpailutus ja huolellinen sopimusten valmistelu, toteutus ja toteutuksen valvonta. Varataan riittävät taloudelliset resurssit tarvittavien korjausten tekemiseen.

Yhteistyökumppanien päätökset omassa liiketoiminnassa. Jo pelkkä epäily siitä, että yhtiö on osallisena epäeettisessä toiminnassa, saattaa riittää julkiseen tuomioon ja vakavaan kolaukseen yhtiön maineelle.

On varmistettava, että kumppanit noudattavat voimassaolevia lakeja ja toimivat hyväksyttävien liiketoimintaperiaatteiden mukaisesti.

Huoneistoista lähteviä vesivahinkoja laitteiden tai kylpyhuoneiden vuodosta.

Hyvä vakuutusturva, kestävät rakenneratkaisut ja asukkaiden ohjeistus.

Julkisuudessa annetut lupaukset jäävät lunastamatta.

Huoneistoista tahallisesti tai tahattomasti lähteviä palovahinkoja.

Hyvä vakuutusturva, kestävät rakenneratkaisut jaasukkaiden ohjeistus.

Markkinoinnin ja viestinnän tulee olla aidosti s trategialähtöistä ja kestävällä pohjalla. Lisäksi on huolehdittava siitä, että jokainen Espoon Asuntojen palveluksessa oleva sisäistää oman roolinsa yrityksen maineen parantamisessa.

22.

Valtion asuntopolitiikan muutokset, jotka heikentävät yleishyödyllisten asuntotuottajien toiminnan edellytyksiä (tuki ja käyttö sekä luovutusrajoitukset eivät ole tasapainossa).

Aktiivinen edunvalvonta mm. KOVA ry:n kautta.

23.

Kaupungin asuntopoliittisissa tavoitteissa tapahtuvat muutokset (ei osoiteta riittävästi tontteja kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon).

Aktiivinen vuorovaikutus omistajan ja yhteistyökumppanin kanssa.

24.

Rakennusmääräysten muutokset, jotka nostavat rakennuskustannukset ja johtavat vuokrankorotuksiin.

Osallistuminen lainvalmisteluun muiden yleishyödyllisten vuokranantajien kanssa.

25.

Vaativien uusien kohteiden tekniset riskit (korkeat talot, uudet materiaalit kuten puu tai uudet lämmitysjärjestelmät).

Huolellinen suunnittelu.

10.

11.

12.

13.

Kaupungin runkoviemärien tai omien sadevesi- tai muiden viemärien tukkeentuminen tai kapasiteetin riittämättömyys, josta johtuva tulviminen ja vesivahinko. Äärisäiden ja sademäärien ennustetaan kasvavan. Omaisuudelle tai henkilölle aiheutuneet vahingot johtuen kohteiden kunnossapidosta, katolta putoavasta lumesta ja liukkaudenpoistosta. Vaaratilanne asiakaspalvelussa tai asiakaskäynnillä.

Korot nousevat voimakkaasti.

24 ESPOON ASUNNOT

19.

20.

21.

Uudiskohteiden ja perusparannusten suunnittelussa varaudutaan poikkeuksellisiin olosuhteisiin. Pidetään huolta rakenteiden ja järjestelmien kunnosta ja vähennetään taloudellisia riskejä vakuutuksilla. Huoltoyhtiö vastaa riskien torjunnasta. Huoltoyhtiöitä ohjeis tetaan riskien eliminoinnista ja tapahtuneiden vahinkojen asianmukaisesta arvioinnista ja dokumentoinnista. Henkilöstö on ohjeistettu vaaratilanteiden hallintaan. Valmennus on jatkuvaa ja työturvallisuus on osana uusien henkilöiden perehdytystä. Korkoriskiltä suojaudutaan lainasalkun hallinnalla ja mahdollisilla suojausinstrumenteilla.

VASTUULLISUUSRAPORTTI 2017 25

GRI

Global Reporting Iniative (GRI) G4 Vastuullisen toiminnan jatkuva parantaminen vaatii tavoitteita, mittareita ja seurantaa. Niiden avullla voimme kulkea kohti yhteisesti sovittuja päämääriä ja tiedämme, miten vauhdikkaasti etenemme. Raportointi on tehty soveltaen Global Reporting Iniative (GRI G4 -ohjeistusta. Raportoinnissa on noudatettu väljästi peruslaajuutta (Core). Raportointi on toteutettu kevennetysti, ja siinä on hyödynnetty vain niitä osa-alueita, jotka tukevat vastuullisen toimintamme kehittämistä.

Yleinen perussisältö Indikaattorin numero

GRI:n sisältö

Tieto tai mistä se löytyy

Ylimmän johdon lausunto

Tilinpäätös, hallituksen toiminta kertomus ja vuosikertomus, toimitusjohtajan katsaus

Organisaation taustakuvaus G4-3

Raportoivan organisaation nimi

G4-4

Tärkeimmät tavaratmerkit/brändit sekä tuotteet ja palvelut

G4-5

Organisaation pääkonttorin sijainti

Espoo, Suomi

G4-6

Toimintamaiden lukumäärä ja maat, joissa organisaatio toimii tai jotka ovat merkittäviä raportissa kuvattujen olenniasten yritysvastuun näkökohtien osalta

Suomi, Espoo

G4-7

Organisaation omistusrakenne ja yhtiömuoto

Espoon kaupungin 100% o mistama osakeyhtiö

G4-8

Markkina-alueet

Espoo

G4-9

Raportoitavan organisaation koko

Hallituksen toimintakertomus, sivu 39.

G4-10

Henkilöstön määrä työsuhteen ja työsopimuksen mukaan

Tilinpäätös, sivu 66.

G4-11

Kollektiivisesti neuvoteltujen työehto sopimusten piiriin kuuluva henkilöstö

Koko henkilöstö, poislukien toimitusjohtaja.

G4-12

Organisaation toimitusketju

Espoon Asunnot hoitaa itse asuntojen vuokraustoiminnan, isännöinnin ja rakennuttamisen. Kiinteistöjen huolto, siivous, korjaukset, rakentaminen sekä energia ostetaan yhteistyökumppaneilta.

Merkittävät muutokset organisaation koossa, rakenteessa, omistusrakenteessa tai toimitusketjussa raportointijaksolla

Ei merkittäviä muutoksia

G4-14

Varovaisuuden periaatteen soveltaminen

Vastuullisuusraportti, riskienhallinta, sivut 23–24, Hallituksen toiminta kertomus, sivu 51.

26 ESPOON ASUNNOT

Tieto tai mistä se löytyy

Huom!

Kuvattu soveltuvin osin

Organisaation taustakuvaus G4-15

Organisaation hyväksymät tai edistämät ulkopuolisten toimijoiden periaatteet ja aloitteet

Vastuullisuusraportti, sivut 10–11

G4-16

Jäsenyydet järjestöissä ja edunvalvontaorganisaatioissa

Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät ry – KOVA

Tunnistetut olennaiset näkökohdat ja laskentarajat G4-17

Konsernin laskentarajat

Tilinpäätös

G4-18

Raportin sisällönmäärittely

GRI/Olennaiset näkökohdat ja laskentarajat

G4-19

Olennaiset näkökohdat

Vastuullisuusraportti, sivut 8–9.

G4-20

Olennaisia näkökohtia koskevat laskentarajat organisaation sisällä

Espoon Asunnot yhtiö ja vuokra- asunnot. Mittareissa erillis tapaukset ilmoitettu erikseen.

G4-21

Olennaisia näkökohtia koskevat laskentarajat organisaation ulkopuolella

Espoon Asunnot yhtiö ja vuokra- asunnot. Mittareissa erillis tapaukset ilmoitettu erikseen.

G4-22

Muutokset aiemmin raportoiduissa tiedoissa

Muutokset merkitty erikseen kunkin tiedon kohdalle

G4-23

Merkittävät muutokset raportin laajuudessa ja näkökohtien laskentarajoissa

Raportin laajuus sama kuin edellisessä raportissa.

Espoon Asunnot Oy

G4-13

GRI:n sisältö

Huom!

Strategia ja analyysi G4-1

Indikaattorin numero

Sidosryhmävuorovaikutus

Huom! Kuvattu vain toiminnan kannalta keskeiset tiedot

G4-24

Luettelo organisaation sidosryhmistä

Vastuullisuusraportti, sivut 8–9.

G4-25

Sidosryhmien määrittelyja valintaperusteet

Sidosryhmät määriteltiin sidosryhmäkyselyn tehneen yrityksen johdolla sisäisesti, pyrkien ottamaan mukaan kaikki merkittävimmät sidosryhmät, joille Espoon Asunnoilla on merkitystä.

G4-26

Sidosryhmätoiminnan periaatteet

Asiakaspalautetta kootaan systemaattisesti. Työhyvinvointi kyselyä järjestetään henkilös tölle. Kaupunkikonsernin nostamat asiat ovat kaiken toiminnan suunnittelun taustalla. Muiden sidosryhmien kanssa käydään aktiivista vuoropuhelua. Vastuullisuuden osa-alueiden merkittä vyydestä teetettiin kysely sidosryhmille.

G4-27

Sidosryhmien esille nostamat tärkeimmät asiat ja huolenaiheet

Vastuullisuusraportti, sivut 8–9. Olennaisuusmatriisi

Huom! Kuvattu perustehtävän kautta. Yhteistyökumppanimme sitoutuvat vastuullisuuteen.

Kuvattu soveltuvin osin

VASTUULLISUUSRAPORTTI 2017

Indikaattorin numero

GRI:n sisältö

Tieto tai mistä se löytyy

Huom!

GRI:n sisältö

Tieto tai mistä se löytyy

G4-DMA

Johtamistavan kuvaus

Vastuullisuusraportti, sivut 10–11. Johtamisjärjestelmä ja toiminnan ohjaus.

Raportoitu soveltuvin osin.

G4-EN3

Organisaation oma energiankulutus

Hallituksen toimintakertomus, sivut 47.

Kiinteistösähkö ja lämpö ilmoitettu erikseen. Laskentaraja *.

G4-EN6

Energiankulutuksen vähentäminen

Vastuullisuusraportti, sivut 17–19, GRI-taulukko ”Tavoitteet”, sivut 32– 33, Hallituksen toimintakertomus, sivut 46–47.

Kiinteistösähkö ja lämpö ilmoitettu erikseen. Ilmoitettu kilowattitunteina. Laskentaraja *.

G4-CRE1

Energiankulutuksen intensiteetti

Vastuullisuusraportti, sivut 17–19, GRI-taulukko ”Tavoitteet”, sivut 32– 33, Hallituksen toimintakertomus, sivut 46–47.

Kiinteistösähkö ja lämpö ilmoitettu erikseen. Laskentaraja *.

G4-CRE2

Vedenkulutuksen intensiteetti

Vastuullisuusraportti, sivut 17–19, GRI-taulukko ”Tavoitteet”, sivut 32– 33, Hallituksen toimintakertomus, sivut 46–47.

Laskentaraja *

G4-EN15

Suorat kasvihuonekaasupäästöt

Vastuullisuusraportti, GRI-taulukko ”Tavoitteet”, sivut 32–33. Laskenta tapa kerrottu: www.espoonasunnot.fi/ yritys/vastuullisuus/ymparistovastuu

Työpäivän aikana tapahtuva liikkuminen. Osuus kokonaispäästöistä on alle 0,5 %.

G4-28

Raportointijakso

2017

G4-29

Edellisen raportin päiväys

3/7/17

G4-30

Raportin julkaisutiheys

Raportointi kerran vuodessa

G4-31

Yhteystiedot, josta voi tilata raportin ja kysyä siihen liittyviä lisätietoja

Viestintä, Espoon Asunnot Oy

G4-32

GRI-sisältövertailu

GRI-indeksi

G4-33

Lähestymistapa ulkoiseen varmennukseen

Raportti varmennettu sisäisesti, ylin johto osallistunut varmennukseen.

G4-EN16

Epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt

Vastuullisuusraportti, GRI-taulukko ”Tavoitteet”, sivut 32–33. Laskenta tapa kerrottu: www.espoonasunnot.fi/ yritys/vastuullisuus/ymparistovastuu

Kiinteistösähkö ja lämpöenergia.

G4-EN17

Muut epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt

Vastuullisuusraportti, GRI-taulukko ”Tavoitteet”, sivut 32–33. Laskenta tapa kerrottu: www.espoonasunnot.fi/ yritys/vastuullisuus/ymparistovastuu

Asukkaiden tuottamat jätteet

G4-EN19

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen

Vastuullisuusraportti, GRI-taulukko ”Tavoitteet”, sivut 32–33. Laskentatapa kerrottu: www.espoonasunnot.fi/ yritys/vastuullisuus/ymparistovastuu

G4-EN23

Jätteiden kokonais määrä jaoteltuna jäte lajeittain ja käsittely tavan mukaisesti

Vastuullisuusraportti, sivu 19. Kokonaismäärä 6800 tn

Edellinen vuosikatsaus 2016

Hallinto Hallintorakenne ja valiokunnat

Vastuullisuusraportti, sivut 10–11.

Liiketoiminnan eettisyys G4-56

Arvot ja liiketoiminta periaatteet

www.espoonasunnot.fi/yritys/ vastuullisuus/eettiset-periaatteet

Raportoitu soveltuvin osin. Yhtiöllä on käytössä työyhteisön pelisäännöt käyttäytymisnormeina, jotka ovat vain sisäisessä käytössä.

Erityinen perussisältö Indikaattorin numero

GRI:n sisältö

Tieto tai mistä se löytyy

G4-DMA

Johtamistavan kuvaus

Vastuullisuusraportti, sivut 10–11.

G4-EC1

Suoran taloudellisen lisäarvon tuottaminen ja jakautuminen

Vastuullisuusraportti, sivut 21–23. Yhteiskunnalliset rahavirrat, sivu 23, verojalan jälki, oikeudenmukainen tasainen vuokrahyöty.

G4-EC4

Valtiolta saadut avustukset

ARA:n käynnistysavustukset

G4-EC8

Merkittävät epäsuorat taloudelliset vaikutukset ja niiden laajuus

Vastuullisuusraportti, sivu 14: kaupungin tasapainoinen kehittyminen, sivut 21–23: työllisyysjalanjälki, verojalan jälki, GRI-taulukko ”Tavoitteet”: asunnottumuuden ehkäisy.

Muita keskeisiä mitattavia

Käyttöaste

Vastuullisuusraportti, sivu 23. Hallituksen toimintakertomus, liikevaihto ja tulos, sivu 37.

Muita keskeisiä seurattavia

Harmaan talouden torjunta

Velvoitamme yhteistyökumppaneitamme noudattamaan eettisiä periaatteitamme. Ei lahjonta- tai korruptiotapauksia vuonna 2017.

Huom!

Luokka: Taloudellinen

28 ESPOON ASUNNOT

Huom!

Luokka: Ympäristö

Raportin kuvaus

G4-34

Indikaattorin numero

Raportoitu soveltuvin osin.

Laskentaraja *

Vuoden aikana alkaviin asunto investointeihin saatiin 3,4 miljoona euroa.

VASTUULLISUUSRAPORTTI 2017 29

Indikaattorin numero

GRI:n sisältö

Tieto tai mistä se löytyy

G4-DMA

Johtamistavan kuvaus

Vastuullisuusraportti, sivut 10–11. Johtamisjärjestelmä ja toiminnanohjaus.

G4-LA1

Uuden palkatun henkilöstön kokonaismäärä ja osuus sekä henkilöstön vaihtuvuus jaoteltuna ikärymittäin ja sukupuolen mukaan

Hallituksen toimintakertomus, sivu 66.

G4-LA6

Tapaturmat

Työtapaturmia ei ole ilmoitettu vuonna 2017.

Raportoitu vain lukumäärä

G4-LA9

Keskimääräiset koulutustunnit vuodessa henkilöä kohden

Koulutuksessa käynyt 70 henkilöä (27 toimihenkilöä, 43 ylempää toimihenkilöä), ja yli kolme päivää kestävässä koulutuksessa 33 henkilöä. Keskimääräinen koulutus 15 h/henkilö. Opintovapaalla 1–2 henkilöä.

Raportoitu henkilöä kohden

Organisaation hallintoelinten kokoonpano ja henkilöstön jakauma henkilöstöryhmittäin jaoteltuna sukupuolen, ikäryhmän, vähemmistöryhmän ja muiden monimuotoisuuteen liittyvien tekijöiden mukaisesti

Hallituksen toimintakertomus, sivut 46, 52 ja 66.

Raportoitu vain kokoonpano

Prosenttiosuus toiminnoista, joissa on toteutettu paikallis yhteistyövuorovaikutus

Hallituksen toimintakertomus, sivu 48.

G4-SO5

Vahvistetut lahjonta- ja korruptiotapaukset ja niihin liittyvät toimenpiteet

Ei tapauksia vuonna 2017

G4-PR5

Asiakastyytyväisyys tutkimusten tulokset

Vastuullisuusraportti, sivu 15, Hallituksen toimintakertomus, sivu 37.

Muita keskeisiä mitattavia

Asunnon hakeneiden ja saaneiden määrät

Muita keskeisiä mitattavia

LATU laatutarkastelu

Huom!

Käsitteet ja tunnusluvut

Raportoitu soveltuvin osin.

Käsite tai tunnusluku

Luokka: Sosiaalinen

G4-LA12

G4-SO1

30 ESPOON ASUNNOT

Määritelmä

Ympäristö

Raportoitu yhtiön kannalta keskeinen toiminta. Sisältää asukastoimikuntayhteistyön ja asukastapahtumat.

Kulutusseurannassa mukana olevat kohteet

Espoon Asuntojen omistamat vuokra-asunnot

Lämmön kokonaiskulutus (MWh)

Vuoden todellinen lämmönkulutus kaikissa kulutusseurannan kohteissa

Lämmön normeerattu kulutus

Lämmön sääkorjattu kulutus kaikissa kulutusseurannan kohteissa

Lämpöindeksi

Lämmön sääkorjattu kulutus rakennuskuutiota kohden kaikissa kulutusseurannan kohteissa

Kiinteistösähkön kokonaiskulutus (MWh)

Vuoden todellinen kiinteistösähkön (ei sisällä huoneistojen tai liiketilojen käyttämää sähköä) kulutus kaikissa kulutusseurannan kohteissa

Kiinteistösähkön ominaiskulutus

Kiinteistösähkön kulutus rakennuskuutiota kohden kaikissa kulutusseurannan kohteissa

Veden kokonaiskulutus

Vuoden todellinen vedenkulutus kaikissa kulutusseurannan kohteissa

Veden ominaiskulutus litraa/Rm³

Veden kulutus litroissa rakennuskuutiota kohden kaikissa kulutusseurannan kohteissa

Kasvihuonekaasupäästöt

Lämmön, kiinteistösähkön, lämpimän veden, asukkaiden tuottaman jätteen ja y htiön toimintaan käytettävien ajoneuvojen päästöt. Asukkaiden jätteiden ja s ähkön päästökertoimet ovat HSY:n määrittelemät, kaukolämmön Fortum. Sähkön kerroin on 10/2016 eteenpäin 0, koska yhtiö siirtyi käyttämään alkuperäsertifioitua EKOenergiaa. Tarkemmat laskentarajat espoonasunnot.fi.

Kasvihuonekaasujen päästöintensiteetti

Kasvihuonekaasupäästöt rakennuskuutiota kohden.

Jätteiden määrät

Asukkaiden tuottamat jätteet HSY:n toimittamien tietojen perusteella, ensimmäinen tarkasteluvuosi 2014.

Sosiaalinen Asiakastyytyväisyystutkimusten tulokset

Jatkuvan palautteen mittaaminen puhelinpalvelussa sekä vuosittain tehtävä asukastyytyväisyyskysely.

Vastuullisuusraportti, sivu 15, Hallituksen toimintakertomus, sivu 37.

LATU

Kiinteistöhuollon laadun mittausjärjestelmä. Laatupisteytys ja säännöllinen vuoropuhelu huoltoliikkeiden kanssa. Asukastyytyväisyyskysely huollon toiminnasta. Nykyään käytössä myös siivouksen ja viherhoidon osalta vastaavasti.

Hallituksen toimintakertomus, sivu 37.

Koulutuspäivät

Yksi koulutuspäivä muodostuu 7,5 tunnin koulutuksesta.

Henkilötyövuosi

Yhtiön oma arvio, joka on tehty todellisten työmäärien perusteella.

VASTUULLISUUSRAPORTTI 2017

Tavoitteet Toteutuminen 2017

Tärkeimmät toimenpiteet 2017

Tavoitteet 2018

Toimenpiteet 2018

Taustalla vaikuttaa

Espoon Asunnot on hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Laskennallinen tavoite vuonna 2017 39 675 tCO2-ekvivalenttia.

Kasvihuonekaasupäästöt 45 594 tCO2- ekvivalenttia. Vuonna 2016 on laskennassa tapahtunut virhe. Kiinteistöjen kulutuksia on puuttunut raportoitaessa. Myös päästökerroin, jota käytettiin oli virheellinen. Kaukolämmön päästökerroin oli suurempi kuin edellisenä vuonna. Tästä johtuu, ettemme päässeet tavoitteeseen. Kuitenkin kun tarkastellaan vuositavoitetta päästöjen vähemisestä, tavoite oli 1200 ja saavutimme 2150 vähennystä, lähinnä siirtymällä eko energiaan sähkössä.

Siirtyminen EKOenergiaan kiinteistö sähkössä, Leanheat, ETJ+ ja VAETS energiatehokkuustoimenpiteet

Laskennallinen tavoite 42 114 tCO2- ekvivalenttia, jossa vähennystä 3 540 vuoteen 2017 verrattuna. Tavoite kiristynyt aikaisemmasta, koska pyritään hiilineutraaliuteen jo vuonna 2030 aikaisemman 2050 sijasta.

Siirtyminen Fortum EKO+ käyttöön kaukolämmössä yli 8 000 a sunnon osalta, Leanheat, ETJ+ ja VAETS energiatehokkuustoimenpiteet

Kaupunkikonsernin asunto-ohjelman 2014–2016 ja ilmasto-ohjelman 2016–2020 mukainen

VAETS-energiansäästötavoite vuoden 2015 tasosta on 6 840 MWh eli 4 % vuoteen 2020 mennessä ja 12 824 MWh eli 7,5 % vuoteen 2025 mennessä

VAETS-sopimuskauden 2017–2025 ensimmäinen seurantavuosi on 2017. Toteutuma vuodelle 2017 ei ole vielä tiedossa. Edellisen sopimuskauden (VAETS 2010–2016) toteutuma vuodelta 2016 oli 33,4 MWh, joka ylitti tavoitellun energiasäästötavoitteen 272 %.

Leanheat, ETJ+ ja VAETS energia tehokkuustoimenpiteet

Laskennallinen kokonaisenergian säästö 3420 MWh.

Leanheat, ETJ+ ja VAETS energiatehokkuustoimenpiteet

Kiinteistöalan energiatehokkuus sopimuksen mukainen, Energia tehokkuusdirektiivi EED, 2012/27/EU.

Lämmönkulutuksen säästötavoite 7,5% vuoteen 2025 mennessä vuoden 2015 tasosta. Lämpö indeksitavoite 38,7 kWh/Rm³

Lämpöindeksi vuonna 2017 oli 41,7 kWh/ Rm³. Muutos edellisvuoteen verrattuna on +4,25 %.

Leanheat, Fortum Lämpöpilotti (SmartLiving), ETJ+ ja VAETS energiatehokkuustoimenpiteet

Lämpöindeksi 40,6 kWh/Rm³.

Leanheat, ETJ+ ja VAETS energiatehokkuustoimenpiteet

Kaupunkikonsernin asunto-ohjelman 2014–2016 ja ilmasto-ohjelman 2016–2020 mukainen

Ostetun sähkönkulutuksen säästötavoite 7,5% vuoteen 2025 mennessä vuoden 2015 tasosta. Ominaiskulutustavoite 4,8 kWh/Rm³

Ominaiskulutus vuonna 2017 oli 5,1 kWh/ Rm³. Kulutus on pysynyt samana edellis vuoteen verrattuna.

ETJ+ ja VAETS energiatehokkuus toimenpiteet

Ominaiskulutus 5,0 kWh/Rm³.

ETJ+ ja VAETS energia tehokkuustoimenpiteet

Kaupunkikonsernin asunto-ohjelman 2014–2016 ja ilmasto-ohjelman 2016–2020 mukainen

Veden ominaiskulutuksen tavoite 370 l/Rm³ vuonna 2025.

Ominaiskulutus 2017 oli 404 l/Rm³. Muutos edellisvuoteen verrattuun +1,7% tavoitteeseen 4,4%. Tavoitteeseen ei päästy.

Viestintä

Laskennallinen tavoite. Ominaiskulutus 399 l/Rm³.

Viestintä

Kaupunkikonsernin asunto-ohjelman 2014–2016 ja ilmasto-ohjelman 2016–2020 mukainen

Toimiston ympäristövaikutukset pienenevät

Ekotukitoiminta vakiinnutettu ja siitä tiedottaminen.

Ekotukitoiminnan käynnistäminen, pääosasta henkilökohtaisista tulos timista luovuttu. Kodikkaasti. -lehden ilmestymistiheyttä vähennetty

Ekotukitoiminnan jatkaminen ja siitä tiedottaminen.

Ekotukitoiminta Viestintä

Kaupunkikonsernin asunto-ohjelman 2014–2016 ja ilmasto-ohjelman 2016–2020 mukainen

Asiakastyytyväisyys on vähintään vuoden 2015 tasolla ja asukas palvelua on kehitetty

7,5, tavoite oli 7,4 (Asteikko 1–10). Jatkuvan asiakastyytyväisyyskyselyn NPS-tulos +34. Vuonna 2016 asiakastyytyväisyys 7,4 eli pystyimme parantamaan siitä. NPS kyselystä ei vertailupohjaa vuodelta 2016.

Jatkuvan asiakaspalautekyselyjen käyttöönotto puhelinpalvelussa. Asukastyytyväisyyskysely on tehty vuonna 2017.

Parempi kuin 7,4

Jatkuva asiakaspalautekysely laajennetaan myös muihin palvelu kanaviin kuin puhelinpalvelu.

Kaupungin asettama tulostavoite

Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelman (AUNEn) mukaisesti asutamme 200 asunnotonta vuodessa

Tavoite oli asuttaa 200 asunnotonta. Asutimme 202 asunnotonta yksinäistä ja 34 perhettä vuonna 2017.

Asukasvalinnan toimenpiteet osana perustoimintaa.

200 asutettua asunnotonta

Asukasvalinnan toimenpiteet osana perustoimintaa.

EU:n tukema Amif- hanke käynnistyy vuonna 2017. Hankkeen tavoitteena on edistää pakolaistaustaisten henkilöiden asumisen valmiutta Espoossa.

Espoon Asunnot Oy aloittaa keskimäärin 400 asuntoa vuodessa

207

Toteutettu osana perustoimintaa

400

Toteutetaan osana perustoimintaa

Kaupungin asettama tulostavoite

Espoon Asunnot Oy:n asuntojen käyttöaste on vähintään 98 %.

Saavutimme 98.1 % käyttöasteen.

Toteutettu osana perustoimintaa

Vähintään 98 %

Toteutetaan osana perustoimintaa

Kaupungin asettama tulostavoite

Tavoitteet Ympäristö

Sosiaalinen

Talous

32 ESPOON ASUNNOT

VASTUULLISUUSRAPORTTI 2017 33

Tilinpäätös Hallituksen toimintakertomus 36 Tuloslaskelma 54 Tase 56 Rahoituslaskelma 58 Liitetiedot 59 Ehdotus tuloksen käyttämisestä 67

Vuoden 2017 alussa valmistunut Magneettikatu 14 on kolmesti palkittu uudiskohteemme Saunalahdessa. Vuoden aikana se on palkittu Kestävä kivi talo -palkinnolla, Espoon rakennuslautakunnan myöntämällä Hurraa! -kunnia maininnalla ja viimeisimpänä Vuoden parhaat ARA-neliöt -laatupalkinnolla.

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Tilikaudelta 1.1.–31.12.2017

Aloitetut asunnot

2013

2014

2015

2016

2017

2018 (arvio)

Vuoden aikana aloitetut asunnot

153 153 247 275 207 437

Aloitetut asunnot keskimäärin (4 v. keskiarvo)

153 153 184 207 221 292

Yhtiöstä Espoon Asunnot Oy on yhtiö, joka rakennuttaa, omistaa ja ylläpitää vuokra-asuntoja. Yhtiö on voittoa tavoittelematon eikä jaa osinkoa eikä va roja vapaan oman pääoman rahas tosta. E spoon kaupunki omistaa 100 % yhtiön o sakkeista. Espoon Asuntojen perustehtävä on vuokrata viihtyisiä ja kohtuuhintaisia asuntoja niitä tarvitseville, palvella asiakkai ta sujuvasti ja pitää yllä kiinteistöjen kuntoa. Yhtiön visio on kodikasta ja kohtuuhintaista asumista Espoossa. Yhtiön strategisina tavoitteina on pitää tarjottavien vuokra-asuntojen hinta-laatusuhde markkinoiden parhaa na, parantaa jatkuvasti asiakaslähtöisiä palvelujaan, luoda hyvällä johtamisella ja esimiestyöllä toimiva työyhteisö sekä toteuttaa Espoo-strategiaa. Espoon Asuntojen toimintaa ohjaavat arvot ovat: • asiakastyytyväisyys • oppiminen ja uudistuminen • oikeudenmukaisuus, avoimuus ja suvaitsevuus • kestävyys Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi 9.6.2014 Espoon asunto-ohjelman 2014–2016, jota toteutettiin myös toi mintavuonna 2017 ennen uuden v uonna 2018 valmistuvan asunto-ohjelman hyväksymistä. Voimassa olevan asunto- ohjelman tavoitteiden ja toimenpide-ehdotusten lähtö kohtana on mahdollistaa monipuolinen ja kohtuuhintainen asuntotuotanto, tukea erilaisten väestöryhmien a sumista, myötävaikuttaa aluekeskusten ja olemassa olevien asuntoalueiden tasapainoiseen kehitykseen sekä edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja parantaa asumisen energiatehokkuutta. Asunto-ohjelman toimenpide-ehdotuksissa linjataan Espoon Asuntojen toimintaa ja esitetään toimenpiteitä kohtuuhintaisen asuntotuotannon edellytysten parantami seksi. Espoon Asuntoja koskevat toimenpide-ehdotukset ovat: 1. MAL -sopimuskaudella 2016–2019 (maankäytön, asumi sen ja liikenteen kehittäminen) Espoon Asunnot Oy:n asun totavoitetta kasvatetaan 400 asuntoon vuodessa. 2. Espoon Asunnot Oy pitää valtion tuella rakenne tut käyttö- ja luovutusrajoituksista vapautuvat asun not vuokra-asuntoina. Asunto-osakeyhtiöissä olevia yksittäisasuntoja voidaan myydä. 3. Espoon Asunnot Oy pitää rajoituksista vapautuneiden asuntojen vuokrat samalla tasolla käyttöarvoltaan vastaa

36 ESPOON ASUNNOT

vien käyttö- ja luovutusrajoitusten piirissä olevien asuntojen kanssa. 4. Espoon Asunnot Oy:n rakennuttamien uusien asuntojen oman pääoman osuus osoitetaan ensi sijassa Espoon Asun not Oy:n vapaasta pääomasta. 5. Espoon Asunnot Oy kehittää vuokra-asuntojen tarjontaa tarjoamalla vaihtoehtoina myös kytkettyjä ja ryhmäpienta loasuntoja. 6. Espoo ehkäisee asunnottomuutta ja asukkaiden syrjäyty mistä tarjoamalla asumisneuvontaa ja kehittämällä asumi seen liittyvää sosiaalityötä yhdessä muun muassa Espoon Asunnot Oy:n kanssa. 7. Espoo selvittää yhdessä Espoon Asunnot Oy:n kanssa täydennysrakentamismahdollisuudet Espoon Asunnot Oy:n kiinteistöissä. Asunto-ohjelman toteutumista seurataan vuosittain tila- ja asuntojaostossa. Asunto-ohjelman seuranta tuodaan tiedoksi valtuustolle strategian seurannan yhteydessä. Kaupungin asettamat tulostavoitteet vuodeksi 2017 olivat seuraavat: • Espoon Asunnot Oy:n asuntojen käyttöaste on vähintään 98 %. • Asukastyytyväisyys on vähintään vuoden 2016 tasolla ja asukaspalvelua on kehitetty. • Espoon Asunnot Oy aloittaa vuosittain keskimäärin 400 asunnon rakentamisen. Omakustannusperiaatteella toimiva Espoon Asunnot pystyy vuokraamaan asukkailleen kohtuuhintaisia asuntoja alueen markkinavuokria edullisemmin tilanteessa, jossa metropolialueen vuokra-asuntojen kysyntä ylittää jatkuvasti tarjonnan. Espoon Asunnoilla on 291 (289 v. 2016) vuokranmääritys yksikköä, joista se omistaa 247 (247) kiinteistöä ja hallitsee vuokraoikeudella 43 (41) kiinteistöä. Näissä kiinteistöissä on yhteensä 15 004 (14 862) asuntoa ja asuntojen asuin pinta-ala on kaikkiaan 887 270 (880 898) m2. Lisäksi 1 (1) vuokranmääritysyksikkö muodostuu 172 (195) osakehuo neistosta, jotka sijaitsevat eri asunto-osakeyhtiöissä. Näi den asuntojen asuinpinta-ala on yhteensä 7 354 (8 405) m2. Vuokrattavia asuntoja on siten 15 176 (15 057) ja asuinpin ta-alaa kaikkiaan 894 624 (889 303) m2. Asunnoissa asuu hieman yli 30 000 espoolaista. Espoon Asunnot on segmentoinut vuokraustoimintansa vuokranmääritysrajoituksiin perustuen kahteen segmenttiin, ARA-ryhmään ja Muut-ryhmään. ARA-ryhmän asuntoja kos

kee arava- ja korkotukilainsäädäntö, joka säätelee asuntojen käyttöä ja luovutusta, vuokranmääritystä ja asukasvalintaa. Espoon Asuntojen vuokratuotoista 69 (69) % muodostuu ARA-ryhmän asuntojen vuokrista.Loput 31 (31) % muodos tuu Muut-ryhmän asuntojen vuokrista, jotka ovat Espoon Asuntojen vapaasti määriteltävissä. Espoon Asunnot johtaa vuokraustoimintaansa näiden kahden segmentin mukai sesti. Segmentointi ohjaa myös yhtiön raportointia, mikä lisää valtion tukemien vuokra-asuntojen vuokraustoiminnan läpinäkyvyyttä.

Tilikausi 2017 Vuosi 2017 oli Espoon Asunnoille tuloksellisesti hyvä, vaikka vuokrausaste laski hienoisesti ja oli 98,1 %. Liikevaihto kasvoi 1,9 % (4,6 % v. 2016), mikä johtui pääosin asuntojen 1,1 %:n (3,2 %) vuokrankorotuksesta ja uusien kohteiden vuokratuloista. Markkinakorkojen pysyminen matalina edesauttoi pidempään jatkunutta rahoituskulujen laskua. Säästyneitä korkokuluja ohjattiin korjaustoimintaan ja siellä erityisesti muuttojen yhteydessä tapahtuvien korjausten ja lämmitysratkaisujen tehostamisen rahoitukseen. Korjaus kulut toteutuivat selvästi talousarvion mukaisia suunniteltu ja korjauskuluja suurempina. Vuokrasopimuksia päättyi toimintavuoden aikana 1 923 (1 977). Kohtuuhintaisten asuntojen niukka tarjonta pääkau punkiseudulla saa asukkaat arvostamaan yleishyödyllisen vuokra-asumisen edullisuutta ja riskittömyyttä. Näin ollen vuokralaisten vaihtuvuus vähentyi edelleen ja oli 12,5 (13,2) %. Tämä heikentää mahdollisuuksia luovuttaa asun toja uusille asiakkaille. Valmistuneiden kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen vähäinen määrä kysyntäpaineeseen ver rattuna ei sekään tuo olennaista helpotusta asuntopulaan. Asukkaiden asiakastyytyväisyyttä kartoitettiin mar ras-joulukuun vaihteessa kyselyllä, joka lähetettiin asuk kaille sähköpostilla. Lisäksi vastaaminen oli mahdollista Facebookissa ja yhtiön verkkosivuilla julkaistun linkin kautta. Tyytyväisyys Espoon Asuntoihin oli 7,5 (maksimiarvosana 10) ja suositteluhalukkuus 7,6 (asteikolla 1–10). Asiakastyy tyväisyyskyselyn lisäksi asiakaspalvelukeskuksen palvelu tapahtumien asiakaskokemusta mitataan tekstiviestipalau tekyselyin viikoittain. Tämä nettosuositteluhalukkuus (NPS) koko vuoden osalta oli 37 (vaihteluväli -100–+100). Kiinteistöhuollon laadun mittausjärjestelmän (LATU) tulokset osoittivat huoltopalveluiden laadun parantuneen selvästi. Keskimääräiset laatupisteet nousivat 8 139 pisteestä 9 092 pisteeseen (maksimipisteet 10 000).

Asiakastyytyväisyys huoltoon nousi, sillä asiakaskyselyn kokonaisarvosana oli 3,7 (3,6), kun asteikko oli 1–5. Myös siivouspalvelun laadun mittausjärjestelmän (LATU) tulokset osoittivat siivouspalveluiden laadun parantuneen. Vuoden keskimääräinen mittaustulos oli 87 (86) pistettä (maksimi pisteet 100). Myös siivouksen asiakastyytyväisyys parani keskiarvon ollessa 3,9 (3,8), kun asteikko oli 1–5. Uusia ARA-vuokra-asuntokohteita valmistui vuoden aikana 3 (2). Vuoden aikana valmistui yhteensä 247 (82) asuntoa, joiden asuinpinta-ala on kaikkiaan 12 510 (4 981) m2. Edellisen neljän vuoden aikana aloitettiin keskimäärin 221 asunnon rakentaminen vuodessa, kun tavoite vuodesta 2017 eteenpäin on 400 asuntoa. Kolkekannaksentiellä sijaitseva kohde ei huonon kun tonsa vuoksi täyttänyt asumiselle asetettavia vaatimuksia. Perusparantamista ei katsottu tarkoituksenmukaiseksi, vaan rakennuksille haettiin purkulupa ja kiinteistölle kaava muutos uusien vuokra-asuntojen rakentamiseksi. Purkutyöt alkoivat joulukuussa 2017. Yhtiö myi 23 (36) vuokrauskäytöstä vapautunutta asunto- osakehuoneistoa; yhteensä 1 051 (1 351) m2, joista suurin osa oli yksiöitä. Erillisasuntojen myyntitulot olivat yhteensä 2,9 (4,2) miljoonaa euroa ja myyntivoitto tavoitteen mukainen 2,1 (3,2) miljoonaa euroa. Tuotoilla rahoitetaan uudiskohteiden ja perusparannus-kohteiden omarahoitusosuuksia.

Liikevaihto ja tulos Espoon Asunnot Oy:n liikevaihto oli tilikaudella 131,7 (129,3 v. 2016) miljoonaa euroa. Liikevaihdosta 86,7 (88,5) miljoo naa euroa tulee ARA-ryhmän liiketoiminnasta ja 45,0 (40,8) miljoonaa euroa Muut-ryhmän liiketoiminnasta. Liikevaihto kasvoi edellisestä vuodesta 1,9 (4,6) %. Vuok raustoiminnan liikevaihdon 2,4 (5,6) miljoonan euron kasvu muodostui vuokrattavien tilojen vuokrankorotuksista (1,4 milj. euroa), uudiskohteiden kohteiden vuokrista (1,4 milj. eu roa) sekä vuokrausasteen heikentymisestä (-0,4 milj. euroa). Lähes koko liikevaihto, 97,4 (97,4) %, muodostui asun tojen vuokratuotoista ja käyttökorvauksista. Loppuosa liikevaihdosta, 2,6 (2,6) %, koostui muiden tilojen eli liiketilo jen, päiväkotien ja palvelutalojen vuokrista. Näistä jokainen edustaa noin 1 %:n osuutta kokonaisliikevaihdosta. Asuntojen taloudellinen vuokrausaste oli keskimää rin 98,1 (98,4) % ja vaihtuvuus keskimäärin 12,7 (13,2) %. ARA-ryhmän kiinteistöjen keskimääräiset asuntovuokrat olivat 11,95 (11,84) euroa/m2/kk. Muut-ryhmän kiinteistöjen keskimääräiset vuokrat olivat 11,99 (11,87) euroa/m2/kk.

VASTUULLISUUSRAPORTTI 2017 37

Liikevoitto oli 18,2 (28,3) miljoonaa euroa, eli 13,8 (21,9) % liikevaihdosta. Liikevoitosta 10,0 (17,7) miljoonaa euroa tuli ARA-ryhmän liiketoiminnasta ja 8,2 (10,6) miljoonaa euroa Muut-ryhmän liiketoiminnasta. Liikevoitto jää talousarvion mukaisesta 21,5 miljoonan euron liikevoitosta 3,3 miljoonaa euroa. Suurimmat kus tannusylitykset tulivat suunniteltuihin kuluihin verrattuna korjauksissa 4,9 miljoonaa euroa, vedessä ja jätevedessä 0,5 miljoonaa euroa, kiinteistöverossa 0,4 miljoonaa euroa ja sähkössä 0,2 miljoonaa euroa. Toisaalta suunniteltua liikevoittoa paransivat erillisasuntojen myyntituotot 2,1 miljoonalla eurolla, koska näitä tuottoja ei kertaluontei suuden vuoksi budjetoitu vuoden 2017 tuloslaskelmaan. Kustannussäästöjä suunnitelmaan verrattuna saavutettiin käytössä ja huollossa, siivouksessa, jätehuollossa, vuok rakuluissa ja hallinnossa kussakin 0,2 miljoonaa euroa eli yhteensä noin 1,0 miljoonaa euroa. Muut liiketoiminnan tuotot olivat 3,6 miljoonaa euroa, josta 2,1 miljoonaa euroa oli kertaluonteisia erillisasuntojen myyntituottoja. Saadut avustukset, vakuutuskorvaukset, asiakkailta laskutetut huoneistokorjaukset, kerätyt perin täpalkkiot ja -tuotot muodostivat yhteensä 1,5 miljoonaa euroa muista liiketoiminnan tuotoista. Kiinteistöjen hoitokulut olivat yhteensä 80,4 (71,4) miljoo naa euroa, joka on suunniteltua 5,1 miljoonaa euroa enem män. Korjauskustannukset toteutuivat 15,8 % suunniteltua korkeampina. Ohjelmoidut ja ennakoimattomat korjaukset toteutuivat 3,5 miljoonaa euroa odotettua suurempina. Sa moin muuttojen yhteydessä tehtävät korjaukset toteutuivat 3,2 miljoonaa euroa suunniteltua suurempina, joka johtuu suurimmaksi osaksi tietoisesti tehdyistä asumisen laatua parantavista korjaustoimenpiteistä. Ylläpitäviä pienempiä hoitokorjauksia jäi toteutumatta 1,6 miljoonan euron edestä. Korjausten yhteenlaskettu kasvu edellisestä vuodesta oli 6,2 (0,1) miljoonaa euroa yksikkökus tannuksen toteuman ollessa 3,3 (2,8) euroa/m2 kuukaudessa. Myös kiinteistöjen muiden hoitokulujen kustannuskehi tys oli kohtuullisen reipasta. Ilman korjauksia kiinteistöjen asuinpinta-alaan suhteutetut muut hoitokulut kasvoivat yhteensä 5,6 (0,1) %. Erityisesti ulkoalueiden hoidossa, kiin teistöverossa sekä vesi- ja jätevedessä kustannusten kasvu oli kussakin selvästi yli 10 % edellisestä vuodesta. Rahoituskulut olivat 6,4 (8,0) ja rahoitustuotot 0,5 (0,5) miljoonaa euroa. Nettorahoituskulut laskivat edellisestä vuo desta 1,6 (3,2) miljoonaa euroa, kun lainojen viitekorot laskivat lainakannan uusiuduttua vuonna 2017 tehtyjen korontarkis tusten myötä matalammille lainakoroille. Erittäin suotuisa rahoituskulujen kehitys johtuu yhä selvemmin negatiiviselle painuneista lyhyistä markkinakoroista ja siitä, että pidemmät kään korot eivät ole osoittaneet selkeitä nousun merkkejä. Pitkiin viitekorkoihin ja indeksin muutokseen sidottujen lainojen keskikorko laski 0,3 (0,5) prosenttiyksikköä ja vaih tuvakorkoisen Euribor-sidonnaisen lainakannan keskikorko laski 0,1 (0,2) prosenttiyksikköä.

38 ESPOON ASUNNOT

Matala korkotaso piti sijoitustuotot vaatimattomina. Hyvä likviditeettitilanne ja tuotto-odotuksiltaan vaatimat tomat sijoitusnäkymät ovat kannustaneet korkosäästöjen ansaitsemiseksi viivästyttämään uudiskohteiden ja perus parannushankkeiden lainojen nostoja. Tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 12,3 (20,8) miljoonaa euroa. Edellistä vuotta heikompi tulos johtui selvästi kasvaneista kiinteistöjen hoitokuluista ja siitä että erillisasuntoja myytiin lukumääräisesti edellistä vuotta vähemmän. Poistoja tehtiin poistosuunnitelman mukaisesti 29,6 (28,7) miljoonaa euroa. Lisäksi poistettiin tilikauden lopussa Kolkekannaksentieltä purettavan kiinteistön poistamaton hankintameno 1,8 miljoonaa euroa. Poistoeron vähennystä kirjattiin 0,4 (-2,1) miljoonaa euroa. Tilikauden kokonaispois tot olivat yhteensä 31,0 (30,8) miljoonaa euroa. Asuintalo varausta purettiin 3,5 (0) miljoonaa euroa ja kasvatettiin 16,1 (18,4) miljoonaa euroa. Tulos ennen veroja oli 118 620 euroa.

LIIKEVAIHDON JAKAUMA SEGMENTEITTÄIN 2017

ARA-ryhmä

65,9 %

Aravarahoitteinen liiketoiminta 65,9 % (säännelty vuokran määritys, käyttö ja luovutus) Muut-ryhmä 34,1 % • Vapaa ARA 19,9 % (vapaa vuokranmää rityksen sääntelystä) • Korkotuettu liiketoiminta 1,7 % (ns. vanha korkotuki) • Luovutusrajoituksen alainen liiketoiminta 0,6 % (ns. jatkorajoitteiset) • Vapaarahoitteinen liiketoiminta 12 %

LIIKEVAIHDON JAKAUMA T ILATYYPEITTÄIN 2017

Asunnot

97,4 %

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

2017

2016

2015

2014

2013

Liikevaihto, M€

131,7

129,3

123,6

122,1

117,1

1,9

4,6

1,2

4,3

2,8

Liikevoitto, M€

18,2

28,3

20,7

29,1

27,5

13,8

21,9

16,7

23,9

23,5

Rahoituskulut -ja tuotot, M€

5,9

7,5

10,7

10,3

15,7

Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja, M€

12,3

20,8

10,0

18,8

11,7

9,3

16,1

8,1

15,4

10,0

0,1

0,3

0,0

0,1

0,0

Taseen loppusumma, M€

1 023,7

1 008,9

993,4

986,1

975,4

Oma pääoma, M€

125,7

125,6

125,3

125,2

Vieras pääoma, M€

744,7

742,2

747,5

750,2

758,3

Korollinen vieras pääoma, M€

729,2

727,0

733,0

735,7

741,7

Sijoitetun pääoman tuotto, %

2,2

3,4

2,5

3,6

3,3

Oman pääoman tuotto, %

5,1

9,0

4,6

9,1

6,2

Omavaraisuusaste, %

24,4

23,8

22,5

21,3

20,1

Velkaantumisaste, %

580,1

578,8

584,9

587,1

592,6

0,9

1,5

1,0

1,1

1,9

Asuntojen vuokrausaste, %

98,1

98,4

98,1

98,6

98,9

Asukkaiden vaihtuvuus, %

12,7

13,2

14,8

14,3

12,4

Investoinnit

52,8

29,1

42,9

46,8

55,3

40,1

22,5

34,1

35,2

47,2

Tuloslaskelman tunnusluvut

kasvu, %

osuus liikevaihdosta, %

Tulos ennen veroja, M€

Taseen tunnusluvut

Kannattavuuden ja rahoituksen tunnusluvut

Maksuvalmiuden tunnusluvut Quick ratio

Muut tunnusluvut

osuus liikevaihdosta, %

Asunnot 97,4 % Muut tilat 2,6 % • Liiketilat 0,9 % • Päiväkodit 1,1 % • Palvelutalot 0,6 %

VASTUULLISUUSRAPORTTI 2017 39

Yhtiön liikevaihto ja liikevoitto muodostuivat vuonna 2017 segmenteittäin ja tilatyypeittäin eriteltynä seuraavasti: Tunnuslukujen laskentakaavat

Segmenttien liikevaihto ja liikevoitto

2017

2016

2015

2014

2013

Tilikauden liikevaihto - edellisen tilikauden liikevaihto

ARA-ryhmä (kiinteistöjen lkm)

187

195

203

230

246

Edellisen tilikauden liikevaihto

Liikevaihto, M€

86,7

88,5

87,9

98,1

99,4

Kasvu (%)

-2,0

0,7

-10,4

-1,3

2,6

Asunnot

84,6

86,5

85,5

95,4

96,5

Liiketilat

0,4

0,6

0,8

0,9

Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja

Päiväkodit

0,9

1,0

Liikevaihto

Palvelutalot

0,8

0,7

0,9

Liikevoitto, M€

10,0

17,7

14,4

22,1

21,9

Kasvu (%)

-43,8

23,0

-34,7

0,6

-14,6

Asunnot

9,0

17,1

13,7

21,3

21,7

Liiketilat

0,2

0,3

-0,7

Päiväkodit

0,7

0,6

0,4

0,5

Tulos ennen satunnaisia eriä - verot

Palvelutalot

0,1

-0,2

-0,0

0,4

Oma pääoma + kertynyt poistoero (veroton) + kertynyt asuintalovaraus (veroton)

Liikevoitto, %

11,5

20,0

16,4

22,5

22,1

Oma pääoma + kertynyt poistoero (veroton) + kertynyt asuintalovaraus (veroton)

Muut-ryhmä (kiinteistöjen lkm)

104

Liikevaihto, M€

44,9

40,7

35,7

24,0

17,7

Kasvu (%)

25,7

0,0

48,7

35,5

4,0

Korollinen vieras pääoma

Asunnot

43,7

39,5

34,7

23,5

17,5

Oma pääoma

Liiketilat

0,7

0,5

0,3

0,1

Päiväkodit

0,5

0,2

8,2

10,6

6,3

7,1

5,6

Kasvu (%)

31,8

69,2

-11,7

27,7

-4,5

Vuokrasopimusten mukainen vuokratuotto

Asunnot

7,5

9,8

5,7

6,9

5,6

Vuokrasopimusten mukainen vuokratuotto + vapaiden tilojen vuokratuotto

Liiketilat

0,4

0,2

0,1

-0,1

Päiväkodit

0,3

0,4

0,3

0,1

Päättyneiden vuokrasopimusten määrä

Liikevoitto, %

18,4

26,0

17,5

29,5

31,3

Yhteensä (kiinteistöjen lkm)

291

289

287

284

281

Liikevaihto, M€

131,7

129,3

123,6

122,1

117,1

Liikevoitto, M€

18,2

28,3

20,7

29,2

27,5

Liikevoitto, %

13,8

21,9

16,7

23,9

23,5

Liikevaihdon kasvu, %

100 x

Liikevoiton osuus liikevaihdosta, %

100 x

Liikevoitto Liikevaihto

Voiton/tappion ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja osuus liikevaihdosta, %

Korollinen vieras pääoma, M€

Sijoitetun pääoman tuotto, %

100 x

Pitkäaikainen vieras pääoma + pitkäaikaisten lainojen lyhytaikainen osuus 100 x

Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja + korkokulut Korollinen vieras pääoma + oma pääoma

Oman pääoman tuotto, %

Omavaraisuusaste, %

100 x

Taseen loppusumma - saadut ennakot Velkaantumisaste, %

Quick ratio

100 x

Rahoitusomaisuus Lyhytaikaiset velat - saadut ennakot

Asuntojen vuokrausaste, %

Asukkaiden vaihtuvuus, %

100 x

Liikevoitto, M€

Asuntojen lukumäärä Investointien osuus liikevaihdosta, %

100 x

Investoinnit Liikevaihto

40 ESPOON ASUNNOT

VASTUULLISUUSRAPORTTI 2017

Taloudellinen asema Espoon Asunnot Oy:n taseen loppusumma oli 1 023,7 (1 008,9 vuonna 2016) miljoonaa euroa. Yhtiön oma pääoma vuoden 2017 lopussa oli 125,7 (125,6) miljoonaa euroa. Yhtiön vieras pääoma oli yhteensä 744,7 (742,2) miljoo naa euroa. Tästä 685,3 (693,8) miljoonaa euroa oli pitkäai kaista ja 59,4 (48,4) miljoonaa euroa lyhytaikaista velkaa. Lyhytaikaisesta velasta 43,9 (33,2) miljoonaa euroa oli korollista velkaa. Korollista vierasta pääomaa oli yhteensä 729,2 (727,0) miljoonaa euroa ja lainojen keskikorko oli 0,9 (1,1) %. Kiinteä korkoisten lainojen osuus vuoden lopussa oli 64,6 (65,1) %. Kiinteäkorkoisiin lainoihin on sisällytetty valtion aravalainat, joiden korko määräytyy elinkustannusindeksin muutokseen

sidottuna. Aravalainojen hoitokulut ovat kuitenkin käytän nössä vakaita, koska koron noustessa vuosimaksulainojen lyhennykset pienevät. Yhtiö kilpailutti viiden ARA-uudiskohteen korkotukilainat syyskuussa 2017, yhteisarvoltaan 68,7 miljoonaa euroa. Kaikkien lainojen korkosidonnaisuudeksi valittiin 10 vuoden kiinteä korko. Näistä lainoista vuoden 2017 puolella oli tarve nostaa vain 12,6 miljoonaa euroa. Mikäli kaikki lainapääoma olisi nostettu vuonna 2017, olisi kiinteäkorkoisten lainojen osuus lainasalkusta noussut 67,2 %:iin. Pitkäaikaisia lainoja nostettiin vuoden 2017 aikana yhteensä 36,4 (43,4) miljoonaa euroa ja lyhennettiin 34,2 (49,3) miljoonaa euroa. Lainojen lyhennykset eivät sisällä kertalyhenteisten lainojen lyhennyksiä.

Espoon Asunnot Oy:n 729,2 miljoonan euron rahalaitoslainat kohdistuivat segmenteille korkosidonnaisuuksittain eriteltynä seuraavasti: Lainasalkku 31.12.2017

ARA-ryhmä Muut-ryhmä Yhteensä

Vapaa ARA

Vanha Jatko- Vapaakorkotuki rajoitteiset rajoitteiset

Kiinteään korkoon sidottu lainapääoma, M€

406,6 24,8

Markkinakorkosidonnainen lainapääoma, M€

194,0 40,2

Jäljellä oleva lainapääoma yhteensä, M€

600,5

65,0

14,4

2017

2016

2015

2014

2013

Luottotappiot, t€

341

354

498

609

612

0,26

0,27

0,40

0,50

0,52

osuus liikevaihdosta, %

Kiinteistöjen luovutusrajoitukset Espoon Asuntojen vuokratuotoista 88 % kohdistuu kiinteistöihin, joiden luovutusta säätelee laki aravavuokra-asuntojen ja aravavuokratalojen käytöstä, luovutuksesta ja omaksi lunastamisesta. Laissa säädetään asuntojen myyntiä, vuokranmääri tystä ja vuokralaisten valintaa. Rajoituksesta on tehty merkintä yhtiön osakekirjoihin. Vuoden 2017 alussa ARA-ryhmästä siirrettiin Muut-ryhmään 10 (10) kiinteistöä, joiden vuokranmääritys-rajoitukset olivat päättyneet. Tällöin ARA-ryhmän asuntojen lukumäärä väheni 391 (504) huoneistolla. 2017

2016

2015

2014

2013

Asuntojen kokonaismäärä vuoden lopussa

15 176

15 057

15 011

14 850

14 730

1,8 21,9 257,8

muutos, %

0,8

0,3

1,1

0,8

1,8

asuinpinta-ala, m2

894 624

889 303

885 673

876 827

869 704

asuntojen keskipinta-ala, m2

58,9

59,1

59,0

valmistuneet asunnot

247

161

120

257

puretut/myydyt asunnot

105

myydyt erillisasunnot

valmistuneiden asuntojen keskipinta-ala, m2

50,6

60,7

54,9

59,4

50,8

Kiinteistöjen määrä vuoden lopussa

291

289

287

284

281

valmistuneet kiinteistöt

puretut/myydyt kiinteistöt

ARA-ryhmän asunnot

10 049

10 298

10 720

11 904

12 622

asuinpinta-ala, m2

592 729

613 204

635 757

708 504

747 769

asuntojen keskipinta-ala, m2

59,0

59,5

59,3

59,5

59,2

ARA-ryhmän kiinteistöjen määrä

187

195

203

230

246

Muut-ryhmän asunnot

5 127

4 759

4 291

2 946

2 108

asuinpinta-ala, m2

301 895

276 099

249 916

168 323

121 935

asuntojen keskipinta-ala, m2

58,9

58,0

58,2

57,1

57,8

Muut-ryhmän kiinteistöjen määrä

104

47,5

729,2

Yhtiön maksuvalmius pysyi hyvänä huolimatta erittäin maltillisista vuokrankorotuksista. Y htiön rahavarat ja sijoitukset olivat vuoden lopussa 42,8 (49,4) miljoonaa euroa. Keskeiset erät Espoon Asunnot Oy:n rahavirroissa ovat seuraavat: Keskeiset erät rahavirroissa

2017

2016

2015

2014

2013

Liiketoiminnan nettorahavirta, M€

44,0

51,6

36,9

43,6

39,5

Investointien nettorahavirta, M€

-52,8

-39,8

-45,9

-63,7

-29,4

Rahoituksen nettorahavirta, M€

2,2

-14,5

-2,7

-6,0

8,6

Rahavarojen muutos, M€

-6,6

-2,8

-11,7

-26,1

18,8

Eritelty rahavirtalaskelma on esitetty tilinpäätöksessä. Yhtiö on kasvattanut rahoitusomaisuuttaan varautuakseen kertalyhenteisten lainojen takaisinmaksuun. Kertalyhenteisiä lainoja erääntyy maksettavaksi vuosina 2018–2022 seuraavasti: Kertalyhenteisten lainojen lyhennykset 2018–2022

2018

2019

2020

2021

2022

Lyhennyssumma, M€

5,8

Vuokravakuuksien määrä kasvoi edellisestä vuodesta 5,1 (4,9) miljoonaan euroon ja vuokraennakot olivat 2,2 (1,9) miljoonaa euroa.

42 ESPOON ASUNNOT

Luottotappioiden kehitys

Vuokra-asunnot ja kiinteistöt

14,4 0,0 25,6 471,4 0,0

Tilikauden aikana vuokra- ja käyttökorvaussaamisten määrä kasvoi 1,7 (1,6) miljoonaan euroon. Vuokrasaamisten osuus oli 1,3 (1,2) % liikevaihdosta. Huolimatta pitkään jatkuneesta heikosta taloudellisesta tilanteesta asiakkaamme maksoivat vuokria vastuullisesti ja luottotappiot pienenivät hieman. Luottotappioita kirjattiin 0,3 (0,4) miljoona euroa, joka oli 0,26 (0,27) % liikevaihdosta. Luottotappiot ovat kehittyneet viiden viimeisen vuoden aikana seuraavasti:

Muut-ryhmään ARA-ryhmästä siirtyneet kiinteistöt

VASTUULLISUUSRAPORTTI 2017 43

Vuokraustoiminta Vuoden 2017 lopussa Espoon Asunnoilla oli 15 176 (15 057 v. 2016) asuntoa. Tästä ARA-ryhmään kuuluvia asuntoja oli 10 049 (10 298) ja Muut-ryhmän asuntoja 5 127 (4 759). Vuoden 2017 aikana saapui 24 337 (22 248) hakemusta ja vuokra-asunnon sai 2 264 (1 680) hakijaa. Hakijoista yksiön tai kaksion sai 1 410 (993) hakijaa, mikä on 62,3 (59,1) % kaikista myönnetyistä asunnoista. Kasvanut saapuneiden hakemusten määrä ja hyvänä pysynyt asuntojen vuokrausaste osoittavat, että kohtuuhintaisten asuntojen uudistuotannolle on tarvetta. Vuoden lopussa voimassa olevia asuntohakemuksia oli 4 591 (3 939). Lokakuussa 2015 asuntohakemuksen voi massaoloaikaa muutettiin kuudesta kuukaudesta kolmeen kuukauteen, mikä on kasvattanut saapuneiden hakemusten määrää. Samalla voimassa olevien hakemusten määrä on kuitenkin pienentynyt jonkin verran. Vuoden 2017 alusta yhtiö alkoi valtioneuvoston päätök sen mukaisesti soveltaa tulorajoja asukasvalinnoissa valtion

tukemiin ARA-asuntoihin. Tulorajojen ohella asukasvalin taan vaikuttivat tasavertaisesti asunnon tarve ja hakijan varallisuus. Tulorajoja sovellettiin myös tapauksissa, joissa asukas halusi vaihtaa asuntoa vuokranantajan toiseen asuntoon. Tulorajojen soveltaminen ei tuonut suurta muutosta asukasvalintaan, koska asuntohakemuksista pieni osa oli sellaisia, joissa tulot ylittivät käyttöön otetut tulorajat. Muutamissa tapauksissa asuntotarjouksen hyväksyneiden hakijoiden tulotarkistuksissa tulorajojen marginaaliset ylitykset johtivat valinnan peruuntumiseen ja hakijoiden voimakkaaseen pettymiseen. Hakijat kokivat tulorajojen soveltamisen erittäin epäoikeudenmukaiseksi ja selkeäksi kannusteloukuksi. Tulorajojen soveltaminen lisäsi lähinnä asukasvalintaan liittyvää hallinnollista työtä ja niiden koettiin pidemmällä tähtäimellä jossakin määrin rajoittavan vuokratalojen monipuolisen asukasrakenteen edistämistä.

Vuokra-asuntojen hakemukset ja valinnat

2017

2016

2015

2014

2013

Saapuneiden hakemusten määrä

24 337

22 248

19 066

18 063

17 564

9,39

16,69

5,55

2,84

4,65

Asunnon saaneiden määrä

2 264

1 680

1 936

1 573

1 701

34,8

-13,2

23,1

-7,5

-28,8

4 591

3 939

6 674

6 563

6 505

muutos, %

Voimassa olevien hakemusten määrä vuoden lopussa

Perusparannus Vuoden 2017 aikana valmistui yhden (1 vuonna 2016) kiinteistön, yhteensä 35 (24) asuntoa, julkisivujen, vesikaton ja parvekkeiden peruskorjaus. Vuoden aikana ei aloitettu kiinteistöjen perusparannuksia. Vuoden päättyessä suunnit teilla oli 4 (1) vuonna 2018 alkavaa perusparannushanketta. Kiinteistöstrategian tavoitteena on varmistaa kiin teistökannan käytettävyys, edellytykset pitkäjänteiselle ylläpitämiselle, arvon säilymiselle sekä k ohtuuhintaiselle asumiselle. Strategian toteuttamisella tavoitellaan kiinteistönpidon elinkaariedullisuutta. Kiinteistöstrategian pääperiaatteet ovat seuraavat: • Kiinteistön tavoitteellinen perusparannusajankohta on noin 40−45 vuoden iässä. • Suunnitelmallinen korjaustoiminta tukee perus parannuksen päälinjausta. Korjaustoiminnassa ja ylläpidossa otetaan huomioon kiinteistön jäljellä oleva elinkaari.

44 ESPOON ASUNNOT

• Kiinteistöjä kehitetään vastaamaan markkinatilanteen mukaista kysyntää. Kiinteistöjen kehittämisessä otetaan huomioon tarkoituksenmukaiset vaihtoehdot esimerkiksi täydennys- ja uudelleenrakentaminen. Kiinteistöstrategian käytännön menetelmänä sovelletaan kiinteistöjen luokitusta. Kiinteistöt arvioidaan ja ryhmitellään kysyntä- ja elinkaariominaisuuksiensa perusteella neljään luokkaan. Luokituksella ohjataan ylläpitoa, kehittämistä ja perusparantamista. Kiinteistöjen täydellisen peruskorjauksen lisäksi asun tojen kunnon ylläpitämiseksi tehdään vuosikorjauksia ja huoneistokorjauksia.

Perusparannukset ja -korjaukset

Asuntojen Huoneisto- Keskimääräinen Investointi Vuokra 2017 lukumäärä ala, m2 huoneistoala, m2 arvo, €/m2 (€/m2/kk)

Vuonna 2017 valmistuneet perusparannukset ja -korjaukset:

2 100

60,0

713

2 100

60,0

713

242

13 704

56,6

1 124

Soukanahde 6 (aloitettu 11/2016, valmistunut 9/2017)

Vuonna 2017 aloitetut perusparannukset ja -korjaukset: Suunnittelussa olevat perusparannukset ja -korjaukset 31.12.2017:

Ankkuritie 6 (alkaa 4/2018, valmistuu 1/2019)

4 191

59,0

1 008

Hansakallionkuja 3 (alkaa 6/2018, valmistuu 3/2019)

3 544

68,2

1 110

Keskijuoksu 19 (alkaa 3/2018, valmistuu 1/2019)

2 515

48,4

1 591

Leppälinnunrinne (alkaa 8/2018, valmistuu 7/2019)

3 455

51,6

939

Rakennuttaminen Uusia vuokra-asuntokohteita valmistui vuoden 2017 aikana kolme (2 vuonna 2016), yhteensä 247 (82) asuntoa. Vuoden 2017 päättyessä rakenteilla oli kuusi (6) kiinteistöä, joissa on yhteensä 482 (522) asuntoa. Valmistuneista uudiskoh teista Magneettikatu 14 palkittiin Kestävä Kivitalo 2017 -palkinnolla, Espoon kaupungin Hurraa -kunniamaininnalla ja Vuoden parhaat ARA -neliöt palkinnolla. Kohde saavutti tunnustukset erityisesti suunnittelun ja materiaalivalintojen sa elinkaarikestävyydestä ja vuokra-asumisen kohtuuhintai sesta korkealaatuisuudesta. Rakenteilla olevista kohteista Perilänkuja 1 toteute taan yhteistoimintahankkeena NCC Suomi Oy:n kanssa. Kohdetta on rakennettu Asunto Oy Perkkaantie -nimisen yhtiön lukuun, joka on sulautettu Espoon Asunnot Oy:öön 30.6.2017.

Uudistuotanto Vuonna 2017 valmistuneet uudiskohteet:

Niin ikään rakenteilla oleva kohde Pihkametsä 2 toteute taan yhteistoimintahankkeena YIT Rakennus Oy:n kanssa. Kohdetta on rakennettu Asunto Oy Espoon Kultarikko -nimisen yhtiön lukuun, joka tullaan sulauttamaan Espoon Asunnot Oy:öön vuoden 2018 aikana. Espoon Asuntojen hallitus hyväksyi 5.10.2017 Asunto Oy Espoon Kultarikon sulautumissuunnitelman asunto-osakeyhtiön sulauttami seksi Espoon Asunnot Oy:öön. Valtuustokaudella 2013 - 2016 Espoon asunto-ohjelman mukaiset tavoitteet ja yhtiön talousarviotavoitteet Espoon Asuntojen alkavan asuntotuotannon osalta olivat keskimäärin 300 asuntoa vuodessa. Tavoitetta nostettiin vuodesta 2017 alkaen 400 alkavaan asuntoon. Vuonna 2017 tästä kiristy neestä tavoitteesta saavutettiin vain noin 52 %, mutta 4 vuo den keskimääräinen toteuma on osoittanut kasvun merkkejä.

Asuntojen Huoneisto- Keskimääräinen Investointi Vuokra 2017 lukumäärä ala, m2 huoneistoala, m2 arvo, €/m2 (€/m2/kk) 247

12 510

50,6

3 867

12,40

Diakonissantie 16 (aloitettu 10/2015, valmistunut 6/2017)

4 241

48,7

3 479

11,95

Magneettikatu 14 (aloitettu 2/2015, valmistunut 2/2017)

115

5 754

50,0

4 081

12,30

Matinkallio 7 (aloitettu 12/2015, valmistunut 2/2017)

2 515

55,9

4 033

13,40

482

24 469

50,8

3 514

Rakenteilla olevat uudiskohteet 31.12.2017:

Keelkorvenkuja 5 (alkanut 3/2017, valmistuu 10/2018)

3 138

48,3

3 477

Kuvastimentie 4 (aloitettu 12/2016, valmistuu 6/2018)

3 053

50,0

3 546

Niittysillankulma 1 (alkanut 3/2017, valmistuu 3/2019)

114

5 336

46,8

3 240

Perilänkuja 1 (aloitettu 12/2016, valmistuu 6/2018)

126

6 643

52,7

3 798

Pihkametsä 2 (alkanut 9/2017, valmistuu 10/2018)

2 117

75,6

3 560

Tyyrpuuri 6 (aloitettu 10/2016, valmistuu 1/2018)

4 183

47,5

3 397

VASTUULLISUUSRAPORTTI 2017 45

Henkilöstö Vuoden 2017 lopussa Espoon Asunnot Oy:n palveluksessa oli 105 (103 v. 2016) henkilöä. Heistä vakituisessa työsuh teessa oli 99 (97) ja määräaikaisessa 6 (6). Henkilöstön keski-ikä oli 46 (44) vuotta. Vuoden 2017 aikana uusia työsopimuksia tehtiin 18 (18) henkilön kanssa ja 16 (14) henkilön työsuhde päättyi. Vuonna 2017 työsuhteista kaksi päättyi eläköitymiseen ja kuusi määräaikaisen projektin tai harjoittelun päättymiseen. Lisäksi kahdeksan henkilöä lähti uusien haasteiden pariin. Hyvinvointikartoitus toteutettiin keväällä ja hyvinvointia edistettiin tarjoamalla mahdollisuuksia sekä fyysisen että

henkisen kunnon ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Vuonna 2017 joustavan työn mahdollisuutta hyödynsi 76 henkilöä ja he tekivät yhteensä 471 etäpäivää. Kenttätyössä toimi 48 henkilöä vuonna 2017. Kenttätyötä tehtiin yhteensä 2 978 työpäivän verran. Espoon Asuntojen työsuojelutoimikunta kokoontui tilikauden aikana neljä (4) kertaa. Työsuojelupäällikkönä toimi Ilkka Saari ja työsuojeluvaltuutettuna Jukka Mäkelä. Toimihenkilöiden luottamusmiehenä toimii Jukka Peltoniemi ja ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehenä Kimmo Heinonen.

Henkilöstöä kuvaavat tunnusluvut ovat seuraavat: Henkilöstöä kuvaavat tunnusluvut:

2017

2016

2015

2014

2013

Henkilöstö vuoden lopussa

105

103

100

101

Miesten osuus henkilöstöstä, %

Naisten osuus henkilöstöstä, %

Henkilöstökulut, t€

5 895

6 003

5 641

5 349

4 327

4 769

4 831

4 749

4 338

3 444

Eläkekulut

926

887

671

795

767

201

285

221

216

116

Palkat ja palkkiot

Muut henkilösivukulut

46 ESPOON ASUNNOT

Yhtiössä on käytössä lakisääteisen energiatehokkuusjär jestelmä (ETJ+). Sen myötä yhtiö tavoittelee suunnitelmal lisempaa tapaa käsitellä, ohjelmoida ja seurata hankkeita, joilla parannetaan energiatehokkuutta koko organisaation tasolla. Tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia pyritään seu raamaan pitkällä jänteellä aikaisempaa järjestelmällisemmin. Veden ja jäteveden kokonaiskustannukset nousivat edellisestä vuodesta 12 %:lla ja olivat myös 9 % budjetoitua suuremmat. Veden ja jäteveden hinnat nousivat edellisestä vuodesta keskimäärin 1,5 %, joten suurin osa kokonais muutoksesta johtui kulutuksen lisääntymisestä. Veden ominaiskulutus, 145 litraa asukasta kohden vuorokaudessa, on kuitenkin edelleen tyydyttävällä tasolla ja jonkin verran keskimääräistä suomalaista kulutusta, 155 litraa asukasta kohden vuorokaudessa, pienempi.

Energiankulutus on toteutunut 2013–2017 seuraavasti: Kulutuskehitys kiinteistöissä

2017

2016

2015

2014

2013

Lämpöenergia

Kiinteistöjen määrä, kpl

288

285

282

281

275

Kulutus, MWh

153 205

141 839

139 920

146 405

147 456

Normeerattu kulutus, MWh

158 431

150 354

153 177

152 822

150 373

Suhde (Kulutus/Normeerattu kulutus), %

96,7

94,3

91,3

95,8

98,1

Lämpöindeksi kWh/Rm3

41,7

40,0

41,3

41,6

Vesi

Ympäristö Asuinkiinteistöinvestointien pääomaintensiivisyys ja pitkä jänteisyys edellyttävät kestäviä ratkaisuja. Rakennettujen kiinteistöjen tulee olla kestäviä sekä talouden että ympäris tön näkökulmasta. Vuosi 2017 oli hieman tavanomaista lämpimämpi pääkau punkiseudulla. Talvikuukaudet jäivät etelässä leudoiksi, mutta kesäkuukaudet viileiksi. Lämpötilapoikkeama oli pitkän ajan 1981–2010 keskiarvoon nähden 0,7 astetta, ja Espoossa lämmitystarveluku jäi 9 % normaalivuotta pienemmäksi. Talousarvioon verrattuna lämmityskustannukset ylittyi vät 0,1 miljoonalla eurolla. Edelliseen vuoteen verrattuna kustannukset kasvoivat 0,3 miljoonaa euroa ja lämmitettä vä rakennuskanta kasvoi kolmella kiinteistöllä. Espoon Asunnot lähti vuonna 2015 mukaan Leanheat -hankkeeseen, jonka tavoitteena ovat asuntojen tasai semmat sisälämpötilat ja tuottaa säästöä kaukolämmitys kuluissa. Leanheat -lämmönsäätöjärjestelmän käyttöä on laajennettu siten, että vuoden 2017 lopussa järjestelmä on käytössä lähes kolmasosassa kohteista. Säätöjärjestel mää käytettäessä myös varsinaisen lämmitysjärjestelmän

Yhtiö käyttää kiinteistösähkönä ympäristöystävällisesti tuotettua EKOenergiaa. EKOenergia-merkki on voittoa tavoittelematon Suomen luonnonsuojeluliiton ja 34 muun eurooppalaisen ympäristöjärjestön ylläpitämä ympäris tömerkki sähkölle. Alkuperätodennettu sähkö tuotetaan kotimaisilla uusituvilla energialähteillä. Vuokra-asuinyhteisöjen energiatehokkuussopimus (VAETS 2010) päättyi vuoden 2016 lopussa. Pystyimme yli kaksinkertaistamaan asettamamme 7 % laskennallisen kokonaisenergiankulutuksen alennustavoitteemme kauden loppuun mennessä. Yhtiön toiminta huomioitiin kunnia maininnalla asuinkiinteistöjen sarjassa valtakunnallisessa energiatehokkuussopimusten juhlaseminaarissa kesäkuus sa 2017. Liityimme myös uuteen vastaavaan sopimukseen vuosille 2017–2025. Sopimuskauden energiansäästötavoit teeksi on asetettu 7,5 %.

puutteet tulevat selvemmin esiin, jolloin niiden juurisyihin on mahdollista hakea nopeammin korjausta. Kaukolämmön perusmaksuun vaikuttavan huipputehon leikkausta ja kaukolämmön kulutusta ennakoivaa teho joustoa on vuoden kuluessa testattu ja niistä on saavutettu myönteisiä kokemuksia. Tähän liittyen yhtiö on päättänyt ottaa kolmasosassa kiinteistöissään, joissa on yhteensä 5 000 asuntoa, käyttöön päästöttömällä ja uusiutuvalla energialla tuotetun kaukolämpötuotteen. Sähkön ominaiskulutus on pysynyt jokseenkin vakaana huolimatta siitä, että uusiin ja perusparannettaviin kiinteis töihin asennetaan nykymääräysten mukaisesti yhä enem män sähköä käyttäviä järjestelmiä ja laitteita. Verkkoyhtiö Caruna Oy:n sähkön siirtohintojen koro tukset nostivat kiinteistösähkön siirtokustannuksia kun vastaavasti taas sähköenergian hankintahinta on pysynyt kohtuullisen edullisena suotuisten sää- ja markkinaolosuh teiden vuoksi. Yhtiön kiinteistösähkön kokonaiskustannuk set nousivat edellisestä vuodesta 11 %:lla ja olivat myös 9 % budjetoitua suuremmat.

Kiinteistöjen määrä, kpl

289

287

285

283

278

Kulutus, m3

1 528 091

1 484 400

1 434 072

1 391 007

1 349 909

Kulutus, litraa/asukas/vuorokausi

145

142

136

130

124

Sähkö

Kiinteistöjen määrä, kpl

289

287

283

281

278

Kulutus, MWh

19 432

19 907

19 387

19 617

19 613

Kulutus, kWh / Rm3

5,1

5,3

5,2

5,3

5,4

VASTUULLISUUSRAPORTTI 2017 47

Asukashallinto Espoon Asunnot noudattaa lakia yhteishallinnosta arava vuokrataloissa. Yhtiöllä on oma yhteishallintosääntö, joka täydentää yhtiöjärjestystä ja yhteishallintolain säännök siä. Yhteishallintosääntöihin on kirjattu Espoon Asuntojen asukashallintoelimet ja niiden tehtävät. Asukashallinnon tärkein tehtävä on parantaa asumisviihtyvyyttä, kunnossa pitoa, hoitoa ja taloutta vaikuttamalla asumiskäyttäytymi seen. Asukashallinnon ytimen muodostavat asukaskokoukset, joita järjestetään vuokranmääritysyksiköittäin. Vuokran määritysyksikkö on kiinteistö tai kiinteistöjen muodosta ma ryhmä, joka muodostaa taloudellisen kokonaisuuden. Asukaskokous valitsee asukastoimikunnan ja sille puheen johtajan. Vuokranmääritysyksiköitä oli vuoden lopussa 292 (289 vuonna 2016), joista suurimmassa osassa, 239 (234), toimii asukastoimikunta, 26 (17) yksikössä toimii nimetty yhteys henkilö ja 27 (38) yksikössä ei ole järjestäytynyttä asukas toimintaa. Lukuihin eivät sisälly palvelutalot, joita on kolme. Asukastoimikuntien puheenjohtajat muodostavat piirineuvostoja. Piirineuvostoja on yhdeksän, ja ne kokoon tuvat tarpeen mukaan. Piirineuvostot mm. valitsevat piirin tositetarkastajan, antavat lausuntoja korjaussuunnitelmista ja kiinteistön huolto- ja hoitosopimuksista, käsittelevät asu kasvalvojan raportin ja jakavat hyviä käytäntöjä keskenään. Asukkaiden ja yhtiön johdon välisen yhteistyöelimen, Ah jon, jäseninä ovat piirineuvostojen puheenjohtajat ja yhtiön johtoryhmä. Ahjon puheenjohtajana toimii aina asukkaiden edustaja. Ahjon mm. valitsee yhteishallintolain mukaisen valvojan, kehittää ja arvioi asukashallintoa, kehittää piiri neuvostojen toimintaa sekä käsittelee ja tekee esityksiä ja antaa lausuntoja asukashallintoon liittyvistä asioista. Asukasdemokratiaa koskevissa asioissa päätöksiä tekevät Ahjon asukasjäsenet. Vuoden 2017 aikana Ahjo kokoontui kuusi (6) kertaa. Yhtiön hallitukseen valitaan asukasvaalien perusteella kaksi varsinaista jäsentä ja kaksi varajäsentä. Vaalitapa on kuvattu yhteishallintosäännössä. Yhtiön palveluksessa on asukasasiamies. Asukasasiamies toimii asukastoimielinten toimintaan, asukasdemokratian ja asukashallintoon liittyvien asioiden koordinoijana. Hänet nimittää yhtiön toimitusjohtaja. Ahjon jäsenille ja yhtiön hallituksen asukasjäsenille järjes tettiin 8. helmikuuta keskusteluhenkinen seminaari, jossa käytiin läpi yhtiön piha- ja vihertöiden periaatteita. Keväällä 20. toukokuuta yhteensä 115 asukasta osallistui Tallinnan- risteilynä toteutettuun asukasaktiivien yhteistapaami seen, jossa aiheena oli ”asenne, rohkeus ja positiivisuus”. Syyskuun 9. päivänä järjestettiin Espoon valtuustosalissa Vuokraforum-tilaisuus, jossa informoitiin asukasaktiiveja vuoden 2018 vuokrista. Tilaisuuteen osallistui 92 asukkai den edustajaa.

48 ESPOON ASUNNOT

Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Vuoden 2018 alussa Espoon Asuntojen uutena toimitus johtajana aloitti yhtiön kiinteistöjohtaja, diplomi-insinööri Jaakko Kammonen. Yhtiön edellinen toimitusjohtaja Seppo Kallio jäi eläkkeelle vuoden 2017 lopussa. Valtioneuvosto päätti 18.1.2018 että valtion tuella raken netuissa vuokrataloissa ei maaliskuusta 2018 lähtien enää sovelleta tulorajoja asukasvalintaa rajoittavina ehdottomina valintakriteereinä. Samalla valtioneuvosto päätti myös luopua suunnitelmista ryhtyä tekemään ARA-asuntojen asukkaille asumisoikeuteen vaikuttavia tulojen määräaikais tarkastuksia. ARA-asuntojen uusia asukkaita ja asuntojen vaihtajia koskeneet tulorajat ehtivät olla pääkaupunkiseu dulla voimassa vain reilun vuoden. Jatkossa ARA-asuntojen asukasvalintaan vaikuttavat hakijan asunnon tarve, tulot ja varallisuus.

Katsaus tulevaisuuteen Taloudellinen kehitys Ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuotteen kasvu oli vuonna 2017 peräti 3,1 % johtuen asuntorakentamisesta, tuotannollisista investoinneista ja viennin nopeasta toipu misesta. Myös odotettua matalampi inflaatio edesauttoi yksityisen ostovoiman kasvua. Vuoden 2017 keskimääräi nen inflaatio oli 0,7 %, ja joulukuussa se oli 0,5. Inflaation ennustetaan nousevan 1,5 %:in vuosina 2018 - 2019. Vaikka Suomen nettoviennin ennustetaan kasvavan vuonna 2017 jopa 15 %, niin vienti alkaa vasta nyt olla taantumaa edeltävällä huippuvuoden 2008 tasolla. Viennin kasvun ennustetaan jatkuvan vuonna 2018 maailmankau pan kasvun ja kysynnän vetämänä. Vuosina 2018 ja 2019 bruttokansantuotteen kasvun ennustetaan hieman hidas tuvan, vastaavien arvioitujen kasvulukujen ollessa 2,4 % ja 1,9 %. Yksityisen kulutuksen odotetaan kasvavan työllisyy den kohentuessa ja palkkojen nousun kiihtyessä. Työttömyys pysyi vuonna 2017 kohtuullisen korkealla tasolla viennin ja bruttokansantuotteen ripeästä kasvusta huolimatta. Joulukuussa 2017 työttömyysaste kasvoi 8,4 %:iin, kun se vuotta aiemmin oli 7,9 %. Työttömyyden kausivaihteluista tasoitettu trendi oli joulukuussa 8,4 % (8,6 v. 2016). Talouskasvu riitti kasvattamaan kausitasoitetun työllisten suhteellista määrää 70,7 %:iin (69 %), ja matkaa hallituksen vuodelle 2019 asettamaan 72 %:n tavoitteeseen on vielä jonkin verran. Espoon työttömyysaste oli 8,6 % (10,3 % vuonna 2016) joulukuussa 2017. Työttömiä oli 15,4 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyyden kasvun odotetaan jatkuvan vuosina 2018 ja 2019, koska bruttokansantuotteen kasvuennusteet tukevat

työvoiman kysyntää. Työttömyysasteen ennustetaan laske van 8,1 %:iin vuonna 2018 ja 7,7 %:iin vuonna 2019. Työvoi man tarjonta ei suuressa määrin rajoita työllisyyden kasvua, vaikka suurten ikäluokkien eläköityminen on vähentänyt työvoiman määrää. Tietyillä aloilla, kuten esimerkiksi raken tamisessa, kiinteistöpalveluissa sekä sosiaali- ja terveyspal veluissa, saatetaan kuitenkin kärsiä työvoimapulasta. Vuokra-asuminen on kasvukeskuksissa ja erityisesti pää kaupunkiseudulla omistusasumista halvempaa. Omistus asuntojen korkean hintatason takia asuntolainojen hoito kustannukset muodostuvat suuriksi. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat nousivat pääkaupunkiseudulla vuodessa 2,3 % (2,5 % vuonna 2016) eli edelleen selvästi in flaatiokehitystä nopeammin. Sen vuoksi kysyntä kohtuuhin taisista ARA -vuokra-asunnoista on erityisen voimakasta. Asuntomarkkinoiden haasteina ovat väestön ikäänty minen, kaupungistuminen, perhekoon pieneneminen ja maahanmuutto. Haasteisiin vastataan parhaiten lisäämällä kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjontaa.

Rahoitus Euroopan keskuspankki (EKP) käynnisti maaliskuussa 2015 laajan arvopaperien osto-ohjelman. Ohjelman tavoitteena on ollut edullisen investointirahan lisäys, euron arvon lasku ja inflaation kohoaminen. Osto-ohjelman kuukausiostot olivat ensimmäisen vuoden keskimäärin 60 miljardia euroa, toise na vuonna keskimäärin 80 miljardia euroa ja vuoden 2017 huhtikuusta eteenpäin jälleen 60 miljardia euroa. Vuoden 2018 alusta alkaen kuukausiostot jatkuvat keskimäärin 30 miljardin suuruisina näillä näkymin syyskuun loppuun asti. EKP on asettanut inflaatiotavoitteekseen 2 %. Kasvun vahvistamiseksi ja inflaatiotavoitteen saavuttamiseksi EKP on pitänyt ohjauskorkonsa nollassa. Osto-ohjelman ansiosta euroalueen kasvu on virkistynyt ja inflaatio noussut. Vuoden 2016 joulukuussa inflaatio oli joulukuussa 1,1 %, vuoden 2017 elokuussa 1,5 % ja joulukuussa 1,4 %. Korkotason ennakoidaan säilyvän matalana vielä muuta man vuoden. Lyhyet euribor-korot pysynevät negatiivisina vielä vuoden 2018 ajan. Joidenkin arvioiden mukaan negatii viselle painuneet lyhyet euribor-korot palaavat positiivisiksi vasta vuonna 2020. Pitkien viitekorkojen maltillisen nousun odotetaan jatkuvan vuosien 2018 ja 2019 aikana. Espoon Asuntojen lainakannan korkotaso on jo nykyi sellään hyvin matala, minkä vuoksi EKP:n osto-ohjelma ei juuri vaikuta olemassa olevan asuntokannan vuokratasoon. Matalana säilyvä korkotaso mahdollistaa sen, että asunto tuotannon tavoitteiden mukaisten investoinnit saadaan rahoitettua edullisesti. Uusien korkotukilainojen etupainotteisempi lyhennysoh jelma johtaa nykyisiä lainoja suurempiin lyhennyksiin laina- ajan alussa. Lainojen nopeampi lyhentäminen parantaa tulevien perusparannuksien toteuttamis-mahdollisuuksia.

Olemassa olevan kiinteistökannan korjaustoiminnan ra hoitus on muutoksen edessä, kun korjaustoiminnan paino piste on siirtymässä kokonaisvaltaisista perusparannuksista jatkuvaluonteisempien osakorjausten suuntaan. Riskien hallinnan kannalta on turvallisempaa, että korjaustoiminnan rahoituksessakin painopiste siirtyy lainarahoituksesta kohti tulorahoitusmallia. Lainoituksen vähentyessä yhteisvastuul lisesti kerättävään korjausvuokraan kohdistuu nousupai neita. Siirtymätilanteessa yhtiön vahva kassatilanne toimii puskurina niin että muutokset voidaan toteuttaa asteittain. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA myöntää myös vuoden 2018 aikana aloitetuille asunnoille 10 000 euron avustuksen asuntoa kohden Helsingin seudulla.

Rakennuttaminen Kasvukeskusseutujen kuntien ja valtion yhteistyössä laati ma Helsingin seudun MAL-sopimus 2016 - 2019 on jatkoa Helsingin seudun MAL-aiesopimukselle 2012 - 2015. Osapuolten yhteisenä tavoitteena on rakentaa sopi muskaudella 60 000 asuntoa Helsingin seudulle. Kunnat sitoutuvat asuntotonttien kaavoittamiseen 6,2 miljoonan kerrosalaneliömetrin edestä. Lisäksi kunnat huolehtivat tontinluovutuksessaan tai maankäyttösopimuksissaan siitä, että alueen asuntotuotantotavoitteesta noin 20% on valtion tukemaa tavallista 40-vuotista korkotukivuokra-asun totuotantoa ja erityisryhmien vuokra-asuntotuotantoa. Espoon osalta tämä tarkoittaa 2 400 tavallisen 40-vuotisen korkotukivuokra-asunnon tuotantotavoitetta sopimuskau della 2016 - 2019. Valtio vastaa puolestaan siitä, että 40-vuotisille korkotu kivuokra-asunnoille osoitetaan 10 000 euron asuntokoh taisia käynnistysavustuksia vähintään 10 miljoonaa euroa/ vuosi. Lisäksi valtio osoittaa kunnallistekniikka-avustuksia vähintään 8 miljoonaa euroa/vuosi painopisteen avustusten kohdentamisessa ollessa täydennysrakentamisessa. Uudistuotannon pitkien 40-vuotisten korkotukilainojen omavastuukorko on 1.8.2016 alkaen ollut 1,7 %.

VASTUULLISUUSRAPORTTI 2017 49

Espoon Asuntojen vuoden 2018 uudistuotantoinvestointien arvo on 107,2 miljoonaa euroa. Yhtiön investointiohjelma on kuvattu seuraavassa: Investointiohjelma 2018:

Aloitetut ja valmistuneet asunnot:

2018 (arvio)

2017

2016

2015

2014

Tulostavoite, aloitetut asunnot (kpl)

400

300

4 287

Vuoden aikana aloitetut asunnot (kpl)

437

207

275

247

153

Asuntojen lukumäärä

Huoneistoala, m2

Keskimääräinen huoneistoala, m2

Investointi arvo, €/m2

437

25 016

50,7

Vuonna 2018 aloitettavat uudiskohteet:

Jousenpuisto (alkaa 11/2018, valmistuu 5/2020)

2 640

44,0

3 800

Aloitettujen kohteiden lukumäärä (kpl)

Kalaonnentie 5 (alkaa 10/2018, valmistuu 3/2020

1 360

45,3

4 000

Aloitettujen kohteiden keskikoko (asuntoa)

Kynäkatu 8 (alkaa 5/2018, valmistuu 11/2019)

3 713

53,0

3 790

Aloitetut asunnot keskimäärin (4 v. keskiarvo)

292

221

207

196

202

Majurinkatu 1 (alkaa 8/2018, valmistuu 3/2020)

116

5 691

49,1

4 373

Vuoden aikana valmistuneet asunnot:

368

247

161

120

Säterinkatu 13 (asunnot), (alkaa 6/2018, valmistuu 2/2020)

2 372

65,9

4 500

Valmistuneiden kohteiden lukumäärä (kpl)

Säterinkatu 13 (toimisto-osa), (alkaa 6/2018, valmistuu 2/2020)

2 881

5 800

Valmistuneiden kohteiden keskikoko (asuntoa)

Uuno Kailaankatu (alkaa 11/2018, valmistuu 5/2020)

125

6 360

50,9

4 000

Valmistuneet asunnot keskimäärin (4 v. keskiarvo)

215

153

155

236

242

Investointiohjelman mukaan vuoden 2018 aikana aloitetaan 242 asunnon peruskorjaus. Peruskorjaus-investointien arvo on 15,4 miljoonaa euroa. Investointiohjelma 2018: Vuonna 2018 aloitettavat perusparannukset ja -korjaukset:

Asuntojen lukumäärä

Huoneistoala, m2

Keskimääräinen huoneistoala, m2

Investointi arvo, €/m2

242

13 704

56,6

1 124

Ankkuritie 6 (alkaa 4/2018, valmistuu 1/2019)

4 191

59,0

1 008

Hansakallionkuja 3 (alkaa 6/2018, valmistuu 3/2019)

3 544

68,2

1 110

Keskijuoksu 19 (alkaa 3/2018, valmistuu 1/2019)

2 515

48,4

1 591

Leppälinnunrinne (alkaa 8/2018, valmistuu 7/2019)

3 455

51,6

939

Vuokraustoiminta Vuokra-asuntojen kysynnän ennakoidaan jatkuvan vah vana. Väestörakenteen muutoksen takia kysyntä painot tuu pieniin asuntoihin. Asuntojen hakijat arvostavat hyviä liikenneyhteyksiä ja kattavia palveluja. Asumiseen liittyvien tukipalveluiden ja asumisneuvonnan tarve lisääntyy. Espoon Asuntojen hallitus päätti 5.10.2017 keskimäärin noin 1,0 % vuokrankorotuksesta vuodelle 2018. Yhtiön tavoitteena on pyrkiä maltilliseen ja tasaiseen vuokrien kehitykseen tulevina vuosina. Keskivuokrien kehitys

Vuokrien määritys perustuu periaatteisiin, joiden tavoit teena on välttää vuokrattavuuden kohde- ja aluekohtaista heikkenemistä. Vuokranmääritys perustuu malliin, joka suhteuttaa hinnoiteltavan kiinteistön vuokrat lähialueilla sijaitsevien vastaavien markkinaehtoisten asuntojen vuokriin vähennettynä yhtiön omakustannusperiaatteella toimimises ta saavutetulla edulla. Tällöin vuokria määritettäessä toteute taan sekä yleishyödyllisen yhtiön omakustannusperiaatetta että asukkaiden tasapuolista ja oikeudenmukaista kohtelua.

2018

2017

2016

2015

2014

Arava-kiinteistöt

Asunto-ohjelman mukaiset tavoitteet ja talousarviotavoit teet Espoon Asuntojen alkavan asuntotuotannon osalta on keskimäärin 400 asuntoa vuodessa. Tuotantotavoitteeseen pääseminen edellyttää vähintään 5–6 sellaisen uudiskohteen aloitusta vuosittain, joiden keskikoko on 70–80 asuntoa ja asuntojen keskimääräinen huoneisto-ala noin 50 m2. Tämä merkitsee kohteiden keski koon selvää kasvua nykyisen asuntokannan 53 asunnosta,

50 ESPOON ASUNNOT

mikä on sopusoinnussa kaupunkirakenteen tiivistämista voitteiden kanssa. Pääkaupunkiseudun vuokra-asuntomark kinoiden kysyntäpaine kohdistuu juuri pieniin asuntoihin. Vuositason tuotantotavoitteiden saavuttamisen kannalta kriittistä on saatujen tonttien määrän lisäksi myös tonttien rakennuskelpoisuus, joka edellyttää vahvistettua asema kaavaa ja kunnallistekniikan valmiutta riittävissä ajoin ennen hankkeen aloitusta.

Keskivuokra, euroa/m2/kk

12,05

11,95

11,84

11,39

muutos, %

0,84

0,93

3,95

0,00

3,75

Riskienhallinta Kotitalouksien talouskehityksen epävarmuus ei aiheuta merkittäviä riskejä asuntojen kysyntään ja käyttöasteeseen. Väestön lisääntyminen pääkaupunkiseudulla työvoiman kysynnän, kaupungistumisen ja maahanmuuton vauhditta mana takaa sen, että vuokra-asuntojen kysyntä ja vuokraus aste säilyvät korkeina. Yhtiön kokonaistalouteen luottotap pioilla ei ole suurta vaikutusta. Luottotappioriskiä hallitaan vuokravalvonnan ja asukasneuvonnan keinoin. Yhtiön raportointi tukee asuntojen vuokrausasteen, asuk kaiden vaihtuvuuden, hakijoiden määrän, luottotappioiden sekä näiden muutosten seurantaa.

Keskipitkällä 3–10 vuoden aikajänteellä korkotason voidaan ennakoida nousevan hitaasti. Korkojen nousu heikentää yhtiön tulosta. Yhtiö on suojautunut nousun vaikutuksilta ottamalla 65 % lainatarpeestaan kiinteäkorkoi sina lainoina. Suuri osa yhtiön lainoista on korkotukilainoja. Korkojen nousun vaikutusta vähentää se, valtion maksaman korkotuen määrä kasvaa koron noustessa. Lisäksi yhtiö on hajauttanut useiden lainojen korontarkistushetkien saman aikaisuuteen liittyviä riskejä. Vahinkoriskeiltä yhtiö on suojautunut ottamalla yhtiön omistamille kiinteistöille täysarvovakuutuksen.

VASTUULLISUUSRAPORTTI 2017

Hallinto

Yhtiön osakkeet

Varsinainen yhtiökokous pidettiin 9.3.2017. Yhtiökokouk sessa käsiteltiin varsinaisen yhtiökokouksen käsiteltäväksi määrätyt asiat. Yhtiön hallituksessa ovat tilikauden aikana toimineet yhtiökokoukseen 9.3.2017 asti seuraavat henkilöt ja heidän varamiehensä: puheenjohtaja Jouni Mykkänen (varajäsen Timo Rantala), varapuheenjohtaja Marjo Matikka (Kaarina Saramäki), Johanna Horsma (Leena Lehtonen), Jyrki Lohi (Jari Behm), Yrjö Lyytinen (Rut Eivor Fabritius), Timo Rauha nen (Pekka Simpura) ja Pirkko Saarnio (Liisa Maria Leikas). Yhtiökokouksen jälkeisessä hallituksessa ovat tilikauden aikana toimineet seuraavat henkilöt ja heidän varamiehensä: puheenjohtaja Jouni Mykkänen 3.9. asti (varajäsen Timo Rantala), varapuheenjohtaja Marjo Matikka 3.9. asti (Kaarina Saramäki), puheenjohtaja Elias Erämaja 4.9. alkaen (Merja Rukko), varapuheenjohtaja Jyrki Myllärniemi 4.9. alkaen (Satu Raudasoja), Johanna Horsma 3.9. asti (Leena Lehtonen 3.9. asti), Jyrki Lohi (Jari Behm 3.9. asti, Kari Paunonen 4.9. alkaen), Yrjö Lyytinen 3.9. asti (Rut Eivor Fabritius 3.9. asti),

Timo Rauhanen (Pekka Simpura 3.9. asti, Riikka Keskitalo 4.9. alkaen) ja Pirkko Saarnio (Liisa Maria Leikas 3.9. asti, Yrjö Lyytinen 4.9. alkaen), Kirsi Åkerlund 4.9. alkaen (Jaakko Ravald) ja Linnéa Fagerroth 4.9. alkaen (Ursula Kuula). Hallitus kokoontui tilikauden aikana yhteensä 14 (11 vuon na 2016) kertaa. Ennen yhtiökokousta hallitus kokoontui kaksi kertaa ja yhtiökokouksen jälkeen kaksitoista kertaa. Yhtiön tilintarkastajana on toiminut KHT-yhteisö KPMG Oy Ab, vastuullisena tilintarkastajana KHT, JHT Leif-Erik Forsberg 3.9 asti, BDO Oy, vastuullisena tilintarkastajana KHT, JHT Ari Lehto 4.9. alkaen. Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut DI, ekonomi Seppo Kallio. Yhtiön johtoryhmään kuuluivat tilikaudella toimitus johtajan lisäksi asiakkuusjohtaja Sanna Aalto 8.5. asti, Lotta Funck 2.10. alkaen, isännöintijohtaja Aki Moilanen, henkilöstöpäällikkö Minni Lumme, lakimies Emmi Huhtala, kiinteistöjohtaja Jaakko Kammonen, rakennuttamisjohtaja Pirjo Räihä ja talousjohtaja Tapio Vähäkangas.

Yhtiön osakepääoma jakautuu seuraavasti: Espoon Asunnot Oy:n osakkeet

2017

2016

osakkeet, kappaletta

128 184

Jokaisella osakkeella on yksi ääni.

Hallituksen jäsenten läsnäolo kokouksissa on ollut seuraava: Hallituksen jäsenten läsnäolo kokouksissa 2017 19.1. 16.2.

16.3.

20.4.

8.6.

10.8.

17.8.

24.8.

Jouni Mykkänen

Marjo Matikka

Johanna Horsma

Jyrki Lohi

Yrjö Lyytinen

Timo Rauhanen

Pirkko Saarnio

7.9.

14.9.

5.10.

19.10. 16.11. 18.12.

X X

Elias Erämaja

Linnéa Fagerroth

Leena Lehtonen

Riikka Keskitalo Kari Paunonen

52 ESPOON ASUNNOT

Jaakko Ravald Olli Isotalo

Jyrki Myllärniemi Kirsi Åkerlund

X X

VASTUULLISUUSRAPORTTI 2017 53

Tuloslaskelma LIIKEVAIHTO

1.1.–31.12.2017

1.1.–31.12.2016

LIIKEVAIHTO

1.1.–31.12.2017

1.1.–31.12.2016

Vuokrat

131 256 422,80

128 841 260,51

Vuokrat

-3 218 273,80

-2 991 419,79

Käyttökorvaukset

426 972,09

429 909,42

Kiinteistövero

-4 430 830,92

-3 870 714,48

LIIKEVAIHTO YHTEENSÄ

131 683 394,89

129 271 169,93

Korjaukset

-35 780 508,96

-29 582 283,94

Muut liiketoiminnan tuotot

3 648 234,06

4 357 789,75

MUUT KULUT YHT

-80 443 015,60

-71 354 606,66

Muut kiinteistön tuotot yht

3 648 234,06

4 357 789,75

Luottotappiot ja muut oikaisuerät

-341 179,83

-354 479,78

Oikaisuerät yht.

-341 179,83

-354 479,78

HENKILÖSTÖKULUT

Palkat ja palkkiot

-4 769 176,91

-4 830 926,18

Rakennuttamisen kulut

-66 172,39

-100 431,89

Eläkekulut

-925 578,81

-886 563,57

Muut kiinteistön kulut

1 004 758,94

1 200 134,39

Muut henkilöstökulut

-200 693,89

-285 415,23

Muut kiinteistön kulut yht.

938 586,55

1 099 702,50

Henkilöstökulut yht

-5 895 449,61

-6 002 904,98

LIIKEVOITTO/-TAPPIO

18 224 774,11

28 316 934,60

Poistot

-31 365 796,35

-28 699 736,16

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

-31 365 796,35

-28 699 736,16

Muut korkoja rahoitustuotot

462 122,70

487 044,84

MUUT KULUT

Korkokulut ja muut rahoituskulut

-6 383 176,24

-8 005 803,91

Rahoitustuotot ja kulut yht.

-5 921 053,54

-7 518 759,07

POISTOT JA ARVONALENNUKSET

Poistot ja arvonalennukset yht

Kiinteistön muut hoitokulut

Hallinto

-4 346 387,02

-4 275 530,95

VOITTO/TAPPIO ENNEN

Käyttö ja huolto

-3 867 029,61

-3 526 975,31

TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA

12 303 720,57

20 798 175,53

Ulkoalueiden huolto

-3 371 278,68

-2 863 404,88

Poistoeron muutos

398 357,78

-2 073 178,35

Siivous

-2 653 171,79

-2 620 128,42

Asuintalovarauksen purku

3 474 405,72

0,00

Lämmitys

-11 772 393,50

-11 462 415,12

Asuintalovaraus

-16 057 864,16

-18 443 787,15

Vesi ja jätevesi

-5 541 191,67

-4 933 796,08

Tilinpäätössiirrot

-12 185 100,66

-20 516 965,50

Sähkö ja kaasu

-2 483 192,27

-2 232 964,17

Jätehuolto

-2 241 171,07

-2 292 619,41

TILIKAUDEN VOITTO/-TAPPIO

118 619,91

281 210,03

Vahinkovakuutukset

-737 586,31

-702 354,11

54 ESPOON ASUNNOT

VASTUULLISUUSRAPORTTI 2017 55

Tase VASTAAVAA

31.12.2017

31.12.2016

VASTATTAVAA

31.12.2017

31.12.2016

PYSYVÄT VASTAAVAT

OMA PÄÄOMA

Aineettomat hyödykkeet

Osakepääoma

10 779 500,57

Aineettomat oikeudet

1 680,46

9 585,06

Ylikurssirahasto

86 792 724,81

Aineettomat hyödykkeet yhteensä

1 680,46

9 585,06

Arvonkorotusrahasto

187 450,32

Aineelliset hyödykkeet

Vararahasto

23 325 388,22

Maa-alueet

152 871 978,63

144 994 394,63

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

4 200 000,00

Liittymismaksut

18 381 218,54

17 849 350,12

Edellisten tilik. voitto/tappio

314 803,69

33 593,66

Rakennukset ja rakennelmat

733 872 633,00

719 837 560,82

Tilikauden voitto/tappio

118 619,91

281 210,03

Koneet ja kalusto

73 786,47

132 261,39

OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ

125 718 487,52

125 599 867,61

Muut aineelliset hyödykkeet

2 642 848,81

3 014 744,09

Enn.maksut ja muut kesker.hankinnat

48 719 345,28

43 121 768,30

TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ

Aineelliset hyödykkeet yhteensä

956 561 810,73

928 950 079,35

Kertynyt poistoero

38 863 381,87

39 261 739,65

Kertynyt poistoero

38 863 381,87

39 261 739,65

Sijoitukset

Osuudet saman konsernin yrityksissä

809 516,53

804 016,53

Asuintalovaraukset

114 424 865,47

101 841 407,03

Osuudet omistusyhteysyrityksissä

8 138 822,14

Vapaehtoiset varaukset

114 424 865,47

101 841 407,03

Muut osakkeet ja osuudet

5 595 361,82

6 332 271,38

Tilinpäätössiirtojen kertymä yhteenä

153 288 247,34

141 103 146,68

Käyttöoikeudet

3 938 289,64

18 481 990,13

19 213 399,69

VIERAS PÄÄOMA

975 045 481,32

948 173 064,10

Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä

Lainat rahoituslaitoksilta

540 103 887,85

519 630 816,75

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Valtiokonttori, vuosimaksulainat

188 389 350,84

206 005 841,57

Lyhytaikaiset saamiset

Valtiokonttori (vanhat aravat)

752 708,23

1 387 033,11

Saamiset kiinteistön tuotoista

1 750 746,50

1 631 788,45

Pitkäaikaisten lainojen lyh.osa

-43 935 937,35

-33 206 498,03

Muut saamiset

4 057 570,71

9 624 262,80

Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä

685 310 009,57

693 817 193,40

Siirtosaamiset

95 543,65

68 708,04

Lyhytaikaiset saamiset yhteensä

5 903 860,86

11 324 759,29

Lyhytaikainen vieras pääoma

Rahat ja pankkisaamiset

42 780 151,48

49 374 576,74

Saadut ennakot

7 242 404,84

6 803 095,25

48 684 012,34

60 699 336,03

Ostovelat, lyhytaikaiset

4 767 921,77

4 574 516,74

Muut velat

44 824 148,35

34 263 238,77

Siirtovelat

2 578 274,27

2 711 341,68

59 412 749,23

48 352 192,44

VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ

744 722 758,80

742 169 385,84

VASTATTAVAA YHTEENSÄ

1 023 729 493,66

1 008 872 400,13

Sijoitukset yhteensä

PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ

VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ

VASTAAVAA YHTEENSÄ

56 ESPOON ASUNNOT

1 023 729 493,66

1 008 872 400,13

Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä

VASTUULLISUUSRAPORTTI 2017 57

Rahoituslaskelma Rahoituslaskelma 1.1.–31.12.2017

2017

2016

Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 1.1.–31.12.2017

LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA: Vuokrista saadut maksut

132 003 746,43

129 435 833,90

Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut

3 622 402,41

1 857 867,76

Maksut liiketoiminnan kuluista

-85 587 970,60

-71 135 466,69

Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja

50 038 178,24

60 158 234,97

Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista

-6 484 844,11

-9 073 339,89

Saadut korot liiketoiminnasta

315 644,70

474 865,44

Saadut osingot sijoituksista

146 478,00

12 179,40

LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA A

44 015 456,83

51 571 939,92

INVESTOINTIEN RAHAVIRTA: Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin

Yhtiö on Espoon kaupungin 100% omistama yhtiö. Espoon kaupungin konsernitilinpäätöksen jäljennökset ovat saa tavissa Espoon kaupungilta, Taloushallintokeskuksesta PL 111, Espoo.

Laadintaperiaatteet Vuodesta 2014 lähtien rakennuttamistoiminnan kaikki kulut, jotka kohdistetaan rakennuskohteiden hankintahintaan, esitetään tuloslaskelmassa bruttoperiaatteella tiliryhmien mukaisilla tileillä. Aktivoitavat kulut esitetään tuloslaskel massa omana eränään.

Pysyvien vastaavien arvostaminen -59 129 235,27

-33 398 750,97

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot Myönnetyt lainat

5 565 688,09

-7 408 239,53

Investoinnit muihin sijoituksiin

731 409,60

1 011 281,55

INVESTOINTIEN RAHAVIRTA B

-52 832 137,58

-39 795 708,95

Pitkäaikaisten lainojen nostot

36 447 250,00

43 396 050,00

Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut

-34 224 994,51

-49 334 906,13

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA C

2 222 255,49

-14 529 356,13

RAHAVAROJEN MUUTOS (A+B+C)

-6 594 425,26

-2 753 125,16

Rahavarat tilikauden alussa

49 374 576,74

52 127 701,90

Rahavarat tilikauden lopussa

42 780 151,48

49 374 576,74

-6 594 425,26

-2 753 125,16

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA:

58 ESPOON ASUNNOT

Tilinpäätöksen liitetiedot

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty tasee seen hankintamenoon poistoilla vähennettynä. Rakennus ten hankintamenoon on aktivoitu uudisrakentamisen ja pe ruskorjausten aikaiset korkomenot samoin kuin rakennutta jayksikön henkilöstö- ja muut menot. Saadut avustukset on kirjattu hankintamenoon vähennyksiksi. Suunnitelman mukaiset poistot vuodesta 2010 lukien on laskettu tasapoistoina aineettomien ja aineellisten hyödyk keiden poistoaikojen perusteella. Rakennusten sekä niiden perusparannusten ja suurehkojen korjausmenojen hankin tamenot on poistettu 40 vuodessa. Yhtiön perustamisen yhteydessä vuonna 1999 yhtiön haltuun siirtyi valtaosa sen nykyisestä rakennuskannasta. Myös näiden rakennusten hankintamenot on vuoden 2010 tilinpäätöksessä poistettu käyttäen samaa 40 vuoden poistoaikaa. Poistot on tehty hyödykkeiden käyttöönottokuukaudesta alkaen.

Poistoajat ovat: Aineettomat oikeudet Rakennukset ja aktivoidut korjausmenot Rakennelmat Rakennuksen koneet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet

5 vuotta 40 vuotta 5 vuotta 5 vuotta 4–5 vuotta 10 vuotta

Aineellisten hyödykkeiden kirjanpitoarvoon sisältyy vähäi nen aiempina vuosina tehty arvonkorotus. Tuloslaskelman poistot on esitetty taseen vastaavien liitetiedoissa. Pysyvien vastaavien sijoitukset on arvostettu hankinta menoon.

Eläkkeiden kirjaaminen Yhtiön henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuoli sessa eläkevakuutusyhtiössä. Eläkemenot kirjataankuluksi kertymisvuonna.

Konsernitilinpäätös Yhtiöllä on viisi tytäryhtiötä ja kolmetoista osakkuusyhtiötä. Koska tytäryhtiöillä ja osakkuusyhtiöillä ei ole olennaista vai kutusta tilikauden tulokseen tai taloudelliseen asemaan ja koska yhtiön hallitus ei esitä osinkoa jaettavaksi, ei tilinpää tökseen sisälly konsernitilinpäätöstä.

VASTUULLISUUSRAPORTTI 2017 59

Tuloslaskelman liitetiedot 1. Liiketoiminnan muut tuotot

2017

2016

5. Aineelliset hyödykkeet

Myyntivoitot

2 160 344,29

3 219 996,20

Maa-alueet

Veloitukset asukkailta

649 662,07

507 562,30

Hankintameno 1.1.

Muut

838 227,70

630 231,25

3 648 234,06

4 357 789,75

Yhteensä 31.12.

Lisäykset Kirjanpitoarvo 31.12.

2017

2016

144 994 394,63

136 983 354,63

7 877 584,00

8 011 040,00

152 871 978,63

144 994 394,63

1 081 640 838,29

1 061 179 784,89

43 602 882,73

20 461 053,40

Rakennukset ja rakennelmat 2. Tilintarkastajan palkkiot

Hankintameno 1.1.

Tilintarkastuspalkkiot

4 516,70

12 540,43

Muut palvelut

682,00

5 447,01

Hankintameno 31.12.

1 125 243 721,02

1 081 640 838,29

Asukastilintarkastus

4 643,80

11 588,11

Kertyneet poistot

-367 306 478,74

-341 243 798,68

9 842,50

29 575,55

Tilikauden poisto suunnitelman mukaan

-29 153 382,13

-26 062 680,06

728 783 860,15

714 334 359,55

Yhteensä 31.12.

Lisäykset

Kirjanpitoarvo 31.12. 3. Rahoitustuotot ja kulut Osinkotuotot

146 478,00

12 179,40

Kolkekannaksentien jäännösarvo 1 770 949,58 € on poistettu kokonaisuudessaa tilikaudella 2017. Asuinrakennus puretaan 2017–2018 uudisrakennuksen tieltä Aran purkupäätöksen hyväksynnällä.

Korkotuotot

315 644,70

474 865,44

Rakennuksen koneet ja laitteet

462 122,70

487 044,84

Hankintameno 1.1

Korko ja rahoitustuotot yhteensä Korkokulut ja muut rahoituskulut

Lisäykset

27 454 299,57

26 996 279,57

1 018 419,00

458 020,00

28 472 718,57

27 454 299,57

Saman konsernin yrityksille (kaupunki)

0,00

Muille

6 383 176,24

8 005 803,91

Kertyneet poistot

-23 878 989,38

-21 789 763,57

Korko- ja muut rahoituskulut yhteensä

6 383 176,24

8 005 803,91

Tilikauden poisto suunnitelman mukaan

-1 685 806,83

-2 089 225,81

Rahoitustuotot ja kulut yhteensä

5 921 053,54

7 518 759,07

2 907 922,36

3 575 310,19

4 093 485,70

3 920 485,70

341 292,00

173 000,00

Hankintameno 31.12.

4 434 777,70

4 093 485,70

Hankintameno 31.12.

Kirjanpitoarvo 31.12. Väestönsuojat

Taseen vastaavien liitetiedot 4. Aineettomat hyödykkeet

Hankintameno 1.1. 2017

2016

Aineettomat oikeudet

Lisäykset

663 628,46

Kertyneet poistot

-2 165 594,62

-2 083 872,91

0,00

Tilikauden poisto suunnitelman mukaan

-88 332,59

-81 721,71

Hankintameno 31.12.

663 628,46

Kirjanpitoarvo 31.12.

2 180 850,49

1 927 891,08

Kertyneet poistot

-654 043,40

-635 183,80

Koneet ja kalusto

Tilikauden poisto

-7 904,60

-18 859,60

Hankintameno 1.1.

1 807 319,85

1 762 167,43

Kirjanpitoarvo 31.12.

1 680,46

9 585,06

0,00

45 152,42

Hankintameno 31.12.

1 807 319,85

Hankintameno 1.1. Lisäykset

Liittymismaksut Hankintameno 1.1. Lisäykset Kirjanpitoarvo 31.12. 60 ESPOON ASUNNOT

Lisäykset

17 849 350,12

17 665 665,98

Kertyneet poistot

-1 675 058,46

-1 599 704,76

531 868,42

183 684,14

Tilikauden poisto

-58 474,92

-75 353,70

18 381 218,54

17 849 350,12

73 786,47

132 261,39

Kirjanpitoarvo 31.12.

VASTUULLISUUSRAPORTTI 2017

5. Aineelliset hyödykkeet

2017

2016

Muut aineelliset hyödykkeet Hankintameno 1.1.

Omistus- osuus %

Osuus tilikauden voitosta

Osuus omasta pääomasta

Osuus vieraasta pääomasta

Kuitinkadun Pysäköinti Oy, Espoo 2017

79,86

209,21

2 045,24

631,27

Tytäryhtiöt

4 408 250,42

Kiint Oy Puustellinvuori, Espoo 2017

61,25

4 274,59

158 945,26

1 213,09

0,00

Maapallonkadun Autopaikat Oy, Espoo 2017

54,87

-1 608,40

213 312,40

692,99

Hankintameno 31.12.

4 408 250,42

Kiint Oy Mäkiparkki, Espoo 2017

52,83

306,51

288 476,20

596,14

Kertyneet poistot

-1 393 506,33

-1 021 611,05

As Oy Espoon Kultarikko

100,00

0,00

8 000,00

4 037 562,79

Tilikauden poisto

-371 895,28

2 642 848,81

3 014 744,09

Jukolan Paikoitus Oy, Espoo 2016

50,00

-551,58

1 866,89

280,94

Aktivoidut korkomenot

Nikkarinkujan Autopaikat Oy, Espoo 2016

49,95

-8 045,61

210 711,47

1 014,12

Vuosien 2008–2017 aikana on rakennusten hankintamenoon luettu rakennusaikaisia korkoja yhteensä 2 106 tuhatta euroa.

Espoon Puntaritien pysäköinti Oy, Espoo 2016

48,55

0,00

428 823,30

722,93

Tytäryhtiöfuusiot

Lintuparkki Oy, Espoo 2016

46,24

-741,87

396 597,02

436,32

Asunto Oy Espoon Perkkaantie Y-tunnus 2760144-7 sulautuminen rekisteröitiin 30.6.2017

Ristiviitan Pysäköinti Oy, Espoo 2016

41,50

2 952,95

696 833,24

649,07

Ullantorpan Autopaikoitus Oy, Espoo 2016

38,60

-3 366,80

733 184,58

1 183,82

Perkkaanpuiston Paikoitustalo Oy, Espoo 2016

36,24

-393,95

393 806,62

869,50

Ymmerstan Autopaikoitus Oy, Espoo 2016

35,10

-13 573,63

296 794,79

168,67

Kala-Matin Pysäköintitalo Oy, Espoo 2016

34,46

9,64

131 085,99

5 252,79

Matinkallion Autopaikoitus Oy, Espoo 2016

33,30

-22,11

277 258,85

420,80

-2 500,00

Kiint. Oy Espoon Kalamies, Espoo 2016

30,68

4 625,87

199 631,05

9 479,83

2 500,00

Kuunkadun Autopaikat Oy, Espoo 2016

26,83

797,87

66 127,32

9 026,12

Biiliparkki Oy, Espoo 2016

21,40

0,20

2 959 689,68

2 738,80

Lisäykset

Kirjanpitoarvo 31.12.

6. Sijoitukset

2017

2016

Tytäryritysten osakkeet Hankintameno 1.1.

804 016,53

As Oy Espoon Kultarikko

8 000,00

Kiinteistö Oy Espoon Wirta fuusio (2016) As Oy Espoon Perkkaantie As Oy Espoon Perkkaantie fuusio Hankintameno 31.12.

804 016,53

-2 500,00 809 516,53

Osakkuusyritykset

804 016,53

Omistusyhteysyritysten osakkeet

7. Saamiset saman konsernin yrityksiltä

2017

Hankintameno 1.1.

8 138 822,14

As Oy Espoon Kultarikko

4 037 562,79

Hankintameno 31.12.

8 138 822,14

Espoon kaupunki

20 007,92

Muut osakkeet Hankintameno 1.1. Myydyt erillisasunnot Hankintameno 31.12.

6 332 271,38

7 341 048,09

-736 909,56

-1 008 776,71

5 595 361,82

6 332 271,38

Käyttöoikeudet Hankintameno 1.1.

3 938 289,64

Hankintameno 31.12.

3 938 289,64

62 ESPOON ASUNNOT

2016

As Oy Espoon Wirta

3 951 931,75

As Oy Espoon Perkkaantie

5 671 327,05

Saamiset saman konsernin yrityksiltä

4 057 570,71

9 623 258,80

8. Siirtosaamisten olennaiset erät

2017

2016

95 543,65

68 708,04

95 543,65

68 708,04

Muut saamiset Siirtosaamiset yhteensä 31.12.

VASTUULLISUUSRAPORTTI 2017 63

Taseen vastattavia koskevat liitetiedot

Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot

9. Oma pääoma

2017

2016

12. Vakuudet ja vastuut

2017

2016

Osakepääoma 1.1. ja 31.12.

10 779 500,57

Rahalaitoslainat (sis. Espoon kaupunki)

Ylikurssirahasto 1.1. ja 31.12.

86 792 724,81

499 944 613,84

467 803 613,84

Arvonkorotusrahasto 1.1 ja 31.12.

187 450,32

Vararahasto 1.1. ja 31.12.

23 325 388,22

796 628 037,64

796 629 037,64

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. ja 31.12.

4 200 000,00

Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä

1 296 572 651,48

1 264 432 651,48

Ed. tilikausien kertyneet voitot

314 803,69

33 593,66

Vapaana olevat kiinnitykset

171 770 553,26

171 096 553,26

Tilikauden voitto

118 619,91

281 210,03

Leasing vastuut

Oma pääoma 31.12.

125 718 487,52

125 599 867,61

35 584,38

69 465,90

35 584,38

69 465,90

Handelsbanken

82 325 193,15

85 429 306,23

Nordea

59 266 964,99

60 671 173,38

Danske Bank

1 910 065,91

3 764 744,67

Aktia

3 149 277,27

3 352 716,91

OP Yrityspankki

8 532 603,73

9 315 344,55

Kuntarahoitus

374 659 782,80

346 077 531,01

Suomen Hypoteekkiyhdistys

10 260 000,00

11 020 000,00

Rahalaitoslainat yhteensä

540 103 887,85

519 630 816,75

Valtiokonttori

189 142 059,07

207 392 874,68

yhteensä 31.12.

729 245 946,92

727 023 691,43

333 332,84

453 812,09

Seuraavalla tilikaudella maksettavat

2 360 828,94

2 265 285,01

Myöhemmin maksettavat

107 164 320,30

102 700 490,49

Annetut kiinnitykset Valtiokonttorilainat Annetut kiinnitykset

Autot Leasing vastuut yhteensä

Taseen kertyneet poistoerot ja tuloslaskelman poistoeron muutos ovat rakennusten poistoeroja. 10. Velat

2018–2022

2017–2021

Velat, jotka erääntyvät 1–5 vuoden kuluttua Lainat rahoituslaitoksilta

84 540 391,55

84 025 833,37

Valtiokonttori

97 910 934,13

92 630 757,08

Velat jotka erääntyvät yli 5 vuoden kuluttua Lainat rahoituslaitoksilta

455 563 496,30

435 604 983,38

Valtiokonttori

91 231 124,94

114 762 117,60

Vuosimaksulainojen lyhennysohjelma määritetään vuosittain joten lyhennykset on laskettu tilinpäätös hetkellä olleen tiedon mukaisesti. Velat saman konsernin yrityksille Ostovelat

2017

2016

399 903,48

275 162,40

Lainat lainanantajittain

Muut taloudelliset vastuut Arvonlisäveron palautusvastuu Tontin vuokravastuut

11. Siirtovelkojen olennaiset erät

2017

2016

Lainojen korkojaksotukset

1 767 810,23

1 869 478,10

Muut velat

810 464,04

841 863,58

2 578 274,27

2 711 341,68

Siirtovelat yhteensä 31.12.

Muut vastuut Ara-ryhmän asuntojen luovutusta säätelee aravavuokra-asuntojen ja aravavuokratalojen käytöstä, luovutuksesta ja omaksi lunastamisesta annettu laki. Laki säätelee asuntojen myyntiä, vuokranmääritystä ja vuokralaisten valintaa. R ajoituksista on tehty merkintä yhtiön osakekirjoihin. Ara-ryhmän asuntoja on 10 049 kpl ja asuntojen ynteispinta-ala on 592 729 m². Yhtiön omistamilla kiinteistöillä on rasitesopimuksiin liittyviä sitoumuksia ja vastuita.

64 ESPOON ASUNNOT

VASTUULLISUUSRAPORTTI 2017 65

Henkilöstöä koskevat liitetiedot 13. Henkilöstöä koskevat liitetiedot

Ehdotus tuloksen käyttämisestä 2017

2016

190 608,35

147 476,60

Espoossa 15.2.2018

Talous- ja ICT yksikkö (Hallinto)

Elias Erämaja puheenjohtaja

Kiinteistöyksikkö

Rakennuttaminen

Isännöintiyksikkö

Asiakkuusyksikkö

Johdon tuki + Tj

Johdon palkat ja palkkiot Toimitusjohtaja ja hallitus Henkilöstön lukumäärä

Talonmiehet päätoimisena

Nea Fagerroth

Jyrki Lohi

Jyrki Myllärniemi

Timo Rauhanen

Pirkko Saarnio

Kirsi Åkerlund

Jaakko Kammonen toimitusjohtaja

Siivoojat/osa-aikaisena

yhteensä

105

103

Yhtiöllä on Espoon kaupungin palveluksesta siirtyneiden henkilöiden osalta lisäeläkevakuutus. Osalla johtoryhmän jäsenistä mukaan lukien toimitusjohtaja on erillinen lisäeläkevakuutus ja tähän liittyen toimitusjohtajalla on oikeus täyteen eläkkee seen 65-vuotiaana. Toimitusjohtajan irtisanomisaika on 6 kk ja irtisanomisesta korvaus on 6 kk palkka. Toimitusjohtajan työsuhteen ehdot on määritelty toimitusjohtajasopimuksessa. Yhtiössä ei ole tulospalkkausjärjestelmää.

Aktivoidut henkilöstömenot

2017

2016

Palkat

598 836,74

684 009,59

Henkilösivukustannukset

23 963,85

25 676,70

Rakennusten hankintamenoon on aktivoitu henkilöstömenoja.

66 ESPOON ASUNNOT

Hallitus esittää, että osinkoa ei jaeta ja tilikauden tulos 1 18 619,91 € kirjataan tilille voitto/tappio edellisiltä tilikausilta.

Tilinpäätösmerkintä Suoritetusta tarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Helsingissä 15.2.2018 BDO Oy Tilintarkastusyhteisö Ari Lehto KHT, JHT

VASTUULLISUUSRAPORTTI 2017 67

Espoon Asunnot Oy

Espoon Asunnot Oy Organisaatio

Johtoryhmä

Toimitusjohtaja Jaakko Kammonen

Johdon tuki Jaakko Kammonen toimitusjohtaja HR Minni Lumme Laki Emmi Huhtala

Asiakkuudet Lotta Funck

Isännöinti Aki Moilanen

asiakaspalvelu asukasvalinta asumisneuvonta

isännöinti ylläpito tekninen elinkaaren hallinta hankinnat

Talous ja ICT Tapio Vähäkangas

Tapio Vähäkangas talousjohtaja

Lotta Funck asiakkuusjohtaja

Emmi Huhtala lakimies

Rakennuttaminen ja kiinteistökehitys Pirjo Räihä

Viestintä Hanna-Maija Loikkanen

Minni Lumme henkilöstöpäällikkö

Aki Moilanen isännöintijohtaja

Pirjo Räihä rakennuttamisjohtaja

Hallitus

3. 2.

Hallituksen puheenjohtaja Elias Erämaja (4)

4. 5.

Hallituksen varapuheenjohtaja Jyrki Myllärniemi (7)

6. 1.

68 ESPOON ASUNNOT

Jäsenet Kirsi Åkerlund (1) Jyrki Lohi (2) Linnea Fagerroth (3, asukasjäsen) Pirkko Saarnio (5, asukasjäsen) Timo Rauhanen (6)

VASTUULLISUUSRAPORTTI 2017 69

Asukastoiminta on parhaimmillaan mukavaa ajanvietettä, ja sen parista monet ovat saaneet itselleen elinikäisiä ystäviä. Järjestämme vuoden aikana useita asukaskoulutuksia ja -tapahtumia, kuten p erinteisen ruskaretken Nuuksioon.

Yhteystiedot Upseerinkatu 3 B 02760 Espoo puh. 09 3544 5000 www.espoonasunnot.fi facebook.com/espoonasunnot viestinta@espoonasunnot.fi