1 minute read

Yhteisökuntoutus rakennetaan yhdessä

Pidä kiinni -hoitojärjestelmä on osoittautunut toimivaksi Lahden ja Kouvolan yksiköissä. Kävimme katsomassa, mitä Lahden ensi- ja turvakoti ry:n avopalveluyksikkö Jannikan arkeen kuuluu.

– Meidän asiakkaamme ovat vanhempia, joiden on vaikea mennä vanhempi-lapsikerhoihin. Täällä on turvallinen ympäristö, jossa voi harjoitella vuorovaikutusta ja sosiaalisia tilanteita – perustaitoja, joita yhteiskunnassa eläminen vaatii, sanoo vastaava sosiaalityöntekijä Kaisa Piikki.

Ensi- ja turvakotien liiton koulutuksissa työntekijät alussa huomasivat, että jokainen yksikkö toimii samoilla periaatteilla, mutta kuitenkin omalla tavallaan. Jannikan toimintakulttuuri piti siis luoda. Se tarkoitti hyvin käytännöllisiäkin asioita: kuinka monta yhteisöpäivää pitäisi viikossa olla, jotta vanhemmat jaksavat tulla säännöllisesti paikalle, ja toisaalta, mikä on riittävä aika, että yhteisö syntyy ja vertaistuki mahdollistuu.

Jannikassa päädyttiin kolmeen päivään viikossa. Paikalla pitää olla puoli kymmenen, aamupala on tarjolla kello yhdeksän alkaen. Viikko-ohjelmaan kuuluu mm. Hoivaa ja leiki -ryhmä perheiden kanssa, vuorovaikutuksen harjoittelua ja keskusteluja yhteisön sekä omatyöntekijän kanssa. Yksikkö tarjoaa lounaan ja iltapäiväkahvit.

Välillä lähdetään ulos. Vanhemmat tiedostavat, että se on lapselle tärkeää, mutta se voi monelle olla vaikeaa.

Ennen kaikkea jutellaan paljon: päihteistä ja päihteettömyydestä, mielihaluista, lapsen hoitamisesta, arjen asioista. Kuntoutujat neuvovat toisiaan esimerkiksi Kelan kanssa asioimisessa. Se saa monet huomaamaan, että heillä on annettavaa toisille.

– Alkuvaiheessa joku pidemmällä oleva kuntoutuja tulee ker tomaan omista kokemuksistaan. Kun rinnalla on esimerkki, joka on päässyt eteenpäin, se vahvistaa vanhempien uskoa omaan kuntoutumiseen, kun itsellä voi olla toivoton olo, Kaisa Piikki toteaa.

Tasavertaisuus vanhempana ja päihdekuntoutujana mahdollistaa sen, että ihminen kokee kuuluvansa yhteisöön. Jatkossa tavoitteena on ottaa asiakkaita mukaan koulutuspäiviin.

– Kun asiakas kertoo kuntoutuskokemuksestaan, se on aina tehokkaampaa kuin että työntekijä kertoo.

Jannikassa asiakkaat ovat ensisijaisesti vanhempia – ihmisiä, eivät päihdeongelmaisia. Kaikilla on mahdollisuus muutokseen.

– Näemme hauraita ihmiskohtaloita, monella on raskaita kokemuksia. Uuden identiteetin rakentaminen on aikamoista kamppailua, on paljon ristiriitaisia tunteita, Kaisa Piikki kuvaa.

Mutta esiin nousee aina lapsi. Lapsen vuoksi he haluavat yrittää. Moni alkaa vahvistua ja kantaa vastuuta omasta elämästään.

Teksti Riku Siivonen

This article is from: