Sirius 2 - Tähtitaivaan kirkkain kiintotähti (2016)

Sirius

eNorssin tutkoke-toiminnan tiedotuslehti nro 3 (2/2016) Tässä numerossa * Norssiope.fi-juhlaseminaari ja eNorssin kevätseminaari Viikin normaalikoulussa * Norssien uudet tohtorit * Yrittäjyyskasvatusta Rauman normaalikoulussa * Kielirikasteisuutta Jyväskylän normaalikoulussa

Sirius - tähtitaivaan kirkkain kiintotähti Normaalikoulut eli Norssit ovat yliopistojen harjoittelukouluja.

Norssien tehtävänä on perusopetuksen lisäksi järjestää ohjattua opetusharjoittelua.

Norsseissa on myös monipuolista tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoimintaa. Siriuksen tavoitteena on tehdä tätä toimintaa tunnetuksi.

Toimittajat: Sanna Isopahkala Olli-Pekka Salo Julkaisija: eNorssi

Haluaisitko esitellä omaa jatkotutkimustasi tai muuta tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoimintaa?

Tai haluaisitko kirjoittaa yhteistyöstä normaalikoulujen kanssa? Oletko käynyt mielenkiintoisella koulutusmatkalla, josta voisit raportoida?

Vi tar förresten gärna emot texter på svenska också.

Lähetä tekstisi meille osoitteeseen siriusenorssi@gmail.com

Kriittisyys, osallisuus, muutos! eNorssi -verkoston kevätseminaari “Kriittisyys, osallisuus, muutos” järjestettiin Helsingin yliopiston Viikin normaalikoululla 28.-29.4-2016. Tapahtuma oli samalla Norssiope.fi -hankkeen juhlaseminaari.

Seminaari veti jälleen kerran väkeä opettajankouluttajia kaikista yliopistoyksiköistä ja pääluennoilla osallistujia oli salin täydeltä.

Seminaarin avasi Viikin normaalikoulun lukion esitys musikaalista Lannistumaton Frankenstein. Taidokkaan ja kauniin esityksen jälkeen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun uusi johtava rehtori Tapio Lahtero toivotti seminaariväen tervetulleeksi.

Kevätseminaarin alussa kuultiin Viikin normaalikoulun oppilaiden taidokas esitys musikaalista Lannistumaton Frankenstein.

Lahteron puheenvuoron jälkeen sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuomo Puumala toi tilaisuuteen valtiovallan tervehdyksen ja Norssiope.fi -hankkeen koordinaattori Ari Myllyviita kokosi nyt päättyneen hankkeen vaiheita ja saavutuksia.

Norssiope.fi -hankkeen tavoitteena on ollut vahvistaa norssinopettajien taitoja tieto- ja viestintäteknologiassa.

Viikin normaalikoulun uusi johtava rehtori Tapio Lahtero oli eNorssi-seminaarissa ensimmäistä kertaa.

- Tämä on ollut valtavan hieno hanke, josta kiitämme Opetusministeriötä. Nyt täytyy miettiä, mitä voisimme toteuttaa seuraavaksi, Myllyviita muistutti.

Torstai-päivän KeyNote-puhujana oli professori Peter McLaren. Hänet esitteli sitä ennen professori Juha Suoranta.

Puheenvuoron jälkeen panelistit eri yhteistyötahoilta keskustelivat päivän teemasta.

Iltapäivällä Opetus- ja kulttuuriministeriön tervehdyksen toi opetusneuvos Armi Mikkola.

Sen jälkeen eNorssi-verkoston työryhmät kokoontuivat.

Tässä verkkolehdessä esittelemme niin pre-seminaarien kuin varsinaisten seminaaripäivien ohjelmaa.

Mitä TVT-preseminaarissa tapahtui?

Sanna Isopahkala Tieto- ja viestintäteknologia on jo pitkään ollut eNorssi-verkoston kehittämis- ja kokeilutoiminnan kulmakiviä.

Norssinope.fi -hanke keskittyi opettajien TVT-taitojen kohentamiseen ja useat normaalikoulut ovat harpanneet jo useampia digiloikkia.

Näin on tehnyt esimerkiksi Savonlinnan normaalikoulu, jonka Tuumaamo-hanketta esiteltiin TVT- preseminaarissa Viikissä.

- Sen jälkeen kun olimme siirtyneet tablet-kouluksi, huomasimme, että koulun perinteistä atk-luokkaa käytettiin hyvin vähän. Sen sijaan oppiminen levittäytyi koulussa kaikkialle; käytäville ja aulatiloihin, Savonlinnan normaalikoulun lehtori Sanna Metsälä kertoi.

Vanhasta atk-luokasta kannettiin kalusteet pois ja siitä lähdettiin suunnittelemaan monikäyttöistä, avointa ja oppilaslähtöistä oppimisympäristöä.

Tuumaamo-hanketta esittelivät Aleksi Komu, Sanna Metsälä ja Kimmo Nyyssönen Savonlinnan normaalikoululta.

Tuumaamon välineistöä ja tilaratkaisua esitteli Aleksi Komu.

- Halusimme fyysisesti muunneltavissa olevan tilan, jota voi oppituntien jälkeen käyttää opiskelijoita ohjatessa ja henkilökunnan omissa kokouksissa, Metsälä esitteli.

- Yhteistyökumppanimme antavat meille välineitä lainaan.

Testaamme niitä ja annamme käyttäjäpalautetta, Savonlinnan normaalikoulun IT-suunnittelija Aleksi Komu selosti.

Kuvien perusteella Tuumaamo näytti unelmien luokkahuoneelta.

Tuumaamo on siis tilan ja toimintamallin yhdistelmä. Sillä on omat facebook-sivut ja twitter-tili, joista Tuumaamon käyttöä ja kehitystä voi seurata enemmän.

Savonlinnan normaalikoulu on käyttänyt hankerahoja (Koulu 2025 - Digiajan koulua rakentamassa), mutta osa Tuumaamon kalustosta on pitkäaikaislainoja yrityksiltä.

TVT-preseminaarissa käsiteltiin tieto- ja viestintäteknologian aihealuetta monesta näkökulmasta. Viikin normaalikoulun lehtori Ari Myllyviita esitteli oman koulunsa suuntaviivoja TVT:n polulla.

- Pedagoginen valinta on ilman muuta TVT-opetuksen taustalla. Opettajien omat kokeilut ja oman työn kehittäminen vaikuttavat, Myllyviita taustoitti.

Tilaisuudessa esiteltiin tietenkin myös uuden opetussuunnitelman kuumottavinta opetussisältöä eli koodausta.

- Keskeistä koodaukseen perehtymisessä on rohkeus kokeilla ja kollegan innostaminen, Tampereen yliopiston normaalikoulun lehtorit Mikko Horila ja Tuomo Tammi painottivat.

Viikin normaalikoulun lehtori Ari Myllyviita esitteli oman koulunsa käytänteitä TVT-opetuksessa.

Koodaus mielletään herkästi erilaisten laitteiden parissa tapahtuvaksi toiminnaksi. Alkuun pääsemisessä ei vaadita kuitenkaan mitään laitteita tai ohjelmistoja.

- Koodausharjoitteen voi tehdä vaikka kynällä ja paperilla, Horila ja Tammi huomauttivat ja näyttivät esimerkkejä tehtävistä.

Verkko-opetuksen toteutuksesta esitelmöivät Irmeli Kaustio ja Johanna Keskitalo Turun normaalikoulusta.

- Verkkokurssilla alkuvaikutelma on ihan yhtä tärkeä kuin muillakin kursseilla. Jos opiskelija saa kurssista hyvän vaikutelman, hän sitoutuu sen toteuttamiseen paremmin, Keskitalo kertoi.

Koodaukseen liittyvä Horilan ja Tammen materiaali on eNorssin nettisivuilla jaossa kaikille.

TVT-preseminaarissa oli runsas osanotto ja aihealuetta käsiteltiin laajasti eri näkökulmista.

Mitä OPS -työryhmän ja Ohjaajakoulutuksen preseminaareissa tapahtui?

Sanna Isopahkala Viikissä kokoontuivat preseminaaripäivänä myös eNorssin OPS- ja ohjaajakoulutuksen työryhmät.

Näistä preseminaareista ja työryhmän kuulumisista kertovat videolla Jyväskylän normaalikoulun lehtori Heidi Mouhu sekä Anne Ervast Lapin yliopiston harjoittelukoululta.

Opettajankoulutukseen liittyy vielä toistaiseksi ratkaisematon ongelma: yhä suureneva määrä koulutuksen läpikäyneistä vaihtaa alaa muutaman ensimmäisen työvuoden jälkeen.

Työ koetaan raskaaksi ja nuoren opettajan keinot selvitä oman alansa kasvavista vaatimuksista voivat olla rajalliset.

- Induktiovaiheeseen tulisi kiinnittää huomiota. Onko ratkaisu valmistuneen täydennyskoulutus, jokaisen opettajan HOPS, kertoi Turpeinen työryhmässä esitetyistä ongelmanratkaisuehdotuksista.

eNorssi-verkosto on viime vuosina panostanut hurjasti normaalikoulujen opettajien ohjaajakoulutukseen.

- Keskustelimme myös siitä, että nyt tulisi kiinnittää huomiota ohjaajakoulutuksen tarjoamiseen ja suorittamiseen myös tiedekuntien puolella. Se yhtenäistäisi oppimista ja toisi laatua.

Työryhmän keskusteluissa nostettiin esille, että yhteistyötä harjoittelukoulujen ja tiedekuntien välillä tulisi lisätä ylipäätään kaikissa eri muodoissa.

Kasvatuksen arvot koulutuksessa ovat pohja muutokselle.

Ne tulisi olla selvänä kaikille, työryhmän vetäjä Juha-Matti Turpeinen muistutti.

Kriittisen pedagogiikan ylösnousemus?

Olli-Pekka Salo Norssiope.fi-juhlaseminaarin pääpuhujaksi oli kutsuttu kriittisen pedagogiikan johtavana teoreetikkona pidetty professori Peter McLaren (Chapman University). McLarenin yhdessä tohtori Arlo Kempfin kanssa työstämän esitelmän otsikko oli The Resurrection of Critical Pedagogy: Critical Theory, Global Ethics and Teacher Education.

Esitelmän abstraktin mukaan puheen oli tarkoitus rakentua kriittisen pedagogiikan perusperiaatteiden sekä uuden globaalin tulevaisuuden edellyttämän planetaarisen etiikan ympärille. Valitettavasti McLarenin ei juurikaan käsitellyt näitä aiheita, jotka olisivat varmasti kiinnostaneet suomalaisopettajia ja antaneet heille eväitä soveltaa niitä omassa työssään.

McLaren herättää intohimoja monissa amerikkalaisissa, jotka pitävät häntä sosialismin sanansaattajana. Suomalaisille kuulijoille hänen koulutuksen standardisoinnin vaaroihin keskittynyt esitelmänsä tarjosi vähän uutta, sillä täällä tiedostetaan laajasti standardoidun testaamisen sudenkuopat.

Yhdysvaltalaisesta näkökulmasta McLarenin huoli standardoidun testaamisen lisääntymisestä on ymmärrettävää, sillä se kiihdyttää amerikkalaisen koulutuksen polarisoitumista, mikä puolestaan lisää entisestään sosiaalista eriarvoistumista.

McLarenin mukaan standardoitua testaamista perustellaan puoluettomuudella. Tämän perustelun McLaren kuitenkin kumosi mainitsemalla testaamiseen liittyviä ongelmakohtia, jotka liittyvät mm. perheiden kulttuuritaustaan tai tulotasoon. Kovin selväksi ei kuitenkaan käynyt, millä tavalla nämä voivat olla ongelmallisia.

Amerikkalaisen koulun ongelma on se, että opetus keskittyy valmistamaan oppilaita testeihin, ja kun näitä standardoitu testejä voi oppilaan kouluaikana olla jopa toistasataa, on selvä, että opetuksen ja opiskelun monimuotoisuus kärsivät.

Esitelmänsä loppupuolella McLaren siirtyi Etelä-Amerikkaan ja nosti esiin rohkaisevia esimerkkejä mantereella tapahtuvasta myönteisestä kehityksestä, jota on edistänyt argentiinalaisen paavi Fransiscus I:n toiminta.

Standardoitujen testien käyttöä perustellaan myös vastikkeellisuudella. Veronmaksajien on saatava vastinetta maksamilleen veroille. McLaren kertoi karmivan esimerkin itsemurhaan päätyneestä opettajasta, jonka oppilaat eivät olleet onnistuneet testissä, minkä vuoksi opettajan ammattitaito joutui hyvin kyseenalaiseen valoon.

Suomalaisen opettajan arki on kuitenkin kovin kaukana pohjois- tai eteläamerikkalaisen opettajan arjesta, ja siksi olisi ollut kiinnostavaa kuulla, millaisia kipupisteitä McLaren näkee suomalaisessa koulussa ja opettajankoulutuksessa ja mitä annettavaa kriittisellä pedagogiikalla olisi niille.

Kuten eräs kollega asian ilmaisi, oli McLarenin esitelmä ”mielenkiintoinen kokemus, mutta sisällöllisesti se tarjosi kovin vähän pureskeltavaa”.

Professori Peter McLaren puhui standardoidun testaamisen vaikutuksista amerikkalaiseen koulutukseen.

Näkökulmia koulun kehittämiseen paneeli eNorssi-seminaarissa Sanna Isopahkala KeyNote puheenvuoron jälkeen yleisö sai seurata paneelikeskustelua, jota teemoitti seminaarin pääotsikko “Kriittisyys, osallisuus, muutos opettajankoulutuksessa: Mihin suuntaan, mitä ja miksi?”

Paneelin puheenjohtajina toimivat tutkijat Hannele Cantell ja Sanna Ryynänen Helsingin yliopistosta.

Keskustelijoiden myötä koulutuksen eri näkökulmat tulivatkin laajalti edustettua, nimittäin keskustelijoina olivat professori Peter McLaren, Chapman Universitysta, kehityspäällikkö Anne Rongas Suomen eOppimiskeskus ry:stä, kehittämispäällikkö Jouni Kangasniemi Opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä tutkijat Antti Rajala ja Anna-Leena Riitaoja Helsingin yliopistosta.

Paneelissa oli edustettuna monipuolisesti koulutuksen ja opetuksen asiantuntijoita.

Keskustelun pääkysymyksinä olivat perimmäiset pohdinnat peruskoulun olemassaolosta, arvopohjasta ja koulusta yhteiskunnan muutosvoimana.

Kovin oli erilaisia mielipiteitä ja näkökulmia esitettyihin kysymyksiin. Mielenkiintoista oli kuunnella, vaikka yhteistä näkemystä ei löytynyt, koska jokainen puolusti omaa näkemystään. Paneelin kysymykset olivat hyviä. Itsekin jäin miettimään, mitä vastaisin, kuvaili Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulusta paneelin jälkeen mietteitään.

Suomalaisessa mediassa viime vuosina on esitetty jatkuvia muutosvaatimuksia koululle.

Jotta muutoksen tuulissa pysyttäisiin oikeassa suunnassa, juuri opettajien ja opettajankouluttajien on todella tärkeää pysähtyä miettimään näitä perimmäisiä arvokysymyksiä.

Paneeli herättikin osallistujia pohtimaan ja kysymään lisää.

Yhteiskunnassa on menossa paljon muutoksia, mutta miten vastataan muutoksiin, joihin kaikkien on otettava kantaa, mietiskeli raumalainen Eeva-Maija Niinistö paneelin antia.

Niin paneeli kuin KeyNote puheenvuoro ovat katsottavissa videotallenteina seminaarin blogin sivuilla.

eNorssi-verkoston työryhmät kokoontuvat säännöllisesti Sanna Isopahkala Yksi tärkeä osa eNorssi-seminaareja on verkoston työryhmien kokoukset. Verkoston työryhmiä on viime vuosina ollut neljä: TVT-, OPS-, Ohjaajakoulutus- ja Tutkoke -työryhmät. Ryhmät kokoontuvat eNorssi-seminaarien lisäksi omissa työkokouksissaan vuoden mittaan.

Kiersin kaikkien työryhmien kokouksissa yhdessä eNorssi-verkoston puheenjohtajan Tapio Heinon ja HARREn puheenjohtajan Heikki Happosen kanssa.

OPS-työryhmä jatkaa työskentelyään, vaikka uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön ensi syksynä.

Tarvetta on erityisesti arviointiin liittyvän täydennyskoulutuksen saralla.

Oli mielenkiintoista kuulla ryhmien työskentelytavoista ja sisällöllisistä pääkysymyksistä. Samalla sai nähdä ja kuulla melkoisen läpileikkauksen siitä, mitä koulutuksen osa-alueilla tapahtuu norssien tasolla ja myös valtakunnallisesti eri alueilla.

OPS-työryhmässä jokainen esitteli vuorollaan oman yksikkönsä ideoita ja käytännön ratkaisuja tulevaan opetussuunnitelman käyttöönottoon liittyen.

Tampereen yliopiston normaalikoulun lehtorit Anu Eerola ja Tiina Juutilainen esittelivät yksikkönsä uutta sirkuspainotteista linjaa.

Lisäksi työryhmä keskusteli siitä, mihin suuntaan ryhmän toimintaa ja resursseja suunnataan jatkossa.

Vaikka valtakunnallinen opetussuunnitelmatyö saapuu tänä keväänä maaliinsa siltä osin, että uusi OPS otetaan käyttöön tulevana syksynä, jatkaa eNorssin OPS­työryhmä ansiokasta ja pitkäjänteistä työtään keskittyen muun muassa arvioinnin sisältöihin.

TVT-työryhmässä keskusteltiin hankeasioista, TVT-strategiasta ja verkko-opetuksesta.

Ryhmä oli yhtä mieltä siitä, että tulevaisuudessa Suomessa tarvitaan yhä enemmän opettajia, joilla on kokemusta etäopetuksesta.

Verkko-opetuksen konkarit rohkaisivat ryhmän muita jäseniä luomaan ja tarjoamaan uusia verkkokursseja omissa yksiköissään.

TVT-työryhmässä yhtenä aiheena keskustelutti verkko-opetus ja sen kehittäminen.

Viikin kevätseminaarin yleisissä puheenvuoroissa pääsalissa nousi usein esille tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnan näkyväksi tekeminen.

Sen konkreettisia tuloksia eNorssi-verkostolla on esimerkiksi juuri lukemasi Sirius-verkkolehti sekä vuosijulkaisut.

TutKoKe-työryhmässä keskusteltiin silti paljon siitä, miten TutKoKe-toimintaa tuodaan enemmän esille omissa emoyliopistoissa ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.

Ehdotuksena oli esimerkiksi kaikille norsseille yhteinen e-lomake, jonka avulla saisi kootusti tietoa siitä, millaista kehittämistoimintaa eri yksiköissä on meneillään.

Normaalikoulujen arjessa on jatkuvasti monia päällekkäisiä ja lomittaisia projekteja meneillään; on harjoittelut, kansainväliset ja kotimaiset kouluvierailut, alueellinen ja valtakunnallinen yhteistyö sekä eNorssi-yhteistyö ja paljon muuta.

Siksi matalan kynnyksen tiedottaminen palvelisi normaalikoulujen lisäksi kaikkia yhteistyötahoja. TutKoKe-työryhmä pyrkii nyt miettimään hyviä käytänteitä ja suunnittelemaan toimivia menetelmiä niin tiedon keräämiseen kuin sen julkaisemiseen.

Aikaa normaalikoulujen kehittämistoiminnan raportointiin on niukasti ellei siihen ole erityisiä resursseja.

Heikki Happonen Joensuun normaalikoulusta alusti TutKoKe-ryhmän kokousta muistuttaen norssien asemasta yliopiston kouluna.

TutKoKe-työryhmässä syntyi runsaasti uusia ideoita ja keskustelua siitä, miten kehittämistoimintaa voisi yhä enemmän tehdä näkyväksi.

Opettajankoulutus muutoksessa uusi työryhmä eNorssi-seminaarissa Sanna Isopahkala Perinteisten työryhmien (OPS, TVT, Ohjaajakoulutus ja TutKoKe) lisäksi tämän kevään eNorssi-seminaarissa kokoontui uusi työryhmä: Opettajankoulutus muutoksessa.

Sen vetäjänä tapaamisessa oli Juha-Matti Turpeinen Oulun yliopistosta ja työryhmään osallistui myös opetusneuvos Armi Mikkola OPM:stä. Muut jäsenet olivat Normaalikoulujen ja yliopistojen opettajia ympäri Suomea.

Mitä ryhmässä tapahtui ja mistä siellä keskusteltiin?

- Armi Mikkola kertoi meille uudesta valtakunnallisesta opettajankoulutusfoorumista, jossa on monipuolinen edustus miettimässä koulutuksen tulevaisuutta. Opettajankoulutus on hyvällä tasolla kaikkiaan.

Mutta mitä jos opettajankoulutukseen hakeutuvien määrät romahtaisivat? Meidän tulisi huolehtia jatkuvasti siitä, että opettajankoulutus tarjoaa laadukasta opetusta ja on houkuttelevaa, Juha-Matti Turpeinen pohdiskeli ja referoi työryhmän keskusteluja.

”Meidän tulisi huolehtia jatkuvasti siitä, että opettajankoulutus tarjoaa laadukasta opetusta ja on houkuttelevaa.”

Tällä hetkellä opettajankoulutuksen taso on hyvä. Koulutuksen laadusta houkuttelevuudesta pitää silti huolehtia juuri nyt, kun mitään uhkia ei ole näkyvissä, työryhmässä pohdittiin.

Koulutuksen laatu ja sen rahoitus kulkevat käsi kädessä.

Opettajankoulutusalalla, jolla vahvaan teoriataustaan nojaanavan tietoaineksen lisäksi opiskellaan pedagogisia taitoja, eivät pelkkä tenttikirjojen ulkoa opettelu ja massaluennot riitä.

- Ilman riittävää rahoitusta opettajankoulutuksen nykyinen taso voi olla hankala säilyttää.

Työryhmässä nostettiin esille, että yliopisto-opetuksen laadusta tulee pitää huolta. Vaikka tutkimuksen roolia yliopistojen tuloksen tekijänä on nostettu, riittävä määrä ohjausta ja kontaktiopetusta tuottaa hyvää oppimista, Turpeinen korostaa.

Leikkauksista välittämiseen ja huolenpitoon Sanna Isopahkala Viime aikojen mediassa käyty koulutuskeskustelu on liittynyt enimmäkseen koulutusta koskeviin taloudellisiin leikkauksiin. Suomessa eletään aikaa, jolloin säkinsuut on vedettävä tiukemmalle jotta velkaantumisen kierre ei enää kasva. eNorssi-verkoston kevätseminaariin osallistunut sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuomo Puumala halusi kiinnittää opettajankouluttajien huomion muihin kiintopisteisiin.

- Voisimmeko nyt siirtyä leikkauskeskustelusta sisältökeskusteluun, Puumala kyseli heti alussa seminaariin osallistuneilta opettajankouluttajilta.

Puumalan mukaan sivistys, välittäminen ja huolenpito ovat asioita, joita on mahdollista ajassamme lisätä talouden leikkauksista huolimatta.

Sivistys kuitenkin lisää taloudellista kasvua, Puumala muistutti.

Elämme kaikki ajassa, jossa muutos on pysyvä tila, mutta jonka nopeutta ja suuntaa on vaikea arvioida.

”Sivistys lisää taloudellista kasvua” Valtiovallan tervehdyksen toi sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuomo Puumala.

- Kaikki tieto on saatavilla lähimmän älypuhelimen päässä.

Mutta ihmisenä olemista ei voi googlata, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja huomautti.

Siksi nimenomaan ihmisenä kasvamisen, välittämisen ja huolenpidon tulisi olla nyt koulutuskeskustelun kulmakivenä.

- Tarvitsisimme pidemmän tähtäimen suunnitelman koulutuksen kentälle ja sitä, että eri toimijat uskaltavat istua samaan pöytään. Tarvitsemme nyt myös rohkeutta kokeilla uusia käytänteitä ja siinä te normaalikoulujen opettajat olette eturintamassa, Puumala rohkaisi.

- Meidän suomalaisten pitäisi vielä vahvemmin brändätä se, missä olemme hyviä eli koulutus ja opetus.

Puumala muistutti, että Suomen menestystarinan taustalla on nimenomaan laadukas opettajankoulutus ja hyvät opettajat.

- Teille voisi jokaisena päivänä levittää punaisen maton töihin tullessanne, niin tärkeää työtä teette, kiitteli sivistysvaliokunnan puheenjohtaja puheensa lopuksi kuulijoita.

Puheessaan Puumala ideoi samalla “koulutuksen puolustusjoukkoja”, joka voisi olla jokin ryhmä tai tapahtuma.

- Osallisuuden vahvistaminen lähtee teistä opettajista, Puumala muistutti puheessaan.

Minne menet, eNorssi-verkosto?

eNorssi-verkosto tutuksi sivistysvaliokunnan puheenjohtajalle Seminaaripäivän aluksi eNorssi-verkoston puheenjohtaja Tapio Heino ja HARREn (Harjoittelukoulujen rehtorit) puheenjohtaja Heikki Happonen sekä muutamat muut rehtorit esittelivät eNorssin toimintaa sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuomo Puumalalle.

- Olemme yliopistojen kouluja ja meillä tapahtuu monenlaista tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoimintaa, Heikki Happonen kertoi.

Samaan aihepiiriin liitti puheenvuoronsa eNorssi-verkoston TutKoKe-ryhmän puheenjohtaja Hannu Juuso, joka muistutti norssien tiiviistä yhteistyöstä yliopistojen kanssa.

”- Teemme yhdessä yliopistojen kanssa oman alamme johtavaa huippututkimusta.”

Sanna Isopahkala

Yhteisillä aamukahveilla eNorssi-verkoston toimijat ja Tuomo Puumala ehtivät puhua myös yleissivistyksen käsitteestä, sen muutoksesta ajassamme ja opettajankoulutuksen yleisistä ajankohtaisista asioista.

Viikin normaalikoulun johtava rehtori Tapio Lahtero muistutti juuri tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistyön tukemisesta ja sen näkyväksi tekemisestä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on ollut eNorssi-verkoston keskeinen yhteistyökumppani jo verkoston perustamisesta lähtien.

eNorssi-verkoston kanssa pitkään yhteistyötä tehnyt Mikkola pohtii verkoston merkitystä ja tulevaisuutta videolla näin.

Opetusneuvos Armi Mikkola vieraili eNorssi-seminaarissa torstaina ja osallistui myös Opettajankoulutus muutoksessa -työryhmän kokoukseen.

”Tutkimusyhteistyö yliopistojen kanssa on ensiarvoisen tärkeää.”

Keskustelua käytiin myös digitalisaatiosta ja sen merkityksestä; onhan koulujen “digiloikka” yksi hallituksen kärkihankkeista.

- On silti mentävä pedagogiikka edellä siten, että digitalisaatio on vain väline, summasivat sekä Puumala että eNorssin ja HARREn edustajat.

Mutta mitä sivistysvaliokunnan puheenjohtaja toivoo eNorssi-verkostolta tulevaisuudessa? Sen hän kertoo videokommentissaan.

- Kaikki mitä te teette, on aktiivisen tutkimuksen kohteena. Tutkimusyhteistyö yliopistojen kanssa on ensiarvoisen tärkeää, Armi Mikkola muistutti normaalikoulujen opettajia.

Kuvaterveisi채 Viikin seminaarista

Kielirikasteisuus ja kansainvälinen projekti Flat Stanley Jyväskylän Normaalikoulun alakoulun 4C-luokka rikastaa opetusta osittain englanniksi.

Aihealueista riippuen osa oppisisällöistä voidaan käsitellä englanniksi. Englannin kieli on siis väline eri oppiaineiden sisältöjen oppimisessa.

Opetusta rikastetaan esimerkiksi englannin käsitesanastolla. Suomenkielisen oppikirjan rinnalla käytetään välillä englanninkielisiä oppimateriaaleja.

Oppilaan kielellisenä tavoitteena on ymmärtää sekä opettajan antamat englanninkieliset ohjeet että englanninkielisen opetusmateriaalin ohjeet.

Englanninkielinen opetusmateriaali voi olla netistä löytyviä ohjevideoita tai kirjallista materiaalia. Usein ohjeiden ja tekstien lisänä on kuvallinen tuki. Opettaja tai luokan (kaksikieliset) oppilaat auttavat kirjallisten englanninkielisten ohjeiden suomentamisessa ja oppilaat saavat keskustella merkityksistä myös keskenään.

4c-luokassa käsiteltiin monialaisena oppimiskokonaisuutena Pohjoismaita tammi-helmikuun 2016 aikana. Teimme yhteistyössä englannin opetuksen kanssa kansainvälisen projektin nimeltä Flat Stanley ja olemme edelleen sen avulla yhteyksissä samanikäisiin koululaisiin eri puolilla Pohjoismaita.

”Oppilaista oli todella hauskaa ja jännittävää saada kirjeitä ja valokuvia eri maista.”

Flat Stanley on amerikkalai-

nen satukirja vuodelta 1964.

Tarinan Stanley on poika, joka asuu Amerikassa. Eräänä päivänä hänen isänsä kiinnitti ilmoitustaulun Stanleyn sängyn yläpuolelle, johon Stanley voi kiinnittää kuvia ja julisteita.

Yöllä ilmoitustaulu putosi Stanleyn päälle hänen nukkuessaan.

Stanleystä tuli aivan littana. Se oli myös hyvä asia, koska Stanley pystyi silloin matkustamaan kirjekuoressa tapaamaan ystäviään eri maihin.

Kuunneltuaan tämän englanninkielisen tarinan jokainen 4c-luokan oppilas kirjoitti englanninkielisen kirjeen ja askarteli Flat Stanley -paperinuken.

23 kirjettä ja paperinukkea lähetettiin Ruotsiin, Norjaan, Tanskaan ja Islantiin peruskouluihin, joista olimme ensin saaneet vahvistuksen kiinnostuksesta olla mukana projektissamme.

Muutaman viikon kuluttua aloimme saada kirjeitä ja valokuvia eri maista. Se oli oppilaista todella hauskaa ja jännittävää. Flat Stanley pääsi vierailemaan mm. pohjois-Islannin pienessä merenrantakaupungissa Husavikissa, Reykjavikissa, Tukholmassa, Uppsalassa, Oslossa, Odensessa

Tulevia tapahtumia

Kerroimme muille koulun oppilaille kansainvälisestä projektistamme 4.luokkien järjestämässä koulukokoontumisessa.

Teimme koululle myös valokuvanäyttelyn Flat Stanley-projektistamme.

eNorssin syysseminaari ja TutKoKe-symposium eNorssin syysseminaari ja TutKoKe-symposium järjestetään Jyväskylässä 31.8.–2.9.2016. Seminaarin teema on Sivistys, oppiminen ja ohjaus. Puhujina ovat mm. dosentti Arto O. Salonen, professori Pauli Siljander, professori Jari Ojala sekä vapaa tutkija Jaana Venkula.

Ilokseni huomasin useiden oppilaiden ja opetusharjoittelijoiden pysähtyvän lukemaan Flat Stanley-projektista, lukemaan Flat Stanley -kirjoja, joita saimme tilattua koulumme kirjastoon sekä katselemaan valokuvia. Toivottavasti joku opiskelija nappasi idean ja toteuttaa hauskan kansainvälisen projektin jossain vaiheessa myöhemmin oman luokkansa kanssa.

Oppilaat ovat olleet todella iloisia nähdessään oman paperinukkensa maailmalla ja saadessaan vastauskirjeitä. Kansainvälisten kontaktien avulla olemme oppineet paljon uusia Erään oppilaan sanoin: “That was a great adventure for Flat Stanley and us as well!”

Keskiviikon TutKoKe-symposiumissa kuullaan peräti 25 esitystä, jotka antavat monipuolisen kuvan harjoittelukouluissa tehtävästä tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnasta.

Lisätietoja eNorssin sivuilta.

”Kansainvälisten kontaktien avulla olemme oppineet paljon uusia asioita eri Pohjoismaista.”

Lisätietoja luokanlehtori Sanna Pakarinen Jyväskylän normaalikoulu sanna.pakarinen@norssi.jyu.fi

Young RNK Entrepreneurs in the Cross-Curricular Classroom Ramona Raynor-Karjalainen Rauma Teacher Training School Go ahead, dream!

Go ahead, dream your wildest dreams! How can you change the world and make it better?

What is a problem that you can solve? What will it take to make this dream come true? These are questions that I asked my students in preparation for a contest for young entrepreneurs sponsored by the American Embassy Finland.

Practical English skills As a language teacher, I am always looking for ways that the students can develop their English skills in a practical way that will be relevant later in their lives. Entering the contest not only allowed the students to be creative but to use and develop their language and communication skills in order to solve a real world problem outside of the classroom.

Students preparing their entries for the contest

When I approached the students about entering the contest they were very eager to participate and quickly came up with diverse plans. They worked in groups to brainstorm, make decisions, develop their vision, put their ideas in writing, to create a brand and present their ideas.

During the process they began to see how their unique and personal dreams could transform into real possibilities and they entered the contest with much enthusiasm.

Off to the regional competition Our students were thrilled when they heard that six of our teams were selected to compete in the regional round of the competition!

We traveled to Boost Turku so the students could pitch their ideas in English in front of a panel of real-life entrepreneurs and business people. The panel provided constructive feedback and a great deal of support and encouragement to all the

During the process, skills from across the curriculum were brought into play – math, language, technical and computer skills and much more – so that it was a very diverse and rich educational experience for the students.

Everything was designed to help the students understand what it takes to make their dreams become a reality. After seeing many successful pitches, our young 7th grade LED jacket team was chosen to compete in the finals in Helsinki against other regional finalists from high schools all over Finland.

Finals here we come!

The Road to the finals After the thrill of making it to the finals, our LED jacket team pulled up their sleeves and got to work in order to take their idea to the next level. Our young team of entrepreneurs had to research the financial aspects of their idea, further develop their pitch, create a prototype and prepare to answer an intense line of questions about their product - just like a real entrepreneur would.

After winning the regionals the students got to go to Helsinki for an amazing two days of pitching and learning experiences. The students were treated like VIPs and taken on a tour that included a trip to the epic SLUSH startup and investor event as well as the innovative Aalto Design Factory.

Team LED Jacket after winning the regional round in Turku

The students were given introductions and a unique opportunity to use their communication skills to network and pitch their ideas to real investors. This was followed by a reception hosted by the American Ambassador to Finland, Charles C. Adams at the US Embassy.

Pitch day The final competition day had finally arrived and the students had woken up early to practice their pitches. Before they knew it they had given their presentation in front of the distinguished panel of judges and were eagerly waiting to hear

It was a huge task for such a young group but the team more than lived up to the job.

The judges took a long time to deliberate because all the ideas were excellent and the teams had all done so well.

Success Even though our LED Jacket team was very successful, at the end of the day our group of young entrepreneurs did not win the grand prize in the contest. However, without a doubt the learning experience and support that they received from the American Embassy and the entrepreneurial community as a whole was truly invaluable.

They also received a great peek into the world of business and being an entrepreneur and also what it means to dream and take risks. In life many ideas “fail” before they succeed but those are very valuable learning experiences and are the true building blocks of learning and success.

Practical learning experiences such as these help the students build confidence and refine their many talents in a concrete way. And, the experience of the contest was definitely a big hit with all the students.

The first thing they asked once the contest was over was “Can we do that again next year?”

Team LED Jacket doing their final pitch in the Ambassador’s Entrepreneurial Challenge

Team LED Jacket at the AEC finals in Helsinki

More information Rauman Normaalikoulu Facebook Pages https://www.facebook.com/rauman.normaalikoulu/?ref=hl Ambassador’s Entrepreneurial Challenge http://finland.usembassy.gov/aec.html

Norssien uudet tohtorit: Sari Muhonen Yksi Norssien uusista tohtoreista on Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun lehtori Sari Muhonen. Väitöstilaisuus oli 19.2.2016 Taideyliopisto Sibelius-Akatemiassa.

Väitös: Koulun tuettava luovaa toimintaa monipuolisesti Tutkimuksessa “Songcrafting practice: A teacher inquiry into the potential to support collaborative creation and creative agency within school music education” lehtori Sari Muhonen selvitti, millaisia merkityksiä yhdessä säveltämisellä ja laulujen yhteistyössä tekemisellä sekä näistä saaduilla kokemuksilla on koulujen musiikkikasvatuksessa.

Muhonen tarkasteli tutkimuksessaan yhteisluomisen ja luovan toimijuuden teemoja osana koulun musiikkikasvatusta sekä opettajan asemaa yhteisluomisen tukijana.

Yksi Norssien uusista tohtoreista on Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun lehtori Sari Muhonen. Väitöstilaisuus oli 19.2.2016 Taideyliopisto Sibelius-Akatemiassa.

Yhteistoiminnallinen laulujen säveltämiskäytäntö, sävellyttäminen, nähtiin tässä tutkimuksessa yhtenä mahdollisuutena tukea luovaa toimijuutta.

Muhonen perehtyi sävellyttämiseen ja sen toteuttamiseen suomalaisessa peruskoulussa kolmessa eri luokkayhteisössä seitsemän vuoden aikana.

Muhonen perehtyi sävellyttämiseen ja sen toteuttamiseen suomalaisessa peruskoulussa kolmessa eri luokkayhteisössä seitsemän vuoden aikana.

Tutkimuksen perusteella Muhonen toteaa, että monenlaiset sekä musiikin yhdessä tekemisen prosessit että yksin säveltämisen kokemukset ovat lapselle tarpeellisia läpi koko koulupolun.

Koulun musiikkikasvatuksen tulisikin monipuolisesti tukea lasten ja nuorten yhteisluomista ja luovaa toimijuutta.

- On tärkeää nähdä kaikki oppilaat kykenevinä luomaan musiikkia. Tarjoamalla lapselle mahdollisuuksia osallistua luoviin prosesseihin voidaan tukea heidän uskoaan omiin musiikillisiin kykyihinsä, Muhonen korostaa.

Muhosen analyysin perusteella yhdessä luodut teokset, esimerkiksi laulut, lujittavat musiikillista yhteisöä. Hän ehdottaakin, että näiden teosten dokumentointia hyödynnettäisiin systemaattisemmin musiikkikasvatuksessa.

Luovaa toimijuutta arvostetaan opetussuunnitelmateksteissä ja uusissa oppimisnäkemyksissä. Kuitenkin aiempien tutkimusten mukaan monissa maissa – myös Suomessa – luovan toimijuuden tukeminen ja sen käytännön toteutus musiikkikasvatuksessa on ollut vaihtelevaa.

- Koulun musiikkikasvatus tavoittaa koko ikäluokan. Siksi on tärkeää pohtia, millaista toimijuuden kuvaa siellä tuetaan ja millaisia osallistumisen mahdollisuuksia tarjotaan.

Yhdessä voidaan luoda myös merkityksellisiä opetus-oppimiskäytäntöjä, kun tartutaan oppimistilanteissa nouseviin mielenkiintoisiin ideoihin, MuHän korostaa, että opetus- ja oppimiskäytäntöjä kehitettäessä on tutkittava oppijoiden kokemuksia sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

Lisätietoja: Sari Muhonen, sari.muhonen@helsinki.fi

Tulevia tapahtumia Kasvatustieteen päivät 2016 Kasvatustieteen päivät Turussa 17.–18.11.2016. Päivien teemana on Eriarvoistuva maailma – tasa-arvoistava koulu?. Pääpuhujina ovat professori Diane Reay (University of Cambridge, UK) sekä professori Martin Thrupp (University of Waikato, NZ).

Abstraktien jättämisaika päättyy 23.9.2016.

Lisätietoja päivien sivuilta.

Norssien uudet tohtorit: Tapani Saarinen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun lehtori, uskonnon aineenopettaja ja luokanopettaja Tapani Saarinen väitteli huhtikuussa 2016 filosofian tohtoriksi The Catholic University of America:ssa, Washington D.C.:ssä.

Väitöskirja yhdistää uskonnon tutkimisen kansainväliseen politiikkaan, ja selvittää uskonnollisten toimijoiden roolia sodan ja konfliktien syynä.

- Amerikkalainen yliopisto-opetus haastaa lukemaan paljon, samalla pitää kehittää myös opiskelutaitoja, sillä luettava on paljon, Saarinen kuvailee.

- Opiskelin Amerikassa stipendiaattina lukuvuoden 2003-2004. Terrori-iskujen jälkeen Yhdysvalloissa oli suuri kiinnostus selvittää uskonnon roolia poliittisessa väkivallassa. Uskonnosta ja yhteiskunnasta kiinnostuneena ajattelin, että olisi tärkeää tutkia tätä aihetta. Aloitin jatko-opintoni Washingtonissa 2009 ja väitöskirjan teon 2013, Saarinen kertoo.

Ph.D. tutkintoon kuului muun muassa 50 kirjan tentti.

Tuore tohtori on kokenut, että väitösprojektista voi ammentaa monta asiaa työhön opettajana ja opettajankouluttajana.

Tapani Saarisen väitöskirja käsittelee uskonnollisten toimijoiden roolia sodan ja konfliktien syynä.

- Amerikassa luetaan yhden opintokurssin osana keskimäärin yksi kirja viikossa, ja luetusta pitää kyetä keskustelemaan ja siitä pitää osata kirjoittaa.

Saarinen on huomannut, että omat opiskelutaidot kehittyivät jatko-opintojen myötä huimasti.

- Yliopistotyössä on hyvä, että kykenee poimimaan tärkeät asiat luetusta, osaa ajatella itsenäisesti eikä vain referoi muita, sekä kykenee analysoimaan ja keskustelemaan toisten kanssa.

Lisätietoja tapani.saarinen@helsinki.fi ja osoitteesta http://trs.cua.edu/news/news/April-2016/saarinen-defense.cfm