Sirius - tähtitaivaan kirkkain kiintotähti

Sirius

eNorssi-verkoston lehti 5/2018

Digitaalinen osaaminen alkuopetuksessa Nähdään ja kohdataan hankkeesta hyviä käytänteitä koulun arkeen Kesäkoulun kuulumisia Uusia julkaisuja Uusi tohtori

Sirius - tähtitaivaan kirkkain kiintotähti Normaalikoulut eli Norssit ovat yliopistojen harjoittelukouluja.

Norssien tehtävänä on perusopetuksen lisäksi järjestää ohjattua opetusharjoittelua.

Norsseissa tapahtuu monipuolista tutkimus-, kokeiluja kehittämistoimintaa.

Siriuksen tavoitteena on tehdä tätä toimintaa tunnetuksi.

Toimittaja: Sanna Isopahkala sanna.isopahkala@staff.uta.fi

Haluaisitko esitellä omaa jatkotutkimustasi tai muuta tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoimintaa?

Tai haluaisitko kirjoittaa yhteistyöstä normaalikoulujen kanssa?

Oletko käynyt mielenkiintoisella koulutusmatkalla, josta voisit raportoida?

Lähetä tekstisi meille!

Toimittaja: Olli-Pekka Salo olli-pekka.salo@norssi.jyu.fi

Yhteystietoja

eNorssi-verkoston puheenjohtaja Heikki Ervast heikki.ervast@ulapland.fi eNorssi-verkoston projektivastaava Sampo Forsstrรถm: sampo.forsstrom@uef.fi

SIRIUS: siriusenorssi@gmail.com Julkaisija: eNorssi-verkosto

HARREn puheenjohtaja Heikki Happonen: heikki.happonen@uef.fi

Toimittajalta Tärkeää ei ole se, miten paljon elämässä on päiviä, vaan miten paljon päivissä on elämää. Nämä sanat kuulimme Turun eNorssi-seminaarin eräässä esityksessä elokuussa, ja olen miettinyt niitä monta kertaa sen jälkeen.

Kun vuodenkierrossa olemme menossa taas kohti pimeintä aikaa ja työtehtävät kasautuvat, on ehkä ihan hyvä pysähtyä miettimään, onko elämän päivissä sopivasti kuluttavaa ja palauttavaa sisältöä. Meillä Tampereella on tänä syksynä eletty väistötiloihin muuttamisen myllerryksessä. Usein on saanut muistuttaa itselle pieniin hetkiin pysähtymisen tärkeydestä, silloinkin kun tavarapinot odottavat lajittelijaansa ja kaikki muut työt tekijäänsä.

Eräänä aamuna lokakuun lopulla pysähdyin ruusupensaan äärelle ja otin kuvan pakkasen tainnuttamista kesän viimeisistä ruusuista. Tässä Siriuksessa pääsee pakosti yliopistojen koulujen vauhtiin mukaan; niin paljon on eri paikkakunnilla meneillään ja kehittämistyötä tapahtuu tällä hetkellä todella isolla volyymilla.

Toivottavasti ehdimme silti myös pysähtyä näiden juttujen äärelle. Kannattaa keskittyä lukemaan, millaisia hankkeita muissa yksiköissä on meneillään. Meillä on jälleen myös uusi tohtori joukossamme, onnitelkaamme oululaista Riku Välitaloa!

Ilahduttavaa on sekin, että voimme esitellä myös monta uutta julkaisua ja tulevien tapahtumien lista on taas pitkä.

Työn iloa ja valoa pimeneviin päiviin, toivottaa Sanna

“Ilmiömäiset agentit” – digitaalinen osaaminen ilmiöpohjaisessa oppimisessa alkuopetuksessa Syksyllä 2017 aloitettiin Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulussa Joensuussa 1A luokan kanssa pitkäkestoinen ja oppilasta osallistava oppimispolku, jossa oppilaan digitaalinen osaaminen ankkuroidaan luonnolliseksi osaksi opetusta ja oppimista.

Ankkurointi on Opetushallituksen tukema kärkihanke ja kestää vuoden 2018 jouluun asti.

Hankkeen ilmiönä on ollut “Mitä kasvuun tarvitaan?”.

Oppilaat ovat havainnoineet lähiympäristöä, sen muutoksia sekä luoneet yhteyksiä eri oppiaineiden ja niille tyypillisten työtapojen välille.

Oppilaiden kanssa yhdessä on suunniteltu luontevia

sisältöjä hälventäen oppiainerajoja erityisesti ympäristöopin, suomen kielen ja kirjallisuuden, kuvataiteen ja matematiikan oppimisessa.

Tavoitteena on ollut myös täsmentää koulukohtaisen opetussuunnitelman laaja-alaisia oppimistavoitteita ja sisältöjä alkuopetuksessa sekä luoda uusia pedagogisia käytänteitä kiinnittämällä huomiota oppilaiden osallisuuteen ja toiminnallisuuteen, vuorovaikutukseen sekä monipuolisiin oppimisympäristöihin.

Hankkeen alussa oppilaat miettivät ja piirsivät, mitä “Ilmiömäiset agentit” tarvitsevat työskentelyyn, ja miltä itse agentti näyttäisi. Oppilaiden töiden pohjalta hanke sai oman logon.

Luokassa on ollut puolelle

oppilaista käytössä Chromebookit ja ajoittain iPadit.

Oppilaat ovat opetelleet aluksi tieto- ja viestintäteknologisia (tvt) peruskäyttötaitoja, kuten käynnistämään ja sammuttamaan tietokoneen ja tabletin sekä käyttämään turvallisesti sovelluksia (esim.

Bookceator, Seesaw).

digitehtäviä, e-oppikirjoja oppimisessaan sekä etsimään tietoa internetistä.

Hankkeen edetessä oppilaat ovat tuottaneet itse digitaalista sisältöä sekä videoimalla että kirjoittamalla. Erityisesti kirjottamisessa piirrosohjelmilla tuotetut kuvat ja Chromebookilla otetut valokuvat ovat olleet Turvalliseen käyttöön liittyy omalla sekä ideoinnin lähteenä että käyttäjätunnuksella ja salasanalla analyysin kohteena. Oppilaat ovat sisään- ja uloskirjautuminen. muun muassa piirrosohjelmaa Oppilaat ovat myös opetelleet käyttäen ensin visualisoineet hyödyntämään oppikirjasarjojen omia ajatuksiaan ja sitten

muotoilleet ne tekstiksi.

kokoamalla niitä yhteen.

Itse otetut valokuvat ovat puolestaan sekä jäsentäneet kirjoitusten sisältöjä että ohjanneet opiskeltavien asioiden jäsentämistä ja erittelyä.

TVT-taitojen ankkuroimisessa olemme hyödyntäneet ilmiöön luontevasti kuuluvia oppisisältöjä.

Joulun jälkeen oppilaat toivat mm. kotona syötyjen hedelmien siemeniä, joita istutettiin koulussa.

Näin tvt:n käyttö ja digitaalinen osaaminen ei liittyy ainoastaan yksittäisiin oppimisen tilanteisiin, vaan rakentaa konkreettisesti siltoja eri oppimistilanteiden välille.

Kasveja kasvatettiin lisäksi luokkatilassa ylösalaisin, pimeässä kaapissa, jääkaapissa jne. Näistä tehtiin ennakkoon hypoteesejä ja opeteltiin pientä tutkimuksen tekemistä. Seurasimme säätä ja teimme omat säätiedotukset videoimalla, jolloin opettelimme esiintymistä. Geometria jakson aikana teimme kuvataiteessa ihmekasveja geometrisilla tasokuvioilla.

Tämä syksy on aloitettu tarkastelemalla metsää ja luonnossa tapahtuvia muutoksia, ja luokan kaapissa muhii matokompostori. Tähän kaikkeen ja moneen muuhun on ankkuroitu tvt:tä taltioimalla tuokioita ja tuotoksia säännöllisesti sekä

Toteutuksessa yhteistyössä ovat olleet Itä-Suomen yliopiston Joensuun harjoittelukoulun luokanopettaja Sinikka RätyZáborszky (KT) ja Itä-Suomen yliopiston soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osaston yliopisto-opettaja Susanna Pöntinen (FT).

Hankkeen aikana opettajaopiskelijat on otettu kokeiluun mukaan sekä levitetty tietoa eri tiedotustilaisuuksissa ja -välineissä.

Hankkeesta saatuja kokemuksia on myös esitelty elokuussa 2018 EECERA konferenssissa Budapestissä. Hanketta voi seurata myös blogisosoitteessa: norssiagentit.blogspot.com Teksti ja kuvat: Sinikka RätyZáborszky ja Susanna Pöntinen

Ankkurointi on Opetushallituksen tukema kärkihanke ja kestää vuoden 2018 jouluun asti.

Hankkeen ilmiönä on ollut “Mitä kasvuun tarvitaan?”.

Digitaalinen dialogi kodin ja koulun välillä Huoltajat kumppaneina kehittämisen foorumissa Syksyllä 2018 on aloitettu Itä-Suomen yliopiston Joensuun normaalikoulussa (Tulliportin koulu) 2 A luokassa hanke, jonka tavoitteena on edistää ja tiivistää kodin ja koulun välistä yhteistyötä.

Seesaw-sovellusta, jonka avulla taltioidaan mm. arvioinnin kohteena omaa lukutaitoa ja sen kehittymistä sekä käyttäytymistä.

Oppilas dokumentoi arviointikohteen, opettelee pohtimaan ja perustelemaan omaa itsearviointiaan.

Näin luokassa käytetty sovellus tukee koulussa yhteisesti arvioinnin välineenä käytettävää Qridiä. Arviointi on jatkuva prosessi, ja digitaalinen tallentaminen mahdollistaa Hankkeessa kehitetään uudenlaisia oman kehittymisen seuraamisen pidemmällä aikavälillä. toimintatapoja oppimista tukevan arviointikulttuurin Lokakuussa 2018 huoltajille luomiseksi digitaalisia järjestetään vanhempainilta, jossa ympäristöjä hyödyntäen. hanke esitellään sisältöineen sekä Painopisteenä on tukea oppilaiden tavoitteineen. Huoltajia rohkaistaan ryhmäkeskusteluun ja itsearviointitaitoja tuomaan esille omia ajatuksiaan sekä edistää huoltajien arvioinnista sekä hankkeesta. tietoisuutta ja osallisuutta kouluarvioinnissa. Käytöstä kootaan palautetta huoltajilta ja oppilailta.

Oppilaat ovat testanneet ja käyttäneet syksyn aikana jo

Näitä pyritään huomioimaan prosessin kehittämisessä, ja huoltajia kutsutaan yhteisiin tapaamisiin useamman

kerran hankkeen aikana.

Hanke avaa myös opettajaopiskelijoille uudenlaisen mahdollisuuden seurata, harjoitella ja toteuttaa arviointia oppilaiden sekä huoltajien kanssa.

Syksyllä 2018 hankkeeseen tutustuvat H2 opettajaopiskelijat, jolloin osa heistä käyttää testattua Seesawsovellusta arvioinnin välineenä.

tallentaa esim. oppilaan työn koko prosessin suunnittelusta, toteutumiseen ja itsearviointiin.

Tässä sekä oppilas että opettajaopiskelija tekevät arvioinnit, joihin huoltajat voivat tutustua kotona omilla tunnuksillaan.

Tällä tavalla huoltajilla on mahdollisuus seurata lapsensa työskentelyä ja saada laajempi tietämys prosessista – ei vain lopputuloksesta.

Sovellus antaa mahdollisuuden

Hanke toteutetaan yhteistyössä

Itä-Suomen yliopiston Joensuun normaalikoulun luokanopettaja Sinikka Räty-Záborszkyn (KT) ja Itä-Suomen yliopiston soveltavan kasvatustieteen ja opettajakoulutuksen osaston yliopisto-opettaja Susanna Pöntisen (FT) sekä yliopisto-opettaja Sini Kontkasen (KT) kanssa.

Tiimin tarkoituksena on testata erilaisia digitaalisia sovelluksia itsearvioinnin ja arvioinnin prosessin taltioimiseen,

jolloin arviointi tuotaisiin sekä oppilaille että huoltajille läpinäkyvämmäksi.

Opetushallitus on myöntänyt hankkeelle rahoitusta 2019 jouluun asti.

Teksti ja kuvat: Sinikka Räty-Záborszky, Susanna Pöntinen ja Sini Kontkanen

KAKS10-oppimisympäristö Future Classroom Lab -demotilaksi Tampereen yliopiston normaalikoulun joustavassa oppimisympäristössä eli KAKS10ssa (kaksio.uta.fi) on toimittu reilun vuoden ajan ja kokemukset ovat olleet lupauksia antavia. Nyt KAKS10 on ottanut seuraavan askeleen ja siitä tulee Future Classroom Lab (FCL).

FCL on oppimisympäristöjen kehittämiseen ja opettajien täydennyskoulutustarpeisiin keskittyvä konsepti ja siihen liittyy olennaisena osana kansainvälinen demotilojen (FCL network of Learning Labs) verkosto. FCL- toimintaa koordinoi European Schoolnet ja se saa rahoituksen toiminnalleen Euroopan opetusministeriöiltä.

Nyt käynnissä on Suomen FCL-tilojen kehittäminen, yrityskumppanien valinta sekä tutkimustyön aloittaminen.

Yrityksillä on yhteistyön myötä mahdollisuus saada omia tuotteitaan esille yhteen tai jopa kaikkiin Suomen kolmeen (Tampere, Oulu, Joensuu) FCL-demotiloista. Vastineena yrityksille on tarjolla merkittävää näkyvyyttä tiloissa, jotka näyttävät suuntaan Suomen koulutilojen suunnittelussa.

Myös tutkimustyön osalta FCL-hakee kumppaneita aina opinnäytetöistä laajempiin tutkimuskokonaisuuksiin saakka.

Tutkimustyötä voidaan tehdä yksittäisessä FCLabissa tai kattaen kaikki Suomen Labit.

FCL-verkostoon kuuluu ainoastaan demotiloja, jotka saavat käyttää Lisätietoja toiminnasta on statusta “Inspired by setup of saatavilla osoitteissa http://fclab.

Future Classroom Lab Brussels”. fi/ sekä http://fclab.fi/media/ Saadakseen tämän statuksen Teksti: Mikko Horila ja Tuomo Tammi toiminnan demotilassa on täytettävä tiukat kriteerit.

Early Bird - varhennettua kieltenopetusta Joensuussa Itä-Suomen yliopiston Tulliportin ja Rantakylän normaalikouluissa on meneillään Opetushallituksen rahoittama varhennetun kielten opetuksen kärkihanke - Early Bird.

Opetushallituksen tavoitteena on kehittää uusia pedagogisia malleja lasten varhaisen kielenoppimisen herkkyyskauden hyödyntämiseksi.

opetukseen erikoistuneita luokanja aineenopettajia (Sinikka RätyZáborszky /SA; Katja Figueras; Merja Kukkonen; Hanna Ripatti /EN) sekä kielten opetuksen varhentamiseen liittyvän tutkimuksen näkökulmasta Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osaston (Skope) professori Ritva Tavoitteena rohkaista oppijoita Kantelinen ja yliopiston lehtori Lea valitsemaan ja opiskelemaan kieliä Meriläinen, joiden vastuualueena sosioekonomisesta, etnisestä on varhennetun kielikasvatuksen taustasta, sukupuolesta tai näkökulman kehittäminen luokanpaikkakunnasta riippumatta. ja aineenopettajaopiskelijoiden Early Bird -hanketoiminnan opinnoissa (perusopetuksessa keskiössä ovat varhennetun opetettavien aineiden ja venäjän, saksan ja englannin aihekokonaisuuksien monialaiset kielikasvatuksen pedagoginen opinnot ja pedagogiset opinnot) kehittäminen ja alkuopetusikäisille sekä yliopiston harjoittelukoulun soveltuvien menetelmien varhennetun kieltenopetuksen kehittäminen ja kokeileminen. tutkimusperustainen kehittäminen.

Hanke on meneillään nyt toista vuotta molemmissa harjoittelukoulun yksiköissä.

Hankkeen toimijoita on kymmenen, joista osa on kielten aineenopettajia (Julia Laittila/ VE; Nita Kuutila/EN ja RA; Hilkka Koivistoinen, HannaMari Koistinen/EN), osa kielten

Hankkeen toisessa vaiheessa, lukuvuonna 2018-2019 hankeopettajat toimivat tiimeinä, jotka vastaavat pedagogisen kehitystyön eri osa-alueista ja jakamisesta: tutkimusperustainen kehittämisyhteistyö Skopen kanssa, Storyline-metodi, IT ja mobiilioppiminen, draama

varhennetussa kieltenopetuksessa, on kulttuurisen moninaisuuden monikielisyys ja monikulttuurisuus. arvostamisen lisääminen ja kotikansainvälisyyden näkyväksi Hanketoimijat ovat laatineet tekeminen osana koulun tiimeittäin pedagogisen toimintaa. Opettajankoulutuksen kehittämisen suunnitelman, opetussuunnitelmaan on joka sisältää hankepäivien tuotettu mainittuun toimintaan kehittämistoiminnan perehdyttävä opintojakso. lisäksi hankkeen tavoitteita tukevaa kouluttautumista Hankkeeseen liittyvien pro ja tutustumiskäyntejä. gradu-tutkielmien tulosten mukaan vanhemmat toivovat Hankkeeseen kuuluu myös enemmän ja monipuolisempaa varhennettuun kieltenopetukseen kieltenopetukseen liittyvää ja kielikasvatukseen liittyvän kodin ja koulun välistä tietotaidon sisällyttäminen yhteistyötä. Lukuvuonna yliopiston harjoittelukoulun 2018-2019 toteutettiin luokan- ja aineenopettajien huoltajille ja koulutulokkaille ohjattuun harjoitteluun sekä suunnattu toiminnallinen kieliin pedagogisiin opintoihin laajemmin. tutustumisilta (venäjä, saksa Pian työhön siirtyviä opiskelijoita ja englanti), monipuolisiin on tiedotettu toiminnallisesta kielivalintoihin kannustava lasta osallistavasta kielten kielivinkkausilta sekä monikielistä opetuksen varhentamisesta muun toimintaa koulutulokaspäivänä. muassa suurryhmäohjauksissa.

Tavoitteenamme on kohdekielestä Lasten kouluarjessa kehitetään riippumattoman oppimateriaalin tapoja monipuolistaa tuottaminen ja kehittämisen kielitarjontaa, jolloin yliopiston highlightien julkaiseminen kansainväliset opiskelijat ja Tulliportin normaalikoulun oppilaiden huoltajat järjestävät verkko- ja facebook -sivuilla sekä yhteistyössä hankehenkilöiden alan julkaisuissa. Valmisteilla kanssa kielirikasteista toimintaa on myös tutkimusartikkeleita. esimerkiksi Multicultural Market Teksti ja kuva: Eraly Bird -tiimi –tapahtumia ja viikoittaisia Kielikaruselleja, joiden tavoitteena

Nähdään ja kohdataan -hankkeesta hyviä kohtaamisia koulun arkeen Tampereen norssissa haetaan sujuvuutta ala- ja yläkoulun nivelvaiheeseen ja selkeitä toimintamalleja yhtenäiseen perusopetukseen Opetushallituksen rahoittamalla Nähdään ja kohdataan -hankkeella.

Hanke alkoi syksyllä 2018 ja jatkuu koko vuoden 2019.

pidetään säännöllisiä oppitunteja tunne- ja vuorovaikutustaidoista sekä ryhmäytymisestä. Lisäksi näitä luokkia opettavat opettajat kokoontuvat keskustelemaan esiin nousevista asioista ja luomaan yhteisiä tavoitteita ja pelisääntöjä.

Tavoitteena on myös tiivistää luokan- ja aineenopetuksen Hankkeen taustalla on opettajien yhteistyötä, lisätä ymmärrystä viime lukuvuonna jakama kokemus kollegojen arjesta sekä vahvistaa erityisesti 5.–7.-luokkalaisten opettajien ryhmänhallintalisääntyneistä käytöshaasteista. ja kohtaamistaitoja. Syksyllä Yhtenäiskoulun rakentuminen 2018 opettajille tarjotaan samalle tontille on tuonut mahdollisuutta seurata opetusta kouluyhteisön arkeen uusia eri asteella kuin millä itse opettaa. kysymyksiä pohdittavaksi. Ala- ja yläkoulun yhdistyessä on noussut Yläkoulun opettaja voi seurata 3–6 tarve saada ymmärrystä erilaisista oppituntia luokanopettajan työtä, toimintakulttuureista ja luoda samoin luokanopettaja voi seurata uutta yhteistä toimintakulttuuria. opetusta yläkoulussa. Seurannan tarkoituksena on havainnoida Hankkeen tavoitteena on sitä, miten eri ikäiset oppilaat vahvistaa oppilaiden tunne- ja toimivat eri tilanteissa ja millaisia vuorovaikutustaitoja sekä kykyä opiskelu- ja vuorovaikutustaitoja itsehillintään. Lapsia ja nuoria oppilailta edellytetään eri asteilla. opetetaan ilmaisemaan toiveitaan Keväällä 2019 toteutetaan tavalla, joilla he tulevat kuulluksi. yhteistyöprojekteja, Viides- ja kuudesluokkalaisille joissa aineenopettaja on

samanaikaisopettajana kuudennen luokan luokanopettajan työparina.

Käytännön arjen toiminnan kautta opettajat tutustuvat toisiinsa ja ymmärtävät ala- ja yläkoulun toimintakulttuurien eroja ja niiden syitä. Opettajia myös ryhmäytetään mm. Sorin sirkuksen pitämässä koulutusiltapäivässä.

Kolmantena tärkeänä tavoitteena on luoda mahdollisuuksia kodin ja koulun avoimeen ja välittömään yhteistyöhön.

Lukuvuoden alussa pidetään tutustumistapaamisia opettajan ja huoltajien kesken. Syksyllä järjestetään vanhempainilta, jossa

oppilaat pääsevät kertomaan kotiväelleen, mitä nuoruus nykyään on ja mitä toiveita heillä on tulevaisuudelleen.

Joulukuussa vietetään avoimien ovien päivää uudella tavalla, mikä madaltanee vanhempien kynnystä saapua kouluun.

Hankkeen kokeilujen avulla toivotaan löydettävän keskeisiä arkea hyödyttäviä toimintamalleja, joita voidaan toteuttaa myös hankerahoituksen päätyttyä.

Teksti: Anu Eerola, Tiina Ojala ja Hanna Virhiä-Särkäs Kuva: Hanna Meriläinen

ERASMUSPLUS-PROJEKTI ”BETTER TEACHING, BETTER LEARNING” 2016 – 2018 Koordinaattori: Oulun normaalikoulun lukio Partnerit: IV LICEUM OGOLNOKSZTALCACE IM. KOMISJI EDUKACJI NARODOWEJ, Bielsko-Biela, Puola I.I.S. ”Falcone-Righi” Milano, Italia Institut Montserrat Colomer, Katalonia Projektin tavoitteena on ollut saada neljän eri maan aineenopettajat kokeilemaan lukio-opetuksessaan opiskelijoita aktivoivia menetelmiä. Meillä kaikilla oli sama tarve: saada opiskelijat opiskelemaan yhdessä, jolloin sosiaaliset taidot paranisivat. Projektin myötä myös englannin kielen taito sekä tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuudet tulisivat hyödynnettyä.

Hankkeen lopullinen rakenne ja aikataulu sovittiin marraskuussa 2016 Oulussa pidetyssä aloituskokouksessa.

Päätimme, että kukin partneri vuorollaan esittelee sellaisen opetusmenetelmän, josta sen

opettajilla on kokemusta ja esittelee sen muille. Kokousten välillä kaikki kokeilevat tätä metodia ja valmistautuvat esittelemään tuotoksia yhdessä opiskelijoidensa kanssa. Lisäksi tapaamisten aikana tutustuimme isäntämaan koulujärjestelmään ja opetussuunnitelmiin. Jokaiseen vierailuun kuului yksi päivä, jolloin tutustuttiin paikalliseen kulttuuriin.

Aloituskokouksessa Oulussa tutustuttiin Do It Yourself (DIY) – metodiin. Oulun normaalikoulun perusasteen opettajia oli ollut mukana Barcelonan yliopiston koordinoimassa DIYLab – projektissa, jossa tutustuimme menetelmään ja kokeilimme sitä käytännössä. Nyt halusimme kokeilla, miten se soveltuisi lukiolaisten opetukseen.

Aikaa menetelmän kokeilemiseen oli puoli vuotta. Seuraavassa kokouksessa keväällä 2017 Puolassa opiskelijat ja opettajat esittelivät, miten olivat menetelmää hyödyntäneet.

Mukana oli englannin, saksan,

matematiikan, liikunnan, terveystiedon, historian, yhteiskuntaopin, biologian ja kemian tuntien tuotoksia.

Mukana oli paljon opiskelijoiden tekemiä taidokkaita videoita.

Esitysten jälkeen kerroimme, miten itse koimme menetelmän käyttökelpoisuuden lukioopetuksessa ja mietimme myös joitain hankalia kohtia, kuten ajankäyttöä täyteen sullottujen opetussuunnitelmien lomassa ja arviointiin liittyviä ongelmia.

Uutena menetelmänä puolalainen draamaopettaja koulutti

meitä yhden päivän, jolloin tutustuimme erilaisiin keinoihin käyttää draamaa opetuksessa.

Syksyllä 2017 Italiassa oli vuorossa draamapedagogiikan käytön esittely. Opiskelijat olivat jälleen mukana esittelemässä tuotoksiaan.

Arvioinnissa totesimme, että draaman käyttö oli mahdollista melkein missä oppiaineessa tahansa eikä siihen välttämättä tarvinnut varata pitkää aikaa.

Opiskelijoiden mielestä draaman käyttö toi oppitunteihin iloa ja oppiminen parani, kun piti itse prosessoida asioita kyetäkseen

esittämään niitä draaman kautta. Italialaisessa koulussa vanhemmat opiskelijat opettivat usein nuorempia. Opiskelijamme pääsivät mukaan oppitunneille, joissa tätä menetelmää käytettiin.

Meille kerrottiin, miten opetus organisoitiin ja miten tämä menetelmä tehosti oppimista.

Keväällä 2018 vierailimme Kataloniassa. Opiskelijat esittelivät monella tavoin havainnollistaen, miten he olivat opettaneet toisiaan.

Mukana oli power point –esityksiä, videoita, tanssiesityksiä ja postereita.

Arviointivaiheessa totesimme, että suomalaisessa lukiossa rakenteen estivät menetelmän kunnollisen toteuttamisen ja olimme joutuneet tyytymään yhteistoiminnalliseen oppimiseen.

Katalonialaisessa koulussa opiskeltiin paljon projektimaisesti, sitä varten oli työjärjestykseen varattu kiinteät ajat. Näimme käytännössä projektiopiskelua sekä opiskelijoiden tuotoksia.

Syyskuussa 2018 pidettiin päätöskokous Oulussa. Opiskelijat esittelivät eri oppiaineiden projekteja. Päähuomio

viimeisessä tapaamisessa oli koko projektin arvioinnilla, sillä nyt ei enää esitelty uutta metodia.

Huomasimme, että itse asiassa joka vaiheessa käytimme kaikkia esiteltyjä opetusmenetelmiä mutta ero oli painotuksissa. Hankalinta projektin organisoinnissa oli tapaamisten ajankohtien löytäminen, sillä loma-ajat ovat niin erilaisia. Erityisen hankalaa lukion yhteistyöprojektissa oli suomalainen luokaton lukio, jossa opiskellaan jaksoissa. Jo pelkästään tämän järjestelmän ymmärtäminen oli partnereille vaikeaa.

Projekti vei oman työn ohessa tehtynä kaikilta voimia mutta silti olemme jo keskustelleet seuraavasta projektista.

Olemme löytäneet ryhmän, jonka kanssa yhteistyö sujuu kitkatta. Olemme kahden vuoden aikana olleet säännöllisesti yhteydessä tapaamisten välillä Skypen ja messengerin kautta ja oppineet ymmärtämään toisiamme koko ajan paremmin.

Harjoittelukoulussa aktivoivien opetusmenetelmien käyttö kuuluu asiaan mutta projektin aikana olemme oppineet lisää

ja joutuneet reflektoimaan sekä opetustamme että opiskelijoiden oppimista. Olemme arvioineet projektin sujumista pitkälti keskustelujen pohjalta mutta myös tehneet kyselylomakkeet sekä opiskelijoille että opettajille.

Positiivista projektista jäi paljon.

Mukaan valikoituneet opiskelijat asuivat perheissä ja saivat kuvan kunkin maan tavallisten ihmisten arjesta ja mahdollisista kulttuurieroista. He saivat myös esiintymiskokemusta ja tutustuivat huikeisiin paikkoihin, joista ehkä vaikuttavin oli Montserratin luostarialue.

Projektin käyttökieli oli englanti ja opiskelijat harjaantuivat sen käyttöön. Myös opettajien kielitaito vahvistui. Tietoinen oman työn kehittäminen ja opetusmenetelmistä keskustelu tekevät opetustyöstä mielenkiintoista. Mukavaa oli myös huomata, että nekin opiskelijat, jotka eivät osallistuneet projektin matkoille, halusivat tutustua vieraisiimme. https://peda.net/oulunyliopisto/onk/oulunnormaalikoulun-lukio/btblep Teksti ja kuvat: Katrimaija Lehtinen-Itälä historian ja yhteiskuntaopin lehtori

YTIMESSÄ – kirja kaiken oppimisen keskiöön Ytimessä -hankkeen tarkoitus on kehittää keinoja peruskouluikäisten oppilaiden lukemiseen innostamiseen niin koulussa kuin vapaa-ajalla.

Erityisesti huomiota kiinnitetään keinoihin, joiden avulla saadaan innostettua lukuharrastukseen mukaan oppilaan lähipiiriä, kuten vanhempia, isovanhempia ja muita läheisiä ihmisiä.

Tarkoitus on lisäksi laajentaa lukemisen kulttuuria perinteisten äidinkielen ja kirjallisuuden tuntien ulkopuolelle. Yhteistyötä tullaan tekemään mm. urheilujoukkueiden ja harrasteryhmien kanssa.

Mukana olevat koulut kehittävät itsenäisesti erilaisia keinoja lukemiseen innostamiseen ja jakavat kokemuksiaan hankkeen internet -sivuilla.

Hanke tulee näkymään myös sosiaalisessa mediassa. Hankkeen lopulla tullaan kokoamaan toimivista keinoista kirja sekä järjestämään koulutuksia mm. muille kouluille.

Hankkeen vetäjänä toimii Turun yliopiston Rauman normaalikoulu. Hankkeessa ovat mukana myös Turun sekä Joensuun normaalikoulut.

Ytimessä -hankkeeseen osallistuu jokaisesta mukana olevasta koulusta 2-4 opettajaa sekä koulukirjastonhoitaja. Opettajia on mukana laaja-alaisesti luokanopettajista, aineen- ja erityisopettajiin. Hanke on käynnissä 1.8.2018 - 31.12.2019.

Lisätietoja Hankekoordinaattori Suvi Sario sumasar@utu.fi Hankejohtaja Eeva-Maija Niinistö eeva-maija.niinisto@utu.fi Nettisivut https://ytimessakirja@webnode.fi Teksti ja kuva: Karoliina Saurio

Joogaliinan sisällä on mukava lukea.

Matematiikkapaja nykyisille ja tuleville opettajille Rauman Normaalikoulu ja Maol Rauma järjestivät matematiikkaaiheisen työpajan. Tavoitteena oli aineenopettajien ja luokanopettajien välisen kuilun pienentäminen ja avata verkostoitumisen mahdollisuuksia.

Pikaisella, kahden viikon Facebook-mainostuksella ja MAOL Rauman jäsenpostilla, osallistujia oli lähes 40.

Työpajoissa esiteltiin menetelmiä toiminnalliseen matematiikkaan ja Ville-oppimisalustan käyttöä.

Paja-aiheita oli neljä, joista sai valita kolme mieluisinta. Pajojen aiheet olivat Multilink -palat, Ville, kertotaulu ja kymmenjärjestelmä.

Yksi osallistuja kuvaili tapahtumaa: - Tapahtuma oli rento ja erityisen hyvä siinä mielessä, että aihetta lähestyttiin alakoulun opettajan perspektiivistä. Pyrkimys oli lisätä aineenopettajien ymmärrystä siitä, mitä alakoulun opet tekevät, eikä olla neuvomassa kuinka opetetaan ”oikein”.

Normaalikoulu opetuksen kehittämisen ympäristönä tarjosi hyvän alustan kohtaamiselle.

Toisaalta lähtökohtana oli Kahvittelun ja työpajojen lomassa aineenopettajien kiinnostus, keskustelu aineenopettajien, miten luokanopettajat luokanopettajien ja havainnollistavat esim. kertotaulua opettajaopiskelijoiden välillä oli ja paikkajärjestelmää ja avata avointa ja luontevaa. Yhteinen keskustelua näiden pohjalta. tilaisuus koettiin kaikkien Ohjelman suunnittelusta osapuolien taholta onnistuneeksi. ja toteutuksesta vastasivat Palautteiden perusteella tällaisille opetusharjoittelijat. tilaisuuksille on tarvetta.

Aikaa varattiin kaksi tuntia.

Opiskelijat saivat tilaisuuden suunnitella ja järjestää opettajan työhön liittyvää muuta kuin opetustyötä.

Teksti ja kuvat: Karoliina Saurio

”Koin pajatapahtuman hyödylliseksi, sillä matemaattisten menetelmien jakamisen lisäksi keskustelut kollegoiden kanssa olivat hyödyllisiä ja antoisia.

Suosittelen ehdottomasti järjestämään vastaavia tapahtumia uudelleen.

Mielelläni myös aineen-/ luokanopettajana osallistuisin tällaisiin. ”

Lapin yliopiston harjoittelulla useita hankkeita meneillään Lapin yliopiston harjoittelukoulu on ollut mukana koordinoimassa Lapin kuntien kehittämisverkostoa, joka toimii vapaamuotoisena.

Lukuvuonna 2018-19 toimintamuotoja ovat pedagogiset kuntamessut tai muut koulutustapahtumat sekä harjoittelukoululla tapahtuvat tulevaisuusdialogit.

ArkTOP- ja DigiGO –hankkeiden kunnissa tehtävä työ jatkuu, jolloin on myös tarkoituksena toteuttaa tänä lukuvuonna kuntien yhteinen digiprojekti, jossa koulutetuilla digitutoreilla olisi merkittävä osuus.

Verkoston toiminnan perusperiaatteita ovat ennakointi ja suunnittelu, yhdessä tekeminen ja jakaminen sekä tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminta.

DigiGo! Koulukulttuurin muutos edellyttää opettajilta digitaalista osaamista ja uusien pedagogisten käytäntöjen kehittämistä.

DigiGO! hankkeen tavoitteena on rakentaa maakunnallista

verkostoa ja selvittää mahdollisia rakenteita ja toimintamalleja paikallisten oppimiskeskusten ja niiden maakunnallisen koordinointiyksikön perustamiseksi, kehittää opettajien digituutori-toimintaa tukevaa koulutusta ja käytäntöjä sekä vahvistaa peruskoulujen ja lukioiden opettajien ja oppilaiden tieto- ja viestintäteknisiä taitoja sekä pilotoida uusia verkko-opetuskäytäntöjä monilukutaidon opetuksessa.

Hankkeen tarkoituksena on pohjustaa Lapin kuntien ja Harjoittelukoulun kehittämisverkoston rakentamista.

ArkTOP –hankkeessa tehdään etä- ja virtuaaliopetuksen kehittämistoimintaa Tavoitteena on toimiva ja aktiviinen verkostoyhteistyö sekä koulutukselliset ja pedagogiset ratkaisut, joilla voidaan vastata tulevaisuuden haasteisiin. Hankkeen toimijoina ovat harjoittelukoulu, Lapin AVI, taiteiden tiedekunta

(TTK) ja kasvatustieteiden tiedekunta (KTK).

kestäviä ja laadukkaita TVT:n käytön malleja. Tavoitteena on saada oppilaille TVT:n käytön Toteutustapa on koulutuksen alkeistaidot alkuopetuksen aikana kehittämisverkoston koordinointi, ja saada TVT-laitteet toimiviksi hyvien käytänteiden dialogit, työvälineiksi. Hankkeessa suunnittelutapaamiset, digitaaliset etsitään myös ratkaisuja TVT:n kokeilupilotit, etäopetuskurssit opetuskäytön kipupisteisiin ja täydennyskoulutuspalveluiden kuten ruutuaikaan sekä käsillä tuottamiset. Täydennyskoulutusta tekemisen ja kokonaisvaltaisen tuottaa mm. Opekas ja Lapin persoonallisuuden kehittymisen AVI kentältä tuleviin tarpeisiin. tukemisen kysymyksiin.

Harjoittelukoulu on mukana pitkäkestoisen pedagogisen ja didaktisen taidon kehittämisessä opettajan oman työn kontektissa.

Harjoittelukoulussa toteutetaan tänä lukuvuonna myös kahden koulun yhteistyömallina monialainen valinnaisainekurssi yrittäjyydessä ja kansainvälistymisessä.

Se toteutetaan yhteisessä googleympäristön oppimisportaalissa.

Hankkeessa ovat mukana kaikki kuusi Lapin yliopiston harjoittelukoulun alkuopetusluokkaa. Jokainen opettaja kehittää TVT:n opetuskäyttöä omassa luokassaan omaan pedagogiikkaansa soveltaen ja omassa tahdissaan. weLearn-toiminta on kirjattu oppilaiden vuosittaiseen työsuunnitelmaan, joten se on opetusharjoitteluiden luonteva osa.

weLearn-hanke käynnistyi keväällä 2017, kun harjoittelukoulu sai Opetushallitukselta rahoituksen kaksivuotiseen hankkeeseen.

Hanke saa jatkaa vielä kevätlukukauden 2019 loppuu asti.

Hankkeen tavoitteena on kehittää alkuopetukseen pedagogisesti

Opiskelijoita ohjataan aktiivisesti käyttämään TVT-välineistöä ja niiden käyttöä tukevia menetelmiä. Hanke toteutetaan yhteistyössä Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan kanssa ja tietoa hankkeesta levitetään mm. eNorssi –verkoston

avulla, oallistumalla KT-päiville sekä muun julkaisutoiminnan avulla. Luokissa on useita luokanopettajaopiskelijoita harjoitteluissa lukuvuoden aikana.

- kehitetään Joustava/mukava/ siedettävä koulupäivä -kokeilua, jossa oppilas voi valita koulunalkamisajan (aamutai iltapäivävuoron) oman vuorokausirytminsä huomioiden Aritmetiikkaa uusin silmin -hanke - tuetaan inkluusiota yhteisopettajuudella, ja Koulumme opettajia osallistuu rakennetaan yksilöllisiä Lapin yliopiston Kasvatustieteiden koulupolkuja sekä tiedekunnan yliopistonlehtori tehdään yhteistyötä Anna-Maija Partasen ja yliopistorinnakkaisluokkien kanssa opettajan, väitöskirjatutkijan, - tuetaan monipuolisesti oppilaan Pieti Tolvasen käynnistämään hyvinvointia ja koulumotivaatiota LUMA-Suomi kehittämisohjelman lisäämällä oppilaan osallisuutta hankkeeseen, jossa kehitetään erilaisissa valinnoissa matematiikan oppimateriaalia - mahdollistetaan ja lähestymistapoja. kollegiaalinen yhteistyö Hankkeen nimi on Alakoulun erilaisiin luoviin ratkaisuihin aritmetiikkaa uusin silmin.

- esitellään opettajaopiskelijoille Lukuvuonna 2018-2020 kehitetään erilainen koulunkäynnin malli erityisesti opetusmateriaalia ja toimintamalleja, jotka Taidetestaajat –hanke pohjustavat algebrallisessa 8. –luokkalaiset osallistuvat yhtälönratkaisussa tarvittavia Suomen kulttuurirahaston käsityksiä ja ajatteluntaitoja.

Taidetestaajat –hankkeeseen tutustumalla Helsingissä ja Valtionavustus esi- ja Rovaniemellä kulttuuriin perusopetuksen tasa-arvoa ja taiteeseen. edistäviin toimenpiteisiin Teksti: Anita Haataja

Koulu on saanut hankerahaa, jolla kevätlukukauden 2019 aikana kokeiluluontoisesti toteutetaan seuraavanlaista toimintaa:

Kuvat: Iida-Sofia Peltonen (WeLearn -hanke)

Moninaisuus on uusi normaali Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan kielitietoisessa koulussa ymmärretään kielen keskeisyys jokaisen oppijan kasvamisessa, oppimisessa, yhteistoiminnassa, identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan sosiaalistumisessa.

opettajankoulutuksen ja harjoittelukoulujen yhteistyö Suomessa on vahvaa. Myös pedagoginen ja kasvatukseen liittyvä osaaminen on vahvaa, Commins kuvailee.

Hallituksen kärkihanke DivEd (Diversity in Education) keskittyy edistämään kieli- ja kulttuuritietoista opettajuutta ja opettajankoulutusta.

Hän tietää, että myös kieli- ja kulttuuritietoiset käytänteet ovat osa suomalaista koulua, mutta niitä ei ehkä tunnisteta. DivEdHankkeen tavoitteena onkin antaa opettajille enemmän keinoja ymmärtää moninaisuutta.

Tampereen yliopiston normaalikoulun lehtorit saivat hankkeen myötä osallistua amerikkalaisen Nancy Comminsin luennolle. Commins kuvailee, että hän on ollut koko elämänsä jollain tapaa tekemissä kielitietoisuuden kanssa.

Commins kertoo, että hänellä oli lapsena ja nuorena paljon mahdollisuuksia matkustella.

19-vuotiaana menin Israeliin, ryhmässä oli amerikkalaisia ja marokkolaisia. Sillä matkalla käytin myös ranskan kieltä ja myöhemmin tein kandintyöni ranskaksi.

Suomeen hän päätyi ensin 2010 opetushallituksen ja Yhdysvaltojen suurlähetystön kutsumana.

Sen jälkeen Turun yliopisto on kutsunut häntä vierailevaksi professoriksi eri projekteihin, ja nyt hän on mukana osaltaan myös kansallisessa DivEd-hankkeessa.

- Kaiken kaikkiaan

Lisäksi Commins opiskeli espanjaa Meksikossa kahden vuoden ajan, ja toimi sen jälkeen kaksikielisenä opettajana New Yorkissa. Myöhemmin Commins siirtyi yliopistolle tekemään tohtoriopintojaan ja hänen väitöskirjansa käsitteli kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin

teemoja. Välillä hän toimi freelancerina erilaisissa koulutukseen liittyvissä hallinnollisissa tehtävissä, kunnes palasi yliopistolle töihin.

Commins tietää, että kielitietoisuuteen liittyvät teemat mielletään liian usein vain kieltenopettajien osaamisalueeksi.

- Kaikissa maissa on samat haasteet kieleen liittyen.

Kielellä on kuitenkin erityinen asema oppimisessa.

Opettajien tulisi tiedostaa ja kyetä kyseenlaistamaan omaa käsitystään oppilaista, yhteiskunnasta ja oppimisesta, Commins muotoilee.

Siksi hän on mukana DivEd-hankkeessa: sen Nancy Commins ja Raisa Harju-Autti tutkivat ekaluokan kirjoja. avulla pyritään tuomaan jo nyt hyvin toimivaan järjestelmään tietoisia toimintatapoja opettajille ja opettajankouluttajille kieli- ja kulttuuritietoisuuteen liittyen.

- Moninaisuus on uusi normaali, Commins muistuttaa.

Katso lisää osoitteesta www.dived.fi Teksti ja kuva: Sanna Isopahkala

Kirjeenvaihtajamme Brysselissä

Voisiko tieteiskirjallisuus kehittää koulua?

Tieteiskirjallisuus hyödyntää mielenkiintoisia ideoita ja tutkii niistä seuraavia loogisia johtopäätöksiä.

Mitä teknologian ideoita oppimisen ja koulun maailmaan sijoittuvat scifitarinat voisivat hyödyntää?

Johdanto: Futurologia ja oppiminen Miten opiskelu muuttuisi, jos ihmisen aivot olisivat suoraan yhteydessä Internettiin? Millaisia yksilöllisiä opiskeluohjelmia tekoäly voisi laatia yleisen verkkokäyttäytymisen, opiskeluun liittyvän verkkokäyttäytymisen, sosiaalisen median käytön, sensorien ja kasvontunnistusta käyttävien kameroiden ihmisestä keräämän datan perusteella?

Entä jos jo nyt olemassa oleva verkkodata ja sen pohjalta laadittavat psykologiset profiilit olisivatkin - mainostajien sijaan - koulutuksen käytössä?

Kirjoituksen esittelemässä tutkimus - ja kehittämishankkeessa tieteiskirjallisuuden fiktiivistä maailmaa hyödynnetään oppimista ja koulua koskevien ideoiden kehittelemisessä. Lähestymistapa on tulevaisuudentutkimus, jonka yhden tulokulman Tom Standace sanoittaa seuraavasti: “Scifi-tarinat hyödyntävät mielenkiintoisia ideoita ja tutkivat niistä seuraavia loogisia johtopäätöksiä” (Megatech: Technology in 2050 toim. Daniel Franklin, Profile Books, 2017).

Scifi:n kuvitteellisia visioita tulevaisuuden maailmasta löytyy kirjoista, elokuvista, peleistä ja tv-sarjoista: “Mitä jos voisimme rakentaa yleiskäyttöisen robotin tai avaruushissin? Mitä tapahtuisi, jos nanoteknologia tai bioteknologia riistäytyisi hallinnasta, tai jos geneettinen muokkaus olisi yhtä tavallista kuin tatuoinnin ottaminen?” Oppimisen ja koulun osalta tarinoissa on vielä paljon täydennettävää. Siksi tarvitaan uusia fiktiivisiä tieteistarinoita,

joissa teknologian ideoita esimerkki DARPA:n (The Defence sovelletaan oppimisen maailmaan. Advanced Research Project Agency) kehittämästä aivojen Oppimisen kehittämishankkeella ja internetin yhdistävästä on kolme tavoitetta: interface:sta on yksi. Se kuuluu aihepiiriin ihmisen ja teknologian 1.) Laatia kiinnostavien yhteistyö, jota tutkivat tarinat teknologisten ideoiden oppimisen näkökulmasta - ovat perusteella tieteiskertomuksia, tärkeitä kehittämiskohteita. jotka kuvaavat niistä seuraavia loogisia johtopäätöksiä Mihin ihmisen ja teknologian opiskelun maailmassa. Työhön välinen läheinen suhde voivat osallistua eri tahot, johtaa? Tarinat voivat ottaa esim. opettajat ja oppilaat. innoitusta esimerkiksi Yuval 2.) Tutkia jo olemassa olevia Noah Hararin ajatuksista scifi-kertomuksia, ja niiden ihmislajin tulevaisuudesta. koulua sekä oppimista koskevia Tätä tulevaisuutta muovaa ideoita, sekä ymmärtää Hararin mukaan biotekniikka, paremmin vuorovaikutusta kyborgien rakentaminen (olento, tieteiskirjallisuuden tekijöiden ja jossa yhdistyvät orgaaniset teknologian kehittäjien välillä. ja epäorgaaniset osat) sekä 3.) Laajentaa ja monipuolistaa epäorgaanisen elämän luominen kohdan 1 ja 2 avulla koulun (kts. esim. Sapiens: Ihmisen kehittämistä koskevia lyhyt historia, Bazar, 2011 ja ideoita, keskustelua ja Homo Deus: Huomisen lyhyt ajatusta mahdollisesta. historia, Bazar, 2017). Miten equity-brändätty peruskoulu, tai koululaitos yleensä, Mielenkiintoisia ideoita ja ratkaisee tilanteen, jossa niiden koulusovelluksia oppilasaines ei enää koostu vain Homo Sapienseista?

Teknologian maailma sisältää monia mielenkiintoisia ideoita, Ihmisen ja teknologian joiden koulusovelluksia on syytä suhdetta voidaan tarkastella tarkastella. Alussa mainittu myös kasvatuksesta tuttujen

Kirjeenvaihtajamme Brysselissä käsitteiden, kuten assimilaation ja akkommodaation näkökulmasta.

Näitä sovelsi koulun ja oppimisen tutkimiseen esimerkiksi MIT:n Media Lab:n jo edesmennyt Seymour Papert. Papert työskenteli 1960-luvulla Jean Piaget:n tutkimusryhmässä, myöhemmin MIT:ssä tekoälyn ja oppimisen tutkijana.

Hän korosti tietokoneen vallankumouksellisen luonteen merkitystä opiskelulle. Tietokone antoi uusia, ennennäkemättömiä mahdollisuuksia niin yksilöille kuin yhteisöille, ja auttoi osaltaan viemään ihmisen kuuhun. Koulussa tietokone kesytettiin rihvelitaulun tasolle assimiloimalla se koulun vanhaan toimintakulttuuriin (kts. Papert, Mindstorms ja The Children’s Machine).

Millainen olisi scifi-tarina, jossa koulun suhde tietokoneeseen olisi assimilaation sijaan akkommodaatio? Jossa tietokoneen potentiaali hyödynnettäisiin täysimääräisesti?

Vielä eräs kiinnostava idea löytyy MIT:n Media Lab:in perustajiin kuuluvan Nicholas Negroponte:n kirjasta Being

Digital (1994). Negroponte tekee erottelun atomien ja bittien välillä: Atomeista koostuva tavara valmistetaan tietyssä paikassa, se kuljetetaan paikkaan josta sen voi hankkia, ja hankkimista varten on erikseen saavuttava tähän paikkaan. Bitit taas liikkuvat nopeasti ympäri maailman, ja niitä lähettääkseen tai vastaanottaakseen tarvitsee tietokoneen ja nettiyhteyden.

Negroponte sovelsi atomien ja bittien välistä erottelua kuvatessaan median 1990-luvulla tapahtunutta digitalisaatiota: Digitaalisesti bitteinä välitettyjä ohjelmia voi katsoa milloin ja missä vain, eikä enää yksin atomimaailman tavoin tiettyyn aikaan kotona television ääressä.

Erottelu kutsuu esiin fiktiivisen scifi-tarinan, jossa hahmotetaan kuvitteellinen atomi-koulu ja bittikoulu: Atomi-koulu toimii atomien kuljettamisen logiikan mukaisesti.

Siellä opittavat asiat toimitetaan kuin atomeista valmistettu tavara tietyssä paikassa, tiettyyn aikaan. Oppiakseen, eli vastaanottaakseen oppimisen, on saavuttava varta vasten asiaa varten varattuun paikkaan.

Atomi-koulun toimintalogiikka vaatii paljon resursseja. Atomikoulujen fiktiivisessä maassa kymmenet tuhannet opettajat kuljettavat tietoa, ja he toimittavat sen perille tuhansissa tätä tarkoitusta varten varatussa rakennuksessa, synkronoidusti.

Näihin rakennuksiin saapuu satoja tuhansia ihmisiä, jotka käyttävät lukemattomia tunteja elämästään vain matkustaakseen vastaanottamaan atomien muodossa toimitettavaa tietoa.

Sen sijaan bitti-koulujen kuvitteellisessa maassa ei tarvita atomi-koulujen maan valtavaa oppimisen ympärille rakennettua infrastuktuuria (rakennukset, koulukyydit jne).

Opetus ja oppiminen hyödyntää bittien liikettä ja bittejä voi vastaanottaa missä ja milloin vain.

Atomi-maahan nähden opettajia on vähemmän, ja heidän toimenkuvansa on erilainen.

Yhteistyötiimeissä laaditut bittipohjaiset oppimisympäristöt, ja niiden parissa opiskelu, sekä tietokoneen kautta itselle sopivaan aikaan seurattavat opetuslähetykset kuuluvat opiskeluun. Sama aika, joka

atomien maassa meni siihen, että tuhannet opettajat toistivat samat asiat eri paikoissa, on bittien maassa varattu opetuksen ja oppimisen kehittämiseen.

Yhteistyön rakentaminen Muita tarinoissa kehiteltäviä ideoita löytyy maailman huippuyliopistojen yhteydessä toimivien, tulevaisuudentutkimukseen erikoistuneiden, instituuttien agendasta. Erityisesti tekoäly ja sen vaikutusten tutkimus ovat niin Oxfordin yliopiston yhteydessä toimivan Future of Humanity-instituutin, MIT:n professori Max Tegmarkin perustaman Future of Life:n sekä Cambridgen Centre for the Future of Intelligence:n yhteinen nimittäjä. Monitieteellisissä instituuteissa matematiikan, luonnontieteiden, filosofian ja yhteiskuntatieteiden rinnalla ei kuitenkaan näy kasvatustiedettä.

Yhteistyön rakentaminen olisi tärkeää, sillä fiktiivinen scifi inspiroi teknologian kehittäjiä keksimään uusia reaalimaailman laitteita. Esimerkiksi scifi-klassikko Star Trek:issä nähtiin 1960-luvulla

Kirjeenvaihtajamme Brysselissä puhelinmalli, joka tuli myyntiin 1990-luvulla. Fiktiivisessä Star Trek-maailmassa myös puhuttiin tietokoneelle jo kauan ennen Siriä, Echoa ja Alexaa. Arthur C. Clarken tieteistarinaan perustuvan Stanley Kubrikin klassikkoelokuvan 2001: Avaruusseikkailu HALsysteemi taas innoitti tekoälyn tutkijoita ja kehittäjiä.

Tieteiskirjallisuuden tekijöillä ja teknologisteilla on perinteisesti ollut läheinen suhde. Myös opetuksen ja oppimisen kehittäminen hyötyisi vastaavasta synergiasta.

Who cares? And so what?

Mitä hyötyä koulun kehittämisideoita kehittelevästä tieteiskirjallisuudesta voisi olla? Ketä se kiinnostaa, ja mitä sitten? Suurin hyöty on se, että tieteiskirjallisuuden fiktiivisyys avaa käytännössä rajattomat mahdollisuudet ideoida, ja testata ideoiden loogisia sovelluksia. Mielikuvituksen maailmassa liikkuminen tukee kuin luonnostaan ajattelua “outside the box” ja Think Big.

Reaalimaailmassa opetuksen kehittämistä tehdään Voisiko tällaista synergiaa opetussuunnitelman, vision, syntyä Suomessa esim. Aaltostrategian, kokeilujen, hankkeiden, yliopiston, Helsingin yliopiston projektien, opettajan oman ja VTT:n yhteisessä Tekoälyn reklektion jne kautta. Tämä on tutkimuskeskuksessa (FCAI), arvokasta työtä, eikä seuraava joka tutkimukseen perustuen reaalimaailman ja fiktiivisen pyrkii lisäämään tekoälyn käyttöä maailman rinnastaminen siksi yrityksissä ja yhteiskunnassa, pidä sisällään arvoarvostelmaa. potentiaalisesti siis myös koulussa? Kyse ei ole joko-tai suhteesta, vaan sekä-että asetelmasta.

Tulevaisuuden tutkimuskeskus Kolme esimerkkiä kuvaavat löytyy myös Turun yliopistosta kehitystyön lisäarvoa fiktiivisen ja tulevaisuudentutkimusta voi tieteiskirjallisuuden maailmassa: oppiaineena opiskella ainakin Tampereen ja Oulun yliopistoissa. 1.) Reaalimaailmassa tehtävää Ehkä yhteistyö on jo alkanut? kehittämistyötä rajoittavat käytössä olevat resurssit (talous,

välineet, aika ym). Fiktiivisessä tieteiskirjalllisuuden maailmassa resurssit ovat rajattomat.

2.) Reaalimaailmassa tapahtuvan kehitystyön arkipäivää ovat haasteet ja hankkeita jarruttava vastustus.

Fiktiivisessä tieteiskirjallisuuden maailmassa ainoat blokit ovat kirjoittajan mielikuvituksessa ja kekseliäisyydessä.

3.) Reaalimaailmassa koulutuspolitiikan vallitseva paradigma rajaa esiin nostettavia ja relevantteina pidettäviä kysymyksiä. Monia kysymyksiä jää siksi käsittelemättä. Fiktiivinen tieteiskirjallisuus liikkuu mielikuvitusmaailmassa, jossa voidaan ottaa esille kysymyksiä, joita koulutuspolitiikan kulloinkin vallitseva paradigma ei kysy.

Fiktiivinen maailma voi myös testata ideoita erilaisten koulutuspolitiikkojen maailmoissa, dystopioista utopioihin.

Seuraako näistä tieteiskirjallisuuden eduista kääntöpuolena se, että koulua kuvaava tieteiskirjallisuus on lähtökohtaisesti hyödytöntä todellisuudessa tapahtuvalle

koulun kehittämiselle? Liikkuuko se rinnakkaistodellisuudessa, joka ei kohtaa oikeaa todellisuutta? Tässä tutkimus- ja kehittämishankkeessa tyydytään kolmen kohdan vastaukseen: 1.) Opetuksen kehittäminen hyötyy myös tulevaisuuden tutkimuksen näkökulmasta.

Varsinkin nopean muutoksen ja teknologian eksponentiaalisen kehityksen aikana on hyötyä testata tulevaisuuteen vaikuttavia ideoita myös koulun maailmassa.

2.) Jos scifi-tarinat ovat innoittaneet teknologian kehittämiseen, voivat ne innoittaa myös pedagogiikan ja koulun kehittämiseen.

3.) Luovuuden yksi ilmenemismuoto on divergentti ajattelu. Koulua koskeva tieteiskirjallisuus voi parhaimmillaan olla ajatushautomo, jossa kehitellään ja testataan - kirjallisuuden maailmassa - koulua koskevia divergenttejä ideoita.

Luovuus ja divergenttien ideoiden kehittely ovat hyvä perusta oikeasti hyödyllisten

Kirjeenvaihtajamme Brysselissä ajatusten esiin seulomiseen, myös reaalimaailmassa.

Ideoihin perustuvan vaikuttamisen voimaa ei sitäkään pidä aliarvioida. Kun ihminen ajattelee laajemmin, vaikuttaa se vähitellen myös toimintaan. Vain se on mahdollista, minkä ihminen pystyy ajattelemaan ja sanoittamaan.

Kuten Wittgenstein asian ilmaisi: “Kieleni rajat ovat maailmani rajat”. Oppimisen kehittäminen tarvitsee tieteiskirjallisuuden kieltä ja maailmaa.

Brysselin kirjeenvaihtaja Tapani Saarinen, FT

”Reaalimaailman ja fiktiivisen maailman rinnastaminen eivät pidä sisällään arvoarvostelmaa.

Kyse ei ole joko-tai suhteesta, vaan sekäettä asetelmasta.”

Tapani Saarinen on Brysselin Eurooppakoulun opettaja ja filosofian tohtori. Hän on kiinnostunut mm. teknologian hyödyntämisestä oppimisen apuna.

Saarinen toimi Viikin normaalikoulun lehtorina vuosina 2012-2017. Brysseliin lähdettyään hän on luvannut pysyä Siriuksen matkassa satunnaisen kirjeenvaihtajan roolissa.

Norssien uudet tohtorit

Filosofinen luokkahuone ”Monet ihmiset mieluummin kuolisivat kuin ajattelisivat, ja niin monet tekevätkin.”

– Bertrand Russell

Uusi perusopetuksen opetussuunnitelma korostaa ihmisenä ja kansalaisena kasvamista painottaen esimerkiksi ajattelua, osallisuutta ja vuorovaikutustaitoja. Lisäksi ajattelu on nostettu yhdeksi laajaalaisen osaamisen ulottuvuudeksi.

Perjantaina 7.9. Oulun yliopistossa tarkastettu väitöskirja The philosophical classroom. Balancing educational purposes käsittelee yhtä keskustelevan opetuksen muotoa, jossa edellä mainitut teemat pyritään tuomaan osaksi luokan päivittäistä toimintaa.

Tarkastelun kohteena on pedagoginen filosofia, jossa painottuu tutkiva ja yhteisöllinen työtapa. Filosofisen työskentelyn on nähty edistävän oppilaiden osallisuutta koulussa, kehittävän

ajattelun taitoja ja antavan valmiuksia yhteiselämään monikulttuuristuvassa maailmassa. Pedagoginen filosofia ei kuitenkaan rajaudu pelkäksi pedagogiseksi käytänteeksi tai työtavaksi.

Tutkimuksen mukaan filosofinen ulottuvuus sisältyy jokaisen opettajan päivittäiseen toimintaan opettajana ja kasvattajana. Kysymys onkin, olemmeko tästä tietoisia?

Filosofinen ulottuvuus auttaa opettajaa hahmottamaan kasvatustehtävänsä moniulotteisena kokonaisuutena, jossa muun muassa käsitykset lapsesta, lapsuudesta sekä auktoriteetista on arvioitava uudelleen.

Tutkimuksessa pyritään ylittämään perinteinen joko opettajaa korostava tai lapsikeskeinen lähestymistapa argumentoiden dialogisen ja kyselevän opetuksen puolesta.

Norssien uudet tohtorit Tutkimuksen mukaan keskusteleva opetus suuntautuu opettajaa tai oppilasta painottavia ääripäitä tasapainoisempaan pedagogiseen näkemykseen edellyttäen, että opettaja ottaa koulun perimmäiset tavoitteet tietoisen tarkastelun kohteeksi.

Perimmäiset tavoitteet voidaan jakaa kolmeen laajaan kokonaisuuteen, joista yksi on opettaa tärkeinä pidetyt tiedot ja taidot tuleville sukupolville.

Valitettavasti tämä ulottuvuus nähdään usein ainoana kouluopetusta raamittavana tavoitteena. Toinen perimmäinen tavoite kouluopetuksessa on saattaa oppilaat oman kulttuurinsa jäseniksi, eli sosialisoida ympäröivään yhteiskuntaan.

Kolmas tavoite liittyy subjektifikaatioon, eli itseksi tulemisen mahdollisuuksiin.

Kolmanteen tavoitteeseen liittyy kysymys siitä, avautuuko luokan toiminnassa mahdollisuuksia kokea olevansa oma ainutlaatuinen itsensä osana luokkayhteisöä.

Kolmannessa ulottuvuudessa

kysymys on lapsen vapauden ja oman persoonan esiin tuomisesta. Vaikka tämä nähdäänkin tutkimuksessa yhtenä perimmäisenä tavoitteena myös kouluopetuksessa, niin ensiksikin tulisi kysyä millaista itseksi tulemista opetuksessamme korostamme.

Koulutusta koskevassa keskustelussa korostuu itseohjautuvuuden ja henkilökohtaisten oppimispolkujen painotukset.

Vaikkakin näillä painotuksilla on perusteensa, niin olisi syytä miettiä myös sitä, kuinka voisimme luoda mahdollisuuksia dialogisen suhteen herättämiseen. Näin itseksi tuleminen olisikin itsensä löytämistä maailmassa, ei maailman löytämistä itsestä.

Itsensä löytämiseen osana ympäröivää maailmaa liittyy pyrkimys antaa toisille tilaa omia pyrkimyksiä unohtamatta.

Niinpä tutkimuksesta nouseva kasvatustehtävä liittyykin dialogisen asenteen herättämiseen oppilaissa.

Norssien uudet tohtorit Filosofiset keskustelut kiistanalaisten, avointen ja tärkeiden aiheiden parissa voivat parhaimmillaan syventää oppilaiden ja opettajan ymmärrystä siitä, miksi toinen ajattelee kuten ajattelee.

Opettajalta tämä vaatii keskustelujen ”ruokkimista” sopivin kysymyksin, kärsivällisyyttä vaikeiden aiheiden äärellä ja sinnikkyyttä vaatiessaan oppilaita ”ulos itsestään”.

Linkki väitöskirjaan: http:// jultika.oulu.fi/Record/ isbn978-952-62-1993-6 Riku Välitalo, KT, Oulun normaalikoulu

Oppilas- ja opiskelijakuntien startti toimikaudelle Perusopetus- ja lukiolaki edellyttää, että “opetuksen järjestäjän tulee edistää kaikkien oppilaiden osallisuutta ja huolehtia siitä, että kaikilla oppilailla on mahdollisuus osallistua koulun toimintaan ja kehittämiseen sekä ilmaista mielipiteensä oppilaiden asemaan liittyvistä asioista.” (Perusopetuslaki 47a §, Lukiolaki 27§)

kevätlukukauden alussa riippuen siitä, mikä on kullekin yksikölle tarkoituksenmukaisinta. Ennen uuden hallituksen valintaa kaikille koulun oppilaille ja opiskelijoille tiedotetaan, mikä on hallituksen tehtävä ja rooli kouluyhteisössä.

Luokissa pohjustetaan aihetta esimerkiksi keskustellen, kysellen ja valmiita materiaaleja läpikäyden. Itse hallituksen Lain velvoittamana koulujen jäsenten valinta tapahtuu koulusta oppilas- ja opiskelijakuntatoiminta ja luokasta riippuen suljetulla on aktiivista harjoittelukouluissa. lippuäänestyksellä tai muulla Ohjaavien opettajien tehtävänä on vastaavalla demokraattisella huolehtia, että koulujen oppilaat valintamenettelyllä. Hallituksen ja opiskelijat muodostavat heistä koko vaihtelee koulun koostuvan hallituksen, joka oppilasmäärän mukaan. edustaa koko koulun oppilas- ja opiskelijakuntaa. Lisäksi ohjaavat Valinnan jälkeen hallituksen opettajat toimivat tukena jäsenet kokoontuvat oppilas- ja opiskelijakuntatyössä järjestäytymiskokoukseen. koko toimikauden ajan.

Kokouksessa avataan hallituksen toimintaa ja vastuutehtävien Jokaisella yksiköllä on omat sisältöjä. Hallitus valitsee toimintatapansa hallituksen keskuudestaan puheenjohtajan, muodostamiseen ja toimikauden varapuheenjohtajan, käynnistämiseen. Hallitus sihteerit ja muita mahdollisia järjestäytyy joko syys- tai vastuuhenkilöitä.

Hallituksen jäseneltä odotetaan sitoutumista, vastuunottokykyä ja aktiivista osallistumista toimintaan. Sujuvan toiminnan kannalta on tärkeää ryhmäyttää uusi hallitus, jotta hallituksen työskentelyilmapiiri on avointa, tehokasta ja yhteistyökykyistä.

Ryhmäyttämiseen soveltuu perinteiset ryhmäyttämismenetelmät.

Hallituksen jäsenet noudattavat toimintasuunnitelmaa, joka on laadittu yhteistyössä ohjaavien opettajien kanssa.

Toimintasuunnitelman muoto ja toteutus vaihtelevat kouluittain.

Tarmokasta oppilas- ja opiskelijakuntatoimintaa kaikille!

Suomen harjoittelukoulujen ohjaavat opettajat

University of Oulu hosted one week’s gathering filled with topics concerning current research-based knowledge of teaching and learning. There were a variety of educators, teachers, teacher trainers, doctoral students and principals from Finland and other European countries, Asia and Southern America tackling the controversial topics.

Current research-based knowledge of teaching and learning During the first day, we were introduced to the multifaceted issues of self-, co- and socially shared regulation. Dr. Sanna Järvelä stressed the importance of both the will and the skills of learning, along with the collaborative learning methods.

Education and learning are fundamental for society and people’s lives, and learners need strategic skills and self-

regulation in and for the 21st century. In the complex world, strategic skills are needed in order to avoid cognitive overload.

Dr. Järvelä pointed out that our diginative students are used to multitasking (e.g., listening to music while tapping their computers), working on a screen a lot, and their world is built on networking. They are used to living in an open world, and to exchanging ideas. Firstly, do we recognize these competencies?

Can they put their competencies in use at school or are they expected to study only with textbooks and pencils? Secondly, how do we enable those who are not yet engaged to develop their will and skill for learning?

Moreover, how do we help unmotivated learners become motivated to learn? Three possible solutions were introduced: 1. Physical environment can support engaged learning and self-regulated learning (SRL)

and socially shared regulation of learning (SSRL): Case UBIKO: teaching strategic skills and SRL to students; prompting planning and goal-setting; Easy to re-group for solo and collaborative practices; emotionally and motivationally inspiring; Collaborative knowledge building: teacher-orchestred, applying different learning tasks; flexible use of technology for solo and collaborative activities

efficacy beliefs were discussed in a lively manner, and whether you first have to have strong self-confidence in order to gain good SRL and SSRL skills.

Dr. Järvelä suggested that if you learn to self-regulate your learning, it enhances your selfesteem. Teachers can support learners’ metacognitive skills (to know one’s own strengths and weaknesses) by promoting 2. PREP21: preparing teacher understanding these skills. We can students for 21st century learning practice these skills by making a practices, ways of thinking and study plan, sharing goals, socially working; your identity as a learner: sharing strategies to adapt, and Preparing teacher students to evaluating the progress together. promote active learning and To conclude, everyone has abilities interactive collaborative activities, to train these skills to learn, no to support students’ SSRL skills, matter where do you come from. to support problem solving skills Dr. Rauni Räsänen continued 3. Digitality offers possibilities by an insightful lecture about to activate teachers and students the special features of Finnish to ask, explain, argue, and education system. She underlined study complex phenomena; that education is connected to physical learning environments historical, political, social and to support this active learning; cultural context, and thus can not LEAForum: Learning and be copied as such. Nevertheless, Interaction Observation forum we can share and learn from each for research based teaching and other, as we have done so before. learning; Researchers seek new She regards the Finnish system technologies for academic study as a one good one, and a good Finally, matters of learners’ selfalternative for GERM system. She

listed some of the research results for the characteristics of Finnish education system as follows: • differences between low and high performers have grown • girls outperform boys, opposite to the trend elsewhere • teachers have long university education and feel highly valued • differences between schools and different areas have been small • the big role of play as a pedagogical tool in early childhood education • no compulsory national assessment in comprehensive school, sample based tests on specific areas (mother tongue, maths) • equity as the leading principle in basic education • positive and manysided evaluation, no compulsory national tests • upper secondary education: eligibility to higher education; flexible and personalized; compulsory national tests • teacher education: the academically best, but also the most suitable (committed and motivated) are being elected According to Dr. Räsänen, there are many challenges for the

Finnish education system. Mainly, what kind of pedagogy is needed in the new learning environments.

What is the vision? We should sharpen the vision as there has been more clear vision before.

The final lecture of the day illuminated the most recent curriculum reform in Finland and was given by Dr. Hannu Juuso.

He considered diversity in pupil assessment to be the the biggest change in curriculum reform together with at least one multidisciplinary learning module to be provided during each school year. He also explained the underlying values: uniqueness of every pupil and right for good instruction; humanity; growth (sivistys); equality and democracy; cultural plurality as a richness; necessity of sustainable way of living.

Pupil is an active agent in his or her learning process; The joy of learning is essential!

Furthermore, learning happens in interaction with other pupils, teachers and other adults, in different communities. The new curricula promote critical and creative thinking and

problem solving, thus enhancing understanding alternatives and different viewpoints. Pupils get to plan and enquire both alone and together, and there will be diverse assessment of different stages of these processes. This promotes the will and skill to work together. Finally, the seven transversal competencies (21st century skills) of the Finnish core curriculum (2016) were discussed.

The attendees quickly noticed the variety in which amount the national curriculum is allowed to be interpreted by the teachers across the different countries.

Monday ended by taking the Potnapekka train to the famous Nallikari beach. The

weather was as arctic as it can get in June, except that there were not that much snow.

Modern teaching On Tuesday there were both lectures and workshops dealing with modern teaching and learning methods. Dr. Riitta-Liisa Korkeamäki addressed some of the key elements of the Finnish teacher training system. About 10% of the applicants get in; McKinsey & Company (2007) suggest that the success in PISA can be explained by the best performing high-school graduates applying to teacher education.

Teacher’s profession has very high status in Finland, as it

ranked 42. out of 379 professions in lay people interviews by Suomen Kuvalehti 2018.

There were critical comments on teacher education in Finland: Transversal skills should be taken into account in teacher training: There is an educational paradox, when teachers don’t teach in the way that he or she is teaching the student teachers to teach.

As a subject teacher you need both the content knowledge as well as the practical skills.

But how much is enough, that is, how much studies are needed? The main objective of teacher training is to understand each child deeply. Finnish teacher education is researchoriented and research-based.

Teacher’s competence was discussed as follows: • teacher’s competence is difficult to define and depends on the views about the profession • teacher have to have a critical mind: dependency on context and assumptions • the four philosophical pillars of Oulu University expert training in education and teaching: scientific grounds,

active citizenship, ethical and aesthetic sensitivity, thinking abilities and operational skills in didactics and pedagogy • teacher education itself must be an object of research • teacher internalizes the research-oriented attitude towards teaching: active observer and analyzing the observations • the ways we apply the national core curriculum into our own school’s curriculum; teachers are autonomous to develop their own work There was a lively discussion after the following classroom teachers’ most urgent needs (Niemi & Nevgi, 2014) were introduced: • acting in conflict situations (e.g., bullying) • differentiating of teaching • revising students’ learning environments • working with studentwelfare teams • evaluating students’ learning and their learning capacity and grading • developing applications of modern technology • developing school curriculum • administrative tasks (info letters, reports) • self-regulated learning

Linda taught us the very basics of coding: A is for algorithm, B is for Boolean logic, and C if for creativity.

It is essential that computer science starts with a problem that YOU want to solve.

After the discussion there were innovative ideas presented in the academic playground as the best practices were being introduced by the attendees. For example, arts-based methods in recognizing, communicating and addressing sensitive matters in children’s gendered power relations (https://www.youtube. com/watch?v=N6cTQzd6BUY).

Digitalisation Co-evolution of humans and new technologies is one of the main points of interest of the University of Oulu (Dr. Helka-Liisa

Hentilä, Vice Rector for Education, University of Oulu, 4.6.2018).

With this in mind, we were guided to the world of coding and computers by Ms. Linda Liukas.

She addressed coding as one of the first languages, which should be learnt as you learn poems instead of grammar. Programming is pair work, and one takes the role of a driver and the other one the role of a co-driver. We did an exercise, where the first one gave instructions and the other one was a robot obeying orders. The robot was coded into brushing its teeth. This way we quickly noticed

how detailed and 4D-oriented the instructions needed to be: define the toothbrush, how high it should be raised, step-by-step etc.

Linda taught us the very basics of coding: A is for algorithm, B is for Boolean logic, and C if for creativity. It is essential that computer science starts with a problem that YOU want to solve. This is aligned with the fact that a teacher’s job is to improve the learner’s selfefficacy beliefs. It is the humans who ask the questions, code and control the machines, computers only do the calculations.

It is important that the teachers are technologically literate.

“Spark understanding instead of teaching”, she concluded.

During the afternoon, we were trained to use a drone for taking photographs and videos, and design and print a 3D-item.

The designing and processing procedures involving problemsolving processes were discussed.

In the afternoon we took a bus to Kuusamo and Oulanka research station. There we enjoyed the amazing scenery of Kiutaköngäs

rapids, swam in the icy cold Oulanka river and relaxed in the wonderfully warm sauna. Next morning we were taken to the legendary hiking track called the Bear trail. Juha Wedman trained us to apply the Epicollect5 application for data collecting. It was so easy and fun to use that it is worth sharing in your teaching and learning community!

We were acquainted with the reindeer round-up methods, as well as the state of the environment survey methods.

I have to mention a personal thrilling star moment, as we witnessed the rare plant species called fairy slipper (Calypso bulbosa) in bloom!

On the way home to Oulu, we stopped to visit the world’s largest log school in Pudasjärvi. Principal Mikko Lumme explained us their idea of learning environment that has four different angles: psychological, physical, social, and digital perspective. Using wood as building material ensures fresh and safe air, and the architecture enables collaboration as well as individual work. Children’s wellness, wellbeing, respect

of others and joy are the underlying values of the school.

Supporting our pupils Dr. Erja Vitikka gave us an illuminating lecture on pupil assessment in Finnish basic education. She stated that pupil’s assessment is included in the curriculum. As the curriculum is still new, schools are still struggling to implement the pedagogic changes. The structure of the Finnish core curriculum is as follows: general guidelines + seven transversal competencies + multidisciplinary learning modules

+ subjects for grades 1-2; 3-6; 7-9. There are 20 subjects that are studied in basic education.

Emphasis is on the diversity of assessment methods, and especially on formative assessment. The aim is to support and encourage learning (in law), and develop the pupil’s capability for self-assessment. Information dealing with assessment must be shared with the parents.

Assessment has a two-fold role: guiding, supporting and encouraging learning + assessment of student achievement according

to the objects of the curriculum (summative assessment).

digitalized self-assessment tools should be used at all times.

Feedback and assessment must be sensitive, thus including not only tests but also listening to the students. In other words, students must have different opportunities of showing what they have learnt. Assessment is also an instrument of selfreflection for teachers. There was a critical notion, that there has been a misunderstanding about the implementation: this does not mean filling in multiple self-assessment forms or that

Dr. Vitikka continued, that student performances are not to be compared to each other.

Rather the performances are to be compared with the aims of national core curriculum for 6th and 9th grade. Assessment objects are as follows: learning: progress + achievement; working skills + behavior (does not affect the assessment in subjects). There are no plans of taking national tests into schools in Finland.

During the afternoon we were introduced to inclusion in Finnish education system and teacher education by Dr. Marko Kielinen.

He stated that the new core curriculum (2014) orders the basic education to be based on the inclusion principles.

The way to implement this is to give teachers more understanding on the different backgrounds of our children.

There was a lively discussion on the definition of inclusion and when does the teacher need to take action. In Finland, every

student in basic education has the right for a three-stepped support.

The attendees were introduced to drama as an activating strategy for pupils. All the attendees got to put this into practice resulting in hugely talented pieces of art!

On behalf of all the attendees: thank you for the amazing summer school! We want to thank especially our inspiring mentors Dr. Kari Kumpulainen and Dr. Sari Räisänen. Let’s stay in touch and see you next summer!

Teksti ja kuvat: Merja Kuisma

Kaipaatko englanninkielistä perusteosta suomalaisen peruskoulun menestystarinasta?

Tämä 63-sivuinen uusi julkaisu raottaa salaisuuksia ja ainesosia Suomen kansainvälisesti tunnetun peruskoulujärjestelmän takana. Kauniit kuvat avaavat ikkunan koulun arkeen ja käytännönläheiset esimerkit tuovat pedagogiikan helposti ymmärrettävään muotoon.

on nostettu esiin suomalaisia pedagogisia innovaatioita ja niidet toteutumista arjessa. Esittelyssä ovat mm. ilmiölähtöinen oppiminen matematiikassa ja liikunnassa, modernit oppimisympäristöt, yhteisopettajuus, ohjelmointi sekä ulkonaoppiminen.

Kirja on suomalaisten tutkijoiden ja opettajien kirjoittama.

Sopii hyvin esimerkiksi kansainvälisille vieraille lahjaksi.

Yksi kirjan toimittajista on Norssin luokanlehtorina ja tohtoriopiskelijana toimiva Laura Rantavuori. Kirjaa voi tilata osoitteesta https://vertikal. fi/julkaisut-publications/

Kirjassa tuodaan esiin suomalaista laadukasta opettajakoulutusta ja opetusharjoittelua. Lisäksi kirjassa

Perusopetuksen opetussuunnitelmauudistuksen onnistuneessa toteutumisessa näyttää yhdeksi kulminaatiopisteeksi muodostuvan ops:n arviointiperiaatteiden toteutuminen.

Etenkin oppimista edistävä arviointi menee syvälle ops:n peruslinjauksiin ja koulun toimintakulttuuriin. On syntynyt tarve lisätä arviointikoulutusta ja yliopistojen harjoittelukoulut ovatkin toteuttamassa ’Opettajan uranaikaisen arviointiosaamisen kehittyminen’ –hankkeen arviointikoulutuksia alueellisesti

yhteistyössä aluehallintovirastojen ja Opetushallituksen kanssa.

Nyt harjoittelukoulujen eNorssi –verkosto on julkaissut verkkojulkaisuna ’Oppimista edistävä arviointi’ –teoksen, johon on koottu perustiedosta konkreettisiin toteutusesimerkkeihin arvokasta arviointitietoa ja -osaamista.

Teos iskee suoraan arviointiasian ja uuden opetussuunnitelman jalkautumisen ytimeen.

Linkki nettiversioon: http:// www.enorssi.fi/arviointijulkaisu/ mobile/index.html#p=1

Tulevia tapahtumia 8.-9.11.2018 Minne koulu on menossa -seminaari ja HARREn syyspäivät Helsingissä 22.-23.11.2018 Ohjaus kulttuurien välisessä kontekstissa 2. lähijakso Turussa 3.12.2018 eNorssin johtoryhmän kokous 15.1.2019 eNorssin johtoryhmän kokous 23.-27.1.2019 BETT-messut Lontoossa 5.2.2019 eNorssin Ohjaajakoulutus Moduuli 3. Tampereella 10.-11.4. 2019 eNorssin Oppilas- ja opiskelijakuntapäivät Turussa 16.4.2019 eNorssin Ohjaajakoulutus Moduuli 3. Turussa 24.4.2019 eNorssin työryhmien tapaaminen Helsingissä 25.-26.4.2019 eNorssi-seminaari laivalla 9.10.2019 eNorssin Ohjaajakoulutus Moduuli 3. Joensuussa

Tampereen yliopiston professori Veli-Matti Värrin uusi teos Kasvatus ekokriisin aikakaudella käsittelee kasvatus- ja opetusjärjestelmän taustaa, jonka mukaan ylenmääräinen hedonistinen halu ja ylikulutus ohjaavat elämäämme. Kasvatus ekokriisin aikakaudella on valtavan laaja aihe, mutta teos hakee ratkaisuja sille, miten voimme löytää viisaamman suhteen luontoon ja kasvatukseen. Kannustan kaikkia opettajia ja työyhteisöjä viettämään lukupiiriä tämän aiheen äärellä!