Vuosikirja 2025
Eläkeliiton frisbeegolfin mestaruudet ratkottiin Tampereella. Esko Jokinen voitti yli 70-vuotiaiden miesten sarjan.
Sisällysluettelo
1. Toiminnanjohtajan katsaus
2. Hallinto ja luottamuselimet
3. Valtakunnallinen vaikuttaminen
4. Viestintä
Sopeutumista tukeva
Vapaaehtoistoiminta
JULKAISIJA: Eläkeliitto ry
ULKOASU JA TAITTO: Mari Välkki
KANSIKUVA: Eläkeliiton Someron yhdistys vastusti mielenosoitusmarssilla Someron vuodeosaston lakkauttamista. Kuva: Vesa Toikka.
Eläkeliiton vuosikirja 2025
Vuoden 2025 järjestötoiminta pähkinänkuoressa
111 224 jäsentä
380 yhdistystä
20 piiriä
13 069 yhdistyksen toiminnasta vastaavaa
1 535 liikuntaryhmää
275 145 osallistumiskertaa yhdistysten liikuntatapahtumiin
1 851 matkaa
68 980 osallistumiskertaa matkoille
105 yhdistyksessä karaokeryhmä
84 917 osallistujaa yhdistysten kulttuuriryhmissä
Tiedot on saatu Eljas-jäsenrekisteristä 31.12.2025 ja yhdistysten palauttamista vuoden 2025 toimintatilastolomakkeista.
1. Toiminnanjohtajan katsaus
Vuosi 2025 oli Eläkeliitolle sekä uudistumisen että sopeutumisen aikaa. Järjestömme vahvistui valtakunnallisena vaikuttajana, ja piirien sekä yhdistysten laaja toiminta osoitti jälleen yhteisöllisyyden merkityksen ikääntyneiden hyvinvoinnille. Vaikuttamistyössä saavutimme tärkeitä tuloksia puolustaessamme suomalaista eläkejärjestelmää ja nostaessamme esiin eläkeläisten toimeentulon turvaamisen tärkeyden sekä torjuessamme ikäsyrjintää. Monipuolinen koulutustoimintamme vahvisti yhdistysten vapaaehtoisten osaamista. Uudistimme myös verkkosivumme, joiden raikas ilme ja käyttäjäystävällinen ylläpito tukevat sekä liiton, piirien että yhdistysten viestinnällisiä tarpeita.
Viime vuotta leimasivat merkittävät taloushaasteet. Liiton yleisavustusta leikattiin 130 000 euroa. Tämä tulonmenetys jouduttiin paikkaamaan jäsenmaksun korotuksella. Sosiaalisen lomatoiminnan avustusten lakkautus heijastui voimakkaasti liiton omaan hotelli
Lehmirantaan: majoitusvuorokausimäärät ja tulos jäivät selvästi tavoitteista, ja muutos pakotti arvioimaan toimintaa ja asiakashankintaa uudesta näkökulmasta. Brändiuudistus ja uudet lomasisällöt olivat keinojamme luoda edellytyksiä tulevalle kasvulle, samalla kun jouduimme tekemään myös taloutta tasapainottavia toimenpiteitä.
Kiitän lämpimästi liiton luottamushenkilöstöä ja sitoutunutta henkilöstöä heidän panoksestaan liiton päämäärien hyväksi haastavan vuoden aikana. Yhdessä olemme olleet rakentamassa uutta perustaa Eläkeliiton tulevaisuudelle.
Anssi Kemppi Toiminnanjohtaja
Eläkeliiton vuosikirja 2025
Syyskokouksessaan liittovaltuusto äänesti varapuheenjohtajista. Äänestyslippuaan tiputtamassa Marjatta Tjäru.
2.
Hallinto ja luottamuselimet
2.1. Liittovaltuusto
Liittovaltuuston kevätkokous pidettiin 13.5.2025. liiton omassa lomakeskuksessa Lehmirannassa. Yhteensä kevätkokoukseen osallistui 67 valtuutettua. Kevätkokouksen yhteydessä järjestettiin liittovaltuuston seminaari, jossa käsiteltiin liiton toiminnallisten tavoitteiden
toteutumista edellisenä vuonna.
Syyskokous pidettiin 19.11.2025 68 virallisen kokousedustajan voimin. Kokouksen yhteydessä järjestettiin liittovaltuuston seminaari, jossa keskusteltiin liittohallituksen valmistelemasta vuoden 2026 toimintasuunnitelmasta alustusten pohjalta.
2.2. Liittohallitus
Eläkeliiton ja liittohallituksen puheenjohtajana toimi
HTT Raimo Ikonen. Liiton 1. varapuheenjohtajana toimi Maija Pitkänen ja 2. varapuheenjohtajana Helena Hamari.
Liittohallituksen muut jäsenet olivat Seppo Kotilainen, Kirsi Ervola, Pekka Haimila, Juhani Tynjälä, Jaakko
Leskinen, Heimo Hanhilahti, Pirjo Palosaari-Penttilä ja Anna-Liisa Ruutiainen. Liittohallituksen kokouksiin
osallistuivat myös liittovaltuuston puheenjohtaja Yrjö
Määttä ja varapuheenjohtaja Leena Ojala. Liittohallitus kokoontui vuoden aikana kahdeksan kertaa. Kokouksissa merkittiin yhteensä 119 pykälää. Kokouksissa merkittiin yhteensä 119 pykälää.
Yrjö Määttä (oik.) johti puhetta liittovaltuuston kokouksissa. Sihteerinä toimi järjestöjohtaja Kirsti Mustakallio.
Liittohallituksen puheenjohtajana toimi Raimo Ikonen.
Eläkeliiton vuosikirja 2025
Eläkeliitto järjesti Suuren ikäsyrjintäkeskustelun 1. lokakuuta, joka on YK:n ikäsyrjinnän vastainen päivä. Paneelikeskustelun juonsi Sanna Ukkola. Keskustelijoina olivat Esa Jämsen, Olli Kangas, Teppo Kröger, Sari Tervonen ja Irene Vuorisalo. Henna Nikumaa osallistui keskusteluun etänä.
3. Valtakunnallinen vaikuttaminen
Vaikuttamistyö pohjautui Eläkeliiton Sotkamon liittokokouksessa 12.6.2024 vahvistettuihin strategisiin tavoitteisiin. Liitto vaikutti eläkeläisten hyvän toimeentulon mahdollistamiseksi eläkejärjestelmän uudistamiseen, eläkkeiden verotukseen sekä tarpeenmukaisten ja saavutettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen puolesta.
Torjuttiin ikäsyrjintää alue- ja kuntavaaleissa. Eläkeliitolla oli omat vaaliteemat niihin liittyvine vaikuttamisma-
teriaaleineen, jotka jalkautettiin läpi järjestörakenteen.
Osallistuttiin aloitteellisesti ja aktiivisesti eläkejärjestelmän uudistamista koskevaan julkiseen keskusteluun sekä vuoropuhelulla lainvalmistelijoihin sosiaali- ja terveysministeriön vanhus- ja eläkeasioiden neuvottelukunnan kautta. Tuloverolain muuttamiseen vaikutettiin antamalla lausunnon yhdessä EETU ry:n kanssa sekä julkisella keskustelulla.
Omalääkärijärjestelmän käyttöönotto, ikäneuvolat,
ikäkuntoutus sekä vakavien puutteiden korjaaminen ikääntyneiden asumis- ja hoivapalveluissa olivat aluevaalien Eläkeliiton aluevaalien teemat. Kuntavaalien teema puolestaan oli ikääntyneiden henkisen hyvinvoinnin edistäminen ja kärkenä siinä oli ikääntyneiden ihmisten yksinäisyyden torjunta.
Nostettiin esiin ikäsyrjintä valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla järjestämällä YK:n ikääntyneiden ihmisten päivänä valtakunnallinen Ikäsyrjintäkeskustelu. Paneeliin osallistui johtavia vanhuusoikeuden asiantuntijoita sekä Eläkeliiton vanhusasiamies. Julkaistiin kannanotto ja suositukset päätöksentekijöille ikäsyrjinnän torjuntakeinoista.
Vaaliteemana olleella Ikääntyneiden voimaannuttamisella itse vaikuttamaan haluttiin lisätä ikääntyneiden ihmisten omaa osuutta päätöksentekijöinä.
Saavutettiin eläkejärjestelmän uudistuksessa torjuntavoiton. Työeläkejärjestelmän nykyiset peruspe-
4. Viestintä
4.1. Tavoitteet
Eläkeliiton viestinnän tavoitteena on tukea viestintästrategian mukaisia tavoitteita, viestiä liitosta aktiivisena yhteiskunnallisena keskustelijana ja vaikuttavana asiantuntijana.
Vuoden 2025 aikana toteutettiin mittava verkkosivu-uudistus, joka koski niin Eläkeliittoa, piirejä ja yhdistyksiä kuin Lehmirantaakin.
4.2. Toiminta
Eläkeliiton jäsenhankintakampanjaa jatkettiin somekanavissa yhteistyössä digimarkkinointiyrityksen kanssa. Facebook-kampanja tuotti vuoden 2025 osalta Eläkeliitolle 885 uutta jäsentä (v. 2024 1 263 uutta jäsentä).
Lisäksi keskityttiin vaikuttamisteemoihin sekä medianäkyvyyden parantamiseen.
riaatteet säilytettiin. Sijoitusuudistus antaa työkaluja tuottojen parantamiseen. Uhkana ollutta ns. sääntöpohjaista vakauttajaa ei oteta käyttöön.
Onnistuttiin erinomaisesti ikääntyneiden osallisuutta lisäävässä vaalitavoitteessa. Ikääntyneiden vaaliaktiivisuus, ehdolle asettuminen ja valituksi tuleminen lisääntyivät. Uusien hyvinvointialueiden ja kuntien valtuustojen päätöksenteon ikävaikutuksia on vielä liian varhaista arvioida.
Ikäsyrjintää koskeva paneelikeskustelu herätti suurta mielenkiintoa. Lähetystä seurasi suorana 160 yksittäistä katsojaa tai Eläkeliiton piirien ja yhdistysten katsojaryhmää. Tilaisuuden YouTube-tallennetta katsottiin 579 kertaa.
Valmisteltiin yhteensä 27 lausuntoa, 10 kannanottoa, oltiin 18 kertaa median haastateltavana, 26 kertaa pyydettynä asiantuntijana eri tilaisuuksissa, pidettiin 15 järjestökoulutusta ja kirjoitettiin kuusi artikkelia.
Eläkeliiton vuosikirja 2025
Tapahtumaviestinnän osalta osallistuttiin menestyksekkäästi Okra-maatalousmessuille heinäkuussa.
Mediaosumien kokonaismäärä pysyi samalla tasolla edellisvuoteen verraten.
Verkkosivujen ja sosiaalisen median osalta Facebookin seuraajamäärät kasvoivat edelleen osittain mittavan jäsenhankintakampanjoinnin tukemana.
Jäsenhankintakampanja tuotti kuitenkin selvästi vuotta 2024 vähemmän uusia jäseniä.
Vapaasti tilattavissa oleva Eläkeliiton sähköinen uutiskirje lähetettiin kuusi kertaa vuodessa. Tilaajamäärä kasvoi maltillisesti edellisvuodesta.
Eläkeliiton yhdistystiedote lähetettiin 11 kertaa. Uutiskirje lähti n. 1 300 yhdistystoimijalle.
Päättäjille suunnattu sähköinen Eläkeläiskentän ääni -kirje lähetettiin kaksi kertaa. Sähköisellä kirjeellä oli n. 300 tilaajaa.
Elakeliitto.fi-verkkosivuston loppuvuodesta toteutettu verkkosivu-uudistus aiheutti katkoksen analytiik-
Vuoden 2025 suururakka oli uusien verkkosivujen toteuttaminen Eläkeliitolle, Lehmirannalle, piireille ja yhdistyksille.
kaseurantaan. Arvioitu kokonaiskävijämäärä pysyi kuitenkin liki samana edellisvuoteen verrattuna.
4.3. Tulokset ja mittarit
Eläkeliitto.fi-verkkosivujen arvioitu kokonaiskävijämäärä (1 033 000 istuntoa ja 377 000 aktiivista käyttäjää) pysyi liki samana edellisvuoteen verrattuna.
Eläkeliiton Facebook-sivun seuraajamäärä (vuoden lopussa 10 493 seuraajaa) jatkoi kasvuaan (noin +25 % edellisvuoteen verraten). Myös Instagram-tilin seuraajamäärä kasvoi maltillisesti.
Eläkeliiton uutiskirjeen tilaajamäärä (vuoden lopussa 5 089 tilaajaa) kasvoi maltillisesti edellisvuodesta.
Ulkoisen mediaosumien kokonaismäärä (n. 1 100 kpl) pysyi samalla tasolla edellisvuoteen verraten.
EL-Sanomista ilmestyi viisi numeroa, jotka menivät edellisvuosien tapaan jokaiseen jäsentalouteen. Sitä jaettiin piirien, yhdistysten ja myös liiton tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Lehtien pääjuttuihin oli valittu noin
60-vuotiaita eri alojen tunnettuja edustajia, jotka paitsi muistelivat, myös kertoivat tämän päivän kuulumisiaan. Liiton toiminnan lisäksi keskeistä oli kertoa piirien ja yhdistysten vireästä toiminnasta. Lehmirantaa tuotiin esille juttusarjalla juhlavuoden kunniaksi. Toimitusneuvosto kokoontui kaksi kertaa ja keskusteli vilkkaasti: lehden juttuja pidettiin kiinnostavina. Palaute lukijoilta oli myös positiivista. Painosmäärä oli keskimäärin 90 934.
Eläkeliiton verkkosivu-uudistuksen osana syksyllä alettiin julkaista juttuja myös Verkkolehdessä. Osa Verkkolehden jutuista oli myös EL-Sanomissa, osa vain Verkkolehdessä.
Netissä julkaistua Ekstra-opasta päivitettiin alkuvuonna ja loppukesällä. Ekstran päivitykset toteutti Taiqa Digital Oy, joka on Ekstran rakentanut.
Eläkeliiton, piirien ja yhdistysten vuoden 2024 toimintaa kuvaava Vuosikirja julkaistiin Issuu.comissa.
Uuden jäsenen kirjettä postitettiin toimintaan mukaan tulleille uusille jäsenille.
5. Alueellisen ja paikallisen toiminnan tuki
5.1. Piirien ja yhdistysten hallinnon
tuki
Strateginen tavoite: Tarjoamme monipuolista eläkeläisten hyvinvointia edistävää toimintaa
Piirien puheenjohtajille ja toiminnanjohtajille järjestettiin yksi yhteinen kolmen päivän koulutus. Osallistujat antoivat koulutuspäiville arvosanaksi 9,2 (asteikko 0–10).
Piirien toiminnanjohtajille järjestettiin lisäksi neljä erillistä Teams-koulutuspäivää, 89 % vastaajista kokivat, että koulutuspäivät olivat hyödylliset oman työn kannalta.
Vuonna 2025 jatkettiin vuonna 2024 aloitettua uutta virtaa piirin toimintaan kehittämishanketta. Vuonna 2025 mukana olivat Kymenlaakson, Pohjois-Savon, Satakunnan ja Ylä-Savon piirit. Koulutuspäiviä järjestettiin kaikissa piireissä vuoden aikana yhteensä kuusi kappaletta. Koulutuspäiviin osallistuivat piirihallitus, piirin liittovaltuutetut ja piirin toiminnanjohtaja. Osallistujat arvoivat, että koulutus oli hyödyllinen omalle piirille. Arvosana 8,8 (asteikko 0–10).
Piirien puheenjohtajille järjestettiin kolme vertaistuellista Teams-tapaamista. Sanallisen palautteen mukaan osallistujat kokivat Teams-tapaamiset merkitykselliseksi oman luottamustoimen kannalta.
Ristiriitatilanteita soviteltiin yhdessä piirissä ja yhdessä yhdistyksessä.
5.2. Yhdistystoimintaa tukeva koulutus
Toimenpide: Koulutusten järjestäminen yhdistysten vastuutehtävissä toimiville
Yhdistysten hallitusten uusien jäsenten koulutukset toteutuivat keskustoimiston tuella yhdeksän piirin alueella. Yksi valtakunnallinen koulutus järjestettiin Lehmirannassa. Osallistujat kokivat koulutukset itselleen hyödyllisiksi (NPS-luku 38), hyödyllisyys yhdistyksen
hallitukselle (NPS-luku 44), koulutuksen suosittelu muille: (NPS-luku 57). Lehmirannan koulutuksen NPSluku oli 89 (suosittelu muille) ja vastaavasti hyödyllisyys osallistujalle NPS-luku oli 93.
Piirihallituksen koulutuksia järjestettiin kahdessa piirissä.
Yhdistysten puheenjohtajien etäkeskusteluja järjestettiin seitsemän kappaletta vuoden 2025 aikana. Näihin keskusteluihin osallistui kaikkiaan 102 henkilöä.
Eljas-jäsenrekisterikoulutuksia järjestettiin etäyhteydellä viisi (peruskäyttö yleinen, koulutus piirien tutoreille, kaksi tapahtumahallinnan koulutusta ja jäsenlaskutuskoulutus). Helsingin piirille järjestettiin oma jäsenrekisterikoulutus keskustoimistolla. Jäsenrekisterikoulutuksiin osallistui kaikkiaan 239 henkilöä.
Verkkosivukoulutuksia järjestettiin yhdistysten kotisivuvastaaville, piirien tutoreille ja piirien toiminnanjohtajille. Kaikkiaan etäkoulutuksia järjestettiin yhdeksän ja osallistujia oli yhteensä 946 henkilöä. Pirkanmaan piirille järjestettiin oma verkkosivukoulutus etäyhteydellä (osallistujia 25).
Webinaareja järjestettiin arkistoinnista, tekoälystä, MSL:n kurssituesta ja verkkohuijauksista. Näihin osallistui 163 henkilöä.
Piirien toiminnanjohtajille järjestettiin Webropolkoulutus etäyhteydellä.
Pirkanmaan piirille järjestettiin arkistointikoulutus (etäyhteydellä).
5.3. Yhdistyskehittämistoiminta
Toimenpide: Yhdistyskehittäjätoiminta (koulutus ja verkkotapaamiset)
Yksittäisten yhdistyskehittäjien sparrauksia tehtiin kaikkiaan viisi kertaa ja yhteinen yhdistyskehittäjien Teams järjestettiin yhden kerran, jossa osallistujia oli 20.
Yhdistyskehittäjien syysseminaari järjestettiin Lehmirannassa, osallistujia oli 28. Osallistujien palaute:
Eläkeliiton yhdistyksissä harrastetaan monipuolisesti niin liikuntaa kuin kulttuuriakin. Noormarkun yhdistyksessä harrastetaan keramiikkatöitä.
osallistujien kokema hyödyllisyys itselle, NPS-luku oli 83, koulutuksen suosittelu muille, NPS luku oli 96. Keski-Suomen piirille järjestettiin oma yhdistyskehittäjäkoulutus, osallistujia 20. Koulutus oli osa Uutta virtaa piiriin -hankkeen toimintoja.
5.4. Jäsenjärjestöavustus
STEA myönsi Eläkeliitolle kohdennettuna (Ak) avustuksena 100 000 euroa. Jäsenjärjestöavustus myönnettiin 105 jäsenyhdistyksille/piirille hakemusten (131) perusteella. Avustusta myönnettiin yhdistysten elinvoiman vahvistamiseksi ja pitkäjänteiseen toiminnan kehittä-
miseen eläkeläisten houkuttelemiseksi toimintaan mukaan. Hakukriteereinä olivat: hyvinvoinnin edistäminen (painopiste kulttuuri), eläkeläisten osallistumismahdollisuuksien lisääminen (yhteiskunnallinen vaikuttaminen, eläkeläisten oikeuksien turvaaminen ja puolustaminen) ja vapaaehtoistyön kehittäminen.
5.5. Kulttuuritoiminta
Strategiset tavoitteet
Tarjoamme monipuolista, eläkeläisten hyvinvointia edistävää toimintaa.
Toimenpiteet
Viestittiin paikallisyhdistysten laajasta kulttuuritoiminnasta. Eläkeliiton yhdistyksissä kivijalan kulttuuritoiminnalle luovat kirjallisuus, kulttuuriperintö, kädentaidot, musiikki ja teatteri. Järjestettiin valtakunnallisen
Eläkeliiton Karaokemestari -kilpailun, johon osallistuivat piirien järjestämien kilpailujen voittajat. Tavoitteena oli luoda kulttuurin vertaisohjaajaverkostomalli, joka tukee ikääntyvien ihmisten kulttuuritoimijuutta paikallisella tasolla vertaistuen- ja oppimisen keinoin.
Tavoitteiden toteutuminen
Eläkeliiton sosiaalisen median kanavien kulttuuriaiheiset julkaisut saavuttivat orgaanisesti 962 639 katselu-
kertaa. Julkaisuja tuotettiin 129 (Facebook, Instagram, YouTube). Paikallisyhdistyksissä järjestettiin 662 kulttuuritapahtumaa / 74 917 osallistujaa. Niissä oli, 489 säännöllisesti kokoontuvaa kulttuuriryhmää / 70 376 osallistujaa.
Eläkeliiton Karaokemestari -kilpailu järjestettiin yhteistyössä Keski-Pohjanmaan piirin kanssa 10.–11.10.2025. Kilpailuun osallistui kilpailijoita jokaisesta piiristä. Kilpailun osallistujista 95 % koki toiminnan hyödyllisenä (osallistujakysely).
Kulttuurin vertaisohjaajaverkostomallia ei luotu. Toiminnanjohtajien kulttuurityöskentelyssä nousi esiin keskeinen havainto: ennen vertaisohjaajaverkoston luomista tarvitaan yhdistyksille suunnattua kulttuurikoulutusta, joka antaa osallistujille yhteiset lähtökohdat ja valmiudet toimia verkostossa.
6. Liikuntatoiminta
Toiminnassa painotettiin matalan kynnyksen liikkumista eri ikäryhmille ja liikuntataustoille, luontoliikunnan hyödyntämistä sekä yhdistysten liikuntamuotojen monipuolistamista. Osallistumista vahvistettiin nostamalla viestinnässä ja verkostotapaamisissa esiin liikuntakampanjat helppona tapana innostaa mukaan, tuoda toimintaan näkyvyyttä ja rytmittää liikkumista vuodenkierron mukaan.
Uutena toimintamuotona käynnistettiin vuonna 2025 Kulttuuria liikkeellä -hanke (2025–26), jossa kokeiltiin kulttuuria ja liikettä yhdistäviä toimintamalleja osallistujien hyvinvoinnin tueksi. Toimintaa toteutettiin Etelä-Hämeen, Lapin, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen piirien alueilla. Hanketta tukee Opetus- ja kulttuuriministeriö.
Alueellisia koulutustilaisuuksia järjestettiin neljä (69 osallistujaa), ja koulutusten jälkeen toteutettiin kolme verkostotapaamista vertaisuuden ja yhteistyön vahvistamiseksi. Hankkeen kautta saatiin mukaan myös uusia
vertaisia: yli 10 % osallistujista oli ensikertalaisia vertaistoiminnassa.
Lisäksi osallistuttiin kahteen ulkoilua ja arkiaktiivisuutta tukevaan hankekokonaisuuteen, joissa paikalliset yhdistykset olivat aktiivisesti mukana. Allergia-, Iho- ja Astmaliiton koordinoimassa Happihyppelyhankkeessa (2023–25) tuettiin erityisesti vähän liikkuvien ikääntyvien arkiaktiivisuutta. Suomen Ladun koordinoimassa Hyvinvointia ulkoilusta -hankkeessa (2024–25) vahvistettiin hyvinvointia ulkoilulla, yhdessäololla ja luonnossa liikkumisella.
Kilpailu- ja lajitoiminnassa valtakunnalliset mestaruuskilpailut toteutettiin laajana kokonaisuutena yhteistyössä piirien ja yhdistysten kanssa. Kilpailut kokosivat yhteensä 1345 osallistujaa ja vahvistivat yhteisöllisiä kohtaamisia eri puolilla Suomea. Lajitoimintaa kehitettiin kokeilemalla uutena lajina laituripilkkiä (51 osallistujaa), ulkobocciaa (23 osallistujaa) sekä järjestämällä boccialajileiri ja tuomarikurssi (15 osallistujaa) ja petankkilajileiri (13 osallistujaa).
Metsätaitoja testattiin Keuruulla.
Valtakunnallisten mestaruuskilpailujen osallistujamäärät 2025
Mölkky (Tammela)
Keilailu (Kurikka)
Lentopallo (Laukaa)
Metsätaito (Keuruu)
Suunnistus (Seinäjoki/Nurmo)
Pilkki (Juankoski)
Metsästysammunta (Juuka)
Boccia, pari (Eurajoki)
Golf (Joroinen)
Boccia (Peräseinäjoki)
Laituripilkki (Vaasa)
Frisbeegolf (Tampere)
Hiihto (Posio)
Rantaonginta (Juupajoki)
Boccia, ulko (Ylistaro)
Tanssi (Ikaalinen)
Tonkkumi (Sonkajärvi)
7. Murtumatta mukana -toiminta
Murtumatta mukana – Lujuutta liikkumalla -toiminnassa vahvistettiin ikääntyvien luustoterveyttä ja kaatumisten ehkäisyä kouluttamalla vertaisohjaajia vetämään liikuntaryhmiä sekä monipuolistamaan yhdistysten liikuntatoimintaa. Koulutuksissa tuettiin ohjaajien vertaisuutta, osaamisen kehittymistä, ja valmiuksia käynnistää toiminta omassa toimintaympäristössään. Koulutukset toteutettiin lähi-, alue- ja verkkototeutuksina.
Käyttäjälähtöisyyttä ja arviointia vahvistettiin keräämällä osallistujilta palautetta ennakkokyselyllä, toiminnan aikaisilla pienryhmäkeskusteluilla, koontipalautteella sekä seurantakyselyllä. Osaamisen kehittymistä tarkasteltiin konkreettisilla itsearviointityökaluilla. Li-
säksi toteutettiin arvotyöpaja, jossa tunnistettiin motivaatiotekijöitä sekä aloittamisen esteitä. Kerätty tieto koottiin ja sitä hyödynnetään koulutussisältöjen ja tuen täsmentämisessä.
Tammikuussa toteutettiin valtakunnallinen ”Onko tasapainosi terästä?” -väestöviestintäkampanja, jossa lisättiin tietoisuutta luustoterveydestä ja kannustettiin tasapainoharjoitteluun.
Toiminnan laajuus ja tulokset
Vertaisliikunnanohjauksen peruskursseja järjestettiin kolme (40 osallistujaa), teemakursseja neljä (57 osallistujaa) ja aluekoulutuksia kolme (121 osallistujaa). Lisäksi
MM-koulutusten tavoitteena oli tarjota ohjaajille valmiuksia ikääntyneiden liikunnan ohjaamiseen.
Eläkeliiton vuosikirja 2025
järjestettiin neljä virikepäivää verkossa (275 osallistujaa) sekä neljä liikuntavastaavien verkostopäivää verkossa (28 yhdistystä). Palaute osoitti koulutusten koetun hyödyn ja oppimisen olleen erittäin korkealla tasolla: suositteluhalukkuus oli NPS-luvulla 87 (n=92, ka. 9,5) ja koettu hyödyllisyys sai NPS-luvun 79 (n=91, ka. 9,3). ”Opin jotain uutta” -väittämässä täysin samaa mieltä oli 93,5 % (ka. 4,9/5). Kahden teemakurssin järjestäminen ei ollut mahdollista käytettävissä olevan rahoituksen puitteissa. Toimintaa tukee sosiaali- ja terveysministeriö.
8. Miestoiminta
Miestoiminnassa järjestettiin ryhmäohjaajien koulutus- ja vertaispäivät Lehmirannassa. Päiviin osallistui 14 ohjaajaa. Osallistujis-
ta 84 prosenttia koki oppineensa uutta, 92 prosenttia hyödyntää oppimaansa käytännössä ja 84 prosenttia saavutti tavoitteensa.
Eläkeliiton Ruhtinansalmen yhdistyksen äijäkerho laittaa ruokaa ja tarjoaa herkkuja välillä myös naisille.
Eläkeliiton vuosikirja 2025
Sopeutumista tukeva ryhmätoiminta tarjoaa ammatillisesti ohjattua vertaistukea.
9. Sopeutumista tukeva ryhmätoiminta
Tavoitteena oli järjestää viisi kurssia leskeksi jääneille, kaksi kurssia parisuhteesta eronneille ja yksi etäkurssi lapsenlapsistaan vieraannutetuille isovanhemmille. Sopeutumista tukevan ryhmätoiminnan tavoitteena oli tarjota mahdollisuus käsitellä yksin jäämistä ammatillisesti ohjatun vertaistuen avulla ja lyhentää kriisivaihetta. Erokursseilla tuettiin identiteetin ja oman arjen rakentumista. Leskikurssien tavoitteena oli tukea sopeutumista uuteen tilanteeseen ja voimaannuttaa elämään ilman puolisoa. Isovanhemmuus erossa -etäkurssin tavoitteena oli auttaa osallistujia eteenpäin ja voimaan hyvin haastavassa elämäntilanteessa.
Yhtäkkiä yksin® -lähikursseja leskille järjestettiin viisi ja Erosta eheäksi® -lähikursseja kaksi. Tukihenkilöitä koulutettiin kahden kurssin verran. Lapsenlapsistaan vieraannutetuille isovanhemmille järjestettiin yksi vii-
koittain kuuden viikon ajan kokoontunut etäkeskusteluryhmä ja kolme vertaistuellista verkkokokoontumista.
Leskille järjestettiin kolme vertaistuellista verkkoryhmää ja eronneille yksi.
9.1. Tulokset ja mittarit
Osallistuneiden määrät
• Yhtäkkiä yksin® -kursseille osallistui 79 henkilöä ja verkkoryhmiin osallistui 99 henkilöä.
• Erosta eheäksi® -kursseille osallistui 26 henkilöä ja verkkoryhmään osallistui 21 henkilöä.
• Isovanhemmuus erossa -verkkoryhmiin osallistui 15 henkilöä.
• Vertaisena vierellä -tukihenkilökursseille osallistui 25 henkilöä.
10. Vapaaehtoistoiminta
Eläkeliiton vapaaehtoistoiminnan tavoitteena oli tarjota tukea ja apua erilaisiin elämäntilanteisiin koulutettujen vapaaehtoisvastaavien ja vapaaehtoisten avulla. Edellytykset sujuvalle ja turvalliselle vapaaehtoistoiminnan tekemiselle ja avun vastaanottamiselle luodaan yhteistyössä paikallisyhdistysten ja piirien kanssa. Toiminnan ytimessä olivat osaavat ja hyvinvoivat vapaaehtoiset. Yhdistysten koordinoima vapaaehtoistoiminta kohdentui ikäihmisten auttamiseen ja tukemiseen.
Toimintavuoden aikana järjestettiin kuusi pitkää kurssia, joihin osallistui 84 vapaaehtoista tai vapaaehtoistoiminnan vastaavaa. Verkkokoulutuksia toteutettiin 17, ja niihin osallistui yhteensä 224 vapaaehtoista, vapaaehtoistoiminnan vastaavaa tai vapaaehtoistoiminnan tekemisestä kiinnostunutta. Koulutusten tavoitteena oli perehdyttää Eläkeliiton vapaaehtoistoiminnan tekemisestä kiinnostuneita toiminnan periaatteisiin, sisältöihin sekä kohtaamisen ja vuorovaikutuksen teemoihin. Lisäksi vapaaehtoisille ja vapaaehtoisvastaaville tarjottiin kaksi kertaa etänä työnohjausta sekä jatkettiin vapaaehtoisvastaavien perehdyttämistä etänä.
Muistiliiton ja Syöpäjärjestöjen kanssa tehdyn yhteistyön avulla vapaaehtoisille tarjottiin koulutusta muistisairautta tai syöpää sairastavan ihmisen kohtaa-
miseen vapaaehtoistoiminnassa.
Toiminnanohjausta järjestettiin edellisvuoden malliin etäyhteydellä ja näissä vapaaehtoistoiminnan vastaavien vertaistuellisissa etätapaamisissa syvennyttiin piiri- ja yhdistystason vapaaehtoistoiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen, kehittämiseen ja vertaistuen mahdollistamiseen.
Toiminnanohjauksellisia ja vertaistuellisia etätapaamisia järjestettiin vuoden aikana 14 ja tuki niiden kautta mahdollistui 188 vapaaehtoistoiminnan vastaavalle, joista 30 toimii piirien ja 158 yhdistyksen vapaaehtoisvastaavana. Myös vapaaehtoisille järjestettiin lähikoulutuksen lisäksi etätukea: näihin kaikille vapaaehtoisille avoimiin vertaistuellisiin etätapaamisiin osallistui 74 vapaaehtoista. Aluekoulutuksia yhteistyössä piirien ja yhdistysten kanssa järjestettiin 14 ja niihin osallistui 367 henkilöä.
Musiikkisisältöisiä vapaaehtoisille suunnattuja peruskursseja järjestettiin kolme, joissa oli osallistujia 58. Jatkokursseja ja vertaisohjaajien kursseja järjestettiin kolme, joissa osallistujia oli 51. Teemakursseja järjestettiin kaksi, joissa osallistujia oli 43. Aluekoulutuksia, virkistyspäiviä, teema- ja sidosryhmäkoulutuksia järjestettiin 13, joissa osallistujia oli 343. Koulutuksissa kohdattiin yhteensä 183 aistivammaista.
Vapaaehtoistoiminnan keskiössä ovat osaavat ja hyvinvoivat vapaaehtoiset, joille järjestettiin koulutusja virkistyspäivä lokakuussa.
Hyvinvointia ikääntyneille -hankkeen projektipäällikkö Anu Korhonen keskusteli hankkeen järjestämässä seminaarissa Eläkkeensaajien Uuraisten yhdistyksen sihteerin Aino Arposen ja Keski-Suomen hyvinvointialueen palvelujohtajan Hanna Peltolan kanssa.
11. Kehittämishankkeet
11.1. Hyvinvointia ikääntyneille
Strategisena tavoitteena oli vaikuttaa sosiaali- ja terveyspalveluihin siten, että ne vastaavat eläkeläisten yksilöllisiä tarpeita ja ovat saavutettavia. Konkreettisena tavoitteena oli vahvistaa ikääntyneiden osallisuutta eläkeläisjärjestöjen ja ikäneuvoloiden toiminnallisen yhteistyön kehittämisessä sekä vahvistaa ikääntyneiden ohjautumista terveyden edistämistä tukevien palveluihin ikäneuvolan ja järjestöjen yhteistyönä.
Alkuvuodesta hankkeessa jatkettiin pilotointia ja maaliskuussa toteutettiin kaksi odotukset ylittänyttä hyvinvointitapahtumaa. Uuraisilla toteutuneen tapahtuman osallistujamäärä (noin 100 henkilöä) miltei ylitti käytössä olleen tilan kapasiteetin. Mukana oli 15 tahoa
esittelemässä toimintaansa. Hyvinvoinnin eri alueilta kuultiin neljä erinomaista puheenvuoroa.
Kanta-Oulun alueella Pohjois-Pohjanmaalla toteutettiin tapahtuma, johon tilan rajallisuuden vuoksi mahtui mukaan 34 esittelijän ja luennoitsijan lisäksi vain 102 osallistujaa. Ulkopuolelle jäi useita kymmeniä kiinnostuneita. Palautteet molemmista tapahtumista olivat kiittäviä. Palautteen perusteella myös pilotointiin osallistuneet henkilöt olivat tyytyväisiä tulokseen.
Syksyllä keskityttiin hankkeessa kehitettyjen toimintamallien juurruttamiseen ja levittämiseen. Mukana olleille pilottialueille järjestettiin kokemusten jakamiseen ja keskusteluun tarkoitettu yhteinen tapaaminen. Lisäksi julkaistiin opas, joka antaa kuvan hankkeen toiminnasta ja siinä toteutetuista piloteista. Se kokoaa
Eläkeliiton vuosikirja 2025
ohjeita ja vinkkejä yhteistyön toteuttamiseen hyvinvointialueilla toimivien ikäneuvoloiden tai vastaavien ja paikallisten järjestöjen kesken. Oppaan julkaisuwebinaarin tallenne ja opas toimitettiin kaikille yhteistyötahoille ja aiheesta kiinnostuneille sekä hyvinvointialueille yhteensä 282 osoitteeseen. Oppaasta on saatu erittäin hyvää palautetta, joten tavoitteet toteutuivat.
11.2. Hyvän ikääntymisen etsijät
Eläkeliiton ja Miina Sillanpään Säätiön yhteiskehittämishankkeessa (2024–26) vahvistetaan syrjäytymisriskissä olevien ikääntyneiden arjen hyvinvointia ja osallisuuden kokemuksia, kehitetään vapaaehtoisten valmiuksia tukea haavoittuvissa elämäntilanteissa olevia ikääntyneitä sekä lisätään tietoa ja ymmärrystä ikääntymiseen liittyvistä haavoittuvista elämäntilanteista ja niiden tukemisen keinoista.
Vuonna 2025 toteutettiin neljä Hyvän ikääntymisen etsijät -ryhmää (9–10 x á 2 h) yksinäisyyttä kokeville, yksinasuville yli 60-vuotiaille (n = 37). Ryhmät koottiin etsivän työn periaattein. Niissä käsiteltiin arjen hyvinvointia, voimavaroja ja osallisuutta tukevia teemoja. Toiminnan tulokset olivat merkittäviä erityisesti niillä osallistujilla, joiden lähtötilanne oli heikoin. Osallisuuden kokemus vahvistui 72 prosentilla (tavoitteesta jäätiin vain hiukan), mieliala parani kaikilla ja tyytyväi-
syys elämään koheni 58 prosentilla. Yksinäisyys väheni kolmanneksella (tavoite 80 prosenttia), mutta lievittyi erityisesti eniten sitä alussa kokeneilla: jatkuvaa yksinäisyyttä ei esiintynyt ryhmien päättyessä lainkaan, ja melko usein yksinäisyyttä kokevien osuus laski 18 prosenttiin. Valtaosa osallistujista löysi uusia voimavaroja ja edisti asettamiaan hyvinvointitavoitteita. Uusia sosiaalisia suhteita syntyi runsaasti. Seurannassa havaittiin viitteitä vaikutusten pysyvyydestä, mikä on merkittävää suljetussa ja varsin lyhyessä ryhmäinterventiossa.
Vapaaehtoisten Hyvän ikääntymisen lähettiläs -valmennusta kehitettiin ja toteutettiin palvelumuotoilun periaattein tavoitteet saavuttaen kahdelle ryhmälle (n = =27). Valmennus vahvisti vapaaehtoisten tietoja, taitoja ja voimauttavan kohtaamisen valmiuksia (96 prosenttia) sekä lisäsi ymmärrystä ikääntyneiden haavoittuvista elämäntilanteista. Osallistujat kokivat saaneensa konkreettisia keinoja ikääntyneiden tukemiseen, vertaistukea (93 prosenttia) sekä hyötyä myös omaan hyvinvointiinsa (92 prosenttia).
Ikääntyneiden ja vapaaehtoisten ääntä sekä yhteiskehittämisen vaiheita tuotiin esiin molempien järjestöjen viestinnän (kirjoitukset, uutiskirjeet, yhdistystiedotteet, some, hankesivut) ja mm. yhteistyöseminaarin kautta. Tiedon ja keinojen lisääntymisen tavoite saavutettiin sekä sisällöllisesti että toiminnan jalkautumisen (Hyvän ikääntymisen olohuone -toiminta) tasolla.
12. Verkostot ja jäsenyydet
Eläkeliiton toiminnan tarkoituksena (säännöt 2 §) on eläkeläisten ja muiden eläketurvaa tarvitsevien henkisten ja aineellisten etujen ja oikeuksien valvominen sekä sosiaalisen turvallisuutensa ja hyvinvoinnin edistäminen. Tarkoituksen toteuttaminen edellyttää ennakkoluulotonta ja avointa yhteistyötä eri järjestökumppaneiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Liiton yhteistyöverkoston perustan muodostavat jäsenyydet erilaisissa yhteisöissä ja niiden hallintoelimissä. Tätä täydentävät erilaiset asiantuntija-, luottamus-
henkilö- ja muut verkostot niin järjestökentässä kuin julkisella sektorilla.
Vuonna 2025 Eläkeliitto oli mukana useissa kymmenissä erilaisissa yhteistyöverkostoissa. Erityisen tiivistä yhteistyö oli Maaseudun Sivistysliiton (MSL) kanssa. MSL:n osaamista hyödynnettiin laajasti Eläkeliiton koulutustoiminnan kehittämisessä.
Yhdessä Kuntoutussäätiön kanssa liitto toteutti STEA-rahoitteista Hyvinvointia ikääntyneille-hanketta, jonka tarkoituksena on lisätä hyvinvointialueiden
Eläkeliitto kuuluu Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:een, joka julkaisi syksyllä Huomisen kynnyksellä 2025 -tutkimuksen. Julkistamistilaisuudessa sitä esittelivät Verianin tutkimusjohtaja Sakari Nurmela ja EETUn puheenjohtaja Ulla-Maj Wideroos.
vanhusneuvoloiden ja kolmannen sektorin välistä tiiviimpää kumppanuutta. Miina Sillanpään säätiön kanssa liitto jatkoi STEA-rahoitteista Hyvän ikääntymisen etsijät- hanketta. Muita kehittämiskumppaneita olivat Kuuloliitto, Näkövammaisten liitto sekä Tuki- ja liikuntaelinliitto TULE ry. Liiton viestinnällisenä järjestökumppanina vuonna 2025 oli Omaishoitajaliitto.
Eläkeliitto on myös lomajärjestö Maaseudun terveys- ja lomahuollon (MTLH) jäsen. MTLH:ssa Eläkeliitto toimii MTLH:ssa kahdessa eri roolissa: lomakeskus Lehmiranta on pitkään ollut sosiaalisten lomien palveluntuottaja, samalla kun Eläkeliitto edustaa yhtä sosiaalisten lomien kohderyhmää, ikääntyneitä suomalaisia. Sosiaalisen lomatoiminnan valtionavustusten voimakkaat leikkaukset vähensivät tämän yhteistyön merkitystä vuoden 2025 aikana.
Liitto oli jäsenenä seuraavissa yhteisöissä
• Aikakauslehtien liitto ry
• Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
• Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry – Pensionärsförbundens Intresseorganisation PIO rf
• Maaseudun Sivistysliitto ry
• Maaseudun terveys- ja lomahuolto MTLH ry
• Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ry (kannattajajäsen)
• Suomen Kylätoiminta ry
• Suomen Hostellijärjestöt ry
• Suomen sosiaali- ja terveys – SOSTE ry
• Vanhustyön keskusliitto ry ja
• Veronmaksajien Keskusliitto.
Kansainvälistä yhteistyötä liitto tekee alan eurooppalaisen kattojärjestön AGE Platform Europen jäsenyyden kautta.
Eläkeliiton vuosikirja 2025
Elokuun lopulla Lemirannassa tanssitti Symppikset.
13. Lomatoiminta
13.1. Liiketaloudelliset tavoitteet
Talousseurannan tavoitteet ja mittarit
Kannattava vuositulos, 2,24 miljoonan euron liikevaihto, 25 000 majoitusvuorokautta.
Toiminta
Vuosi 2025 oli Lehmirannan 50-vuotisjuhlavuosi. Juhlavuosi käynnistyi Taidegallerian avajaisilla. Vuoden aikana järjestettiin kolme näyttelyä, joihin taideraati valitsi teokset Eläkeliiton jäsenten töistä. Taideraatiin
kuuluivat Eläkeliiton puheenjohtaja Raimo Ikonen, taiteilijat Jaana Kähönen ja Hannu Nikander. Juhlavuosi huomioitiin tarjoamalla majoittuneille Eläkeliiton ryhmille täytekakkukahvit juhlapuheen kera sekä juhlavuoden kiertueella.
Lehmiranta toteutti toimintavuonna 35 lomaviikkoa, kuusi tuettua lomaa, 12 harrastekurssia ja 34 päivätapahtumaa.
Lehmirannan matkapaketteja käytti 71 kuluttajaa, yhteensä 166 vrk. Matkatoimistopalveluihin kytkeytyvä myynti arvolisäveroineen oli 22 207,30 euroa.
Kulurakennetta kevennettiin vähentämällä henkilöstöpalveluiden ostoja Ranstakalta, jonka henkilökunnas-
ta neljä irtisanottiin tuotannollisin ja taloudellisin syin. Ruuhkahuippuja tasataan tarvittaessa vuokratyövoimaa ostamalla.
Ohjelmallinen lomatoiminta oli tauolla 1.–10.1. ja 24.6.–20.7., jolloin tarjottiin vain majoitus- ja kahvilapalveluita. Lehmiranta oli suljettuna 11.1.–3.2., 14.–21.4.,15.–22.12. ja 28.–31.12.2025.
Kesämajoituskauden suurimmat tapahtumat olivat Mustang Autoilijoiden kesäpäivät 27.–29.6. ja Salossa järjestetyt Herättäjäjuhlat 4.–6.7.; yksityistilaisuuksista suurin oli Suomen Keskustanuorten liittokokous 24.–26.10.
Tulokset
Lomakeskuksen vuositulos ja majoitusvuorokausimäärä jäivät merkittävästi tavoitteesta. Tulos jäi 358 800 euroa tappiolliseksi, sillä tuettujen lomien yllättävään alasajoon ei pystytty vastaamaan. Liikevaihto jäi yli 300 000 euroa tavoitteesta, mikä vastaa peruuntuneiden tuettujen lomien suuruusluokkaa. Myös majoitusvuorokausimäärä jäi reilun neljänneksen tavoitteesta. Eläkeliiton oma käyttö kasvoi edellisvuotisesta. Myös yöpyvien retkiryhmien kysyntä parani merkittävästi.
13.2 Strategiset tavoitteet ja kehittämiskohteet
Strateginen tavoite
Lehmiranta on eläkeläisille houkutteleva loman, uuden oppimisen ja virkistyksen lähde.
Toimenpide
Uusien asiakasryhmien tavoittaminen ja houkuttelevuuden parantaminen brändiä uudistamalla.
Tavoite 1.
Lehmirannan markkinointia lisätään ja tehostetaan sekä Eläkeliiton jäsenien että muiden kohderyhmään kuuluvien parissa.
Majoitusvuorokaudet 18 031 21 250
Toimintamuoto Majoitusvuorokaudet
puolihoitoasiakkaat ja yöpyjät
kurssit ja kokoukset
Eläkeliiton vuosikirja 2025
Lehmirannan
Tavoite 2.
Kehitetään yhteistyötä ja asiakashankintaa sekä Eläkeliiton että muiden järjestöjen parissa.
Mittarit
Asiakastyytyväisyyskeskiarvo uusilla teemalomilla vähintään 4 (asteikolla 1–5), asiakkaiden suositteluindeksi (NPS) vähintään 70 prosenttia, harrastekurssilaisista vähintään 70 prosenttia on kokenut oppineensa uutta, vähintään puolet yhdistys-/piirivierailuista on johtanut varauksiin, jokaisen piirin alueelta on vieraillut vähintään kaksi yöpyvää ryhmää, myyntineuvottelija on myynyt Eläkeliiton ulkopuolisille ryhmille vähintään 3 000 majoitusvuorokautta.
Toiminta
Tuettujen lomien vähenemiseen reagoitiin käynnistämällä brändiuudistus, jolla ilmettä ja toimintaa päivitettiin houkuttelemaan nuorempiakin asiakkaita ja jäseniä, uusasiakashankintaa kehitettiin Eläkeliiton ulkopuolelle, myös kokousryhmiin ja kansainvälisille markkinoille. Brändiuudistusta on tuettu konsulttipalveluin asiakaspalvelun sekä ravintolapalveluiden kehittämiseksi.
Osa majoitushuoneista sisustettiin uudelleen (33 huonetta) ja lomakeskus -nimityksestä luovuttiin. Teräväpiirtouudistuksen vuoksi hotellin televisiot vaihdettiin ja info-tv-järjestelmä päivitettiin. Vanhimpien majoitusrakennusten katot kunnostettiin (maalaus ja pinnoitus) ja pintavedet ohjattiin uudelleen A-D-yhdyskäytävän yläpuolelta.
Lomatarjonta uudistettiin siirtymällä profiloituihin teemalomiin perinteisen lomaviikkokonseptin sijaan. Kokeilimme myös omatoimilomia eli lomaa ilman ohjattua ohjelmatarjontaa. Esitetuotantoa on laajennettu uusille kohderyhmille. Asiakastarpeita ja toiveita kartoitettiin kyselyin, joita lähetettiin yhdistysten ja piirien matkavastaaville, puheenjohtajille sekä toiminnanjohtajille; toteutettiin myös kaikille avoimena Lehmirannan Facebook-tilillä. Osa toiveista pystyttiin huomioimaan jo toimintavuoden aikana.
Markkinoinnin kehittämisessä suurin satsaus oli syksyllä avautuneet verkkosivut, joihin saatiin myös
englanninkieliset alasivut. Ostopolkua on helpotettu ja ilme on uudistunut uusien brändikuvien ja videoiden myötä. Samalla uuden verkkokaupan rakentaminen saatiin käyntiin.
Lehmirannan YouTube-tili otettiin käyttöön. Eläkeliiton uuden viestintästrategian mukaisesti markkinointi sosiaalisessa mediassa ulkoistettiin. Toteutimme somevaikuttajavierailun: Ellu Yellow vieraili perheineen Lehmirannassa Salon Kurpitsaviikkojen aikaan.
Salossa järjestetään vuosittain lokakuussa EteläSuomen suurin avoin yleisötapahtuma Salon Kurpitsaviikot. Lehmiranta osallistui tapahtumaan omalla ohjelmatarjonnalla: Noidan kauhukartano -vierailu sekä Piilotetut kurpitsat -etsintä lapsiperheille, opastettu retki Rannikon Kurpitsapuistoon Halikkoon lomavieraille sekä Kadonneet tytöt -livepakopeli (K18) työikäisille.
Markkinointia ja myyntiä tuettiin tekemällä yhdistysvierailuja. Vuoden aikana tehtiin Eläkeliiton yhdistyksiin 26 vierailua, joista 13 johti toteutuneeseen varaukseen.
Eläkeliiton piirit ja yhdistykset tekivät 12 matkaa teemaviikolle ja 27 pikkulomalle sekä 58 päiväretkeä tai -kokousta. Piireistä 16 toteutti yön yli matkan Lehmirantaan. Yksittäisiä asiakkaita vieraili jokaisen piirin alueelta.
Eläkeliiton myyntineuvottelija myi Lehmirannan palveluita Eläkeliiton ulkopuolisille ryhmille. Kahdeksan yöpyvää ja 15 päiväretkiryhmää (534 asiakasta), yhteensä 305 majoitusvuorokautta. Uusia asiakkaita etsittiin ensi sijassa muista eläkeläisjärjestöistä, eläkeläiskerhoista sekä potilasjärjestöistä.
Kaikkiaan Eläkeliiton ulkopuolisia ryhmiä yöpyi 25 ja 131 ryhmää kokousti tai vieraili päivätapahtumissa.
Tulokset
Lomatoiminnan strategiset tavoitteet saavutettiin suurelta osin.
Kestosuosikit joulu, juhannus ja Pelimanniviikot saivat parhaimmat arvosanat, mutta myös uudet lomateemat otettiin hyvin vastaan. Asiakaspalautteiden keskiarvo uusilla lomilla oli 4,13; kaikilla lomilla 4,25, joten tavoite saavutettiin (vähintään 4). Lehmiranta on profiloitunut ohjelmallisten lomien toteuttajana eikä uutuutena kokeilluille omatoimilomille löytynyt juuri kysyntää.
Palautteen antaneista monet suosittelisivat Lehmirannan palveluita. NPS-suositteluindeksi oli 53, mikä on hyvä tulos. Tavoitteeseen 70 prosenttia ei ylletty. Tavoite oli uusi ja asetettu epärealistisesti. NPS-mittari saatiin käyttöön vasta 1.8.2025.
Harrastekursseille osallistuneista lähes kaikki (93 %) kokivat oppineensa uutta ja tavoite 70 prosenttia ylittyi selvästi.
Yhdistysvierailut täyttivät tavoitteensa: puolet (13/26) johti toteutuneeseen majoitusvaraukseen.
Muutoinkin Eläkeliiton ryhmämatkakäyttö lisääntyi edellisvuotisesta. Pikkulomien (1–4 vrk) majoitusmäärä lisääntyi puolella (v. 2024: 1569 ja v. 2025: 2448 majoitusvuorokautta), vaikka ryhmien määrä pysyi lähes samana.
Piirikäytön vähimmäistavoite 4 200 majoitusvuorokautta täyttyi, mutta tavoite saada joka piiristä kaksi yöpyvää ryhmää joko teemalomalle tai pikkulomalle ei toteutunut; yhdeksän piirin osalta tavoite toteutui. Näistä viisi toi Lehmirantaan vähintään neljä majoittuvaa ryhmää (4–7 ryhmää/piiri). Yhteensä matkoja tehtiin 39.
Myyntineuvottelijan tavoite 3 000 majoitusvuorokautta jäi saavuttamatta. Tulos oli 305 vuorokautta.
Ruoka sai hyvää palautetta. Helsingin piirin puheenjohtaja Tauno Jouhtimäki kiitteli ruokaa kotoiseksi.
14. Talous ja henkilöstö
14.1. Järjestötalous
Liiton kokonaistuotot olivat yhteensä 5 031 747 euroa. Ne muodostuivat STEA:n avustuksista, EL-Sanomien ja Lomakeskus Lehmirannan tuotoista sekä muusta omasta varainhankinnasta.
STEA-avustusten osuus liiton taloudessa on edelleen merkittävä. STEA-avustuksia käytettiin vuonna 2025 yhteensä 1 649 751 euroa:
• Toiminta-avustus (Ay 1) 738 098 €
• Sopeutumisvalmennus (Ak 3) 242 267 €
• Murtumatta mukana -toiminta (Ak 7) 105 792 €
• TunneMusiikki- ja vapaaehtoistoiminta (Ak 1621) 273 851 €
• Jäsenjärjestöavustukset (Ak 1029) 96 919 €.
Projektiavustuksia (C) käytettiin toimintavuonna yhteensä 192 823 €. Lomakeskus Lehmirannan liikevaihto oli 1 888 325 €. Liiton muiden tuottojen osuus oli 1 493 672 euroa. Liiton tilinpäätökseen sisältyy poistoja 209 585 €. Liiton tilinpäätös osoittaa 394 057 € alijäämää. Taseen loppusumma on 5 196 816 €.
Eläkeliiton talouden keskeiset kivijalat ovat jäsenmaksutuotot, Lehmirannan lomakeskuksen tuotot sekä
Eläkeliiton vuosikirja 2025
STM:n myöntämät valtionavustukset. Maan hallitus leikkasi sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestöjen valtionavustuksia vuodelle 2025 merkittävästi. Eläkeliiton taloudelle leikkaus näkyi liiton yleisavustuksen pienenemisenä 15 prosentilla eli 130 000 eurolla vuoteen 2024 verrattuna. Valtionavustusleikkaukset saatiin kompensoitua 1,5 euron jäsenmaksun korotuksella, mikä mahdollisti suunnitellun toiminnan toteutuksen. Varainhankinnan tuottojen osuus oli kaikkiaan 1 256 779 €, josta jäsenmaksujen osuus oli 1 069 433 €.
14.2. Henkilöstö
Eläkeliiton henkilöstön määrä keskustoimistolla oli 19 henkilöä. Lehmirannan lomakeskus hankki henkilöstöpalvelut liiton omistamalta Ranstakka Oy:ltä. Sen palveluksessa oli vuoden lopussa 19 henkilöä ja
lyhytaikaisissa työsuhteissa vuoden aikana 16 henkilöä.
Liiton henkilöstökulut olivat yhteensä 1 343 298 €.
Järjestöosaston työntekijät kokoontuivat henkilöstön kehittämispäiville kaksi kertaa. Toukokuun henkilöstöpäivillä teemana oli työeläkeyhtiö Elon työyhteisömittari-kyselyn tulosten arviointi ja kehittämiskohteiden työstäminen. Lisäksi ohjelmassa oli tekoälykoulutus. Joulukuun kehittämispäivillä henkilöstö osallistui hätäensiapukoulutukseen.
Työsuojeluvaltuutettuna toimi Outi Kokko-Ropponen ja varavaltuutettuina Kirsi Mustonen. Työsuojelutoimikunnan puheenjohtajana ja työsuojelupäällikkönä toimi liiton toiminnanjohtaja Anssi Kemppi. Työsuojelutoimikunta kokoontui vuoden aikana kolme kertaa.
Sairauspoissaoloja liiton henkilöstölle kertyi vuonna keskimäärin 7 pv/hlö (7pv/hlö vuonna 2024).
Henkilöstö sai ensiapukoulutusta joulukuussa. Harjoituksessa Annika ToivoniemiMatsinen ja Kirsti Mustakallio elvyttivät Anu Korhosta.
VARSINAINEN TOIMINTA
Yleinen järjestötoiminta
Tuotot
Kulut
Henkilöstökulut
Kokeilu- ja kehittämistoiminta
Tuotot
Stean
Kulut
Kokeilu- ja kehittämistoiminta
Lomakeskustoiminta
Tuotot
VARAINHANKINTA
SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA
Rahoitustuotot ja -kulut
ja -kulut yhteensä
Kulujäämä sijoitus- ja rahoitustoiminnan jälkeen
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat hyödykkeet yhteensä
Aineelliset hyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet
Sijoitukset
Käyttöomaisuusosakkeet
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus
Liiteosa
LIITE 1.
LIITE 2.
LIITE 3.
LIITE 4.
LIITE 5.
LIITE 6.
LIITE 7.
Liiton kannanotot 2025
Liittovaltuusto 2024–2027
Toimikunnat ja työryhmät 2025
Piirien puheen- ja toiminnanjohtajat 2025
Piirien ja yhdistysten jäsenmäärät 31.12.2025
Ranstakka Oy
Hyvän vanhenemisen tukisäätiö
Liittovaltuusto 13. toukokuuta 2025
Oikeudenmukaisuutta eläkkeiden verotukseen
Eläkeliiton liittovaltuusto tuomitsee eläkkeiden epäoikeudenmukaisen verotuskohtelun. Verotuksen oikeudenmukaisuuden kannalta on kestämätöntä, että monissa tuloluokissa eläkkeitä verotetaan enemmän kuin vastaavansuuruisia palkkatuloja.
Maan hallitus päätti puoliväliriihessään miljardiluokan veronalennuksista, joista suurin vaikutuksiltaan on peräti 650 miljoonan euron alennus pieni- ja keskituloisten työn verotukseen. Eläkkeiden verotusta hallitus sen sijaan ei kokenut tarpeelliseksi huojentaa. Maatamme rakentaneet eläkeläissukupolvet pidetään siis jatkossakin verottajan lypsylehmänä, sillä eläkkeiden verotus pysyy edelleen palkkatuloja kireämpänä niissä tuloluokissa, joissa suuri osa eläkeläisistä on.
Vaikka ansiotulojen verotuksen indeksitarkistusten arvioidaan olevan selvästi suurempia kuin työeläkkeiden kehitys, ei tämä kuitenkaan merkittävästi eläkeläisen kukkaroa lämmitä.
Suomalaisia eläkeläisiä on yli 1,6 miljoonaa. Liittovaltuusto huomauttaa, että tältä väestöryhmältä yksinään kerättävä veropotti on tällä hetkellä noin kahdeksan miljardia euroa eli eläkeläisten voidaan hyvällä omallatunnolla todeta kantavan enemmän kuin osuutensa yhteiskunnan palveluiden rahoittamiseen.
Liittovaltuusto pitää valitettavana, että julkinen keskustelu eläkkeistä ja niiden verotuksesta noudattaa samaa vanhentunutta kaavaa kuin muukin ikääntyneitä koskeva puhe. Aktiivisen työelämän taakseen jättäneet kansalaiset ovat kuluerä ja pommi, jolla ei veronkannon kohteen lisäksi nähdä muuta arvoa. Liittovaltuusto huomauttaa, että suomalaiset hyvinvointiyhteiskuntaa rakentaneet eläkeläiset ovat tänä päivänä muutakin kuin veronmaksajia ja sote-palveluiden resursseja vaativia asiakkaita.
Eläkeläiset ovat myös kuluttajia ja yhteisöjensä hyvinvointia rakentavia aktiivisia vapaaehtoisia. Osa heistä jatkaa myös palkkatyössä eläkkeen rinnalla. Monet sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköt olisivat pulassa ilman työuraansa jatkavia eläkeläistyöntekijöitä. Samaan aikaan omaishoitajista merkittävä osa on yli 65-vuotiaita eläkeläisiä, jotka lähimmäisenrakkautensa voimalla kantavat merkittävän vastuun ikääntyneiden hoivasta.
Rajallisten yhteiskunnallisten resurssien todellisuudessa ei suomalaisen yhteiskunnan palveluiden säilyttämiseen ja kehittämiseen ole helppoja ratkaisuja. Veroja on kerättävä mutta verotuksessakin on löydettävä oikeudenmukaisuutta ja ylisukupolvista solidaarisuutta. Samansuuruisia tuloja on verotettava yhdenmukaisesti – verovelvollisen työmarkkina-asemaan katsomatta. Eläkkeiden muita ansiotuloja korkeampi verokohtelu vaarantaa suomalaisen verojärjestelmän oikeudenmukaisuutta.
Liittokokous 19. marraskuuta 2025
Suomi on palaamassa aikaan, jolloin vanhukset olivat huutolaisia
Eläkeliiton liittovaltuusto nostaa esiin yhteisöllisessä asumisessa eri puolilla Suomea olevat vakavat ongelmat. Vanhusten yhteisöllinen asuminen on ajautunut väärille raiteille. Surullisia esimerkkejä tästä ovat Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen ilmoitus ikääntyneiden yhteisöllisen asumisen palveluiden huutokaupasta sekä aluehallintoviranomaisten havaitsemat vakavat epäkohdat yhteisöllisessä asumisessa ympäri maata. Toimintatapa tuo kaikuja sadan vuoden takaa, jolloin viranomaiset myivät ylläpidon tarpeessa olevia lapsia, vanhuksia, sairaita ja vammaisia huutokaupassa vähiten tarjoaville.
Yhteisöllisen asumisen piti olla turvallinen vaihtoehto kotona asumisen ja ympärivuorokautisen hoidon välillä. Sen sijaan yhteisöllisessä asumisessa on todettu epäkohtia niin asiakasturvallisuudessa, palvelupäätöksissä kuin itsemääräämisoikeuden toteutumisessa. Liittovaltuusto pitää kestämättömänä, että Suomen hyvinvointia aktiivivuosinaan rakentaneet hauraat ja muistisairaat vanhukset joutuvat asumaan yksiköissä, joissa he eivät kykene hälyttämään apua, ja joissa ei ole riittävää hoivaa saatavilla. Tämä ei ole yhteisöllisyyttä vaan heitteillejättöä, liittovaltuusto toteaa.
Kun julkinen järjestäjä asettaa vanhukset asumaan ilman riittävää hoivaa, herää kysymys ihmisarvon ja yhdenvertaisuuden loukkauksesta. Vanhusten yhteisöllisen asumisen epäkohtien korjaaminen on velvoite, joka nousee suoraan sekä kansallisesta sääntelystämme että kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista. Velvoite tarkoittaa aktiivista vastuuta: hyvinvointialueiden on huolehdittava siitä, että järjestetyt palvelut – myös yhteisöllinen asuminen – täyttävät lain ja ihmisoikeussopimusten vaatimukset.
Vanhuspalvelulaki edellyttää, että hyvinvointialueet järjestävät palvelut asiakkaiden määrää ja tarvetta vastaavaksi. Liittovaltuusto muistuttaa, että palvelut tulee järjestää inhimillisesti, turvallisesti ja yksilölliset tarpeet huomioiden.
Ikään katsomatta jokaisella ihmisellä on oikeus turvalliseen ja arvokkaaseen elämään sen kaikissa vaiheissa.
LIITE 2. LIITTOVALTUUSTO 2024–2027
Piiri Varsinainen jäsen Yhdistys Varajäsen Yhdistys
Etelä-Häme Matti Koppanen Forssa Seppo Kaija Forssa
Hilla Huhturi Akaa
Seppo Kuparinen Loppi Tapio Mäkelä Riihimäki
Sisko Kytösaari Janakkala
Pirkko Mattila Lammi Mirja Lammi Riihimäki
Sinikka Suonpää Ypäjä
EteläPohjanmaa Heikki Ahola Kauhajoki Riitta Tasanko † Kauhajoki
Simo Korpi Kauhajoki
Sisko Halonen Lehtimäki Helena Keisanen Lehtimäki
Eija-Liisa Keskinen Lehtimäki
Raija Kalliokoski Lapua Jorma Suvanto Lapua
Eila Yliannala Lapua
Martti Koivisto Kauhava Heikki Perälä Kauhava
Anna-Liisa Niemi Kauhava
Paula Murtoniemi Lappajärvi Heimo Herrala Lappajärvi
Maarit Ahola Lappajärvi
Timo Ristimäki Vähäkyrö Kari Nurmirinta Vähäkyrö
Ulla Smeds-Raven Vähäkyrö
Anna-Liisa Saari Isojoki Teuvo Uusitalo Isojoki
Erja Heikinniemi Isojoki
Jorma Turpela Soini Pekka Päivärinta Soini
Sauli Keskinen Soini
Jukka Vihriälä Seinäjoki Hannele Koivusalo Seinäjoki
Jussi Valkama Seinäjoki
Etelä-Savo Kalevi Kaasinen Pieksämäki Heikki Karvinen Juva
Pekka Suhonen Jäppilä
Hannu Korhonen Ristiina Pirkko Rönkkö Anttola
Jukka Korpela Mikkelin seutu
Liisa Louhivuori Mäntyharju Juha Kemppi Kangasniemi
Sirkku Salomäki Pertunmaa
Helsinki Tauno Jouhtimäki Espoo Eeva Lahtinen Espoo
Matti Vainio Helsinki
Itä-Savo Aune Kupiainen Punkaharju Pertti Paunonen Sulkava
Kauko Rauhansalo Kerimäki
Piiri Varsinainen jäsen Yhdistys Varajäsen Yhdistys
Kainuu Teijo Moilanen Ruhtinansalmi
Ritva Komulainen Kuhmo
Sinikka Huusko Vuolijoki
Soili Mulari Suomussalmi Aune Sallila Vaala
Karjala Leena Kaljunen Rautjärvi
KeskiPohjanmaa
Reijo Huovinen Sotkamo
Marjatta Laukkanen Parikkala
Mirja Henttonen Ruokolahti
Harri Näkki Savitaipale Pirjo Henttu Luumäki
Anneli Järvenoja Toholampi
Mikko Nivala Sievi
Marketta Similä Lestijärvi
Marjatta Tjäru Kokkola Harri Jylhä Kälviä
Helena Tilus Himanka
Sari Torppa Veteli Tellervo Pakkala Kaustinen
Hotakainen Ritva Halsua
Keski-Suomi Tuula Härkönen Kyyjärvi Pertti Rautiainen Saarijärvi
Kaija Kärkkäinen Jyväskylä
Eero Pulkkinen Viitasaari
Eila Salmela Muurame
Matti Syrjälä Jyväskylä
Yrjö Määttä Jämsä Markku Kauppinen Toivakka
Esko Tanskanen Äänekoski
Aarre Talja Joutsa Anna-Liisa Viitanen Keuruu
Kymenlaakso Wilma Kirkkopelto Miehikkälä
Marja Koskivirta Kotka
Esko Palonen Uurainen
Aimo Rautiainen Kuusankoski
Rauno Tenhamo Anjalankoski
Raila Korjus Vehkalahti
Tarja Paavola Pyhtää
Reino Parkko Elimäki Arja Hinkkanen Elimäki
Lappi Airi Kalliskota Salla
Pirkko Mäkelä Posio
Reeta Willig Eronnut Keminmaa
Oiva Tammi Valkeala
Sisko Perttunen Pelkosenniemi
Markku Lehtinen Sodankylä
Raija Kivilahti Rovaniemi
Leena Hiltula Ranua
Rauni Räty Kemi
Auvo Rahtu Ylitornio
LIITE 2. LIITTOVALTUUSTO 2024–2027
Piiri Varsinainen jäsen Yhdistys Varajäsen Yhdistys
Pirkanmaa Sirkka Kinnari Vesilahti Maikki Hämäläinen-Ylikahri Lempäälä
Jyrki Niittymaa Längelmäki
Raimo Pyhältö Sydänhäme Ritva Pyhältö Sydänhäme
Leena Unkila † Orivesi
Marja Saloniemi Pirkkala-Nokia Tuomo Jartti Virrat
Leila Koskinen Hämeenkyrö
PohjoisKarjala Pertti Ahtiainen Joensuu Heino Tiilikainen Kitee
Teuvo Karjalainen Tohmajärvi
Pirkko Mutanen Viinijärvi Sinikka Lavikainen Lieksa
Erkki Buska Outokumpu
Eila Piippo Ilomantsi Mauri Kukkonen Juuka
Kyllikki Kärkkäinen Nurmes
PohjoisPohjanmaa Markku Ilola Reisjärvi Kaija Tuompo Pyhäjärvi
Aira Korkatti Kärsämäki
Heleena Kivioja Nivala Raimo Lintonen Ylivieska
Terttu Manninen Kalajoki
Terttu Lithovius Tyrnävä Tapio Junttila Liminka
Sakari Lauronen Raahe
Marja-Liisa Pylväs Oulu Paula Halonen Oulu
Paavo Tikkala Oulunsalo
Liisa Riekki Kuusamo Raili Loukkojärvi Ylikiiminki
Jari Jussila Taivalkoski
Matti Vatjus-Anttila Haapavesi Merja Pekkala Vihanti
Kaija Sepponen Oulainen
Pohjois-Savo Reino Kuopusjärvi Siilinjärvi Matti Leinonen Kuopio
Martti Törrönen Rautalampi
Tuulikki Tiihanoff Rautalampi Arja Voutilainen Riistavesi
Päijät-Häme Veikko Ikonen Iitti
Tuula Kauppinen Suonenjoki
Markku Peltonen Orimattila
Jorma Laine Artjärvi
Ulla Ylöstalo Kärkölä Eija Taavila Iitti
Riitta Tissari Asikkala
Satakunta Hannu Haapasalo Huittinen Esa Kourujärvi Köyliö
Asko Hosike † Vampula
Leena Ojala Kihniö Tapani Rakennus Parkano
Helena Sävilammi Kankaanpää
Piiri Varsinainen jäsen Yhdistys Varajäsen Yhdistys
Kalevi Osara Mouhijärvi Tarja Arve Vammala
Aulikki Lehtinen Kiikoinen
Airi Rantamäki Kullaa Leena Kallionsivu Noormarkku
Pentti Ala-Luopa Merikarvia
Hannu Tiisanoja Kiukainen Timo Laine Rauma
Uusimaa Harry Andersson Porvoo Irja Mäittälä Askola
Matti Keskitalo Nummela
Laila Vuori Pukkila
Jorma Saukkonen Kerava
Eija Savela Vantaa
Pirkko Kvarnström Lohja Kari Uittamo Sammatti
Maija-Liisa Pyykkönen Järvenpää
VarsinaisSuomi
Pertti Haapanen Nummi
Marja-Leena Väyrynen Tuusula
Ritva Polón Hyvinkää
Leena Järvi Paimio Marja Itälä Sauvo-Karuna
Helinä Aaltonen Raisio
Ensi Kulta Tarvasjoki Allan Niemi Kaarina
Markku Leivo Naantali
Ahti Keinonen Särkisalo Riitta Koivisto Kiikala
Heli Marttila Mynämäki
Ismo Sainio Halikko
Inkeri Kauppila-Nummila Taivassalo
Turkka Ristimäki Lemu-Askainen-Velkua
Jarmo Mäntynen Raisio Päivi Korvensyrjä Piikkiö
Sirpa Lehtola Masku
Sinikka Ojala Somero Pirjo Tuominen Marttila
Pirjo Niittonen Perniö
Maija Saarinen Salo Jaakko Mäki Salo
Riitta Mikkola Kuusjoki
Kauko Tervonen Loimaan Eloisat Heikki Vainio Loimaan Eloisat
Jaakko Mäkelä Karinainen
Alpo Wallin Laitila Arja Lassila Mietoinen
Kalervo Nieminen Kalanti
Ylä-Savo Pirkko Laitinen Vieremä Eero Kukkonen Rautavaara
Jukka Kääriäinen Iisalmi
Erkki Tuovinen Sonkajärvi Arja Alanen Sukeva
Aino Ahonen Varpaisjärvi
LIITE 3. TOIMIKUNNAT JA TYÖRYHMÄT 2025
EL-Sanomien toimitusneuvosto
Anssi Kemppi, puheenjohtaja
Matti Huusko
Raimo Ikonen
Merja Keronen (erosi 27.10.2025)
Pertti Meriläinen
Maritta Raudaskoski
Anna-Liisa Ruutiainen
Paula Takala
Janne Kettunen
Vesa Toikka, esittelijä/sihteeri
Ikäpoliittinen asiantuntijaneuvosto
Raimo Ikonen, puheenjohtaja
Esa Jämsen, geriatrian professori, Helsingin yliopisto
Olli Kangas, dosentti, Turun yliopisto
Teppo Kröger, yhteiskuntapolitiikan professori, Jyväskylän yliopisto
Henna Nikumaa, vanhuusoikeuden
tutkijatohtori, Itä-Suomen yliopisto
Anssi Kemppi
Irene Vuorisalo, sihteeri
Järjestötoimikunta
Maija Pitkänen, puheenjohtaja
Terttu Karjalainen
Saara Kiuru
Seppo Kotilainen
Timo Leppäkoski
Pia Mustonen
Tuija Niemi
Katja Harinen, sihteeri
Tiina Putkinen, sihteeri
Kirsti Mustakallio, esittelijä
Annika Toivoniemi-Matsinen, esittelijä
Jäsenjärjestöavustusten ohjausryhmä
Kirsti Mustakallio, puheenjohtaja
Henna Leskinen
Tapio Mäkelä
Kaarina Talola
Tiina Putkinen, esittelijä/sihteeri
Kilpailutyöryhmä
Ari Holopainen, metsästysammunta
Pentti Jolanki, mölkky
Kauko Rauhansalo, metsätaito
Matti Ravantti, pilkki ja rantaonginta
Lea Ojanen, golf ja keilailu
Seppo Rintamäki, frisbeegolf
Markku Tiihonen, lentopallo
Asko Saksa, boccia
Ilmo Weide, suunnistus
Raimo Kantanen, tanssi
Kirsti Mustakallio
Outi Kokko-Ropponen, esittelijä/sihteeri
Liikuntatoimikunta
Pertti Tamminen, puheenjohtaja
Jorma Hyytiä
Merja Palkama, Ikäinstituutti
Eeva-Liisa Luukkonen
Pauli Nokelainen
Jaakko Leskinen
Kirsti Mustakallio
Outi Kokko-Ropponen, esittelijä/sihteeri
LIITE 4. PIIRIEN PUHEEN- JA TOIMINNANJOHTAJAT 2025
Etelä-Häme puheenjohtaja Seppo Kuparinen toiminnanjohtaja Saara Kiuru-Sell
Etelä-Pohjanmaa puheenjohtaja Anna-Liisa Ruutiainen toiminnanjohtaja Sirpa Jussila
Etelä-Savo puheenjohtaja Hannu Korhonen toiminnanjohtaja Juhani Sihvonen
Helsinki puheenjohtaja Tauno Jouhtimäki
Itä-Savo puheenjohtaja Pertti Paunonen toiminnanjohtaja Kirsti Eronen
Kainuu puheenjohtaja Terttu Karjalainen toiminnanjohtaja Teemu Korhonen (17.3.–16.10.)
Karjala puheenjohtaja Leena Kaljunen toiminnanjohtaja Juhani Sihvonen
Keski-Pohjanmaa puheenjohtaja Annikki Klemola toiminnanjohtaja Taina Alanko
Keski-Suomi puheenjohtaja Anna-Liisa Viitanen toimistonhoitaja Merja Kemppainen
Kymenlaakso puheenjohtaja Veijo Rantanen toiminnanjohtaja Päivi Suikkanen
Lappi puheenjohtaja Helena Hamari toiminnanjohtaja Kirsi Lantto
Eläkeliiton vuosikirja 2025
Pirkanmaa puheenjohtaja Timo Leppäkoski toiminnanjohtaja Elina Raina
Pohjois-Karjala puheenjohtaja Seppo Kotilainen toiminnanjohtaja Marja-Leena Räsänen
Pohjois-Pohjanmaa puheenjohtaja Sirkka-Liisa Mikkonen toiminnanjohtaja Henna Leskinen
Pohjois-Savo puheenjohtaja Mirja Syrjänen toiminnanjohtaja Kari Loponen
Päijät-Häme puheenjohtaja Ulla Ylöstalo toiminnanjohtaja Kristiina Ketomäki
Satakunta puheenjohtaja Anja Tunturi toiminnanjohtaja Ulla Pelto-Piri (sairauslomalla) vt. toiminnanjohtaja Maija Tunturi
Uusimaa puheenjohtaja Matti Keskitalo toiminnanjohtaja Merja Keronen (lopetti 31.12.2025)
Varsinais-Suomi puheenjohtaja Tuula Ristimäki toiminnanjohtaja Sari Örling
Ylä-Savo puheenjohtaja Pirkko Laitinen toiminnanjohtaja Pekka Mäkinen
LIITE 5. PIIRIEN JA YHDISTYSTEN JÄSENMÄÄRÄT 31.12.2025
ETELÄ-HÄME
Akaa 160
Forssa 784
Hattula 155
Hauho 183
Hausjärvi 217
Humppila 177
Hämeenlinna 336
Janakkala 255
Jokioinen 263
Kalvola 325
Lammi 93
Loppi 298
Renko 201
Riihimäki 212
Tammela 337
Urjala 207
Valkeakoski 150
Ypäjä 233
Yhteensä (18) 4586
ETELÄ-POHJANMAA
Alahärmä 587
Alajärvi 1096
Alavus 783
Ilmajoki 801
Isojoki 334
Isokyrö 612
Jalasjärvi 909
Jurva 549
Karijoki-Kristiina 510
Kauhajoki 881
Kauhava 316
Kortesjärvi 287
Kuortane 346
Kurikka 611
Laihia 668
Lappajärvi 375
Lapua 998
Lehtimäki 355
Maalahti 147
Nurmo 392
Peräseinäjoki 363
Seinäjoki 717
Soini 255
Teuva 371
Töysä 400
Vimpeli 393
Vähäkyrö 436
Ylihärmä 298
Ylistaro 380
Ähtäri 371
Yhteensä (32) 16023
ETELÄ-SAVO
Anttola 79
Haukivuori 262
Hirvensalmi 294
Joroinen 278
Juva 303
Jäppilä 198
Kangasniemi 416
Mikkeli 512
Mikkelin seutu 595
Mäntyharju 353
Pertunmaa 271
Pieksämäki 340
Puumala 204
Ristiina 372
Virtasalmi 103
Yhteensä (15) 4580
HELSINKI
Espoo 699
Helsinki 956
Ikiliikkujat 52
Itä-Helsingin yhdistys 104
Yhteensä (4) 1811
ITÄ-SAVO
Enonkoski 156
Kerimäki 190
Lohilahti 102
Länsi-Savonlinna 166
Punkaharju 192
Rantasalmi 405
Savonlinna 59
Savonranta 103
Sulkava 265
Yheensä (9) 1638
KAINUU
Hyrynsalmi 83
Kajaani 980
Kuhmo 445
Paltamo 160
Puolanka 150
Ristijärvi 99
Ruhtinansalmi 114
Sotkamo 488
Suomussalmi 405
Vaala 205
Vuolijoki 207
Yhteensä (11) 3336
KARJALA
Joutseno 284
Lappeenranta 687
Lemi 242
Luumäki 537
Parikkala 158
Rautjärvi 152
Ruokolahti 160
Savitaipale 540
Simpele 157
Taipalsaari 76
Ylämaa 137
Yhteensä (11) 3130
KESKI-POHJANMAA
Halsua 188
Himanka 287
Kannus 321
Kaustinen 492
Kokkola 845
Kälviä 229
Lestijärvi 97
Lohtaja 199
Perho 257
Pietarsaari 28
Sievi 278
Toholampi 156
Ullava 126
Veteli 395
Yhteensä (14) 3898
KESKI-SUOMI
Haapamäki 436
Hankasalmi 214
Joutsa 374
Jyväskylä 1009
Jämsä 190
Kannonkoski 70
Karstula 252
Keuruu 278
Kinnula 58
Kivijärvi 100
Konnevesi 105
Korpilahti 154
Kuhmoinen 155
Kyyjärvi 153
Laukaa 239
Lievestuore 102
Luhanka 76
Multia 130
Muurame 199
Petäjävesi 177
Pihtipudas 141
Saarijärvi 366
Toivakka 250
Uurainen 221
Viitasaari 227
Äänekoski 122
Yhteensä (26) 5798
KYMENLAAKSO
Anjalankoski 263
1(2)
Elimäki 480
Jaala 248
Kotka 98
Kouvola 750
Kuusankoski 539
Miehikkälä 343
Pyhtää 29
Valkeala 424
Vehkalahti 510
Virojoki 328
Yhteensä (11) 4012
LAPPI
Enontekiö 131
Inari 150
Kemi 48
Kemijärvi 281
Keminmaa 413
Kittilä 119
Kolari ja järvikylät 134
Pelkosenniemi 176
Pello 146
Posio 383
Ranua 261
Rovaniemi 822
Salla 211
Savukoski 82 Simo 180
Sodankylä 336
Tervola 197 Tornio 97 Ylitornio 224
Yhteensä (19) 4391
PIRKANMAA
Hämeenkyrö 428
Ikaalinen 549
Kangasala 503
Kuorevesi 132
Lempäälä 207
Längelmäki 203
Orivesi 335
Pirkka-Nokia 102
Ruovesi 204
Sydänhäme 419
Tampere 738
Vesilahti 168
Virrat 213
Ylöjärvi 191
Yhteensä (14) 4392
Yhteensä (15) 4435
POHJOIS-KARJALA
Eno 101
Heinävesi 377
Ilomantsi 150
LIITE 5. PIIRIEN JA YHDISTYSTEN JÄSENMÄÄRÄT 31.12.2025
Joensuu 1017
Juuka 191
Kesälahti 277
Kiihtelysvaara 90
Kitee 426
Kontiolahti 113
Liperi 206
Nurmes 169
Outokumpu 229
Pielisen pirteät (Lieksa) 136
Polvijärvi 335
Pyhäselkä 104
Rääkkylä 149
Tohmajärvi 231
Valtimo 84
Viinijärvi 155
Värtsilä 51
Yhteensä (20) 4591
POHJOIS-POHJANMAA
Alavieska 363
Haapavesi 347
Hailuoto 99
Haukipudas 307
Ii 161
Kalajoki 375
Kempele 357
Kestilä 134
Kiiminki 376
Kuivaniemi 126
Kuusamo 524
Kärsämäki 256
Liminka 190
Lumijoki 117
Merijärvi 107
Muhos 218
Nivala 598
Oulainen 587
Oulu 1250
Oulunsalo 331
Paavola 149
Pattijoki 211
Pudasjärvi 374
Pulkkila 97
Pyhäjoki 314
Pyhäjärvi 604
Pyhäntä 208
Raahe 348
Rantsila 72
Reisjärvi 174
Ruukki 155
Siikajoki 62
Taivalkoski 307
Temmes 103
Tyrnävä 116
Utajärvi 87
Vihanti 164
Yli-Ii 125
Ylikiiminki 183
Ylivieska 607
Yhteensä (40) 11283
POHJOIS-SAVO
Juankoski 66
Kaavi 231
Karttula 209
Keitele 254
Kuopio 319
Leppävirta 377
Maaninka 147
Mustinlahti 54
Muuruvesi 155
Nilsiä 274
Pielavesi 247
Rautalampi 241
Riistavesi 49
Siilinjärvi 262
Suonenjoki 154
Säyneinen 77
Tervo 166
Tuusniemi 131
Varkaus 60
Vehmersalmi 38
Vesanto 176
Yhteensä (21) 3687
PÄIJÄT-HÄME
Asikkala 202
Hartola 254
Heinola 111
Hollola 91
Iitti 409
Kärkölä 79
Lahti 401
Nastola 69
Orimattila 427
Padasjoki 177
Sysmä 233
Yhteensä (12) 2475
SATAKUNTA
Eura 250
Eurajoki 444
Harjavalta 68
Honkajoki 187
Huittinen 198
Jämijärvi 154
Kankaanpää 358
Karvia 315
Kihniö 202
Kiikoinen 201
Kiukainen 155
Kokemäki 214
Kullaa 171
Köyliö 370
Lappi 273
Lavia 208
Merikarvia 135
Mouhijärvi 294
Nakkila 100
Noormarkku 343
Parkano 213
Pomarkku 101
Pori 249
Punkalaidun 606
Rauma 342
Siikainen 133
Suodenniemi 220
Säkylä 363
Ulvila 87
Vammala 394
Vampula 196
Äetsä 75
Yhteensä (32) 7619
UUSIMAA
Askola 473
Hyvinkää 619
Järvenpää 367
Karjalohja 134
Karkkila 142
Kerava 161
Kirkkonummi 220
Lohja 536
Mäntsälä 441
Nummela 245
Nummi 220
Nurmijärvi 564
Pornainen 201
Porvoo 256
Pukkila 134
Pusula 126
Sammatti 178
Seutula 144
Tuusula 158
Vantaa 429
Vihti 650
Yhteensä (21) 6398
VARSINAIS-SUOMI
Alastaro 211 Aura 248
Halikko 274
Kaarina 269
Kalanti 926
Karinainen 255
Kemiönsaari 123
Kiikala 268
Kisko 96
Koski Tl 332
Kustavi 202
Kuusjoki 125
Laitila 594
Lemu-AskainenVelkua 220
Lieto 575
Loimaan Eloisat 509
Loimaan kaup. 189
Marttila 278
Masku 562
Mellilä 94
Mietoinen 87
Mynämäki 303
Naantali 409
Nousiainen 415
Oripää 147
Paimio 448
Parainen 324
Perniö 385
Pertteli 349
Piikkiö 132
Pyhäranta 220
Pöytyä 613
Raisio 486
Rymättylä 316
Salo 569
Sauvo-Karuna 339
Somero 1014
Suomusjärvi 167
Särkisalo 168
Taivassalo 354
Tarvasjoki 231 Turku 831
Vahto-Rusko 331
Vehmaa 208
Yläne 248
Yhteensä (45) 15444
YLÄ-SAVO
Iisalmi 900
Kiuruvesi 428
Lapinlahti 362
Rautavaara 69
Sonkajärvi 260
Sukeva 118
Varpaisjärvi 262
Vieremä 237
Yhteensä (8) 2636
KAIKKI YHTEENSÄ 20 piiriä
380 yhdistystä 111 224 jäsentä
Eläkeliiton vuosikirja 2025
Liikevaihto 1 060 519,16 1 084 739,87
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot -853 063,79 -894 853,46
Henkilösivukulut -173 224,29 -171 803,52
Eläkekulut -144 838,08 -152 846,06 Muut henkilösivukulut -28 386,21 -18 957,46
Henkilöstökulut yhteensä -1 026 288,08 -1 066 656,98
kulut
Rahoitustuotot ja -kulut
LIITE 6. RANSTAKKA OY 2(3)
Oma pääoma
Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma
Vieras pääoma
Toimintakertomus
Hyvän vanhenemisen tukisäätiön tarkoituksena on tukea ja ylläpitää ikääntyvien ihmisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Säätiö toteuttaa tarkoitustaan tukemalla taloudellisesti säätiön tavoitteita edistävää toimintaa myöntämällä apurahoja ja palkintoja.
Toiminta
Vuosi 2025 oli säätiön 33 toimintavuosi. Toimintavuosi 2025 oli säätiölle varojen hallinnoinnin kehittämisen ja tehostamisen vuosi. Rahastojen varat siirrettiin vuoden aikana yhdelle yhteiselle tuottotilille Pohjois-Karjalan Osuuspankkiin.
Lahjoitukset
Vuonna 2025 säätiö lahjoitti 2 000,00 € Eläkeliitto ry:n vanhusasiamies-toimintaan.
Hallinto
Hallitukseen ovat toimintavuoden aikana kuuluneet:
Hannu Rämö, puhenjohtaja
Heimo Hanhilahti, varapuheenjohtaja
Merja Uusitalo
Arvo Levänen
Maire Hämäläinen
Anssi Kemppi
Hallitus piti toimikauden aikana 3 kokousta. Hallituksen jäsenille ei ole maksettu kokouspalkkioita. Tilintarkastajalle on maksettu palkkio (746,16 €).
Säätiön asiamiehenä toimi Rita Hagström.
Lähipiirille ei ole annettu avustuksia, taloudellisia etuja, eikä ole tehty muitakaan taloudellisia toimia lähipiirin kanssa.
Tilikaudella ei ole ollut tutkimus- ja kehitystoimintaa. Tilikauden päättymisen jälkeen ei ole olennaisia tapahtumia.
Hallitus
Eläkeliiton vuosikirja 2025
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Vaihtuvat vastaavat
VASTATTAVAA
Oma pääoma
Sidotut rahastot
Vuosi tarjosi taitoa ja näyttävyyttä.
Mutta yhdessäolo oli tärkeintä.
