FBA Magazine

F BA MAGAZ I N E KIRJOITTAJINA: Hannele Forsman Kyösti Lampinen Petri Kettunen Henry Myyryläinen Anu Räisänen Juha Kauppinen Kari Lampinen Antti Pohja Miikka Lamu

FLOORBALL ACADEMYN KAUSIJULKAISU 1

SANKAREIDEN SYNTYMÄPÄIVÄ. floorball.fi/superfinaali

2

Tuhtia asiaa salibandystä

F

BA Magazine on Eerikkilän Urheiluopiston valmennuskeskuksessa toimivan Floorball Academyn vuosijulkaisu, joka ilmestyy nyt ensimmäistä kertaa. FBA-toiminnan ensimmäinen kaksivuotiskausi on nyt takana. FBA Magazinen tarkoitus on avata Floorball Academyn toimintaa siitä kiinnostuneille salibandyihmi-

sille. Julkaisun kirjoittajajoukkona on ihmisiä eri rooleista, FBA-toiminnan ympärillä. Näkökulmansa FBA-toimintaan kertovat niin ihmiset Eerikkilästä, yhteistyöseuroista kuin Salibandyliitostakin.

Mukavia lukuhetkiä!

SISÄLLYS: 4 FBA - Floorball Academy 7 Maajoukkuetie - laajakaista pelaajakehityksessä 8 Valmennuspäällikön näkökulmasta 9 Terve Urheilija -testeissä arvioidaan liikehallintaa 10 FBA:n toiminnassa kerätyn tiedon hyödyntäminen 13 FBA:ssa kiinni kehittymiseen 14 Salibandyn huikea kasvutarina jatkuu 16 Kolme päivää urheilijana - Classic hakee FBA:sta

joukkue- ja yksilökehittymistä 20 Pelaamisen ja valmennusosaamisen

kehittäminen FBA-konseptissa

PÄÄTOIMITTAJA Antti Pohja, Tulus Lahti Oy KUVAT Antti Pohja Lassi Puhtimäki Salibandyliitto ULKOASU Pia Näppinen / Mainostoimisto Muu

PAINOPAIKKA Forssa Print KUSTANTAJA Eerikkilän Urheiluopisto Urheiluopistontie 138, 31370 Eerikkilä Puh. 0201 108 200 urheiluopisto@eerikkila.fi www.eerikkila.fi

3

Eerikkilän Urheiluopiston valmennuskeskuksen kehityspäällikkö Hannele Forsman ja johtaja Kyösti Lampinen avaavat Flooball Academyn toimintamallin.

Floorball Academy (FBA) on salibandyn valmennus- ja kehittämiskeskus, joka keskittyy erityisesti huippu-urheilun vaatimusten mukaisen salibandytoiminnan kehittämiseen lapsesta aikuiseksi. Floorball Academyn ydinajatuksena on yksilökeskeinen valmennusfilosofia. Kehittämisen keskiössä ovat pelaaja, valmentaja, joukkue ja seura.

T

avoitteena on luoda yhteistyössä Suomen Salibandyliiton ja sen jäsenseurojen kanssa salibandyyn viidessä vuodessa maailman tehokkain tapa kehittää pelaajia ja valmentajia sekä olla edelläkävijä seuraavissa asioissa: • Pelaajien kokonaisvaltainen kehittäminen ja kehittymisen seuranta

• Valmentajakoulutuksen vaikuttavuus ja valmennusprosessien hallinta kokonaisvaltaisen oppimisen näkökulmasta • Nykyaikaisen tekniikan hyödyntäminen valmennuksessa, valmentajakoulutuksessa sekä seurojen elinvoiman kehittämisessä FBA toteuttaa edellä mainittuja tavoitteita neljän eri tason toiminnan kautta (kuva alla).

Seuraavassa kuvataan tarkemmin FBA Pro toimintaa, joka on FBA:n ydintoimintaa, ja josta toiminta on lähtenyt liikkeelle keväällä 2015.

4

FBA Pro toiminta Keväällä 2015 käynnistettiin avoin haku FBA:n yhteistyöseuratoimintaan (FBA Pro). Avoimen haun kautta yhteistyöseuratoimintaan valittiin kahden vuoden määräajaksi 10 poikaseuraa ja neljä tyttöseuraa. Ensimmäisenä toimintavuotena toiminta koski 2002- ja 2003-syntyneitä poikia sekä 2001- ja 2002-syntyneitä tyttöjä. Toisena vuonna mukaan tulivat 2004-syntyneet pojat ja 2003-syntyneet tytöt. Kaiken kaikkiaan toiminnassa oli ensimmäisellä toimintavuotena noin 350 pelaajaa, 50 valmentajaa ja 15 valmennuspäällikköä. Toisena toimintavuotena pelaajien määrä nousi noin 500:an ja valmentajien määrä noin 70:en.

FBA ELITE

Huippupelaajille, -valmentajille, -joukkueille ja -seuroille. Menetelminä käytetään mm. videoanalyysia, henkilökohtaista mentorointia ja taktista joukkueanalyysia.

FBA PRO

Vuodesta 2017 lähtien FBA kehittymisen seurannan konsepti ja valmentajien täydennyskoulutus toteutetaan Salibandyn Maajoukkuetiellä.

FBA EVENTS

Laadukkaat peli- ja turnaustapahtumat huippuolosuhteissa: seurojen ja joukkueiden omat leirit ja FBA-salibandykoulut Eerikkilässä sekä seurojen omassa ympäristössä, FBA-valmentajakoulutukset ja seminaarit kehityshaluisille.

FBA ONLINE

Sähköiset valmennus- ja koulutuspalvelut FBA:n kohderyhmille.

Valitut yhteistyöseurat sitoutuivat vuosikellon mukaiseen toimintaan kaikkien mukana olevien ikäluokkien osalta. Vuosikello (kuva) pitää sisällään kehittymisen seuranta -tapahtumat, talviturnaukset, valmentajien täydennyskoulutuksen, valmennuspäälliköiden täydennyskoulutuksen sekä seurakäynnit. Toiminnan tukena on sähköinen ympäristö (MyEerikkilä), jonne kaikki FBA toiminnan kautta kerätty tieto tallennetaan keskitetysti.

Kehittymisen seuranta -tapahtumat Kehittymisen seuranta -tapahtumien tavoitteena on kerätä tietoa pelaajien kokonaisvaltaisesta kehittymisestä.

Tapahtumassa pelataan peliturnaus, jonka lisäksi toteutetaan seurantakokonaisuudet kokonaisvaltaisen valmennuksen (tekniset, taktiset, fyysiset, sosiaaliset, henkiset) eri osa-alueille. Tapahtuman keskeisiä sisältöjä ovat myös valmentajille toteutettava valmentajakoulutus, joukkueen valmentajien johdolla toteutettavat videopalaverit sekä FBA:n johtama palautetilaisuus. Kokonaisvaltaisen kehittymisen seurannan tavoitteena on, että pelaajien kehittäminen perustuu faktoihin, joita osataan käyttää pelaajan kehittämisessä päivittäisessä arjessa.

Talviturnaukset Talviturnaukset ovat pelitapahtumia, joissa painopisteenä on pelin analysointi ja oppiminen. Peliturnauksen lisäksi tapahtumassa toteutetaan muutamia testikokonaisuuksia, joiden kautta voidaan arvioida taitojen ja ominaisuuksien säilymistä/ kehittymistä kilpailukaudella. Pelitapahtumien tavoitteena on valmentajien ja pelaajien yhteisen ymmärryksen ja osaamisen lisääntyminen yksilön teknis-taktisiin valmiuksiin sekä joukkuepelaamiseen liittyen.

Valmentajien täydennyskoulutus Valmentajien täydennyskoulutusprosessin tavoitteena on kehittää valmentajien valmiuksia kehittää pelaajia kokonaisvaltaisesti. Koulutuksissa keskitytään pelaajien kokonaisvaltaisen kehittymisen johtamiseen faktoilla, pelaajan osallistamiseen omaan kehitysprosessiin sekä pelaamisen perusvalmiuksien ja pelaamisen oppimiseen. Valmentajakoulutusprosessin tavoitteena on päivittäisvalmennuksen laadun kehittyminen.

Valmennuslinja / salibandyn oppimisohjelma - ikäluokkakohtaiset avaintavoitteet ja harjoitteet

Valmennuspäällikkö (VP)

Harjoittelun suunnittelu

Valmentaja

Harjoittelun toteutus

Valmentaja, pelaajat

- vuosi, jakso, harjoitus, harjoite

Kehittymisen seuranta - pelit, testit, kyselyt

Harjoittelun seuranta - määrä ja laatu

VP, valmentaja, pelaajat 5

Jatkoa edelliseltä sivulta >

Maajoukkuetie Valmennuspäälliköiden täydennysprosessin tavoitteena on kehittää valmennuspäälliköiden valmiuksia toimia seuran valmennuksen johtajana. Keskeisiä sisältöjä ovat faktoilla johtaminen, seuran valmennuslinjan kehittäminen sekä vuorovaikutus valmentajien kanssa. Valmennuspäällikkökoulutusprosessin kautta seuran valmennuslinja päivittyy ja linjan sisällöt siirtyvät tehokkaammin valmennuksen päivittäiseen arkeen, minkä seurauksena pelaaja saa systemaattisempaa, progressiivisempaa valmennusta.

Seurakäynnit Seurakäyntien tavoitteena on jalkauttaa FBA toiminnan ydinviestejä ja kerättyä tietoa suoraan seuraympäristöön. Seurakäynneillä järjestetään tilaisuuksia valmentajien, pelaajien ja valmennuspäälliköiden lisäksi myös pelaajien vanhemmille ja seurajohdolle. Seurakäynneillä selkeytetään eri toimijoiden rooleja ja yhteisiä toimintatapoja pelaajien kehittämisessä ja sen tukemisessa.

MyEerikkilä MyEerikkilä on sähköinen kehittymisympäristö, jonka tarkoitus on toimia yksilöiden, joukkueiden ja seuran valmennustoiminnan tukena. Kehittymisympäristöön kerätään kaikki tapahtumissa kerätty data testituloksineen, kyselyineen ja pelivideoineen.

Myös tapahtumien ulkopuolella toteutettava harjoittelun suunnittelu ja seuranta tehdään MyEerikkilään. Tämä mahdollistaa tekemisen ja kehittymisen analysoinnin valmennuslinjasta harjoittelun suunnittelun kautta aina harjoittelun ja kehittymisen seurantaan asti.

6

– laajakaista pelaajakehityksessä

Suomen Salibandyliitto ry on uudistamassa oman pelaajapolkunsa. Liiton strategisessa visiossa vuodelle 2028 on linjattuna huippu-urheilun osalta, että Suomi on maailman paras salibandymaa. Uusi Maajoukkuetie vastaa tähän haasteeseen ja vie omalta osaltaan pelaajakehitystä ja arjessa tapahtuvaa valmennusta eteenpäin.

M

aajoukkuetie toteutetaan FBA:n toimintaperiaatteiden mukaisesti ja tavoitteena on pelaajakehityksen varmistamiseksi lisäksi valmentajien ja valmennuspäälliköiden osaamista, jotta päivittäisvalmennus saa pelaajien tekemiseen lisää työkaluja.

Uudessa Maajoukkuetiessä pelaajien kehitystä seurataan säännöllisesti

niin ominaisuuksien kuin pelaamisen osalta ja FBA-toimintamallin mukaisesti valmentajat ovat koko ajan kiinni kehitysprosessissa. Valmennusprosessien kehittyminen edesauttaa seuroja kehittämään omaa valmennuslinjaansa ja tukevoittaa tavoitteellista harjoittelua yksittäisten joukkueiden ja seurojen sisällä.

Salibandyliiton valmennuslinjaan pohjautuen myös maajoukkuetoimintaa kehitetään ja vuoden 2017 aikana Maajoukkuetie-uudistukseen liittyen starttaa myös poikien ja tyttöjen U16 maajoukkuetoiminta. Nuoret pelaajat saavat yhden välietapin omalle urheilijan polulleen ja uudet maajoukkueet tuovat jäntevyyttä ja pitkäjänteisyyttä lisää maajoukkuetoimintaan. U16 maajoukkueiden toiminnassa ytimessä on FBA-konseptin mukainen Maajoukkuetie-toiminta ja sieltä pelaajista saatava kehittymisen seuranta. Uusien U16 maajoukkueiden myötä on poikien ja miesten puolella maajoukkuetoimintaa neljässä eri ikävaiheessa, kun miesten puolelle perustettiin myös U23 maajoukkue. Tulevaisuudessa poikien ja miesten maailmassa on maajoukkueet U16, U19, U23 ja miesten maajoukkue, jonka myötä yhteinen maajoukkuetoiminnan toimintatapa ja linjaukset ovat tärkeitä.

Nuo linjaukset tulevat muodostamaan yhden osan Salibandyliiton valmennuslinjaa.

Salibandyliiton ja Eerikkilän yhteistyö Floorball Academyn kanssa on tiivistä, joka näkyy mm. yhteisresurssoinnilla tehdyissä toimihenkilörekrytoin-

Petri Kettunen Salibandyliiton tiedotustilaisuudessa. (Kuva: Salibandyliitto)

neissa. Salibandyliitto ja Eerikkilän FBA hyödyntävät yhteisresursseja ja tulevassa toiminnassa ne näkyvät parempana yhteistyönä ja erityisesti seurakäyntien osalta saadaan sitä kautta uusia mahdollisuuksia. FBA tuottaa konseptin, jolla kehittymisen seurantaa toteutetaan ja Salibandyliiton Maajoukkuetie vie sitä kokonaisuutta leveällä eteenpäin kohti vuoden 2028 tavoitetta.

Salibandyliiton Maajoukkuetien ja Eerikkilän FBA:n yhteinen tavoite on viedä suomalainen pelaajatuotanto laajakaistaa pitkin maailman parhaaksi!

Pete Kettunen Huippu-urheilujohtaja petri.kettunen@floorball.fi

7

Esport Oilers:

Valmennuspäällikön näkökulma Keväällä 2015 astuttiin uuteen ja tuntemattomaan maailmaan Floorball Academyn avaustilaisuudessa.

Nyt kahden vuoden toimintajakson päättyessä on hyvä tarkastella mennyttä ajanjaksoa.

N

uorena lajina salibandy on uskaltanut uudistua ajan mukaisella tavalla ja uusia jopa rohkeita toimintamalleja on vastaanotettu avarakatseisesti. Salibandyn avoimuus ja halu kehittää urheilutoimintaa on näkynyt erinomaisesti myös FBA yhteistyöseurojen välillä.

Toimintaan valikoitui seuroja, jotka lähtivät prosessiin varsin erilaisista lähtökohdista. Ensimmäisillä valmennuspäällikkötapaamisilla tehty lähtökartoitus osoitti, että seurojen prosessi etenee varsin erilaisin askelin, jonka johdosta tavoitteet kahdelle vuodelle on hyvin erilaisia. Erilaisista lähtöasetelmista johtuen keskustelut seurojen ja valmennuspäälliköiden välillä ovat olleet erittäin laaja-alaisia sekä asioita on lähestytty varsin erilaisista kulmista riippuen alueen pelaaja -ja seuran työntekijöiden määrästä sekä alueen kilpailullisuudesta seurojen välillä.

Valmennuspäälliköiden koulutustilaisuuksissa on huomattu että salibandyssa on vielä otettavana isoja edistysaskelia urheilullisessa johtamisessa. Useissa seuroissa valmennus -tai junioripäälliköt ovat suureksi osaksi työllistettynä toimisto tai valmennustyöllä jonka johdosta urheilullisen toiminnan kehittäminen sekä yhteistyö valmentajien kanssa on varsin rajallista. Urheilutoimintaan satsaaminen lähtee hallitustasolta jossa tulisi selkeämmin määritellä työntekijöiden vastuualueet ja määritellä siihen käytettävä aikaresurssi konkreettisesti.

8

Rajallinen työntekijä määrä nähdään usein haasteena, ettei työpanosta voida käyttää nykyisen toiminnan kehittämiseen, vaan toiminnan laajentamiseen ja rahoituksien hakemiseen.

Useimmiten ei kuitenkaan nähdä, että laadukas urheilutoiminta ja sen organisoitu johtaminen voi pidemmällä aikavälillä lisätä seuran kiinnostavuutta, pelaajamäärien kasvua ja tämän kautta taloudellisestikin tuottavuutta.

Prosessin aikana on saatu yhteiset lähtöaskeleet pelin vaiheille, osa-alueille sekä termistölle. Tämä antaa erinomaisen mahdollisuudet rakentaa ja jalostaa salibandyliitossa valmennuslinjaa ja koulutusjärjestelmää yhteistyössä seurojen kanssa.

Yhteistyö salibandyliiton ja seurojen välillä rakennusvaiheessa on hyvin oleellista jotta toiminnan vaikuttavuus ulottuu konkreettisesti arjen tasolle. Hyviä yhteistyön ensiaskeleita on otettu jo ensimmäisillä huippu-urheilu päivillä.

Nämä lähtöaskeleet ovat antaneet tukirangan seuran rakenteiden, pelaajapolun ja valmennuslinjan rakentamiseen sekä jalkauttamiseen käytännön tasolle. Yhteiset tapaamiset ovat toimineet erinomaisena välikatsauksena miten seurojen prosessit etenee ja mitkä ovat seuraavat askeleet. Koulutuspäivien aikana saatu sparraus ja keskustelut valmennuspäälliköiden välillä ovat tuoneet lisäarvoa arjen työskentelyyn.

Seurana olemme hyödyntäneet FBA koulutuskonseptia seuraympäristössä joka on edesauttanut eri ikävaiheiden valmentajien sekä valmentajien ja valmennuspäällikön välistä kommunikaatiota. Sisäisissä koulutustilaisuuksissa olemme rakentaneet yhteistä näkemystä valmennuslinjan rakentamisesta ja toisen toimintavuoden aikana olemme saaneet näkemyksen kirjalliseen muotoon sekä käynnistäneet sen jalkauttamisen arkeen.

Valmentajien sitouttamiselle valmennuslinjan rakentamiseen uskomme olevan suurempi siirtovaikutus käytännön toimintaan ja johdonmukaiseen sekä progressiiviseen harjoitteluun.

Suurimpana edistysaskeleena kahden vuoden aikana on selkeästi ollut valmennuspäällikön ja valmentajien sekä valmennustiimin sisäisen kommunikaation lisääntyminen. Harjoittelua lähestytään entistä vahvemmin pelin -ja pelissä vaadittavien ominaisuuksien kautta. Etenkin faktojen ja videoiden kautta johdettu harjoittelu on lisääntynyt selkeästi. Näiden toimintamallien jalostuessa seuraavien vuosien aikana uskon vahvasti että valmentajiemme osaaminen ja systemaattisempi harjoituttaminen kehittyy, jonka johdosta pystymme kasvattamaan entistä laadukkaampia ja kokonaisvaltaisesti valmiimpia urheilijoita.

Henry Myyryläinen valmennuspäällikkö, Esport Oilers henry.myyrylainen@esport.fi

Terve Urheilija -testeissä arvioidaan liikehallintaa Terve Urheilija-testit tulivat mukaan FBA:n ohjelmaan keväällä 2016. Terve Urheilijatestistö koostuu kolmesta testistä: yhden jalan kyykky, pudotushyppy ja tasapainotesti palkilla seisten. Yhden jalan kyykyllä testataan polven ja lantion hallintaa yhden jalan varassa tehtävässä hitaassa liikkeessä. Pudotushypyssä testataan polven ja lantion hallintaan nopeassa kahden jalan liikkeessä. Tasapainotestissä testataan tasapainoa kapealla tukipinnalla.

T

estaamisen tavoitteena on tuoda liikehallinnan harjoitteleminen osaksi päivittäistä harjoittelua. Eli kun tehdään alkulämpöjä, lajia tai lihaskuntoa niin kiinnitetään huomioita siihen, kuinka alaraajan linjaus ja keskivartalon hallinta säilyy liikkeissä. Liikehallintaharjoittelua ei siis tarvitse lisätä harjoitusohjelmaan erillisenä harjoituksena, vaan se kannattaa ottaa osaksi muuta harjoittelua. Tavoitteena on opettaa nuoret urheilijat vähitellen havainnoimaan omaa liikehallintaa ja oivaltamaan, että sillä on merkitystä, millaisella tekniikalla esimerkiksi suunnanmuutokset kentällä ja kyykyt oheisharjoituksissa tehdään.

luokituksissa yhden tai kahden timantin tasolle. Liikehallintaharjoittelussa palaute on tärkeää, jotta urheilija oppii uudet, oikeat liikemallit. Koska polven linjausta on vaikea havainnoida itse, pelkästään omatoimisella harjoittelulla ei päästä kovin pitkälle.

Siksi harjoittelua tulee tehdä myös niin, että valmentajat ovat havainnoimassa ja antamassa palautetta tekemisestä. Niinpä harjoituksia kannattaakin tehdä myös koko joukkueen kanssa.

Liikehallintaharjoittelun tavoitteena on paitsi kehittää pelaajan liikkumista, myös ehkäistä vammoja. Polven liike sisäänpäin altistaa sekä äkillisille loukkaantumisille että vähitellen kehittyville rasitusvammoille.

Liikehallintaa voi kuitenkin parantaa.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että liikehallintaharjoittelulla voidaan vähentää vammoja.

Kevään ja syksyn kehittymisen seuranta -tapahtumien perusteella voidaan todeta, että erot ovat suuria, sekä joukkueiden välillä että joukkueiden sisällä. Samassa ikäluokassa joukkueiden tuloksissa on jopa kaksinkertaisia eroja. Esimerkiksi tasapainotestissä parhaat joukkuekeskiarvot ovat yli 16 sekuntia ja heikoimmat alle kahdeksan sekuntia.

Potentiaalia on paljon, eli aika vähäiselläkin harjoittelulla on mahdollista kehittää sekä tasapainoa että liikehallintaa jo lyhyessä ajassa merkittävästi.

Terve Urheilija-harjoitusvideot löytyvät paitsi MyEerikkilästä, myös Terve Urheilija-mobiilisovelluksesta ja Terve Urheilija Youtube-kanavalta. Harjoitukset ovat hyödyllisiä kaikille pelaajille, mutta erityisen tärkeitä niille, joiden tulokset jäävät MyEerikkilän

FBA:n testeissä on myös havaittu, että mikään joukkue ei ole paras tai huonoin kaikissa kolmessa testissä.

Testit mittaavat eri asioita, joten joukkue, joka on paras pudotushyppytestissä saattaakin olla huonoin tasapainotestissä ja keskikastia yhden jalan

kyykyssä. Joten työtä riittää vielä kaikilla joukkueilla. Tämä osoittaa myös sen, että liikehallintaharjoittelun tulee olla monipuolista. Kehoa pitää pystyä hallitsemaan sekä nopeassa että rauhallisessa liikkeessä, eri suuntiin ja sekä yhden että kahden jalan varassa. Joten monipuolisella ja huolellisella liikehallintaharjoittelulla saadaan parhaiten kehitettyä sujuvasti liikkuvia ja terveitä pelaajia.

Anu Räisänen Terve Urheilija- testeistä vastaava Tutkija TtM, ft Tampereen Urheilulääkäriasema, UKK-instituutti

9

FBA-toiminnassa kerätyn tiedon hyödyntäminen FBA-toiminnassa kerätään säännöllisesti ja laaja-alaisesti tietoa pelaajien kokonaisvaltaisesta kehittymisestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä.

T

iedon keräyksen kivijalkoja ovat Eerikkilässä toteutettavat kehittymisen seuranta -tapahtumat, joihin FBA-toiminnassa mukana olevat pelaajat valmentajineen ja valmennuspäälliköineen osallistuvat kaksi kertaa vuodessa – toukokuussa ja elo-syyskuussa. Kehittymisen seuranta -tapahtuma pitää sisällään peliturnauksen ja valmennuksen eri osa-alueiden testikokonaisuudet.

Minkälaista tietoa kerätään?

on harjoittelussa panostettu. Pelianalyysi kertoo lukuina, miten yksittäinen pelaaja on onnistunut pelin aikana omissa suorituksissaan kuten syötöissä, laukauksissa, haltuunotoissa ja 1v1 tilanteissa. Pelianalyysistä tulevan numerodatan kautta saadaan yhden A4:n kautta nopeasti kuva pelaajan onnistumisesta pelissä.

Tarkempaa analyysiä varten voidaan katsoa pelianalyysin ”taakse” tarkastelemalla pelianalyysistä syntyviä videoklippejä eri suorituksista ja tilanteista.

Pelaaminen on keskeinen osa kehittymisen seuranta -tapahtumaa.

Tapahtuman aikaiset pelit kuvataan ja yhdestä niistä tehdään yksilölliset pelianalyysit jokaiselle pelaajalle. Pelivideoiden kautta päästään analysoimaan sekä koko joukkueen että joukkueen yksilöiden pelaamista ja sen kehittymistä. Pelivideoiden tavoitteena on antaa tietoa ennen kaikkea siitä, miten joukkueen pelaajat ovat kehittyneet niissä asioissa, jotka ovat olleet kehityskohteita, ja joihin

Tapahtumassa toteutettavien käytännön testikokonaisuuksien kautta saadaan tietoa pelaamisen perusvalmiuksien kuten lajitaitojen, yleistaitojen ja fyysisten ominaisuuksien tasosta ja kehittymisestä. Lajitaitotesteillä päästää kiinni perussalibandytaitojen kuten syöttö-, pallonhallinta- ja laukaisutaitojen tasoon ja kehittymiseen, kun taas yleistaitotesteillä (voimistelu, 5-loikka) ja fyysisillä testeillä (nopeus, ketteryys, kevennyshyppy, liikkuvuus, kestä-

10

vyys) mitataan yleisempiä urheilullisia valmiuksia, joita salibandypelaaja tarvitsee pelissä. Näiden testikokonaisuuksien kautta voidaan arvioida pelaajien henkilökohtaisia vahvuuksia ja kehittämiskohteita pelaamisen perusvalmiuksissa ja asettaa tavoitteita tulevaan harjoitteluun. Tärkeä osa käytännön testikokonaisuuksia ovat myös Terve urheilija -testit, joiden kautta saadaan tietoa pelaajien lihastasapainosta ja liikehallinnasta. Nämä tiedot ovat tärkeitä etenkin vammojen ennaltaehkäisyn näkökulmasta.

Käytännön testien lisäksi tapahtumassa toteutetaan ”kirjalliset” kyselyt, joiden kautta päästään kiinni pelaajien omaan ajatteluun heidän osaamisestaan, tavoitteistaan ja kokemuksistaan omasta salibandyharrastuksestaan. Kyselyjen kautta voidaan arvioida muun muassa pelaajien koettua pätevyyttä, tavoiteorientaatiota ja sisäistä motivaatiota.

Kyselyjä toteutetaan myös valmentajan toiminnan arvioinnin näkökul-

masta. Kokonaisuudessaan kyselyt antavat mahdollisuuden paremmin ymmärtää pelaajien kokemuksia ja ajattelua omasta harrastuksestaan, ja sitä kautta valmentajille työkaluja tukea pelaajien tekemistä ja kehittymistä.

Syy-seuraussuhteiden ymmärtämiseksi tapahtumissa kerättävän tiedon lisäksi olennaista on seurata, miten pelaajat harjoittelevat ja pelaavat. Tähän liittyen keräämme ympäri vuoden tietoa sekä joukkueharjoittelun että pelaajien omatoimisen harjoittelun ja pelaamisen määrästä ja laadusta.

Miten kerättyä tietoa hyödynnetään pelaajan yksilöllisen kehittymisen tukena?

Kehittymisen seuranta -tapahtumien ykköstavoitteena on tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää pelaajien yksilöllisen kokonaisvaltaisen kehittymisen tukena. Valmentajan tehtävänä on yhdessä pelaajan kanssa analysoida kerättyä tietoa ja tehdä siitä johtopäätöksiä. Keskeisiä kysymyksiä yksilön näkökulmasta tiedon analysoinnissa ovat esimerkiksi: • Pelaaminen: Minkälaisia valintoja pelaaja tekee pelissä? Missä asioissa pelaaja onnistuu pelissä?

Miksi? Missä asioissa pelaaja epäonnistuu pelissä? Miksi?

• Käytännön testit: Millä tasolla pelaaja on valmennuksen eri osa-alueilla suhteessa oman ikäluokkansa tavoitetasoihin? Onko pelaaja

”Kehittymisen seuranta -tapahtumien ykköstavoitteena on tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää pelaajien yksilöllisen kokonaisvaltaisen kehittymisen tukena.”

kehittynyt suhteessa ikäluokkansa tavoitetasoihin viimeisen puolen vuoden/ vuoden/ 2 vuoden aikana?

• Kyselyt: Miten pelaaja kokee oman salibandyharrastuksensa?

Kokeeko pelaaja itsensä hyväksi salibandyssa ja onko hänellä sisäistä motivaatiota harrastaa salibandya?

• Harjoittelu: Mikä on pelaajan keskimääräinen harjoitusmäärä ja mistä se koostuu? Onko pelaajan harjoittelumäärä riittävä kehittymiseni kannalta ja miten sitä mahdollisesti tulisi kehittää?

Edellä mainittuihin kysymyksiin löytyy tapahtuman jälkeen vastaukset MyEerikkilästä ja löydettyjen vastausten avulla voidaan luoda kokonaiskuva pelaajan tasosta ja kehittymisestä sekä vahvuuksista ja kehittämiskohteista. Tästä johdettuna voidaan asettaa pelaajalle henkilökohtaisia tavoitteita lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä. Tavoitteiden asettelu on hyvä tehdä yhdessä pelaajan kanssa. Pe-

laajan osallistamisen kautta pelaaja kokee itse saavansa osallistua oman toimintansa suunnitteluun, mikä lisää usein pelaajan sitoutumista ja motivaatiota tavoitteiden saavuttamiseen.

Miten kerättyä dataa hyödynnetään koko seuran valmennustoiminnan kehittämisessä?

Hieman pidemmällä tähtäimellä kehittymisen seuranta -tapahtumissa kerätty tieto antaa kuvaa koko seuran valmennustoiminnan kehittymisestä. Tähän liittyen valmennuspäällikön tehtävä on analysoida yksittäisten pelaajien lisäksi myös seuran eri ikäluokkien kehittymistä. Keskeisiä kysymyksiä koko seuran valmennustoiminnan kehittymisen näkökulmasta ovat esimerkiksi: • Pelaaminen: Minkälaisia valintoja eri ikäluokkien pelaajat tekevät hyökkäys- ja puolustustilanteissa pallottomana ja pallollisena? Millä tasolla seuran eri ikäluokkien pelaamisen perusvalmiudet ovat?

Miten seuran eri ikäluokissa näkyy seuran valmennuslinjassa määritelty pelitapa? Mitkä ovat pelitapaan liittyvät vahvuudet ja kehittymiskohteet eri ikäluokissa?

• Käytännön testit: Millä tasolla seuran eri ikäluokat ovat eri ominaisuuksissa? Ovatko nuoremmat ikäluokat vanhempia ikäluokkia parempia saman ikäisinä? Millä tasolla seuran eri ikäluokat ovat suhteessa muihin FBA-joukkueisiin eri ominaisuuksissa? Miten seuran 11

”Salibandyä on tutkittu sekä kansallisesti että kansainvälisesti melko vähän.”

eri ikäluokat ovat kehittyneet eri ominaisuuksissa suhteessa muihin FBA-joukkueisiin puolen vuoden/ vuoden/ 2 vuoden aikana?

• Kyselyt: Miten seuran eri ikäluokkien pelaajat kokevat salibandyharrastuksensa? Tukevatko seuran eri ikäluokkien valmentajat pelaajien koetun pätevyyden ja sisäisen motivaation syntymistä vahvistumista?

Onko seuran eri ikäluokkien valmentajien antama palaute positiivista, konkreettista, oikea-aikaista ja yksilöllistä?

• Harjoittelu: Miten seuran eri ikäluokat ovat harjoitelleet määrällisesti ja laadullisesti? Onko harjoittelu ollut seuran valmennuslinjan mukaista? Onko joukkueiden harjoittelun määrä ja sisältö ollut sellaista, että kehittyminen on ollut mahdollista seuran valmennuslinjan mukaisissa asioissa?

Näiden kysymysten kautta seuran valmennuspäällikkö saa kokonaiskuvan siitä, millaista on seuran eri ikäluokkien valmennustoiminta pelaajien kehittymisen, harjoittelun ja toiminnan ilmapiirin näkökulmasta.

Esimerkiksi nuorempien ikäluokkien (2004-syntyneet) ollessa vanhempia ikäluokkia (2002-syntyneet) parempia samanikäisinä (esim. 12-vuotiaana) eri ominaisuuksissa (esim. nopeus, laukaisutaidot) voidaan sen ajatella olevan seurausta seuran valmennustoiminnan kehittymisestä. Ikäluokkien vertailu mahdollistaa myös toisilta oppimisen. Jos jokin seuran ikäluokka on kehittynyt erityisen hyvin jossain asiassa tai ilmapiiri on erityisen hyvä jossain ikäluokassa, voidaan valmennuspäällikön johdolla miettiä, miten 12

nämä hyvät asiat voidaan siirtää myös muihin ikäluokkiin seuran sisällä.

Miten kerättyä dataa hyödynnetään suomalaisen salibandyvalmennuksen kehittämisessä?

FBA-toiminnassa kerätty laaja-alainen data antaa poikkeukselliset mahdollisuudet tutkimustoiminnan toteuttamiseen. Data mahdollistaa sekä poikittaistutkimusten että pitkittäistutkimusten toteuttamisen. Tutkimustoimintaa toteutetaan FBA:n johdolla yhdessä yhteistyökumppanien Kihun ja UKK-Instituutin kanssa. Yksi osa tutkimustoimintaa on ammattikorkeakoulu- ja yliopistotasoiset opinnäytetyöt, joita toteutetaan vuosittain.

Salibandyä on tutkittu sekä kansallisesti että kansainvälisesti melko vähän. Suomi on kansainvälisesti katsottuna yksi maailman parhaista salibandymaista ja siksi oiva maaperä tutkimuksen tekemiselle. Mahdollisia tutkimusaiheita liittyen FBA-toiminnassa kerättyyn dataan on valtavasti ja mahdollisuudet kasvavat vuosi vuodelta. Muutamia mielenkiintoisia tutkimusaiheita ovat esimerkiksi: • Pelaaminen: Minkälaista on pelaaminen eri ikäluokissa ja miten se kehittyy vuosien varrella? Miten pelaamisen perusvalmiuksien taso on yhteydessä onnistumiseen pelissä?

• Käytännön testit: Miten pelaamisen perusvalmiudet kehittyvät eri ikäisillä pelaajilla ja mitä on hyvä kehittyminen? Miten suomalaisten pelaajien taso kehittyy pelaamisen perusvalmiuksissa (tekniset, taktiset, fyysiset, henkiset, sosiaaliset)?

Ovatko parhaat pelaajat parempia kuin aikaisemmin?

• Kyselyt: Miten suomalaiset pelaajat kokevat oman salibandyharrastuksensa? Miten valmentajan toiminta vaikuttaa pelaajien koettuun pätevyyteen, sisäiseen motivaatioon ja tavoitteisiin? Miten pelaajan kehittyminen eri osa-alueilla vaikuttaa pelaajien koettuun pätevyyteen, sisäiseen motivaatioon ja tavoitteisiin? Mikä lisää pelaajien sisäistä motivaatiota harrastaa salibandya?

• Harjoittelu: Minkälaista on suomalaisten pelaajien harjoittelu määrältään ja laadultaan? Miten harjoittelu (joukkue, omatoiminen) on yhteydessä kehittymiseen pelissä ja pelaamisen perusvalmiuksissa?

Miten koettu pätevyys ja sisäinen motivaatio on yhteydessä harjoittelun määrään ja laatuun?

Kun samoja pelaajia tutkitaan pitkällä aikavälillä lapsesta aikuiseksi, päästään kiinni myös seuraaviin kiinnostaviin kysymyksiin: Miten myöhemmin salibandyssa menestyneet pelaajat ovat eronneet muista pelaajista lapsuus- ja nuoruusvaiheessa? Minkälainen harjoittelu on yhteydessä kehittymiseen ja menestymiseen pitkällä aikavälillä? Mitkä tekijät ennustavat tulevaa menestystä salibandyssa?

Tutkimustiedon hyödyntämisen näkökulmasta olennaista ei ole vain suuri määrä tietoa vaan se, että tieto ”pureksitaan” sellaiseksi, että käytännön valmentajat ymmärtävät sen ja pystyvät käyttämään sitä oman valmennuksensa tukena. FBA:n vuosikellon mukainen toiminta mahdollistaa tämän tiedon jalkauttamisen osana valmentajien ja valmennuspäälliköiden täydennyskoulutusta sekä seurakäyntejä. Tietoa jalkautetaan myös vuosittain yhteistyössä Salibandyliiton kanssa toteutettavilla avoimilla salibandyn Huippu-urheilupäivillä.

Hannele Forsman Kehityspäällikkö, Eerikkilän Urheiluopisto hannele.forsman@eerikkila.fi

FBA:ssa kiinni kehittymiseen Akatemialeirit saattelevat pelaajat pelaajapolun tuntumaan Elokuinen perjantai Eerikkilässä. Tutkailin 02-poikien FBA-leirin testituloksia. Etsiskelin sopivaa pelaajaa, jonka tuloksia nostaisin esille päättötilaisuudessa. Tarinaa, jota kertoa pelaajille. Halusin jotain, mikä kertoisi kehittymisestä, mutta sellaisella tavalla, että se liittyisi kiinteästi peliin. Lopulta sellainen tarina löytyikin.

K

iinnitin huomiota yhden pelaajan nopeustestien tuloksiin: tulokset olivat parantuneet kaikilla matkoilla (5 m, 10 m, 20 m, 30 m) toukokuusta elokuuhun selvästi.

30 metrin testissä kolmessa kuukaudessa oli tullut peräti kolmen kymmenyksen hyppäys. Se on iso parannus.

Muuten joukkueen 13-14-vuotiaat pojat olivat kehittyneet tuollaisen 4-8 sadasosaa kolmellakympillä.

Jokin tuon yhden pelaajan lukemissa kolahti. Näin pelaajaan kokonaan uudesta näkökulmasta. Hän on joukkueen hitaimpia yksilöitä, ellei hitain.

Kun pelaajasta on puhuttu valmentajien kesken, on aina konemaisesti toistettu sama asia: hän kompensoi nopeuttaan muilla ominaisuuksilla.

Näinhän on tapana sanoa. Eikä siinä mitään, tottahan se onkin.

Huomattavasti vähemmälle huomiolle oli jäänyt itsestään selvän kuuloinen, mutta mielenkiintoinen ajatus: hidaskin pelaaja voi kehittää nopeuttaan.

Itse asiassa hänen melko varmasti pitää kehittää sitä, jos haluaa pysyä porukan mukana, kun vauhti kovenee pelaajien kasvaessa.

Olimme keskittyneet joukkueenakin nopeusharjoitteluun kesällä. Ja oli annettu vinkkejä, kuinka harjoitella, jos itse haluaa kehittää nopeuttaan.

Tämä kyseinen pelaaja oli ottanut vinkeistä vaarin. Hän on niitä pelureita, joille salibandy on valtavan tärkeä asia elämässä. Hän harjoittelee määrätietoisesti itsekseen, haluaa kehittyä.

Noiden nopeustulosten myötä edessä aukesi uudenlainen näkymä pelaajan mieleen, taisteluun, jota hän kaiken aikaa käy kelloa vastaan. Hän ei alistu hitauteensa ja kompensoi muilla ominaisuuksilla, kuten pelin lukemisella ja sijoittumisella – hän taistelee pysyäkseen mukana. Tämä sanotaan evoluutiotutkimuksen Herttakuningattaren hypoteesissa: on juostava koko ajan pysyäkseen edes paikoillaan.

Pelaaja, jonka aika jo viiden metrin pyrähdyksessä on 1-2 kymmenesosasekuntia huonompi kuin samoissa kentällisissä pelaavien kavereiden, on melkoisen kuilun edessä. Valmentajan on hyvä tajuta tämä kuilu, kokea se pelaajan kanssa, tulla siitä tietoiseksi. Ja valmentajan on hyvä käsittää, että pelaaja ei tyydy tuohon kuiluun, vaan hän haluaa kuroa sitä umpeen niin paljon kuin mahdollista.

Olin tietysti tyytyväinen: pystyin nostamaan esille päätöstilaisuudessa pelaajan, joka on joukkueen hitaimpia – mutta jonka nopeustulokset olivat parantuneet isoin harppauksin.

Kaikki saattoivat nyökytellen todeta, että tämä kehitys myös näkyy pelaajan tekemisissä kentällä. Ei niin, että hän olisi kentän nopeimpia, vaan että hän, juostessaan kelloa vastaan, kehittyessään, on joka viikko, joka kuukausi riittävän nopea pysyäkseen pelimme mukana.

Se oli tärkeä oivallus valmentajalle ja varmasti jonkinlainen välähdys monille kanssapelaajille. Tarpeetonta kai edes sanoa, että tuolle yhdelle pelaa-

”Hidaskin pelaaja voi kehittää nopeuttaan. Itse asiassa hänen melko varmasti pitää kehittää sitä, jos haluaa pysyä porukan mukana, kun vauhti kovenee pelaajien kasvaessa.”

13

”Voi olla, että valmentajan tärkeimpiä tehtäviä, mitä testeihin tulee, on suojella pelaajia tuloksien raakuudelta.”

jalle se oli kenties koko elämän mielessä pysyvä hetki: aivan varmasti se oli ensimmäinen kerta, kun hänet nostettiin esille nopeutensa ansiosta.

Testaaminen on väline. Se on tietysti sitä valmentajalle, joka haluaa tietää, missä meillä on eniten kehitettävää tai vaikka sen, miksi tietynlaiset vastustajat ovat meille vaikeita. Se on sitä myös pelaajille.

Pelaajiamme on testattu ennenkin, mutta FBA:n testien toistaminen, rutiininomaisuus ja tiheys tuovat pelaajat oikeasti lähelle jotain sellaista, jota voisi nimittää pelaajan poluksi. Pelaajat tulevat vaivihkaa tietoiseksi sellaisesta käsitteestä kuin kehittyminen.

Kilpaurheilun ytimessä ovat raadolliset arvot, voittaminen ja pärjääminen.

Niiden kanssa eläminen on joskus raastavaa. Tässä rinnalla kehittymisestä puhuminen on jotain muuta.

On niin kuin meidän ja urheilun väliin nostetaan hetkellisesti jonkinlainen älyllinen puskuri tai uusi kaukoputki tai mikroskooppi, jonka läpi asioita voi tarkastella rauhassa, ilman painetta voittamisesta ja pärjäämisestä.

Tämä kaikki vaatii ainakin omasta mielestäni valmentajalta melko paljon. Olemme valmentajakumppaneiden kanssa koettaneet pitää ajatukset kirkkaina: varsinkin 04-syntyneiden poikien kanssa on pidetty tietoisesti ajatukset kurissa, eikä ole

Salibandyn huikea kasvutarina jatkuu Salibandy on noussut 30 vuodessa opiskelijoiden kuntopelistä yhdeksi Suomen suurimmista palloilulajeista. Kasvu jatkuu edelleen, ja yhteistyö Eerikkilän Urheiluopiston kanssa tukee salibandyn tavoitetta nousta lajissaan koko maailman ykköseksi.

K

un helsinkiläiset Helsingin Urheiluopiston Urheiluseura, Savannan Pallo ja Ylhäs kokoontuivat syyskuussa 1985 perustamaan Suomen Salibandyliittoa, oli ensimmäisessä jäsenseuroissa yhteensä 45 innokasta pelaajaa. Kukaan heistä tuskin arvasi, millaiseen suosioon laji seuraavien 30 vuoden aikana räjähtäisi.

Uusimpien tilastojen mukaan salibandya pelaa 57 400 lisenssipelaajaa, jossa on kasvua edelliseen vuoteen seitsemän prosenttia. Lajin harrastajamääräksi arvioidaan peräti 400 000. Pelkästään tämän vuosituhannen puolella on sarjoihin osallistuvien joukkueiden määrä 15 vuodessa kasvanut 2930:een eli huimat 80 prosenttia.

14

Salibandyn tavoite on jatkaa kasvuaan edelleen.

”Love the way you play” Salibandyn 30 vuoden takainen pieni pioneerijoukko saattoi kokoontua yhden pöydän ääreen pohtimaan, miten kilpailutoiminta järjestettäisiin.

Tänään suunnitelmat ovat suurempia ja suurempi on myös joukko, jota päätöksissä on kuultava. Niinpä viime vuonna vahvistetut salibandyn Strategia ja Visio 2028 pohjustettiin jäsenistölle tehdyin kyselyin ja haastatteluin ja vahvistettiin Salibandyliiton valtuuston kokouksessa elokuussa 2015.

Salibandyn visio tiivistyy iskulauseeseen ”Love the way you play”. Se tar-

koittaa, että laji tuottaa monipuolisimmat mahdollisuudet pelata ja urheilla.

Salibandyn strategia on kunnianhimoinen mutta selkeä. Sen mukaan salibandy on vuonna 2028 Suomen suurin joukkuepeli ja Suomi maailman paras salibandymaa.

Sekä huippulaatua että monimuotoisuutta Suomen kehitys maailman parhaaksi salibandymaaksi tarkoittaa, että niin suomalaiset huippupelaajat kuin suomalaiset kärkiseurat ja Suomen maajoukkueetkin ovat kilpakumppaneihinsa verrattuina maailman parhaita. Se edellyttää systemaattista ja pitkäjänteistä kehitystyötä, jossa Eerikkilän Urheiluopiston tunnetulla osaamisella on tärkeä rooli.

lähdetty ahnehtimaan jonkin tietyn ominaisuuden kehittämistä – vaikka se onkin testeissä todettu monia muita kärkijoukkueita heikommaksi. Pää on koetettu pitää kylmänä: ei saa tehdä joukkuetta tietoiseksi siitä, että meillä on heikkouksia. Jos joku haluaa sen testituloksista itse kaivaa esille, ok. Mutta on yritetty pitää lapsenomainen suhde peliin. Siis toki taistellaan voitosta, hiillytään, äksyillään, lepytään, sovitaan, mutta jotenkin luomuna, ei liian tietoisina heikkouksista ja vahvuuksista.

04-poikia kehittää varmasti vielä riittävästi yleisharjoittelu, varmasti suurinta osaa 02-pojistakin.

Pelkään sitä paitsi, että liian suuri tietoisuus joukkueen, tai yksittäisen pelaajan, heikkouksista synnyttää kynnyksen: tuota paremmin emme voi pärjätä, näkeehän sen jo testituloksistakin.

Alkuaikoinaan muiden lajien pudokkaiden puuhaksi vähätelty salibandy on noussut asemaan, jossa moni perinteinen valtalaji murehtii sen vievän itseltään potentiaalisia lahjakkuuksia.

Vuonna 2016 avainasemassa on kuitenkin kaikkien lajien ja vielä erityisesti joukkuepelien tiivis yhteistyö koko suomalaisen urheilun hyväksi.

Salibandy on siinä mukana täydellä sydämellä, jotta jokainen saa mahdollisuuden innostua liikunnasta omia tarpeitaan palvelevalla tavalla.

suuntaan, että mahdollisimman monen on helppo innostua pelaamisesta.

Huippusalibandyn kauden kohokohtia ovat Riian MM-kisat ja 22. huhtikuuta Helsingin Hartwall Areenalla säkenöivä Superfinaali. Huhtikuussa Suomessa pelataan miesten EuroFloorball Tour -turnaus ja lokakuussa seurajoukkueiden Champions Cup. Suomalainen urheilu ja liikunta ei silti ole pelkkää huippu-urheilua eikä salibandykaan aio unohtaa juuriaan. Ne löytyvät rennosta ja kaikille sopivasta sählystä. Tärkeä osa salibandyn jatkuvaa kasvua on tarjota monimuotoisia ja helposti lähestyttäviä tapoja nauttia reikäpallon kesyttämisestä.

Salibandyliitto kehittää jatkossakin sekä salibandya että sählyä siihen

Voi olla, että valmentajan tärkeimpiä tehtäviä, mitä testeihin tulee, on suojella pelaajia tuloksien raakuudelta. Muuttaa numerot jokaisen pelaajan omaksi tarinaksi, jossa pärjäämisellä on tärkeä, mutta terve ja hallittavissa oleva osa. Jossa isoin asia on kehittyminen.

Vertailu ja kilpailu ovat luonnollisia asioita nekin, mutta niissä on jokin

perustavaa laatua oleva ero verrattuna kehittymiseen. Ehkä sen voisi kiteyttää niin, että vertaileminen ja kilpaileminen kuluttavat pelaajasta jotain, kun taas kehittyminen synnyttää pelaajan sisälle voimavaroja, joita hän sitten voi kuluttaa kilpaillessaan.

Oikein käsiteltynä testit ovat väline kehittyä ja puhua kehittymisestä ilman paineita. Vaikeaa se on, mutta mahdollista!

Juha Kauppinen vastuuvalmentaja, Steelers jusu.kauppinen@gmail.com

Kansainvälisessä Salibandyliitossa jo 62 jäsenmaata Ei ole sattumaa, että salibandyn iskulause ”Love the way you play” on englanninkielinen. Se haluaa muistuttaa paitsi pelaamisen ydinideasta myös lajin kansainvälisestä ulottuvuudesta. Vaikka huippumaiden kärki on vielä kapea, organisoitu salibandy saa jalansijaa yhä useammassa maailmankolkassa. Kansainvälinen Salibandyliitto IFF hyväksyi kesäkuun kokouksessaan jäsenmaat numerot 61 ja 62, jotka ovat Haiti ja Kiina.

Lähimmän vuoden aikana odotetaan jäsenhakemuksia Burkina Fasolta, Kolumbialta, Kenialta, Somalialta ja Venezuelalta.

Salibandyn arvokisat järjestetään joka toinen vuosi siten, että joka parillisina vuosina pelataan miesten ja U19-tyttöjen, parittomina vuosina taas naisten ja U19-poikien MM-turnaukset. Suomi on tällä hetkellä

U19-poikien hallitseva maailmanmestari. Seuraavat arvokisat häämöttävät jo heti joulukuussa Latvian Riiassa, jossa Suomen miehet taistelevat MM-kullasta.

Kari Lampinen Salibandyliiton toiminnanjohtaja

15

Kolme päivää urheilijana – Classic hakee FBA:sta joukkue- ja yksilökehittymistä Tamperelainen Classic on yksi FBA:n yhteistyöseuroista. Kehittymisen seuranta -tapahtumat ovat olleet 03-joukkueen mieleen.

K

ehittymisen seurantakonseptin avulla voidaan varmistaa suomalaisten pelaajien kehittyminen oikeassa aikataulussa ja painottaa harjoittelua oikeaan suuntaan eri ikävaiheissa.

Konseptin välineet on kehitetty salibandyn lajianalyysin, kansainvälisten vaatimusten ja kansainvälisten tutkimusten pohjalta. Tämä antaa mahdollisuuden verrata suomalaisten pelaajien kehitystä suhteessa lajianalyysiin sekä muiden maiden pelaajiin eri ikävaiheissa.

Floorball Academyn kehittymisen seuranta -tapahtumat ovat keskeinen osa FBA-kokonaisuutta. Konsep-

16

ti pitää sisällään mittareita salibandyn vaadittavien teknisten, taktisten, fyysisten, henkisten ja sosiaalisten valmiuksien seurantaan lähtökohtana peli. Valmiuksien kehittymistä seurataan testien, arviointien ja pelien kautta.

Kolmipäiväisiin kehittymisen seuranta -tapahtumiin kokoonnutaan kaksi kertaa vuodessa, testaamaan, mitä on opittu ja missä kehitytty edellisestä kerrasta. Floorball Academyn yhteistyöseura Classicin 03-pojat saapuivat kehittymisen seuranta -tapahtumaan syyskuussa – viimeistä kertaa ensimmäisen kaksivuotiskauden aikana.

Joukkue on ollut toiminnassa mukana alusta asti. Valmentajakaksikko Jari Nyström ja Vesa Virtanen ovat olleet erittäin tyytyväisiä FBA-tapahtumien antiin.

– Kyllä nämä Eerikkilä-reissut ovat meille hyvin kokonaisvaltaisia tapahtumia. Aika täällä on pojille ja meille valmentajille ennen kaikkea kolme päivää totaalista urheilijan elämää, mikä on upea juttu. Joukkue saa olla yhdessä aamusta iltaan, opimme tuntemaan toisiamme entistä paremmin, Nyström sanoo.

Yhdessäolon lisäksi ajalla Eerikkilässä on luonnollisesti myös urheilullisia

”Pelit on parasta”

C

lassic P03-joukkueen kapteeni Eemeli Huhtakallio on ollut tyytyväinen, että joukkue lähti mukaan FBA-toimintaan. Salibandyn lisäksi jalkapalloa harrastava Eemeli on pitänyt oikeastaan kaikesta, mikä FBA:han liittyy.

FBA:n päällikkö Miikka Lamu alustamassa palautteenantopalaveria.

tavoitteita. Pelaajista ja pelaamisesta saatava data ja sen hyödyntäminen ovat tehneet valmentajiin vaikutuksen.

– Data vie meitä lähemmäs yksilöä.

Pääsemme kiinni pelaajakohtaisiin vahvuuksiin ja heikkouksiin, ilman että tarvitsee arvailla. Se on kullanarvoista, Virtanen sanoo.

”Eerikkilä-reissut ovat meille hyvin kokonaisvaltaisia tapahtumia.”

Uutuudenviehätyksestä kehitykseen FBA-toiminnan ensimmäiset kaksi vuotta on tullut täyteen. Alkuhetkestä kauden loppuun asiat ovat luonnollisesti muuttuneet paljon. Toiminta on hakenut suuntaansa ja luonnettaan.

Uusi konsepti vie aikansa, vaikka paljon apuja tulikin Eerikkilän toisen pääläjin, jalkapallon puolelta Sami Hyypiä Akatemiasta. Classic-valmentajat kokevat asioiden menneen nopeasti hyvään suuntaan.

– Ensimmäisestä tapahtumasta olemme menneet hurjasti eteenpäin.

Aluksi oli niin paljon uutta, että opetteluun meni väkisinkin aikaa. Testaaminen piti opetella, samoin termistö: millä mitäkin tarkoitetaan. Sen lisäksi opettelimme tietenkin myös Eerikkilää paikkana, Nyström muistelee.

Kaksi vuotta myöhemmin FBA-konsepti on lunastanut paikkansa Classicin joukkueessa.

– Tämä on erittäin toimiva konsepti jo näiden ensimmäisten kahden vuoden jälkeen. En lähtisi hirveästi muuttamaan asioita. Uuden harjoitushallin myötä saamme entistäkin enemmän mahdollisuuksia tilojen puolesta, Virtanen miettii.

Palautteenanto oleellista

– On hieno olla täällä kolme päivää yhdessä. Parasta on tietenkin pelit. Testit eivät välttämättä ole niin kivoja, mutta toisaalta niissä näkee kehityksen, Eemeli kertoo.

Eemeli sai kesätreeniohjelmaansa pitkäkestoisia lenkkejä, jotta kestävyys paranisi.

Piip-testitulos vahvistaa oikeansuuntaisen harjoittelun kesällä.

– Aikani parani yli minuutilla. On hienoa nähdä, että oikeanlainen treeni tuo tuloksia.

Myös videopalaverit saavat Eemeliltä kiitosta – ja oikeastaan kaikki muukin.

– Videoiden avulla pystymme kehittämään pelaamistamme, kuten avauspeliä ja keskialueen tukemista. Täällä Eerikkilässä on sitä paitsi tosi hyvät ruoat ja paikka on muutenkin hyvä. Täällä on kaikkea, Eemeli päättää.

Classic P03-kapteeni Eemeli Huhtakallio viihtyy FBAtoiminnassa.

Classicin 03-joukkue kokoontui tapahtuman aikana Eerikkilä-saliin kuulemaan palautetta testituloksistaan. Millä osa-alueilla on kehitytty ja missä on vielä eniten kehitettävää?

Testit ovat hyvin vertailukelpoisia, sillä jokainen joukkue tekee samat testit jokaisessa tapahtumassa.

Edellisesti testikerrasta ennen syyskuun tapahtumaa oli ehtinyt kulua 17

Classic kohtasi SSV:n syyskuun tapahtumassa.

Luka koskinen liikkuvuustestissä.

kolme kuukautta. Sen perusteella oli tehty kesätreeniohjelmat. Nyt nähdään, onko treeni ollut oikeanlaista ja mennyt perille.

Tapahtuma on myös verkostoitumisen ja ajatustenvaihdon aikaa

– Omatoimijakson painotukset oli pelaajakohtaisia. Joku tarvitsi peruskestävyyttä, joku toinen nopeutta, ja niin

edelleen. Sen mukaan sitten suunnittelimme ohjelmia. Joukkuekohtaisesti pallonhallintatestit osoittivat, että olemme menneet niissä eteenpäin.

Haluamme olla pallonhallintajoukkue, joten se osa-alue on testeissä meille tärkeä, Nyström kertoo.

Joukkueen yhdessäolo ja pelilliset asiat ovat tietenkin syy tulla FBA-tapahtumiin. Silti, kun paikalla on samaan aikaan muitakin joukkueita ja

Joukkueen valmentajakaksikko Jari Nyström ja Vesa Virtanen kiittelee FBA-tapahtumien antia.

18

CLASSIC -03 LEIRIOHJELMA PAIKKA

TOIMINTA

PAIKKA

12:00-12:45

Joukkueenjohtajien kokous

Areenasali

13:00-14:00

Kirjalliset

Tammela

15.00-16.00

Lajitaidot

LIH

16:30-17:00

Päivällinen

Ravintola

19:00-21:00

Valmentajakoulutus / kaikki valmentajat

Eerikkilä

19:30-20:00

Piip-testi

JPH2

20:30-21:00

Iltapala

Ravintola

6:30-7:00

Aamiainen

Ravintola

8:00-9:00

Yleistaidot

JPH hyppypaikat

10:00-12:00

Valmennuspäällikkökoulutus / kaikki VP:t

Vapari

10:30-11:00

Lounas

Ravintola

12:00-13:00

Fyysiset

JPH juoksusuora

15:30-16:00

Päivällinen

Ravintola

17:45-18:30

CLASSIC 03 - TPS 03

LIH

20:00-20:45

ERÄ 03 - CLASSIC 03

LIH

21:00-21:30

Iltapala

Ravintola

21:00-22:00

Videopalaverin valmistelu / kaikki valmentajat

Eerikkilä

7.30-8.00

Aamiainen

Ravintola

8.00-9.00

Terve Urheilija -testit

Eerikkilä Areena

9.00-10.00

Videopalaveri

Eerikkilä

11:30-12:00

Palaute

Tammela

12:15-13:00

SSV 03 - CLASSIC 03

LIH

13:15-13:45

Lounas

Ravintola

15:15-16:00

KARHUT 03 - CLASSIC 03

LIH

Keskiviikko

Torstai

Perjantai

HUOM! Jokainen testitapahtuma/ peli alkaa aikataulun mukaisesti. Joukkueen oman valmennustiimin tehtävä on huolehtia, että pelaajat ovat toiminnan alkaessa lämmitelleet ja valmiina aloittamaan testikokonaisuuden/ pelin.

valmentajia, jää aikaa myös seurojenväliselle ajatustenvaihdolle.

– Eerikkilän on ensinnäkin aivan huikea paikka tämmöisille tapahtumille.

Salibandyolosuhteet ovat kerta kaik-

kiaan mahtavat. Täällä on kaikki tarvittava kompaktisti lähellä. Verkostoituminen muiden valmentajien kanssa on myös ehdoton plussa näissä tapahtumissa. Pelaajatkin saavat sosiaalisia kontakteja muiden joukkuei-

den pelaajien kanssa. Se ei voi olla huono asia, Virtanen päättää.

Antti Pohja Eerikkilän viestintävastaava antti.pohja@eerikkila.fi

19

Pelaamisen ja valmennusosaamisen kehittäminen FBA-konseptissa Suomen Salibandyliiton vuonna 2015 valmistunut strategia ulottuu vuoteen 2028. Kilpa- ja huippu-urheilussa tavoite on selkeä: vuonna 2028 Suomi on maailman paras salibandymaa.

Strategian tavoitteisiin nähden Floorball Academyn yksi tärkeimmistä tehtävistä onkin kokonaisvaltaisen kehittymisen seurantakonseptin kehittäminen ja toteuttaminen läpi salibandyn pelaajapolun lapsesta aikuiseksi.

F

loorball Academyn myötä pelaajakehitys ei ole ”mututuntuman” varassa, vaan sitä päästään tulevaisuudessa johtamaan faktoilla. Kehittymisen seurantakonseptin avulla voidaan varmistaa suomalaisten pelaajien kehittyminen oikeassa aikataulussa ja painottaa harjoittelua oikeaan suuntaan eri ikävaiheissa.

Konsepti pitää sisällään mittareita salibandyn vaadittavien teknisten, taktisten, fyysisten, henkisten ja sosiaalisten valmiuksien seurantaan lähtökohtana peli. Valmiuksien kehittymistä seurataan testien, arviointien ja pelien kautta. Lisäksi kerätään tietoa pelaajien harjoittelusta, pelaamisesta sekä kokemuksista heidän salibandyharrastuksestaan. Tiedot tallennetaan yhteiseen tietokantaan, jonka kautta yksittäisen pelaajan kehittymistä voidaan seurata kaikissa uran 20

vaiheissa. Pitkällä tähtäimellä tiedon keruu antaa mahdollisuuden tulevien suomalaisten huippupelaajien pelaajapolun määrittämiseen.

Iso kuva ja keskeiset valinnat Eerikkilän valmennuskeskuksessa olemme hahmotelleet tavoitteistamme ”ison kuvan”, jossa on kuvattuna pelin ja yksilön kokonaisvaltaiseen kehittymiseen vaikuttavat keskeisimmät osa-alueet. Isosta kuvasta on valittu Floorball Academy toiminnan ydinprosessit, joiden kautta kehitämme valmennuksen ja oppimisen vaikuttavuutta. Tämän hetken painopisteemme ovat pelaajan kokonaisvaltaisen kehittymisen johtaminen faktojen pohjalta, pelaajan osallistaminen omaan kehitysprosessiin, sekä pelaamisen perusvalmiuksien ja pelaamaan oppimisen kehitysprosessi.

Pelaamisen kehittäminen – pelin opettamista vai oppimista?

Suomi on kansainvälisesti menestynyt salibandymaa. Vahvuutemme pelissä ja kansainvälisessä kilpailussa on ollut vahva viisikkopelaaminen ja joukkuetaktinen osaaminen, kollektiivinen tapa pelata. Pelitapa ja -järjestelmä luovat varmasti tulevaisuudessakin hyvän kivijalan kansainväliselle menestymisellemme. Tavoitteisiimme nähden meidän tulee kuitenkin panostaa entistä enemmän yksilön pelaamisen perusvalmiuksien ja pelin oppimisen kehittämiseen.

Liian vahvasti pelitavan ja viisikon muodon kautta valmentaminen rajoittaa yksilötasolla pelaajan ajattelua ja ymmärrystä pelin lainalaisuuksista.

Tämä johtaa usein siihen, että val-

mentaja antaa pelaajille liikaa valmiita ratkaisumalleja. Näin valmentaja rajoittaa havainnointia ja pelaajan analyysi pelitilanteeseen nähden ei ole välttämättä oikea. Pelin kehittämisessä valmentajan yksi tärkeimmistä tehtävistä on luoda kehittämisympäristö, missä pelaajat sisäistävät pelin syy seuraussuhteita ja sitä kautta oppivat havainnoimaan pelitilanteen kannalta merkittäviä asioita.

Pelaajan itsenäinen ajattelu mahdollistaa oikeiden asioiden havainnoinnin, mikä auttaa tekemään tarvittavat analyysit ja johtopäätökset. Pelin ja pelitilanteen kokonaisuuden hahmottaminen auttaa pelaajaa valitsemaan esimerkiksi optimaalisen peliasennon ja tekemään valinnan: suojaanko, syötänkö vai haastanko jalalla.

Joukkueen pelitapa tai viisikon muoto ei kuitenkaan ole irrallinen eikä vastakkainen asia yksilöpelaamisen kehittämisessä. Parhaimmillaan ja oikein oivallettuna se antaa raamit ja muodon pelille, minkä sisällä yksilöllä on mahdollisuus havainnoida pelitilanteen tavoitteiseen nähden oikeita asioita.

Tavoitteet ohjaavat toimintaa Keskeisiä haasteita valmennuksessa ja pelaajien oppimaan saattamisessa on opetettavien asioiden suuri määrä. Jotta harjoitteluun ja vielä tarkemmin yksittäisiin harjoitteisiin löytyy täsmälliset oppimistavoitteet, tulee valmentajan kehittää omaa osaa-

mistaan pelin jäsentämisessä sekä yksilön pelaamisen perusvalmiuksien kehittämiseen liittyvissä avainasioissa ja laatutekijöissä.

Floorball Academyn valmennuspäälliköiden ja valmentajien täydennyskoulutusprosessien ensimmäisen vuoden painopisteenä on ollut laadukkaan harjoituskokonaisuuden rakentaminen. Harjoituksen rakenne täytyy olla looginen ja johdonmukainen tavoitteisiin ja teemaan liittyen.

Erityisesti olemme valmennuspäälliköiden ja valmentajien kanssa keskittyneet yksittäisen harjoitteen laatuun. Yleisistä drilliharjoitteista täytyy poisoppia ja keskittyä harjoitteissa entistä enemmän peliin ja sen sisällä yksityiskohtiin. Näin ollen yksittäisessä harjoitteessa on vähemmän asioita ja tämän myötä oppimistavoitteet tehostuvat. Abstraktit käsitteet alkavat konkretisoitua ja sen seurauksena valmentajan palautteenantokyky kehittyy. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että palaute kohdistuu harjoitteen tavoitteiden kannalta kaikista tärkeimpiin yksityiskohtiin, laatutekijöihin. Ajatus pelikeskiössä on ollut ehdottomasti mielenkiintoisin, mutta myös haastavin osa-alue.

Suomalaisessa valmennuskulttuurissa valmentaja on ollut pitkään tietäjän roolissa. Yksilökeskeisessä valmennusfilosofiassa tämä asia täytyy murtaa. Kun tavoitteenamme on kasvattaa itseohjautuvia itsenäisesti ajattelevia urheilijoita, pelaajan rooli ei voi olla passiivinen toiminnan

”Käyttämällä kyselevää opetusmetodia valmiiden ratkaisumallien sijaan pelin oppiminen on varmasti pysyvämpää.”

kohde, joka suorittaa valmentajan antamia käskyjä.

Parhaimmillaan valmentaja on auttajan roolissa, joka omalla toiminnallaan lisää pelaajan omaa pääomaa valmennuksen eri osa-alueilla. Pelin oppiminen on prosessi, missä valmentajalla on oikeilla menetelmillä valtava potentiaali käytössä. Käyttämällä kyselevää opetusmetodia valmiiden ratkaisumallien sijaan pelin oppiminen on varmasti pysyvämpää ja pelaajat alkavat sisäistää syy-seuraus suhteita. Pelaajien itseohjautuvuus ja osallistaminen ei kuitenkaan ole yhtä kuin ”heitteillejättö”.

Valmentajan rooli on alustaa ja valmistaa pelaaja dialogiin. Hyvä orientaatio oppimistavoitteisiin ja päivän teemaan nähden antaa pelaajalle mahdollisuuden keskittyä olennaisiin asioihin. Kun pelaajien itsenäinen ajattelu ja ymmärrys pelistä kehittyvät, osaava valmentaja kasvattaa pelaajan pääomaa täsmällisillä ja oikein ajoitetuilla kysymyksillä. Floor-

”Meidän tulee panostaa entistä enemmän yksilön pelaamisen perusvalmiuksien ja pelin oppimisen kehittämiseen.”

21

ball Academy -toiminnassa olemme harjoitelleet menetelmää esimerkiksi videopalaverien kautta. Kokemukset ja kehittyminen tällä osa-alueella on ollut rohkaisevaa. Pelaajien osallistuminen pelin analysointiin herätti innostusta. Parhaimmillaan tämä näyttäytyy hyökkäyspelissä esimerkiksi pallollisen pelaajan oikea-aikaisena liikkeenä puolustusta haastaen.

Pallollisen pelaajan liikettä täydentää pallottomien hyökkääjien oikein ajoitetut liikkeet tyhjään tilaan, mikä mahdollistaa laadukkaan syötön ja hyökkäyspelin jatkumot.

Katsojan silmiin edellä mainittu sujuva tapahtumaketju näyttäytyy erinomaisena joukkue- ja viisikkopelinä.

Täytyy kuitenkin muistaa asiat, jotka mahdollistavat ja vaikuttavat oleellisesti menestyksekkään joukkue- ja viisikkopelin taustalla. Pelissä suoritus noudattaa ketjua, jossa ensin syntyy pelaajan havainto, sitten päätös ja lopulta vasta toiminta, jonka pystymme konkreettisesti näkemään.

Valmennuslinjan tavoitteena kehittää valmennusosaamista FBA-toiminnan keskiössä ovat pelaaja, valmentaja ja seura. Entistä

”Valmennuslinjan luonnissa pyritään yhteisen tiedon rakentumiseen ja sitä kautta valmennusosaamisen kehittymiseen.” laadukkaampi pelaajakehitys edellyttää valmennusosaamisen kehittämistä seuroissa. Niin salibandyssa kuin muissa suomalaisissa suurissa joukkuepeleissä pelaajat syntyvät seuroissa. Myös valmentajan osaamisen kehittymisen näkökulmasta seuravalmennus on keskeinen kasvualusta.

Valmentajat kehittävät osaamistaan jokapäiväisessä valmennustoimin22

nassaan. Keskustelut pelaajien ja valmennustiimin kanssa, harjoittelu, pelit, kilpailutilanteet ja elämäntilanne tuovat valmentajalle ajateltavaa, pohdittavaa ja ratkaistavia asioita.

Näin yksi merkittävimmistä kehityskohteista tulevaisuuteen on kehittää salibandyn valmennusjärjestelmää ja verkostoa tukemaan seuroissa tapahtuvaa valmentajien osaamisen kehittämistä.

Floorball Academy -toiminnassa olemme aloittaneet yhteistyöseurojen kanssa seuran valmennuslinjan päivittämisprosessin. Valmennuslinjan tavoitteena on synnyttää seuraan progressiivisesti etenevä salibandyn oppimisohjelma. Sisältöjen lisäksi erittäin keskeisenä asiana valmennuslinjan päivittämisprosessissa on valmennuspäälliköiden ja valmentajien välinen yhteistyö. Kun asioita työstetään yhdessä, valmentajat sitoutuvat asiaan ja mikä tärkeintä valmennuslinjan sisällöistä muodostuu yhteinen ymmärrys. Jokainen prosessissa oleva henkilö on myös oppijan roolissa. Valmennuslinjan luonnissa pyritään yhteisen tiedon rakentumiseen ja sitä kautta valmennusosaamisen kehittymiseen. Näin päästään materiaalikeskeisyydestä oppimisen tukemiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että valmennuslinjasta on juonnettu ikäluokkakohtaisia avainharjoitteita. Valmentaja hallitsee käytännössä tavoitteen kannalta oleelliset avainasiat ja laatutekijät.

Valmennuslinjan päivittämisprosessin lisäksi FBA-konseptissa pelaajakehityksen tukena kulkee valmentajien täydennyskoulutukset. Täydennyskoulutusten tavoitteena ensimmäisellä toimintakaudella on ollut antaa valmentajille konkreettisia työkaluja ydinprosessiimme, pelin ja pelaamisen kehittämiseen. Tästä konkreettinen esimerkki ja onnistuminen on ollut seurakäynneillä tapahtunut valmentajien täydennyskoulutus.

Valmentajat ovat olleet kokemassa harjoitteita pelaajan roolissa. Tämä on tuonut syvyyttä keskusteluihimme.

”Uskon, että olemme Floorball Academyn yhteistyöseurojen kanssa pystyneet luomaan avointa kulttuuria.”

Seurakäynneillä avainvalintamme pelikeskiössä on toteutunut loistavasti.

Drillien sijaan olemme nähneet joukkuepeliä ja yksilön teknis-taktisia valmiuksia kehittäviä harjoitteita. Pelit ja pelinomaisten harjoitteiden säännöt ovat synnyttäneet pelin kehittymisen kannalta oleellisimpia mekanismeja.

Harjoituksissa HA -prosessi (havainto-analyysi-päätöksenteko) on saanut kehittäviä ärsykkeitä. Valmentajat ovat onnistuneet valmentamaan harjoitteita, niin että epämääräisyydestä on päästy konkreettisiin asioihin pelissä kiinni. Mitä tilanteessa tulee havainnoida, että peliä edistävät valinnat ja ratkaisut ovat mahdollisia.

Miten tuemme valmentajan osaamista Eerikkilän valmennuskeskuksen johtaja Kyösti Lampinen puhuu usein valmentajan ”virhesilmästä”. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että usein näemme valmennusprosesseissa tapahtuvia virheitä ja nimeämme niitä.

Tähän asiaan pystyy myös aktiivinen penkkiurheilija. Pelaajaa sekä joukkuetta eteenpäin vievässä prosessia tarvitaan valmentajan ”kehityssilmää”. Sen avulla löydämme ratkaisuja ja kykenemme antamaan palautetta, mikä kehittää niin yksittäistä pelaajaa kuin joukkuetta.

Sama prosessi meidän tulisi synnyttää valmentajien osaamisen kehittämisessä. Lähdetään valmentajasta – hänen lähtökohdistaan ja oppimistarpeistaan. Oppiminen tulee viedä käytäntöön, jolloin se siirtyy valmentajan arkeen ja vaikuttavuus tehos-

tuu. Osaaminen syntyy kokemusten kautta. Pelkää kokemus ei kuitenkaan riitä, vaan sitä tulee reflektoida.

Näin valmentajan itsearviointi onkin yksi tärkeimmistä asioista osaamisen kehittämisessä. Uskon, että olemme Floorball Academyn yhteistyöseurojen kanssa pystyneet luomaan avointa kulttuuria. Tämä on synnyttänyt toimintatapoja, jonka seurauksena valmennuspäälliköiden ja valmentajien valmennusprosessien arviointi on tiivistynyt.

Tulevaisuus ja mahdollisuudet

Tyytyväisyyteen ei kuitenkaan ole varaa jäädä. Tulevaisuudessa täytyy olla tiukasti kiinni sisältöjen kehittymisessä ja sen kautta luoda toimintatavat, jotka lisäävät valmentajien osaamista käytännössä. Lasten ja nuorten lahjakkuudesta ei pelin ymmärryksen ja pelikäsityksen kehittyminen ole kiinni. Kysymys on, kuinka virikkeellisen ympäristön luomme pelin kannalta. Luommeko avoimen ympäristön, missä emme tarjoa vastauksia, vaan luomme sopivan tasoisia haasteita suhteessa pelaajiemme kehitystasoon. Annamme pelaajalle olosuhteet ja tilaa tehdä ratkaisuja.

Ensimmäisen toimintakauden aikana olemme mielestäni saavuttaneet oikean suunnan. Olemme löytäneet erityisesti valmennuspäälliköiden ja valmentajien kanssa toimintatavat, jotka ovat vieneet osaamista eteenpäin käytännön tasolla itse harjoitustilanteessa.

Valmentajan rooli pelin oppimisessa olisi parhaimmillaan kykyä esittää tilanteen ja oppimistavoitteen kannalta avoimia kysymyksiä, jotka ohjaavat pelaajan ajattelua ja näin havainnointia oleelliseen. Havaintojen tekeminen jalostuu taidoksi lukea peliä, jonka varassa on mahdollisuus tehdä

myös tuloksen eli joukkuepelin kannalta oikeita valintoja ratkaisuja. Parhaimmillaan peli itsessään opettaa.

Miikka Lamu FBA-päällikkö

JOUKKUEEN KANSSA LEIRILLE EERIKKILÄÄN TAI SALIBANDYKOULUUN FLOORBALL ACADEMYYN TULOSSA ESIM. MAALIVAHTILEIRI HELMIKUUSSA JA TAITOLEIRI KESÄKUUSSA

HARJOITTELE FBA:N !

A S IS E T H U S O L O U HUIPP joitus 9 € / ma Hinnat alk. 8 t ja tilat 2 yötä, ateria

ila.fi

www.eerikk

23

Yhteistyรถseurat 2015-2016: