Issuu

OPETTAJAN OPAS

Mari Backman • Kati Lassila • Minna Salminen

OPETTAJAN OPAS Mari Backman Kati Lassila Minna Salminen

Edukustannus

TIEDUSTELUT Edukustannus www.edukustannus.fi

SISÄLLYS

TILAUKSET Kirjavälitys Oy 010 345 100 koulut@kirjavalitys.fi

TUOTEPERHE

KUSTANTAJA Edukustannus, Helsinki

Syksyn keskeiset asiat ................................................... 6 Kevään keskeiset asiat ................................................... 6

1. painos, 2020

OPETUKSEN SUUNNITTELEMINEN

OPPILAAN MATERIAALIT

Toimitus: Mareena Soininen Ulkoasu ja taitto: Tuija Siekkinen Kuvitus: Lotta Kauppi

Tuuman painetut materiaalit .......................................... 4 Tuuma 1 Digimateriaali .................................................. 5

KESKEISET SISÄLLÖT 1. LUOKALLA

Lisätietoja luvista www.kopiosto.fi. Teoksen tai sen osan muuntelu on kielletty. ISBN 978-952-354-130-6

Ohjeellinen aikataulusuunnitelma .................................. 6

Oppilaan kirjan rakenne ................................................. 8 Kaveriparit eli lukujen hajottaminen ........................... 10 Oppilaan kirjan tehtävät ja eriyttäminen ..................... 10 Eriyttävä kirja ............................................................... 12 Oppilaan kuori .............................................................. 13 Tehtävävihko ................................................................. 13 Monisteet 1A ................................................................. 14

TUUMAN KANSSA OPETTAMINEN KOPIOINTITIEDOT Tämä teos on opettajan opas, joka on suojattu tekijänoikeuslailla (404/61). Tämän teoksen tai sen osan valokopiointi, skannaaminen tai muu digitaalinen kopiointi tai käyttö edellyttää oikeudenomistajan luvan. Kopiosto ry myöntää teosten osittaiseen kopiointiin lupia. Tarkistakaa, mitkä valokopiointi- ja digiluvat ovat kohdallanne voimassa.

Jakson aloitus ............................................................... 15 Arvioinnin tavoitteet ..................................................... 16 Oppilaan kirjan kappaleet ............................................ 19 Digimateriaali ............................................................... 20 Pelit ............................................................................... 21 Oppilaan kirjan näköissivut .......................................... 22 Opettajan oppaan keltaiset sivut .................................. 22 Opettajan oppaan liitteet .............................................. 22

OPETUSVÄLINEET JA NIIDEN KÄYTTÖOHJEITA 23 Opettajan oppaan liitteiden välineet ............................ 23 Opetusvälineiden valmistus- ja käyttöohjeet ............... 28 Oppilaan kuoren kartonkiliitteet .................................. 31 Muita tarvittavia välineitä ja arjen esineitä ................. 32

OHJEET TOISTUVIIN TOIMINNALLISIIN LEIKKEIHIN JA HARJOITUKSIIN

Pylväsdiagrammin laatiminen ja tulkitseminen .......... 33 Lukumäärän hahmottaminen ja laskeminen ............... 34 Lukujonotaidot .............................................................. 34 Numeromerkit tutuiksi ................................................. 36 Lukutaulu ...................................................................... 36

OPPILAS TUTUSTUU TUUMAAN

Tutustutaan oppilaan kirjaan tutkimalla etu- ja takakannen kuvia .......................................................... 37

JAKSO 1: AJATTELUN TAIDOT

1. Hahmottaminen ja motoriikka .................................. 40 2. Suunta- ja sijaintikäsitteet ....................................... 48 3. Vertailu ...................................................................... 54 4. Luokittelu .................................................................. 58 5. Säännönmukaisuus ................................................... 62 6. Lukumäärä ja yhtä monta ........................................ 66 7. Lukumäärien vertailu ............................................... 72

JAKSO 2: LUVUT 0–4

8. Luku 1 ....................................................................... 82 9. Luku 0 ....................................................................... 86 10. Luku 2 ja lukujen vertailu ...................................... 88 11. Luvun 2 hajotelmat ................................................. 94 12. Luku 3 ja yhtäsuuruus ............................................ 98 13. Luvun 3 hajotelmat ............................................... 104 14. Yhteenlaskun käsite .............................................. 108 15. Yhteenlasku 0–3 .....................................................112 16. Luku 4 ....................................................................118 17. Luvun 4 hajotelmat ............................................... 124 18. Yhteenlasku 0–4 ................................................... 128 19. Yhteenlaskun vaihdannaisuus ............................... 134

JAKSO 3: GEOMETRIA

138

20. Tasokuviot ............................................................. 140 21. Ajattelun taidot ..................................................... 150 22. Ohjelmoinnin alkeet ja kombinatoriikka .............. 156

JAKSO 4: LUVUT 5–7

162

23. Luku 5 ................................................................... 164 24. Luvun 5 hajotelmat ............................................... 170 25. Yhteenlasku 0–5 ....................................................174 26. Luku 6 ................................................................... 178 27. Luvun 6 hajotelmat ............................................... 184 28. Yhteenlasku 0–6 ................................................... 188 29. Yhteenlaskun käsitteen kertaus ........................... 192 30. Vähennyslaskun käsite ......................................... 194 31. Vähennyslasku 0–6 ............................................... 198 32. Yhteen- ja vähennyslasku 0–6 ............................. 202 33. Laskuperhe, summa ja erotus ............................. 208 34. Eurot ..................................................................... 212 35. Luku 7 ................................................................... 218 36. Luvun 7 hajotelmat ............................................... 222 37. Yhteen- ja vähennyslasku 0–7 .............................. 226 38. Järjestysluvut ....................................................... 232 Hahmottaminen ja motoriikka vastaukset 236 Tehtävävihko 1A vastaukset 244 Liitteet 255 Kappalekohtaiset opetusruudut 294 Lukutaulut 303 Ohjeet jaksokohtaisiin perustason kokeisiin 309 Kokeet ja niiden vastaukset 310 3

TUOTEPERHE Tuuman painetut materiaalit Tuuma 1A oppilaan kirja

Tuuma 1AE oppilaan kirja LÄH-TÖ

Mari Backman • Kati Lassila • Minna Salminen

A-LI

MAA-LI ISBN 978-952-354-128-3 P51

9 789523 541283

TEHTÄVÄVIHKO Mari Backman Kati Lassila Minna Salminen

Tuuma 1A tehtävävihko ISBN 978-952-354-134-4 P51

www.edukustannus.fi

= _ 0 10 8 < _ + 10 9 > = + 0 9

Oppilaan kuori 1A

Tuuma 1A/1AE oppilaan kirjojen ja tehtävävihkon vastaukset

Tuuma 1A Opettajan opas

OPETTAJAN OPAS VASTAUKSET Tuuma 1A Monisteet

MONISTEET

Mari Backman • Kati Lassila • Minna Salminen

VASTAUKSET

Mari Backman • Kati Lassila • Minna Salminen

Tuuma 1 Digimateriaali Digimateraali sisältää: • kaiken opettajan oppaan materiaalin • opetusanimaatiot (myös oppilaalle) • harjoitukset (myös oppilaalle) • pelit (myös oppilaalle) • kappalekohtaiset liitteet ja monisteet • monipuoliset havainnollistamisvälineet • muokattavat kokeet.

LUVUT 5–7

LUVUT LUVUT5–7 5–7

Kysymyksiä kuvasta

LUVUT LUVUT5–7 5–7

(s. 80–81)

• Missä lapset ovat? (urheilukentällä) • Mitä eri urheilulajeja kentällä harrastetaan? (juoksua, jalkapalloa ja muita pallopelejä) • Mitä urheiluvälineitä kentällä on? (esim. tennismailoja ja -palloja, sählymailoja, vanteita, jalkapalloja, frisbee) • Kuinka monta lasta pelaa jalkapalloa? (4) • Kuinka monta lasta juoksee radalla? (4) • Kuinka monta opettajaa kuvassa on? (1) • Kuinka monta siiliä juoksuradalla on? (3) • Kuinka monta oravaa kuvassa on? (1)

Jakson sisällöt • luku 5 • luvun 5 hajotelmat • yhteenlasku 0–5 • luku 6 (päässälaskut 0–5) • luvun 6 hajotelmat • yhteenlasku 0–6 • yhteenlaskun käsitteen kertaus (päässälaskut 0–6) • vähennyslaskun käsite • vähennyslasku 0–6 • yhteenja vähennyslasku 0–6 162

• laskuperhe, summa ja erotus (päässälaskut 0–6, myös vähennyslasku) • eurot • luku 7 (päässälaskut, yhteenja vähennyslaskut 0–6, eurot) • luvun 7 hajotelmat • yhteenja vähennyslasku 0–7 • järjestysluvut (päässälaskut 0–7)

Jakson tavoitteiden harjoittelu Jakson 4 (Luvut 5–7) tavoitteena on laajentaa lukukäsitettä lukuun 7 asti ja kehittää sitä monipuolisesti. Lukujen kasvaessa hajotelmien sekä yhteenja vähennyslaskujen automatisoinnille annetaan enemmän aikaa. Lukumäärän, lukusanan ja numeromerkin välistä yhteyttä harjoitellaan tunnistamalla, hahmottamalla, arvioimalla sekä laskemalla lukumääriä ja tuottamalla numeromerkkiä vastaava lukumäärä. Lukujonotaitojen sekä lukujen ja laskutoimitusten tulosten vertailemisen harjoittelu laajennetaan lukualueelle 0–7. Tässä jaksossa opetellaan myös luvun ja järjestysluvun ero sekä järjestysluvun merkitsemiseminen. Lisäharjoitusta numeromerkkien piirtämiseen löytyy numeromerkkimonisteista (opettajan oppaan liite 9 ja Monisteet 1A s. 60, 70 ja 97).

Tässä jaksossa hajotelmat liitetään yhteenja vähennyslaskuihin. Vähennyslaskussa tutustutaan vähennyslaskun käsitteeseen ja lasketaan laskuja, joissa jotakin lähtee pois tai vähennetään. Vähennyslaskuja harjoitellaan toiminnan, välineiden, kuvien, laskutarinoiden, pelien ja symbolien avulla. Tämän jälkeen opetellaan merkitsemään vähennyslaskulauseke ja tutustutaan käsitteeseen erotus. Yhteen- ja vähennyslaskun välistä eroa korostetaan kiinnittämällä oppilaiden huomio siihen, tuliko jotain lisää vai lähtikö jotain pois sekä kumpi laskutapa valitaan. Harjoitellaan käyttämään symboleja vähennyslaskulausekkeissa. Yhteen- ja vähennyslaskujen yhteydessä tutustutaan laskuperheen käsitteeseen. Myöhemmin tutustutaan euroon rahan yksikkönä ja opitaan kirjoittamaan euron merkki. Harjoitellaan tunnistamaan, laskemaan, muodostamaan ja vertailemaan rahamääriä. Tilastoihin tutustutaan keräämällä tietoa oppilaille tutuista aihepiireistä, laatimalla yksinkertaisia pylväsdiagrammeja ja tulkitsemalla niitä. Ohjeet tilastojen laatimiseen löytyvät opettajan oppaan sivulta 33.

Arvioinnin tavoitteet Työskentelyn aikana arvioidaan oppilaan matemaattista puhetta, välinetyöskentelyä ja sen aikana ilmenevää puhetta, matemaattista piirtämistä sekä kirjallista työskentelyä. Etenkin välinetyöskentely kertoo paljon oppilaan osaamisesta ja sisällön omaksumisesta. Kiinnitetään huomiota oppilaan edistymiseen ja arvioidaan seuraavia asioita: • lukumäärän tunnistaminen, visuaalinen hahmottaminen, laskeminen ja numeromerkkiä vastaavan lukumäärän tuottaminen lukualueella 5–7, numeromerkkien tunnistaminen ja kirjoittaminen lukualueella 0–7 • lukujen luetteleminen eteen- ja taaksepäin, lukujen sekä puuttuvan luvun sijoittaminen lukusuoralle ja lukujonoon, edeltävän ja seuraavan luvun nimeäminen lukualueella 0–7 • lukujen 5, 6 ja 7 hajotelmien oppiminen ja automatisoituminen sekä puuttuvan luvun päätteleminen hajotelmasta • vähennyslaskukäsitteen ymmärtäminen (jotain lähtee pois tai vähennetään) • vähennyslaskulausekkeen merkitseminen, erotus • laskuperhe-käsite. Jakson 4 (Luvut 5–7) oppilaan kirjan kaikki tehtävät toimivat arvioinnin välineenä sisältöjen osaamisessa. Kirjaa tehtäessä opettaja pystyy

tutustumaan oppilaan osaamiseen ja opittavan sisällön sekä käsitteiden hallintaan. Oppilaan oppimisen seurannan välineenä toimii jaksokohtainen havainnointilomake (liite 38). Itse- ja vertaisarviointia voidaan harjoitella esim. numeromerkkitehtävissä. Oppilas itse tai pari ympyröi hienoimman numeromerkin. Vertaisarviointia voidaan harjoitella arvioimalla parityöskentelyä keskustelemalla. Oppilaan itsearvioinnissa (oppilaan kirja s. 4–5 ja Tuuma 1A tehtävävihko s. 27–42) oppilas arvioi harjoiteltavan matematiikan sisällön osaamista. Työskentelytaitojen itsearvioinnin (liite 39) voi teettää jakson päättyessä. Muokattavat kolmetasoiset kokeet ovat digimateriaalissa. Jakson perustason koe löytyy opettajan oppaan lopusta s. 320–321.

Jaksossa käytettävät välineet • 10-ruudukkopohja ja 10-ruudukkokortit (oppilaan kuori) • kaksiväriset värikiekot (oppilaan kuori) • pelikortit (oppilaan kuori) • kurkistusluukku (oppilaan kuori) • kolikot ja setelit 1 €, 2 €, 5 € (oppilaan kuori) • lukukortit (oppilaan kuori, liite 1) • symbolikortit (oppilaan kuori, liite 2) • erilaisia lukumääräkortteja (oppilaan kuori, liitteet 3–7) • yhteenja vähennyslaskukortit 1–7 (liitteet 11–14) • PUM-kortit (liitteet 11–13) • kukkaromoniste (liite 15) • hajotelmakaaviot (liite 16) • lukumääräbingot (liitteet 26–27) • bingopelipohjat (liite 28) • lukumäärädomino (liite 31) • laskuhelmet (ohje s. 28) • hajotuskone ja -rasia (ohje s. 28–29) • hajotushelmet (ohje s. 29) • nappeja, helmiä, palikoita, muovisia timantteja tms. pieniä esineitä • rakennuspalikoita • noppia • ajastin • kangas- tai muita läpinäkymättömiä pusseja • läpinäkyviä pieniä pusseja • kärpäslätkä (tai rullattu sanomalehti) • eripituisia värikyniä • lajitteluun tarkoitettuja pieniä esineitä • askartelutikkuja • voimisteluvanteita

163

23. LUKU 5 Kappale pähkinänkuoressa • Oppilaan kirja s. 82–85 • Tehtävävihko s. 27 (opettajan opas s. 250) • Opettajan oppaan liitteet liitteet 1, 5–7, 9 • Monisteet 1A s. 60–61 • Opetusruutu liite 45

Tavoitteet Opitaan • tunnistamaan ja tuottamaan lukumäärä 5 (T1–6) • kirjoittamaan numeromerkki 5 (T1–6) • ymmärtämään luvun 5 lukumäärän, lukusanan ja numeromerkin välinen yhteys (T1–6) • laskemaan, hahmottamaan ja arvioimaan lukumääriä 0–5 (T1–6) • tuottamaan lukujonoja eteen- ja taaksepäin lukualueella 0–5 (T1–6) • vertailemaan lukuja lukualueella 0–5 ja asettamaan niitä järjestykseen (T1–6) • käyttämään käsitteitä “pienempi kuin” ja “suurempi kuin” sekä vertailun symboleja (>, <, =) lukujen vertailussa ja lukemaan vertailuja ääneen lukualueella 0–5 (T1–6).

Välineet • lukukortit (oppilaan kuori, liite 1) • lukumääräkortit (oppilaan kuori, liitteet 5–7) • noppia

Opettaminen Lukumäärä viisi Tutustutaan erilaisiin esitystapoihin ja luodaan monipuolisia muistikuvia lukumäärästä viisi. Keskustellaan lukumäärästä viisi: – Mitä ihmisellä on tasan 5? (esim. sormia yhdessä kädessä, varpaita yhdessä jalassa, aisteja) – Mitä opetustilassa tai koulussa on tasan 5? – Mitä kotona on tasan 5? (esim. perheenjäseniä, lemmikkejä, huoneita) – Mitä muuta voi olla tasan 5? (esim. omassa nimessä kirjaimia, kouluviikossa arkipäiviä) – Kuinka sormilla näytetään lukumäärä 5? Voiko sen näyttää eri tavoin? – Miltä nopan lukumäärä 5 näyttää? Numeromerkki 5 ja lukusana viisi Tutkitaan numeromerkkiä 5, sen kirjoitussuuntaa sekä sen muotoa. (Lisää ohjeita s. 36.) – Muodostetaan numeromerkki 5 eri kehonosilla (esim. sormilla, käsivarrella, koko keholla) yksin, parin tai pienen ryhmän kanssa. – Piirretään ilmaan numeromerkkiä 5 ja toistetaan piirtämisohjeet ääneen:

Ylhäältä vinosti alas, kaartaen oikealle ja alas, hyppy ylös aloituspisteeseen, vaakasuora viiva oikealle. Tarkastellaan näkyville kirjoitettua lukusanaa viisi. Tavutetaan sana ja tutkitaan tavujen määrää sekä alku- ja lopputavua. Lukutaulun ohjeet s. 36 Lukujonotaidot Harjoitellaan lukujonotaitoja monipuolisesti luettelemalla lukuja eteen- ja taaksepäin, laskemalla lukumääriä ja tuottamalla erilaisia lukusuoria (ohjeet s. 34–35). Nimetään edeltävä ja seuraava luku sekä liitetään niihin käsite naapuriluvut. Tutkitaan lukujonoja ja harjoitellaan tunnistamaan, eteneekö lukujono eteen- vai taaksepäin. Tunnistaminen onnistuu, kun tarkastellaan suurenevatko vai pienevätkö luvut oikealle edettäessä. Molemmat taidot auttavat puuttuvan luvun tai lukujonon täydentämisen tehtävissä.

164

Lukujen vertailu Harjoitellaan käyttämään vertailuharjoituksissa vertailumerkkejä < (pienempi kuin), > (suurempi kuin) ja = (yhtä suuri kuin) sekä lukemaan vertailu ääneen lukualueella 0–5.

Keskustellaan kuvasta

(s. 80–81) – Mitä kuvasta löytyy tasan 5? (esim. urheiluliivejä, jalkapalloja, lintuja, jäniksiä, lippiksiä) – Mitä kuvasta löytyy yksi vähemmän kuin 5? (esim. juoksijoita, jalkapalloilijoita, viirejä, siilejä) – Mitä kuvasta löytyy yksi enemmän kuin 5? (esim. vanteita, pieniä merkkikartioita, sählymailoja) – Mitä kuvasta löytyy kaksi vähemmän kuin 5? (esim. variksia, lippuja, omakotitaloja, kerrostaloja)

Toiminta Tunnista lukumäärä Tarvitaan: jokaiselle oppilaalle lukukortit 0–5 (oppilaan kuori) ja opettajalle lukumääräkortit (liitteet 5–7). Opettaja näyttää lukumääräkorttia. Oppilaat näyttävät lukumäärää vastaavan lukukortin mahdollisimman nopeasti. Muistipeli lukumäärillä ja luvuilla Tarvitaan: jokaiselle parille lukumäärä- ja lukukortit 0–5 (oppilaan kuori). Pelataan pareittain. Kortit sekoitetaan ja järjestetään pöydälle kuvapuoli alaspäin. Tarkoituksena on löytää parit. Pelaaja kääntää kaksi korttia. Parin saa, kun käännetyissä korteissa oleva lukumäärä ja luku vastaavat toisiaan. Lukumäärä ja luku sanotaan käännettäessä aina ääneen. Parin saatuaan pelaaja saa jatkaa. Eniten pareja kerännyt oppilas voittaa. Peliä voi helpottaa sijoittamalla lukumääräja lukukortit eri puolille pöytää.

Numeromerkin tunnistaminen Tarvitaan: jokaiselle ryhmälle lukukortit 1–5 (oppilaan kuori). Jaetaan oppilaat 4–5 oppilaan ryhmiin. Ryhmät muodostavat jonon. Jonon ensimmäinen ottaa lukukortit 1–5 käteensä. Jonon viimeinen saa päättää, minkä luvun hän piirtää etusormellaan edessä seisovan selkään. Toiseksi viimeinen tunnistaa piirrettävän luvun ja piirtää saman luvun hänen edessään seisovan selkään jne. Jonon ensimmäinen tunnistaa piirrettävän luvun ja näyttää lukua vastaavaan lukukortin jonon viimeiselle. Mikäli luku on oikea, jonon viimeinen siirtyy ensimmäiseksi ja hän saa lukukortit käteensä. Se, josta tulee jonon viimeinen, saa päättää piirrettävän numeromerkin. Lukumääräkisa Tarvitaan: jokaiselle parille kahdet lukumääräkortit 1–5 (oppilaan kuori). Pelataan pareittain. Lukumääräkortit sekoitetaan ja asetetaan pöydälle pinoksi kuvapuoli alaspäin. Kumpikin oppilas nostaa vuorollaan yhden kortin ja kääntää lukumäärän näkyviin. Oppilas, joka ehtii ensin nimetä kortissa olevan lukumäärän, saa kortin itselleen pisteen merkiksi. Eniten kortteja kerännyt oppilas voittaa. Oppilaille, joilla on nimeämisen haasteita, voi olla ahdistavaa pelata pelejä, jossa nimeämisen nopeus ratkaisee. On tärkeää, että tällaiset oppilaat on tunnistettu ja he saavat joko pelata keskenään tai harjoitella nimeämistä ilman pelin asettamaa painetta. Tämä voi tapahtua esim. niin, että oppilaat näyttävät toisilleen kortin, jonka toinen nimeää. Näyttäjä tarkistaa vastauksen. Vitoshippa Leikitään hippaa rajatulla alueella. Yksi oppilaista on hippa. Hippa yrittää saada muita kiinni. Kiinni jäänyt oppilas menee kyykkyyn. Kiinni jääneen voi pelastaa siten, että viisi oppilasta muodostaa piirin hänen ympärilleen.

Digimateriaali

Opetus: numeromerkin 5 kirjoittaminen, lukumäärän viisi tuottaminen kymppiruudukkoon ja helminauhaan. Harjoittelu: lukumäärän viisi laskeminen, lukumäärän ja lukujonon täydentäminen, lukujen vertaileminen. Peli: numeromerkin 5 ja lukumäärän viisi tunnistaminen.

165

Oppilaan kirjan sivut

2 Kuin-ka mon-ta?

vii-si

3 Seu-raa vi-to-si-a. Kul-je reit-ti.

4 5 6

1 Mis-sä on 5 sor-me-a pys-tys-sä? Mer-kit-se

9 10

. 4 Kuin-ka mon-ta ku-vas-ta löy-tyy?

E-kirjan sivut

LUVUT 5–7: luku 5

5 83

2 Kuin-ka mon-ta?

1 Mis-sä on 5 sor-me-a pys-tys-sä? Mer-kit-se

166

LUVUT 5–7: luku 5

vii-si

0 1 2 3 4 55

LUVUT 5–7: luku 5

8 .

9 10

3 Seu-raa vi-to-si-a. Kul-je reit-ti.

LUVUT 5–7: luku 5

s. 82 Luvun käsittely • Numeromerkin 5 piirtämisohjeet:

Ylhäältä vinosti alas, kaartaen oikealle ja alas, hyppy ylös aloituspisteeseen, vaakasuora viiva oikealle. • Kymppiruudukko: Ohjataan oppilasta täyttämään kymppiruudukkoa niin, että ylärivi täytetään ensin ja sen jälkeen alarivi. Molemmat rivit täytetään vasemmalta oikealle. Väritetään kymppiruudukosta aina harjoiteltavan luvun verran ympyröitä. • Helminauha: Ohjataan oppilasta värittämään helminauhaa vasemmalta oikealle. Väritetään helminauhan viisi vasemmanpuoleisinta helmeä punaisella. • Isoon mallinumeroon piirretään numeromerkkiä monta kertaa. • Merkitään lukusuoraan luvut 0–5.

Mikäli tehtävä tehdään yhdessä, lasketaan aina ensin pystyssä olevat sormet ja merkitään mahdollinen rasti kirjaan. Tämän jälkeen tutkitaan kuvia, joihin ei merkitty rastia. Mietitään, onko sormia pystyssä liikaa vai liian vähän. Lopuksi pohditaan vielä, kuinka monta sormea pitää laskea tai nostaa, että pystyssä olisi viisi sormea.

2 Alemman rivin tehtävässä voidaan ohjata oppilasta piirtämään kynällä pieni viiva tai rasti niiden mailojen päälle, jotka hän on jo laskenut. Sekaisin olevissa kuvissa oppilas laskee helposti saman mailan useaan kertaan tai jättää jonkun mailan laskematta.

Mikäli oppilas ei vielä visuaalisesti hahmota lukumääriä automaattisesti, vaan joutuu laskemaan niitä, ohjataan oppilasta laskemaan mahdolliset seuraavat lukumäärät aina samassa järjestyksessä ja merkitsemään lukumäärään johtavalle polulle rastin, mikäli lukumäärä ei ole viisi. Näin oppilas ei laske samoja lukumääriä useaan kertaan etsiessään oikeaa suuntaa.

167

Oppilaan kirjan sivut

5 Täy-den-nä lu-ku-jo-not.

9 Ver-taa. Mer-kit-se

tai

0 1 2345

5432 1 0

0 1 2345

6 Täy-den-nä e-del-li-nen ja seu-raa-va lu-ku.

345

1 23

234

10 Mer-kit-se lu-vut suu-ruus-jär-jes-tyk-seen. A-loi-ta pie-nim-mäs-tä.

345

01 2

543 2 1 0

2 3 1

5 4 3

2 0 5

1 2 3

3 4 5

0< 2 < 5

3 5 1

3 0 4

5 1 2

1 <3<5

0<3 <4

1 <2<5

7 Täy-den-nä lu-ku-jo-not.

0 1 23

0 1 2345

432 1

2345

54 32 1

0 123

>3 5

useita ratkaisuja

2 0

1 0 0

2=2

1 2

4 4

4 5

1 3

1 2

2 0

4 5

<3 4

0 1

5 2

2 0

0 1

=3 4

1 5

3 4 5

3 3

4 5 4

4>3

0<1

5 85

LUVUT 5–7: luku 5

4 Kuin-ka mon-ta ku-vas-ta löy-tyy?

4 5

useita ratkaisuja, esim.

5>4

LUVUT 5–7: luku 5

0 2

1 5

12 Mer-kit-se so-pi-va lu-ku. 3<

>2 3

4 4

0 2

5 5

1 4

1 2

11 Vä-ri-tä oh-jeen mu-kaan.

8 Täy-den-nä ku-va vie-res-sä o-le-van oh-jeen mu-kaan.

E-kirjan sivut

7 Täy-den-nä ku-va vie-res-sä o-le-van oh-jeen mu-kaan. 5

useita ratkaisuja

2 4 5

5 Täy-den-nä lu-ku-jo-not.

5432 1 0

0 1 2345

345

1 23

234

LUVUT 5–7: luku 5

8 Ver-taa. Mer-kit-se

<5 0 <1

=5 3 > 1

>3 2 =2

>0 5 >3

9 Ym-py-röi suu-rin lu-ku si-ni-sel-lä ja pie-nin lu-ku pu-nai-sel-la.

3 0

tai

>1 4 < 5

0 1 2345

6 Täy-den-nä e-del-li-nen ja seu-raa-va lu-ku.

168

0 1 2345 0 1 2345

5 1

1 3

012

4 3

1 5 LUVUT 5–7: luku 5

0 2

3 5 85

Ohjataan oppilasta tutkimaan valmiiksi merkityistä luvuista kumpaan suuntaan luvut kasvavat, eli onko kyseessä nouseva vai laskeva lukujono.

10 Oppilasta voi neuvoa etsimään ensimmäiseksi pienimmän ja suurimman luvun ja merkitsemään ne paikoilleen.

11 Käydään oppilaiden kanssa ensimmäinen väritystehtävä yhdessä läpi. Mietitään, minkä lukujen alueet saa värittää punaisella ja minkä lukujen alueet sinisellä.

12 Kerrotaan oppilaille, että tässä tehtävässä on monta sopivaa vastausta.

Palautetaan mieleen lukusuora. Todetaan, että luvut kasvavat nuolen suuntaan. Todetaan, että oikealla puolella oleva luku on aina suurempi ja vasemmalla puolella oleva luku pienempi.

169

24. LUVUN 5 HAJOTELMAT Kappale pähkinänkuoressa • Oppilaan kirja s. 86–87 • Tehtävävihko s. 28 (opettajan opas s. 250) • Opettajan oppaan liitteet 1, 5, 6, 29 • Monisteet 1A s. 62–65 • Opetusruutu liite 45

Tavoitteet Opitaan • automatisoimaan luvun 5 hajotelmat (T1–6) • päättelemään puuttuva luku luvun 5 hajotelmaparien avulla (T1–6) • keräämään tietoa, laatimaan ja tulkitsemaan yksinkertaisia pylväsdiagrammeja (T11).

Välineet • kaksiväriset värikiekot (oppilaan kuori) • lukukortit (oppilaan kuori, liite 1) • lukumääräkortit (oppilaan kuori, liitteet 5–6) • hajotuskone (ohje s. 28–29) • hajotusrasia (ohje s. 29) • hajotushelmet (ohje s. 29) • nappeja, helmiä, palikoita, muovisia timantteja tms. pieniä esineitä • noppia • ajastin • kärpäslätkä (tai rullattu sanomalehti) • läpinäkyviä pieniä pusseja • voimisteluvanteita tms.

Opettaminen Luvun 5 hajotelmapareja on kuusi. Sisällön opettaminen aloitetaan tutustumalla luvun 5 hajotelmiin kehollisten ja toiminnallisten leikkien avulla. Toiminnan ohessa on tärkeää sanoittaa kaikkia kuutta hajotelmaparia koko ajan. Tässä vaiheessa ei tarvitse vielä käyttää yhteenlaskun käsitteitä, vaan riittää, että sanotaan esim. 2 ja 3 on 5. Ennen digimateriaalin tehtäviin siirtymistä harjoitellaan luvun 5 hajotelmapareja myös erilaisten lukuja lukumääräkortteja sisältävien leikkien avulla. Lukukortteja voi käyttää myös hajotelmaparien automatisoinnin harjoittelussa.

170

Luvun hajottaminen oppilailla Tarvitaan: kaksi voimisteluvannetta tms. Vanteet asetetaan lattialle opetustilan eteen osoittamaan kahden ryhmän paikkaa. 5 oppilasta tulee opetustilan eteen. Pohditaan, miten eri tavoin nämä 5 oppilasta voidaan jakaa kahteen ryhmään. Kokeillaan ja etsitään yhdessä kaikki mahdolliset ratkaisut (6). Jokaisen ratkaisun kohdalla nimetään muodostuneet luvun viisi kaveriparit ja merkitään ne näkyville. Luvun hajottaminen hajotuskoneella Tarvitaan: jokaiselle oppilaalle hajotuskone (ohje s. 28–29), 5 helmeä tms., kaksiväriset värikiekot (oppilaan kuori) ja kahdet lukukortit 0–5 (oppilaan kuori). Toiminta etenee vaiheittain opettajan ohjauksessa. Tarvittaessa opettaja mallintaa toimintaa. Oppilas tiputtaa kaikki 5 helmeä kerralla hajotuskoneeseen ja katsoo, minkä kaveriparin hän sai (esimerkiksi 3 ja 2). Saatu kaveripari muodostetaan kaksivärisillä värikiekoilla pöydälle riviksi (ensin 3 punaista ja perään 2 valkoista). Seuraava kaveripari asetetaan edellisen alapuolelle. Jokaisen helmien tiputuksen jälkeen tarkistetaan, onko saatu kaveripari jo muodostettu värikiekoilla. Samaa kaveriparia ei tehdä uudestaan, vaan etsitään kaikki vitosen kaveriparit. Lopuksi liitetään lukukortit muodostuneisiin riveihin. Vasempaan reunaan tulee lukukortti, joka ilmaisee punaisten kiekkojen määrän. Oikeaan reunaan tulee lukukortti, joka kertoo valkoisten kiekkojen määrän. Oppilas lukee ääneen kaikki luvun viisi kaveriparit rivi kerrallaan.

Keskustellaan kuvasta

(s. 80–81) Mitä kahta asiaa kuvassa on yhteensä tasan viisi? Esim. – 2 pääskystä ja 3 varista – 1 loikkivaa pupu ja 4 istuvaa pupua – 4 siiliä ja 1 orava – 1 sininen lippalakki ja 4 keltaista lippalakkia

Toiminta Hajotuskonepeli Tarvitaan: jokaiselle oppilaalle hajotuskone (ohje s. 28–29), 5 helmeä tms. sekä pistemerkkejä ja ajastin. Pelataan pareittain. Parit istuvat vierekkäin. Asetetaan peliajaksi esim. 5 minuuttia. Kumpikin

parista tiputtaa samanaikaisesti helmet hajotuskoneeseen. Molemmat nimeävät kaveriparit aloittaen vasemmasta lokerosta. Jos parilla on samat kaveriparit samassa järjestyksessä, he saavat hakea yhden pistemerkin. Jatketaan peliä. Jos parilla ei ole samoja kaveripareja, peli jatkuu. Peliajan päätyttyä lasketaan jokaisen parin keräämät pistemerkit ja eniten pisteitä kerännyt pari voittaa. Kaveriparit hajotusrasiassa Tarvitaan: jokaiselle parille hajotusrasia (ohje s. 29), 5 helmeä tms., kahdet lukukortit 0–5 (oppilaan kuori) sekä pistemerkkejä. Pelataan pareittain. Laitetaan 5 helmeä rasiaan. Ennen rasian ravistamista kumpikin arvaa, mikä kaveripari rasiassa on ravistamisen jälkeen. Kummankin arvaus merkitään laittamalla kaveripareja vastaavat lukukortit pöydälle. Ravistetaan rasiaa ja katsotaan muodostunut kaveripari avaamalla rasia. Oikein arvannut saa pistemerkin. Jatketaan peliä. Peliajan loputtua eniten pisteitä kerännyt oppilas voittaa. Kaveriparin metsästys Tarvitaan: esim. helmiä, timantteja tai nappeja. Esineet voi laittaa etukäteen pieniin läpinäkyviin pusseihin. Jokainen oppilas saa oman pussin. Esineitä on pussissa joko 0, 1, 2, 3, 4 tai 5. Kahdesta pussista muodostuu luvun 5 kaveriparit. Muodostetaan piiri. Opettaja jakaa jokaiselle oppilaalle jonkin luvun 5 kaveripareista (0, 1, 2, 3, 4 tai 5) ja huolehtii, että jokaiselle kaveriparille löytyy pari piirissä. Oppilas sulkee kaveriparin piiloon nyrkkiinsä. Kun kaikilla on kaveriparit, lähdetään metsästämään vitosen kaveriparia. Vitosen kaveriparit syntyvät, kun kahden oppilaan esineet yhdistetään, ja lukumääräksi tulee viisi. Parit jäävät seisomaan vierekkäin. Odotetaan, että kaikki ovat löytäneet itselleen vitosen kaveriparin. Jokainen oppilaspari kertoo ääneen, mitkä vitosen kaveripareista heillä on. Toistetaan leikki useaan kertaan. Vinkki: Peliä voi pelata myös niin, että jokainen oppilas saa itse ottaa käteensä jonkun vitosen kaveriparin. Kun parit on etsitty, osa oppilaista jää vaille paria. Mietitään, minkä luvun kukin olisi tarvinnut parikseen. Kaveripari kadoksissa Tarvitaan: jokaiselle parille 5 helmeä tms. Pelataan pareittain. Toinen oppilas näyttää viisi helmeä parilleen. Pari sulkee silmänsä ja toinen oppilas piilottaa osan helmistä toiseen käteensä. Piilottaja antaa parilleen luvan avata silmät ja näyttää toisen käden helmet. Pari kertoo, mikä vitosen kaveripari on piilossa toisessa kädessä.

Oppilaalle, jonka on vielä vaikea hahmottaa lukumääriä ilman konkretiaa, voidaan antaa hajotushelmet (ohje s. 29) tms. avuksi. Kaveriparit tunnustellen Tarvitaan: jokaiselle parille luvun 5 hajotushelmet (ohje s. 29). Pelataan pareittain. Parit seisovat peräkkäin, etummaisella on kädet selän takana ja takimmaisella on kädessään luvun 5 hajotushelmet. Takimmainen oppilas muodostaa hajotushelmiin jonkin luvun viisi kaveripareista. Hän antaa helminauhan parilleen, joka nimeää vitosen kaveriparit tunnustelemalla helminauhaa kädet selän takana. Nimetään aina ensin vasemman käden helmet ja sitten oikean käden helmet. Vaihdetaan rooleja. Kaveriparin nopea nimeäminen Tarvitaan: jokaiselle oppilaalle kahdet lukukortit 0–5 (oppilaan kuori). Jokainen oppilas harjoittelee omassa tahdissaan. Kortit sekoitetaan ja asetetaan pöydälle pinoksi kuvapuoli alaspäin. Oppilas nostaa yhden kortin kerrallaan ja nimeää sekä kortissa olevan luvun että sen kaveriparin. Voidaan pelata myös pareittain. Ensimmäisenä vitosen kaveriparit nimennyt oppilas saa kortin pisteen merkiksi. Eniten kortteja kerännyt oppilas voittaa pelin. Vinkki: Lukukortit voi antaa oppilaalle kotiin, jolloin tämä harjoitus toimii kotiläksynä. Kaveriparilla eteenpäin Tarvitaan: kaikkien pelaajien lukukortit 0–5 (oppilaan kuori), pelinappulat (esim. nappi) sekä lautapelipohja (oppilaan kirjan takakansi tai liite 29). Pelataan 2–3 oppilaan ryhmissä. Lukukortit sekoitetaan ja asetetaan pöydälle pinoksi kuvapuoli alaspäin. Pelinappulat asetetaan lähtöruutuun. Jokainen pelaaja nostaa vuorollaan kortin pinosta, sanoo kortissa olevan luvun vitosen kaveriparin (esim. jos kortissa on luku 2, sanoo pelaaja luvun 3) ja siirtää pelinappulaansa sanotun kaveriparin verran eteenpäin. Mikäli kortit loppuvat ennen kuin kukaan on päässyt maaliin, ne sekoitetaan uudestaan. Ensimmäisenä maaliin päässyt oppilas voittaa.

171

Nappaa kaveripari Tarvitaan: useammat lukukortit 0–5 (oppilaan kuori), jokaiselle pelaajalle kärpäslätkä tms. (esim. sanomalehdestä kääritty rulla) ja opettajalle yhdet lukukortit 0–5 (liite 1). Pelataan 3–6 oppilaan ryhmissä. Oppilaat istuvat piirissä lattialla ja jokaisella on oma kärpäslätkä kädessään. Lukukortit sekoitetaan ja levitetään lattialle kuvapuoli ylöspäin. Opettaja näyttää yhtä lukukorttia kerrallaan. Oppilaat yrittävät mahdollisimman nopeasti “läpsäistä” korttia eli napata kortin, jossa on opettajan näyttämän kortin vitosen kaveripari. Oppilaat sanovat ääneen napatun kortin luvun. Nopeimmin kortin napannut oppilas voittaa ja saa kortin itselleen pisteen merkiksi. Peli päättyy, kun kaikki kortit on kerätty. Eniten kortteja kerännyt oppilas voittaa. Kaveriparit nopalla Tarvitaan: jokaiselle oppilaalle noppa sekä ajastin ja pistemerkkejä. Pelataan pareittain. Asetetaan peliajaksi esim. 3 minuuttia. Kumpikin parista heittää noppaa samaan aikaan. Jos noppien silmäluvuista muodostuu luvun 5 kaveriparit, pari saa hakea pistemerkin pisteeksi. Eniten pisteitä kerännyt pari voittaa.

Viikon tilasto: Pidätkö mehujäätelöstä?

Opettaja valitsee tilaston esittämistavan. Eri esittämistavat esitellään opettajan oppaan sivulla 33. Opettaja laittaa kyllä- ja ei-vastauskortit näkyville. Oppilaat tekevät tilaston valituilla välineillä. Keskustellaan syntyneestä tilastosta. – Kumpaa vaihtoehtoa on enemmän? – Kumpaa vaihtoehtoa on vähemmän? – Kuinka monta toisia on enemmän? – Kuinka monta toisia on vähemmän?

Digimateriaali

Opetus: luvun 5 hajotelmat, puuttuvan kaveriparin päätteleminen ja kaveriparin nimeäminen. Harjoittelu: vitosen kaveriparin merkitseminen, puuttuvan kaveriparin täydentäminen, oikean kaveriparin valitseminen ja vitosen kaveriparien automatisoiminen. Peli: vitosen kaveriparien tunnistaminen.

172

Jos oppilaan on vaikea tarkastella isosta numeromäärästä kahta numeroa kerrallaan, voidaan hänelle tehdä helppo apuväline tehtävän ratkaisemiseen. Leikataan paperilappuun 1 cm x 2 cm -kokoinen luukku, josta näkee aina vain kaksi numeroruutua kerrallaan. Ohjataan oppilasta kulkemaan rivi kerrallaan niin, että liikutetaan luukkua aina yhden ruudun verran eteenpäin ja tarkastellaan kahta näkyvissä olevaa numeroa. E-kirjassa kuljetaan vain vaakarivit, muuten ensin vaakarivit ja sen jälkeen pystyrivit.

6 Jos tehtävä tuntuu oppilaasta haasteelliselta, ohjataan häntä ottamaan pöydälle viisi samanlaista tavaraa (esim. muovipalikoita tai helmiä). Tutkitaan kuvaa ja peitetään kädellä osa tavaroista niin, että näkyvissä on yhtä monta tavaraa kuin kuvassa on urheiluvälineitä. Kurkistetaan käden alta, kuinka monta on piilossa.

Oppilaan kirjan sivut

1 Sel-vi-tä vi-to-sen ka-ve-ri-pa-rit.

5 3

4 Ym-py-röi an-net-tu mää-rä. Mer-kit-se ka-ve-ri-pa-ri.

5 2

5 4

0 5

5 4

5 1

5 5

5 Et-si vi-to-sen ka-ve-ri-pa-rit. Vä-ri-tä vie-rek-käi-set ruu-dut.

3 3 4 1 2

2 Yh-dis-tä yh-teen-sä 5. Yk-si jää y-li.

2 1 5 3 0

0 3 1 4 3

4 0 1 5 4

2 5 4 2 3

0 1 5 2 1

2 1 4 5 2

4 3 3 0 4

1 0 4 2 5

3 4 5 0 2

1 5 3 1 3

5 2 1 5 4

2 2 3 1 0

4 4 0 4 5

Löy-sit-kö kaik-ki 14 pa-ri-a?

6 Ur-hei-lu-vä-li-nei-tä on 5. Kuin-ka mon-ta laa-ti-kos-sa on?

3 Mer-kit-se vi-to-sen ka-ve-ri-pa-ri.

E-kirjan sivut

LUVUT 5–7: luvun 5 hajotelmat

1 Sel-vi-tä vi-to-sen ka-ve-ri-pa-rit.

5 4

5 2

4 87

3 Mer-kit-se vi-to-sen ka-ve-ri-pa-ri. 3

LUVUT 5–7: luvun 5 hajotelmat

2 0

0 5

3 2

2 3

4 1

1 4

5 0

3 2

0 5

2 Yh-dis-tä yh-teen-sä 5.

4 Ym-py-röi an-net-tu mää-rä. Mer-kit-se ka-ve-ri-pa-ri.

5 Et-si vi-to-sen ka-ve-ri-pa-rit. Vä-ri-tä vie-rek-käi-set ruu-dut.

20325 1 24 1 23405 205432245034 1 5 23343224 1 53503 86

LUVUT 5–7: luvun 5 hajotelmat

Jo-ka ri-vil-lä on 4 pa-ri-a.

5 87

173

25. YHTEENLASKU 0–5 Kappale pähkinänkuoressa • Oppilaan kirja s. 88–90 • Tehtävävihko s. 29 (opettajan opas s. 250) • Opettajan oppaan liitteet 1, 5, 6, 11 • Monisteet 1A s. 66–69 • Opetusruutu liite 45

Tavoitteet Opitaan • laskemaan yhteenlaskuja lukualueella 0–5 (T1–8).

Välineet • lukukortit 0–5 (oppilaan kuori) • symbolikortit (oppilaan kuori) • lukumääräkortit 1–5 (oppilaan kuori, liitteet 5–6) • yhteenlaskukortit 1–5 (liite 11) • laskuhelmet (ohje s. 28) • hajotushelmet (ohje s. 29) • kangas- tai muita läpinäkymättömiä pusseja

Opettaminen Tavoitteena on yhdistää aiemmin opitut kaveriparit yhteenlaskuihin, joiden summa on 5.

174

Hajotelmien ja yhteenlaskun yhteys Tarvitaan: luvun 5 hajotushelmet (ohje s. 29). Opettajalla on kädessään luvun 5 hajotushelmet. Oppilaat valitsevat yhden luvun 5 kaveriparin (esim. 2 ja 3), jonka opettaja toteuttaa hajotushelmillä. Sanoitetaan syntynyt hajotelma: 2 ja 3 on yhtä suuri kuin 5. Opettaja kirjoittaa sanoitetun hajotelman näkyville yhteenlaskumuodossa (2 + 3 = 5). Luetaan kirjoitettu lasku ääneen. Tutkitaan kirjoitettua yhteenlaskua ja verrataan sitä hajotushelmien kaveripareihin. Kiinnitetään huomiota siihen, että laskemalla kaveriparit yhteen saadaan yhteenlaskun summaksi luku, joka hajotettiin. Toistetaan tehtävä muilla luvun 5 hajotelmilla. Hajotelmasta yhteenlasku Tarvitaan: jokaiselle parille luvun 5 hajotushelmet (ohje s. 29), lukukortit 0–5 (oppilaan kuori) ja yhteenlaskun symbolikortit (oppilaan kuori). Jatketaan harjoittelua pareittain. Toinen parista muodostaa helmillä jonkin luvun 5 kaveripareista. Pari muodostaa kaveripareista yhteenlaskun pöydälle käyttäen lukukortteja sekä symbolikortteja + ja =. Muodostunut lasku sanotaan ääneen. Vaihdetaan vuoroja.

Keskustellaan kuvasta

(s. 80–81) Tarvitaan: jokaiselle oppilaalla laskuhelmet (ohje s. 28). Opettaja keksii kuvasta yhteenlaskuja. Laskutarinoiden tulee sisältää sekä ”tulee lisää” -tilanteeseen että osajoukkojen yhdistämiseen liittyviä laskutarinoita. Oppilaat kuuntelevat tarinaa ja käyttävät laskuhelmiä laskun summan selvittämiseen. Esim. – Siileistä 1 on kerällä ja 3 kävelee. Kuinka monta siiliä on yhteensä? (4) – Esteellä istuu 3 varista ja taivaalla lentää 2 pääskystä. Kuinka monta lintuja on yhteensä? (5) – Kuvassa on 2 koripalloa ja 1 frisbee. Kuinka monta niitä on yhteensä? (3) – Amerikkalaisista jalkapalloista 3 on kentän laidalla ja 1 kentän keskellä. Kuinka monta amerikkalaisia jalkapalloja on yhteensä? (4) – Niityllä on neljä pupua. Kentältä loikkii 1 pupu niitylle. Kuinka monta pupuja on yhteensä? (5) – Radalla olevista mailoista 2 on tennismailoja ja 2 sählymailoja. Kuinka monta mailaa radalla on? (4)

Toiminta Hassut laskutarinat Tarvitaan: jokaiselle oppilaalle lukukortit 0–5 (oppilaan kuori) sekä yhteenlaskun symbolikortit (oppilaan kuori). Opettaja lukee laskutarinoita oppilaille. Oppilaat tekevät tarinaan sopivan laskun pöydälle korttien avulla. – Hermanni nostaa treeneissä ilmaan yhden auton ja kaksi mopoa. Kuinka monta kulkuneuvoa Hermanni nostaa ilmaan? (1 + 2 = 3) – Leila ottaa treeneihin mukaan kaksi sinistä ja kolme keltaista levähdyspatjaa. Kuinka monta patjaa hänellä on mukanaan treeneissä? (2 + 3 = 5) – Tiltulla ei ole yhtään kuntopyörää. Isä kauhistuu asiasta ja ostaa hänelle neljä eriväristä kuntopyörää. Kuinka monta kuntopyörää Tiltulla tämän jälkeen on? (0 + 4 = 4) – Lapset juoksevat takaperin pururataa ympäri. Hakim juoksee neljä kierrosta. Vasili juoksee pururatakierroksia yhden enemmän. Kuinka monta kierrosta Vasili juoksee takaperin? (4 + 1 = 5) – Ope päättää ruveta treenaamaan. Hän tekee haarahyppyjä kaksi kertaa viikossa. Toisella kerralla hän hyppää kolme hyppyä ja toisella yhden hypyn. Kuinka monta hyppyä open treeniohjelmaan kuuluu viikossa? (3 + 1 = 4) Muistipeli yhteenlaskukorteilla Tarvitaan: jokaiselle parille useammat lukukortit 1–5 (oppilaan kuori) ja yhteenlaskukortit 1–5 (liite 11). Pelataan pareittain. Lukukortit ja yhteenlaskukortit sekoitetaan ja järjestetään pöydälle kuvapuoli alaspäin. Oppilas nostaa kaksi korttia. Pari muodostuu yhteenlaskukortista ja lukukortista (summasta). Mikäli oppilas saa parin, saa hän jatkaa vuoroaan. Eniten pareja kerännyt oppilas voittaa. Peliä voi helpottaa sijoittamalla lukuja yhteenlaskukortit eri puolille pöytää. Tarvitaan: yhteenlaskukortit 1–5 (liite 11). Pelataan muistipeliä pareittain pelkillä yhteenlaskukorteilla. Pari muodostuu korteista, joissa on sama summa. Kortit sekoitetaan ja järjestetään pöydälle kuvapuoli alaspäin. Eniten pareja kerännyt oppilas voittaa pelin.

kääntää sen ympäri pöydälle. Oppilas, joka keksii ensin yhteenlaskun, jonka summa on kortin luku, voittaa ja saa kortin pisteeksi. Tavoitteena on, että samaa laskua ei sanota kahta kertaa. Eniten pisteitä kerännyt oppilas voittaa. Yhteenlaskuviesti Tarvitaan: jokaiselle ryhmälle lukukortit 1–5 (oppilaan kuori), yhteenlaskukortit 1–5 (liite 11) ja kangaspussi tms. Jaetaan oppilaat 4–6 hengen joukkueisiin. Viestin tarkoituksena on toimittaa oman joukkueen yhteenlaskukortit mahdollisimman nopeasti oikean lukukortin alapuolelle. Jokaisen joukkueen lukukortit sijoitetaan tilan toiseen päähän pöydälle vierekkäin sekalaiseen järjestykseen. Joukkueiden yhteenlaskukortit laitetaan kangaspusseihin. Kukin joukkue muodostaa jonon. Jonon ensimmäinen oppilas saa kangaspussin, josta hän ottaa kisan alkaessa yhteenlaskukortin. Oppilas vie kortin oikean lukukortin alapuolelle, antaa pussin seuraavalle kisaajalle ja menee itse jonon viimeiseksi. Se joukkue, joka on vienyt ensimmäisenä kaikki yhteenlaskukortit oikean lukukortin alapuolelle, voittaa viestin. Puuttuva luku Toimitaan pareittain. Harjoitellaan puuttuvan luvun tunnistamista laskuista, joiden summa on 1–5. Sovitaan etukäteen, minkä summan laskuja harjoitellaan. Oppilas kirjoittaa parinsa selkään toisen yhteenlaskettavista luvuista. Pari noutaa puuttuvan luvun verran esim. käpyjä, keppejä tai kiviä. Sanoitetaan syntynyt yhteenlasku. Vaihdetaan rooleja.

Digimateriaali

Opetus: kaveriparien ja yhteenlaskun välinen yhteys sekä yhteenlaskujen laskeminen. Harjoittelu: kaveriparien ja yhteenlaskun välinen yhteys sekä yhteenlaskut. Peli: lasketaan yhteenlaskuja ja muodostetaan suora.

Keksi lasku Tarvitaan: jokaiselle parille neljät lukukortit 1–5 (oppilaan kuori). Pelataan pareittain. Lukukortit sekoitetaan ja asetetaan pöydälle pinoksi kuvapuoli alaspäin. Kumpikin oppilas nostaa vuorollaan kortin ja 175

Oppilaan kirjan sivut

5 1 Vä-ri-tä kaik-ki vi-to-sen ka-ve-ri-pa-rit. Tee yh-teen-las-ku.

5 4 3 2 1 0

5 5 5 5 5 5

0 1 2 3 4 5

3 Mer-kit-se puut-tu-va lu-ku.

5 +0 = 5 4+ 1 =5

3 =5

4 =5

0=5

2 =5

5 =5

1 =5

2 =5

4 =5

4 Nos-ta kort-ti. Siir-ry seu-raa-vaan vi-to-sen ka-ve-ri-pa-rin ruu-tuun.

3 +2 = 5 2 +3 = 5 1 +4 = 5

5 4

0+5 = 5

2 Yh-teen-sä 5. Piir-rä puut-tu-vat ym-py-rät. Tee yh-teen-las-ku.

5 +0 = 5

E-kirjan sivut

4+ 1 =5

0+5 = 5

1 +4=5

3+2=5

LUVUT 5–7: yhteenlasku 0–5

4 5

1 0

Pe-lis-sä tar-vi-taan i-so pink-ka lu-ku-kort-te-ja 0–5.

3 2

0 2+3=5

LUVUT 5–7: yhteenlasku 0–5

5 1 Vä-ri-tä kaik-ki vi-to-sen ka-ve-ri-pa-rit. Tee yh-teen-las-ku.

5 0 5

4 1 5

3 2 5

5 +0= 5 4+ 1 =5 3+2=5

2 3 5

1 4 5

0 5 5

2+3=5

3 Yh-teen-sä 5. Piir-rä puut-tu-vat ym-py-rät. Tee yh-teen-las-ku.

4+ 1 =5 2+3=5 3+2=5 4 Nos-ta kort-ti. Siir-ry seu-raa-vaan vi-to-sen ka-ve-ri-pa-rin ruu-tuun.

1 +4=5 0+ +5=5

3 1

1 +4=5 88

176

4+ 1 =5 2+3=5 LUVUT 5–7: yhteenlasku 0–5

2 Tee yh-teen-las-ku.

3+2=5

2 2

5 4

LUVUT 5–7: yhteenlasku 0–5

3 4

1 0

3 2

Pe-lis-sä tar-vi-taan i-so pink-ka lu-ku-kort-te-ja 0–5.

3 1

4 0

5 Las-ke. 1+2=

4+0=

2+3=

1+1=

0+5=

3+1=

2+2=

1+4=

3+2=

1+3=

4+1=

2+1=

6 Vä-ri-tä oh-jeen mu-kaan.

1+1

2+1

0+4

3+2

3+1

1+1

5+0

0+3

Pelataan 2–3 oppilaan ryhmissä. Tarvitaan: jokaiselle pelaajalle pelinappula ja lukukortteja 0–5 (liite 1). Pelaajat asettavat pelinappulansa lähtöruutuun. Lukukortit sekoitetaan ja asetetaan pöydälle pinoksi kuvapuoli alaspäin. Vuorossa oleva pelaaja nostaa lukukortin ja siirtää pelinappulansa seuraavaan ruutuun, jossa on kortissa olevan luvun vitosen kaveripari. (Esim. oppilas nostaa lukukortin 3, ja siirtää pelinappulansa ruutuun, jossa on numero 2.) Vuoro siirtyy seuraavalle pelaajalle. Ensimmäiseksi maaliin päässyt pelaaja voittaa. Vinkki: Peliä voi varioida käyttämällä lukukorttien sijaan lukumääräkortteja 1–5 (liitteet 5–6).

2+2

1+0 1+2 0+0

0+2 7 Yh-dis-tä las-kut, jois-sa on sa-ma sum-ma. 3+1

2+3

1+1

0+3

1+2

2+2

2+0

1+4

1 Ohjataan oppilasta täyttämään ensin vasen palsta ja sen jälkeen oikea. Ohjataan oppilasta värittämään kaveriparit järjestyksessä niin, että punaisten ympyröiden määrä vähenee aina yhdellä.

LUVUT 5–7: yhteenlasku 0–5

5 Las-ke.

3 0+5= 5 3+2= 5

4+0=

6 Vä-ri-tä oh-jeen mu-kaan.

5 2+2= 4 4+1= 5

4 3+1= 4 1+3= 4

1+2=

2 5 2+1= 3

2+3=

1+1

1+1= 1+4=

2+1

Katso ohjeet sivun yläosasta. 3

1+1

0+4

3+2

3+1

5+0

2+2

0+3

1+0 1+2 0+0

0+2 7 Yh-dis-tä lu-ku-suo-ral-le. 1+0 0

1 2+0

2+1

1+1 2

0+0

3+2 3

1+4

0+4 4

2+1

5 2+2

LUVUT 5–7: yhteenlasku 0–5

177

26. LUKU 6 Kappale pähkinänkuoressa • Oppilaan kirja s. 91–94 • Tehtävävihko s. 30 (opettajan opas s. 250) • Opettajan oppaan liitteet 1, 5, 6, 9, 14 • Monisteet 1A s. 70–71 • Opetusruutu liite 46

Tavoitteet Opitaan • tunnistamaan ja tuottamaan lukumäärä 6 (T1–6) • kirjoittamaan numeromerkki 6 (T1–6) • ymmärtämään luvun 6 lukumäärän, lukusanan ja numeromerkin välinen yhteys (T1–6) • laskemaan, hahmottamaan ja arvioimaan lukumääriä 0–6 (T1–6) • tuottamaan lukujonoja eteen- ja taaksepäin lukualueella 0–6 (T1–6) • vertailemaan lukuja lukualueella 0–6 ja asettamaan niitä järjestykseen (T1–6) • käyttämään vertailun symboleja (>, <, =) lukujen vertailussa ja lukemaan vertailuja ääneen lukualueella 0–6 (T1–6).

Välineet • 10-ruudukkokortit (oppilaan kuori) • lukukortit 0–6 (oppilaan kuori, liite 1) • lukumääräkortit 1–6 (liitteet 5–6) • nappeja, helmiä, palikoita, muovisia timantteja tms. pieniä esineitä • noppia

Opettaminen Lukumäärä kuusi Tutustutaan erilaisiin esitystapoihin ja luodaan monipuolisia muistikuvia lukumäärästä kuusi. Keskustellaan lukumäärästä kuusi: – Mitä ihmisellä on tasan 6? (ei mitään) – Mitä opetustilassa tai koulussa on tasan 6? – Mitä kotona on tasan 6? (esim. perheenjäseniä, ikkunoita) – Mitä muuta voi olla tasan 6? (esim. hyönteisillä jalkoja, kitarassa kieliä, omassa nimessä kirjaimia) – Kuinka sormilla näytetään lukumäärä 6? Voiko sen näyttää eri tavoin? – Miltä nopan lukumäärä 6 näyttää? Numeromerkki 6 ja lukusana kuusi Tutkitaan numeromerkkiä 6, sen kirjoitussuuntaa sekä sen muotoa. (Lisää ohjeita s. 36.) – Muodostetaan numeromerkki 6 eri kehonosilla (esim. sormilla, käsivarrella, koko keholla) yksin, parin tai pienen ryhmän kanssa. – Piirretään ilmaan numeromerkkiä 6 ja toistetaan piirtämisohjeet ääneen:

Ylhäältä kaartaen vasemmalle ja alas, viivan kautta kaartaen lenkki. Tarkastellaan näkyville kirjoitettua lukusanaa kuusi. Tavutetaan sana ja tutkitaan tavujen määrää sekä alku- ja lopputavua. Lukutaulun ohjeet s. 36 Lukujonotaidot Harjoitellaan lukujonotaitoja monipuolisesti luettelemalla lukuja eteen- ja taaksepäin, laskemalla lukumääriä ja tuottamalla erilaisia lukusuoria (ohjeet s. 34–35). Nimetään edeltävä ja seuraava luku sekä liitetään niihin käsite naapuriluvut. Tutkitaan lukujonoja ja harjoitellaan tunnistamaan, eteneekö lukujono eteen- vai taaksepäin. Tunnistaminen onnistuu, kun tarkastellaan suurenevatko vai pienevätkö luvut oikealle päin edettäessä. Molemmat taidot auttavat puuttuvan luvun tai lukujonon täydentämisen tehtävissä. Lukujen vertailu Harjoitellaan käyttämään vertailuharjoituksissa vertailumerkkejä < (pienempi kuin), > (suurempi kuin) ja = (yhtä suuri kuin) sekä lukemaan vertailu ääneen lukualueella 0–6.

178

Keskustellaan kuvasta

(s. 80–81) – Mitä kuvasta löytyy tasan 6? (esim. vanteita, pieniä merkkikartioita, taloja, sählymailoja, sinisiä jalkineita) – Mitä kuvasta löytyy yksi vähemmän kuin 6? (esim. jalkapalloja, jäniksiä, lintuja, tennispalloja, urheiluliivejä) – Mitä kuvasta löytyy yksi enemmän kuin 6? (esim. lipputankoja, isoja merkkikartioita)

Toiminta Kim-leikki lukumäärillä Tarvitaan: lukumääräkortit 1–6 (liitteet 5–6) tai 10-ruudukkokortit 1–6 (oppilaan kuori). Oppilaat sulkevat silmänsä. Opettaja sekoittaa lukumääräkortit. Hän laittaa kortit näkyville, mutta jättää yhden kortin pois. Oppilaiden tulee keksiä, mikä lukumäärä puuttuu. Toistetaan monta kertaa. Leikkiä voidaan leikkiä myös pareittain. Kutonen voittaa Tarvitaan: jokaiselle pelaajalle 10-ruudukkokortit 1–6 (oppilaan kuori) ja nappeja tms. pistemerkkejä. Pelataan pareittain. Tavoitteena on huomata lukumäärä 6. Ensimmäisenä lukumäärän 6 huomaavan tulee sanoa: “Kuusi”. Kumpikin sekoittaa omat korttinsa ja asettaa ne eteensä pöydälle pinoksi kuvapuoli alaspäin. Oppilaat nostavat samanaikaisesti kortin omasta pinostaan. Jos kummassakaan kortissa ei ole lukumäärää 6, jatketaan nostamalla seuraavat kortit. Se, kumpi huomaa ensimmäisenä jommassakummassa kortissa lukumäärän 6, saa pisteen. Kortit sekoitetaan uudestaan ja pelataan uusi kierros. Ensimmäisenä 6 pistettä kerännyt oppilas voittaa. Naapuriluvut korteilla Tarvitaan: jokaiselle oppilaalle lukukortit 0–6 (oppilaan kuori) ja opettajalle lukukortit 1–5 (liite 1). Oppilailla on lukukortit. Opettaja näyttää yhden luvun lukualueelta 1–5. Oppilaat näyttävät lukukorteilla opettajan luvun naapuriluvut. Oppilaalle, jonka lukujonotaidot ovat vielä puutteelliset, voidaan antaa avuksi lukusuora tai lukusuoratalot (liite 14). Yksi enemmän Tarvitaan: jokaiselle parille kahdet lukukortit 0–5 (oppilaan kuori). Pelataan pareittain. Tavoitteena on sanoa ensimmäisenä luku, joka on yksi enemmän kuin kortissa oleva luku. Kortit sekoitetaan ja asetetaan pöydälle pinoksi kuvapuoli alaspäin. Kumpikin kääntää kortin vuorollaan. Oppilas, joka sanoo

ensimmäisenä luvun, joka on yksi enemmän kuin kortissa oleva luku, saa kortin pisteeksi. Eniten kortteja kerännyt oppilas voittaa. Noppa liikuttaa Tarvitaan: noppa. Keksitään yhdessä jumppaliikkeitä (esim. X-hyppy, kyykkyyn-ylös -hyppy, punnerrus ja yhdellä jalalla hyppiminen). Kukin oppilas heittää vuorollaan noppaa. Nopan heittäjä valitsee jumppaliikkeen. Toistetaan jumppaliikettä nopan osoittaman lukumäärän verran. Naapuriluku-hippa Tarvitaan: useammat lukukortit 0–6 (liite 1). Leikitään hippaa rajatulla alueella. Yksi oppilaista on hippa. Muille oppilaille jaetaan yksi lukukortti lukualueelta 0–6. Hippa yrittää saada muita kiinni. Kiinni jäänyt oppilas pysähtyy ja nostaa lukukorttinsa näkyville. Kiinni jääneen voi pelastaa siten, että oppilas, jolla on kiinni jääneen oppilaan naapuriluku menee hänen viereensä seisomaan.

Digimateriaali Opetus: numeromerkin 6 kirjoittaminen, lukumäärän kuusi tuottaminen kymppiruudukkoon ja helminauhaan. Harjoittelu: lukumäärän kuusi laskeminen, lukumäärän ja lukujonon täydentäminen sekä lukujen vertaileminen. Peli: numeromerkin 6 ja lukumäärän kuusi tunnistaminen.

Päässälaskut Tummennetut luvut merkitään näkyviin. Digimateriaalin päässälaskuissa esiin saa laskussa esiintyvät numerot ja/tai tukikuvat. Oppilaan E-kirjassa tukikuvat ja vastausruudut päässälaskuihin ovat sivulla 165. 1. Maisalla on kolme koripalloa ja Leilalla yksi lentopallo. Kuinka monta palloa tytöillä on yhteensä? (4) 2. Lassella on kaksi sulkapalloa. Hän saa mummilta kolme uutta palloa. Kuinka monta sulkapalloa Lassella sen jälkeen on? (5) 3. Kirsi heittää palloa neljä kertaa. Heikki heittää yhden kerran enemmän. Kuinka monta kertaa Heikki heittää palloa? (5)

179

Oppilaan kirjan sivut

s. 91 Luvun käsittely

6 0

• Numeromerkin 6 piirtämisohjeet:

kuu-si

4 5

Ylhäältä kaartaen vasemmalle ja alas, viivan kautta kaartaen lenkki.

• Kymppiruudukko: Ohjataan oppilasta täyttämään kymppiruudukkoa niin, että ylärivi täytetään ensin ja sitten alarivi. Molemmat rivit täytetään vasemmalta oikealle. Väritetään kymppiruudukosta aina harjoiteltavan luvun verran ympyröitä. • Helminauha: Ohjataan oppilasta värittämään helminauhaa vasemmalta oikealle. Väritetään helminauhan viisi ensimmäistä helmeä punaisella ja kuudes helmi sinisellä. • Isoon mallinumeroon piirretään numeromerkkiä monta kertaa. • Merkitään lukusuoraan luvut 0–6.

9 10

1 Kuin-ka mon-ta?

LUVUT 5–7: luku 6

Ohjataan oppilasta tutkimaan valmiiksi merkityistä luvuista kumpaan suuntaan luvut kasvavat, eli onko kyseessä nouseva vai laskeva lukujono.

E-kirjan sivut

Peliä voi pelata yksin tai parin kanssa.

kuu-si

0 11 2 2 3 3 4 4 5 5 6 6 0

Yksinpeli Tarvitaan: noppa, puuvärikynä ja ajastin. Kukin oppilas pelaa omaan kirjaansa kaikkia rullalautoja käyttäen. Hän yrittää saada väritettyä lautojen alueita mahdollisimman paljon opettajan määräämän peliajan puitteessa. Oppilas heittää noppaa ja laskee silmäluvun. Hän värittää mistä tahansa laudasta silmälukua vastaavan alueen. Värittämisen jälkeen, tai mikäli väritettävää aluetta ei enää ole, oppilas heittää uudestaan. Kun peliaika päättyy, jokainen laskee, kuinka monta aluetta ehti värittää.

9 10

1 Kuin-ka mon-ta?

LUVUT 5–7: luku 6

180

Paripeli Tarvitaan: noppa, 2 eriväristä puuvärikynää ja ajastin. Pelataan yhteen kirjaan kaikkia rullalautoja käyttäen. Vuorossa oleva pelaaja heittää noppaa ja värittää mistä tahansa laudasta alueen omalla värillään. Värittämisen jälkeen, tai mikäli väritettäviä alueita ei enää ole, vuoro siirtyy toiselle pelaajalle. Peli päättyy, kun aika loppuu tai kaikki alueet on väritetty. Enemmän alueita värittänyt pelaaja voittaa.

2 Vä-ri-tä fris-bee, jos lu-ku-mää-rä on 6.

5 Täy-den-nä lu-ku-jo-not.

0 1 2 3 45 6 6 543 2 1 0 6 543 2 1 0 654 0 1 2 3 456 0 1 2 3 456 0 1 2 3 456 4 5 6 Täy-den-nä e-del-li-nen ja seu-raa-va lu-ku. 3 Kuin-ka mon-ta ku-vas-ta löy-tyy?

234

1 23

456

345

0 1 2

7 Yh-dis-tä lu-ku-jo-non al-ku ja lop-pu.

1 2

5 6

4 3

4 5

5 4

3 4

6 5

4 3

3 4

1 0

0 1

2 1

3 2

2 3

8 Hei-tä nop-paa. Vä-ri-tä a-lu-e sil-mä-lu-vun mu-kaan.

4 Piir-rä koi-ran tau-luun lu-ku-a vas-taa-va mää-rä mi-ta-lei-ta.

6 5

5 3

LUVUT 5–7: luku 6

2 Vä-ri-tä fris-bee, jos lu-ku-mää-rä on 6.

5 Täy-den-nä lu-ku-jo-not.

3 Kuin-ka mon-ta ku-vas-ta löy-tyy?

65432 1 0

0 1 23456

1 23

456

345

012

7 Hei-tä nop-paa. Vä-ri-tä a-lu-e sil-mä-lu-vun mu-kaan. 2 1

5 3

LUVUT 5–7: luku 6

65432 1 0

4 Piir-rä koi-ran tau-luun lu-ku-a vas-taa-va mää-rä mi-ta-lei-ta.

0 1 23456

6 Täy-den-nä e-del-li-nen ja seu-raa-va lu-ku.

LUVUT 5–7: luku 6

5 3

181

Oppilaan kirjan sivut

11 9 Ver-taa. Mer-kit-se

tai

Käydään oppilaiden kanssa ensimmäinen väritystehtävä yhdessä läpi. Mietitään, mitkä luvut väritetään milläkin värillä.

10 Ym-py-röi suu-rin lu-ku si-ni-sel-lä ja pie-nin lu-ku pu-nai-sel-la.

1 6 3 4

0 4 2 6

3 4 2

11 Vä-ri-tä oh-jeen mu-kaan. <4

>4 5

5 6

3 4

12 Mer-kit-se so-pi-va lu-ku. 3<

5<6

1 <4< 6

5 4 4 6 5 6 6 4 5 5 5 6 5 2 2 6 0 5 6 4 6 2 5 1 6 0 3 3 3 3 3 4 6 3 4 5 6 5 6 5 6 4 6

5 6

1 5

0 2

5 5

3 6 2 4 6 0 6 0

useita ratkaisuja, esim.

3<4

0<2< 4

E-kirjan sivut

5<6

4<5< 6

4<5

0<1< 4

LUVUT 5–7: luku 6

8 8 Ver-taa. Mer-kit-se

tai

9 Ym-py-röi suu-rin lu-ku si-ni-sel-lä ja pie-nin lu-ku pu-nai-sel-la.

5 6

1 4 0 2

5 4

5 3

2 4 2 3

6 4

10 Yh-dis-tä lu-ku-suo-ral-le.

0 94

182

3 LUVUT 5–7: luku 6

Palautetaan mieleen lukusuora. Todetaan, että luvut kasvavat nuolen suuntaan. Todetaan, että oikealla puolella oleva luku on aina suurempi ja vasemmalla puolella oleva luku pienempi.

Muuta matikkapuuhaa Matikkaliikuntaleikkejä matkan varrelle Kumpi liikkuu? Tarvitaan: jokaiselle oppilaalle lukukortit (oppilaan kuori) valitulta lukualueelta ja musiikkia. Oppilaat liikkuvat vapaasti tilassa musiikin tahdissa. Musiikin tauottua jokainen etsii itselleen mahdollisimman nopeasti parin. Opettaja sanoo liikkeen, josta oppilaat kisaavat. Tämän jälkeen kumpikin vetää toisen korttipakasta umpimähkään kortin. Se, jonka luku on suurempi, tekee kortissa näkyvän määrän opettajan määräämää liikettä. Jos molemmat nostavat saman luvun, tehdään liikkeet yhdessä. Ennen jatkamista kumpikin palauttaa vetämänsä kortin parin korttipakkaan, jotta kortit eivät sekoitu. Musiikki laitetaan uudestaan päälle ja oppilaat etsivät itselleen uudet parit. Liikkeitä voivat olla esim. polven nostot, hyppy ilmaan, X-hyppy, kyykky, kumarrus varpaisiin suorilla jaloilla, istumassa käyminen, kyljen venytys oikealle ja vasemmalle, käsien heilautus alhaalta ylös jne. Vertailuleikki Tarvitaan: luku- tai lukumääräkortteja (oppilaan kuori) valitulta lukualueelta vähintään yhtä monta kuin on oppilaita ja musiikkia. Kortit levitetään pöydälle kuvapuoli alaspäin. Jokainen oppilas käy hakemassa pöydältä yhden kortin eikä näytä sitä muille. Opettaja laittaa musiikin soimaan ja oppilaat kuljeskelevat tilassa. Kun musiikki taukoaa, oppilaiden pitää tehdä mahdollisimman nopeasti koko luokan jono, jossa oppilaiden lukukortit ovat suuruusjärjestyksessä. Saman luvun kortit tulevat aina jonoon peräkkäin. Tätä leikkiä voidaan leikkiä myös esim. monikertojen harjoittelussa niin, että leikissä on esimerkiksi vain kolmen välein kasvavat luvut. Parittomia ja parillisia lukuja harjoiteltaessa leikissä voidaan tehdä erikseen parillisten ja parittomien lukujen jonot. Lukujonokisa Tarvitaan: pistemerkkejä sekä luku- tai lukumääräkortteja (oppilaan kuori) valitulta lukualueelta vähintään yhtä monta kuin on oppilaita ja musiikkia. Kortit levitetään pöydälle kuvapuoli alaspäin. Jokainen oppilas käy hakemassa pöydältä yhden kortin eikä näytä sitä muille. Opettaja laittaa musiikin soimaan ja oppilaat kuljeskelevat tilassa. Kun musiikki taukoaa, oppilaat muodostavat erillisiä lukujonoja, jossa on kaikki mukaan valitut luvut kertaalleen suuruusjärjestyksessä. Nopeimmin jonon muodostaneet oppilaat saavat jokainen itselleen yhden pisteen. Pisteet kerä-

tään omalle paikalle. Lukukortit jaetaan uudestaan jokaisen kierroksen alussa. Leikin päättyessä pistemerkit lasketaan ja eniten merkkejä kerännyt oppilas voittaa. Liiketilasto Tarvitaan: yksi diagrammipohja (liite 33) ja lukukortit (oppilaan kuori) jokaiselle oppilaalle. Valitaan kuusi lukua halutulta lukualueelta ja merkitään ne diagrammipohjan alareunan kehyksiin suurusjärjestyksessä. Oppilas valitsee diagrammissa olevista luvuista yhden ja ottaa lukua vastaavan lukukortin. Lukukortin luku ilmaisee määrän, jonka oppilas aikoo liikkua. Oppilas laittaa lukukortin pöydälleen kuvapuoli alaspäin. Jokainen oppilas tulee vuorollaan tilan eteen ja toistaa jotain liikuntaliikettä päättämänsä määrän. Muut oppilaat laskevat liikkeitä ääneen ja aina yksi oppilas käy vuorollaan merkitsemässä liikkeiden määrän diagrammipohjaan värittäen alimman mahdollisen ruudun pylväästä. Kun kaikki oppilaat ovat saaneet tehtyä liikkeensä ja merkittyä kaverin liikemäärän diagrammipohjaan tutkitaan tilastoa yhdessä: – Mikä lukumäärä oli suosituin oppilaiden keskuudessa? – Mitä liikemäärää tehtiin vähiten? – Tehtiinkö joitain määriä yhtä monta kertaa? Liikemuistipeli Oppilaat jakaantuvat pareiksi. Yksi pari pääsee pelaamaan muistipeliä ja muut parit ovat pelivälineinä. Pelaava pari poistuu hetkeksi tilasta ja muut parit valitsevat itselleen jonkun liikuntaliikkeen. Kun liikkeet on päätetty, käydään ne vielä yhdessä läpi. Opettaja varmistaa, että parit eivät ole valinneet samoja tai liian samankaltaisia liikkeitä. Tämän jälkeen parit hajaantuvat irti toisistaan ja levittäytyvät koko tilaan. Kun pelaajat saapuvat tilaan, he valitsevat omat seinustat, joihin keräävät löytämänsä parit. Vuorossa oleva pelaaja napauttaa kahden oppilaan olkapäätä nähdäkseen heidän liikkeensä. Jos pelaaja onnistuu löytämään parin, pari siirtyy hänen seinustalleen. Mikäli paria ei löydy, siirtyy vuoro toiselle pelaajalle. Kun kaikki parit on löydetty, lasketaan, kumpi on saanut enemmän pareja. Eniten pareja kerännyt oppilas on pelin voittaja.

183

27. LUVUN 6 HAJOTELMAT Kappale pähkinänkuoressa • Oppilaan kirja s. 95–97 • Tehtävävihko s. 31 (opettajan opas s. 251) • Opettajan oppaan liitteet 1, 29 • Monisteet 1A s. 72–75 • Opetusruutu liite 46

Tavoitteet Opitaan • automatisoimaan luvun 6 hajotelmat (T1–6) • päättelemään puuttuva luku luvun 6 hajotelmaparien avulla (T1–6).

Opetusvälineet • kaksiväriset värikiekot (oppilaan kuori) • lukukortit 0–6 (oppilaan kuori, liite 1) • hajotuskone (ohje s. 28–29) • hajotusrasia (ohje s. 29) • hajotushelmet (ohje s. 29) • nappeja, helmiä, palikoita, muovisia timantteja tms. pieniä esineitä • noppia • ajastin • kärpäslätkä (tai rullattu sanomalehti) • läpinäkyviä pieniä pusseja • voimisteluvanteita tms.

Opettaminen Luvun 6 hajotelmapareja on seitsemän. Sisällön opettaminen aloitetaan tutustumalla luvun 6 hajotelmiin kehollisten ja toiminnallisten leikkien avulla. Toiminnan ohessa on tärkeää sanoittaa kaikkia seitsemää hajotelmaparia koko ajan. Tässä vaiheessa ei tarvitse vielä käyttää yhteenlaskun käsitteitä, vaan riittää, että sanotaan esim. 2 ja 4 on 6. Ennen digimateriaalin tehtäviin siirtymistä harjoitellaan luvun 6 hajotelmapareja myös erilaisten lukuja lukumääräkortteja sisältävien leikkien avulla. Lukukortteja voi käyttää myös hajotelmaparien automatisoinnin harjoittelussa. Luvun hajottaminen oppilailla Tarvitaan: kaksi voimisteluvannetta tms. Vanteet asetetaan lattialle opetustilan eteen osoittamaan kahden ryhmän paikkaa. 6 oppilasta tulee opetustilan eteen. Pohditaan, miten eri tavoin nämä 6 oppilasta voidaan jakaa kahteen ryhmään. 184

Kokeillaan ja etsitään yhdessä kaikki mahdolliset ratkaisut (7). Jokaisen ratkaisun kohdalla nimetään muodostuneet kutosen kaveriparit ja merkitään ne näkyville. Luvun hajottaminen hajotuskoneella Tarvitaan: jokaiselle oppilaalle hajotuskone (ohje s. 28–29), 6 helmeä, kaksiväriset värikiekot (oppilaan kuori) ja kahdet lukukortit 0–6 (oppilaan kuori). Toiminta etenee vaiheittain opettajan ohjauksessa. Tarvittaessa opettaja mallintaa toimintaa. Oppilas tiputtaa kaikki 6 helmeä kerralla hajotuskoneeseen ja katsoo, minkä kaveriparin hän sai (esimerkiksi 4 ja 2). Saatu kaveripari muodostetaan kaksivärisillä värikiekoilla pöydälle riviksi (ensin 4 punaista ja perään 2 valkoista). Seuraava kaveripari asetetaan edellisen alapuolelle. Jokaisen helmien tiputuksen jälkeen tarkistetaan, onko saatu kaveripari jo muodostettu värikiekoilla. Samaa kaveriparia ei tehdä uudestaan, vaan etsitään kaikki kutosen kaveriparit. Lopuksi liitetään lukukortit muodostuneisiin riveihin: vasempaan reunaan lukukortti, joka ilmaisee punaisten kiekkojen määrän ja oikeaan reunaan lukukortti, joka kertoo valkoisten kiekkojen määrän. Oppilas lukee ääneen kaikki luvun kuusi kaveriparit rivi kerrallaan.

Keskustellaan kuvasta

(s. 80–81) Mitä kahta asiaa kuvassa on yhteensä tasan kuusi? Esim. – 3 punaista ja 3 sinistä hulavannetta – 3 sinistä ja 3 punaista merkkikartiota – 4 sählymailaa sylissä ja 2 maassa – 3 omakotitaloa ja 3 kerrostaloa – 5 jänistä ja 1 orava

Toiminta Hajotuskonepeli Tarvitaan: jokaiselle oppilaalle oma hajotuskone (ohje s. 28–29), 6 helmeä tms. sekä pistemerkkejä ja ajastin. Pelataan pareittain. Parit istuvat vierekkäin. Asetetaan peliajaksi esim. 5 minuuttia. Kumpikin parista tiputtaa samanaikaisesti helmet hajotuskoneeseen. Nimetään kaveriparit aloittaen vasemmasta lokerosta. Jos parilla on samat kaveriparit samassa järjestyksessä, he hakevat yhden pistemerkin. Jos parilla ei ole samoja kaveripareja, peli jatkuu. Peliajan päätyttyä parit laskevat pisteensä. Eniten pisteitä kerännyt pari voittaa.

Kaveriparit hajotusrasiassa Tarvitaan: jokaiselle parille hajotusrasia (ohje s. 29), 6 helmeä tms., neljät lukukortit 0–6 (oppilaan kuori) sekä pistemerkkejä. Pelataan pareittain. Laitetaan 6 helmeä rasiaan. Ennen rasian ravistamista kumpikin arvaa, mikä kaveripari rasiassa on ravistamisen jälkeen ja asettaa arvaamaansa kaveriparia vastaavat lukukortit pöydälle. Ravistetaan rasiaa ja katsotaan muodostunut kaveripari avaamalla rasia. Oikein arvannut saa pistemerkin. Peliajan päätyttyä eniten pisteitä kerännyt oppilas voittaa. Kaveriparin metsästys Tarvitaan: esim. helmiä, timantteja tai nappeja. Esineet voi laittaa etukäteen pieniin läpinäkyviin pusseihin. Jokainen oppilas saa oman pussin. Esineitä on pussissa joko 0, 1, 2, 3, 4, 5 tai 6. Kahdesta pussista muodostuu luvun 6 kaveriparit. Jaetaan jokaiselle oppilaalle pussi ja huolehditaan, että jokaiselle kaveriparille löytyy pari. Oppilas sulkee kaveriparin nyrkkiinsä ja lähtee metsästämään itselleen kutosen kaveriparia. Parit jäävät seisomaan vierekkäin. Odotetaan, että kaikki ovat löytäneet itselleen kutosen kaveriparin. Jokainen oppilaspari kertoo, mitkä kaveriparit heillä on. Toistetaan leikkiä. Kaveripari kadoksissa Tarvitaan: jokaiselle parille 6 helmeä tms. Pelataan pareittain. Toinen oppilas näyttää kuusi helmeä parilleen. Pari sulkee silmänsä ja toinen oppilas piilottaa osan helmistä toiseen käteensä. Piilottaja antaa parilleen luvan avata silmät ja näyttää toisen käden helmet. Pari kertoo, mikä kutosen kaveripari on toisessa kädessä. Tarkistetaan ja vaihdetaan rooleja. Kaveriparit tunnustellen Tarvitaan: jokaiselle parille luvun 6 hajotushelmet (ohje s. 29). Pelataan pareittain. Parit seisovat peräkkäin, etummaisella on kädet selän takana ja takimmaisella on kädessään luvun 6 hajotushelmet. Takimmainen oppilas muodostaa hajotushelmiin jonkin luvun kuusi kaveripareista. Hän antaa helminauhan parilleen, joka nimeää kutosen kaveriparit tunnustelemalla helminauhaa kädet selän takana. Nimetään aina ensin vasemman käden helmet ja sitten oikean käden helmet. Kaveriparin nopea nimeäminen Tarvitaan: jokaiselle oppilaalle kahdet lukukortit 0–6 (oppilaan kuori). Jokainen oppilas harjoittelee omassa tahdissaan. Kortit sekoitetaan ja asetetaan pöydälle pinoksi kuvapuoli alaspäin. Oppilas nostaa kortin kerrallaan ja nimeää kaveriparin.

Voidaan pelata myös pareittain. Ensimmäisenä kutosen kaveriparit nimennyt oppilas saa kortin. Eniten kortteja kerännyt oppilas voittaa pelin. Kaveriparilla eteenpäin Tarvitaan: kaikkien pelaajien lukukortit 0–6 (oppilaan kuori), pelinappulat sekä lautapelipohja (oppilaan kirjan takakansi tai liite 29). Pelataan 2–3 oppilaan ryhmissä. Lukukortit sekoitetaan ja asetetaan pöydälle pinoksi kuvapuoli alaspäin. Pelinappulat asetetaan lähtöruutuun. Pelaaja nostaa vuorollaan kortin pinosta, sanoo kortissa olevan luvun kutosen kaveriparin (esim. jos kortissa on luku 1, sanoo pelaaja luvun 5) ja siirtää pelinappulaansa sanotun kaveriparin verran eteenpäin. Mikäli kortit loppuvat ennen kuin kukaan on päässyt maaliin, ne sekoitetaan uudestaan. Ensimmäisenä maaliin päässyt oppilas voittaa. Nappaa kaveripari Tarvitaan: useammat lukukortit 0–6 (oppilaan kuori), jokaiselle pelaajalle kärpäslätkä tms. ja opettajalle yhdet lukukortit 0–6 (liite 1). Pelataan 3–6 oppilaan ryhmissä. Oppilaat istuvat piirissä lattialla ja jokaisella on kärpäslätkä kädessään. Lukukortit sekoitetaan ja levitetään lattialle kuvapuoli ylöspäin. Opettaja näyttää yhtä lukukorttia kerrallaan. Oppilaat yrittävät mahdollisimman nopeasti “läpsäistä” korttia eli napata kortin, jossa on opettajan näyttämän kortin kutosen kaveripari. Oppilaat sanovat ääneen napatun kortin luvun. Nopeimmin kortin napannut oppilas voittaa ja saa kortin itselleen pisteen merkiksi. Peli päättyy, kun kaikki kortit on kerätty. Eniten kortteja kerännyt oppilas voittaa. Kaveriparit nopalla Tarvitaan: jokaiselle oppilaalle noppa, ajastin sekä pistemerkkejä. Pelataan pareittain. Asetetaan peliajaksi esim. 3 minuuttia. Pari heittää noppia samaan aikaan. Jos noppien silmäluvuista muodostuu luvun 6 kaveriparit, pari saa hakea pistemerkin pisteeksi. Eniten pisteitä kerännyt pari voittaa.

Digimateriaali

Opetus: luvun 6 hajotelmat, puuttuvan kaveriparin päätteleminen ja kaveriparin nimeäminen. Harjoittelu: kutosen kaveriparin ja puuttuvan kaveriparin merkitseminen, puuttuvan kaveriparin täydentäminen, oikean kaveriparin valitseminen ja kutosen kaveriparien automatisoiminen. Peli: kutosen kaveriparien tunnistaminen.

185

Oppilaan kirjan sivut

5 1 Sel-vi-tä ku-to-sen ka-ve-ri-pa-rit.

6 4

6 6

6 0

6 2

6 4

2 Yh-dis-tä yh-teen-sä 6. Yk-si jää y-li.

E-kirjan sivut

LUVUT 5–7: luvun 6 hajotelmat

Jokainen oppilas pelaa oman kirjansa bingoruudukkoon. Hän merkitsee ruudukkoon luvut 0–6 haluamassaan järjestyksessä, jokaisen luvun vain kerran. Opettaja luettelee lukuja satunnaisessa järjestyksessä ja oppilas merkitsee rastilla luetellun luvun kutosen kaveriparin (esim. jos opettaja sanoo luvun 4, oppilas merkitsee rastin luvun 2 päälle). Kun oppilaalla on kolmessa vierekkäisessä ruudussa rasti, hän huutaa Bingo! ja voittaa pelin. Peliä voi pidentää vaatimalla esim. neljä peräkkäistä ruutua.

2 1 Sel-vi-tä ku-to-sen ka-ve-ri-pa-rit.

3 6

1 6

0 6

Ohjataan oppilasta käyttämään ohjepalkin apuympyröitä seuraavasti: Lasketaan ensin ylärivin kehyksen ympyrät, esim. 1. Asetetaan askartelutikku ohjepalkin 1. ja 2. ympyrän väliin, jolloin nähdään jäljelle jääneistä ympyröistä suoraan, kuinka monta ympyrää alarivin kehyksessä on oltava. Yhdistetään kehykset.

Ohjataan oppilasta käyttämään ohjepalkin apuympyröitä seuraavasti: Mikäli mitalissa on numero 4, asetetaan askartelutikku ohjepalkin 4. ja 5. ympyrän väliin, jolloin nähdään jäljelle jääneistä ympyröistä suoraan, mikä luku pitää olla mitalin parina.

2 Yh-dis-tä yh-teen-sä 6.

Katso ohjeet sivun yläosasta. LUVUT 5–7: luvun 6 hajotelmat

186

3 Ym-py-röi an-net-tu mää-rä. Mer-kit-se ka-ve-ri-pa-ri.

6 Ur-hei-lu-vä-li-nei-tä on 6. Kuin-ka mon-ta kas-sis-sa on?

0 5 3 4 3

1 2 1 2 1

5 0 6 1 6

2 3 2 0 2

5 0 5 3 4

4 2 1 3 0

6 1 2 5 3

3 6 5 3 2

1 0 1 4 3

3 5 4 4 3

2 4 0 6 4

7 Kir-joi-ta lu-vut 0–6 o-mas-sa jär-jes-tyk-ses-sä. Pe-laa bin-go-a.

5 Et-si ku-to-sen ka-ve-ri-pa-rit. Vä-ri-tä vie-rek-käi-set ruu-dut.

3 3 2 0 5

4 Yh-teen-sä 6. Vä-ritä pa-rit sa-mal-la ta-val-la.

6 3 1 2 5

5 1 3 0 6

Löy-sit-kö kaik-ki 15 pa-ri-a?

8 Nos-ta lu-ku-kort-ti. Et-si ku-to-sen ka-ve-ri-pa-ri ja vä-ri-tä. Ke-rää kol-men suo-ra.

1 4 5 0 4 2

3 2 2 3 2 6

6 6 5 5 0 4

2 6 4 4 0 5

5 3 1 1 3 3

LUVUT 5–7: luvun 6 hajotelmat

Tar-vit-set vä-ri-ky-nän ja lu-ku-kort-te-ja 0–6.

0 1 0 6 1 6

3 Ym-py-röi an-net-tu mää-rä. Mer-kit-se ka-ve-ri-pa-ri.

6 Yh-teen-sä 6. Yh-dis-tä ka-ve-ri-pa-rit. 0

5 1

3 3

4 2 6

1 5 6

6 0 6

4 Yh-teen-sä 6. Vä-ritä pa-rit sa-mal-la ta-val-la.

2 4

0 6

20335 1 34 1 24406 6054332 1 503425 23343224 1 53533 LUVUT 5–7: luvun 6 hajotelmat

7 Kir-joi-ta lu-vut 0–6 o-mas-sa jär-jes-tyk-ses-sä. Pe-laa bin-go-a.

8 Nos-ta lu-ku-kort-ti. Et-si ku-to-sen ka-ve-ri-pa-ri ja vä-ri-tä. Ke-rää kol-men suo-ra.

5 Et-si ku-to-sen ka-ve-ri-pa-rit. Vä-ri-tä vie-rek-käi-set ruu-dut.

LUVUT 5–7: luvun 6 hajotelmat

Jo-ka ri-vil-lä on 4 pa-ri-a.

1 4 5 0 4 2

3 2 2 3 2 6

6 6 5 5 0 4

2 6 4 4 0 5

5 3 1 1 3 3

0 1 0 6 1 6

LUVUT 5–7: luvun 6 hajotelmat

Tar-vit-set vä-ri-ky-nän ja lu-ku-kort-te-ja 0–6.

187

28. YHTEENLASKU 0–6 Kappale pähkinänkuoressa • Oppilaan kirja s. 98–99 • Tehtävävihko s. 32 (opettajan opas s. 251) • Opettajan oppaan liitteet 1, 11–13, 28, 29, 32, 33 • Monisteet 1A s. 76–80 • Opetusruutu liite 46

Tavoitteet Opitaan • laskemaan yhteenlaskuja lukualueella 0–6 (T1–8) • keräämään tietoa, laatimaan ja tulkitsemaan yksinkertaisia pylväsdiagrammeja (T11).

Välineet • lukukortit 0–6 (oppilaan kuori, liite 1) • symbolikortit (oppilaan kuori) • yhteenlaskukortit 1–6 (liitteet 11–12) • PUM-kortit (liitteet 11–13) • bingopelipohjat (liite 28) • laskuhelmet (ohje s. 28) • hajotushelmet (ohje s. 29) • nappeja, helmiä, palikoita, muovisia timantteja tms. pieniä esineitä • noppia • kärpäslätkä (tai rullattu sanomalehti) • askartelutikkuja

Opettaminen Tavoitteena on yhdistää aiemmin opitut kaveriparit yhteenlaskuihin, joiden summa on 6. Hajotelmien ja yhteenlaskun yhteys Tarvitaan: luvun 6 hajotushelmet (ohje s. 29). Opettajalla on kädessään luvun 6 hajotushelmet. Oppilaat valitsevat yhden luvun 6 kaveriparin (esim. 5 ja 1), jonka opettaja toteuttaa hajotushelmillä. Sanoitetaan syntynyt hajotelma: 5 ja 1 on yhtä suuri kuin 6. Opettaja kirjoittaa sanoitetun hajotelman näkyville yhteenlaskumuodossa (5 + 1 = 6). Luetaan kirjoitettu lasku ääneen. Tutkitaan kirjoitettua yhteenlaskua ja verrataan sitä hajotushelmien kaveripareihin. Kiinnitetään huomiota siihen, että laskemalla kaveriparit yhteen saadaan yhteenlaskun summaksi luku, joka hajotettiin. Toistetaan tehtävä muilla luvun 6 hajotelmilla. 188

Hajotelmista yhteenlasku Tarvitaan: jokaiselle parille luvun 6 hajotushelmet (ohje s. 29), kahdet lukukortit 0–6 (oppilaan kuori) ja yhteenlaskun symbolikortit (oppilaan kuori). Jatketaan harjoittelua pareittain. Toinen parista muodostaa helmillä jonkin luvun 6 kaveripareista. Pari muodostaa kaveripareista yhteenlaskun pöydälle käyttäen lukukortteja sekä symbolikortteja + ja =. Muodostunut lasku sanotaan ääneen. Vaihdetaan vuoroja.

Keskustellaan kuvasta

(s. 80–81) Tarvitaan: jokaiselle oppilaalle laskuhelmet (ohje s. 28). Tutkitaan kuvaa. Opettaja keksii kuvasta yhteenlaskuja. Laskutarinoiden tulee sisältää sekä ”tulee lisää” -tilanteita että osajoukkojen yhdistämiseen liittyviä laskutarinoita. Oppilaat kuuntelevat tarinaa ja käyttävät laskuhelmiä laskun summan selvittämiseen. Esim. – Aidalla roikkuu viisi liiviä. Pekka tuo aidalle vielä yhden. Kuinka monta liiviä aidalla sen jälkeen on? (6) – Sählymailoista 4 on opettajan sylissä ja 2 radalla. Kuinka monta niitä on yhteensä? (6) – Kentällä on 3 punaista ja 3 sinistä vannetta. Kuinka monta vanteita on yhteensä? (6) – Oravia on 1 ja siilejä on 4. Kuinka monta niitä on yhteensä? (5) – Pienistä merkkikartioista 4 on punaisia ja 2 sinisiä. Kuinka monta niitä on yhteensä? (6)

Toiminta Hassut laskutarinat Tarvitaan: jokaiselle oppilaalle lukukortit 0–6 (oppilaan kuori) sekä yhteenlaskun symbolikortit (oppilaan kuori). Opettaja lukee laskutarinoita oppilaille. Oppilaat tekevät tarinaan sopivan laskun pöydälle korttien avulla. – Eläinten olympialaisissa on viisi yksilölajia ja yksi joukkuelaji. Kuinka monessa lajissa olympialaisissa kilpaillaan? (5 + 1 = 6) – Hyökkäyshyppyyn osallistuu kaksi hiirtä ja kolme kengurua. Kuinka monta kilpailijaa hyökkäyshypyssä on? (2 + 3 = 5) – Voimanostossa hopeaa saanut virtahepo nosti neljä heinäpaalia. Voiton vienyt sarvikuono nosti yhden paalin enemmän. Kuinka monta paalia voittaja nosti? (4 + 1 = 5)

– Hiljaisen hiiviskelyn kisassa ilvesten joukkueessa on neljä varsinaista kilpailijaa ja kaksi varamiestä. Kuinka monta urheilijaa joukkueeseen kuuluu yhteensä? (4 + 2 = 6) – Ruotsalaisten eläinten joukkue voitti olympialaisissa 3 mitalia. Suomalaiset eläimet saivat kaksi mitalia enemmän. Kuinka monta mitalia suomalaisten eläinten joukkue sai? (3 + 2 = 5) Bingo yhteenlaskukorteilla Tarvitaan: jokaiselle oppilaalle tyhjä 3 x 3 bingopelipohja (liite 28), lyijykynä, nappeja tms. pelimerkeiksi ja opettajalle yhteenlaskukortit 1–6 (liitteet 11–12). Jaetaan jokaiselle oppilaalle tyhjä bingopohja. Oppilas kirjoittaa haluamiinsa ruutuihin luvut: 3, 4, 4, 5, 5, 6, 6, 6 ja 6. Opettaja sekoittaa laskukortit ja näyttää yhtä laskukorttia kerrallaan oppilaille. Oppilas laittaa napin siihen ruutuun, jonka luku vastaa laskukortin summaa. Ensimmäisenä kolmen suoran saanut oppilas huutaa Bingo! ja voittaa pelin. Nappaa lasku Tarvitaan: paljon lukukortteja 1–6 (liite 1), kärpäslätkä tms. (esim. sanomalehdestä kääritty rulla) ja yhteenlaskukortit 1–6 (liitteet 11–12). Pelataan 4–6 oppilaan ryhmissä. Yhteenlaskukortit levitetään lattialle laskupuoli ylöspäin. Lukukortit sekoitetaan ja asetetaan pöydälle pinoksi kuvapuoli alaspäin. Jokaisella pelaajalla on kärpäslätkä. Yksi pelaajista kääntää yhden lukukortin. Pelaajat yrittävät löytää yhteenlaskukortin, jonka summa on lukukortissa. Se, joka ensimmäisenä nappaa eli läpsäisee lätkällä oikeaa yhteenlaskukorttia ja sanoo laskun ääneen, saa kortin itselleen pisteeksi. Peli päättyy, kun yhteenlaskukortit loppuvat. Mikäli lukukortit loppuvat ennen yhteenlaskukortteja, sekoitetaan ne uudestaan. Eniten yhteenlaskukortteja kerännyt oppilas voittaa. Joillekin oppilaille on ahdistavaa kisata nopeudesta laskemisessa. Nämä oppilaat voivat harjoitella laskuja niin, että jokainen kääntää vuorollaan lukukortin ja etsii siihen sopivan laskun rauhassa ilman kiirettä. PUM-peli Tarvitaan: yhteenlaskukortit 0–6 (liitteet 11–12) ja PUM-kortit (liitteet 11–13). Pelataan 2–4 oppilaan ryhmissä. Kaikki kortit sekoitetaan ja asetetaan pöydälle pinoksi kuvapuoli alaspäin. Pelin tavoitteena on kerätä sovittu määrä laskukortteja. Jokainen oppilas nostaa vuorollaan yhden kortin pinosta ja sanoo kortissa olevan laskun ja sen summan ääneen. Mikäli oppilas laskee laskun oikein, hän saa kortin

pisteeksi ja vuoro siirtyy seuraavalle. Jos oppilas nostaa pinosta PUM-kortin, hän menettää kaikki keräämänsä kortit ja ne laitetaan pinon pohjalle. Ensimmäisenä sovitun määrän kortteja kerännyt oppilas voittaa pelin. Lautapeli puuttuvalla luvulla Tarvitaan: jokaiselle pelaajalle pelinappula (esim. nappi) sekä lautapelipohja (oppilaan kirjan takakansi tai liite 29) ja kaksi noppaa. Pelataan 2–3 oppilaan ryhmissä. Jokainen oppilas heittää vuorollaan kahta noppaa. Suurempi nopan silmäluku (esim. 5) on laskun summa ja pienempi silmäluku (esim. 3) on toinen yhteenlaskettava. Oppilas siirtää pelinappulaansa puuttuvan luvun, eli toisen yhteenlaskettavan verran eteenpäin (esim. + 3 = 5 eli oppilas siirtää pelimerkkiään 2 askelta eteenpäin). Ensimmäisenä maaliin päässyt oppilas voittaa. Jos oppilaan on vielä vaikea hahmottaa puuttuvaa lukua laskussa, voidaan hänelle antaa helmiä, palikoita tai muita välineitä laskemisen avuksi. Jos suurempi luku on esim. viisi, ottaa oppilas viisi palikkaa, joista peittää kädellä pienemmän silmäluvun verran. Näkyviin jääneiden palikoiden määrä vastaa puuttuvaa lukua.

Viikon tilasto: Mitä söit tänään aamupalaksi?

Opettaja valitsee tilaston esittämistavan. Eri esittämistavat esitellään opettajan oppaan sivulla 33. Opettaja kirjoittaa eri aamupalojen nimet lapuille tai käyttää liitteissä olevia kuvia (liitteet 32–33). Oppilaat tekevät tilaston valituilla välineillä. Keskustellaan syntyneestä tilastosta. Käytetään käsitteitä: eniten, vähiten, yhtä monta, yksi enemmän/vähemmän ja kaksi enemmän/vähemmän sekä ei yhtään. Esim. – Mitä vaihtoehtoa on eniten? – Mitä vaihtoehtoa on vähiten? – Onko vaihtoehtoja, joita on yhtä monta? – Onko vaihtoehtoja, joita ei ole yhtään?

Digimateriaali

Opetus: kaveriparien ja yhteenlaskun välinen yhteys sekä yhteenlaskujen laskeminen. Harjoittelu: kaveriparien ja yhteenlaskun välinen yhteys sekä yhteenlaskut. Peli: yhteenlaskujen, joiden summa on 6, tunnistaminen.

189

Oppilaan kirjan sivut

6 1 Vä-ri-tä kaik-ki ku-to-sen ka-ve-ri-pa-rit. Tee yh-teen-las-ku.

3 Mer-kit-se puut-tu-va lu-ku.

6 +0 = 6 5+ 1 =6 4+2=6 3 +3=6 2 +4 = 6 1 +5= 6 0+6= 6

4 =6

5 =6

3 =6

6 =6

2 =6

0 =6

4 =6

4 Las-ke. 2+4=

4+1=

6+0=

1+5=

0+6=

3+3=

2+2=

2+3=

1+3=

4+2=

5+1=

5 Kul-je las-ku-reit-ti.

2 Yh-teen-sä 6. Piir-rä puut-tu-vat kie-kot. Tee yh-teen-las-ku.

2+3

3+3 6 4

4 + 2 =6 =6

5 + 1 =6 =6

6 +0 = =6 6

E-kirjan sivut

3 + 3 =6 =6

1 +5 = 6 =6

1+2

5 4+0 6 4 1+3 4

3 0+4 4 5+1

3+2

2 +4 =6

=6 0+6 = 6

2+2

3+3

0+0 4 6 5+1 0 2+1 6

6 Ver-taa. Mer-kit-se

tai

3+2 5

1 1+4 2 1+1 2 6 3 4+2 4 3+1 4 5 2 2+4 6 6 1+1

1 0 5 3

1+2

4+1

=3+3

< 2+3

5+0

2+4

<2+2

< 1+5

LUVUT 5–7: yhteenlasku 0–6

6 1 Vä-ri-tä kaik-ki ku-to-sen ka-ve-ri-pa-rit. Tee yh-teen-las-ku.

6 +0= 6 5+ 1 =6 4+2=6 3+3=6

6 0 6

5 1 6

4 2 6

2+4=6 1 +5=6 0+ +6=6

3 Yh-teen-sä 6. Piir-rä puut-tu-vat kie-kot. Tee yh-teen-las-ku.

2 4 6

1 5

4+2=6 3+3=6 6+ +0= =6

0 6 6

3 3 6

2 Kuin-ka mon-ta mai-laa on yh-teen-sä? Tee yh-teen-las-ku.

5+ 1 =6 1 +5=6 2+4=6 4 Las-ke.

6 0+6= 6 2+3= 5

5 3+3= 6 1+3= 4

2+4=

6 2+2= 4 4+2= 6

4+1=

6 4 5+1= 6

6+0=

1+5= 2+2=

5 Kul-je las-ku-reit-ti. 3+3 4 3+2 5 4+0

6 2+3 5 5

1+2

0+4

3+3

1 2

3 6

2+2

0+0 6 5+1

0 5

3+2

1+4 2 1+1 2 4 4 4+2 6 3+1 4

4+2=6 1 +5=6 3+3=6 98

190

LUVUT 5–7: yhteenlasku 0–6

3 Jos oppilaan on vielä vaikea hahmottaa puuttuvaa lukua laskussa, voidaan hänelle antaa luvun 6 hajotushelmet (ohje s. 29) tai kuusi helmeä, palikkaa tai muuta välinettä laskemisen avuksi. Oppilas peittää helmistä ensimmäisen yhteenlaskettavan verran. Näkyviin jääneiden helmien määrä vastaa puuttuvaa lukua. Oppilas voi käyttää apunaan myös ohjepalkissa olevia apuympyröitä ja askartelutikkua. Oppilas erottaa askartelutikulla ensimmäisen yhteenlaskettavan verran ympyröitä rivin alusta. Tikun oikealle puolelle jää puuttuvan luvun verran ympyröitä.

191

29. YHTEENLASKUN KÄSITTEEN KERTAUS Kappale pähkinänkuoressa • Oppilaan kirja s. 100 • Tehtävävihko s. 33 (opettajan opas s. 251) • Opettajan oppaan liitteet 11, 12 • Monisteet 1A s. 81

Tavoitteet Opitaan • tunnistamaan yhteenlasku kuvallisesta esitystavasta (T1–8) • merkitsemään yhteenlasku (T1–8).

Välineet • kaksiväriset värikiekot (oppilaan kuori) • yhteenlaskukortit 1–6 (liitteet 11–12)

Opettaminen Yhteenlaskuja kuvasta Kerrataan yhteenlaskun käsite lyhyesti ennen vähennyslaskun käsitteen opettelua. Tutkitaan jakson aloituskuvaa (s. 80–81) ja keksitään kuvasta yhteenlaskutarinoita lukualueella 0–6. Keksitään sekä osajoukkojen yhdistämiseen liittyviä laskutarinoita että tarinoita, jossa jotain tulee lisää. Jokaisen tarinan kertomisen jälkeen opettaja kirjoittaa tarinaan liittyvän laskun näkyviin ja se luetaan yhdessä ääneen. Toistetaan monta kertaa ja keksitään aina eri tarina. Esimerkkejä laskutarinoista: – Opettaja keräsi ensin 4 sählymailaa. Sitten hän keräsi 2 mailaa lisää. Kuinka monta mailaa opettaja keräsi yhtensä? (6) – Merkkikartioista 3 on punaisia ja 3 sinisiä. Kuinka monta merkkikartioita on yhteensä? (6) – Esteellä istuu 3 varista. Taivaalla lentää 2 pääskystä. Kuinka monta lintuja on yhteensä? (5) Laskutarinoita laskuista Opettaja kirjoittaa yhteenlaskuja näkyville. Oppilaat keksivät vuorollaan laskuun liittyvän laskutarinan. Opettaja ohjaa ja auttaa keksimään sekä osajoukkojen yhdistämiseen liittyviä laskutarinoita että tarinoita, joissa jotain tulee lisää. Toistetaan monta kertaa. Tarinoiden keksimistä helpottaa, jos aluksi tehdään lista tekijöistä, esineistä tai asioista ja tekemisen sanoista. Esim. – eläimet, ihmisten nimet, henkilöhahmot 192

– lelut, hedelmät, urheiluvälineet, kasvit, ruoat – sai, löysi, omisti, osti, keräsi, kasvatti Yhdistämällä tekijä, esine tai asia ja tekemisen sana, saadaan helposti tehtyä erilaisia laskutarinoita. Laskutarinoita voi keksiä myös jakson aloituskuvasta (s. 80–81).

Toiminta Laskuja värikiekoilla Tarvitaan: jokaiselle parille yhteenlaskukortit 1–6 (liitteet 11–12) ja kaksiväriset värikiekot (oppilaan kuori). Työskennellään pareittain. Yhteenlaskukortit sekoitetaan ja asetetaan pöydälle pinoksi kuvapuoli alaspäin. Kumpikin nostaa vuorollaan yhden laskukortin. Toinen parista muodostaa laskun värikiekoilla käyttäen hyödykseen kiekkojen eri värejä. Pari tarkistaa kiekoista muodostuneen “laskun”. Vaihdetaan vuoroa ja toistetaan monta kertaa. Keksi laskutarina Tarvitaan: jokaiselle parille yhteenlaskukortit 1–6 (liitteet 11–12). Työskennellään pareittain. Yhteenlaskukortit sekoitetaan ja asetetaan pöydälle pinoksi kuvapuoli alaspäin. Kumpikin nostaa vuorollaan yhden laskukortin. Toinen parista keksii laskusta laskutarinan. Vaihdetaan vuoroa ja toistetaan monta kertaa.

Digimateriaali

Opetus: laskutarinan tekeminen kuvasta. Harjoittelu: kuvaan sopivan laskun valitseminen. Peli: summaan sopivan laskun valitseminen.

Päässälaskut Tummennetut luvut merkitään näkyviin. Digimateriaalin päässälaskuissa esiin saa laskussa esiintyvät numerot ja/tai tukikuvat. Oppilaan E-kirjassa tukikuvat ja vastausruudut päässälaskuihin ovat sivulla 165. 1. Hassanilla on kaksi ruskeaa ja neljä mustaa ratsastuskypärää. Kuinka monta kypärää hänellä on yhteensä? (6) 2. Lumilla on yksi sählymaila. Havulla on viisi mailaa enemmän. Kuinka monta mailaa Havulla on? (6) 3. Venny heittää tikkaa. Hän saa tuloksiksi kolme ja kaksi pistettä. Kuinka monta pistettä Venny saa yhteensä? (5)

Oppilaan kirjan sivut

1 Yh-dis-tä ku-vaan so-pi-va las-ku.

Ennen tehtävän tekemistä käydään kuvat yksitellen yhdessä läpi ja keksitään jokaisesta kuvasta laskutarina. Oppilaat voivat keksiä kuviin sopivia tarinoita myös pareittain ja kertoa niitä toisille.

2+4 3+3 3+2 4+1 2+2 1+5 2 Kuin-ka mon-ta on yh-teen-sä? Tee las-ku.

5 + 1 =6 1 +3 =4 2 +4 =6

2 +3 =5 4 +2 =6 3 +3 =6

E-kirjan sivut

100

LUVUT 5–7: yhteenlaskun käsitteen kertaus

1 Yh-dis-tä ku-vaan so-pi-va las-ku. 2+4 3+3 3+2 4+1 2+2 1+5 2 Kuin-ka mon-ta on yh-teen-sä? Tee las-ku.

2+3=5 4+2=6 100

5+ 1 =6 1 +3=4

LUVUT 5–7: yhteenlaskun käsitteen kertaus

193

30. VÄHENNYSLASKUN KÄSITE Kappale pähkinänkuoressa • Oppilaan kirja s. 101–103 • Tehtävävihko s. 34 (opettajan opas s. 251) • Opettajan oppaan liitteet 5, 6 • Monisteet 1A s. 82–83 • Opetusruutu liite 46

Tavoitteet Opitaan • laskemaan vähennyslaskuja eri tilanteissa (esim. kuinka monta jää jäljelle tai lähtee pois) (T1–8) • tunnistamaan vähennyslasku kuvallisesta esitystavasta (T1–8) • käsite erotus (T5–8).

Välineet • lukukortit 0–5 (oppilaan kuori) • symbolikortit (oppilaan kuori) • kurkistusluukku (oppilaan kuori) • lukumääräkortit (liitteet 5–6) • laskuhelmet (ohje s. 28) • nappeja, helmiä, palikoita, muovisia timantteja tms. pieniä esineitä

Opettaminen Vähennyslaskun käsite - muutoksen havaitseminen Ennen vähennyslaskun käsitteen avaamista harjoitellaan muutoksen havaitsemista (esim. jotain lähtee pois). Vähennyslaskussa on tärkeä kiinnittää huomiota etenkin alkutilanteeseen, mutta myös muutokseen sekä lopputilanteeseen. Opettaja pyytää ensin viisi oppilasta eteen. Sitten hän pyytää kolmea oppilasta poistumaan sivummalle. Sanoitetaan tapahtunut: Ensin oli 5 oppilasta, 3 oppilasta lähti pois ja oppilaita jäi jäljelle 2.

Tarvitaan: 6 palikkaa tms. Opettaja asettaa näkyviin kuusi palikkaa tms. Oppilaat sulkevat silmänsä. Opettaja poistaa kaksi palikkaa. Oppilaat avaavat silmänsä ja miettivät, mitä tapahtui. Sanoitetaan tapahtunut: Ensin oli 6 palikkaa, 2 palikkaa otettiin pois ja palikoita jäi jäljelle 4. Molempia harjoituksia jatketaan uusilla lukumäärillä. Jokaisen harjoituksen jälkeen sanoitetaan tapahtunut: kuinka monta oli ensin, kuinka monta lähti pois ja kuinka monta jäi jäljelle. 194

Osajoukosta vähentäminen Opettaja mallintaa vähennyslaskua, jossa osajoukko poistetaan tai vähennetään kokonaisuudesta. Opettaja pyytää viisi oppilasta, joilla on erilaiset ominaisuudet (esim. raidallinen paita ja kuviollinen paita) opetustilan eteen. Sanoitetaan tilanne: opetustilan edessä on 5 oppilasta ja heistä 1 on kuviopaitainen. Kuinka monta on raitapaitaisia? Viidestä oppilaasta erotetaan erilleen 1 kuviopaitainen ja jäljelle jää 4 raitapaitaista.

Tarvitaan: erivärisiä palikoita tms. Opettaja asettaa näkyviin 6 palikkaa, joista 2 on sinisiä ja 4 punaisia. Sanoitetaan tilanne: Pöydällä on 6 palikkaa, joista 2 on sinisiä. Kuinka monta on punaisia palikoita? Kuudesta palikasta erotetaan erilleen 2 sinistä palikkaa ja jäljelle jää 4 punaista palikkaa. Molempia harjoituksia jatketaan uusilla lukumäärillä. Jokaisen harjoituksen jälkeen sanoitetaan tilanne: paljonko on yhteensä, paljonko on toisia ja paljonko on toisia. Opetusruutu (oppilaan kirja s. 102) Kerrataan yhteenlaskun summa-käsite opettajan oppaan sivulta 108 (oppilaan kirja s. 45) ennen vähennyslasku-opetusruudun käsittelemistä. Tutkitaan vähennyslaskun opetusruutua: – Kuinka monta vihreää ympyrää ruudussa on yhteensä? (3) – Miksi ympyrän yli on vedetty viiva? (Viiva tarkoittaa, että se ympyrä on otettu pois.) – Kuinka monen ympyrän yli on vedetty viiva? (1) – Kuinka monta ympyrää jää jäljelle, jos yksi otetaan pois? (2) – Opetetaan, että on olemassa matemaattinen merkki –, joka kertoo, että jotakin otetaan pois eli vähennetään. Merkistä (–) käytetään nimitystä miinusmerkki. – Opettaja kirjoittaa kuvasta laskun taululle: 3 – 1 = 2. Sanoitetaan lasku: kun kolmesta vähennetään yksi, se on yhtä suuri kuin kaksi tai kolme miinus yksi on yhtä suuri kuin kaksi. – Vähennyslaskun tulosta kutsutaan nimellä erotus. Matemaattisen – -symbolin ja miinus-sanan merkitys saattaa olla joillekin oppilaille haasteellinen ymmärtää. Oppilaiden voi myös olla vaikea muistaa, mitä miinusmerkki ja/tai -sana konkreettisesti tarkoittaa. Symbolien + ja – merkitykset myös sekoittuvat keskenään joillakin oppilailla. Laskua sanoitettaessa voidaan käyttää

käsitettä vähennetään miinus-sanan sijasta, jolloin konkretisoidaan sitä, mitä laskussa tapahtuu (kun viidestä vähennetään kaksi, jää jäljelle kolme).

Tutkitaan kuvaa

(s. 80–81) Tarvitaan: jokaiselle oppilaalle kurkistusluukku (oppilaan kuori). Oppilaan tulee asettaa luukku siten, että nimetyt asiat näkyvät luukusta. Esim. – ruudullinen ja raidallinen lippu – yksi pallo ja yksi maila – kolme matalaa merkkikartiota – kaksi eriväristä viiriä – eläin ja vesilammikko – kolme kaverusta vierekkäin – pallo ja maali – katto ja lentävä lintu – kaksi eri numeroa – neljä jalkapallokenkää

Toiminta Vähennyslaskua napeilla Tarvitaan: jokaiselle oppilaalle nappeja tms. ja opettajalle lukumääräkortteja 1–6 (liitteet 5–6). Opettaja antaa ohjeen: “Laita pöydälle 5 nappia ja ota nappeja pois niin monta kuin näytän lukumääräkortilla”. Opettaja näyttää lukumääräkorttia 2 ja oppilaat poistavat pöydältä 2 nappia. Sanoitetaan tapahtunut: kuinka monta oli ensin, kuinka monta lähti pois ja kuinka monta jäi jäljelle. On tärkeää kiinnittää huomiota alkutilanteeseen, muutokseen sekä lopputilanteeseen. Vinkki: Laskut voidaan myös kirjoittaa pöydälle oppilaan kuoren lukuja symbolikorteilla. Laskutarinat laskuhelmillä Tarvitaan: jokaiselle oppilaalle laskuhelmet (ohje s. 28) ja lukukortit 0–6 (oppilaan kuori). Opettaja kertoo laskutarinoita, joissa on ”lähtee pois” -tilanne, osajoukon poistaminen tai erottaminen kokonaisuudesta. Oppilaat kuuntelevat tarinan ja mallintavat laskun samanaikaisesti laskuhelmillä. Aluksi he lisäävät laskuhelmiä vasemmalle ja poistavat sitten helmiä vasemmalta oikealle tarinan edetessä. Opettaja kiinnittää oppilaiden huomion alkutilanteeseen, muutokseen ja lopputilanteeseen. Lopuksi oppilaat näyttävät lukukortilla jäljelle jääneiden helmien lukumäärän eli laskutarinan erotuksen. – Maijalla on 4 tennispalloa. Hän antaa niistä 3 Aleksille. Kuinka monta tennispalloa Maijalle jää? (1)

– Oskarilla on 6 jalkapalloa. Hän hukkaa niistä 2. Kuinka monta jalkapalloa Oskarille jää? (4) – Opettajalla on 5 merkkikartiota. Niistä 3 on punaisia ja loput keltaisia. Kuinka monta keltaista merkkikartiota opettajalla on? (2) – Aminalla on 3 frisbeetä. Kaksi niistä katoaa metsään. Kuinka monta frisbeetä Aminalle jää? (1) – Valtterilla on 6 hulavannetta. Niistä 1 on pieni ja loput suuria. Kuinka monta suurta vannetta Valtterilla on? (5) – Kassissa on 5 jalkapalloa. Niistä 2 otetaan mukaan kentälle. Kuinka monta jalkapalloa kassiin jää? (3) Vinkki: Laskut voidaan myös kirjoittaa pöydälle oppilaan kuoren lukuja symbolikorteilla. Aina vähemmän Opettaja merkitsee näkyville luvun (1–4). Oppilaat tekevät aina opettajan luvun verran vähemmän liikkeitä. Tämän jälkeen opettaja tekee erilaisia liikkeitä (vähintään oman lukunsa verran, enintään 6 kertaa). Jokaisen sarjan jälkeen oppilaat toistavat liikkeet, mutta tekevät toistoja merkityn luvun verran vähemmän. Esim. näkyvissä on luku 2. Opettaja taputtaa 5 kertaa ja oppilaat vastaavat taputtamalla kolme kertaa. Lukua voidaan välillä vaihtaa. Kun leikki on tullut tutuksi, oppilas voi tulla tekemään liikkeitä. Liike-ehdotuksia: – taputus – tömistys – sormien napsutus – kumarrus – kyykkyyn meno – hyppy – pyörähdys – nyökytys – taputus rintaan tai reisiin. Vinkki: Leikkiä voidaan leikkiä myös pareittain.

Digimateriaali

Opetus: ”lähtee pois” -tilanteen merkitseminen (ilman laskumerkkejä ja laskumerkeillä) poistamalla ja yliviivaamalla kuvioita, miinusmerkin tuottaminen. Harjoittelu: ”kuinka monta jää” -tilanteen merkitseminen poistamalla ja yliviivaamalla kuvioita sekä kuvaan sopivan vähennyslaskun valitseminen. Peli: lautapeli, jossa lasketaan vähennyslaskuja.

195

Oppilaan kirjan sivut

1 O-ta 1 pois. Kuin-ka mon-ta jää?

4 2 me-nee rik-ki. Kuin-ka mon-ta jää?

101

E-kirjan sivut

LUVUT 5–7: vähennyslaskun käsite

1 O-ta 1 pois. Kuin-ka mon-ta jää?

Opetusruutu

3 4 an-ne-taan pal-kin-noik-si. Kuin-ka mon-ta jää?

Ohjataan oppilasta vetämään yli annettu määrä asioita aloittaen aina ryhmän oikeasta reunasta. Vinkki: Tehtävä voidaan tehdä pareittain. Pari nimeää aina alkutilanteen eli kuinka monta esinettä on aluksi. Vedetään viiva annetun määrän yli. Nimetään jäljelle jäänyt määrä.

2 3 läh-tee pois. Kuin-ka mon-ta jää?

Kerrataan yhteenlaskun summa-käsite opettajan oppaan sivulta 108 (oppilaan kirja s. 45) ennen vähennyslasku-opetusruudun käsittelemistä. Tutkitaan vähennyslaskun opetusruutua: – Kuinka monta vihreää ympyrää ruudussa on yhteensä? (3) – Miksi ympyrän yli on vedetty viiva? (Viiva tarkoittaa, että se ympyrä on otettu pois.) – Kuinka monen ympyrän yli on vedetty viiva? (1) – Kuinka monta ympyrää jää jäljelle, jos yksi otetaan pois? (2) – Opetetaan, että on olemassa matemaattinen merkki –, joka kertoo, että jotakin otetaan pois eli vähennetään. Merkistä (–) käytetään nimitystä miinusmerkki. – Opettaja kirjoittaa kuvasta laskun taululle: 3 – 1 = 2. Sanoitetaan lasku: kun kolmesta vähennetään yksi, se on yhtä suuri kuin kaksi tai kolme miinus yksi on yhtä suuri kuin kaksi. – Vähennyslaskun tulosta kutsutaan nimellä erotus.

2 3 läh-tee pois. Kuin-ka mon-ta jää?

Ohjataan oppilasta yliviivaamaan ympyröitä oikealta vasemmalle.

3 4 an-ne-taan pal-kin-noik-si. Kuin-ka mon-ta jää?

Ohjataan oppilasta tarvittaessa käyttämään tukiympyröitä. Oppilas erottaa askartelutikulla vähentäjän verran ympyröitä oikeasta reunasta. Tikun vasemmalle puolelle jää erotuksen verran ympyröitä.

4 2 me-nee rik-ki. Kuin-ka mon-ta jää?

LUVUT 5–7: vähennyslaskun käsite

196

101

7 Kuin-ka mon-ta vä-hen-ne-tään? Tee las-ku. Vä-hen-nys-las-ku: kol-mes-ta vä-hen-ne-tään yk-si Kol-me mii-nus yk-si on yh-tä suu-ri kuin kak-si.

3–1=2

Vä-hen-nys-las-kun tu-los-ta kut-su-taan ni-mel-lä e-ro-tus.

5 Har-joit-te-le mii-nus-merk-ki-ä.

3– 1 =2

5– 2=3

6 – 2 =4

4– 1 =3

2 – 2 =0

6– 5= 1

4– 3= 1

5– 3= 2

6 Ve-dä y-li oi-ke-a mää-rä. Kuin-ka mon-ta jää? Mer-kit-se.

6– 2= =4

4– 1 =3

5– 3= 2

6 – 6 =0 =

4– 2= 2

3– 1 =2

3–3 2= 1

6– 3= 3

4– 3= 1

5– 2=3

102

8 Las-ke.

3 3–2= 1 3–3=0 3–2= 1 3–1= 2 3–3=0

2 4–0=4 4–3= 1 4–1= 3 4–4= 2 4–3= 1

LUVUT 5–7: vähennyslaskun käsite

2 5–5=0 5–1=4 5–2= 3 5–4= 1 5–0= 5

3–0=

4–2=

5–3=

103

LUVUT 5–7: vähennyslaskun käsite

7 Kuin-ka mon-ta vä-hen-ne-tään? Tee las-ku.

Vä-hen-nys-las-ku: kol-mes-ta vä-hen-ne-tään yk-si Kol-me mii-nus yk-si on yh-tä suu-ri kuin kak-si.

3–1=2

3– 1 =2

5–2=3

6–2=4

4– 1 =3

2–2= =0

6–5= 1

Vä-hen-nys-las-kun tu-los-ta kut-su-taan ni-mel-lä e-ro-tus.

5 Har-joit-te-le mii-nus-merk-ki-ä.

6 Ve-dä y-li oi-ke-a mää-rä. Kuin-ka mon-ta jää? Mer-kit-se.

6–2=4

4– 1 =3

5–3=2

6–6= =0

4–2=2

3– 1 =2

3 – 3 =0 = 102

6–3=3 LUVUT 5–7: vähennyslaskun käsite

8 Las-ke.

2 4–0= 4 4–3= 1 4–1= 3 4–4= 0

4–2=

3 3–2= 1 3–3= 0 3–2= 1 3–1= 2

3–0=

LUVUT 5–7: vähennyslaskun käsite

2 0 5–1= 4 5–2= 3 5–4= 1

5–3=

5–5=

103

197

31. VÄHENNYSLASKU 0–6 Kappale pähkinänkuoressa • Oppilaan kirja s. 104–106 • Tehtävävihko s. 35 (opettajan opas s. 252) • Opettajan oppaan liitteet 11–13, 28, 29 • Monisteet 1A s. 84–86 • Opetusruutu liite 47

Tavoitteet Opitaan • laskemaan vähennyslaskuja lukualueella 0–6 (T1–8) • käyttämään vähennyslaskun symboleja (– ja =) vähennyslaskulausekkeissa (T5–8).

Välineet • kaksiväriset värikiekot (oppilaan kuori) • lukukortit (oppilaan kuori) • symbolikortit (oppilaan kuori) • lukumääräkortit (oppilaan kuori) • vähennyslaskukortit 0–6 (liite 13) • PUM-kortit (liitteet 11–13) • bingopelipohjat (liite 28) • laskuhelmet (ohje s. 28) • hajotushelmet (ohje s. 29) • nappeja, helmiä, palikoita, muovisia timantteja tms. pieniä esineitä

Opettaminen Tavoitteena on yhdistää aiemmin opitut kaveriparit vähennyslaskuihin. Hajotelmien ja vähennyslaskun yhteys Tarvitaan: luvun 6 hajotushelmet (ohje s. 29). Opettajalla on kädessään luvun 6 hajotushelmet siten, että kaikki helmet ovat oppilaista katsoen vasemmalla. Oppilaat valitsevat yhden luvun 6 kaveriparin (esim. 4 ja 2). Opettaja poistaa 6 helmestä 4 helmeä oikealle, jolloin 2 helmeä jää vasemmalle. Sanoitetaan syntynyt tilanne: kun kuudesta vähennetään neljä, se on yhtä suuri kuin kaksi. Opettaja kirjoittaa sanoitetun tilanteen näkyville vähennyslaskumuodossa 6 – 4 = 2. Luetaan lasku (kuusi miinus neljä on yhtä suuri kuin kaksi). Tutkitaan kirjoitettua vähennyslaskua ja verrataan sitä hajotushelmissä oleviin kaveripareihin. Kiinnitetään huomiota siihen, että kun vähennetään hajotettavasta luvusta toinen kaveripari, jää jäljelle toinen kaveripari. Toistetaan tehtävä muilla luvun 6 hajotelmilla. 198

Hajotelmista vähennyslasku Tarvitaan: jokaiselle parille luvun 6 hajotushelmet (ohje s. 29), kahdet lukukortit 0–6 (oppilaan kuori) ja vähennyslaskun symbolikortit (oppilaan kuori). Jatketaan harjoittelua pareittain. Toinen parista muodostaa hajotushelmillä jonkin luvun 6 kaveripareista. Pari muodostaa hajotettavasta luvusta ja kaveripareista vähennyslaskun pöydälle käyttäen lukukortteja ja symbolikortteja – ja =. Muodostunut lasku sanotaan ääneen. Vaihdetaan vuoroja.

Keskustellaan kuvasta

(s. 80–81) Tarvitaan: jokaiselle oppilaalle laskuhelmet (ohje s. 28). Tutkitaan kuvaa. Opettaja keksii kuvasta laskutarinoita, joissa on ”lähtee pois” -tilanne, osajoukon poistaminen tai erottaminen kokonaisuudesta. Oppilaat kuuntelevat tarinaa ja käyttävät laskuhelmiä laskun erotuksen selvittämiseen. Esim. – Opettajan sylissä on 6 sählymailaa. Niistä 2 tippui maahan. Kuinka monta opettajan syliin jäi? (4) – Niityllä oli 5 pupua. Yksi loikki urheilukentälle. Kuinka monta pupua niitylle jäi? (4) – Amerikkalaisia jalkapalloja on 4. Niistä 1 on lentänyt keskelle kenttää. Kuinka monta on jäänyt kentän laidalle? (3) – Vanteita on kuusi. Niistä 3 on punaisia ja loput sinisiä. Kuinka monta on sinisiä? (3) – Lippiksiä on viisi. Niistä 4 on keltaisia ja loput sinisiä. Kuinka monta on sinisiä? (1) – Pieniä merkkikartioita on 6. Niistä 4 on punaisia ja loput sinisiä. Kuinka monta on sinisiä? (2)

Toiminta Hassut laskutarinat Tarvitaan: jokaiselle oppilaalle kahdet lukukortit 0–6 (oppilaan kuori) sekä vähennyslaskun symbolikortit (oppilaan kuori). Opettaja lukee laskutarinoita oppilaille. Oppilaat tekevät tarinaan sopivan laskun pöydälle korttien avulla. – Eläinten olympialaisiin osallistuu 6 koalaa. Kenguruita on kaksi vähemmän. Kuinka monta kengurua kisoissa kilpailee? (6 – 2 = 4) – Mitalipöydälle laitettiin viisi mitalia odottamaan palkintojen jakoa. Peltsi Pesukarhu kävi nappaamassa niistä kolme. Kuinka monta mitalia pöydälle jäi? (5 – 3 = 2)

– Hiljaisen hiiviskelyn kisassa tiikerien joukkueen kuudesta kilpailijasta 3 on poikia. Kuinka monta tyttötiikeriä joukkueessa on? (6 – 3 = 3) – Hyökkäyshypyssä saa tehdä kolme hyppyä. Kalervo Kenguru on hypännyt jo kaksi kertaa. Kuinka monta hyppyä hänellä on vielä jäljellä? (3 – 2 = 1) – Uimakisoihin on ilmoittautunut kuusi delfiiniä. Lähtöhetkellä yksi niistä ei kuitenkaan saavu paikalle. Kuinka monta delfiiniä kisaan osallistuu? (6 – 1 = 5) Lautapeli laskukorteilla Tarvitaan: jokaiselle pelaajalle pelinappula (esim. nappi) sekä lautapelipohja (oppilaan kirjan takakansi tai liite 29) ja vähennyslaskukortit 1–6 (liite 13). Pelataan 2–3 oppilaan ryhmissä. Laskukortit sekoitetaan ja asetetaan pöydälle pinoksi kuvapuoli alaspäin. Pelinappulat asetetaan lähtöruutuun. Jokainen oppilas nostaa vuorollaan yhden laskukortin pinosta ja sanoo kortissa olevan laskun sekä laskun erotuksen ääneen. Oppilas siirtää pelinappulaansa erotuksen verran eteenpäin. Mikäli kortit loppuvat ennen kuin kukaan on päässyt maaliin, ne sekoitetaan uudestaan. Ensimmäisenä maaliin päässyt oppilas voittaa. Vähennyslaskua värikiekoilla Tarvitaan: jokaiselle parille kuusi kaksiväristä värikiekkoa (oppilaan kuori) ja vähennyslaskukortit, joiden vähenevä luku on kuusi (liite 13). Pelataan pareittain. Sovitaan aluksi, että laskussa vähennetään valkoiset kiekot kiekkojen kokonaismäärästä. Vähennyslaskukortit levitetään pöydälle laskupuoli ylöspäin. Kumpikin oppilas ottaa vuorollaan 6 värikiekkoa kämmenelleen. Oppilas ravistaa kiekkoja käsistään muodostuneessa “kupissa” ja tiputtaa kiekot pöydälle. Pari sanoittaa yhdessä muodostuneen laskun, esim. 6 kiekosta 2 on valkoisia. Loput ovat punaisia. Pari etsii laskukorteista kiekkoihin sopivan laskun 6 – 2 = 4.

Bingo vähennyslaskukorteilla Tarvitaan: jokaiselle oppilaalle tyhjä 3 x 3 bingopelipohja (liite 28), lyijykynä, nappeja tms. pelimerkeiksi ja opettajalle vähennyslaskukortit 1–6 (liite 13). Jaetaan jokaiselle oppilaalle tyhjä bingopohja. Oppilas kirjoittaa haluamiinsa ruutuihin luvut: 1, 1, 2, 2, 3, 3, 4, 5 ja 6. Opettaja sekoittaa laskukortit ja näyttää yhtä laskukorttia kerrallaan oppilaille. Oppilas laittaa napin siihen ruutuun, jonka luku vastaa laskukortin erotusta. Ensimmäisenä kolmen suoran saanut oppilas huutaa Bingo! ja voittaa pelin. Jos oppilaan on vielä vaikea laskea laskuja päässä, voidaan hänelle antaa tueksi laskuhelmet (ohje s. 28) tai kuusi palikkaa tai muuta pientä tavaraa. PUM!-peli Tarvitaan: vähennyslaskukortit 0–6 (liite 13) ja PUM-kortit (liitteet 11–13). Pelataan 2–4 oppilaan ryhmissä. Kaikki kortit sekoitetaan ja asetetaan pöydälle pinoksi kuvapuoli alaspäin. Pelin tavoitteena on kerätä sovittu määrä laskukortteja. Jokainen oppilas nostaa vuorollaan yhden kortin pinosta ja sanoo kortissa olevan laskun ja sen erotuksen ääneen. Mikäli oppilas laskee laskun oikein, hän saa kortin pisteeksi ja vuoro siirtyy seuraavalle. Jos oppilas nostaa pinosta PUM-kortin, hän menettää kaikki keräämänsä kortit ja ne laitetaan pinon pohjalle. Ensimmäisenä sovitun määrän kortteja kerännyt oppilas voittaa pelin.

Digimateriaali

Opetus: kaveriparien ja vähennyslaskun välinen yhteys sekä vähennyslaskujen laskeminen. Harjoittelu: kaveriparien ja vähennyslaskun välinen yhteys sekä vähennyslaskut. Peli: lautapeli, jossa edetään erotuksen mukaan.

199

Oppilaan kirjan sivut

1 Et-si ka-ve-ri-pa-ri ym-py-röi-mäl-lä. Tee vä-hen-nys-las-ku sa-mal-la ta-val-la.

3 Las-ke. Muis-ta ka-ve-ri-pa-rit.

5 2

3– 2= 2

6– 4= 2

6– 3= 3

4– 1 =3

5– 3= 2

3 5–4= 1 5–3= 2 5–1=4

5–2= 5–0=

5–1=

5–3=

104

E-kirjan sivut

4 2

3 3

4 2

2–2

2 4

5–5= 5–2=

1 5

5–3=

5–4=

6–2

0–0

4 2

6–4=2

3 2

2 2

4–2=2

3 3 – 6 6 3=3

2–1

5–3=2

0 5 1 4 2 3 3 2 4 1 5 0 3 5–0= 5

5–2=

104

200

4 5–3= 2 5–1=

6–4

4–1

6–3

3–1

6–4

5 2

3 1

5–1 4

3–1

0 5–2= 3 5–5=

LUVUT 5–7: vähennyslasku 0–6

2 5–4= 1 5–3=

3 5–4= 1 5–3= 2 5–1= 4

5–1

6 105

3 3–2= 1 3–3= 0 3–1= 2

5–2=

2 6–1= 5 6–3= 3 6–5= 1

3–0=

3 0 4–2= 2 4–3= 1

6–4=

4–1=

4–4=

4 Kir-joi-ta lu-vut 0–6 o-mas-sa jär-jes-tyk-ses-sä. Pe-laa bin-go-a.

5 Kul-je las-ku-reit-ti.

2 Mer-kit-se vi-to-sen ka-ve-ri-pa-rit. Las-ke.

1–0

1 5–2

6–5

3 Las-ke. Muis-ta ka-ve-ri-pa-rit.

1 3 – 3–2= 1 4 4 1 =3

4–1=

LUVUT 5–7: vähennyslasku 0–6

2 1

3–0

4–3

5–2 1

4–2

3 4–4=0 4–2= 2 4–3= 1

6–4=

5 Kul-je las-ku-reit-ti.

1 Et-si ka-ve-ri-pa-ri ym-py-röi-mäl-lä. Tee vä-hen-nys-las-ku sa-mal-la ta-val-la.

2 6–1=5 6–3= 3 6–5= 1

3–0=

LUVUT 5–7: vähennyslasku 0–6

4 Kir-joi-ta lu-vut 0–6 o-mas-sa jär-jes-tyk-ses-sä. Pe-laa bin-go-a.

3–3

5 1

3 3–2= 1 3–3=0 3–1= 2

5–2=

2 Mer-kit-se vi-to-sen ka-ve-ri-pa-rit. Las-ke.

3–3

4–2

0–0

5–2

5–3

1 6

1–0

4–1

LUVUT 5–7: vähennyslasku 0–6

6–4

3 3

5–1

1 0

5–1

6–5

4 4–3

0 6–2

2–2

3–1

105

Koko luokan peli Jokainen oppilas pelaa oman kirjansa bingoruudukkoon. Hän merkitsee ruudukkoon luvut 0–6 haluamassaan järjestyksessä, jokaisen luvun vain kerran. Opettaja luettelee vähennyslaskuja satunnaisessa järjestyksessä ja oppilas merkitsee rastilla tuloksen. Kun oppilaalla on kolmessa vierekkäisessä ruudussa rasti, hän huutaa Bingo! ja voittaa pelin. Peliä voi pidentää vaatimalla bingoon esim. neljä peräkkäistä ruutua.

6 Hei-tä nop-pi-a. Las-ke vä-hen-nys-las-ku. Vä-ri-tä ruu-tu.

5 4 3 2 1 0

7 Mi-tä on ta-pah-tu-nut? Kek-si las-ku-ta-ri-na ja kir-joi-ta las-ku.

Peli 1: 6 – 3, 5 – 1, 4 – 4, 5 – 3, 6 – 0, 5 – 4, 6 – 1 Peli 2: 6 – 0, 5 – 3, 4 – 1, 3 – 3, 5 – 0, 6 – 2, 3 – 2 Paripeli Tarvitaan: jokaiselle pelaajalle vähennyslaskukortit 0–6 (liite 13). Molemmat merkitsevät oman kirjansa ruudukkoon luvut 0–6 haluamassaan järjestyksessä, jokaisen luvun vain kerran. Pelaajat nostavat vuoron perään vähennyslaskukortin, laskevat laskun ja merkitsevät tuloksen kirjaansa. Kun oppilaalla on kolmessa vierekkäisessä ruudussa rasti, hän huutaa Bingo! ja voittaa pelin. Peliä voi pidentää vaatimalla bingoon esim. neljä peräkkäistä ruutua.

6 – 2 =4

5– 2=3

5– 3= 2

4– 2= 2

6– 3= 3

4– 1 =3

106

LUVUT 5–7: vähennyslasku 0–6

6 Hei-tä nop-pi-a. Las-ke vä-hen-nys-las-ku. Vä-ri-tä ruu-tu.

Tarvitaan: jokaiselle oppilaalle kaksi noppaa ja puuvärikynä. Kukin oppilas pelaa omaan kirjaansa kaikkia pelikartiota käyttäen. Hän yrittää saada väritettyä kartioiden ruutuja mahdollisimman paljon opettajan määräämän peliajan puitteissa. Oppilas heittää molemmat nopat. Hän laskee noppien silmäluvuista vähennyslaskun ja värittää mistä tahansa kartiosta erotusta vastaavan ruudun. Kerrotaan oppilaille, että pelissä aina suuremmasta luvusta vähennetään pienempi (paitsi jos luvut ovat samat). Värittämisen jälkeen, tai mikäli väritettävää ruutua ei enää ole, oppilas heittää nopat uudestaan. Kun peliaika päättyy, jokainen laskee, kuinka monta ruutua ehti värittää.

5 4 3 2 1 0

7 Mi-tä on ta-pah-tu-nut? Kek-si las-ku-ta-ri-na ja kir-joi-ta las-ku.

Ennen tehtävän tekemistä käydään kuvaparit yhdessä läpi ja keksitään jokaisesta parista laskutarina. Oppilaat voivat keksiä kuviin sopivia tarinoita myös pareittain ja kertoa niitä toisille.

5 4 3 2 1 0

106

6–2=4

5–2=3

5–3=2

4–2=2

LUVUT 5–7: vähennyslasku 0–6

201

32. YHTEEN- JA VÄHENNYSLASKU 0–6 Kappale pähkinänkuoressa • Oppilaan kirja s. 107–110 • Tehtävävihko s. 36 (opettajan opas s. 252) • Opettajan oppaan liitteet 11–13, 26–29 • Monisteet 1A s. 87–90

Tavoitteet Opitaan • laskemaan yhteenja vähennyslaskuja lukualueella 0–6 (T1–8) • keräämään tietoa, laatimaan ja tulkitsemaan yksinkertaisia pylväsdiagrammeja (T11).

Välineet • lukukortit (oppilaan kuori) • yhteenja vähennyslaskukortit 0–6 (liitteet 11–13) • PUM-kortit (liitteet 11–13) • lukumääräbingot (liitteet 26–27) • bingopelipohjat (liite 28) • laskuhelmet (ohje s. 28) • nappeja, helmiä, palikoita, muovisia timantteja tms. pieniä esineitä • rakennuspalikoita

Opettaminen Yhteen- ja vähennyslaskuja kuvasta Tarvitaan: jokaiselle oppilaalle laskuhelmet (ohje s. 28). Tutkitaan jaksokuvaa (s. 80–81), josta opettaja tekee laskutarinoita. Oppilaat voivat myös keksiä itse laskutarinoita kuvasta. Laskutarinoiden havainnollistamisessa käytetään laskuhelmiä. Jokaisella oppilaalla on omat laskuhelmet ja laskutarinan alkaessa kaikki helmet ovat oikealla. Laskutarinan alkutilanteessa helmiä siirretään tarinassa ilmoitettu määrä vasemmalle kuvaamaan laskutarinan alkutilannetta. Alkutilanteen jälkeen helmiä joko lisätään siirtämällä lisää helmiä vasemmalle tai vähennetään siirtämällä helmiä vasemmalta oikealle. Laskutarinan lopputilanne eli laskun tulos on nähtävissä vasemmalla. Laskutarinaa kerrottaessa pohditaan, onko kyseessä yhteenlasku vai vähennyslasku. Lisäksi pohditaan, mikä laskutilanne on kyseessä (tulee lisää, osajoukkojen yhdistäminen, lähtee 202

pois vai osajoukon poistaminen tai vähentäminen kokonaisuudesta). Opettaja sanoittaa tilannetta ja kiinnittää oppilaiden huomion laskutarinan alkutilanteeseen, muutokseen ja lopputilanteeseen sekä kysymyksen muotoon. Lisäksi muutostilanteessa kysytään aina, tuleeko helmiä lisää vai otetaanko niitä pois. Esimerkkejä laskutarinoista: – Kentällä on 1 orava ja 4 siiliä. Kuinka monta niitä on yhteensä? (5) – Lipuista 2 on ruudullista ja 1 raidallinen. Kuinka monta lippuja on yhteensä? (3) – Maalin edessä oli 5 jalkapalloa, joista 1 karkasi kauemmaksi. Kuinka monta jalkapalloa maalin eteen vielä jäi? (4) – Kentällä on 6 sählymailaa. Opettajalla on niistä 4 sylissään ja loput ovat maassa. Kuinka monta mailaa on maassa? (2) – 4 lapsella on keltainen lippalakki ja 1 aikuisella on sininen lippalakki. Kuinka monta lippalakkeja on yhteensä? (5) – Kentän laidalla on 6 taloa. Niistä 3 on omakotitaloja ja loput kerrostaloja. Kuinka monta kerrostaloa kentän laidalla on? (3) – Kuvassa on 5 jänistä. 1 jänis loikkii pois. Kuinka monta jänistä jää? (4)

Toiminta Laskutarinoita laskuhelmillä laskien Tarvitaan: jokaiselle oppilaalle laskuhelmet (ohje s. 28) ja lukukortit 0–6 (oppilaan kuori). Opettaja kertoo laskutarinoita. Oppilaat laskevat laskun käyttäen laskuhelmiä. Opettaja kiinnittää oppilaiden huomion alkutilanteeseen sekä siihen, onko kyseessä yhteen- vai vähennyslasku eli lisätäänkö helmiä vai otetaanko niitä pois. Oppilas näyttää laskun tuloksen lukukortilla. Esimerkkejä laskutarinoista: – Tamirilla on 5 sählypalloa. Hän lainaa niistä 2 pikkuveljelleen. Kuinka monta palloa Tamirille jää? (3) – Alinalla on 4 frisbeetä ja 2 vannetta. Kuinka monta urheiluvälinettä Alinalla on yhteensä? (6) – Sami löysi ensin 2 golfpalloa. Sitten hän löysi vielä 2 palloa lisää. Kuinka monta golfpalloa Sami löysi yhteensä? (4) – Idalla oli 6 sählymailaa. Niistä 3 meni rikki. Kuinka monta sählymailaa Idalle jäi? (3) – Opettajalla on 4 frisbeetä. Niistä 3 on keltaisia ja loput vihreitä. Kuinka monta vihreää frisbeetä opettajalla on? (1)

– Urheilukassissa oli 2 koripalloa ja 3 jalkapalloa. Kuinka monta palloa kassissa oli yhteensä? (5) – Lapsilla oli pelissä 5 palloa. 1 pallo meni rikki. Kuinka monta palloa lapsille jäi? (4) – Varastossa on 1 tennismaila ja 5 sählymailaa. Kuinka monta mailaa varastossa on yhteensä? (6) PUM!-peli Tarvitaan: yhteenja vähennyslaskukortit 0–6 sekä PUM-kortit (liitteet 11–13). Pelataan 2–4 oppilaan ryhmissä. Kaikki kortit sekoitetaan ja asetetaan pöydälle pinoksi kuvapuoli alaspäin. Pelin tavoitteena on kerätä sovittu määrä laskukortteja. Jokainen oppilas nostaa vuorollaan yhden kortin pinosta ja sanoo kortissa olevan laskun ja sen tuloksen ääneen. Mikäli oppilas laskee laskun oikein, hän saa kortin pisteeksi ja vuoro siirtyy seuraavalle. Jos oppilas nostaa pinosta PUM-kortin, hän menettää kaikki keräämänsä kortit ja ne laitetaan pinon pohjalle. Ensimmäisenä sovitun määrän kortteja kerännyt oppilas voittaa pelin. Bingo yhteenja vähennyslaskukorteilla Tarvitaan: jokaiselle oppilaalle tyhjä 5 x 5 bingopelipohja (liite 28), lyijykynä, nappeja tms. pelimerkeiksi ja opettajalle yhteenja vähennyslaskukortit 0–6 (liitteet 11–13). Jaetaan jokaiselle oppilaalle tyhjä bingopohja. Oppilas kirjoittaa haluamiinsa ruutuihin luvut: yhden kerran 0 ja neljä kertaa luvut 1, 2, 3, 4, 5 ja 6. Opettaja sekoittaa laskukortit ja näyttää yhtä laskukorttia kerrallaan oppilaille. Oppilas laittaa napin siihen ruutuun, jonka luku vastaa laskukortin tulosta. Ensimmäisenä viiden suoran saanut oppilas huutaa Bingo! ja voittaa pelin. Summalla ja erotuksella eteenpäin Tarvitaan: jokaiselle pelaajalle pelinappula (esim. nappi) sekä lautapelipohja (oppilaan kirjan takakansi tai liite 29) ja yhteenja vähennyslaskukortit 0–6 (liitteet 11–13). Pelataan 2–3 oppilaan ryhmissä. Laskukortit sekoitetaan ja asetetaan pöydälle pinoksi kuvapuoli alaspäin. Pelinappulat asetetaan lähtöruutuun. Jokainen oppilas nostaa vuorollaan yhden kortin pinosta, laskee kortissa olevan laskun ja sanoo erotuksen tai summan. Oppilas siirtää pelinappulaansa summan tai erotuksen verran eteenpäin. Mikäli kortit loppuvat ennen kuin kukaan on päässyt maaliin, ne sekoitetaan uudestaan. Ensimmäisenä maaliin päässyt oppilas voittaa.

Huojuva torni Tarvitaan: yhteenja vähennyslaskukortit 0–6 (liitteet 11–13) sekä rakennuspalikoita. Pelataan pareittain. Sovitaan peliaika. Laskukortit sekoitetaan ja asetetaan pöydälle pinoksi kuvapuoli alaspäin. Vuorossa oleva pelaaja nostaa kortin ja laskee laskun. Laskemisen jälkeen hän ottaa tuloksen verran palikoita ja kasaa niistä tornin. Vuoro vaihtuu. Jokaisella kierroksella oppilas lisää torniinsa uusia palikoita. Mikäli torni kaatuu, aloitetaan kasaaminen uudestaan. (Jos oppilaalla on asetettavana viisi palikkaa ja toisen palikan jälkeen torni kaatuu, hän saa asettaa jäljelle jääneet kolme palikkaa uuden tornin aluksi.) Oppilas saa itse suunnitella, kasaako hän kaikki palikat päällekkäin vai tekeekö tornista tukevamman esim. tekemällä siitä leveämmän. Peliajan päättyessä pelin voittaa pelaaja, jonka torni on korkeampi. Laskubingo Tarvitaan: jokaiselle pelaajalle lukumääräbingopohja (liitteet 26–27) ja pelimerkki sekä jokaiselle ryhmälle yhteenja vähennyslaskukortit 0–6 (liitteet 11–13). Pelataan 4–6 hengen ryhmissä. Jaetaan jokaiselle pelaajalle bingopohja. Laskukortit sekoitetaan ja asetetaan pöydälle pinoksi kuvapuoli alaspäin. Jokainen oppilas nostaa vuorollaan laskukortin ja kertoo tuloksen. Hän peittää pelimerkillä omasta bingoruudukostaan tulosta vastaavan lukumäärän. Kun oppilas saa kolmen suoran, hän huutaa Bingo! ja voittaa pelin.

Viikon tilasto:

Onko sinulla tänään nappeja paidassa? Opettaja valitsee tilaston esittämistavan. Eri esittämistavat esitellään opettajan oppaan sivulla 33. Opettaja laittaa kyllä- ja ei -vastauskortit näkyville. Oppilaat tekevät tilaston valituilla välineillä. Keskustellaan syntyneestä tilastosta. – Kumpaa vaihtoehtoa on enemmän? – Kumpaa vaihtoehtoa on vähemmän? – Kuinka monta toisia on enemmän? – Kuinka monta toisia on vähemmän? Digimateriaali

Opetus: kuvaan ja laskuun liittyvien yhteenja vähennyslaskutarinoiden tekeminen, yhteenja vähennyslaskujen tunnistaminen ja laskeminen. Harjoittelu: oikean laskukuvan ja laskun yhdistäminen. Peli: yhteenja vähennyslaskujen laskeminen. 203

Oppilaan kirjan sivut

1 1 Kek-si las-ku-ta-ri-na. Yh-dis-tä ku-va ja las-ku. Yk-si las-ku jää y-li. 2+3=

5–2=

1+5=

5–3=

6–4=

6–3=

Ennen tehtävän tekemistä käydään kuvat yhdessä läpi ja keksitään jokaisesta kuvasta monta erilaista laskutarinaa. Oppilaat voivat keksiä kuviin sopivia tarinoita myös pareittain ja kertoa niitä toisille. Malleja tehtävän laskutarinoiksi: – Henna ja Leo osallistuvat kananmunaviestiin. Viestissä jokaisen parin pitää kuljettaa suussa pidettävällä lusikalla yhteensä viisi kananmunaa salin toisesta päästä toiseen ja saada mahdollisimman monta niistä ehjänä maaliin. Henna ja Leo pudottavat kisassa kaksi kananmunaa, jotka menevät rikki. Kuinka monta kananmunaa he saavat ehjänä maaliin? (5 – 2 = 3)

2 Las-ke. O-le tark-ka mer-kin kans-sa.

3 4+1=5 3–3= 0

4 3–1= 2 5–4= 1

2+2=

2 4–3= 1 2+4=6

6–3=

3 Ver-taa. Mer-kit-se

tai

5–3=

6 2 5–1= 4

4+2= 6–4=

5–4

6–4

< 3+3

> 6–2

2+3

5–1

< 6–5

=2+4 107

E-kirjan sivut

LUVUT 5–7: yhteenja vähennyslasku 0–6

1 Kek-si las-ku-ta-ri-na. Yh-dis-tä ku-va ja las-ku. Las-ke.

2+3=

5–2=

1+5=

6–4=

6–3=

4 3–1= 2 5–4= 1 2+4= 6

3 4+1= 5 3–3= 0 5–2= 3 6–3=

2 4–3= 1 2+4= 6 1+5= 6 5–3=

LUVUT 5–7: yhteenja vähennyslasku 0–6

204

– Anders päättää tehdä kasviskeittoa ja hän kulkee rallatellen kasvimaalle. Hän nostaa maasta kaksi komeaa porkkanaa ja kolme pientä punajuurta. Kuinka monta juuresta Anders käyttää keittoonsa? (2 + 3 = 5) – Lilli epäilee, että naapurin kissa käy öisin heidän terassillaan. Lilli päättää selvittää onko hän oikeassa ja asettaa terassin rappusille riviin kuusi pystyssä olevaa keilaa. Aamulla hän huomaa olleensa oikeassa, sillä neljä keiloista on kaatunut yön aikana. Kuinka monta keilaa kissa oli jättänyt pystyyn? (6 – 4 = 2) – Mummi on ylpeä itse puutarhaan kasvattamistaan kukkasista. Kauniita keltaisia kukkia on rivissä yhteensä kuusi kappaletta. Vaarin syntymäpäivänä mummi tajuaa, että on unohtanut ostaa vaarille lahjan. Niinpä hän menee puutarhaan ja poimii vaarille kolme kaunista kukkaa. Kuinka monta kukkaa mummin kukkapenkkiin vielä jää? (6 – 3 = 3)

2 Las-ke. O-le tark-ka mer-kin kans-sa.

2+2=

6 6–4= 2 5–1= 4 3+3= 6 4+2=

107

– Muusikko Muru Mustekalalla on konsertti koralliriutalla. Viisi pientä vihreää kalaa tulee kuuntelemaan konserttia. Konsertista otetaan valokuva Koralliriutan sanomiin. Kuinka monta merenelävää kuvassa näkyy? (1 + 5 = 6)

7 Kiinnitetään oppilaan huomio siihen, että yhtäsuuruusmerkki ei tarkoita vastausta, vaan sitä, että sen molemmin puolin olevat luvut tai laskut ovat yhtä suuria. Lasku ja tulos voivat siis olla kummalla tahansa puolella merkkiä.

4 Mer-kit-se ku-to-sen ka-ve-ri-pa-rit. Las-ke.

0 6 6 1

7 Mer-kit-se puut-tu-va lu-ku.

2 4 4 2 6 0 6 3 3 6 5 1 6 6 6 6 6–4=2 6–3=3 6–1=5 6–6=0 6–2=

6–0=

6–5=

6–3=

4–

1 =3

5–

4=1

5=6–

3=3–

6–

2 =4

4–

4 =0

1=2–

2=5–

8 Vä-ri-tä oh-jeen mu-kaan.

5–1 6–5

5 Las-ke lu-ku-jen e-ro-tus.

4– 1 =3 4

4–2= 2

5–3=2

6–2=4

3– 3 =0

6–4= 2

2 =2

4–

4 =0

4–

0=4

4–

1 =3

4–

3 3 6

–4

–3

–5

5 1 6

–3

3 +3

–2

–5

0 109

6–1=

6–6=

6–2=

6–0=

6–5=

6–3=

0 4 1 3 2 2 3 1 4 0 4

1 +4=5 5– 1 =4

3+3=6 6–3=3 6 Vä-ri-tä oh-jeen mu-kaan. 5–1 6–5

6–3

4–3= 1

3–2

4 – 0= =4 4–2=2

LUVUT 5–7: yhteenja vähennyslasku 0–6

4–1 4+1

4–0

4– 1 =3

4+2=6 6–4=2

6 0

6–3=

4 – 4 =0

–2

–1

2 4

4 Mer-kit-se ne-lo-sen ka-ve-ri-pa-ri ja vä-hen-nys-las-kun puut-tu-va lu-ku.

108

9 Kul-je las-ku-reit-ti. Mer-kit-se sum-ma tai e-ro-tus.

LUVUT 5–7: yhteenja vähennyslasku 0–6

6–4=

5 Mer-kit-se las-ku ja las-ke.

1+1 3–3

5–5

1 5

4 2

3+2

6–4

3 Mer-kit-se ku-to-sen ka-ve-ri-pa-rit. Las-ke.

5+0 3

3+1

4–2

LUVUT 5–7: yhteenja vähennyslasku 0–6

0 6

1+2

1+1

5 –0= 5

3 =1

6–2 5–4

0 4 1 3 2 2 3 1 4 0 4 4 4 4 4 4–

5–2

3–2

4– 1 = 3

6 Mer-kit-se ne-lo-sen ka-ve-ri-pa-ri ja vä-hen-nys-las-kun puut-tu-va lu-ku.

108

4+1

4–0

4–1

6–3

5–2

1+2

2 5+0 3

6–2 5–4

1+1

6–4 3+1

4–2 5–5

3+2

1+1 3–3

LUVUT 5–7: yhteenja vähennyslasku 0–6

5 109

205

Oppilaan kirjan sivut

10 Las-ke lu-ku-jen sum-ma ja e-ro-tus.

3+ 3+2=5 3–2= 1

5+ 1 =6 5– 1 =4

4+0= 4 4–0= 4

3+3=6 3– 3 =0

11 Mi-kä ku-vi-o jää jäl-jel-le? Piir-rä. Kek-si vii-mei-nen teh-tä-vä it-se.

–

useita ratkaisuja

–

12 Nos-ta vä-hen-nys-las-ku-kort-ti. Siir-ry seu-raa-vaan ruu-tuun, jos-sa e-ro-tus on.

1 3

2 3

Tar-vit-set vä-hen-nyslas-ku-kor-tit 0–6 ja pe-li-nap-pu-lan.

0 1 2 345

110

E-kirjan sivut

Jos tehtävä tuntuu oppilaasta haasteelliselta, ohjataan häntä vahvistamaan puuvärikynällä ensimmäiseen ruutuun toisen ruudun kuvio. Vähennyslaskun tulos on vahvistamatta jäänyt kuvio.

Pelataan 2-3 oppilaan ryhmissä. Tarvitaan: jokaiselle pelaajalle pelinappula (esim. nappi) ja pino vähennyslaskukortteja 0–6 (liite 13). Pelaajat asettavat pelinappulansa lähtöruutuun. Laskukortit sekoitetaan ja asetetaan pöydälle pinoksi kuvapuoli alaspäin. Vuorossa oleva pelaaja nostaa laskukortin ja siirtää pelinappulansa seuraavaan ruutuun, jossa on laskun tulos. (Esim. oppilas nostaa kortin, jossa on lasku 6 – 2. Hän siirtyy ruutuun, jossa on luku 4.) Vuoro siirtyy seuraavalle pelaajalle. Ensimmäiseksi maaliin päässyt pelaaja voittaa.

LUVUT 5–7: yhteenja vähennyslasku 0–6

7 Nos-ta las-ku-kort-ti. Vä-ri-tä tu-lok-sen ver-ran ruu-tu-ja. Tar-vit-set pe-liin yh-teen- ja vä-hen-nyslas-ku-kor-tit 0–6 se-kä puu-vä-ri-ky-nän.

8 Nos-ta vä-hen-nys-las-ku-kort-ti. Siir-ry seu-raa-vaan ruu-tuun, jos-sa e-ro-tus on.

1 3

0 3

2 0

110

01 2 345

3 2

Tar-vit-set vä-hen-nyslas-ku-kor-tit 0–6 ja pe-li-nap-pu-lan.

7 Peliä voidaan pelata pareittain tai yksin. Paripeli Tarvitaan: eriväriset puuvärikynät ja pino yhteenja vähennyslaskukortteja 0–6 (liitteet 11–13). Peliä pelataan yhden oppilaan kirjaan. Laskukortit sekoitetaan ja asetetaan pöydälle pinoksi kuvapuoli alaspäin. Vuorossa oleva pelaaja nostaa laskukortin ja värittää ruudukosta tuloksen verran ruutuja omalla värillään. Vuoro vaihtuu. Laskukorttien loputtua lasketaan, kumpi sai väritettyä enemmän ruutuja, eli on voittaja. Yksinpeli Tarvitaan: puuvärikynä ja pino yhteenja vähennyslaskukortteja 0–6 (liitteet 11–13). Jokainen oppilas pelaa sovitun ajan omaan kirjaansa, kuten paripelissä. Ajan loputtua lasketaan, kuinka monta ruutua kukin ehti värittää.

LUVUT 5–7: yhteenja vähennyslasku 0–6

8 Katso ohjeet sivun yläosasta.

206

Muuta matikkapuuhaa Pitkä matikkatarina Tarvitaan: jokaiselle oppilaalle siili- ja sammakkoalustat (oppilaan kuori) sekä 12 pientä esinettä, esim. nappeja, kaksivärisiä värikiekkoja (oppilaan kuori), palikoita tms. Oppilaat laittavat alustat vierekkäin ja niiden viereen pikkuesineet. Opettajan kertoessa tarinaa he lisäävät, vähentävät tai siirtävät tavaroita alustoilla tarinan mukaisesti. Tarinan väleissä opettaja tekee kysymyksiä sen hetkisestä tilanteesta. Näissä kohdissa oppilaat tarkistavat, että heillä on oikea määrä tavaroita kummallakin alustalla ja korjaavat tilanteen, mikäli luvut eivät täsmää. Siili ja sammakko kisajärjestäjinä Metsän eläimet olivat päättäneet pitää urheilukilpailut. Niitä varten tarvittiin iso kasa käpyjä palkinnoiksi eri lajeissa. Siili ja sammakko olivat luvanneet kerätä kävyt kisoja varten. Varhain aamulla he lähtivät korien kanssa metsään käpyjä keräämään. Eipä aikaakaan, kun siili näki jo maassa kaksi käpyä ja keräsi ne koriinsa. (Ohjataan oppilaita laittamaan kaksi tavaraa siilin alustalle.) Heti siili huomasi, että sammakolla oli paha mieli, koska hänen korinsa oli vielä tyhjä. Niinpä hän antoi toisen kävyistään sammakolle. (Ohjataan oppilaat siirtämään yksi tavara siilin alustalta sammakolle ja neuvotaan, että näin jatketaan tästä eteenpäinkin.) Hetken päästä sammakon veli tuli paikalle. Hän oli kuullut eläinten urakasta ja toi sammakolle kolme löytämäänsä käpyä. - Kuinka monta käpyä sammakolla nyt on? (4) - Kuinka monta käpyä siilillä on? (1) - Kummalla on enemmän käpyjä? (sammakolla) - Kuinka monta käpyä sammakolla on enemmän? (3)

neljä käpyä. Harmistuneina he päättivät jakaa kävyt niin, että molemmille tuli yhtä monta käpyä. - Kuinka monta käpyä kumpikin sai koriinsa? (2) Pettyneet eläimet jatkoivat eteenpäin pientä metsäpolkua, kun heidät pysäytti puun oksalla istuva harakka. ”Mitäs te puuhaatte?” harakka kysyi. Kaverukset selittivät, mihin he tarvitsivat käpyjä ja kertoivat, että käpyjä oli vaikea löytää maasta. Harakka lupasi auttaa heitä. Se lensi suuren kuusen latvaan ja pudotti sieltä yhden kävyn siilille ja neljä sammakolle. Sammakko halusi olla reilu ja antoi yhden omista kävyistään siilille kiitokseksi siitä, että oli aiemmin saanut kävyn siililtä. - Kuinka monta käpyä sammakolla nyt on? (5) - Kuinka monta käpyä siilillä on? (4) - Kummalla on vähemmän käpyjä? (siilillä) - Kuinka monta käpyä siilillä on vähemmän? (1) Siili ja sammakko kiittivät harakkaa avusta ja hyppelehtivät eteenpäin. Samassa sammakko kompastui kivenmurikkaan ja korista lensi kaksi käpyä maahan. Vaikka he kuinka etsivät pudonneita käpyjä, ei niitä löytynyt mistään. Onneksi he kuitenkin hetken päästä törmäsivät pienen männyn runkoon. Törmäyksen voimasta puusta putosi kaksi käpyä kummankin koriin. Riemastuneet eläimet pistivät juoksuksi. Heillä oli korissaan jo paljon käpyjä. - Kuinka monta käpyä sammakolla nyt on? (5) - Kuinka monta käpyä siilillä on? (6) - Kummalla on enemmän käpyjä? (siilillä) - Kuinka monta käpyä siilillä on enemmän? (1)

Kaverukset kulkivat syvemmälle metsään ja tulivat suuren kuusen alle. Siellä oli monta käpyä maassa. Siili kahmi itselleen neljä käpyä ja sammakkokin poimi koriinsa yhden kävyn lisää. - Kuinka monta käpyä sammakolla nyt on? (5) - Kuinka monta käpyä siilillä on? (5) - Kummalla on enemmän käpyjä? (Molemmilla on yhtä monta.)

Kuten kaikki tiedämme, juostessa tulee nälkä. Näidenkin ahkerien kaverusten vatsat alkoivat kurnia ja nälkä oli sietämätön. Onneksi paikalle osui metsäjänis, joka oli juuri kerännyt ison korillisen karhunvatukoita. Hän lupasi antaa marjoja siilille ja sammakolle, jos nämä antaisivat puolestaan hänelle muutaman kävyn. Niinpä sammakko luopui kahdesta ja siili kolmesta kävystä, niin paljon he halusivat herkutella. - Kuinka monta käpyä siilillä nyt on? (3) - Kuinka monta käpyä sammakolla on? (3) - Kuinka monta käpyä heillä on yhteensä? (6)

Väsähtäneinä ystävykset päättivät levähtää hetken. He nojasivat mukavasti kuusen runkoon ja eipä aikaakaan, kun molemmat olivat syvässä unessa. Korit tipahtivat kummankin kädestä ja kaikki kävyt levisivät maahan. Paikalle saapui orava, joka huomasi tilaisuutensa tulleen. Se kahmaisi kuusi käpyä syliinsä ja pinkoi karkuun. Kun siili ja sammakko heräsivät, oli maassa vain

Hieman noloina siili ja sammakko saapuivat kisapaikalle illan koittaessa. He olivat keränneet koko päivän käpyjä, mutta niitä oli yhteensä vain kuusi kappaletta. Onneksi muut eläimet eivät olleet moksiskaan siilin ja sammakon laihasta saaliista. Kisoihin oli vielä monta päivää, he totesivat. Huomenna on uusi keräilypäivä! 207

33. LASKUPERHE, SUMMA JA EROTUS Kappale pähkinänkuoressa • Oppilaan kirja s. 111–113 • Tehtävävihko s. 37 (opettajan opas s. 252) • Opettajan oppaan liitteet 11–13, 16 • Monisteet 1A s. 91–93 • Opetusruutu 47

Tavoitteet Opitaan • muodostamaan laskuperheitä kolmesta annetusta luvusta (T1–8).

Välineet • pelikortit (oppilaan kuori) • lukukortit (oppilaan kuori) • symbolikortit (oppilaan kuori) • yhteenja vähennyslaskukortit 0–6 (liitteet 11–13) • hajotelmakaaviot (liite 16) • hajotushelmet (ohje s. 29) • noppia

Opettaminen Tavoitteena on yhdistää aiemmin opitut kaveriparit sekä yhteenja vähennyslaskut laskuperheeksi. Hajotelmapareista laskuperhe Tarvitaan: luvun 6 hajotushelmet (ohje s. 29). Opettajalla on kädessään luvun 6 hajotushelmet siten, että kaikki helmet ovat oppilaista katsoen vasemmalla. Oppilaat valitsevat yhden luvun 6 kaveriparin (esim. 5 ja 1). Opettaja kirjoittaa luvut näkyville. Opettaja tekee 6 helmestä vastaavan hajotelman (5 ja 1) siirtämällä helmet hieman erilleen toisistaan. Todetaan, että helminauhassa on luvut 6 (helmien kokonaismäärä), 5 ja 1. Tehdään luvuista kaksi yhteenlaskua. Tarkastellaan ensin hajotushelmiä ja sanoitetaan ensimmäinen yhteenlasku (5 + 1 = 6). Opettajalla on edelleen hajotushelmet käsissään, kun hän kääntää hajotushelminorkon ympäri tai laittaa kätensä ristiin. Tällöin helmien järjestys muuttuu peilikuvaksi ja toinen yhteenlasku näkyy hajotushelmissä. Sanoitetaan toinen yhteenlasku (1 + 5 = 6). Opettaja kirjoittaa molemmat yhteen208

laskut näkyville. Kiinnitetään huomio siihen, että hajotettava luku on aina yhteenlaskun summana. Opettaja siirtää kaikki 6 helmeä hajotushelmien vasemmalle puolelle. Tehdään näkyvillä olevista luvuista kaksi vähennyslaskua. Ensin siirretään 6 helmestä 1 oikealle, jolloin vasemmalle jää 5 helmeä. Sitten siirretään 6 helmestä 5 oikealle, jolloin vasemmalle jää 1 helmi. Opettaja kirjoittaa molemmat vähennyslaskut (6 – 1 = 5 ja 6 – 5 = 1) näkyville. Kiinnitetään huomio siihen, että hajotettava luku on vähennyslaskussa aina ensimmäisenä lukuna, josta toinen kaveripari vähennetään. Kun hajotettavasta luvusta vähennetään toinen kaveripari, niin toinen jää jäljelle erotukseksi. Hajotelmista laskuperhe Tarvitaan: luvun 6 hajotushelmet (ohje s. 29), neljät lukukortit 0–6 (oppilaan kuori) sekä yhteenja vähennyslaskun symbolikortit (oppilaan kuori). Jatketaan harjoittelua pareittain. Jokaisella parilla on yhdet luvun 6 hajotushelmet. Toinen parista muodostaa helmillä jonkin luvun 6 kaveripareista. Pari muodostaa hajotettavasta luvusta ja kaveripareista kaksi yhteenlaskua ja kaksi vähennyslaskua pöydälle käyttäen lukuja symbolikortteja. Sanotaan laskut ääneen. Vaihdetaan vuoroja.

Toiminta Laskuperhe-viesti Tarvitaan: jokaiselle viestijoukkueelle yhteenja vähennyslaskukortit 0–6 (liitteet 11–13) sekä hajotelmakaavioita (liite 16). Opettaja kirjoittaa valmiiksi hajotuskaavioon lukujen 4–6 hajotuksia (4:n hajotelmista 0 ja 4, 1 ja 3, 2 ja 2, 5:n hajotelmista 0 ja 5, 1 ja 4, 2 ja 3 sekä 6:n hajotelmista 0 ja 6, 1 ja 5, 2 ja 4, 3 ja 3). Jokainen joukkue saa opettajan laatiman hajotuskaavion. Hajotuskaaviot sijoitetaan kunkin joukkueen eteen tilan siihen päähän, josta joukkueet lähtevät liikkeelle. Oppilaat jaetaan tasaisiin joukkueisiin. Yhteenja vähennyslaskukortit sekoitetaan ja levitetään tilan toiseen päähän kuvapuoli ylöspäin. Tavoitteena on noutaa yksi laskukortti kerrallaan ja sijoittaa se oikean hajotuskaavion alle, jolloin siihen vähitellen muodostuu laskuperhe. Liikkumistapa päätetään huomioiden tilan mahdolliset rajoitteet. Se joukkue, joka saa ensimmäisenä kaikki laskuperheet valmiiksi, voittaa viestin.

Hullunkuriset eläinperheet Tarvitaan: pelikortit (oppilaan kuori). Pelataan 2–3 hengen ryhmissä. Kortit jaetaan tasan pelaajien kesken. Jokainen oppilas saa vuorollaan vetää kortin valitsemansa pelaajan korteista. Kun oppilaalla on kädessään neljä samaa eläintä, hän laittaa kortit pöydälle. Pelin lopussa se pelaaja, jolla on pöydällä eniten kortteja, voittaa. Kerää laskuperhe -peli Tarvitaan: jokaiselle ryhmälle yhteenja vähennyslaskukortit 0–6 (liitteet 11–13). Pelataan 2–4 oppilaan ryhmissä. Sekoitetaan kaikki kortit. Jaetaan jokaiselle pelaajalle 5 korttia. Loput kortit asetetaan pöydälle pinoksi kuvapuoli alaspäin. Pelin tavoitteena on kerätä laskuperhe: neljä korttia, joista 2 on yhteenlaskukorttia ja 2 vähennyslaskukorttia samasta hajotelmaparista (esim. 2 + 4, 4 + 2, 6 – 2, 6 – 4). Pelivuoro kiertää myötäpäivään. Sovitaan, kuka aloittaa pelin. Aloittaja kysyy keneltä tahansa toiselta pelaajalta, onko hänellä jotakin tiettyä laskukorttia (esim. ”Matti, onko sinulla 2 + 4?”). Jos toisella pelaajalla on kyseinen kortti, hän antaa se kysyjälle. Kysyjä saa jatkaa kysymysten esittämistä. Jos pelaajalla ei ole kyseistä korttia, hän vastaa: “Kokeile onneasi.” Tällöin kysyjä nostaa pakasta yhden kortin ja vuoro vaihtuu. Kun oppilaalla on kädessään valmis laskuperhe, hän asettaa sen pöydälle. Jokaisesta laskuperheestä saa yhden pisteen. Eniten laskuperheitä kerännyt oppilas voittaa pelin. Laskuperhekisa Tarvitaan: jokaiselle oppilaalle lukukortit 0–6 (oppilaan kuori) ja yhteenja vähennyslaskun symbolikortit (oppilaan kuori) sekä pistemerkkejä (esim. napit). Pelataan neljän hengen joukkueissa. Oppilaat levittävät kaikki kortit eteensä kuvapuoli ylöspäin. Opettaja merkitsee näkyviin kolme eri lukua satunnaisessa järjestyksessä (katso esimerkkejä alta). Joukkue muodostaa mahdollisimman nopeasti lukuja symbolikorteilla laskuperheen, jossa on vain opettajan määräämiä lukuja. Nopeimmin laskuperheen kasannut joukkue saa pisteen. Eniten pisteitä kerännyt joukkue voittaa. Esimerkkejä merkittävistä luvuista: 2, 5, 3 6, 1, 5 3, 4, 1 4, 6, 2 4, 1, 5 1, 2, 3

Näytä summa tai erotus Tarvitaan: jokaiselle oppilaalle lukukortit 0–6 (oppilaan kuori). Kerrataan termit summa ja erotus. Opettaja antaa ohjeita, mitä oppilaiden pitää näyttää lukukorteilla: – lukujen 2 ja 3 summa (5) – lukujen 6 ja 1 erotus (5) – lukujen 4 ja 2 erotus (2) – lukujen 4 ja 2 summa (6) – lukujen 0 ja 3 summa (3) – lukujen 6 ja 5 erotus (1) – lukujen 5 ja 4 erotus (1) – lukujen 2 ja 2 erotus (0) – lukujen 1 ja 5 summa (6) – lukujen 3 ja 0 erotus (3) – lukujen 0 ja 0 summa (0)

Digimateriaali

Opetus: laskuperheen käsite ja sen muodostaminen kaveripareista. Harjoittelu: summa ja erotus -käsitteet sekä laskun tai laskuperheen tekeminen ohjeen mukaan. Peli: laskuperhemuistipeli.

Päässälaskut Tummennetut luvut merkitään näkyviin. Digimateriaalin päässälaskuissa esiin saa laskussa esiintyvät numerot ja/tai tukikuvat. Oppilaan E-kirjassa tukikuvat ja vastausruudut päässälaskuihin ovat sivulla 165. 1. Ainolla on kuusi keilapalloa. Hän antaa niistä neljä Leolle. Kuinka monta keilapalloa Ainolle jää? (2) 2. Williamilla on kolme sekuntikelloa. Fannilla on kolme sekuntikelloa enemmän. Kuinka monta sekuntikelloa Fannilla on? (6) 3. Onnilla on viidet uimahousut. Hän kadottaa niistä kolmet. Kuinka monet uimahousut Onnilla vielä on? (2)

209

Oppilaan kirjan sivut

1 Mer-kit-se ka-ve-ri-pa-rit. Tee kak-si e-ri-lais-ta yh-teen-las-ku-a ja kak-si e-ri-lais-ta vä-hen-nys-las-ku-a.

3+ 1 =4 1 +3=4 4–3= 1 4– 1 =3

4+2=6 2 +4=6 6 –4= 2 6 –2=4

1 +2=3 2 + 1 =3 3– 1 =2 3–2= 1

2 +3=5 3 +2=5 5–2=3 5–3=2

2 Tee ka-ve-ri-pa-reis-ta kaik-ki yh-teen- ja vä-hen-nys-las-kut.

6 5

4 1

5+ 1 =6 1 +5=6 6–5= 1 6– 1 =5

5 0

3 4

4 +0= 4 1 + 4= 5 0+4=4 4 + 1 =5 4 –4 =0 5 – 1 = 4 4 –0=4 5 – 4 = 1

Paripeli Tarvitaan: kaksi noppaa ja puuvärikynät. Kumpikin oppilas pelaa omaan kirjaansa yhtä mailaa kerrallaan. Vuorossa oleva pelaaja heittää molemmat nopat. Hän laskee noppien silmäluvuista yhteen- tai vähennyslaskun ja värittää mailasta summaa tai erotusta vastaavan ruudun, mikäli se on vielä värittämättä. Värittämisen jälkeen, tai jos ruutu on jo väritetty, pelivuoro siirtyy parille. Pelaaja, jonka kaikki ruudut on ensin väritetty, voittaa pelin. Kerrotaan oppilaille, että pelissä aina suuremmasta luvusta vähennetään pienempi (paitsi jos luvut ovat samat).

3 + 0= 3 0+3=3 3 – 3=0 3 –0= 3

3 Las-ke. 2+3=

3+2=

5–2=

5–3=

111

LUVUT 5–7: laskuperhe, summa ja erotus

E-kirjan sivut

1 Mer-kit-se ka-ve-ri-pa-rit. Tee kak-si e-ri-lais-ta yh-teen-las-ku-a ja kak-si e-ri-lais-ta vä-hen-nys-las-ku-a.

3 1 4

3+ 1 =4 1 +3=4 4–3= 1 4– 1 =3

1 2 3 1 +2=3 2+ 1 =3 3– 1 =2 3–2= 1

4 2 6 4+2=6 2+4=6 6–4=2 6–2=4

2 Tee ka-ve-ri-pa-reis-ta kaik-ki yh-teen- ja vä-hen-nys-las-kut.

6 5

4 1

5+ 1 =6 1 +5=6 6–5= 1 6– 1 =5

5 0

4 +0= + =4 0+ 4 = 4 4–4= =0 4 – 0= =4

LUVUT 5–7: laskuperhe, summa ja erotus

210

1 +4=5 4+ 1 =5 5– 1 =4 5–4= 1 111

Tämä on uusi tehtävätyyppi tässä kirjassa. Tutkitaan yhdessä, kuinka laskujono toimii. Oppilasta voi auttaa hahmottamaan aina kyseessä olevan laskun, kun neuvoo häntä peittämään jonon alku- ja loppupään niin, että aina vain yksi lasku kerrallaan on näkyvissä.

7 Katso ohjeet sivun yläosasta.

4 Tee yh-teen- ja vä-hen-nys-las-kut.

2+4=6 4+2=6 6–2=4 6–4=2

7 Va-lit-se so-pi-vat lu-vut. Kir-joi-ta yh-teen- ja vä-hen-nys-las-kut.

2 +3=5 3 +2=5 5–2=3 5–3=2

1 +3=4 3 + 1 =4 4– 1 =3 4–3= 1

e-ro-tus

sum-ma

e-ro-tus

sum-ma

1 +2=3 3– 1 =2 2+ 1 =3 3–2= 1

3+2=5 5–3=2 2+3=5 5–2=3

5 Kir-joi-ta yh-teen- ja vä-hen-nys-las-kut oi-kei-siin paik-koi-hin. 8 Hei-tä kah-ta nop-paa. Vä-ri-tä sum-ma tai e-ro-tus, jos voit.

6 1

5 5

e-ro-tus

sum-ma

e-ro-tus

sum-ma

1 +5=6 6– 1 =5 5+ 1 =6 6–5= 1

4+ 1 =5 5–4= 1 1 +4=5 5– 1 =4

6 Las-ke.

–2

–4

–0 –3

1 0

112

–3

Sum-ma on 6.

e-ro-tus

sum-ma

1 +5=6 6– 1 =5 5+ 1 =6 6–5= 1

2+3=5 3+2=5 5–2=3 5–3=2

6 1+5= 6 6–1= 5 6–5= 1

LUVUT 5–7: laskuperhe, summa ja erotus

E-ro-tus on 3. 2

Sum-ma on 5. 6

Yh-teen-las-kun tu-los on ni-mel-tään sum-ma ja vä-hen-nys-las-kun tu-los on ni-mel-tään e-ro-tus.

5 3+2= 5 5–2= 3 5–3= 2

5+1=

6 113

6 2+4= 6 6–4= 2 6–2= 4

2+3=

4+2=

6 Sel-vi-tä he-vo-sen kil-pai-lu-nu-me-ro. Las-ke.

5 –2

3 +3 6 –4 2 +1 3

7 Hei-tä kah-ta nop-paa. Vä-ri-tä sum-ma tai e-ro-tus, jos voit.

e-ro-tus

4+ 1 =5 5–4= 1 1 +4=5 5– 1 =4

112

E-ro-tus on 0. 3

5 sum-ma

Sum-ma on 4.

6 5

5 Las-ke.

4 Kir-joi-ta yh-teen- ja vä-hen-nys-las-kut oi-kei-siin paik-koi-hin.

LUVUT 5–7: laskuperhe, summa ja erotus

3 Tee yh-teen- ja vä-hen-nys-las-kut.

1 +3=4 3+ 1 =4 4– 1 =3 4–3= 1

E-ro-tus on 2.

LUVUT 5–7: laskuperhe, summa ja erotus

2+4=6 4+2=6 6–2=4 6–4=2

9 Ym-py-röi kak-si lu-ku-a.

–1

Tar-vit-set kak-si nop-paa ja puu-vä-ri-ky-nän.

LUVUT 5–7: laskuperhe, summa ja erotus

Tar-vit-set kak-si nop-paa ja puu-vä-ri-ky-nän.

113

211

34. EUROT Kappale pähkinänkuoressa • Oppilaan kirja s. 114–118 • Tehtävävihko s. 38 (opettajan opas s. 252) • Opettajan oppaan liite 15 • Monisteet 1A s. 94–96 • Opetusruutu 47

Tavoitteet Opitaan • rahan yksikkö euro (T1–6) • tunnistamaan, laskemaan ja muodostamaan rahamääriä (T1–6) • vertailemaan rahamääriä (T1–6).

Välineet • kolikot ja setelit 1 €, 2 €, 5 € (oppilaan kuori) • symbolikortit (oppilaan kuori) • kukkaromoniste (liite 15) • laskuhelmet (ohje s. 28) • noppia • tavaroita kauppaleikkiin

Opettaminen Keskustellaan rahasta. Tehdään kysymyksiä oppilaille. Esimerkkejä kysymyksistä: – Mikä on Suomessa käytettävän rahan nimitys? (euro) – Mikä on euron tunnus? (€) – Onko kaikissa maissa saman niminen raha käytössä? (ei) – Mitä euron rahoja olet käyttänyt? Tunnistetaan sekä nimetään kolikoita ja seteleitä Tarvitaan: 1 € ja 2 € kolikot sekä 5 € setelit (oppilaan kuori). Opettaja asettaa kaksi 1 euron ja kaksi 2 euron kolikkoa näkyviin siten, että sekä kruunaettä klaavapuolet ovat näkyvissä. Lisäksi opettaja asettaa kaksi 5 euron seteliä näkyville siten, että setelin kummatkin puolet näkyvät. Todetaan, että euroja on kolikkoina ja seteleinä. Mistä tietää, minkä suuruisesta rahasta on kyse? Tutkitaan kolikoita ja seteliä. Todetaan, että kolikoissa ja setelissä oleva luku ilmaisee rahan suuruuden. Kolikon ja setelin euromäärää laskettaessa voidaan napauttaa sormella kolikkoa 212

tai seteliä yhtä monta kertaa kuin siinä oleva luku ilmoittaa. Tämä konkretisoi oppilaalle euromäärän suuruuden. Tutkitaan kolikoita ja niiden samankaltaisuuksia sekä eroavaisuuksia. Tutkitaan, mitä eroa on 1 euron euron kolikon kruuna- ja klaavapuolella. Kolikkojen toisen puolen ulkonäkö vaihtelee, koska jokaisella maalla on omat kuvansa. Tehdään samoin 2 euron kolikon kanssa. Tutkitaan 5 euron setelin molempia puolia. Lasketaan euroja Tarvitaan: jokaiselle oppilaalle kuusi 1 € kolikkoa ja kolme 2 € kolikkoa (oppilaan kuori). Pyydetään oppilasta ottamaan kuusi 1 euron kolikkoa pöydälle. Lasketaan euron kolikot yksi kerrallaan lisäämällä aina yksi kolikko: “1 euro, 2 euroa, 3 euroa, 4 euroa jne.” Seuraavaksi otetaan aina yksi euron kolikko pois ja luetellaan jäljelle jäävä rahamäärä: “6 euroa, 5 euroa, 4 euroa jne.” Tehdään sama harjoitus kolmella kahden euron kolikolla. Lasketaan kahden euron kolikot lisäämällä aina yksi kolikko, mutta 2 euroa: “2 euroa, 4 euroa ja 6 euroa.” Seuraavaksi otetaan aina yksi kahden euron kolikko pois ja luetellaan jäljelle jäävä rahamäärä: “6 euroa, 4 euroa, 2 euroa ja 0 euroa.” Muodostetaan 4 € eri tavoin Tarvitaan: jokaiselle oppilaalle kukkaromoniste (liite 15) ja kolikoita (oppilaan kuori). Tehtävänä on laittaa jokaiseen kukkaroon 4 euroa, mutta aina eri tavoin. Tarkistetaan laskemalla, että jokaisessa kukkarossa on 4 euroa. Tarkastellaan, miten eri tavoin sama euromäärä on mahdollista toteuttaa. Voidaan jatkaa työskentelyä muodostamalla esim. 6 euroa eri tavoin. Kaikissa rahalaskuissa rahamäärien hahmottaminen voi olla vaikeaa rahan arvojen erilaisuuden vuoksi. Oppilasta voi auttaa ymmärtämään asiaa esimerkiksi seuraavin keinoin: – Oppilas napauttaa aina yhden euron kolikkoa kerran ja kahden euron kolikkoa kahdesti niitä laskiessaan. Napautusten tahdissa oppilas laskee lukuja eteenpäin. Jos rahasummassa on viiden euron seteli, ohjataan oppilasta aloittamaan siitä ja laskemaan loput rahat viidestä eteenpäin. – Oppilas ottaa leikkirahoja aina rahasummaa vastaavan määrän ja vaihtaa kaikki rahat euron kolikoiksi rahamäärän viereen. Apuna voi

käyttää kukkaromonistetta (liite 15). Samojen rahamäärien näkeminen kahdessa muodossa vierekkäin vahvistaa käsitystä rahojen arvosta. – Oppilaalla voi olla apuna laskuhelmet (ohje s. 28), joista hän siirtää helmiä jokaisen rahan arvon mukaisesti ja saa selville kokonaissumman.

Toiminta Muodostetaan 5 euroa eri tavoin Tarvitaan: jokaiselle parille kolikoita ja seteleitä (oppilaan kuori) sekä kukkaromoniste (liite 15). Työskennellään pareittain. Tehtävänä on laittaa jokaiseen kukkaroon 5 euroa, mutta aina eri tavoin. Tarkistetaan laskemalla, että jokaisessa kukkarossa on 5 euroa. Tarkastellaan yhdessä, miten eri tavoin sama euromäärä on mahdollista toteuttaa. Nopat ja eurot Tarvitaan: jokaiselle oppilaalle kolikoita ja seteleitä (oppilaan kuori), kukkaromoniste (liite 15) ja noppa. Oppilas heittää noppaa ja laittaa nopan silmäluvun mukaisen määrän rahaa kukkaroon. Oppilas heittää noppaa uudestaan ja laittaa jälleen silmäluvun mukaisen määrän rahaa uuteen kukkaroon. Jos oppilas saa uudelleen saman silmäluvun, rahamäärä pitää muodostaa eri tavalla kuin aikaisemmin. Jos oppilaan on vaikea tehdä suoraan erilaisia rahasummia, ohjataan häntä aina ensin keräämään kukkaroon rahamäärä euron kolikkoina. Tämän jälkeen oppilas voi vaihtaa euroja kahden euron kolikoiksi tai viiden euron seteliksi ja näin hän voi muodostaa rahamäärän eri tavalla.

tasarahan omista opetusrahoistaan ja käyvät ostamassa tuotteen kauppiaalta. Vaihdetaan tuotteiden hintoja ja rooleja. Kauppaleikki – Riittävätkö rahat? Tarvitaan: jokaiselle oppilaalle kolikoita ja seteleitä (oppilaan kuori), tavaroita kauppaleikkiin, hintalappuja (tarralappuja) sekä noppa. Merkitään tavaroiden hinnaksi 1 €–6 €. Työskennellään ryhmissä. Yksi ryhmän jäsenistä toimii kauppiaana ja muut ostajina. Ostajat heittävät noppaa ja he saavat nopan silmäluvun verran rahaa käyttöönsä. He käyvät ostamassa tuotteen, johon heidän rahansa riittävät. Rahan ei tarvitse olla tasaraha. Tässä vaiheessa ei anneta vaihtorahaa. Vaihdetaan tuotteiden hintoja ja rooleja.

Digimateriaali

Opetus: käsitteet kolikko, seteli ja euro sekä euron tunnus, erilaisten rahamäärien muodostaminen ja euromerkin piirtäminen. Harjoittelu: rahamäärän laskeminen, muodostaminen ja vertaileminen. Peli: kerätään viisi euroa.

Enemmän, vähemmän vai yhtä monta? Tarvitaan: jokaiselle oppilaalle kolikoita ja seteleitä (oppilaan kuori), kaksi kukkaroa kukkaromonisteesta (liite 15), vertailun symbolikortit (oppilaan kuori) sekä kaksi noppaa. Oppilas heittää kahta noppaa. Hän muodostaa molempien noppien silmälukujen mukaiset rahamäärät kukkaroihin. Lopuksi hän asettaa oikean vertailumerkin kukkaroiden väliin ja sanoittaa vertailun ääneen. Euroja vertailtaessa käytetään käsitteitä vähemmän kuin ja enemmän kuin. Toistetaan monta kertaa. Kauppaleikki – Tasarahalla ostaminen Tarvitaan: jokaiselle oppilaalle kolikoita ja seteleitä (oppilaan kuori), tavaroita kauppaleikkiin sekä hintalappuja (tarralappuja). Merkitään tavaroiden hinnaksi 1 €–6 €. Työskennellään ryhmissä. Yksi ryhmän jäsenistä toimii kauppiaana ja muut ostajina. Ostajat päättävät, mitä he haluavat ostaa. Ostajat noutavat 213

Oppilaan kirjan sivut

€

3 Mis-sä on yh-tä mon-ta eu-ro-a? Yh-dis-tä. 5 5

eu-ro

1 Kuin-ka mon-ta eu-ro-a? Yh-dis-tä.

4 Piir-rä ra-ha-mää-rä kah-del-la e-ri ta-val-la.

useita ratkaisuja

1€

2€

3€

4€

5€

3€

5€

4€

6€

5 5

2 Kuin-ka mon-ta eu-ro-a? Mer-kit-se.

5 Le-lut o-vat hin-ta-jär-jes-tyk-ses-sä. Mer-kit-se puut-tu-vat hin-nat.

2€ €

6€

E-kirjan sivut

114

6€

1€

5€

4€

3€

2€

LUVUT 5–7: eurot

4€

5€ 115

LUVUT 5–7: eurot

€

3 Las-ke ra-hat. Mer-kit-se

tai

5 5

eu-ro

3€ > 1 € 2€ < 4€ 5€ = 5€

1 Kuin-ka mon-ta eu-ro-a? Yh-dis-tä.

5 5

6€ = 6€ 5€ < 6€ 4€ > 3€ 1€

2€

3€

4€

5€

6€

4 Le-lut o-vat hin-ta-jär-jes-tyk-ses-sä. Mer-kit-se puut-tu-vat hin-nat.

5 5

6€

1€

2€

2 Kuin-ka mon-ta eu-ro-a? Mer-kit-se.

5 Ver-taa. Mer-kit-se 5

2€ € 114

214

6€ LUVUT 5–7: eurot

5€

< 5€ 3€ = 3€ 2€

4€

3€

tai

4€ 5€ .

> 0€ 2€ > 1€ 3€

LUVUT 5–7: eurot

= 4€ 5€ > 3€ 4€

< 6€ 4 € < 5€

5€

115

Kaikissa rahalaskuissa rahamäärien hahmottaminen voi olla vaikeaa niiden arvojen erilaisuuden vuoksi. Oppilasta voi auttaa ymmärtämään asiaa esimerkiksi seuraavin keinoin: – Oppilas napauttaa aina yhden euron kolikkoa kerran ja kahden euron kolikkoa kahdesti niitä laskiessaan. Napautusten tahdissa oppilas laskee lukuja eteenpäin. Jos rahasummassa on viiden euron seteli, ohjataan oppilasta aloittamaan siitä ja laskemaan loput rahat viidestä eteenpäin. – Oppilas ottaa leikkirahoja aina rahasummaa vastaavan määrän ja vaihtaa kaikki rahat euron kolikoiksi rahamäärän viereen. Apuna voi käyttää kukkaromonistetta (liite 15). Samojen rahamäärien näkeminen kahdessa muodossa vierekkäin vahvistaa käsitystä rahojen arvosta. – Oppilaalla voi olla apuna laskuhelmet (ohje s. 28), joista hän siirtää helmiä jokaisen rahan arvon mukaisesti ja saa selville kokonaissumman.

215

Oppilaan kirjan sivut

6 Las-ke ra-hat. Mer-kit-se

tai

9 Ke-nen ra-hat riit-tä-vät? Mer-kit-se

5 5

3€ 3€ > 1 €

2€ < 4€

5€ = 5€ 3€

5 5

6€ = 6€

5€ < 6€

7 Ver-taa. Mer-kit-se

< 3€ = 3€

2€

tai

> 2€ > 1€

5€

3€

5€

4€ > 3€

= 5€ > 3€

0€

4€

8 Riit-tä-vät-kö ra-hat? Mer-kit-se

5€

< 4€ < 5€

4€

5€

6€

6€ 10 Piir-rä puut-tu-vat ra-hat.

5€

3€

6€

useita ratkaisuja

4€

6€

5€

11 Kuin-ka pal-jon ra-haa puut-tuu?

5 5

6€

4€

116

E-kirjan sivut

5€

6€

LUVUT 5–7: eurot

6 Riit-tä-vät-kö ra-hat? Mer-kit-se

5€

3€

5€

2€ 117

LUVUT 5–7: eurot

8 Vä-ri-tä pos-su, jos sii-nä on 6 €.

3€ 5

1€

6€

5 5

5€

6€

4€

5 5

5€

4€

6€ 9 Mis-sä lom-pa-kos-sa on ta-sa-ra-ha? Yh-dis-tä. 7 Piir-rä puut-tu-vat ra-hat.

useita ratkaisuja 5 5

5€

4€

6€

5€

6€

3€

5€

4€

3€ 116

216

LUVUT 5–7: eurot

5€

LUVUT 5–7: eurot

4€

6€ 117

Pelataan 2–3 oppilaan ryhmissä.

12 Ke-rää ra-haa ja os-ta pal-lo-ja. Ku-ka ke-rää en-sim-mäi-se-nä kaik-ki pal-lot?

Tarvitaan: jokaiselle pelaajalle kolikoita ja seteleitä (oppilaan kuori), pelinappula, kynä sekä noppa. Jokainen pelaaja pelaa omaan kirjaansa. Pelin alussa pelaaja asettaa pelinappulansa haluamaansa ruutuun. Heittovuorollaan pelaaja saa pysähdysruudussa ilmoitetun rahamäärän. Jos pelaaja pysähtyy ruskeaan ruutuun, hän menettää rahansa. Pelaaja voi heittämisen sijaan käyttää pelivuoronsa ostamalla jonkun sivun alareunassa olevista tavaroista. Pelaaja maksaa tavaran ja merkitsee rastin ostetun tavaran alle. Ensimmäisellä pelikerralla merkitään rastit keltaisiin ruutuihin ja toisella pelikerralla sinisiin ruutuihin. Pelin voittaa pelaaja, joka saa ensimmäiseksi ostettua kaikki pallot.

3€

1€

2€

6€

1€

5€

1€

2€

3€ 1€ 5€

1€

2€

4€ 2€

2€ 3€

3€

4€

2€

1€

4€

2€ 3€

2€ 5€

2€

1€

3€

118

4€ 2€

Tar-vit-set pe-lis-sä no-pan, pe-li-nap-pu-lan ja leik-ki-ra-ho-ja.

1€

3€

2€

4€

3€ 2€

2€

5€

6€

LUVUT 5–7: eurot

10 Ke-rää ra-haa ja os-ta pal-lo-ja. Ku-ka ke-rää en-sim-mäi-se-nä kaik-ki pal-lot?

3€ 2€ 5€

1€

6€

1€

3€

4€ 2€

1€

2€

3€ 1€

Tar-vit-set pe-lis-sä no-pan, pe-li-nap-pu-lan ja leik-ki-ra-ho-ja.

5€

1€

2€

4€ 2€

2€ 3€

3€

4€

2€

1€

4€

2€ 3€ 1€

118

2€ 5€ 2€

1€ 3€

2€ 4€

3€ 2€ 5€

2€

6€

LUVUT 5–7: eurot

Katso ohjeet sivun yläosasta. 217

35. LUKU 7 Kappale pähkinänkuoressa • Oppilaan kirja s. 119–121 • Tehtävävihko s. 39 (opettajan opas s. 253) • Opettajan oppaan liitteet 1, 6, 7, 9, 31 • Monisteet 1A s. 97–99 • Opetusruutu 47

Tavoitteet Opitaan • tunnistamaan ja tuottamaan lukumäärä 7 (T1–6) • kirjoittamaan numeromerkki 7 (T1–6) • ymmärtämään luvun 7 lukumäärän, lukusanan ja numeromerkin välinen yhteys (T1–6) • laskemaan, hahmottamaan ja arvioimaan lukumääriä 0–7 (T1–6) • tuottamaan lukujonoja eteen- ja taaksepäin lukualueella 0–7 (T1–6) • vertailemaan lukuja lukualueella 0–7 ja asettamaan niitä järjestykseen (T1–6) • käyttämään vertailun symboleja (>, <, =) lukujen vertailussa ja lukemaan vertailuja ääneen lukualueella 0–7 (T1–6).

Välineet • 10-ruudukkokortit (oppilaan kuori) • lukukortit 0–7 (oppilaan kuori, liite 1) • lukumääräkortit (oppilaan kuori, liitteet 6–7) • lukumäärädomino 4–7 (liite 31) • laskuhelmet (ohje s. 28) • nappeja, helmiä, palikoita, muovisia timantteja tms. pieniä esineitä • kangas- tai muita läpinäkymättömiä pusseja

Opettaminen Lukumäärä seitsemän Tutustutaan erilaisiin esitystapoihin ja luodaan monipuolisia muistikuvia lukumäärästä seitsemän. Keskustellaan lukumäärästä seitsemän: – Mitä ihmisellä on tasan 7? (ei mitään) – Mitä opetustilassa tai koulussa on tasan 7? – Mitä kotona on tasan 7? (esim. ikkunoita, perheenjäseniä) – Mitä muuta voi olla tasan 7? (esim. omassa nimessä kirjaimia, viikossa on seitsemän päivää, Lumikki-sadussa kääpiöitä, seitsemän veljestä Aleksis Kiven romaanissa, Otavatähtikuviossa tähtiä) 218

– Kuinka sormilla näytetään lukumäärä 7? Voiko sen näyttää eri tavoin? Numeromerkki 7 ja lukusana seitsemän Tutkitaan numeromerkkiä 7, sen kirjoitussuuntaa sekä sen muotoa. (Lisää ohjeita s. 36.) – Muodostetaan numeromerkki 7 eri kehonosilla (esim. sormilla, käsivarrella, koko keholla) yksin, parin tai pienen ryhmän kanssa. – Piirretään ilmaan numeromerkkiä 7 ja toistetaan piirtämisohjeet ääneen:

Vaakasuora viiva vasemmalta oikealle, vinosti alas, hyppy keskelle ja vaakasuora poikkiviiva vasemmalta oikealle. Tarkastellaan näkyville kirjoitettua lukusanaa seitsemän. Tavutetaan sana ja tutkitaan tavujen määrää sekä alku-, keski- ja lopputavua. Lukutaulun ohjeet s. 36 Lukujonotaidot Harjoitellaan lukujonotaitoja monipuolisesti luettelemalla lukuja eteen- ja taaksepäin, laskemalla lukumääriä ja tuottamalla erilaisia lukusuoria (ohjeet s. 34–35). Nimetään edeltävä ja seuraava luku sekä liitetään niihin käsite naapuriluvut. Tutkitaan lukujonoja ja harjoitellaan tunnistamaan, eteneekö lukujono eteenpäin vai taaksepäin. Tunnistaminen onnistuu, kun tarkastellaan suurenevatko vai pienevätkö luvut oikealle edettäessä. Molemmat taidot auttavat puuttuvan luvun tai lukujonon täydentämisen tehtävissä. Lukujen vertailu Harjoitellaan käyttämään vertailuharjoituksissa vertailumerkkejä < (pienempi kuin), > (suurempi kuin) ja = (yhtä suuri kuin) sekä lukemaan vertailu ääneen lukualueella 0–7. Liitetään lukuihin tarvittaessa lukumääriä vertailun konkretisoimiseksi.

Keskustellaan kuvasta (s. 80–81) – Mitä kuvassa on tasan 7? (esim. isoja merkkikartioita, lipputankoja) – Mitä kuvasta löytyy 1 vähemmän kuin 7? (esim. vanteita, pieniä merkkikartioita, taloja, sählymailoja)

Toiminta Kuinka monta? Tarvitaan: soitin, jolla opettaja tekee ääniä (piano, triangeli, kapulat, tamburiini tms.) ja 10-ruudukkokortit 1–7 (oppilaan kuori). Oppilaat sulkevat silmänsä. Opettaja soittaa soitinta 1–7 kertaa. Oppilaat näyttävät soitettua määrää vastaavan kortin. Toistetaan monta kertaa. Oppilaalle voidaan antaa laskuhelmet (ohje s. 28), joista hän jokaisen soiton kuullessaan siirtää yhden helmen vasempaan reunaan. Yksi vähemmän Tarvitaan: jokaiselle parille kahdet lukukortit 1–7 (oppilaan kuori). Pelataan pareittain. Tavoitteena on sanoa ensimmäisenä luku, joka on yksi vähemmän kuin kortissa oleva luku. Kortit sekoitetaan ja asetetaan pöydälle pinoksi kuvapuoli alaspäin. Kumpikin kääntää kortin vuorollaan pöydälle. Se, kumpi sanoo luvun, joka on yksi vähemmän kuin kortissa oleva luku, saa kortin pisteeksi. Eniten kortteja kerännyt voittaa. Kuinka monta sormea? Tarvitaan: pistemerkkejä. Pelataan pareittain. Sovitaan, kuinka monta kierrosta peliä pelataan. Oppilaat asettuvat seisomaan parin kanssa vastakkain toinen käsi selän takana. Opettajan antaessa merkin molemmat nostavat kädestä 1–5 sormea pystyyn ja näyttävät sen parilleen. Lasketaan sormet. Mikäli sormia on pystyssä yhteensä seitsemän, saa pari hakea itselleen pistemerkin. Kierrosten jälkeen eniten pisteitä kerännyt pari voittaa pelin. Domino luvuilla ja lukumäärillä Tarvitaan: jokaiselle ryhmälle lukumäärädomino 4–7 (liite 31). Pelataan 2–4 oppilaan ryhmissä. Kortit sekoitetaan ja yksi kortti asetetaan keskelle pöytää kuvapuoli ylöspäin. Loput kortit jaetaan pelaajien kesken. Pelivuorossa oleva pelaaja asettaa kortin pöydällä olevan kortin jompaankumpaan päätyyn siten, että pelaajan kortin lukumäärä vastaa pöydällä olevan kortin lukua tai pelaajan luku vastaa pöydällä olevan kortin lukumäärää. Mikäli pelaajalla ei ole sopivaa korttia, vuoro siirtyy toiselle pelaajalle. Tavoitteena on rakentaa pitkä ketju korteista. Ketjua voi kääntää kulkemaan eri suuntiin, jotta se mahtuu rakentumaan pöydälle. Pelaaja, joka ensimmäisenä pääsee eroon kaikista omista korteistaan, voittaa pelin.

Kuinka monta liikettä? Tarvitaan: läpinäkymättömiä pusseja, joissa on lukuja lukumääräkortit 5–7 (liitteet 1 ja 6–7). Toimitaan ryhmissä. Tehdään ulos kuntopiirirata, jossa eri paikoissa tehdään erilaisia liikkeitä. Sovitaan yhdessä oppilaiden kanssa, mikä liike missäkin paikassa tehdään. Jokaiseen suorituspaikkaan viedään pussi, jossa on lukuja lukumääräkortit 5 –7. Ryhmät liikkuvat suorituspaikalta toiselle. He vetävät pussista yhden kortin ja suorittavat paikassa tehtävän liikkeen niin monta kertaa, kuin kortti määrää. Kortti palautetaan pussiin ja siirrytään seuraavalle paikalle. Ehdotuksia liikkeiksi: – käydään kyykyssä – hypätään ilmaan – taivutetaan kädet varpaisiin – astellaan polven nostoin – tehdään haarahyppyjä – hypitään yhdellä jalalla

Digimateriaali

Opetus: numeromerkin 7 kirjoittaminen, lukumäärän seitsemän tuottaminen kymppiruudukkoon ja helminauhaan. Harjoittelu: lukumäärän seitsemän laskeminen, lukumäärän ja lukujonon täydentäminen, lukujen vertaileminen ja eurojen laskeminen. Peli: euromuistipeli.

Päässälaskut Tummennetut luvut merkitään näkyviin. Digimateriaalin päässälaskuissa esiin saa laskussa esiintyvät numerot ja/tai tukikuvat. Oppilaan E-kirjassa tukikuvat ja vastausruudut päässälaskuihin ovat sivulla 166. 1. Tennispallo maksaa 3 € ja sulkapallo 2 €. Kuinka paljon pallot maksavat yhteensä? (5 €) 2. Johannes ostaa kaksi 3 € hintaista tennispalloa. Kuinka paljon pallot maksavat yhteensä? (6 €) 3. Amandalla on 6 €. Hän ostaa 2 € maksavan sulkapallon. Kuinka paljon rahaa Amandalle jää? (4 €)

219

Oppilaan kirjan sivut

s. 119 Luvun käsittely

7 0

• Numeromerkin 7 piirtämisohjeet:

seit-se-män

4 5

Vaakasuora viiva vasemmalta oikealle, vinosti alas, hyppy keskelle ja vaakasuora poikkiviiva vasemmalta oikealle.

9 10

1 Kuin-ka mon-ta?

E-kirjan sivut

2 119

LUVUT 5–7: luku 7

seit-se-män

Mikäli oppilas ei vielä hahmota lukumääriä automaattisesti, vaan joutuu laskemaan niitä, ohjataan oppilasta laskemaan mahdolliset seuraavat lukumäärät aina samassa järjestyksessä ja merkitsemään lukumäärään johtavalle polulle rastin, mikäli lukumäärä ei ole seitsemän. Näin oppilas ei laske samoja lukumääriä useaan kertaan etsiessään oikeaa suuntaa.

0 11 2 2 3 4 4 5 6 6 7 0

9 10

1 Kuin-ka mon-ta?

LUVUT 5–7: luku 7

220

• Kymppiruudukko: Ohjataan oppilasta täyttämään kymppiruudukkoa niin, että ylärivi täytetään ensin ja sitten alarivi. Molemmat rivit täytetään vasemmalta oikealle. Väritetään kymppiruudukosta aina harjoiteltavan luvun verran ympyröitä. • Helminauha: Ohjataan oppilasta värittämään helminauhaa vasemmalta oikealle. Väritetään helminauhan viisi ensimmäistä helmeä punaisella ja kaksi seuraavaa helmeä sinisellä. • Isoon mallinumeroon piirretään numeromerkkiä monta kertaa. • Merkitään lukusuoraan luvut 0–7.

119

5 Täy-den-nä lu-ku-jo-not.

2 Seu-raa seis-ko-ja. Kul-je reit-ti.

3456 34 7

6 543 7 65

2 34 3 456

7 6 543 3

345 4 67

5 32 6 543

6 Täy-den-nä e-del-li-nen ja seu-raa-va lu-ku.

234 3 Pyy-dä pa-ri-a-si mer-kit-se-mään ruu-tui-hin nu-me-roi-ta 4, 5, 6 ja 7. Vä-ri-tä oh-jei-den mu-kaan.

567

345

456

01 2

7 Yh-dis-tä lu-ku-jo-non al-ku ja lop-pu.

useita ratkaisuja

3 4

5 4

6 5

2 1

5 4

5 6

4 5

6 7

7 6

4 5

3 2

4 3

2 3

3 2

4 3

1 0

8 Kuin-ka mon-ta eu-ro-a? Mer-kit-se.

5 5

4 Ver-taa. Mer-kit-se 5

tai

120

7€ €

7€

LUVUT 5–7: luku 7

6€

7€ 121

LUVUT 5–7: luku 7

5 Täy-den-nä lu-ku-jo-not.

2 Seu-raa seis-ko-ja. Kul-je reit-ti.

0 1 23456 7 7 65432 1 0 7 65432 1 0 0 1 23456 7 0 1 23456 7 7 65432 1 0 6 Täy-den-nä e-del-li-nen ja seu-raa-va lu-ku. 3 Pyy-dä pa-ri-a-si mer-kit-se-mään ruu-tui-hin nu-me-roi-ta 4, 5, 6 ja 7. Vä-ri-tä oh-jei-den mu-kaan.

1 23

useita ratkaisuja

456

234

012

56 7

345

7 Kuin-ka mon-ta eu-ro-a? Mer-kit-se.

4 Ver-taa. Mer-kit-se 5 120

tai

. 7

LUVUT 5–7: luku 7

7€ 0

5 5

7€

5 5

7€ LUVUT 5–7: luku 7

7€ 121

221

36. LUVUN 7 HAJOTELMAT Kappale pähkinänkuoressa • Oppilaan kirja s. 119–121 • Tehtävävihko s. 40 (opettajan opas s. 253) • Opettajan oppaan liitteet 1, 29 • Monisteet 1A s. 100–103 • Opetusruutu 48

Tavoitteet Opitaan • automatisoimaan luvun 7 hajotelmat (T1–6) • päättelemään puuttuva luku luvun 7 hajotelmaparien avulla (T1–6).

Välineet • kaksiväriset värikiekot (oppilaan kuori) • lukukortit (oppilaan kuori, liite 1) • hajotuskone (ohje s. 28–29) • hajotusrasia (ohje s. 29) • hajotushelmet (ohje s. 29) • nappeja, helmiä, palikoita, muovisia timantteja tms. pieniä esineitä • noppia • ajastin • kärpäslätkä (tai rullattu sanomalehti) • askartelutikkuja • voimisteluvanteita tms.

Opettaminen Luvun 7 hajotelmapareja on kahdeksan. Sisällön opettaminen aloitetaan tutustumalla luvun 7 hajotelmiin kehollisten ja toiminnallisten leikkien avulla. Toiminnan ohessa on tärkeää sanoittaa kaikkia kahdeksaa hajotelmaparia koko ajan. Tässä vaiheessa ei tarvitse vielä käyttää yhteenlaskun käsitteitä, vaan riittää, että sanotaan esim. 3 ja 4 on 7. Ennen digimateriaalin tehtäviin siirtymistä harjoitellaan luvun 7 hajotelmapareja myös erilaisten lukuja lukumääräkortteja sisältävien leikkien avulla. Lukukortteja voi käyttää myös hajotelmaparien automatisoinnin harjoittelussa. Luvun hajottaminen oppilailla Tarvitaan: kaksi voimisteluvannetta tms. Vanteet asetetaan lattialle opetustilan eteen osoittamaan kahden ryhmän paikkaa. 7 oppilasta tulee opetustilan eteen. Pohditaan, miten eri tavoin nämä 7 oppilasta voidaan jakaa kahteen ryhmään. Kokeillaan ja etsitään yhdessä kaikki 222

mahdolliset ratkaisut (8). Jokaisen ratkaisun kohdalla nimetään muodostuneet luvun seitsemän kaveriparit ja merkitään ne näkyville. Luvun hajottaminen hajotuskoneella Tarvitaan: jokaiselle oppilaalle hajotuskone (ohje s. 28–29), 7 helmeä tms., kaksiväriset värikiekot (oppilaan kuori) ja kahdet lukukortit 0–7 (oppilaan kuori). Toiminta etenee vaiheittain opettajan ohjauksessa. Tarvittaessa opettaja mallintaa toimintaa. Oppilas tiputtaa kaikki 7 helmeä kerralla hajotuskoneeseen ja katsoo, minkä kaveriparin hän sai (esimerkiksi 5 ja 2). Saatu kaveripari muodostetaan kaksivärisillä värikiekoilla pöydälle riviksi (ensin 5 punaista ja perään 2 valkoista). Seuraava kaveripari asetetaan edellisen alapuolelle. Jokaisen helmien tiputuksen jälkeen tarkistetaan, onko saatu kaveripari jo muodostettu värikiekoilla. Samaa kaveriparia ei tehdä uudestaan, vaan etsitään kaikki seiskan kaveriparit. Lopuksi liitetään lukukortit muodostuneisiin riveihin: vasempaan reunaan lukukortti, joka ilmaisee punaisten kiekkojen määrän ja oikeaan reunaan lukukortti, joka kertoo valkoisten kiekkojen määrän. Oppilas lukee ääneen kaikki luvun seitsemän kaveriparit rivi kerrallaan.

Keskustellaan kuvasta

(s. 80–81) Mitä kahta asiaa kuvassa on yhteensä tasan seitsemän? Esim. – 5 jalkapalloa ja 2 koripalloa – 3 lippua ja 4 viiriä – 6 vannetta ja 1 frisbee – 2 tennismailaa ja 5 tennispalloa

Toiminta Hajotuskonepeli Tarvitaan: jokaiselle oppilaalle hajotuskone (ohje s. 28–29), 7 helmeä tms. sekä pistemerkkejä ja ajastin. Pelataan pareittain. Parit istuvat vierekkäin. Asetetaan peliajaksi esim. 5 minuuttia. Kumpikin parista tiputtaa samanaikaisesti helmet hajotuskoneeseen. Nimetään kaveriparit aloittaen vasemmasta lokerosta. Jos parilla on samat kaveriparit samassa järjestyksessä, he hakevat yhden pistemerkin. Jos parilla ei ole samoja kaveripareja, peli jatkuu. Peliajan päätyttyä parit laskevat pisteensä. Eniten pisteitä kerännyt pari voittaa.

Kaveriparit hajotusrasiassa Tarvitaan: jokaiselle parille harjotusrasia (ohje s. 29), 7 helmeä tms., kahdet lukukortit 0–7 (oppilaan kuori) sekä pistemerkkejä. Pelataan pareittain. Laitetaan 7 helmeä rasiaan. Ennen rasian ravistamista kumpikin arvaa, mikä kaveripari rasiassa on ravistamisen jälkeen. Kummankin arvaus merkitään laittamalla kaveripareja vastaavat lukukortit pöydälle. Ravistetaan rasiaa ja katsotaan muodostunut kaveripari avaamalla rasia. Oikein arvannut oppilas saa pistemerkin. Jatketaan peliä. Peliajan päätyttyä eniten pisteitä kerännyt oppilas voittaa. Kaveriparin metsästys Tarvitaan: esim. helmiä, timantteja tai nappeja. Esineet voi laittaa etukäteen pieniin läpinäkyviin pusseihin. Jokainen oppilas saa oman pussin. Esineitä on pussissa joko 0, 1, 2, 3, 4, 5, 6 tai 7. Kahdesta pussista muodostuu luvun 7 kaveriparit. Muodostetaan piiri. Opettaja jakaa jokaiselle oppilaalle jonkin luvun 7 kaveripareista ja huolehtii, että jokaiselle kaveriparille löytyy pari piirissä. Oppilas sulkee kaveriparin piiloon nyrkkiinsä. Kun kaikilla on kaveriparit, lähdetään metsästämään seiskan kaveriparia. Seiskan kaveriparit syntyvät, kun kahden oppilaan helmet yhdistetään, ja lukumääräksi tulee seitsemän. Parit jäävät seisomaan vierekkäin. Odotetaan, että kaikki ovat löytäneet itselleen seiskan kaveriparin. Jokainen oppilaspari kertoo, mitkä kaveriparit heillä on. Toistetaan leikkiä. Kaveriparit tunnustellen Tarvitaan: jokaiselle parille luvun 7 hajotushelmet (ohje s. 29). Pelataan pareittain. Parit seisovat peräkkäin, etummaisella on kädet selän takana ja takimmaisella on kädessään luvun 7 hajotushelmet. Takimmainen oppilas muodostaa hajotushelmiin jonkin luvun seitsemän kaveripareista. Hän antaa helminauhan parilleen, joka nimeää seiskan kaveriparit tunnustelemalla helminauhaa kädet selän takana. Nimetään aina ensin vasemman käden helmet ja sitten oikean käden helmet. Vaihdetaan rooleja. Kaveriparin nopea nimeäminen Tarvitaan: jokaiselle oppilaalle kahdet lukukortit 0–7 (oppilaan kuori). Jokainen oppilas harjoittelee omassa tahdissaan. Kortit sekoitetaan ja asetetaan pöydälle pinoksi kuvapuoli alaspäin. Oppilas nostaa kortin kerrallaan ja nimeää kortin luvun ja sen kaveriparin. Voidaan pelata myös pareittain. Ensimmäisenä seiskan kaveriparit nimennyt oppilas saa kortin pisteen merkiksi. Eniten kortteja kerännyt oppilas voittaa pelin.

Kaveriparilla eteenpäin Tarvitaan: kaikkien pelaajien lukukortit 0–7 (oppilaan kuori), pelinappulat sekä lautapelipohja (oppilaan kirjan takakansi tai liite 29). Pelataan 2–3 oppilaan ryhmissä. Lukukortit sekoitetaan ja asetetaan pöydälle pinoksi kuvapuoli alaspäin. Pelinappulat asetetaan lähtöruutuun. Jokainen pelaaja nostaa vuorollaan kortin pinosta, sanoo kortissa olevan luvun seiskan kaveriparin (esim. jos kortissa on luku 2, sanoo pelaaja luvun 5) ja siirtää pelinappulaansa sanotun kaveriparin verran eteenpäin. Mikäli kortit loppuvat ennen kuin kukaan on päässyt maaliin, ne sekoitetaan uudestaan. Ensimmäisenä maaliin päässyt oppilas voittaa. Nappaa kaveripari Tarvitaan: useammat lukukortit 0–7 (oppilaan kuori), jokaiselle pelaajalle kärpäslätkä tms. ja opettajalle yhdet lukukortit 0–7 (liite 1). Pelataan 3–6 oppilaan ryhmissä. Oppilaat istuvat piirissä lattialla ja jokaisella on kärpäslätkä kädessään. Lukukortit sekoitetaan ja levitetään lattialle kuvapuoli ylöspäin. Opettaja näyttää yhtä lukukorttia kerrallaan. Oppilaat yrittävät mahdollisimman nopeasti “läpsäistä” korttia eli napata kortin, jossa on opettajan näyttämän kortin seiskan kaveripari. Oppilaat sanovat ääneen napatun kortin luvun. Nopeimmin kortin napannut oppilas voittaa ja saa kortin itselleen pisteen merkiksi. Peli päättyy, kun kaikki kortit on kerätty. Eniten kortteja kerännyt oppilas voittaa. Kaveriparit nopalla Tarvitaan: jokaiselle oppilaalle noppa, ajastin sekä pistemerkkejä. Pelataan pareittain. Asetetaan peliajaksi esim. 3 minuuttia. Pari heittää noppia samaan aikaan. Jos noppien silmäluvuista muodostuu luvun 7 kaveriparit, pari saa hakea pistemerkin pisteeksi. Eniten pisteitä kerännyt pari voittaa.

Digimateriaali Opetus: luvun 7 hajotelmat, puuttuvan kaveriparin päätteleminen ja kaveriparin nimeäminen. Harjoittelu: seiskan kaveriparin merkitseminen, puuttuvan kaveriparin täydentäminen, oikean kaveriparin valitseminen ja seiskan kaveriparien automatisoiminen. Peli: seiskan kaveriparien tunnistaminen.

223

Oppilaan kirjan sivut

3 Pa-ke-tis-sa o-li 7 fris-bee-tä. Kuin-ka mon-ta on o-tet-tu?

1 Sel-vi-tä seis-kan ka-ve-ri-pa-rit.

7 4

7 1

122

E-kirjan sivut

2 5 5 4 3

3 6 1 2 7

0 5 4 0 6

7 5 2 0 2

3 0 3 3 1

6 2 6 4 0

0 7 1 7 6

3 6 5 4 4

1 4 0 6 3

6 5 5 2 3

2 7 4 6 2

2 3 4 2 4

5 7 5 0 7

Löy-sit-kö kaik-ki 15 pa-ri-a?

7 123

LUVUT 5–7: luvun 7 hajotelmat

3 Mer-kit-se seis-kan ka-ve-ri-pa-ri.

7 2

LUVUT 5–7: luvun 7 hajotelmat

0 0

2 5

4 3

LUVUT 5–7: luvun 7 hajotelmat

5 2

4 Yh-dis-tä yh-teen-sä 7.

5 Et-si seis-kan ka-ve-ri-pa-rit. Vä-ri-tä vie-rek-käi-set ruu-dut.

20435 1 64 1 25407

2 Yh-dis-tä yh-teen-sä 7.

224

1 Sel-vi-tä seis-kan ka-ve-ri-pa-rit.

122

5 Et-si seis-kan ka-ve-ri-pa-rit. Vä-ri-tä vie-rek-käi-set ruu-dut.

7 3 2 0 6

2 Yh-dis-tä yh-teen-sä 7. 3

4 Mer-kit-se seis-kan ka-ve-ri-pa-ri.

7 3

6 1 5433255034 1 5

Jo-ka ri-vil-lä on 4 pa-ri-a.

233432250736 1 3 LUVUT 5–7: luvun 7 hajotelmat

123

Ohjataan oppilasta asettamaan askartelutikku luvun osoittaman määrän kohdalle ohjepalkin apuympyrärivissä. Jäljelle jäänyt ympyröiden lukumäärä osoittaa suoraan seiskan kaveriparin.

5 Katso ohjeet sivun yläosasta.

225

37. YHTEEN- JA VÄHENNYSLASKU 0–7 Kappale pähkinänkuoressa • Oppilaan kirja s. 124–129 • Tehtävävihko s. 41 (opettajan opas s. 253) • Opettajan oppaan liitteet 11–14, 29 • Monisteet 1A s. 104–107

Tavoitteet Opitaan • laskemaan yhteenja vähennyslaskuja lukualueella 0–7 (T1–8) • keräämään tietoa, laatimaan ja tulkitsemaan yksinkertaisia pylväsdiagrammeja (T11).

vähennetään kaveriparit ja toinen kaveripari on erotuksen paikalla. Hajotelmista yhteenja vähennyslaskut Tarvitaan: luvun 7 hajotushelmet (ohje s. 29), neljät lukukortit 0–7 (oppilaan kuori) sekä yhteenja vähennyslaskun symbolikortit (oppilaan kuori). Jatketaan harjoittelua pareittain. Toinen parista muodostaa helmillä jonkin luvun 7 kaveripareista. Pari muodostaa kaveripareista kaksi yhteenlaskua ja kaksi vähennyslaskua pöydälle käyttäen lukukortteja sekä symbolikortteja. Sanotaan laskut ääneen. Vaihdetaan vuoroja.

Keskustellaan kuvasta

Opettaminen

(s. 80–81) Tarvitaan: jokaiselle oppilaalle laskuhelmet (ohje s. 28). Tutkitaan kuvaa. Opettaja keksii kuvasta yhteenja vähennyslaskuja. Laskutarinoiden tulee sisältää eri laskutapoja. Oppilaat kuuntelevat tarinan ja käyttävät laskuhelmiä laskun tuloksen selvittämiseen. Esim. – Lipputangoissa on 3 lippua ja 4 viiriä. Kuinka monta niitä on yhteensä? (7) – Kuudesta lapsesta 2 heittelee koripalloja ja loput juoksevat. Kuinka moni lapsi juoksee? (4) – Omakotitaloja on 3 ja kerrostaloja 3. Kuinka monta taloja on yhteensä? (6) – Opettajalla oli sylissään 6 sählymailaa. Niistä 2 tippui maahan. Kuinka monta jäi syliin? (4) – Palloja on 7. Niistä 5 on jalkapalloja ja loput koripalloja. Kuinka monta koripalloja on? (2) – Tennismailoja on 2 ja tennispalloja on 5. Kuinka monta niitä on yhteensä? (7)

Tavoitteena on yhdistää aiemmin opitut kaveriparit yhteenja vähennyslaskuihin.

Toiminta

Hajotelmien sekä yhteenja vähennyslaskun yhteys Tarvitaan: luvun 7 hajotushelmet (ohje s. 29). Opettajalla on kädessään luvun 7 hajotushelmet. Oppilaat saavat valita yhden luvun 7 kaveriparin (esim. 4 ja 3), jonka opettaja toteuttaa seiskan hajotushelmillä. Opettaja kirjoittaa luvut 3, 4 ja 7 näkyville. Muistellaan, miten kaveripareista ja hajotettavasta luvusta saatiin tehtyä kaksi yhteenlaskua ja kaksi vähennyslaskua. Opettaja kirjoittaa näkyville kaikki neljä laskua. Yhteenlaskussa kaveriparit yhdistetään kahdella eri tavalla ja hajotettava luku on summana. Vähennyslaskussa hajotettava luku on se, josta

Laskusuunnistus Tarvitaan: etukäteen valmistettu kartta alueesta, jolla suunnistetaan joko sisällä tai ulkona sekä yhteenja vähennyslaskukortit 0–7 (liitteet 11–14). Karttaan on merkitty paikat, jotka on numeroitu luvuilla 0–7 (yksi kappale kutakin lukua). Jokaiseen paikkaan on laitettu yhteen- tai vähennyslaskukortti, jonka tulos on 0–7. Opettaja jakaa oppilaille kartat ja ensimmäisen laskukortin niin, että oppilaat hajaantuvat eri paikkoihin. Oppilaat laskevat laskun ja suunnistavat tuloksen mukaan oikeaan paikkaan. Siellä he laskevat seuraavan laskun ja jatkavat eteenpäin. Suunnistusta jatketaan, kunnes oppilaat

Välineet • lukukortit (oppilaan kuori) • symbolikortit (oppilaan kuori) • yhteenja vähennyslaskukortit 1–7 (liitteet 11–14) • laskuhelmet (ohje s. 28) • hajotushelmet (ohje s. 29) • nappeja, helmiä, palikoita, muovisia timantteja tms. pieniä esineitä • noppia • kangas- tai muita läpinäkymättömiä pusseja • kartta sisältä tai ulkoa laskusuunnistusta varten • rakennuspalikoita • askartelutikkuja

226

ovat käyneet jokaisella karttaan merkityllä paikalla. Vinkki: Suunnistuksesta saa pitemmän, jos jokaisessa paikassa on erivärisiä laskukortteja. Oppilaat voivat suorittaa suunnistuksen useaan kertaan niin, että kulkevat aina yhdenvärisen reitin kerrallaan. Ryöstöretki Tarvitaan: jokaiselle pelaajalle 20 aarretta (timanttia, euroa, tms.) sekä yhteenja vähennyslaskukortit 0–7 (liitteet 11–14). Pelataan pareittain. Laskukortit sekoitetaan ja asetetaan pöydälle pinoksi kuvapuoli alaspäin. Vuorossa oleva pelaaja nostaa kortin ja laskee laskun. Laskemisen jälkeen hän saa ryöstää pariltaan tuloksen verran aarteita. Vuoro vaihtuu. Peliä pelataan, kunnes toiselta loppuu aarteet tai kun peliaika loppuu. Ajan loputtua lasketaan, kummalla on enemmän aarteita. Huojuva torni Tarvitaan: yhteenja vähennyslaskukortit 0–7 (liitteet 11–14) sekä rakennuspalikoita. Pelataan pareittain. Sovitaan peliaika. Laskukortit sekoitetaan ja asetetaan pöydälle pinoksi kuvapuoli alaspäin. Vuorossa oleva pelaaja nostaa kortin ja laskee laskun. Laskemisen jälkeen hän ottaa tuloksen verran palikoita ja kasaa niistä tornin. Vuoro vaihtuu. Jokaisella kierroksella oppilas lisää omaan torniinsa uusia palikoita. Mikäli torni kaatuu, aloitetaan kasaaminen uudestaan. (Jos oppilaalla on asetettavana viisi palikkaa ja toisen palikan jälkeen torni kaatuu, hän saa asettaa jäljelle jääneet kolme palikkaa uuden tornin aluksi.) Oppilas saa itse suunnitella, kasaako hän kaikki palikat päällekkäin vai tekeekö tornista tukevamman esim. tekemällä siitä leveämmän. Peliajan päättyessä pelin voittaa pelaaja, jonka torni on korkeampi. Laskuviesti Tarvitaan: jokaiselle ryhmälle lukukortit 0–7 (oppilaan kuori), yhteenja vähennyslaskukortit 0–7 (liitteet 11–14) ja kangaspussi tms. Jaetaan oppilaat 4–6 hengen joukkueisiin. Viestin tarkoituksena on toimittaa oman joukkueen laskukortit mahdollisimman nopeasti oikean lukukortin alapuolelle. Jokaisen joukkueen lukukortit sijoitetaan tilan toiseen päähän pöydälle vierekkäin sekalaiseen järjestykseen. Joukkueiden laskukortit laitetaan kangaspusseihin. Kukin joukkue muodostaa jonon. Jonon ensimmäinen oppilas saa kangaspussin, josta hän ottaa kisan alkaessa laskukortin. Oppilas vie kortin tulosta vastaavan lukukortin alapuolelle, antaa pussin seuraavalle kisaajalle ja menee itse jonon

viimeiseksi. Se joukkue, joka on vienyt ensimmäisenä kaikki laskukortit oikean lukukortin alapuolelle, voittaa viestin. Eteen ja taakse -lautapeli Tarvitaan: lautapelipohja (oppilaan kirjan takakansi tai liite 29), pelinappulat, noppa ja yhteenja vähennyslaskukortit 0–7 (liitteet 11–14). Pelataan 2–3 oppilaan ryhmissä. Pelinappulat asetetaan lähtöruutuun. Laskukortit sekoitetaan ja asetetaan pöydälle pinoksi kuvapuoli alaspäin. Vuorossa oleva pelaaja nostaa laskukortin ja heittää noppaa. Mikäli laskun tulos on suurempi kuin nopan silmäluku, pelaaja siirtää pelinappulaansa summan tai erotuksen verran eteenpäin. Mikäli tulos on pienempi kuin silmäluku, hän siirtää pelinappulaansa summan tai erotuksen verran taaksepäin. Tuloksen ja silmäluvun ollessa samat pelinappula jää paikoilleen. Maaliin ei tarvitse päästä tasaluvulla. Ensimmäisenä maaliin päässyt pelaaja voittaa.

Viikon tilasto:

Mitä sinä haluaisit harrastaa? Opettaja valitsee tilaston esittämistavan. Eri esittämistavat esitellään opettajan oppaan sivulla 33. Opettaja kirjoittaa eri harrastusvaihtoehtoja lapuille ja laittaa laput näkyville. Harrastusvaihtoehtoja voivat olla esim. jalkapallo, jääkiekko, luistelu, voimistelu, soittimen soittaminen, käsityöt, kuvataide ja lukeminen. Oppilaat tekevät tilaston valituilla välineillä. Keskustellaan syntyneestä tilastosta. – Mitä vaihtoehtoa on eniten? – Mitä vaihtoehtoa on vähiten? – Onko vaihtoehtoja, joita on yhtä monta? – Onko vaihtoehtoja, joita ei ole yhtään?

Digimateriaali

Opetus: kaveriparien sekä yhteenja vähennyslaskun välinen yhteys, yhteenja vähennyslaskujen laskeminen. Harjoittelu: yhteenja vähennyslaskujen laskeminen. Peli: tunnistetaan laskuja, joissa summa tai vähenevä on 7.

227

Oppilaan kirjan sivut

1 Vä-ri-tä kaik-ki seis-kan ka-ve-ri-pa-rit. Tee yh-teen- ja vä-hen-nys-las-ku.

3 Yh-teen-sä 7. Piir-rä puut-tu-vat pal-lot. Tee yh-teen-las-ku.

7 –0 = 7 7 – 1 =6 7 –2 = 5 7 –3 = 4 7 –4 = 3 7 –5 = 2 7 –6 = 1 7 – 7 =0

7 +0= 7 6+ 1 = 7 5+2 = 7 4+3 = 7 3 +4 = 7 2 +5 = 7 1 +6 = 7 0+ 7 = 7

2 Tee ka-ve-ri-pa-reis-ta kaik-ki yh-teen- ja vä-hen-nys-las-kut.

7 7

7 6

7 1

7 +0 = 7 6 + 1 = 7 0+ 7 = 7 1 +6 = 7 7 – 7 =0 7 –6 = 1 7 –0 = 7 7 – 1 = 6

E-kirjan sivut

124

4+3 = 7 3 +4 = 7 7 –4 = 3 7 –3 = 4

7 +0 = 7

4+3 = 7

0+ 7 = 7

2+5= 7

6+ 1 = 7

5+2= 7

4 Mer-kit-se puut-tu-va lu-ku. 3+

4 =7

7=6+

2 =7

7=1+

7 =7

7=4+

0=7

7=2+

7–

5 =2

7=7–

7–

3 =4

6=7–

7–

4 =3

7=7–

7–

7 =0

5=7–

LUVUT 5–7: yhteenja vähennyslasku 0–7

7 +0= 7 6+ 1 = 7 5+2= 7 4+3= 7 3+4= 7 2+5= 7 1 +6= 7 0+ +7=7 2 Tee ku-vas-ta kak-si e-ri-lais-ta yh-teen-las-ku-a.

4+3= 7 3+4= 7

228

5+2 = 7 2 +5 = 7 7 –5 = 2 7 –2 = 5

1 Vä-ri-tä kaik-ki seis-kan ka-ve-ri-pa-rit. Tee yh-teen- ja vä-hen-nys-las-ku.

124

5+2= 7 2+5= 7

LUVUT 5–7: yhteenja vähennyslasku 0–7

1 +6 = 7

3 +4 = 7

125

LUVUT 5–7: yhteenja vähennyslasku 0–7

7 – 0= 7 7 – 1 =6 7 –2=5 7 –3=4 7 –4=3 7 –5=2 7 –6= 1 = 7 – 7 =0

3 Tee ka-ve-ri-pa-reis-ta kaik-ki yh-teen- ja vä-hen-nys-las-kut.

6+ 1 = 7 1 +6= 7 7 –6= 1 7 – 1 =6

4+3= 7 3+4= 7 7 –4=3 7 –3=4

3+4= 7 4+3= 7 7 –3=4 7 –4=3

7 +0= + =7 0+ +7=7 = 7 – 7 =0 =7 7 – 0=

5+2= 7 2+5= 7 7 –5=2 7 –2=5

LUVUT 5–7: yhteenja vähennyslasku 0–7

125

4 Kiinnitetään oppilaan huomio siihen, että yhtäsuuruusmerkki ei tarkoita vastausta, vaan sitä, että sen molemmin puolin olevat luvut tai laskut ovat yhtä suuria. Lasku ja tulos voivat siis olla kummalla puolella tahansa merkkiä. Mikäli tehtävä tuntuu haasteelliselta, voi oppilas käyttää apunaan ohjepalkissa olevia apuympyröitä. Yhteenlaskuissa oppilas asettaa pienen askartelutikun ilmoitetun yhteenlaskettavan perään. Puuttuvan luvun näkee jäljellä olevista ympyröistä. Vähennyslaskussa oppilas erottaa askartelutikulla erotuksen verran ympyröitä oikeasta reunasta. Tikun vasemmalle puolelle jää puuttuvan luvun verran ympyröitä.

5 Las-ke sum-ma.

6 2+3= 5 0+7= 7

5+1=

7 4+2= 6 3+1= 4

3+4=

0 3–1= 2 7–6= 1

4–4=

1+6=

7 5+0= 5 6+1= 7

3+3=

6 7 4+3= 7

0 7–4= 3 6–4= 2

3–0=

2+5=

6 Las-ke e-ro-tus.

1 7–2= 5 6–3= 3

5–4=

5–5=

3 4 7–7=0 6–2=

7 Pak-kauk-ses-sa on 3 pal-lo-a. Kuin-ka mon-ta pal-lo-a on yh-teen-sä?

7 Ohjataan oppilasta miettimään tehtävää yhteenlaskun avulla. Pakkaus vastaa toista yhteenlaskettavaa ja pallojen lukumäärä toista. Pakkauksessa on aina kolme palloa.

5 126

LUVUT 5–7: yhteenja vähennyslasku 0–7

1 Ohjataan oppilasta värittämään ympyröitä joka riviltä aina yksi vähemmän kuin edellisellä rivillä.

4 Yh-teen-sä 7. Piir-rä puut-tu-vat pal-lot. Tee yh-teen-las-ku.

3+4= 7 1 +6= 7

7 +0= + = 7 4 + 3 = 7 0+ +7=7

2+5= 7 6+ 1 = 7 5+2= 7 5 Mer-kit-se puut-tu-va lu-ku.

2+5= 7 4+3= 7 6+ 1 = 7 7 –5=2 7 –3=4 7 – 1 =6 126

LUVUT 5–7: yhteenja vähennyslasku 0–7

229

Oppilaan kirjan sivut

8 Vä-ri-tä oh-jeen mu-kaan.

7 – 3

tai

1+5 7–1

2–0

3–1

2+0 7–5

7–3

4 5 6

6+0

5–3

9 Ver-taa. Mer-kit-se

7–4 6–3

1+4

2+5

6–1

0+2 3+0

3+2

7–5

4–2

4+3

Pelataan 2–3 oppilaan ryhmissä. Tarvitaan: pelinappulat ja noppa. Pelaajat asettavat pelinappulat lähtöruutuun. Vuorossa oleva pelaaja heittää noppaa ja vähentää nopan silmäluvun luvusta 7. Hän saa liikuttaa pelinappulaa erotuksen verran eteenpäin. (Esim. pelaaja heittää luvun 3. Hän laskee laskun 7 – 3 = 4 ja siirtyy neljä askelta eteenpäin.) Jos pelaaja pysähtyy oranssiin ruutuun, siirtyy hän seitsemän ruutua taaksepäin. Ensimmäisenä maaliin päässyt pelaaja voittaa pelin.

2+4

5–1

1+1

1+2

1+3

1+6

2 + 4

2+2

7–2

6–4

7–0

6 <7–1

2 >5–3

10 Las-ke.

7 5–3=2 7–6= 1

2 7–4= 3 4+1= 5

6+1=

11 Ver-taa. Mer-kit-se 4 + 2

7 3+4= 7 2+4= 6

4–2=

>7–2

tai

2 0+5= 5 7–5=2

5+2=

6–4=

6 – 0

=3+3

7 – 1

<2+5 127

E-kirjan sivut

LUVUT 5–7: yhteenja vähennyslasku 0–7

6 Las-ke sum-ma.

6 2+3= 5 0+7= 7

7 4+2= 6 3+1= 4

5+1=

1+6=

7 5+0= 5 6+1= 7

6 7 4+3= 7

3+4=

3+3=

2+5=

7 Las-ke e-ro-tus.

1 7–2= 5 6–3= 3

0 3–1= 2 7–6= 1

5–4=

5–5=

0 5–4= 1 6–4= 2

3 6–2= 4 7–7= 0

4–4=

3–0=

8 Las-ke las-ku. Yh-dis-tä lu-ku-suo-ral-le. 7–4

7–2

7–6

3+4

LUVUT 5–7: yhteenja vähennyslasku 0–7

230

7–3

7–1

7 127

14 Mikäli tehtävä tuntuu haastavalta, ohjataan oppilasta käyttämään pieniä esineitä (esim. oppilaan kuoren kaksiväriset värikiekot) apuna. Oppilas asettaa summan osoittaman määrän esineitä eteensä. Hän etsii niiden avulla kyseisen luvun hajotelman (kaveriparin), jotta saadaan tehtävässä pyydetty erotus, kun suuremmasta kaveriparista vähennetään pienempi.

12 Hei-tä nop-paa. Vä-hen-nä lu-ku seis-kas-ta. E-te-ne e-ro-tuk-sen ver-ran.

15 Sel-vi-tä ur-hei-li-jan ni-mi. Et-si ruu-tuun kir-jain tu-lok-sen mu-kaan. MAA-LI

Tar-vit-set no-pan ja pe-linap-pu-lan.

3 1+4= 5 7–6= 1 3+4= 7 6–1= 5

7 7–2= 5 6–4= 2 3–2= 1 6–3= 3

5–2=

LÄH-TÖ

2+5=

13 Las-ke.

–4

0 4

–4

–2

–1

–5

4 4–2= 2 6–5= 1 0+5=5 7–0= 7 1+3=

14 Päät-te-le lu-vut. Sum-ma on 5. E-ro-tus on 3.

Sum-ma on 3. E-ro-tus on 1.

128

Sum-ma on 7. E-ro-tus on 3.

LUVUT 5–7: yhteenja vähennyslasku 0–7

9 Vä-ri-tä oh-jeen mu-kaan.

1 – 5 0

S A

0 6–2= 4 5–3= 2 1+2= 3 4–3= 1 5–5=

A L I M

7 7–3= 4 5–3= 2 2+1= 3 2+3=5

1+6=

L I A S

0 1+6 5

A H E L M I S E L M A 129

Tar-vit-set no-pan ja pe-linap-pu-lan.

6–2

MAA-LI

4+2

1+3

0+4

3+1

–

11 Hei-tä nop-paa. Vä-hen-nä lu-ku seis-kas-ta. E-te-ne e-ro-tuk-sen ver-ran.

7– 7–3

LUVUT 5–7: LUVUT yhteen5–7: yhteenja vähennyslasku ja vähennyslasku 0–7 0–7

6 1–0= 1 7–1= 6 2+4=6 5–1=4 1+5=

+ 1

6+0

7–

6–2

10 Las-ke. O-le tark-ka mer-kin kans-sa.

128

LUVUT 5–7: yhteenja vähennyslasku 0–7

7–2

3+2

6–1

7–4

5–3

7–3

LUVUT 5–7: yhteenja vähennyslasku 0–7

1+5

4 2–0

4+3

2+5

2 3

1+1

7–5

2+4

1+2

2+2

7–1

1+6

2+0

7–0

7–5

2 0+5= 5 7–5= 2 1+6= 7 3+2= 5 7–0= 7 6–4=

6+0

7 3+4= 7 2+4= 6 5–4= 1 6–5= 1 4–4= 0 5+2=

3–1

2 7–4= 3 4+1= 5 6–3= 3 7–3= 4 1+5= 6 4–2=

12 Vä-ri-tä oh-jeen mu-kaan.

3+0

7 5–3= 2 7–6= 1 4+3= 7 7–1= 6 2+2= 4 6+1=

LÄH-TÖ

6–3

0+6

2+2

0+2

4–2 1+3

0+ 0

5–1

6–4

3+3

4 1+

1+4

6–0

5 6 7 129

231

38. JÄRJESTYSLUVUT Kappale pähkinänkuoressa • Oppilaan kirja s. 130–132 • Tehtävävihko s. 42 (opettajan opas s. 253) • Opettajan oppaan liite 33 • Monisteet 1A s. 108–109 • Opetusruutu liite 48

Tavoitteet Opitaan • järjestysluvun käsite (T1–6) • luvun ja järjestysluvun ero (T1–6) • keräämään tietoa, laatimaan ja tulkitsemaan yksinkertaisia pylväsdiagrammeja (T11).

Välineet • kaksiväriset värikiekot (oppilaan kuori) • erivärisiä rakennuspalikoita • eripituisia värikyniä • lajitteluun tarkoitettuja pieniä esineitä

Opettaminen Järjestyslukuja oppilailla Opettaja pyytää 5 oppilasta jonoon. Otetaan luku eli lasketaan, kuinka monta oppilasta on jonossa. Lasketaan: yksi, kaksi, kolme, neljä ja viisi. Pohditaan, mitä luku viisi tarkoittaa. Luku viisi tarkoittaa laskettua lukumäärää eli kaikkia jonossa olevia oppilaita. Sitten selvitetään, kuinka mones kukin oppilas jonossa on. Luetellaan: ”ensimmäinen, toinen, kolmas, neljäs ja viides”. Pohditaan, mitä sana viides tarkoittaa. Viides on vain se yksi oppilas, joka on viidentenä jonossa. Sana viides on järjestysluku, joka ilmaisee, kuinka mones jokin esine tai asia on järjestyksessään. Opettaja kirjoittaa järjestysluvut näkyville. Tutkitaan, mitä eroa on luvulla ja järjestysluvulla: Järjestysluvussa on luvun jälkeen piste. Opettaja pyytää kolmea oppilasta poistumaan jonosta. Kolme ensimmäistä oppilasta poistuu jonosta. Todetaan, että luku kolme ilmaisee määrää. Oppilaat palaavat jonoon. Opettaja pyytää kolmatta oppilasta poistumaan jonosta. Vain se oppilas, joka on kolmantena, poistuu jonosta. Toistetaan harjoitus eri luvuilla ja järjestysluvuilla. Järjestysluku ja suunnat Opettaja pyytää 6 oppilasta jonoon. Selvitetään, kuka on ensimmäinen, toinen, kolmas jne. 232

Opettaja pyytää oppilaita kääntymään jonossa toiseen suuntaan. Selvitetään nyt, kuka on ensimmäinen, toinen, kolmas jne. Huomataan, että järjestysluku vaihtuu, kun suunta vaihtuu. Järjestysluku ja paikkasidonnaisuus Opettaja pyytää 4 oppilasta jonoon. Selvitetään, kuka on ensimmäinen, toinen, kolmas jne. Opettaja pyytää, että ensimmäinen ja kolmas oppilas vaihtavat paikkaa. Pohditaan, kuka nyt on ensimmäinen ja kuka kolmas. Opettaja pyytää, että toinen ja neljäs oppilas vaihtavat paikkaa. Pohditaan, kuka nyt on toinen ja neljäs. Huomataan, että järjestysluku vaihtuu, kun oppilas vaihtaa paikkaa. Jokaisessa vaiheessa opettaja voi esittää kysymyksiä. Esim. – Kuinka monta oppilasta on jonossa? – Kuinka mones Alex on? – Kuka on kolmantena?

Keskustellaan kuvasta

(s. 80–81) Tehdään kysymyksiä kuvasta. Esim. – Kuinka monentena radalla 2 juokseva lapsi tulee maaliin? (3.) – Minkä värinen on 3. viiri vasemmalta laskien? (valkoinen) – Minkä värinen on 3. viiri oikealta laskien? (sininen) – Kuinka monta urheiluliiviä roikkuu esteen päällä? (5) – Minkä värinen on 4. liivi oikealta laskien? (keltainen) – Minkä värinen on 2. liivi vasemmalta laskien? (keltainen) – Kuinka mones on punainen liivi oikealta laskien? (5.)

Toiminta Tee ohjeen mukaan Tarvitaan: paljon lajitteluun tarkoitettuja muovisia esineitä, joilla on suunta (esim. eläimet, kulkuneuvot, dinosaurukset, ihmiset, hyönteiset) Opettaja antaa ohjeita. Esim. – Laita rivin ensimmäiseksi koira. – Laita rivin toiseksi kissa. – Laita rivin kolmanneksi kala. Tämän jälkeen opettaja antaa ohjeita. Esim. – Toinen ja kolmas eläin vaihtavat paikkaa. – Ensimmäinen ja viides eläin vaihtavat paikkaa. – Laita koira oikealta laskien toiseksi.

– Laita kala oikealta laskien neljänneksi. – Laita papukaija vasemmalta laskien ensimmäiseksi. Ohjeiden väleissä opettaja esittää kysymyksiä. Esim. – Mikä eläin on vasemmalta laskien ensimmäisenä? – Mikä eläin on oikealta laskien kolmantena? Sama leikki voidaan toteuttaa asettamalla eläimet jonoksi. Rakenna torni ohjeen mukaan Tarvitaan: jokaiselle oppilaalle viisi eriväristä palikkaa, esim. 1 sininen, 1 punainen, 1 keltainen, 1 musta ja 1 vihreä. Opettajalla on kyseisistä palikoista rakennettu torni. Opettaja antaa tornin rakenteluohjeet. Esimerkiksi: Laita ensimmäiseksi sininen palikka, toiseksi musta palikka, kolmanneksi keltainen palikka jne. Lopuksi tarkistetaan, ovatko tornit samanlaiset. Jatketaan tehtävää pareittain. Parit istuvat selät vastakkain. Toinen rakentaa ensin oman torninsa ja antaa sen jälkeen parilleen rakenteluohjeet käyttäen järjestyslukuja. Vertaillaan aina valmiita torneja toisiinsa. Vaihdetaan rooleja. Pituusjärjestys ja järjestysluvut Tarvitaan: jokaiselle oppilaalle 5 eripituista ja eriväristä värikynää sekä paperi ja lyijykynä. Oppilas järjestää kynänsä pituusjärjestykseen paperin päälle siten, että pisin on ensimmäisenä ja kirjoittaa kynien alapuolelle järjestysluvut kuvaamaan kynän järjestystä rivissä. Oppilaat kuvailevat värikynien järjestystä toisilleen käyttäen järjestyslukuja. Esim. “Sininen kynä on kolmanneksi pisin” tai “Keltainen kynä on toiseksi pisin”. Järjestyslukukisa Jaetaan oppilaat 2–3 joukkueeseen. Oppilaat seisovat jonossa tai rivissä. Opettaja antaa ohjeita, ketkä menevät kyykkyyn käyttäen sekaisin lukuja ja järjestyslukuja. Oppilaat toimivat ohjeen mukaan. Nopeimmin tehtävän suorittanut joukkue saa pisteen. Esimerkkejä ohjeista: – kolmas oikealta – kaksi etummaista – neljä vasemmalta – neljäs oikealta Joka toinen oppilas Oppilaat asettuvat riviin. Opettaja kertoo valitsevansa rivistä joka toisen oppilaan leikkiin. Rivin ensimmäisen oppilaan kohdalla opettaja sanoo: ”En sinua.” rivin toisen oppilaan kohdalla ”Sinut valitsen.”, kolmannen kohdalla ”En sinua.” jne. Pohditaan, mitä ”joka toinen” tarkoittaa. Samalla

tavalla voidaan havainnollistaa toteamus ”joka kolmas” tai ”joka neljäs”. Joka toinen on punainen Tarvitaan: jokaiselle oppilaalle kaksiväriset värikiekot (oppilaan kuori). Oppilaat asettavat kiekkoja riviin siten, että joka toinen on punainen ja joka toinen on valkoinen. Pohditaan, mitä sanonta ”joka toinen” tarkoittaa. Samalla tavalla voidaan havainnollistaa toteamus ”joka kolmas”.

Viikon tilasto: Mistä eläimestä pidät eniten?

Opettaja valitsee tilaston esittämistavan. Eri esittämistavat esitellään opettajan oppaan sivulla 33. Opettaja laittaa eri eläinten kuvat (liite 33) näkyville. Oppilaat tekevät tilaston valituilla välineillä. Keskustellaan syntyneestä tilastosta. – Mitä vaihtoehtoa on eniten? – Mitä vaihtoehtoa on vähiten? – Onko vaihtoehtoja, joita on yhtä monta? – Onko vaihtoehtoja, joita ei ole yhtään? Kirjoitetaan järjestysluvut kuvien alapuolelle kuvaamaan tilaston järjestystä. Keskustellaan tilastosta käyttäen järjestysluvun käsitteitä.

Digimateriaali Opetus: luvun ja järjestysluvun ero, järjestysluvun käsite sekä lukujen ja järjestysluvun lukeminen. Harjoittelu: luvun ja järjestysluvun tunnistaminen sekä annetun luvun ja järjestysluvun merkitseminen. Peli: järjestyslukujen tunnistaminen.

Päässälaskut Tummennetut luvut merkitään näkyviin. Digimateriaalin päässälaskuissa esiin saa laskussa esiintyvät numerot ja/tai tukikuvat. Oppilaan E-kirjassa tukikuvat ja vastausruudut päässälaskuihin ovat sivulla 166. 1. Timotei punnertaa viisi kertaa. Mikael tekee kaksi punnerrusta enemmän. Kuinka monta kertaa Mikael punnertaa? (7) 2. Idalla on seitsemän euroa. Hän ostaa hyppynarun, joka maksaa kuusi euroa. Kuinka paljon rahaa Idalle jää? (1 €) 3. Oskarilla on kaksi juomapulloa ja Aatulla neljä. Kuinka monta juomapulloa pojilla on yhteensä? (6)

233

Oppilaan kirjan sivut

1 Mer-kit-se jär-jes-tys-lu-vuin suu-rim-mas-ta pie-nim-pään.

4 Vä-ri-tä oh-jeen mu-kaan. 2 mo-no-a

2. mo-no

2 Mer-kit-se jär-jes-tys-lu-vuin ly-hyim-mäs-tä pi-sim-pään.

6 pi-po-a 6. pi-po

3 hans-kaa

3. hans-ka

3 Mer-kit-se jär-jes-tys-lu-vuin juok-si-joi-den jär-jes-tys. 5 Ar-vo jo-kai-sel-le lap-sel-le kak-si lu-ku-a. Mer-kit-se lu-ku-mää-rä. Las-ke pis-teet yh-teen. Mer-kit-se jär-jes-tys-lu-vuin kil-pai-lun tu-los.

E-kirjan sivut

130

3+ =

LUVUT 5–7: järjestysluvut

+ =

Tar-vit-set lu-ku-mää-räkor-tit 0–3.

+ = 131

LUVUT 5–7: järjestysluvut

1 Mer-kit-se jär-jes-tys-lu-vuin suu-rim-mas-ta pie-nim-pään.

4 Vä-ri-tä oh-jeen mu-kaan. 2 mo-no-a

2. mo-no

2 Mer-kit-se jär-jes-tys-lu-vuin ly-hyim-mäs-tä pi-sim-pään.

6 pi-po-a 6. pi-po

3 hans-kaa

3. hans-ka

5 Ar-vo jo-kai-sel-le lap-sel-le kak-si lu-ku-a. Mer-kit-se lu-ku-mää-rä. Las-ke pis-teet yh-teen. Mer-kit-se jär-jes-tys-lu-vuin kil-pai-lun tu-los.

3 Mer-kit-se jär-jes-tys-lu-vuin juok-si-joi-den jär-jes-tys.

2. 130

234

5. LUVUT 5–7: järjestysluvut

3+ =

– = LUVUT 5–7: järjestysluvut

Tar-vit-set lu-ku-mää-räkor-tit 0–3.

– = 131

Tutkitaan eläinten jonoa. Mietitään, kummassa reunassa on ensimmäinen eläin ja mikä se on. Pohditaan, millaisia kysymyksiä kuvasta voidaan esittää, kun harjoitellaan järjestyslukuja. (Mikä eläin on jonossa neljäntenä? tai Kuinka monentena jonossa karhu on?) Oppilaat kyselevät vastaavia kysymyksiä toisiltaan pareittain.

6 Tee pa-ril-le-si ky-sy-myk-si-ä e-läin-ten jär-jes-tyk-ses-tä.

7 Kuun-te-le. Vä-ri-tä oh-jeen mu-kaan.

Tarvitaan: punainen, sininen, keltainen ja vihreä puuväri. Opettaja antaa väritysohjeita oppilaille käyttäen järjestyslukuja. Punainen laatikko – Ympyröistä 2. oikealta on punainen. – Ympyröistä 1. vasemmalta on sininen. – Ympyröistä 4. oikealta on vihreä. – Ympyröistä 2. vasemmalta on keltainen. – Nelikulmioista 3. vasemmalta on sininen. – Nelikulmioista 1. oikealta on vihreä. – Nelikulmioista 2. oikealta on keltainen. – Nelikulmioista 4. vasemmalta on punainen. – Kolmioista 2. vasemmalta on punainen. – Kolmioista 3. oikealta on keltainen. – Kolmioista 1. vasemmalta on vihreä. – Kolmioista 3. vasemmalta on sininen. Sininen laatikko – Ylhäältä 3. kolmio on punainen. – Ylhäältä 4. ympyrä on keltainen. – Alhaalta 2. nelikulmio on vihreä. – Ylhäältä 1. ympyrä on sininen. – Alhaalta 2. kolmio on keltainen. – Alhaalta 3. nelikulmio on punainen. – Alhaalta 5. ympyrä on vihreä. – Ylhäältä 2. nelikulmio on keltainen. – Ylhäältä 6. kolmio on sininen. – Alhaalta 1. ympyrä on punainen.

8 An-na pa-ril-le-si pii-rus-tus-oh-jei-ta käyt-tä-en jär-jes-tys-lu-ku-ja. Piir-rä pa-ri-si oh-jei-den mu-kaan.

132

LUVUT 5–7: järjestysluvut

6 Tee pa-ril-le-si ky-sy-myk-si-ä e-läin-ten jär-jes-tyk-ses-tä.

7 Kuun-te-le. Vä-ri-tä oh-jeen mu-kaan.

Tarvitaan: punainen, sininen, keltainen ja vihreä puuväri. Oppilaat työskentelevät pareittain. He antavat vuoron perään toisilleen piirtämisohjeen käyttäen suuntia ja järjestyslukuja. Molemmat piirtävät kuvion omaan kirjaansa. Ohjataan oppilaita käyttämään edellisen tehtävän värejä ja muotoja.

8 An-na pa-ril-le-si pii-rus-tus-oh-jei-ta käyt-tä-en jär-jes-tys-lu-ku-ja. Piir-rä pa-ri-si oh-jei-den mu-kaan.

132

LUVUT 5–7: järjestysluvut

235