Opettajan opas Marko van den Berg Riia Palmqvist Jukka Rantala
TIEDUSTELUT Edukustannus www.edukustannus.fi TILAUKSET Kirjavälitys Oy 010345100 koulut@kirjavalitys.fi KUSTANTAJA Edukustannus, Helsinki Marko van den Berg, Riia Palmqvist, Jukka Rantala ja Lasten Keskus ja Kirjapaja Oy, 2016 KOPIOINTIEHDOT Tämä teos on opettajan opas, joka on suojattu tekijänoikeuslailla (404/61). Tämän teoksen tai sen osan valokopiointi, skannaaminen tai muu digitaalinen kopiointi tai käyttö edellyttää oikeudenomistajan luvan. Kopiosto ry myöntää teosten osittaiseen kopiointiin lupia. Tarkistakaa, mitkä valokopiointi- ja digiluvat ovat kohdallanne voimassa. Lisätietoja luvista www.kopiosto.fi Teoksen tai sen osan muuntelu on kielletty. ISBN 978-952-288-446-6 Ulkoasu ja taitto: Taittotalo PrintOne, Minna Komppa Kansi: Kalle Nuuttila Kannen kuva: Jordi Ballonga Toimitus: Anni-Elina Karvonen Kuvatoimitus: Anna-Reetta Sipilä
Sisällys Opettajan oppaan käyttäjälle Opettajan opas I sisältää ohjeita siitä, miten voit toteuttaa oppitunnit oppikirjan ja Taitojen vihkon avulla. Oppaassa on lisäksi täydentävää materiaalia, joka auttaa sinua monipuolistamaan opetusta muun muassa draaman ja toiminnallisten tehtävien keinoin. Ne voivat toimia myös lähtökohtina opetusta eheyttävien monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa. Opas helpottaa tuntien suunnittelua. Oppaasta näet, mitä oppikirjan ja Taitojen vihkon kohtia oppitunneilla on tarkoitus käyttää. Eteneminen on suunniteltu siten, että Mennyt I -kirjan käsittelyyn on varattu yhden vuosiviikkotunnin mukainen oppituntimäärä. Oppaan jokaisen jakson alussa on taulukko, mikä kertoo Taitojen vihkon tehtävien kohdistumista opetussuunnitelman perusteissa esitettyihin historianopetuksen tavoitteisiin. Sen avulla voit varmistua tavoitteiden mukaisesta opetuksesta. Kokeet auttavat sinua suhteuttamaan oppilaiden oppimisen arviointia opetussuunnitelman perusteiden hyvän osaamisen kriteereihin. Intoa opetustyöhön!
JAKSO 1: Mitä historia on? Oppitunti 1................................................................................... 6 Oppitunti 2.................................................................................. 8 Oppitunti 3.................................................................................10 Oppitunti 4.................................................................................12 Oppitunti 5................................................................................. 14 Oppitunti 6.................................................................................16 Oppitunti 7..................................................................................18 Oppitunti 8................................................................................20 Oppitunti 9................................................................................24
JAKSO 2: Egypti eli kuinka maanviljely muutti maailman Oppitunti 10...............................................................................26 Oppitunti 11................................................................................28 Oppitunti 12...............................................................................30 Oppitunti 13...............................................................................32 Oppitunti 14............................................................................... 34 Oppitunti 15...............................................................................36 Oppitunti 16...............................................................................38 Oppitunti 17...............................................................................40 Oppitunti 18...............................................................................42 Oppitunti 19............................................................................... 44 Oppitunti 20 Jakson koonti ja oppimisen arviointi.........46
JAKSO3: Kreikka eli miten Ateenassa päätettiin asioista yhdessä Oppitunti 21...............................................................................52 Oppitunti 22..............................................................................54 Oppitunti 23..............................................................................56 Oppitunti 24..............................................................................58 Oppitunti 25..............................................................................60 Oppitunti 26..............................................................................62 Oppitunti 27..............................................................................64 Oppitunti 28..............................................................................66 Oppitunti 29..............................................................................68 Oppitunti 30.............................................................................. 70 Oppitunti 31............................................................................... 72 Oppitunti 32.............................................................................. 74 Oppitunti 33 Jakson koonti ja oppimisen arviointi......... 76 LIITTEET..................................................................................... 78 Kotitehtävät ............................................................................ 102
3
MITÄ HISTORIA ON? mitä historia on?
6
7
Mennyt I – Mitä historia on?
Kuvakysymykset
Jakson tavoitteet
Aloitusaukeama (s. 6–7) (käsiteltäväksi oppitunnilla 3)
Oppilas ymmärtää, mistä historiatieto on peräisin ja miksi historiatieto on tulkinnallista.
• Kuka kuvan henkilöistä on Kolumbus? • Mistä päättelit, kuka on Kolumbus? • Kuvaile alkuperäiskansaa. • Miten Kolumbus näyttää suhtautuvan alkuperäiskansan julmaan kohteluun?
• Mistä tiedämme, miten Kolumbus ja hänen miehistönsä pukeutuivat? (1400–1500-lukujen taitteessa tehdyt maalaukset kertovat tuon ajan pukeutumisesta. Asusteita on myös säilynyt meidän päiviimme. Kankaiden ikä pystytään määrittämään radiohiiliajoituksella; ks. lisää Opettajan oppaan sivulta 15.)
• Mikä on piirroskuvan ja todellisuuden välinen suhde? a) piirros on täysin piirtäjän mielikuvituksen tuotetta, b) piirros on piirtäjän tulkinta, joka perustuu historian lähteisiin, c) piirros vastaa todellisuutta eli sitä voisi verrata valokuvaan.
4
Jakson avainkäsitteet
• historian tietolähteiden tunnistaminen • historiatiedon tulkinnallisuuden havaitseminen ja tulkintojen selittäminen
Jakson periaatteista Tässä jaksossa käsitellään historiatiedon luonnetta ja sitä, mistä historiatieto on peräisin. Historian opiskelu aloitetaan oppilaille tutuista asioista. Niiden avulla opitaan tunnistamaan historiatiedon lähteitä ja harjoitellaan tekemään omia tulkintoja. Jaksossa tutustutaan myös jäämies Ötziin, viime vuosikymmenten tärkeimpiin kuuluneeseen arkeologiseen löytöön ja sen tulkintaan. Tavoitteena on osoittaa oppilaille, miten historiatieto syntyy ja miten uudet löydöt ja tulkintatavat muuttavat historiatietoa. Ötzin kautta oppilaat tutustuvat metsästäjä-keräilykulttuuriin ja kivikauden ihmisten elämään.
Taitojen vihkon tehtävien yhteys opetuksen tavoitteisiin Oheinen taulukko kertoo, miten jaksoon liittyvät Taitojen vihkon tehtävät kohdistuvat historianopetuksen tavoitteisiin.
Opetuksen tavoite
Arvioinnin kohteet historiassa
Tehtävät (Taitojen vihkon sivu/tehtävä)
Motivaation kehittyminen
18–19/3
T2: johdattaa oppilasta tunnistamaan erilaisia historian lähteitä
Historian tietolähteiden tunnistaminen
6/2, 7/3, 10/1, 70/2, 73/7
T3: ohjata oppilasta havaitsemaan historiatiedon tulkinnallisuus
Historiatiedon tulkinnallisuuden havaitseminen
4–5/1, 9/2, 11/2
T4: auttaa oppilasta ymmärtämään erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin sekä käyttämään niihin liittyviä historiallisia käsitteitä
Kronologian ymmärrys
14/3, 15/4, 16/1, 17/2, 71/4, 74/8
T5: ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toiminnan motiiveja
Historiallinen empatia
8/1, 12/1, 13/2
T6: johdattaa oppilasta tunnistamaan erilaisia syitä ja seurauksia historian tapahtumille ja ilmiöille
Syy- ja seuraussuhteiden hahmottaminen historiassa
T7: auttaa oppilasta tunnistamaan muutoksia oman perheen tai yhteisön historiassa sekä ymmärtämään, miten samat muutokset ovat voineet tarkoittaa eri asioita eri ihmisille
Muutoksen hahmottaminen
T8: harjaannuttaa oppilasta hahmottamaan jatkuvuuksia historiassa
Jatkuvuuden tunnistaminen
Merkitys, arvot ja asenteet T1: ohjata oppilasta kiinnostumaan historiasta tiedon alana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena Tiedon hankkiminen menneisyydestä
Historian ilmiöiden ymmärtäminen
70/1, 72/6
Historiallisen tiedon käyttäminen T9: ohjata oppilasta esittämään muutoksille syitä
Syy- ja seuraussuhteen kuvaileminen
T10: ohjata oppilasta selittämään, miten tulkinnat saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelu tapojen myötä
Tulkintojen selittäminen
71/3
T11: ohjata oppilasta selittämään ihmisen toimintaa
Ihmisen toiminnan selittäminen
72/5
5
OPPITUNTI 1 Tavoitteet
Valmistautuminen tunnille
• Oppilas tunnistaa
• Etsi 3–5 eri aikakauden valokuvaa tai
historiatiedon lähteitä ja osaa kertoa, miksi niistä tehdyt tulkinnat voivat olla erilaisia.
• Oppilas osaa etsiä esi-
esinettä (esimerkiksi vanhoja rahoja, puuesineitä tai muita oppilaiden käsittelyä kestäviä tavaroita).
• Hanki vanha matkalaukku tai kassi,
johon kokoat Mysteerilaukku-tehtävässä tarvittavia tavaroita: aikakauslehtiä, kirjoja, valokuvia, vaatteita, leluja, kirjeitä jne.
neellisistä ja kirjallisista lähteistä vihjeitä, joiden avulla lähteitä voi tulkita.
Historian opiskelu alkaa 1. Totta vai tulkintaa? Taksi ja henkilöauto kolaroivat risteyksessä maanantaina 15. syyskuuta. Tapahtumalla oli useita silminnäkijöitä. Yhteentörmäys on fakta eli tosiasia. Sitä ei voi kyseenalaistaa. Tulkinta taas on jonkun näkemys tapahtuman kulusta. Sen voi kyseenalaistaa. Lue alla oleva uutinen kolarista. Tutustu lähteisiin ja vastaa kysymyksiin.
lähde 2 Silminnäkijä lähde 1 Sanomalehtiuutinen, julkaistu 16. syyskuuta
Kolari aiheutti ruuhkaa tiistaina 15. syyskuuta Taksi ja henkilöauto kolaroivat eilen Siltakadun ja Valtatien risteyksessä. Iltayhdeksältä tapahtuneessa onnettomuudessa ei syntynyt henkilövahinkoja, mutta autot romuttuivat pahoin. Liikenne oli kolarin vuoksi pysähdyksissä kaksi tuntia.
lähde 4 Taksinkuljettaja Pysäytin Valtatien ja Siltakadun risteykseen. Näin risteyksessä koiraa ulkoiluttavan naisen. Kun autoja ei näyttänyt tulevan, kiihdytin varovasti risteykseen. En ehtinyt tehdä mitään, kun kyljessä rysähti. Kolarin aiheuttanut henkilöauto ajoi varmasti ylinopeutta.
4
6
Oppitunti 1
Olin juuri astumassa suojatielle, kun kuulin nopeasti lähestyvän auton äänen. Onneksi jähmetyin paikalleni, koska auto vilahti sekunnissa ohitseni. Kuulin jarrutusäänen. Kuljettaja ei kuitenkaan saanut autoa pysähtymään, vaan se törmäsi risteyksessä olleeseen taksiin. Ihme, ettei niin kovassa rytinässä kukaan kuollut.
Tunnin kulku 1. Näytä oppilaille esineitä tai valokuvia eri aikakausilta. Oppilaiden tehtävänä on löytää vanhin ja uusin. Pyydä oppilaita perustelemaan päätelmänsä. 2. Jaa luokka kahtia. Toinen ryhmä tekee Mysteerilaukku-harjoituksen ja toinen Taitojen vihkon tehtävän 1. Kun molemmat ryhmät ovat valmiit, osat vaihdetaan. 3. Käykää läpi oppilaiden ratkaisut Mysteerilaukku-tehtävässä. 4. Tarkistakaa yhdessä Taitojen vihkon tehtävä. 5. Anna oppilaille kotitehtävä. Jos seuraavaan historian oppituntiin on vain vähän aikaa, isovanhempien haastattelun voi jättää pois.
a) Kuka aiheutti kolarin? Etsi lähteistä vähintään kaksi tulkintaa.
Lähde 3: taksiautoilija syyttää henkilöauton kuljettajaa Lähde 4: matkustaja kertoo taksiautoilijan kertomukseen vedoten henkilöauton ajaneen ylinopeutta Lähde 5: henkilöauton kuljettajan mukaan taksi aiheutti kolarin, kun se tuli kärkikolmion takaa etuajo-oikeutetulle tielle b) Miksi kolarista on erilaisia kertomuksia?
Ihmiset tuova esille omalta kannaltaan edullisia asioita, jotta heitä ei syytettäisi kolarista. Matkustaja taas välittää toisen käden tietoa, eli version, jonka kuuli toiselta kolarin osapuolelta.
c) Mikä lähde on mielestäsi luotettavin? Perustele.
oppilaan oma vastaus
d) Mikä lähde on mielestäsi epäluotettavin? Perustele.
oppilaan oma vastaus
lähde 3 Taksin kyydissä ollut matkustaja Minulla oli raskas työpäivä takanani, joten yritin torkkua taksin takapenkillä. Heräsin kuitenkin kauheaan pamaukseen ja sinkouduin ovea vasten. Onneksi minulla oli turvavyö kiinnitettynä. Kuljettaja kertoi myöhemmin, että meihin törmäsi toinen auto. Sen kuljettaja oli kuulemma kaahannut hullun lailla.
e) Mikä sinun mielestäsi aiheutti kolarin? Perustele.
oppilaan oma vastaus
lähde 5 Henkilöauton kuljettaja Ajoin rauhallista vauhtia Valtakatua kohti keskustaa. Nopeutta oli tuskin 40 kilometriä tunnissa. Yhtäkkiä eteeni ilmestyi kolmion takaa risteyksessä taksi. On se kumma, ettei taksiautoilija osaa noudattaa liikennesääntöjä. Minä sentään tulin etuajooikeutettua tietä, ja liikennesääntöjen mukaan hänen olisi pitänyt väistää.
1.
5
Tietojen syventäminen
Toiminta
Oppilaiden isovanhemmiltaan ja vanhemmiltaan keräämien tietojen avulla voidaan tarkastella erilaista historian lähdeaineistoa. Suullista perimätietoa ovat haastattelut. Vanhempien mahdollisesti kotona näyttämät lapsuuden lelut ja keräilyesineet ovat puolestaan esineellisiä lähteitä. Kirjallisia lähteitä edustavat esimerkiksi isovanhempien kirjeet. Oman suvun menneisyyttä luotaavat tehtävät tutustuttavat oppilaat myös historiallisen ajan käsitteeseen. Oppilaat ovat saattaneet panna merkille sen, miten esimerkiksi lelujen muoti tai ruokiin liittyvät makutottumukset ovat muuttuneet. Jotkin asiat puolestaan ovat saattaneet pysyä sukupolvesta toiseen muuttumattomina. Esimerkiksi jotkin leikit ja pelit ovat viihdyttäneet lapsia jo useiden sukupolvien ajan.
Mysteerilaukku-tehtävä Johdata oppilaat tarkastelemaan esineellisiä ja kirjallisia historian lähteitä tuomalla ”mysteerilaukku” tutkittavaksi. Oppilaiden tehtävänä on päätellä, kenelle laukku on kuulunut ja millainen ihminen laukun omistaja on ollut. Laukussa voi olla esineitä, jotka antavat vihjeitä, oliko laukun omistaja lapsi, nuori vai aikuinen (aikakauslehtiä, kirjoja, valokuvia, vaatteita, leluja, kirjeitä jne.) ja miltä ajalta laukku on (nykyajalta, kymmenen vuoden takaa, kauempaa). Anna oppilaiden tutkia laukun sisältöä ja luoda tarina laukun omistajasta. Oppilaita voi ohjata tarkastelemaan kirjojen painovuoden tai lehtien ilmestymispäivän. Tehtävässä voi myös käyttää tiedonhankintaan hakukonetta, jos halutaan selvittää, milloin esimerkiksi urheilukilpailuihin tai muihin merkkitapahtumiin liittyvät valokuvat on otettu. Tarinassa voi olla mukana myös selitys siitä, missä tilanteessa laukku on jäänyt ja minne. Oppilaat voivat laatia tarinansa kirjoitelmina tai suullisina esityksinä.
Kotitehtävä Taitojen vihko s. 70, kotitehtävä 1 Usein historian opiskelu aloitetaan perehtymällä oman suvun menneisyyteen. Yksi tapa on panna oppilaat vertailemaan vanhempiensa ja isovanhempiensa lapsuusaikaa omaan lapsuusaikaansa. Oppilaat keräävät vanhemmilta ja isovanhemmilta tietoa heidän lempileluistaan, keräilykohteistaan, leikeistään ja peleistään sekä lempiruuistaan.
7
OPPITUNTI 2 Tavoitteet
• Oppilas osaa erottaa
toisistaan esineelliset, kirjalliset ja suulliset lähteet.
• Oppilas tunnistaa muutoksen ja jatkuvuuden historiassa.
Valmistautuminen tunnille
• Hanki kymmenen isokokoista paperia
ja sijoita ne viiteen pisteeseen luokassa (kaksi paperia kuhunkin pisteeseen). Otsikoi paperit oheisen mallin mukaan. Vanhempien lempilelut Isovanhempien lempilelut Vanhempien keräilykohteet Isovanhempien keräilykohteet
Tunnin kulku 1. Jaa oppilaat viiteen ryhmään. Käykää ryhmätyönä läpi edellisellä tunnilla annettu kotitehtävä (ks. Toiminta) 2. Tehkää Taitojen vihkon tehtävät s. 6−7. 3. Anna oppilaille kotitehtävä.
Vanhempien lapsuuden leikit Isovanhempien lapsuuden leikit Vanhempien lapsuusajan pelit Isovanhempien lapsuusajan pelit Vanhempien lapsuusajan lempiruoat Isovanhempien lapsuusajan lempiruoat
2. Tulevaisuuden historiantutkijan lähteet Lähteet jaetaan kirjallisiin lähteisiin ja esineellisiin lähteisiin. Historian tutkimuksen kannalta merkittäviä kirjallisia lähteitä säilytetään pääasiassa arkistoissa ja esineitä museoissa. Myös me jätämme jälkeemme koko ajan uusia lähteitä. Alle on koottu mahdollisia lähteitä tulevaisuuden historiantutkijalle. Ne kertovat tämän päivän nuorten elämästä. Piirrä neliö kirjallisten lähteiden ympärille ja ympyröi esinelähteet. Huomaa, että osa lähteistä voi kuulua kumpaankin ryhmään.
3. Elämäsi lähteet Historiantutkijat tutkivat sinun elämääsi 50 vuoden kuluttua. Vastaa kysymyksiin.
a) Millaisia lähteitä sinun elämästäsi voi löytyä varhaislapsuudesta, eli 0–2 vuoden iästä?
esim. neuvolakortti, vauvakirja, valokuvia, vauvanvaatteita, äitiyspakkauksesta tullut helistin
viidennen luokan ajalta?
esim. valokuvia, koulutodistuksia, harrastusten jäsenkortteja, käsitöitä, piirustuksia, kokeita, päiväkirja
b) Millaiset lähteet ovat todennäköisesti tuhoutuneet 50 vuoden päästä?
esim. koulumuistiinpanot, kavereille lähetetyt viestit, vaatteet
saattavat säilyä jopa 200 vuotta?
esim. puusta ja metallista tehdyt käsityöt, ainekirjoitusvihko
c) Mitkä asiat vaikuttavat lähteiden säilymiseen?
se, miten lähteitä on säilytetty ja mistä materiaalista ne on tehty
2.
6
8
Oppitunti 2
7
Tietojen syventäminen
Toiminta
Historian opiskelun aloitus tarkastelemalla lähiyhteisön menneisyyttä Historian opiskelun voi aloittaa tutustumalla historiatiedon luonteeseen lähiyhteisön menneisyyden avulla. Näin päästään tutustumaan historian lähteisiin oppilaille läheisten asioiden avulla. Oman lähiyhteisön menneisyydestä voi luoda kuvan muun muassa seuraavien lähteiden avulla: vanhojen paikkakuntalaisten haastattelut, vanhat kartat, valokuvat, sanoma- ja aikakauslehdet sekä vanhat rakennukset. Lisäksi monilla paikkakunnilla on saatavissa tietoa kadun- ja paikannimien historiasta. Näiden ja mahdollisten muiden lähteiden avulla oppilaiden kanssa voi ennallistaa oman lähiympäristön sellaiseksi kuin se oli vaikkapa isovanhempien aikaan 1950-luvulla. Voitte esimerkiksi tehdä isokokoiselle paperille 1950-luvun kartan. Ennallistaminen virittää oppilaiden kanssa keskustelun lähiyhteisössä tapahtuneista muutoksista ja niiden syistä. Huomataan myös joidenkin asioiden pysyneen muuttumattomina. Haastateltaessa vanhoja paikkakuntalaisia on syytä kysyä, onko muutos tarkoittanut edistystä vai ollaanko joissain asioissa menty taaksepäin. Vastausten kirjo kertoo siitä, että samatkin asiat on koettu eri lailla. Näin päästään keskustelemaan oppilaiden kanssa erilaisista tulkinnoista ja historian moniperspektiivisyydestä eli moninäkökulmaisuudesta.
Jaa oppilaat viiteen ryhmään. Pyydä heitä kirjoittamaan vanhemmiltaan ja isovanhemmiltaan saamansa tiedot toimintapisteillä oleviin papereihin. Ryhmät siirtyvät pisteeltä toiselle samaan aikaan. Kun ryhmät ovat käyneet kaikissa pisteissä, kokoa paperit luokan taululle. Tarkastelkaa yhdessä kutakin teemaa (lempilelut, keräilykohteet jne.) seuraavien kysymysten avulla:
• Miten isovanhempien, vanhempien ja oppilaiden lempilelut yms. eroavat toisistaan?
• Mitä samaa huomaatte?
Oppilaat tutustuivat kotitehtävää tehdessään esineellisten ja kirjallisten lähteiden lisäksi suulliseen lähdeaineistoon. Keskustelkaa suullisen lähdeaineiston eroista verrattuna esineelliseen ja kirjalliseen lähdeaineistoon.
Kotitehtävä Taitojen vihko s. 70, kotitehtävä 2
9
OPPITUNTI 3 Kuvakysymykset
Tunnin kulku
Aikajana (s. 8) Mitkä kolme kautta on aikajanaan kuvattu eri väreillä? (Kivi-, pronssi- ja rautakausi.) Metsästäjä-keräilijät saivat ruokansa pyydystämällä eläimiä, kalastamalla ja keräämällä luonnosta ravinnoksi kelpaavaa syötävää. Millä kaudella metsästäjä-keräilijät elivät? (Kivikaudella.) Mistä muinaiset egyptiläiset saivat pääasiassa ruokansa? Päättele kuvasta. (Maanviljelystä.)
• •
1. Tutustukaa aiheeseen (Tietojen syventäminen). Tiedustele, onko kukaan kuullut Kristoffer Kolumbuksesta tai löytöretkistä. Kerro lyhyesti Kristoffer Kolumbuksen löytöretkistä Amerikkaan (Tietojen syventäminen). Käytä apunasi Aloitusjakson kuvaa s. 6−7. Kuvakysymykset löydät tämän oppaan sivulta 6. 2. Tutustukaa kappaleeseen Kolumbus – sankari vai hirviö sivulla 9. 3. Tutustukaa aikajanaan sivulla 8 (Kuvakysymykset). 4. Tutustukaa kappaleeseen Samasta asiasta voi olla erilaisia tulkintoja sivulla 10. 5. Keskustelkaa siitä, pitäisikö Kolumbusta pitää sankarina vai hirviönä. Voitte keskustella myös muista historian hahmoista, jotka ovat jakaneet ihmisten näkemyksiä. 6. Tutustukaa kuviin sivulla 10–11 (Kuvakysymykset). 7. Tehkää Taitojen vihkon tehtävät 1 ja 2, sivuilla 8–9. 8. Haasteita ja lisätehtävää kaipaavat voivat tehdä toimintatehtävän (Toiminta). 9. Anna oppilaille kotitehtävä.
•
Kaksi kuvaa Kolumbuksesta (s. 10–11) Kumpi kuvista esittää Kolumbusta vangittuna? (Sivulla 11 oleva kuva.) Mistä sen voi päätellä? (Hän on kahleissa.) Mitä luulet Kolumbuksen ajattelevan? Miksi entisajan vangeilla oli painavat kahleet? (Painavissa kahleissa oli vaikea liikkua. Niillä estettiin vankia pakenemasta, mutta kahleet olivat myös häpeärangaistus. Kahleet tahrasivat käyttäjän kunnian, ja hän leimautui yhteisön silmissä vaaralliseksi.) Miksi nykyään Suomessa ei käytetä vangeilla kahleita? (Nyky-Suomessa vankeusrangaistusta ei saa koventaa vangille kärsimystä tuottavilla toimilla. Häpeä rankaisumuotona poistettiin rikoslaista vuonna 1894.)
• • • • •
Tavoitteet
• Oppilas havaitsee
historiatiedon tulkinnallisuuden.
liijläitjäst. 12s—. 1223—23 stjä-jäk-ekreäriä sä tssätä ete mm
• Oppilas huomaa, että
historiatieto muuttuu uusien lähteiden tai uudenlaisten tulkintatapojen myötä.
1. Miksi historiaa opiskellaan?
ausiausi kivik kivik
9 9 4—54—5
.2 .2 ti tsi s gygpyp nE nE in iene a a inin mu mu
usi usi ika ika nss nss pro pro
Kolumbus – sankari vai hirviö? Jonkin aikaa sitten Espanjasta löytyi yli 500 vuotta vanha asiakirja. Siinä kuvataan, kuinka kuuluisa löytöretkeilijä Kristoffer Kolumbus tuotiin
si si au au ak ak ut ut ra ra
Väli-Amerikasta Espanjaan vangittuna. Asiakirjasta käy ilmi, että Kolumbusta syytettiin Karibianmeren saarten alkuperäisasukkaiden julmasta kohtelusta. Väitteiden mukaan Kolumbus oli käskenyt miehistöään leikkaamaan
Käsitteet alkuperäisasukas: jonkin seudun alkuperäinen asukas, alkuperäiskansan edustaja, esimerkiksi Amerikan intiaani esinelöytö: menneisyyden ihmisen toiminnasta meidän päiviimme säilynyt esine kirjallinen lähde: kirjallisessa muodossa oleva todistusaineisto menneisyydestä lähde: menneisyydestä jäänyt todistusaineisto löytöretkeilijä: ennalta tuntemattomaan paikkaan matkustava henkilö; 1400–1700-luvuilla tapahtuneiden suurten löytöretkien aikaisia löytöretkeilijöitä olivat muun muassa Kristoffer Kolumbus, Bartolomeu Dias ja Vasco da Gama tulkinta: menneisyyden selittämistä lähteiden avulla
anatinti ikik inin KrKerik eik kakas.
8
perusteella espanjalainen tutkija teki johtopäätöksen, että Kolumbus ei ollut pelkkä tutkimusmatkailija. Hän oli
60s.—60— 99 99
myös julma valloittaja.
9
Mennyt I – Mitä historia on?
Historian tutkija tulkitsee lähteitä Ihmisen toiminnasta menneisyydessä on jää-
kannattava hirviö. Sinä opiskelet historiaa, jotta ymmärtäisit, mistä tietomme menneisyydestä ovat
tutkijat kutsuvat todistusaineistoa lähteeksi.
peräisin. Mitä enemmän tutustut lähteisiin ja
Niiden avulla he selvittävät, mitä menneisyy-
harjoittelet niiden tulkitsemista, sitä parem-
dessä on tapahtunut. Lähteiden avulla tutkija
min osaat arvioida muiden tekemiä päätelmiä.
tekee menneisyydestä tulkintoja. Kirjallisia
Historian opiskelu auttaa sinua myös ymmär-
lähteitä ovat muun muassa päiväkirjat, kirjeet
tämään sitä keskustelua, jota menneisyyden
ja oikeudenkäyntien pöytäkirjat.
ilmiöistä käydään tänä päivänä.
esinelöytöjen avulla. Esimerkiksi yli 10 000
Historia selittää ihmisen toimintaa
vuotta vanhan kalaverkon avulla tutkijat
Historian opiskelussa tutustut tulkintoihin
ovat päätelleet, miten menneisyyden ihmiset
entisajan ihmisen elämästä. Menneisyyden
ovat kalastaneet. Tuhansia vuosia vanhojen
tunteminen auttaa sinua ymmärtämään,
ruukkujen koristelusta puolestaan on voitu
miksi ihmiset ovat toimineet tietyllä tavalla.
päätellä, mistä osa suomalaisten esivanhem-
Tässä kirjassa tutustut esimerkiksi muinaisen
mista tuli Suomeen.
Ateenan asukkaaseen, joka rakensi aikansa
ihmisten elämästä voi tehdä päätelmiä
Samasta asiasta voi olla erilaisia tulkintoja
mahtavimman sotalaivan kaupunkinsa kunniaksi. Kirjassa on kahdenlaisia tekstejä.
Käsityksemme menneisyyden tapahtumista
Asiatekstit perustuvat historian tutkijoiden
tai henkilöistä voi muuttua uuden tiedon
näkemyksiin siitä, millaista entisajan elämä
myötä. Historiaa tutkiva voi myös käyttää
on ollut. Eläytyvät kertomukset puolestaan
vanhoja lähteitä uudella tavalla. Silloin hän
pyrkivät kuvaamaan, miten ihmiset kokivat
saattaa päätyä erilaiseen johtopäätökseen
oman aikansa tapahtumat. Antiikin aikainen
kuin muut.
yhteiskunta näyttää hyvin erilaiselta, jos sitä
Osa tutkijoista pitää edelleen Kolumbusta
Mennyt I – Mitä historia on?
ovat sitä mieltä, että Kolumbus oli orjuutta
nyt monenlaista todistusaineistoa. Historian
Kirjallisten lähteiden lisäksi menneisyyden
10
10
irti ihmisten ruumiinosia, kuten korvia ja neniä. Tietojen
tarkastelee Ateenan kansalaisen, naisen tai
Amerikkaan tehdyn löytöretken sankarina.
orjan näkökulmasta. Taitojen vihkon avulla
He myös vähättelevät mahdollisia
voit syventää tietämystäsi ja harjoitella
Kolumbuksen hirmutekoja. Toiset tutkijat
lähteiden tulkintaa.
11
Tietojen syventäminen Mistä Kolumbus oli kotoisin? Kristoffer Kolumbus teki Amerikkaan suuntautuneen kuuluisan löytöretkensä vuonna 1492 Aragonian ja Kastilian kuninkaan suojelemana. Kolumbuksen syntyperästä ja siten kansallisuudesta ei kuitenkaan ole varmaa tietoa. Hänen sanotaan syntyneen Genovassa (nykyisessä Italiassa), mutta siitä ei ole varmuutta. Se kuitenkin tiedetään, että hän eli siellä lapsuutensa ja nuoruutensa. Valtaosa tutkijoista sijoittaa Kolumbuksen alkuperän Ligurian maakuntaan, jossa Genovakin sijaitsee. Kolumbuksen kirjeiden kieltä tutkineen Estelle Irizarryn mukaan Kolumbuksen kotikieli olisi ollut katalaani, jota puhuttiin Aragoniassa. Tämän perusteella hän tulkitsee Kolumbuksen syntyneen nykyisen Espanjan alueella. Kolumbus olisi tutkijan mukaan salannut taustaansa, jos hän oli juutalainen. Juutalaisia vainottiin tuohon aikaan. Italian ja Espanjan lisäksi Kolumbuksen on esitetty olleen syntyisin Portugalista. 2000-luvulla Kolumbuksen syntyperää on yritetty saada selville DNA-tutkimuksilla. Perinnöllisyystutkimukset, joissa Kolumbuksen luista otettua DNA:ta on verrattu tämän jälkeläisiin, eivät kuitenkaan ole tuoneet kysymykseen varmaa vastausta. Miksi Kolumbus käski miehiään silpomaan alkuperäisasukkaita? Kolumbus pakotti Haitin alkuperäisasukkaat työskentelemään kultakaivoksissa. Niiden kädet katkaistiin tai nenät silvottiin, jotka eivät kyenneet tuomaan Kolumbukselle tiettyä määrää kultaa. Kolumbus miehistöineen ei nähnyt alkuperäisasukkailla olevan samanlaista ihmisarvoa kuin itsellään, mikä selittää heidän julman kohtelun.
1
MiKSI HISTORIAA OPISKELLAAN? 1. Suureen suomalaiseen kohdistuva väite Italiassa tehdyissä mielipidemittauksissa Kolumbus on sijoittunut suurimpien italialaisten joukkoon. Monet italialaiset ovat hermostuneet, kun Kolumbuksen syntyperää on epäilty. Myös me saattaisimme ärsyyntyä, jos esimerkiksi Jean Sibeliuksen tai Jari Litmasen väitettäisiin syntyneen Ruotsissa. Vastaa kysymyksiin.
Toiminta Tee internet-haku syöttämällä hakukenttään Christoffer Kolumbus. Pohtikaa:
• Mikä kuvista vastaa parhaiten
Kolumbuksen pojan kuvausta (Taitojen vihkon lähde 3 sivulla 9)?
• Millä perusteella valitsit kyseisen kuvan?
• Mikä kuvassa kertoo, että muotokuvan tekijä on arvostanut Kolumbusta? (Kolumbus on esimerkiksi kuvattu majesteettisena tai ylväästi pukeutuneena.)
Kotitehtävä Taitojen vihko s. 71, kotitehtävä 3
2. Miltä Kolumbus näytti? Kolumbus eli vuosina 1451–1506. Kolumbuksesta maalattiin muotokuvia vasta hänen kuolemansa jälkeen. Siksi emme voi tarkkaan tietää, miltä hän näytti. Vuonna 1893 koottiin näyttely, johon kerättiin Kolumbuksesta maalatut muotokuvat. Maalauksia kertyi kaikkiaan 71, ja kaikkia niitä väitettiin todenmukaisiksi. Ohessa kolme kuvausta Kolumbuksen ulkonäöstä. Tutustu lähteisiin ja vastaa kysymyksiin.
Angelo lähde 1 Kolumbuksen ystävä llan lähettilään sihteeri Trevisani, Venetsian tasava Espanjassa vuonna 1501
lähde 2 Gonzalo Fern andez de Oviedo y Valdes, paasipoika (ruhtinaiden palvelijapoika) Espa njan hovissa 1493
s mies, jolla oli punaiKolumbus oli pitkä ja kooka omaiset kasvot. nen tukka, terävä äly ja pitkän
Kolumbus on terve en ja vilpittömän näköinen mies, joka on keskimittaa pitem pi; jäsenet ovat voimakas rakenteiset, silmät eloisat ja kasvojen muut osat sopusuht aiset. Hänellä on hyvin puna iset hiukset ja punakat, ahavoitun eet kasvot.
a) Kuka on mielestäsi suurin suomalainen kautta aikojen?
oppilaan oma vastaus
b) Millainen väite hänestä ärsyttäisi sinua?
lähde 3 Kolumbuksen
esim. Teemu Selänne ei ole kaikkien aikojen paras jääkiekkoilija.
c) Kuka saattaisi väittää tällaista?
esim. ruotsalaiset
d) Miksi hän väittäisi tällaista?
esim. He pitävät oman maansa jotain jääkiekkoilijaa Selännettä parempana.
Italialainen taiteilija maalasi Kolumbuksesta muotokuvan tämän kuoleman jälkeen vuonna 1519. Yllä oleva kuva on ehkä tunnetuin muotokuva Kolumbuksesta.
poika Fernando
ruumiinrakenteeltaan Amiraali (Kolumbus) oli mittaa pidempi hyvin muodostunut, keski nomaiset ja poskimies. Kasvot olivat pitkä lihava sen parempäät korkeat. Hän ei ollut llä oli kotkannenä min kuin laihakaan. Häne äri vaihteli valkeasta ja hailakat silmät, ihonv Nuoruudessa hänen hehkuvan punaiseen. saavutettuaan 30 mutta a, tukkansa oli vaale ensa muuttuivat vuoden iän hänen hiuks . isiksi valko kokonaan
a) Mikä lähteiden kuvauksista vastaa parhaiten maalausta? Merkitse x. lähde 1
lähde 2
lähde 3
e) Miten tai mistä voisit tarkistaa, onko väite totta?
esim. Kyseisestä henkilöstä tehdystä elämäkerrasta, Kansallisbiografiasta, jota pääsee lukemaan monissa kirjastoissa (http://www.kansallisbiografia.fi) tai etsimällä tietoa netin hakukoneista.
b) Miten Kolumbuksen pojan kuvaus isästään poikkeaa kahdesta muusta kuvauksesta?
Kaksi ensimmäistä lähdettä mainitsee Kolumbuksella olleen punainen tukka. Kolumbuksen pojan mukaan hänen isänsä hiukset olivat vaaleat. c) Kenen kuvaus on mielestäsi uskottavin? Perustele.
oppilaan oma vastaus
8
Oppitunti 3
3. 9
11
OPPITUNTI 4 Tavoitteet
• Oppilas kiinnostuu
Kuvakysymykset
Tunnin kulku
s. 12
1. Tutustukaa aiheeseen (Tietojen syventäminen). 2. Harjoitelkaa historian taitoja yhdessä (Toiminta). 3. Tutustukaa kappaleeseen Ötzi – Alppien jäämies sivulla 12–13. 4. Tehkää Taitojen vihkon tehtävät 1 ja 2 sivulla 10–11. 5. Tutustukaa kuvaan sivulla 12 (Kuvakysymykset). 6. Anna oppilaille kotitehtävä.
• Mitä Ötzi tekee kuvassa?
historiasta.
• Oppilas ymmärtää
(Valaa kuparista kirveenterää.)
• Mistä materiaaleista Ötzin vaatteet on
historiatiedon muuttuvan uusien lähteiden myötä.
tehty? (Kuvassa Ötzin lannevaate on nahkasta ja säärystimet turkiksista. Löydettäessä Ötzillä oli jalassaan nahasta tehdyt säärystimet.)
• Miksi Ötzi ei käyttänyt jatkuvasti kenkiä,
Käsitteet esihistoria: aika, jolloin ihminen ei osannut lukea tai kirjoittaa ja josta ei ole säilynyt kirjallisia lähteitä historia: 1) aika, jolta löytyy kirjallisia lähteitä, 2) menneisyyden tapahtumien kuvaus ja 3) menneisyyttä koskeva tutkimusala ja sen tulokset kivikausi: ajanjakso, jolloin ihminen teki työvälineensä ja aseensa pääasiassa kivestä muumio: muumioinnin tai muumioitumisen seurauksena kuivettunut ja maatumiselta säästynyt ruumis
vaikka hänellä oli sellaiset? (Vaatteiden tekeminen oli työlästä, ja kengät kuluivat nopeasti. Ötzin kengät oli valmistettu peurannahkaisista päällisistä, jotka oli ommeltu karhunnahasta tehtyihin pohjiin. Ötzi todennäköisesti käytti niitä vain silloin, kun paljain jaloin kulkeminen oli hankalaa, esimerkiksi jäätiköllä.)
2. Ötzi – Alppien jäämies
Jäätiköltä paljastuu ruumis
hän oli oleillut paljon nuotion äärellä. Sormien
Itävaltalaiset vuorikiipeilijät löysivät Öztalin
kynsiä tutkimalla saatiin selville, että Ötzi oli
Alpeilta ruumiin, joka oli puoliksi jään sisällä.
sairastellut melko paljon.
He hälyttivät paikalle poliisin, koska he uhrin. Muumioitunut ruumis kuljetettiin
Uutta tietoa kivikauden ihmisen elämästä
Historian tutkijat jakavat menneisyyden aikaan ennen
tutkittavaksi. Tutkimuksissa selvisi, että se oli
Ötzin varusteet toivat uutta tietoa siitä,
kirjoitettuja lähteitä eli esihistoriaan ja sen jälkeiseen
yli 5 000 vuotta vanha.
miten kivikauden ihmiset valmistivat aseita ja
Uudet lähteet muokkaavat historiaa
aikaan eli historiaan. Historialliselta ajalta on
luulivat löytäneensä kiipeilyonnettomuuden
Muumio nimettiin löytöpaikan mukaan
vaatteita. Kivikaudeksi kutsutaan ajanjaksoa,
olemassa kirjoitettuja lähteitä. Esihistoriallisella
Ötziksi. Ruumis oli säilynyt hyvin, koska se oli
jolloin ihminen teki työvälineensä ja aseensa
ajalla ihminen ei osannut lukea eikä kirjoittaa.
ollut jään sisällä. Euroopassa ei ole aikaisem-
kivestä. Kivikauden lopulla ihminen oppi
min löydetty yhtä vanhaa muumiota. Siksi eri
irrottamaan kivestä kuparia. Ötzin kirveessä
alojen tutkijat ovat olleet siitä erittäin kiin-
oli kuparinen terä. Tämän löydön perusteella
nostuneita. Muumio ja sen läheltä löytyneet
voitiin päätellä, että kupariesineiden käyttö
varusteet tarkentavat tietojamme tuon ajan
oli alkanut Euroopassa aiemmin kuin oli
ihmisten elämästä.
luultu. selville, että kudottuja kangasasuja ei ollut
tehtiin löytö, joka muutti
Ruumis toimii todistusaineistona
käsityksemme siitä, miten
Ötzi eli aikana, jolloin maata ei vielä viljelty
vaatteet oli tehty ompelemalla ne nahasta
ihmiset elivät Euroopassa
Euroopassa. Tuona aikana ihmiset elivät
ja turkiksista. Löytö sai tutkijat muuttamaan
5 000 vuotta sitten.
metsästyksellä ja kalastuksella sekä keräile-
käsitystään siitä, milloin kudontataito
mällä marjoja ja kasveja. Ötzin mahalaukusta
yleistyi.
Koska kirjallisia lähteitä ei ole, kaikki tulkinnat esihistoriallisen ajan ihmisen elämästä tehdään tutkimalla esinelöytöjä. Uudet esinelöydöt ovat muuttaneet käsitystämme monesta asiasta. Vuonna 1991 Alppien vuoristosta
Ötzin vaatteita tutkimalla saatiin Euroopassa vielä 5 000 vuotta sitten. Ötzin
ja suolistosta voitiin päätellä, että hän oli Kupari irrotetaan kivestä sulattamalla. Nestemäinen kupari kaadetaan savesta valmistettuun muottiin. Jäähtyessään kupari kovettuu, jonka jälkeen kupari voidaan takoa haluttuun muotoon. Näin Ötzi ilmeisesti teki kirveensä terän.
12
12
Mennyt I – Mitä historia on?
ennen kuolemaansa syönyt peuran lihaa ja monenlaisia kasveja. Luustoa tutkimalla saatiin selville, että Ötzi oli kuollessaan 46-vuotias. Ympäristöstä jää aina merkkejä ihmisen kehoon. Tutkimalla hampaita saatiin selville, missä Ötzi oli viettänyt lapsuutensa. Keuhkoista löytyneiden savuhiukkasten perusteella pääteltiin, että
13
Tietojen syventäminen
Toiminta
Seuraavat tehtävät johdattavat jäämies-Ötzin tapauksen käsittelyyn. Ne osoittavat, mihin arkeologi kiinnitti huomiota tutkiessaan Ötztalin Alpeilta löydettyä ruumista. Johdatukseksi voit kertoa oppilaille, että noin 25 vuotta sitten Alpeilta löydettiin sulaneen jäätikön paljastama ruumis. 19. syyskuuta 1991 tehtyä löytöä seuranneen viikon aikana ihmiset saivat lukea löydöstä sanomalehdistä, minkä takia oppilaat johdatetaan tarkastelemaan löydöstä tuoreeltaan annettuja tietoja (LIITE 1). Tämän jälkeen oppilaille kuvataan, mitä havaintoja arkeologi teki löydöstä (LIITE 2). Näin heitä ohjataan ymmärtämään arkeologin tiedonhankintatapaa. Vielä tänäkään päivänä Ötzin tarinassa ei todennäköisesti ole sanottu viimeistä sanaa. Näiden tehtävien jälkeen oppilaat voi kuitenkin johdattaa oppikirjan avulla perehtymään siihen, mitä nykytutkimus sanoo Ötzin kuolemasta. Oppikirjan kappaleen 2 käsittelyn jälkeen voit vielä palata vertaamaan edellä olevassa ennakkotehtävässä arkeologin esittämää ensikäsitystä myöhempien tutkimusten tuloksiin. Tarkemmissa tutkimuksissa kirveen terä paljastui kuparista tehdyksi. Löydön ikä määritettiin laboratorioissa tehtyjen radiohiiliajoitusten avulla. Ötzin lonkasta otettujen luu- ja kudosnäytteiden sekä Ötzin tavaroiden kasviainenäytteiden perusteella Ötzi ajoitettiin eläneeksi 3350 ja 3100 ennen ajanlaskun alkua välisenä aikana eli yli 5 000 vuotta sitten.
Anna oppilaille luettavaksi liitteessä 1 (s. 80) olevat suomennetut otteet itävaltalaisesta sanomalehdestä. Pyydä heitä pohtimaan seuraavia kysymyksiä: a) Mitä arvioita ruumiin iästä lehtiartikkeleissa esitettiin? (Noin 1970-luvulta, muutama vuosikymmen sitten; 1800-luvun lopulta, todella kauan aikaa sitten.) b) Mistä ruumiin ikää pääteltiin? (Varusteista, tavaroista kuten kirveestä.)
2
ÖTZI – ALPPIEN JÄÄMIES 1. TAVAROIDEN IKÄ Arkeologit tutkivat entisajan ihmisiä ja heidän jättämiään jälkiä. He päättelevät esineiden iän arvioimalla esimerkiksi tavaroiden valmistustapaa ja -materiaaleja. Tutki alla olevia kuvia ja vastaa kysymyksiin.
Lue oppilaille arkeologi Konrad Spindlerin kuvaus ja pyydä oppilaita vastaamaan kysymyksiin. a) Kuinka vanhaksi arkeologi Konrad Spindler arvioi ensi näkemältään ruumiin? (Vähintään 4000 vuotta vanhaksi.) b) Mistä hän päätteli löydön iän? (Metalliteräisestä kirveestä ja piikivestä tehdystä tikarista. Hän kiinnitti erityisesti huomion kirveen terän ulkoneviin reunoihin.)
Kotitehtävä Taitojen vihko s. 71, kotitehtävä 4
2. Harvinainen löytö Vuonna 1991 vuorikiipeilijät tekivät Alppien vuoristosta harvinaisen löydön: jään alta paljastui muumioitunut ruumis. He hälyttivät paikalle poliisin. Myöhemmin muumiolle annettiin nimeksi Ötzi. Vielä tänäkään päivänä emme tiedä kaikkea Ötzin kuolemaan johtaneista tapahtumista. Lue alla olevat sanomalehtiuutiset ja vastaa kysymykseen.
7
Helsingin Sanomat 7.6.200
ies Ötzi Esihistoriallinen jääm kuoli nuoleen
a) Mistä tiedät, että kuvan esineet ovat vanhoja?
oppilaan oma vastaus
syy on ion, jäämies Ötzin kuolin Vanhimman löydetyn muum Ötzin ä ilmoitti keskiviikkona, että varmistunut. Tutkijaryhm a, vamm t stunu kohdi e lähell ään kuoleman aiheutti olkap aan, saatu an kuoli pian vamm jonka teki nuolenkärki. Ötzi Alpeilta 1991. Italian ttiin löyde Ötzi li. tutkijaryhmä päätte vanha. Ruumis on 5 000 vuotta
b) Kuinka vanhoja ne mielestäsi ovat?
oppilaan oma vastaus Helsingin
Sanomat
Ötziä myö
10.2.2009
s mätkäis
tiin lo
ppuhetki Alppimuu llä mio uusia kään Ötzin murhasta Alp eilla on yli tei 5 300 vuott jäämuumiot tä. Patologit ja lääkä a, ja yh rit ovat tut a. Se lepää kin lähellä Ita ky ee lm t taas tarka ä paljastuu iössä Bolza lian sti Ötzin non argeo Ötzin olkap Alppeja. Uuden tut logise kimuksen äässä oli hä valossa nä ssa museossa on, että hä nen kehoss yttää siltä, n sa aan vain mu että nuoli ennen kuole i myös selkäänsä utamia tun iskun teja. Varm maansa. Öt hieman va aa zin kädestä tylpästä esineestä nhempia. vain hiema löytyneet Ötzin kim anatomian n ha av at ppuun ovat pr tutkia muum ofessori Andreas Ne on vuorilla hyökätt puolestaan y kahdesti, rlich, jonka iota. Tutki pohtii jat käyttivä miten keho ryhmä sai t vii n nyt uusia meksi luvan menetelmi nuolen ke immuunipuolustus ä, joilla vo muuttui, ku hoonsa. i jäljittää, n Ötzi sai haavansa ja iskuja ja
Miten uutisten tiedot Ötzin kuolemasta eroavat toisistaan?
Ensimmäisessä uutisessa Ötzin kerrotaan saaneen surmansa nuolesta. Toisessa uutisessa surman aiheuttajaa ei nimetä mutta mainitaan, että Ötzi oli saanut selkäänsä iskun.
4.
10
Oppitunti 4
11
13
OPPITUNTI 5 Tavoitteet
Kuvakysymykset
Tunnin kulku
• Oppilas ymmärtää, että
s. 15 Ötzin kuolema -sarjakuva
1. Tehkää Taitojen vihkon tehtävä 1 sivulla 12. 2. Tutustukaa kappaleeseen Todisteet kertovat surmatyöstä sivulla 14. Poimikaa tekstistä kolme Ötzin surmasta tehtyä tulkintaa. 3. Pohtikaa yhdessä, miksei tulkinta eksyneestä lammaspaimenesta ole saanut vahvistusta. (Alkuun Ötzin ruumiista ei erotettu väkivallan merkkejä, mutta kun selvisi, että Ötziä oli ammuttu jousella ja lyöty tylpällä esineellä, kyseinen tulkinta todettiin epätodennäköiseksi.) 4. Tutustukaa sarjakuvaan sivulla 15 (Kuvakysymykset). 5. Pyydä oppilaita kertomaan sarjakuvan avulla, mitä Ötzille tapahtui. 6. Tehkää Taitojen vihkon tehtävä 2 sivulla 13. 7. Anna oppilaille kotitehtävä.
•
historian lähteitä voidaan tulkita eri tavoin.
• Mitä aseita kuvassa näkyy?
Oppilas tutustuu arkeologiaan esihistoriallisen tiedon tuottajana.
• Miten kuvasta voi päätellä, että kamp-
(Kirves ja jousi.)
pailu käytiin ylhäällä vuoristossa? (Kasvillisuuden puuttuminen viittaa puurajan yläpuolella olemiseen. Myös vastapäinen lumipeitteinen vuoristo viittaa ylhäällä vuoristossa olemiseen.)
• Miten surmapaikka vaikutti siihen,
että Ötzin ruumis säilyi meidän päiviimme saakka? (Surmatyö tapahtui korkealla vuoristossa, jossa oli kylmä. Pian Ötzin kuoleman jälkeen alkoi sataa lunta. Lumi jäädytti ruumiin niin, etteivät eläimet päässeet siihen käsiksi. Jonkin ajan kuluttua ruumis jäi jäätikön sisään, josta se paljastui vuonna 1991 jäätikön sulaessa.)
3. Ötzin kuoleman syy selviää
Todisteet kertovat surmatyöstä
Tarkkojen tutkimusten jälkeen toinen ja
Emme voi tarkkaan tietää, mitkä tapahtumat
kolmas tulkinta ovat saaneet vahvistusta.
johtivat Özin kuolemaan. Tutkijat ovat esittä-
Vuosien tutkimusten jälkeen Ötzin selästä
neet siitä erilaisia tulkintoja. Yhden tulkinnan
löydettiin kivinen nuolenpää. Ampuja oli
mukaan Ötzi oli lammaspaimen, joka eksyi
katkaissut nuolen varren ilmeisesti siksi, että
huonon sään vuoksi jäätikölle ja kuoli. Toisen
häntä ei tunnistettaisi siitä. Lopullisen kuo-
tulkinnan mukaan hän oli kauppias tai
leman oli tutkimusten mukaan aiheuttanut
kupariseppä, joka surmattiin. Kolmannen
isku ohimoon. Iskun aiheuttama jälki jäi ensin
tulkinnan mukaan hän oli heimonsa johtaja,
tutkijoilta huomaamatta. Murtunutta silmä-
joka syöstiin vallasta ja murhattiin.
kulmaa luultiin pitkään jään aiheuttamaksi. Lopulta huomattiin, että sen oli aiheuttanut isku tylpällä esineellä. Ötzi oli siis murhattu.
14
14
Mennyt I – Mitä historia on?
15
Tietojen syventäminen Arkeologisten löytöjen ajoittaminen Vanhojen löytöjen ikä voidaan määrittää radiohiiliajoituksen avulla. Kaikessa elollisessa on tietty määrä radioaktiivista hiiltä, joka alkaa vähentyä kuoleman jälkeen tietyllä nopeudella. Löydössä olevasta radiohiilen määrästä voidaan laskea, miltä ajalta löytö on. Ötzin ruumiista otettiin pieni pala, josta selvitettiin radioaktiivisen hiilen määrä. Sen perusteella Ötzin määritettiin eläneen 3350 ja 3100 eaa. välisenä aikana. Radiohiiliajoitus onnistuu vain orgaanisille eli elollisille aineille, kuten nahkalle, kasvinosalle ja luulle. Puiden vuosilustoajoitus perustuu puunrunkojen vuosirenkaiden laskemiseen. Vuosirenkaiden paksuus riippuu ilmasto-olosuhteista. Kun olosuhteet ovat olleet kasvulle suotuisat, rengas on sateettoman tai kylmän vuoden rengasta leveämpi. Puiden vuosirenkaista on laadittu vuosilustokalenteri, joka ulottuu noin 10 000 vuoden päähän. Esineen ikä (esimerkiksi veneen runkolauta) pystytään määrittämään vertaamalla sen vuosirenkaita tähän kalenteriin. Ajoitus edellyttää vähintään 50 vuosirenkaan löytymistä esineestä, jotta vertailutulos vuosilustokalenteriin olisi luotettava. Ötzillä olleista puuesineistä, muun muassa jousen kaaresta, ei löytynyt niin montaa vuosirengasta. Vuosilustoajoituksella ei tästä syystä saatu tarkempaa tietoa Ötzin elinajasta. Kolmas arkeologien hyödyntämä iänmääritysmenetelmä liittyy keramiikkaan. Eri aikoina ja eri paikoissa keramiikkaa valmistettiin omalla tavallaan. Keramiikka-astioiden valmistustekniikat sekä astioiden muodot ja koristelut antavat arkeologeille vihjeitä, joiden avulla he voivat määrittää niiden iät. Arkeologi vertaa löytämäänsä ruukun sirpaletta aiempiin löytöihin ja sen avulla pystyy määrittämään sirpaleen iän. Ötzillä ei ollut keramiikkaesineitä, joten Ötziä ei niiden avulla pystytty ajoittamaan tarkemmin.
3
Ötzin kuoleman syy selviää
Kotitehtävä Taitojen vihko s. 72, kotitehtävä 5
2. Miksi Ötzi murhattiin? Mikä alla olevista selittää Ötzin surmaamisen parhaiten? Merkitse. kateus Ötzin kuparikirveestä
1. Ötzi - heimonsa johtaja Ötzi oli ilmeisesti oman heimonsa johtaja, joka jostain syystä syrjäytettiin. Heimon johtajaksi valikoitui henkilö, joka pystyi parhaiten huolehtimaan ruoan saannista ja suojelemaan heimon jäseniä vaaroilta.
halu päästä heimon johtajaksi pyrkimys kostaa aiemmassa tappelussa kokema tappio jokin muu syy, mikä?
a) Millainen heimon johtajan piti olla kivikaudella? Lue vaihtoehdot. Sijoita mielestäsi tärkeimmät ominaisuudet oikealle ja vähemmän tärkeät vasemmalle. A taitavin riistan jäljittäjä B heimon jäsenistä voimakkain C taitavin aseiden valmistaja D taitavin tulen sytyttäjä E paras keräilijä
vähemmän tärkeä
tärkein
b) Mikä oli mielestäsi tärkein ominaisuus? Entä vähiten tärkein? Perustele. tärkein:
oppilaan oma vastaus vähiten tärkein:
oppilaan oma vastaus
c) Puuttuuko listasta jokin mielestäsi tärkeä ominaisuus? Mikä? Mihin tätä ominaisuutta tarvittiin?
esim. kestävin juoksija, tarvitaan metsästyksessä
5. 12
Oppitunti 5
13
15
OPPITUNTI 6 Tavoitteet
Kuvakysymykset
Tunnin kulku
• Oppilas tunnistaa erilai-
s. 17 Ötzi
1. Tutustukaa kuvaan sivulla 17 (Kuvakysymykset). Pohtikaa, miten uskottavasti kuva vastaa todellisuutta (lähteet ja kuvittajan niiden pohjalta tekemä tulkinta). 2. Tutustukaa tekstiin sivulla 16. 3. Harjoitelkaa historian taitoja yhdessä: harjoitelkaa lähteisiin perustuvaa argumentointia (Toiminta). 4. Tehkää Taitojen vihkon tehtävät 3 ja 4 sivuilla 14–15. 5. Anna oppilaille kotitehtävä.
• Mistä Ötzin varusteet on tehty?
sia syitä historiallisille ilmiöille (kuten kivikautisen heimon johtajaksi valikoitumiseen tai Ötzin surmaamiseen).
(Ötzin jalkojen edessä on sitkeästä marjakuusesta tehty keskeneräinen jousenkaari. Nuolikotelo on tehty gemssinnahasta. Selkäkannin on oljista nahkahihnoin. Kirveen varsi on tehty marjakuusesta ja terä kuparista. Ötzin vieressä olevat astiat on tehty tuohesta.)
• Oppilas pohtii ihmisen toiminnan motiiveja.
• Oppilas perehtyy
• Miten kuvasta voi päätellä, että Ötzi
kivikauden ihmisten elämään.
epäili jonkun seuraavan häntä?
• Mihin käyttöön Ötzin vieressä olevat
tuohesta tehdyt astiat voisivat olla? (Astioissa Ötzi kuljetti hehkuvaa hiillosta, jonka avulla hän pystyi nopeasti sytyttämään tulen.)
Miksi tappaja halusi salata surmatyönsä? Ötzin ruumista tutkimalla voitiin päätellä, millä tavoin hän oli viettänyt viimeiset päivänsä. Hänen ruumistaan löydettiin väkivallan merkkejä, joten hän oli ilmeisesti joutunut tappeluun. Tappelun seurauksena Ötzi oli kenties joutunut jättämään kotikylänsä ja pakenemaan vuorille. Ehkä joku oli
Lähteet eivät kerro kaikkea
lähtenyt seuraamaan häntä?
Emme koskaan saa selville, mitä Ötzille
Ötzin murhaaja ei halunnut paljastua.
todellisuudessa tapahtui. Pystymme
Tuohon aikaan jokainen valmisti itse jousensa
päättelemään monia asioita muumioituneen
ja nuolensa. Jos murhaaja ei olisi katkaissut
ruumiin ja vaatteiden perusteella. Ne ovat
nuolen vartta, hänet olisi tunnistettu siitä.
esinelöytöjä — lähteitä, joista tutkijat ovat
Hän ei varastanut edes kirvestä, koska se
tehneet päätelmiä.
olisi tunnistettu Ötzin kirveeksi. Sen haltija olisi paljastunut murhaajaksi. Muumion selästä löytynyt nuolenkärki on
Murhaaja ei varmaankaan kertonut teostaan kyläläisille. Osa ehkä pohti Ötzin katoamisen syytä, ehkä epäilikin surmatyötä.
muodoltaan samanlainen, kuin Ötzin omat
Sitä emme kuitenkaan koskaan voi tietää
nuolenkärjet. Eri heimot käyttivät kuitenkin
varmasti, sillä tuohon aikaan Euroopassa ei
erilaisia nuolenkärkiä. Siksi tutkijat päätte-
vielä osattu kirjoittaa eikä tapauksesta ole
livät, että murhaaja saattoi asua samassa
kirjallisia lähteitä.
kylässä Ötzin kanssa. Ilmeisesti Ötzi oli heimonsa johtaja, joka
Historian tutkijan työ muistuttaa salapoliisin työtä. Hänen on osattava lukea
syöstiin vallasta ja murhattiin. Surmaaja saat-
johtolankoja ja tehdä niistä päätelmiä. Hänen
toi olla henkilö, joka tavoitteli Ötziltä johtajan
on myös pystyttävä muodostamaan lähteisiin
paikkaa. Hän ei voinut leimautua tappajaksi,
perustuva selitys tapahtuneesta. Kehittyvät
sillä hän halusi saada kaikki kyläläiset puolel-
tutkimusmenetelmät ja mahdolliset uudet
leen. Tämä selittäisi, miksi hän halusi salata
löydöt saattavat tuoda uutta tietoa Ötzin
surmatyön.
tapauksesta. Silloin tutkijoiden täytyy jälleen tehdä uusia päätelmiä ja pohtia, mitä Ötzille tapahtui.
16
16
Mennyt I – Mitä historia on?
17
Toiminta Tulkinnat Ötzin kuoleman syystä Tehtävän tarkoituksena on harjoitella lähteisiin perustuvaa argumentointia. Historialliseen ajatteluun kuuluu myös kyky varautua vasta-argumentteihin. Siksi oppilaiden on syytä harjoitella omista näkemyksistä poikkeavien tulkintojen selittämistä. 1. Jaa luokka kolmeen osaan. 2. Pyydä kolmea eri ryhmää valmistamaan omat tarinat seuraavasti: Ryhmä 1: tarinan mukaan Ötzi olisi ollut lammaspaimen, joka eksyi huonon sään vuoksi jäätikölle ja kuoli. Ryhmä 2: tarinan mukaan Ötzi olisi ollut kauppias tai kupariseppä, joka surmattiin. Ryhmä 3: tarinan mukaan Ötzi olisi ollut heimonsa johtaja, joka syöstiin vallasta ja murhattiin. 3. Ohjeista ryhmiä sisällyttämään tarinaansa mahdollisimman paljon Ötzistä löytynyttä todistusaineistoa, siten että todistusaineisto liittyy annettuun tulkintaan. Voit antaa ryhmille seuraavan tukilistan tai pyytää ryhmän jäseniä etsimään lähteet oppikirjan tekstistä: Ötzin selästä löytynyt kivinen nuolenpää Ötzin silmäkulmassa ollut ruhje. Ötzin ruumiista löytyneet tappelun jäljet edeltäviltä päiviltä. Ötzin kuparikirves. 4. Ryhmät voivat luonnostella tarinansa sarjakuvaksi tarinan esittämisen helpottamiseksi (LIITE 3). 5. Ryhmät voivat esittää tarinansa näyttelemällä tai sarjakuvansa avulla. 6. Arvioikaa lopuksi yhdessä, kuinka uskottavasti kukin ryhmä onnistui liittämään lähteet tarinaansa.
• • • •
Kotitehtävä Taitojen vihko s. 72, kotitehtävä 6
3. Mitä oli jo Ötzin aikana? Ötzin aikakaudelta, eli esihistorialliselta ajalta, ei ole olemassa kirjoitettuja lähteitä. Ihmiset metsästivät ja keräilivät ruokansa luonnosta.
a) Ympyröi asiat, jotka eivät kuulu esihistorialliselle ajalle.
4. Vaatteiden valmistaminen kivikaudella Ötzillä ei ollut kankaista kutomalla tehtyjä vaatteita. Hänen vaatteensa oli pääosin tehty turkiksista (karhunkarvalakki, turkistakki) ja nahasta (kengänpohjat ja kenkien ulkoreunat, säärystimet, lannevaate, vyölaukku). Ne liitettiin toisiinsa eläimenjänteistä tehdyillä langoilla tai ruohonaruilla. Ompelemiseen käytettiin luusta tehtyä neulaa. Ruohosta punottu viitta suojasi Ötziä sateelta. Kenkien lämmikkeenä käytettiin heinää. Ruohosta tehty verkko piti kengät koossa. Naiset koristivat kivikaudella vaatteitaan ompelemalla niihin eläinten hampaista tehtyjä koristenauhoja. a) Alla olevassa kuvassa on vihjeitä materiaaleista, joista kivikauden ihminen teki vaatteensa ja korunsa. Piirrä alla oleville ihmishahmoille kivikautiset vaatteet. Apua vaatteiden suunnitteluun saat yllä olevasta tekstistä, jossa kerrotaan Ötzin vaatetuksesta.
b) Ympyröi asiat, jotka eivät kuulu kivikauteen.
b) Tee lista materiaaleista, joita käytit vaatettamiseen. c) Ympyröi ravintoaineet, jotka kuuluivat Ötzin (metsästäjä-keräilijän) ruokavalioon.
oppilaan oma vastaus
6. 14
Oppitunti 6
15
17
LIITE 1
Laskeutuessaan vuorelta turistit löysivät jäätiköltä ruumiin. Ruumiin varusteista poliisi päätteli, että löytö oli muutama vuosikymmen sitten lumeen hautautunut vuorikiipeilijä. Ruumiin henkilöllisyys ei ole vielä selvillä. 21.9.1991 Tiroler Tageszeitung
Maailmankuulut vuorikiipeilijät Reinhold Messner ja Hans Kammerlander kävivät jäätiköllä katsomassa ruumista. Messner arvioi ruumiin olevan 1800-luvun lopulla eläneen soturin. Kuolleella miehellä oli syvä haava takaraivossa ja kädessä metallinen kirves. 23.9.1991 Tiroler Tageszeitung
Vuorelta löytyneen ruumiin ikä ja henkilöllisyys ovat edelleen arvoitus. Eilen ruumis irrotettiin jäätiköstä ja toimitettiin laboratorioon tarkempiin tutkimuksiin. Rikosteknisen tutkimuksen suorittaneen professori Rainer Hennin ensivaikutelmana oli, että ruumis on ennemmin vanha kuin tuore. Ruumiin löytöpaikalta löydettiin tavaroita, jotka viittaavat miehen eläneen todella kauan aikaa sitten. 24.9.1991 Tiroler Tageszeitung
Lähde: Tiroler Tageszeitung, vapaasti suomentanut Jukka Rantala.
78
LIITE 2
Koska oikeuslääketieteen professori Rainer Henn ymmärsi, että kyseessä oli vanha ruumis, hän kutsui paikalle esihistoriaan perehtyneen arkeologi Konrad Spindlerin. Spindler kertoi ensikohtaamisestaan löydön kanssa seuraavasti: Pöydällä oli miehen ruumis. Miehen viereen on aseteltu hänen vaatteensa ja tavaransa mukaan luettuna metalliteräinen kirves. Minun tarvitsi tarkastella tavaroita vain muutama sekunti. Metalliteräisen kirveen ja piikivestä tehdyn tikarin perusteella löytö oli ajoitettavissa melko tarkasti. Koska kirveenterän pinta oli tummunut, siitä ei heti voinut sanoa oliko se kuparista vai pronssista. Kirveenterän ulkonevista reunoista arvioin sen olevan peräisin varhaiselta pronssikaudelta. Nousin ylös ja kerroin näkemykseni läsnäolijoille, että ruumis oli ainakin neljä tuhatta vuotta vanha. Sanoin myös, että löytö saattaa osoittautua vieläkin vanhemmaksi. Lähde: Konrad Spindler (1994). The Man in the Ice (London: Weidenfeld and Nicolson); vapaasti suomentanut Jukka Rantala.
79
LIITE 4
Dokumentin tulkitsemistehtävä 1 LUE Veronkerääjän pahoinpitely -dokumentti Taitojen vihkon sivulta 28 ja selvitä vaikeat sanat. TUNNISTA, millainen dokumentti on kyseessä. Ympyröi: a) henkilökohtainen kirje, b) virallinen raportti, c) historiantutkijan selvitys SELVITÄ, kuka on tuottanut dokumentin. Mikä on hänen ammattinsa? _________________________________________________________________________ ARVIOI, miksi hän on kirjoittanut kirjeen. Ympyröi: a) hän haluaa sopia vihamiehiensä kanssa, b) hän haluaa saada poliisit vangitsemaan vihamiehensä, c) hän haluaa, että koko jupakka unohdetaan SIJOITA, mihin tapahtumiin dokumentti mahdollisesti voisi liittyä. Ympyröi. a) verojen keräämisestä aiheutuneeseen kiistaan, b) kylpylämaksusta aiheutuneeseen kiistaan, c) sotasaaliin jakamisesta liittyvään kiistaan. PÄÄTÄ, vaikuttaako dokumentti luotettavalta lähteeltä: Jos olisit poliisikomentaja, pidättäisitkö Philonin ja tämän kumppanit kirjeen perusteella? Perustele. _________________________________________________________________________ _________________________________________________________________________
81
LIITE 14
Oppimisen arviointi / Mitä historia on? -jakso ja Egypti-jakso Oma nimi: _______________________________________
_______ p./36 p.
1) Ovatko seuraavat väittämät tosiasioita (faktoja) vai tulkintoja (mielipiteitä tai näkemyksiä). tosiasia tulkinta a) Christoffer Columbus teki löytöretken Amerikkaan vuonna 1492. b) Kolumbus on kaikkien aikojen suurin tutkimusmatkailija. c) Kolumbusta on arvosteltu alkuperäisasukkaisiin kohdistuneista julmuuksista. e) On turha arvostella Kolumbuksen toimia jälkikäteen.
_____ p./8 p.
2) Aseta aikajärjestykseen vanhimmasta (1) uusimpaan (3). a) Rautakausi b) Pronssikausi c) Kivikausi
_____ p./6 p.
3) Mikä erottaa historiallisen ajan esihistoriallisesta ajasta? ____________________________________________________________
_____ p./3 p.
4) Aseta syyt ja seuraukset järjestykseen (aloitus on annettu valmiiksi). 1
Ilmasto lämpenee Ammatit eriytyvät Korkeakulttuuri syntyy Riistan vähentyessä aletaan viljellä maata Kirjoitustaito kehitetään Sahara aavikoituu Ruokaa jää yli viljelijöiden tarpeen, joten kaikkien ei tarvitse viljellä maata
_____ p./6 p.
5) Nimeä kuvasta vähintään kolme faraon vallan tunnusmerkkiä. ___________________________________ ___________________________________ ___________________________________ _____ p./3 p. 91
LIITE 14
6) Yhdistä, ketkä muinaisessa Egyptissä ovat seuraavien virkkeiden sanojia. Huomaa, että yksi ihmisryhmä jää yhdistämättä. a) Minun on tunnettava jumalten nimet ja tunnukset, jumalia koskevat tarut sekä kaikki mitä kuului jumalanpalvelusmenoihin. b) Kestän nämä kepiniskut nurisematta. Isännällä on oikeus purkaa kiukkunsa minuun. Sitä paitsi isäntäni on yleensä helläkätinen. Minua ei ole kovin usein ruoskittu ylhäisten edessä. c) Olen täyttänyt temppelit patsailla ja maa lauttanut faraon elämästä kertovia kuvia. En ole herättänyt pelkoa palvelijoissani, vaan auttanut apua tarvitsevia. Olen kallistanut korvani niille, jotka puhuvat totta. d) Työskentelen seisten tai graniittilohkareen päällä istuen. Piirtäjä hoputtaa työtäni piirtämällä hieroglyfien ääriviivoja, vaikka työni ei ole vielä valmis. Vasara ja taltta ovat työvälineeni. e) Kirjurin mielestä ammattini on halveksittava, koska teen ruumiillista työtä. Luonnonvoimat ovat toistaiseksi olleet minulle suosiollisia. Nytkin minulla on tuotteita myytäväksi kaupungissa. Aion hankkia perheelleni herkullisia kakkuja tuomisiksi.
maanviljelijä
orja
kuvanveistäjä, käsityöläinen tai taiteilija
korkea-arvoinen virkamies, virkamies, visiiri tai käskynhaltija
pappi
sotilas _____ p./5 p.
7) Laadi kirjoitelma, jossa kuvaat maanviljelyn keksimisen yhteyttä sivilisaation syntyyn. Avaa kirjoitelmassa sivilisaation käsitettä. ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ 92
_____ p./5 p.
LIITE kotitehtävät 70
1.
2.
Kotitehtävät VANHEMPIEN JA ISOVANHEMPIEN LAPSUUS Selvitä vanhemmiltasi ja isovanhemmiltasi,
oppilaan oma vastaus
a) mitä lempileluja heillä oli lapsena
oppilaan oma vastaus
b) mitä he keräilivät lapsena
oppilaan oma vastaus
c) mitä leikkejä heillä oli
oppilaan oma vastaus
d) mitä pelejä he pelasivat
Koulussa tapahtuneen asian selvittäminen
Näissä tehtävissä käytät nettiä.
a) Koulussa tapahtuu joskus vahingontekoja, joita aikuiset eivät aina näe. Miten opettaja voi selvittää, miten vahinko tapahtui?
Hän esimerkiksi haastattelee kaikki osalliset, kyselee mahdollisilta silminnäkijöiltä ja käy läpi mahdollista valvontakameran kuvaa.
b) Mitkä asiat vaikeuttavat asian selvittämistä?
Kaikki eivät muista, mitä on tapahtunut; ihmiset tulkitsevat asioita eri näkökulmista; joku voi valehdella.
3.
4.
Kolumbus ihailijan ja vihamiehen silmin
oppilaan oma vastaus
a) Tutki maalausta sivulla 9. Millä tavoin Kolumbusta ihaileva henkilö kuvailisi Kolumbuksen ulkonäköä maalauksen perusteella? Keksi ja kirjoita.
oppilaan oma vastaus
b) Millä tavoin Kolumbuksen vihollinen kuvailisi Kolumbusta saman maalauksen perusteella? Keksi ja kirjoita.
Kivikauteen kuulumattomat asiat
Kiviset ja Soraset (englanniksi The Flintstones) on amerikkalainen piirrossarja, joka kertoo kivikauden ihmisten elämästä. Ohjelmassa on kuitenkin monia nykyaikaisia keksintöjä, joita kivikaudella ei vielä ollut.
Etsi tietoa Kiviset ja Soraset -sarjan hahmoista ja heidän vaatetuksestaan. Vastaa kysymyksiin.
a) Mitkä hahmojen vaatteet ja asusteet olivat todennäköisesti käytössä jo kivikaudella?
Retu Kivisen ja Tahvo Sorasen eläinten turkiksista tehdyt vaatteet. Vilma Kivisen ja Betty Sorasen kaulakoristeet sekä Siru Kivisen hiuskoriste.
b) Mitkä vaatteet ja asusteet eivät kuuluneet kivikauden ihmisten elämään?
Vilman ja Bettyn kankaiset mekot, Retun solmio ja Bamm Bamm Sorasen lippalakki.
71
102