Issuu

4-8 -24 bn 8 8 is 2-2 -95 P 90 978

historia

mennyt • historia •

t kirja t n a e a erh II Oppil en vihkoppaat p e I t o oj Tuo yt I, II jaa III Tait ettajan igi d n p Ij Men nyt I, I ja III O ppilaan n digi I Men nyt I, I ja III O pettaja I n .fi Me nyt I, I ja III O nus n a I ust Men nyt I, I duk e . n Me ww

Rantala Palmqvist van den Berg

historia

Jukka Rantala Riia Palmqvist Marko van den Berg kuvitus

Mats Minnhagen

TIEDUSTELUT Edukustannus www.edukustannus.fi TILAUKSET Kirjavälitys Oy 010 345 100 koulut@kirjavalitys.fi KUSTANTAJA Edukustannus, Helsinki

4. painos, 2020 © Jukka Rantala, Riia Palmqvist, Marko van den Berg ja Lasten Keskus ja Kirjapaja Oy KOPIOINTIEHDOT Tämä teos on oppikirja, joka on suojattu tekijänoikeuslailla (404/61). Tämän teoksen tai sen osan valokopiointi, skannaaminen tai muu digitaalinen kopiointi tai käyttö edellyttää oikeudenomistajan luvan. Kopiosto ry myöntää teosten osittaiseen kopiointiin lupia. Tarkistakaa, mitkä valokopiointi- ja digiluvat ovat kohdallanne voimassa. Lisätietoja luvista www.kopiosto.fi Teoksen tai sen osan muuntelu on kielletty.

ISBN 978-952-288-244-8 Toimitus: Anna-Reetta Sipilä Ulkoasu, taitto, kartat ja kaaviot: Per-Oskar Joenpelto, MAO Design Kuvitus: Mats Minnhagen Sivun 99 karttakuva: Ari Turunen, Maailman kuvat – mitä kartat kertovat meistä ja muista, Intokustannus

Lukijalle Käsissäsi oleva historian kirja perehdyttää sinut kahteen maailmanhistorian mullistaneeseen ilmiöön. Maanviljelyn seurauksena syntyivät kaupungit ja ihmiset kehittivät muun muassa kirjoitustaidon. Demokratia puolestaan muutti tapaa, jolla ihmisiä hallittiin. Tässä kirjassa pääset tutustumaan näihin ilmiöihin muinaisen Egyptin ja antiikin Ateenan näkökulmasta. Kaikille ihmisille kehitys ei merkinnyt samoja asioita. Tämän havainnollistamiseksi olemme valinneet kirjaan tekstejä, jotka avaavat eri asemassa olleiden ihmisten ajatuksia. Eläytyvien tekstien ja piirroskuvituksen tarkoituksena on saada sinut eläytymään menneisyyden ihmisten asemaan ja pohtimaan heidän valintojaan. Oppikirjan rinnalla on hyvä käyttää tehtäviä sisältävää taitojen vihkoa. Historian dokumenteista tutkijat ovat päätelleet, millaista elämä on ollut aiemmin. Taitojen vihkon tarkoitus on näyttää, mistä tietomme ovat peräisin ja miten historiatietoa tuotetaan. Sen avulla pääset harjoittelemaan omien tulkintojen tekemistä. Tervetuloa tutkimusmatkalle!

Mitä historia on?

1. Miksi historiaa opiskellaan?

Kolumbus – sankari vai hirviö? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 Historian tutkija tulkitsee lähteitä . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 Samasta asiasta voi olla erilaisia tulkintoja . . . . . . . . . . . 10 Historia selittää ihmisen toimintaa . . . . . . . . . . . . . . . . 11 2. Ötzi – Alppien jäämies

Uudet lähteet muokkaavat historiaa . . . . . . . . . . . . . . . 12 Jäätiköltä paljastuu ruumis . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 Ruumis toimii todistusaineistona . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 Uutta tietoa kivikauden ihmisen elämästä . . . . . . . . . . . 13 3. Ötzin kuoleman syy selviää

Todisteet kertovat surmatyöstä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 Miksi tappaja halusi salata surmatyönsä? . . . . . . . . . . . . 16 Lähteet eivät kerro kaikkea . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 Väestö, teknologia ja käsitys maailmasta – Kivikausi

Mistä tietomme ovat peräisin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .19 Mistä selviää luurangon sukupuoli? . . . . . . . . . . . . . . . . 19 Tietoa kivikauden ihmisen elämästä . . . . . . . . . . . . . . . 20 Kuinka pitkiä kivikauden ihmiset olivat? . . . . . . . . . . . . . 21 Työkalujen ja aseiden valmistaminen kivestä . . . . . . . . . . 22 Kivikauden maailma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23

Egypti eli kuinka maanviljely muutti maailman

4. Maanviljely alkaa ilmaston muuttuessa

Ihminen oppii viljelemään maata . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 Riistan väheneminen johtaa maanviljelyn yleistymiseen . . 28 Padot ja kastelujärjestelmät turvaavat viljasadot . . . . . . . 29 Maanviljely johtaa korkeakulttuurin syntymiseen . . . . . . . 29 5. Kaupungit syntyvät maanviljelyn seurauksena

Maanviljely vaurastuttaa yhteisöä . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 Yhteisiä asioita kustannetaan veroilla . . . . . . . . . . . . . . 31 Miten tavalliset ihmiset asuivat? . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 Egyptin valtakunta syntyy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 Köyhillä ja rikkailla on omat alueensa kaupungeissa . . . . . 32

Mennyt I

6. Faraon valtakunnassa

10. Kansalaiset päättävät Ateenan asioista

Ateenaa pidetään demokratian synnyinseutuna . . . . . . . 68

Ihmiset ovat eriarvoisia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34

Kansalaisten on osallistuttava kansankokoukseen . . . . . . 69

Farao hallitsee jumalan edustajana . . . . . . . . . . . . . . . . 35

Johtaja vaihtuu joka päivä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69

Papit hoitavat suhteet jumaliin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36

Kansalaisella on kolme nimeä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 70

Virkamiehet ja kirjurit vastaavat yhteisistä asioista . . . . . . 37

Kansankokous valitsee sodanjohtajat . . . . . . . . . . . . . . 72

jokaisella on oma tehtävänsä

Käsityöläiset valmistavat monenlaisia tuotteita . . . . . . . . 39 Sotilaat ylläpitävät järjestyksen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40

11. Rikkaiden ja köyhien kansalaisten

Maanviljelijät huolehtivat ruoan tuottamisesta . . . . . . . . 43

elämä poikkeaa toisistaan

Orjat ja sotavangit tekevät kovimmat työt . . . . . . . . . . . 44

Varakkaat kansalaiset rahoittavat valtion menoja . . . . . . . 74

Naiset työskentelevät kotona . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44

Köyhät asuvat ahtaasti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 77

Tragedia ja komedia ovat teatterin lajeja . . . . . . . . . . . . 78 46

Olympialaiset yhdistävät kreikkalaisia . . . . . . . . . . . . . . 80

Kaikella on oma jumalansa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46

Kreikkalaiset uskovat moniin jumaliin . . . . . . . . . . . . . . 83

7. Uskonto näkyy kaikessa

Ihmiset kirjaavat hyviä tekojaan päästäkseen paratiisiin . . . 46 Ihmiset valmistautuvat kuolemanjälkeiseen elämään . . . . 48

12. Naiset vastaavat kodista

Pyramidit ovat faraoiden hautoja . . . . . . . . . . . . . . . . . 51

ja tyttöjen kasvatuksesta

Naisen vapaus liikkua riippuu puolison asemasta . . . . . . . 84 8. Tiede kehittyy korkeakulttuurissa

Tytöiltä ja pojilta odotetaan eri asioita . . . . . . . . . . . . . . 86

Kirjoitustaito on korkeakulttuurin edellytys . . . . . . . . . . . 52

Runous, musiikki ja urheilu kuuluvat

Tähtitiede ja matematiikka ovat

kansalaisten kasvatukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 86

tarpeellisia maanviljelyssä ja kaupankäynnissä . . . . . . . . 52 Lääkärit opiskelevat parantamisen taitoa . . . . . . . . . . . . 52

13. Metoikit ovat muualta Ateenaan muuttaneita

Metoikilla ei ole kansalaisoikeuksia . . . . . . . . . . . . . . . . . 88 Väestö, teknologia ja käsitys maailmasta – Egypti

Ateena houkuttelee vierasmaalaisia . . . . . . . . . . . . . . . . 88

Mistä tietomme ovat peräisin? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55 Kuinka vanhoiksi egyptiläiset elivät? . . . . . . . . . . . . . . . 56

14. Ateena ei tule toimeen ilman orjia

Tavallisen ihmisen ruokavalio on yksipuolista . . . . . . . . . 56

Orjat tekevät ruumiilliset työt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 91

Kuinka pitkiä egyptiläiset olivat? . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56

Orjat toimivat poliiseina ja kirjureina . . . . . . . . . . . . . . . 91

Millaista oli egyptiläisten elämä? . . . . . . . . . . . . . . . . . 57

Orjaksi päädytään sodan, maksukyvyttömyyden

Pronssin valmistaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58

tai ryöstön takia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 92

Miten egyptiläiset mittasivat ajan kulumista? . . . . . . . . . 59

Orjat ovat keskenään eriarvoisia . . . . . . . . . . . . . . . . . . 92

Egyptiläinen maailma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59 Väestö, teknologia ja käsitys maailmasta – Kreikka 94

Mistä tietomme ovat peräisin? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 95

Kreikka

Kuinka vanhoiksi kreikkalaiset elivät? . . . . . . . . . . . . . . . 96

eli miten Ateenassa päätettiin asioista yhdessä

9. Sivistyksemme juuret ovat antiikin Kreikassa

Raudan valmistaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 98

Menneisyys näkyy tässä päivässä . . . . . . . . . . . . . . . . . 63

Kreikkalainen maailma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 99

Kreikka koostuu kaupunkivaltioista . . . . . . . . . . . . . . . . 64 Kreikkalaiset kulkevat laivoilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65

Kuinka pitkiä antiikin kreikkalaiset olivat? . . . . . . . . . . . . 96 Millaista oli ateenalaisten elämä? . . . . . . . . . . . . . . . . . 97

Käsitteet 100

Akropolis-kukkula ja agora ovat Ateenan keskipisteitä . . . . 67

mitä historia on?

Mennyt I – Mitä historia on?

metsästäjä-

keräilijät

s. 12—23

kivikausi

Egy n ine a n i mu

pti

9 4—5 s. 2

pro

s kau

i nss

usi ka a ut ra

anti ikin

Mennyt I – Mitä historia on?

Krei

kka

s . 60 —99

1. Miksi historiaa opiskellaan? Kolumbus – sankari vai hirviö? Jonkin aikaa sitten Espanjasta löytyi yli 500 vuotta vanha asiakirja. Siinä kuvataan, kuinka kuuluisa löytöretkeilijä Kristoffer Kolumbus tuotiin Väli-Amerikasta Espanjaan vangittuna. Asiakirjasta käy ilmi, että Kolumbusta syytettiin Karibianmeren saarten alkuperäisasukkaiden julmasta kohtelusta. Väitteiden mukaan Kolumbus oli käskenyt miehistöään leikkaamaan irti ihmisten ruumiinosia, kuten korvia ja neniä. Tietojen perusteella espanjalainen tutkija teki johtopäätöksen, että Kolumbus ei ollut pelkkä tutkimusmatkailija. Hän oli myös julma valloittaja.

Historian tutkija tulkitsee lähteitä Ihmisen toiminnasta menneisyydessä on jäänyt monenlaista todistusaineistoa. Historian tutkijat kutsuvat todistusaineistoa lähteeksi. Niiden avulla he selvittävät, mitä menneisyydessä on tapahtunut. Lähteiden avulla tutkija tekee menneisyydestä tulkintoja. Kirjallisia lähteitä ovat muun muassa päiväkirjat, kirjeet ja oikeudenkäyntien pöytäkirjat. Kirjallisten lähteiden lisäksi menneisyyden ihmisten elämästä voi tehdä päätelmiä esinelöytöjen avulla. Esimerkiksi yli 10 000 vuotta vanhan kalaverkon avulla tutkijat ovat päätelleet, miten menneisyyden ihmiset ovat kalastaneet. Tuhansia vuosia vanhojen ruukkujen koristelusta puolestaan on voitu päätellä, mistä osa suomalaisten esivanhemmista tuli Suomeen.

Samasta asiasta voi olla erilaisia tulkintoja Käsityksemme menneisyyden tapahtumista tai henkilöistä voi muuttua uuden tiedon myötä. Historiaa tutkiva voi myös käyttää vanhoja lähteitä uudella tavalla. Silloin hän saattaa päätyä erilaiseen johtopäätökseen kuin muut. Osa tutkijoista pitää edelleen Kolumbusta Amerikkaan tehdyn löytöretken sankarina. He myös vähättelevät mahdollisia Kolumbuksen hirmutekoja. Toiset tutkijat

Mennyt I – Mitä historia on?

ovat sitä mieltä, että Kolumbus oli orjuutta kannattava hirviö. Sinä opiskelet historiaa, jotta ymmärtäisit, mistä tietomme menneisyydestä ovat peräisin. Mitä enemmän tutustut lähteisiin ja harjoittelet niiden tulkitsemista, sitä paremmin osaat arvioida muiden tekemiä päätelmiä. Historian opiskelu auttaa sinua myös ymmärtämään sitä keskustelua, jota menneisyyden ilmiöistä käydään tänä päivänä.

Historia selittää ihmisen toimintaa Historian opiskelussa tutustut tulkintoihin entisajan ihmisen elämästä. Menneisyyden tunteminen auttaa sinua ymmärtämään, miksi ihmiset ovat toimineet tietyllä tavalla. Tässä kirjassa tutustut esimerkiksi muinaisen Ateenan asukkaaseen, joka rakensi aikansa mahtavimman sotalaivan kaupunkinsa kunniaksi. Kirjassa on kahdenlaisia tekstejä. Asiatekstit perustuvat historian tutkijoiden näkemyksiin siitä, millaista entisajan elämä on ollut. Eläytyvät kertomukset puolestaan pyrkivät kuvaamaan, miten ihmiset kokivat oman aikansa tapahtumat. Antiikin aikainen yhteiskunta näyttää hyvin erilaiselta, jos sitä tarkastelee Ateenan kansalaisen, naisen tai orjan näkökulmasta. Taitojen vihkon avulla voit syventää tietämystäsi ja harjoitella lähteiden tulkintaa.

2. Ötzi – Alppien jäämies Uudet lähteet muokkaavat historiaa Historian tutkijat jakavat menneisyyden aikaan ennen kirjoitettuja lähteitä eli esihistoriaan ja sen jälkeiseen aikaan eli historiaan. Historialliselta ajalta on olemassa kirjoitettuja lähteitä. Esihistoriallisella ajalla ihminen ei osannut lukea eikä kirjoittaa. Koska kirjallisia lähteitä ei ole, kaikki tulkinnat esihistoriallisen ajan ihmisen elämästä tehdään tutkimalla esinelöytöjä. Uudet esinelöydöt ovat muuttaneet käsitystämme monesta asiasta. Vuonna 1991 Alppien vuoristosta tehtiin löytö, joka muutti käsityksemme siitä, miten ihmiset elivät Euroopassa 5 000 vuotta sitten.

Kupari irrotetaan kivestä sulattamalla. Nestemäinen kupari kaadetaan savesta valmistettuun muottiin. Jäähtyessään kupari kovettuu, jonka jälkeen kupari voidaan takoa haluttuun muotoon. Näin Ötzi ilmeisesti teki kirveensä terän.

Mennyt I – Mitä historia on?

Jäätiköltä paljastuu ruumis

hän oli oleillut paljon nuotion äärellä. Sormien

Itävaltalaiset vuorikiipeilijät löysivät Öztalin

kynsiä tutkimalla saatiin selville, että Ötzi oli

Alpeilta ruumiin, joka oli puoliksi jään sisällä.

sairastellut melko paljon.

He hälyttivät paikalle poliisin, koska he uhrin. Muumioitunut ruumis kuljetettiin

Uutta tietoa kivikauden ihmisen elämästä

tutkittavaksi. Tutkimuksissa selvisi, että se oli

Ötzin varusteet toivat uutta tietoa siitä,

yli 5 000 vuotta vanha.

miten kivikauden ihmiset valmistivat aseita ja

luulivat löytäneensä kiipeilyonnettomuuden

Muumio nimettiin löytöpaikan mukaan

vaatteita. Kivikaudeksi kutsutaan ajanjaksoa,

Ötziksi. Ruumis oli säilynyt hyvin, koska se oli

jolloin ihminen teki työvälineensä ja aseensa

ollut jään sisällä. Euroopassa ei ole aikaisem-

kivestä. Kivikauden lopulla ihminen oppi

min löydetty yhtä vanhaa muumiota. Siksi eri

irrottamaan kivestä kuparia. Ötzin kirveessä

alojen tutkijat ovat olleet siitä erittäin kiin-

oli kuparinen terä. Tämän löydön perusteella

nostuneita. Muumio ja sen läheltä löytyneet

voitiin päätellä, että kupariesineiden käyttö

varusteet tarkentavat tietojamme tuon ajan

oli alkanut Euroopassa aiemmin kuin oli

ihmisten elämästä.

luultu. Ötzin vaatteita tutkimalla saatiin

Ruumis toimii todistusaineistona

selville, että kudottuja kangasasuja ei ollut

Ötzi eli aikana, jolloin maata ei vielä viljelty

vaatteet oli tehty ompelemalla ne nahasta

Euroopassa. Tuona aikana ihmiset elivät

ja turkiksista. Löytö sai tutkijat muuttamaan

metsästyksellä ja kalastuksella sekä keräile-

käsitystään siitä, milloin kudontataito

mällä marjoja ja kasveja. Ötzin mahalaukusta

yleistyi.

Euroopassa vielä 5 000 vuotta sitten. Ötzin

ja suolistosta voitiin päätellä, että hän oli ennen kuolemaansa syönyt peuran lihaa ja monenlaisia kasveja. Luustoa tutkimalla saatiin selville, että Ötzi oli kuollessaan 46-vuotias. Ympäristöstä jää aina merkkejä ihmisen kehoon. Tutkimalla hampaita saatiin selville, missä Ötzi oli viettänyt lapsuutensa. Keuhkoista löytyneiden savuhiukkasten perusteella pääteltiin, että

3. Ötzin kuoleman syy selviää

Todisteet kertovat surmatyöstä

Tarkkojen tutkimusten jälkeen toinen ja

Emme voi tarkkaan tietää, mitkä tapahtumat

kolmas tulkinta ovat saaneet vahvistusta.

johtivat Özin kuolemaan. Tutkijat ovat esittä-

Vuosien tutkimusten jälkeen Ötzin selästä

neet siitä erilaisia tulkintoja. Yhden tulkinnan

löydettiin kivinen nuolenpää. Ampuja oli

mukaan Ötzi oli lammaspaimen, joka eksyi

katkaissut nuolen varren ilmeisesti siksi, että

huonon sään vuoksi jäätikölle ja kuoli. Toisen

häntä ei tunnistettaisi siitä. Lopullisen kuo-

tulkinnan mukaan hän oli kauppias tai

leman oli tutkimusten mukaan aiheuttanut

kupariseppä, joka surmattiin. Kolmannen

isku ohimoon. Iskun aiheuttama jälki jäi ensin

tulkinnan mukaan hän oli heimonsa johtaja,

tutkijoilta huomaamatta. Murtunutta silmä-

joka syöstiin vallasta ja murhattiin.

kulmaa luultiin pitkään jään aiheuttamaksi. Lopulta huomattiin, että sen oli aiheuttanut isku tylpällä esineellä. Ötzi oli siis murhattu.

Mennyt I – Mitä historia on?

Miksi tappaja halusi salata surmatyönsä? Ötzin ruumista tutkimalla voitiin päätellä, millä tavoin hän oli viettänyt viimeiset päivänsä. Hänen ruumistaan löydettiin väkivallan merkkejä, joten hän oli ilmeisesti joutunut tappeluun. Tappelun seurauksena Ötzi oli kenties joutunut jättämään koti kylänsä ja pakenemaan vuorille. Ehkä joku oli

Lähteet eivät kerro kaikkea

lähtenyt seuraamaan häntä?

Emme koskaan saa selville, mitä Ötzille

Ötzin murhaaja ei halunnut paljastua.

todellisuudessa tapahtui. Pystymme

Tuohon aikaan jokainen valmisti itse jousensa

päättelemään monia asioita muumioituneen

ja nuolensa. Jos murhaaja ei olisi katkaissut

ruumiin ja vaatteiden perusteella. Ne ovat

nuolen vartta, hänet olisi tunnistettu siitä.

esinelöytöjä — lähteitä, joista tutkijat ovat

Hän ei varastanut edes kirvestä, koska se

tehneet päätelmiä.

olisi tunnistettu Ötzin kirveeksi. Sen haltija olisi paljastunut murhaajaksi. Muumion selästä löytynyt nuolenkärki on

Murhaaja ei varmaankaan kertonut teostaan kyläläisille. Osa ehkä pohti Ötzin katoamisen syytä, ehkä epäilikin surmatyötä.

muodoltaan samanlainen, kuin Ötzin omat

Sitä emme kuitenkaan koskaan voi tietää

nuolenkärjet. Eri heimot käyttivät kuitenkin

varmasti, sillä tuohon aikaan Euroopassa ei

erilaisia nuolenkärkiä. Siksi tutkijat päätte-

vielä osattu kirjoittaa eikä tapauksesta ole

livät, että murhaaja saattoi asua samassa

kirjallisia lähteitä.

kylässä Ötzin kanssa. Ilmeisesti Ötzi oli heimonsa johtaja, joka

Historian tutkijan työ muistuttaa sala poliisin työtä. Hänen on osattava lukea

syöstiin vallasta ja murhattiin. Surmaaja saat-

johtolankoja ja tehdä niistä päätelmiä. Hänen

toi olla henkilö, joka tavoitteli Ötziltä johtajan

on myös pystyttävä muodostamaan lähteisiin

paikkaa. Hän ei voinut leimautua tappajaksi,

perustuva selitys tapahtuneesta. Kehittyvät

sillä hän halusi saada kaikki kyläläiset puolel-

tutkimusmenetelmät ja mahdolliset uudet

leen. Tämä selittäisi, miksi hän halusi salata

löydöt saattavat tuoda uutta tietoa Ötzin

surmatyön.

tapauksesta. Silloin tutkijoiden täytyy jälleen tehdä uusia päätelmiä ja pohtia, mitä Ötzille tapahtui.

Mennyt I – Mitä historia on?

Väestö, teknologia ja käsitys maailmasta Kivikausi Metsästys-keräilykulttuurin aika

Maanviljelykulttuurin alkuaika

8000

3500

eaa.

ruoan hankkiminen

ruoanlaitto

maaliikenne

vesiliikenne

teknologia

maailman väkiluku n. 4 miljoonaa

Mennyt I – Mitä historia on?

n. 7 miljoonaa

Mistä tietomme ovat peräisin? Tietomme kivikaudesta perustuvat jälkiin, joita sen ajan ihmiset ovat jättäneet maaperään. Luurangoista on voitu tehdä päätelmiä kivikautisen ihmisen terveydestä, ruokavaliosta ja pituudesta. Kivestä, eläinten luista ja savesta tehdyt esineet kertovat ihmisten taidosta valmistaa

Mistä selviää luurangon sukupuoli?

työkaluja ja käyttötavaroita. Koska

Luurangosta voi päätellä, onko se kuulunut naiselle

kirjoitustaitoa ei ollut keksitty,

vai miehelle. Naisen luut ovat usein pienempiä kuin

tulkinnat kivikauden ihmisten

miehen. Miehellä ja naisella on myös erilainen lantio.

elämästä on tehty esinelöytöjen

Lisäksi miehen etusormi on usein nimetöntä lyhyempi.

perusteella. Tämän vuoksi emme

Myös kallosta voi päätellä sukupuolen: miehen kulma-

tiedä, mitä tuon ajan ihmiset

kaaret ovat voimakkaat ja silmäkuopat kulmikkaat.

ajattelivat.

Lisäksi miehen leuka on kulmikkaampi kuin naisilla. Lasten luurangoissa näitä eroja ei ole, joten sukupuolta on vaikeampi päätellä. Sukupuolen määrittämisen jälkeen luurangoista on voitu päätellä entisajan naisen ja miehen keskipituudet.

Tietoa kivikauden ihmisen elämästä

käyttöön, kivestä tehdyt aseet

Mennyt aika jaetaan erilaisiin

pitkään. Egyptissä pronssikausi

ajanjaksoihin esimerkiksi sen

alkoi noin 3150 eaa. Suomeen

mukaan, mitä raaka-ainetta ihmiset

pronssin valmistustaito levisi vasta

käyttivät työkalujen ja aseiden

noin 1 500 eaa.

valmistamiseen. Ötzin löytöalueella,

ja työkalut olivat käytössä vielä

Kivikauden ihmiset saivat ravin-

Etelä-Euroopassa, kivikausi päättyi

tonsa metsästämällä ja keräilemäl-

noin 2 300 vuotta ennen ajanlaskun

lä. Tämän takia kutsumme aikaa

alkua (eaa.). Alkoi pronssikausi.

metsästys-keräilykulttuurin ajaksi.

Muutos tapahtui kuitenkin hitaasti.

Ihmisten oli välttämätöntä tehdä

Vaikka ihmiset ottivat pronssin

yhteistyötä, kun he metsästivät suuria riistaeläimiä, kuten hirviä ja biisoneita. Yhteisöt olivat pieniä, koska kullakin alueella riistaa riitti vain pienen joukon ravinnoksi. Kivikaudella ihmiset käyttivät metsästykseen jousia. Ötzillä oli

eaa. ja eKr. Lyhenne eaa. merkitsee aikaa ennen ajanlaskumme alkua. Samaa tarkoittaa merkintä eKr., eli ennen Kristuksen syntymää. Ajanlaskun alun jälkeen sijoittuvia vuosilukuja voi merkitä lyhenteellä jaa. tai jKr. Usein ajanlaskun jälkeisen ajan merkintää ei kuitenkaan käytetä vuosilukujen yhteydessä.

kuolemansa aikaan tekeillä jousi, jolla olisi saanut kaadettua eläimen lähes 50 metrin etäisyydeltä. Nuolen kärjet oli tehty terävistä kivistä. Riistan ohella ihmiset söivät kaloja ja luonnossa villinä kasvavia vihanneksia, juureksia, marjoja ja hedelmiä. Elämä oli kivikaudella täynnä riskejä. Lapsia kuoli paljon tapaturmissa ja tauteihin. Keskimäärin vain joka toinen lapsi eli 15-vuotiaaksi. Lapsuusajasta hengissä selvinneet elivät keskimäärin 54-vuotiaiksi.

Mennyt I – Mitä historia on?

Kuinka pitkiä kivikauden ihmiset olivat? Ruokavalio vaikuttaa pituuskasvuun. Metsästäjä-keräilijäkulttuurissa syötiin proteiinipitoista ruokaa, jolloin ihmiset olivat lähes yhtä kookkaita kuin nykyään. Miesten keskipituus oli 177 ja naisten 166 senttiä. Kivikauden ihmisten pituutta on määritetty luurankojen perusteella. Esimerkiksi reisiluusta voi päätellä ihmisen pituuden.

kivikauden ihmiset mies

180cm

nainen 150cm

nykysuomalaiset

100cm

kreikkalaiset

muinaiset egyptiläiset

naiset 166 cm miehet 177 cm

Työkalujen ja aseiden valmistaminen kivestä Ihminen alkoi käyttää työkaluja lähes kaksi miljoonaa vuotta sitten. Työkalut olivat kiviä, joita oli muokattu hakkaamalla niitä toisia kiviä vasten. Varhaisimmat työkalut olivat pisaran muotoisia ja nyrkissä pidettäviä kiviesineitä, joita käytettiin iskemiseen. Näitä nyrkki-iskureiksi kutsuttuja työkaluja on löytynyt Afrikasta, Länsi-Aasiasta ja Euroopasta. Myöhemmin ihminen oppi liittämään kivestä hiomansa terän työkalun tai aseen varteen. Noin 50 000 vuotta sitten ihminen oppi hyödyntämään luita, puuta ja eläinten sarvia työkalujen tekemiseen. Luista saatiin myös neuloja ja ongenkoukkuja. Vieressä olevat kuvat kertovat kahdesta tavasta liittää kivinen kirveenterä varteen. Kirveenterään voitiin hioa reikä, jonka läpi varsi työnnettiin. Toinen tapa oli vuolla kuokan tapaiseen varteen lovi, johon terä työnnettiin.

Mennyt I – Mitä historia on?

Kivikauden maailma Metsästys- ja keräilymatkojen vuoksi ihmiset tunsivat hyvin lähialueensa. Osa heimon jäsenistä oli tehnyt pitkiäkin matkoja riistan perässä ja kertonut niistä heimon muille jäsenille. Vuoret, laaksot ja vesialueet toimivat kivikauden ihmisille suunnistuksen apuna. Ihmiset eivät osanneet kirjoittaa, eikä heillä ollut karttoja.

egypti

eli kuinka maanviljely muutti maailman

Mennyt I – Egypti