Tulevaisuuden taidot ja oppiminen

Tulevaisuuden taidot on Editor Helsingin tuottama asiantuntijajulkaisu.

Tulevaisuuden taidot JA OPPIMINEN

Joulukuu 2022 Tulevaisuuden taidot on Editor HelsiNGIn tuottama kaupallinen asiantuntijajulkaisu. Editor Helsinki on itsenäinen yritysviestinnän asiantuntija.

Vastaava tuottaja Anna rantalainen, Sonja Laitinen ULKOASU Jenni Hyttinen | Kirjoittajat Maarit Seeling, Meri Savonen, Eila Mäntyjärvi, Mari Korhonen | Painopaikka Sanomapaino 2022

Editor Helsinki Oy | www.wematchu.com | Valtteri Rantalainen p. 040 561 7703 tuotanto@editorhelsinki.fi

Sydämen sivistyksen sisäoppilaitos Pirkanmaalainen Anna Tapion koulu opettaa pään, käden ja sydämen sivistystä. S. 2

Ketterästi uusiin haasteisiin

Uuden maailman tekijät Itä-Suomen yliopiston uusi tekniikan koulutus tuo tulevaisuuden taitajia ja mullistajia työmarkkinoille. s. 3

Yhteiset arvot ohjaavat Hoivatien toimintaa. s. 5 Hyvinvointivalmentaja Saila Hilvola:

Avaa ovi uusiin maailmoihin Goethe-Institut edistää saksan kielen ja kulttuurin opiskelun lisäksi yhteisymmärrystä Saksan, Euroopan ja koko maailman välillä.

s. 6

s. 2

“Kaikki hyvä alkaa mielen sisältä” s. 4

Monipuolinen koulutuskeskus Itä-Hämeen opisto Hartolassa tarjoaa yleissivistäviä ja ammatillisia koulutuksia erilaisiin tarpeisiin.

s. 6

MAUNULA – kaikkien koulu!

Maunulan yhteiskoulu ja Helsingin matematiikkalukio on perinteinen mutta tulevaisuuteen suuntautunut koulu.

Tulevaisuuden taidot ja oppiminen on Editor Helsingin tuottama asiantuntijajulkaisu.

2 Tulevaisuuden taidot ja oppiminen

Sinustako yksityisetsivä, ylioppilas vai itsesi kehittäjä?

Itä-Hämeen opisto Hartolassa on monipuolinen koulutuskeskus.

Tarjoamme yleissivistäviä ja ammatillisia koulutuksia erilaisiin tarpeisiin. Kampuksella on mahdollista myös majoittua ja ruokailla.

”

Meillä voit suorittaa myös mm. lyhytterapian, ratkaisukeskeisen kuvataideterapian ja työnohjaajan pätevyyden.

Yksityisetsivän ja tiedustelutoiminnan ammatillinen koulutuslinja on yksi opintolinjoistamme. Meillä voit suorittaa myös mm. lyhyttera-

pian, ratkaisukeskeisen kuvataideterapian ja työnohjaajan pätevyyden.

Eri-ikäisille oppijoille tarkoitettu aikuislukio mahdollistaa 88 op:llä lukion päättötodistuksen, ylioppilas-

tutkinnon ja jatko-opintokelpoisuuden. Lukiossa on ilmainen asuntolamajoitus, ruokailut opiskelupäivinä, läppäri ja opiskelumateriaali. Tarjoamme maksuttomia väyläopintoja (25–45 op) yliopistoon

Sisäoppilaitos kasvattaa omatoimisuuteen:

ANNA TAPION KOULU OPETTAA PÄÄN, KÄDEN JA SYDÄMEN SIVISTYSTÄ Hakuaika 12.12.-28.2.

Idyllisessä pirkanmaalaisessa maalaismaisemassa sijaitsee Aitoon kylä, joka on tunnettu kirkastusjuhlien lisäksi vuonna 1940 perustetusta sisäoppilaitoksestaan, Anna Tapion koulusta. Annis on valtakunnallinen yläkoulu, jossa on oppilaita 70 kunnasta.

Teksti: Eila Mäntyjärvi

Jo pihalla näkee, etten ole ihan tavallisessa peruskoulussa; uudenaikaisen koulurakennuksen pihalla yläkoululaiset silittävät mustaa kissaa ja tallin kupeessa koulun miniponit Anna ja Tapio nauttivat laitumen antimista.

K ahdek sasluokkalaiset Heli Heikkilä ja Juuso Miettinen viihtyvät ”Anniksessa”.

Heikkilän mielestä sisäoppilaitoksessa parasta on se, että siellä tutustuu helposti ihmisiin.

– Täällä suhtaudutaan kaikkeen positiivisesti eikä syrjitä ketään. Lähellä on paljon kavereita ja opettajatkin ovat tosi kivoja.

Juuso Miettinen kävi kolme kuukautta tavallista yläkoulua Hämeenlinnassa ennen pääsyään Anna Tapion kouluun. Eikä vaihtaisi enää takaisin. Hän pitää 75 minuutin mittaisista oppitunneista.

Eniten kokiksi tähtäävä nuori mies pitää kuitenkin siitä, Anna Tapion koululla opiskellaan myös ammatillisia aineita.

Oppia elämään innostavassa ympäristössä

Noin 220 oppilaan koululla eletään tänäkin päivänä sen perustajan, puutarhaopettaja Anna Tapion pedagogiikan hengessä. Se tarkoittaa, että menestymiseen tarvitaan sekä pään, käden että sydämen sivistystä.

Valtakunnallisten peruskouluopintojen lisäksi Anniksessa opiskellaan käden taitoja ammatillisissa opinnoissa, esimerkiksi osia kokkiopinnoista, yrittäjyyttä ja luonnossa

ja ammattikorkeakouluun.

Lukiolaisille tarjotaan myös maksuttomia ratsastustunteja sekä harrastuksia kansan- ja kansalaisopistossa.

Toteutamme yhdessä Jyväskylän avoimen yliopiston liikkumista. Myös oma huone opitaan siivoamaan. Sydämen sivistystä opitaan yhdessä asumalla sekä tekemällä.

Heli Heikkilä opiskelee valinnaisina aineina liikuntaa ja eläintenhoitoa, Juuso Miettinen kotitaloutta ja draamaa.

Kumpikin viihtyy koulupäivän jälkeen bänditreeneissä, käsityökerhossa ja Konnun sekä Sappeen talleilla hevosia hoitamassa ja ratsastamassa.

Valinnanvaraa on enemmänkin, mutta välillä on mukavaa viettää aikaa myös kavereiden kanssa ja omassa rauhassa.

Anna Tapion koulussa asutaan kahden hengen soluasunnoissa. Heikkilä ja Miettinen eivät ole kaivanneet viikolla kotiin.

– Aluksi oli outoa, kun vieressä ei ollut äitiä ja isää neuvomassa. Olen kuitenkin oppinut täällä tosi hyvin käytännön asioita. Välillä on myös kivaa päästä sisaruksia pakoon, Heikkilä hymyilee.

Koulun rehtori Tuula Lahti kertoo, että koulun tärkeänä tavoitteena on kasvattaa yhteisöllisyyteen ja omatoimisuuteen. Sisäoppilaitoksessa työskentelee opettajien lisäksi mm. asuntolanohjaajat ja yövalvoja. Nuoret oppivat tärkeitä arjen taitoja kuten ruoanlaittoa ja vaatehuoltoa.

www.annatapio.fi

kanssa erityispedagogiikan perusopinnot (25 op). Meillä on vankka kokemus myös ensiapu-, esihenkilö- ja suomen kielen koulutuksista. Kesällä on tarjolla taidetta ja hyvinvointikursseja, kuten joogaa.

Tule innostumaan ja onnistumaan! Tutustu tarjontamme: www.ihop.fi

Anna Tapion koulussa on oppilaita jopa neljännessä sukupolvessa. Kouluun tullaan usein kavereiden, perheenjäsenten tai sukulaisten suosituksesta. Monet nuoret haluavat opiskella paikassa, missä kaverit, luonto ja eläimet ovat lähellä.

Heli Heikkilä ja Juuso Miettinen ovat käyneet koulun mukana muun muassa pilkkimässä ja navettavierailulla. Koululla asuu myös oppilaiden lemmikkejä: lampaita, marsuja ja kaneja. Vuoroviikoin saa oman koirankin ottaa mukaan.

Tulevaisuuden taidot ja oppiminen on Editor Helsingin tuottama asiantuntijajulkaisu.

Tulevaisuuden taidot ja oppiminen 3

Uuden maailman tekijät Itä-Suomen yliopiston uusi tekniikan koulutus tuo tulevaisuuden taitajia ja mullistajia niin paikallisille kuin globaaleille työmarkkinoille.

Koulutuksen edelläkävijyys näkyy myös uusissa oppimistavoissa ja opiskelijakeskeisyydessä.

Teksti: Meri Savonen

Ensi vuonna Itä-Suomen yliopistossa alkaa tekniikan koulutus, ja samalla yksi yliopiston neljästä tiedekunnasta muuttuu luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnaksi.

– Tämä on meille iso asia.

Saamme oman koulutusvastuun ja kolme uutta hakukohdetta: fotoniikka, teknillinen fysiikka ja kestävät teknologiat, sanoo professori ja varadekaani Markku HautaKasari tietojenkäsittelytieteen laitokselta.

Yhteensä aloituspaikkoja tulee 100, ja ensimmäinen haku on maaliskuussa 2023.

Yliopiston kampukset sijaitsevat Joensuussa ja Kuopiossa, ja niin myös tekniikan koulutuksen uudet aloituspaikat: fotoniikka ja kestävät teknologiat Joensuussa ja teknillinen fysiikka Kuopiossa.

– Tekniikan koulutus rakentuu vahvaan ja pitkäjänteiseen tutkimukseen ja koulutukseen, jota meillä täällä on.

Osa tiedekunnan olemassa olevasta tutkimuksesta siirtyy tekniikan koulutukseen. Meillä on tekniikkaan liittyvillä aloilla jo 140 tutkijaa, joiden joukossa 50 professoria, sanoo vanhempi yliopistonlehtori Lasse Heikkinen sovelletun fysiikan laitokselta.

Itä-Suomen yliopisto on maamme monialaisin tiedeyliopisto, ja se on mukana nel-

jässä Suomen Akatemian lippulaivaohjelman kymmenestä lippulaivasta. Ohjelma tukee korkeatasoista tutkimusta, jolla on laaja taloudellinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja jolla luodaan tulevaisuuden osaamista, uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja kestäviä ratkaisuja.

Tulevaisuuden arjen muokkaajat

Uudessa tekniikan koulutuksessa ollaan vahvasti kiinni tulevaisuuden haasteissa ja innovaatioissa. Esimerkiksi kestävät materiaalit, ilmastonmuutos ja lääketieteellinen tekniikka ovat aloja, joiden asiantuntijoille riittää kysyntää.

Monialaisessa kestävät teknologiat -ohjelmassa opitaan esimerkiksi, kuinka kestäviä materiaalituotteita ja biojalosteita valmistetaan, miten digitaalisuus ja datanhallinta mullistavat tuotannon ja tuotekehityksen prosesseja ja minkälaisilla edellytyksillä syntyy kestävää liiketoimintaa.

– Fotoniikan tutkimuksessa kehitetään esimerkiksi virtuaalisten todellisuuden tekniikoita ja muita mullistavia innovaatioita, Markku HautaKasari sanoo.

Fotoniikka eli valotiede voi mahdollistaa esimerkiksi sen, että tulevaisuudessa pesemme kätemme ja hedelmämme ultraviolettivalolla, joka tappaa

virukset ja bakteerit. Tai ehkä kotimme saavat kaiken energiansa katolla olevista aurinkokennoista ja itseohjautuvat autot vievät meidät haluamaamme paikkaan, josta jatkamme matkaa kävellen seuraten navigointiohjeita lisätyn todellisuuden laseilla. Teknillisen fysiikan opinnot taas vievät pohtimaan esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Miten pilvet syntyvät ja kuinka ne vaikuttavat ilmastoon? Entäpä kuinka on mahdollista suorittaa veretön leikkaus veitsen koskematta ihoa tai kuinka matemaattisten mallien avulla saadaan kolmiulotteinen kuva ihmisen aivoista tai teollisuuden prosesseista?

”

Tekniikan koulutus rakentuu vahvaan ja pitkäjänteiseen tutkimukseen ja koulutukseen, jota meillä täällä on.

Tekniikan koulutuksen kehittämistä ovat tukeneet Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnat, ja Kuopion ja Joensuun kaupungit ovat lahjoittaneet tiedekunnalle tekniikan alan professuurit. Myös maakuntien ja lähialueiden yrityksiltä on saatu tukea, ja yritysverkostoa koulutuksen ympärille halutaan kasvattaa

Kuva: Raija Törrönen/Itä-Suomen yliopisto

edelleen.

Suuren maailman malliin

Tekniikan alan koulutuksessa koulutetaan huippuosaajia sekä paikallisille yrityksille että globaaleille työmarkkinoille.

– Teemme paljon yhteistyötä maailman johtavien tiedeyliopistojen kanssa, ja olemme tietyillä aloilla maailman huipulla. Tavoitteemme on nostaa yritystemme osaamista maailman huippuosaajien luokkaan, Heikkinen sanoo.

Mallia tekemiseen haetaan johtavilta tekniikan alan yliopistoilta, kuten Massachusetts Institute of Technologylta.

– Uuden tekniikan koulutuksen opiskelijat pääsevät uudistuvaan ja opiskelijakeskeiseen yliopistoon, sillä laitoksilla ollaan uusien oppimistapojen edelläkävijöitä, Markku Hauta-Kasari sanoo.

Murros oppimisessa ja opetuksessa on ollut jo pitkään meneillään, mutta korona-aika kiihdytti sitä. Heikkinen ja Hauta-Kasari pohtivat paljon esimerkiksi sitä, miten oppiminen voisi olla riippumatonta paikasta ja ajasta.

– Yksi mahdollisuus on virtuaaliset oppimisympäristöt ja esimerkiksi digitaaliset kaksoset, joissa jostain laitteesta tai tilasta, vaikkapa polvinivelsimulaattorista tai teollisuustilasta tehdään digitaalinen kaksonen, ja nämä kaksi koh-

Vanhempi yliopistonlehtori Lasse Heikkinen ja professori, varadekaani Markku Hauta-Kasari kertovat, että Itä-Suomen yliopistossa tehdään paljon yhteistyötä maailman johtavien tiedeyliopistojen kanssa.

detta sitten keskustelevat keskenään, Heikkinen sanoo.

Oppiminen halutaan myös muuttaa opettajavetoisuudesta opiskelijakeskeiseksi.

– Arviointi ohjaa edelleen opiskelijan tekemistä eniten.

Tulevaisuudessa arviointia

tehdään yhä enemmän matkan varrella, jotta opiskelija voi korjata tekemistään. Sanon usein, että sillä ei ole niinkään merkitystä, mitä minä teen, vaan nimenomaan sillä mitä opiskelija tekee, Heikkinen sanoo.

Tekniikan koulutus Itä-Suomen yliopistossa 100 aloituspaikkaa, joista • teknillisessä fysiikassa 35 paikkaa (Kuopio) • kestävissä teknologioissa 40 paikkaa (Joensuu) • fotoniikassa 25 paikkaa (Joensuu)

www.uef.fi

Tulevaisuuden taidot ja oppiminen on Editor Helsingin tuottama asiantuntijajulkaisu.

4 Tulevaisuuden taidot ja oppiminen

Tampereen Norssin lukio ohjaa opiskelijoita vastuullisuuteen ja itsenäiseen ajatteluun

Kaikki hyvä alkaa mielen sisältä Hyvinvointivalmentaja Saila Hilvola FullFocus Coaching Oy:stä kannustaa panostamaan niin omaan kuin työntekijöiden hyvinvointiin. Valmentaja auttaa löytämään juuri itselle sopivat keinot.

Teksti: Meri Savonen

Yhteistyötaitoja harjoitellaan myös tapahtumissa kuten ensimmäisen vuosikurssin starttipäivässä. (Kuva: Ilona Halttunen)

Tampereen yliopiston normaalikoulun lukio eli Norssin lukio tähtää lukion oppimäärän opettamisen lisäksi tulevaisuuden taitoihin ja oppimiseen sekä yhteisöllisyyden, kestävän kehityksen sekä opiskelijoiden hyvinvoinnin kehittämiseen.

Teksti: Eila Mäntyjärvi

Norssin lukion vs. rehtori Aulikki Leisku-Johansson kertoo, että oppiminen ja tulevaisuudessa tarvittavat monipuoliset taidot ovat päivittäin mukana lukion arjessa.

– Vuonna 2021 voimaan tulleen opetussuunnitelman mukaan lukiokoulutuksen tehtävänä on vahvistaa laaja-alaista yleissivistystä, joka koostuu tiedoista, taidoista, arvoista ja asenteista. Tavoitteenamme on, että meiltä valmistuu vastuullisia nuoria, jotka ajattelevat itsenäisesti ja kriittisesti. He huomioivat toiminnassaan kestävän kehityksen ja haluavat kehittää yhteisön hyvää.

– Arjen hyvinvointi ja elämäntaidot ovat taitoja, jota nuoret tarvitsevat tiedon lisäksi.

Tampereen Norssin lukiossa koko yhteisö oppii jatkuvasti yhdessä siten, että opiskelija on aktiivisessa roolissa opettajan tukiessa oppimista.

– Opiskelija tulkitsee, analysoi ja arvioi oppitunneilla esitettyjä näkökulmia aikaisempien kokemusten ja tie-

tojen pohjalta. Yhdistäessään tietoja ja taitoja uudella tavalla lukiolainen kehittää ratkaisuja ja luo uudenlaisia kokonaisuuksia, Leisku-Johansson kertoo.

”

Nuori tarvitsee myös arjen hyvinvointia ja elämäntaitoja.

Monenlaista oppimista kolmella lukiolinjalla

Tampereen yliopiston normaalikoulun lukio kuuluu Tampereen yliopiston Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekuntaan (EDU). Normaalikouluna sen päätehtävänä on opetus, muita tärkeitä tehtäviä ovat tulevien opettajien koulutus ja tutkimus-, kokeilu- ja

kehittämistoiminta sekä täydennyskoulutus.

Tampereen Norssissa on kolme lukiolinjaa: yleislinja, kymmenen vuotta toiminut talous- ja elinkeinoelämän lukiolinja Business Norssi, jonka yksi painopiste on työelämä- ja yritysyhteistyö, sekä Suomen ainoa Sirkustaiteen lukiolinja. Se toteutetaan yhdessä Sorin Sirkuksen kanssa.

Lisäksi lukio tarjoaa sMed -opintokokonaisuuden opintoja, joissa yhdistyvät luonnon-, ihmis- ja lääketieteen opintojaksot.

– Korkeakouluyhteistyöstä yhtenä esimerkkinä opiskelijat pääsevät sMedi-opintokokonaisuudessa tutustumaan molekyylibioteknologian laborointimenetelmiin Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnan laboratoriossa, Leisku-Johansson havainnollistaa.

Stressinkäsittelytaitoja, tietoisuustaitoja, kriittistä ajattelua, kykyä tunnistaa ja osoittaa omat rajat sekä taitoa asettaa tavoitteita. Muun muassa näitä tarvitaan, jotta ihminen pystyy tekemään muutoksia esimerkiksi ravinnon, liikunnan ja levon suhteen, sanoo hyvinvointivalmentaja Saila Hilvola.

– Hyvinvointitaidot ovat erityisesti mielen taitoja.

Kaikki meistä tietävät hyvinvointiasioista ihan tarpeeksi, mutta omat voimavarat eivät välttämättä riitä konkreettisten hyvinvointitekojen tekemiseen.

Hilvolan asiakkaat tulevat valmennukseen usein vasta, kun oma hyvinvointi on jäänyt hyvin vähälle huomiolle ja seinä on tullut vastaan. Ideaalitapauksessa tukea osaisi etsiä ja saisi jo aiemmin.

– Maailma muuttuu kovaa vauhtia, ja ihmiseltä vaaditaan yhä enemmän hyvinvointitaitoja, kuten muutoksensietokykyä.

Valtaosa Hilvolan asiakkaista osallistuu yksilövalmennukseen. Etävalmennettavana suomalaisia on ulkomailla asti. Kotikaupungissaan Hämeenlinnassa Hilvola tapaa asiakkaitaan myös lenkkipoluilla, uimahallissa ja kuntosalilla.

– Tärkein valmennuksen muoto on keskustelut, joissa valmentaja tukee ja kuuntelee. Lisäksi valmennukseen kuuluu ravinnon ja liikunnan ohjausta. Jonkun kanssa tosin voidaan keskustella vaikkapa parisuhteen tilasta jopa viikkojen ajan, jos juuri se on ydinhaasteena.

set ajoivat minut kuitenkin työstä pois. En pystynyt käyttämään potentiaaliani enkä auttamaan oppilaita siten kuin olisin halunnut.

Työtä oli paljon enemmän kuin mihin resurssit riittivät.

Lisäaikuisia tukea tarvitseville lapsille puuttui jatkuvasti.

– Yksi opettaja ei pysty yksin tarjoamaan yksilöllistä tukea kaikille oppilaille ja opettaa siinä samalla.

Vuonna 2017 Hilvola perusti oman yrityksen ja alkoi tarjota työn ohessa hyvinvointivalmennusta. Hän oli ohjannut jo pitkään ryhmäliikuntaa, mutta nyt hän opiskeli myös personal traineriksi.

Vuonna 2019 hän jäi virkavapaalle ja kouluttautui ratkaisukeskeiseksi valmentajaksi vuosina 2020–2021.

– Jo puolen vuoden päästä tiesin, ettei minun tarvitse miettiä, haluaisinko takaisin opettajaksi. Pitkienkään valmennuspäivien jälkeen en ollut uupunut. Nykyisessä työssäni pystyn käyttämään osaamistani ja auttamishaluani kunnolla ja saan olla

jakamassa onnistumisia. Se on todella inspiroivaa ja kannustavaa.

Samoja mielen hyvinvoinnin taitoja, joita aikuiset valmennettavat nyt oppivat, tulisi Hilvolan mielestä sisällyttää jo koulun opetussuunnitelmaan.

– Hyvinvointitaitoihin kuuluvat paitsi vuorovaikutus- ja tunnetaidot myös se, että oppii tuntemaan, hyväksymään ja arvostamaan itseään.

Jatkossa Hilvola tarjoaa yhä useammin myös ryhmäja verkkovalmennusta. Tällä hetkellä hän tuottaa Hämeenlinnan kaupungin työntekijöille hyvinvointivalmennusta Liikuntakeskus Liken kanssa.

Myös yrityksissä tulisi hänen mielestään pureutua työntekijöiden henkilökohtaisen hyvinvoinnin kehittämiseen.

– Ihminen elää muuallakin kuin töissä. Hyvinvointiin panostaminen saa työntekijän voimaan paremmin, ja se hyödyttää työntekoakin. Usein riittää se, että ihmisellä on kerrankin mahdollisuus puhua elämäntilanteestaan jollekin.

Onnistumisten näkeminen inspiroi

Ennen nykyistä työtään Hilvola työskenteli opettajana.

– Rakastan opettajan työtä ja olen aina halunnut opettaa ja auttaa ihmisiä. Opetustyön ja koulujärjestelmän muutok-

Hilvola oivalluttaa valmennettaviaan löytämään ratkaisut itse.

Oivallusten kautta onnistumiseen perustuu myös helmikuussa alkava naisten 16-viikkoinen verkkovalmennus pysyvään paremminvointiin.

www.fullfocuscoaching.fi www.tuni.fi/norssi/lukio

Tulevaisuuden taidot ja oppiminen on Editor Helsingin tuottama asiantuntijajulkaisu.

Tulevaisuuden taidot ja oppiminen 5 ”Haluamme kaikissa palveluissamme vahvistaa asiakkaittamme toimijuutta omassa elämässä ja yhteiskunnassa”, Anu Vanhatupa (vas.), Tiina Haanpää, ja Maria Joona toteavat.

Yhteiset arvot ohjaavat Hoivatien toimintaa

Ketterästi uusiin haasteisiin

Ajan haasteisiin vastaaminen vaatii yhteiskunnalliselta yritykseltä jatkuvaa valppautta. Parhaimmat kehitysideat löytyvät kuuntelemalla omia työntekijöitä ja asiakkaita.

Kuva: Harri Tarvainen

Teksti: Maarit Seeling

Osallistavaa johtamista

Sosiaali- ja työelämäpalveluita tarjoavan Hoivatie Oy:n työntekijät näkevät työssään päivittäin, miten elämässään tukea tarvitsevien tarpeet muuttuvat.

– Esimerkiksi lastensuojelun asiakkaina olevien nuorten ongelmat saattoivat 50 vuotta sitten ilmetä autovarkauksina, nyt takana on usein päihde- ja mielenterveysongelmia. Osaamisemme on vastattava kulloisiakin haasteita, Hoivatien toimitusjohtaja Tiina Haanpää avaa.

Suomalaisen Työn Liitto myönsi lokakuussa Hoivatie Oy:lle Yhteiskunnallinen Yritys -merkin käyttöoikeuden osoituksena liiketoiminnallisten ja yhteiskunnallisten tavoitteiden onnistuneesta yhdistämisestä.

– Hoivatie on sitä varten, että tulevillakin sukupolvilla olisi hyvä Suomi elää. Perustehtävämme on hyvän elämän mahdollistaminen asiakkaillemme. Teemme paljon työtä erityisryhmien kanssa, ja tuemme ja autamme ihmistä arjessa.

Hoivatien Työelämäpalveluiden palvelupäällikkö Maria Joona ja palveluesimies Anu Vanhatupa toteavat, että sote-alan palvelutuottajana Hoivatie on muiden alan toimijoiden kanssa samassa veneessä.

– Podemme henkilökuntapulaa kuten kaikki alan toimijat. Vastuu siitä, että alalla on tulevaisuudessakin sitoutuneita ammattilaisia, on siirtynyt työnantajille. Veto- ja pitovoiman, työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittämisen on oltava kunnossa, Joona pohtii.

Hoivatie vastaa yhteiseen haasteeseen syyskuussa käynnistyneellä Hoivatie Akatemialla, joka on Suomen Diakoniaopiston kanssa toteutettu esihenkilökoulutus.

Akatemiassa vahvistetaan organisaation johtamiskäytäntöjä ja kykyä toiminnan jatkuvaan kehittämiseen. Hoivatien toimintaa ohjaavina menetelminä ovat dialoginen ohjaus ja positiivinen johtaminen.

– Positiivinen johtaminen perustuu humanistiseen ihmiskäsitykseen ja arvomaailmaan. Sen keskeinen osa on

vuorovaikutus ja työntekijän vahvuuksien hyödyntäminen, Haanpää kertoo.

Dialogisen ohjauksen tärkein tehtävä on lisätä yhteistä ymmärrystä. Oleellista on rakentaa yhteys niin työntekijän ja esihenkilön kuin asiakkaan ja työntekijän välillä.

”

Asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen vaatii yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa.

– Toiminnan kehittäminen on kaksisuuntainen hissi.

Tiedon on kuljettava organisaatiossa molempiin suuntiin, niin alhaalta ylös kuin ylhäältä alas. Ei voi toimia niin, että suunnitellaan jotain viisi vuotta ja sitten jalkauttamisvaiheessa todetaan, että juna meni jo, Joona pohtii.

Kaista työelämään

Hoivatie tarjoaa työhönvalmennusta, ammatillista kuntoutusta ja uraohjausta työikäisille, jotka tarvitsevat tukea

ja valmennusta opiskelu- tai työpaikan löytämisessä. Työelämäpalveluiden uusin vastuullisen työllistämisen rekrytointipalvelu, Yrityskaista, on esimerkki innovatiivisesta kehittämisestä.

Yrityskaistan kohderyhminä ovat työntekijöitä tarvitsevat työnantajat, joilla on halua sosiaalisesti vastuulliseen ja kestävään työllistämiseen sekä työnhakijat, jotka hyötyvät yksilöllisesti räätälöidystä tuesta. Työskentelyn keskiössä on työnantajille ja työnhakijoille työllistymisen eri vaiheisiin tarjottava tuki, joka jalkautuu tarvittaessa varsinaiselle työpaikalle.

– Yrityskaistassa tuemme työnantajia rakentamaan kestäviä työsuhteita ja tekemään rekrytoinnista sosiaalisesti vastuullisempaa. Tehtävämme on kuunnella työnantajien tarpeita ja vahvistaa valmennuksen avulla työnhakijan yksilöllisiä työelämävalmiuksia, jotta oikea työpaikka ja oikea työntekijä kohtaavat, Vanhatupa sanoo.

Alanvaihtajat, haastavassa työmarkkinatilanteessa olevat ja nuoret, kokemattomam-

mat työntekijät jäävät usein taka-alalle yritysten palkatessa työntekijöitä. Sosiaalisesti vastuulliseen työllistämiseen pyrkivän yrityksen kannattaa ottaa huomioon työtä hakevan sisäinen motivaatio ja vas-

tata osaltaan osaamisen kehittämisestä.

– Haluamme kaikissa palveluissamme vahvistaa asiakkaittemme toimijuutta omassa elämässä ja yhteiskunnassa, Haanpää tiivistää.

Yhdessä hyvä tulee Hoivatien juuret ovat syvällä suomalaisessa yhteiskunnassa. Yhteiskunnallista hyvää tuottamaan perustettu yhtiö syntyi vuoden 2022 alussa, kun Nuorten Ystävät ja Oulun Diakonissalaitos yhdistivät palveluliiketoimintansa. Yrityksellä on taustallaan yli satavuotinen historia, arvopohja ja kokemus. Hoivatien palveluksessa on lähes tuhat alan ammattilaista.

Vahva arvopohja näkyy vuoden vaihteessa startanneen Hoivatien toiminnassa. Asiakastyö perustuu luottamuksellisen suhteen luomiseen.

Luottamus syntyy toimimalla asiakkaan tavoitteiden mukaisesti. Yhteisestä ymmärryksestä syntyy merkityksellinen suunta, joka toteutuu vastuun ottona huomisesta.

www.hoivatie.fi

Tulevaisuuden taidot ja oppiminen on Editor Helsingin tuottama asiantuntijajulkaisu.

6 Tulevaisuuden taidot ja oppiminen

Kielitaito avaa ovia uusiin maailmoihin Tulevaisuudessa, jossa jokaisen sanotaan pärjäävän englannilla, useamman vieraan kielen hallinta on ajattelua avartava erottautumistekijä ja kilpailuvaltti.

Teksti: Mari Korhonen

Vuoden 2020 pääsykoeuudistuksen seurauksena voimaan tullut korkeakoulujen todistusvalinta ja sen painottuminen matemaattisiin ja teknisiin aineisiin on vähentänyt kielten opiskelun houkuttelevuutta lukiolaisten keskuudessa. Samalla englannin kielen läsnäolo kaikkialla Suomessa on vahvistanut käsitystä, että hyvän englannin voimin pärjää kaikkialla maailmassa. Se on kuitenkin totta vain joiltain osin. Kansainvälisiä kohtaamisia ja kommunikaatiota edistävän Goethe-Institut Finnlandin kieliosaston johtaja Ulrike Eichstädt painottaa paikallisen kielitaidon merkitystä

ajattelun avartajana, yhteyden luojana ja liiketoiminnan mahdollistajana. Nyanssierojen merkitystä ei pidä väheksyä.

– Eri kielten osaaminen on taito, joka auttaa eteenpäin koko elämän ajan. Jokainen kieli avaa ihmisen aivoihin kokonaan uuden maailman, ja paikallinen kielitaito mahdollistaa aivan toisenlaisen yhteyden luomisen ihmisiin ja kulttuureihin. Kielitaito on osoitus arvostuksesta ja kiinnostuksesta. Se syventää ystävyys-, rakkaus- työ- ja asiakassuhteita. Sanotaankin, että esimerkiksi Saksassa kyllä pärjää ostajana englannin kielellä, mutta jos jotain haluaa myydä, on osattava saksaa, Eichstädt kertoo hymyillen.

Saksaa natiivien näkökulmasta

Goethe-Institut on itsenäinen rekisteröity yhdistys, jonka 158 instituuttia lähes sadassa eri maassa edistävät saksan kielen ja kulttuurin opiskelun lisäksi yhteisymmärrystä Saksan, Euroopan ja koko maailman välillä yli 60 kieltä kattavan digitaalisen informaatio- ja koulutusohjelman sekä 95 kirjaston verkoston voimin. Kommunikointia ja ymmärrystä eri kansallisuuksien välillä lisätään monimuotoisin keinoin kohderyhmä-

lähtöisesti.

– Tuotamme sisältöjä, koulutusta ja kielitutkintoon johtavaa opetusta lapsille, nuorille, aikuisille ja opettajille.

Kaiken kielikoulutuksemme taustalla ovat autenttiset natiivit ja akateeminen tutkimus.

Räätälöimme opetussisällön ajankohtaisen saksalaisen maailman näkökulmasta kliseitä välttäen ja panostamme lukemisen, kuuntelemisen ja kirjoittamisen lisäksi puhumiseen. Motivaatio opiskeluun lisääntyy, kun pääsee käyttämään kieltä arkipäivän

tilanteissa ja huomaa sen merkityksen, Eichstädt vakuuttaa ja kokemus puhuu.

Yhteinen ymmärrys ei vaadi täydellisyyttä

Tavoite kulttuurin ymmärryksen ja kielen käyttämisen edistämiseen näkyy Goethe-Institutin toiminnassa myös monipuolisten asiantuntijavaihtojen, kansainvälisten festivaalien ja nuorisovaihto-ohjelmien organisointina sekä opettajille ja nuorille jaettavina seminaari- ja kurssistipendeinä.

– Kielet ovat rikkaus, jotka lisäävät kontakteja ja johtavat uusiin tilanteisiin. Kielitaitoon ei tarvita täydellisyyttä, jos kieli ei ole ammatti. Tärkeintä on tulla ymmärretyksi, ja siihen tarvitaan ripaus seikkailumieltä ja uskallusta, Eichstädt päättää ja rohkaisee kielitaidon kehittämiseen ja sen aktiiviseen käyttämiseen.

www.goethe.de/suomi

MAUNULA – kaikkien koulu!

Maunulan yhteiskoulu ja Helsingin matematiikkalukio on perinteinen mutta tulevaisuuteen suuntautunut koulu.

Olemme kaikkien koulu, koska arvostamme yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa ja koska koulumme on moninainen: paikallinen ja kansainvälinen, erityinen ja hyvin tavallinen.

Olemme vahva yhteisö, jolla on hyvä meininki, sanoo koulun rehtori Maija Vanhanen.

Koululla on vahvat juuret Viipurissa ja Maunulassa.

Perinteisiin kuuluvat vuosittainen koko koulun yhteinen poloneesi ja koulun historiasta puhuminen. Koulu on alun perin perustettu Viipurissa vuonna 1913. Sotien jälkeen koululle löytyi paikka Maunulasta. Oppimisympäristönä Maunula on rikas: on lähialueyhteistyötä alakoulun ja senioreiden kanssa ja on metsää, jossa tehdä luonnontieteiden tutkimusta. Maunula-talo tarjoaa loistavat puitteet lukemisen ja kulttuuriprojektien

edistämiseen sekä yhteistyöhön nuorisotoimen kanssa.

Lähiöyhteistyö toimii, ja se opettaa nuorille vastuullisuutta, aktiivisuutta ja luovuutta.

”

Matematiikasta innostuneet nuoret ja opettajat ovat löytäneet Maunulasta oman paikkansa.

Erityisesti matematiikkaa ja ohjelmointia

Matematiikasta innostuneet nuoret ja opettajat ovat löytäneet Maunulasta oman paikkansa. Erityistehtävä matematiikan opetuksessa poiki koululle myös valtakunnal-

lisen lukion kehittämistehtävän. Matematiikan, ohjelmoinnin ja luonnontieteiden erityistehtävä on suunnattu niistä kiinnostuneille nuorille, jotka eivät välttämättä ole kaikissa oppiaineissa kympin opiskelijoita mutta joita matematiikka yhdistää.

– Yleislukioomme tulee tavallisia nuoria, jotka tähtäävät ylioppilastutkintoon. Osa painottaa enemmän liikuntaa tai taideaineita, osa valitsee ohjelmointia tai bisneskursseja.

Opiskelijat saattavat olla kiinnostuneita monesta ja pääsevät toteuttamaan koulussamme erilaisia projekteja, esimerkiksi tekemään esitystekniikkaa koulun juhliin tai järjestämään Open Mayk -kulttuurituokioita, Vanhanen sanoo. Nuori voi tehdä yllättäviäkin valintoja lukio-opinnoissaan. Monipuolisuus tu-

Lukiossa on aikaa oppia itsestään ja maailmasta. Opettajat antavat opiskelijoille paljon ohjausta ja tukea. Tule sellaiseksi kuin olet!

kee laaja-alaista oppimista, ja siihen kannustetaan. Koulukinokoulu, eli elokuvien avulla usean oppiaineen sisältöjen opiskelu, mahdollistaa osaltaan oppiaineiden välisen yhteistyön.

Yhdessä tekeminen tärkeää

Jotta koulu voi olla kaikkien koulu, yhteisöön kuuluvuutta rakennetaan erilaisin keinoin.

– Meillä panostetaan yhdessä tekemiseen, oli kyse sitten oppituntien ryhmätöistä, säbäliigasta, välituntishakista, kiipeilystä tai retkestä metsään. Teemme tekoja yhteenkuuluvuuden ja mukavan oppimisympäristön vahvistamiseksi, Vanhanen sanoo.

Nuorten luontainen kiinnostus heitä koskettavia tärkeitä teemoja kohtaan on hyödynnettävä arjessa, tavallisten

oppituntien lomassa. Siinä ohessa ollaan yhdessä ja vahvistetaan yhdessä olemisen taitoja. Tulevaisuudessa tarvitaan eniten yhdessä olemisen taitoja, luku- ja kirjoitustaitoja sekä matemaattisen ajattelun taitoja.

www.mayk.fi

Tulevaisuuden taidot ja oppiminen on Editor Helsingin tuottama asiantuntijajulkaisu.

Tulevaisuuden taidot ja oppiminen 7

TOP RESTAURANTS Onko ravintolan valinta sinusta vaikeaa?

Meidän mielestä sen ei pitäisi olla!

Toprestaurants sivulla voit etsiä erilaisia ravintoloita teemoittain ja tyyleittäin – halusitpa löytää romanttisen, bistrotyylisen, tietyn maalaisen tai vaikka vain sinua läheltä löytyvän ravintolan.

Gastro K Levi, Sirkka Herkullista ruokaa, lappilaisista raaka-aineista.

Ravintola Töölö, Helsinki Viihtyisä kortteliravintola.

Ravintola Pons, Tampere Tampereen vuoden puhutuin ravintolatulokas.

Compagniet, Maarianhamina | Ravintola, joka vie sinut Kiplingin ja suurmogulien Intiaan.

Capperi, Helsinki | Ensimmäinen napolilainen gourmetpizzeria Suomessa.

Restaurant Solitary, Rantasalmi Ravintola keskellä Saimaan lumoavaa luontoa.

AX Restaurant, Helsinki | Urbaani kohtaamispaikka ja modernit annokset.

VERSION, Helsinki Ravintola tarjoaa Kalifornian runsaita makuja.

Tutustu ravintoloihin: www.toptaste.fi/ravintolat

Markkinointijohtaja – luetko tätä?

Hyvä! Niin tekee moni muukin tämän lehden päättäjälukijoista.

Editor Helsinki Oy on tarinoinut sisältömarkkinoinnin maailmassa jo vuodesta 2008 lähtien. Olemme tuottaneet tuhansia asiantuntija-artikkeleita tuoreella näkökulmalla perinteikkäässä printissä sekä mielenkiintoisia tarinoita ja videoita myös digitaalisissa kanavissa.

Sisältötuotannoissamme nostamme esille kuumia puheenvuoroja eri alojen trendeistä ja tulevaisuuden näkymistä sekä profiloimme niiden parissa toimivia vastuunkantajia. Kerromme myös, miksi lukijan kannattaa käyttää tiettyjä palveluita tai tuotteita, mitä niiden avulla on mahdollista saavuttaa ja mitä lisäarvoa ne tuovat hänen potentiaalisille asiakkailleen.

Sinulle, hyvä markkinointijohtaja, me tarjoamme kotimaisen, laadukkaan ja ketterän yhteistyökumppanin, jonka kanssa on helppo koostaa yritysosaamisenne ja asiantuntemuksenne lukijaa kiinnostaviksi puheenvuoroiksi. Tarinallistamme osaamisenne houkuttelevaan muotoon ja suunnittelemme viestillenne kattavan, monikanavaisen näkyvyyden.

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä: Jarmo Perälä, jarmo.perala@editorhelsinki.fi p. 0400 747 761