15 minute read
Vastuullinen työllisyyspolitiikka takaa ihmisten ja yrityksen hyvinvoinnin
MV-Jäähdytys Oy on kylmän ja kuuman perinteikäs osaaja, jossa työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtiminen ei ole pelkkää sanahelinää, vaan kestävistä arvoista lähtevää arkitodellisuutta. Kannattava ja nopeasti kasvava yritys vahvistaa sanonnan: kun antaa, niin saa.
Teksti: Jari Peltoranta
Advertisement
– Tavoitteenamme on olla Suomen paras asiakaspalvelija sekä Suomen paras työpaikka. Täydellistä työyhteisöä ei ole olemassa, mutta sitä kohti marssimme. Vähintäänkin olemme hyviä, ja meillä on jatkuva jano kehittää työyhteisöämme tästä eteenpäinkin, MV-Jäähdytys Oy:n toimitusjohtaja Lasse Virkki sanoo. Tammikuussa MV-jäähdytys sai kunniamaininnan Pirkanmaan Nuorkauppakamarin järjestämässä Vuoden Työnantaja 2019 -kilpailussa, ja oli kolmen parhaan joukossa. Kilpailuun pääsee mukaan vain työntekijöiden ilmiannosta. Ennätysmäiset 9 työntekijää ilmiantoi MV-jäähdytyksen tähän kilpailuun mukaan.
”Tavoitteenamme on olla Suomen paras asiakaspalvelija sekä Suomen paras työpaikka.
Työntekijöiden tarpeet kokonaisvaltaisesti huomioon
– Meillä on pyrkimyksenä muuttaa työkulttuuria siihen suuntaan, että työntekijät otetaan huomioon koko elämänkaareltaan. Työhyvinvointi on meille enemmän kuin pelkkä sana. MV-Jäähdytys on perheyritys toisessa polvessa ja tätä lähestymistapaa on pidetty yllä alusta alkaen, Virkki kertoo.
Virkki muistuttaa, että ihmisen valveillaoloajasta yli puolet kuluu yleensä työntekoon.
– Koen, että on suuri luottamuksen osoitus, kun ihminen antaa työpaikalleen näin suuren osan omasta ajastaan. Me haluamme olla tämän luottamuksen arvoisia ja tuottaa työntekijälle sellaista sisältöä elämään, että hän voisi olla onnellinen arjessaan. Tätä pyrimme vaalimaan joka ikinen työpäivä.
Virkkiä kuunnellessa hämmentyy toistuvasti: puhuuko tuossa todellakin tämän päivän kovassa työelämässä elävä yritysjohtaja? Onko Suomessa oikeasti tällaisia yrityksiä? MV-Jäähdytyksen saama kunniamaininta vahvistaa sen, että kestäviä arvoja korostavat puheet ovat muuttuneet yrityksessä arkielämän teoiksi. Puheiden todenperäisyyttä vahvistaa sekin, että MV-Jäähdytyksen työntekijöiden vaihtuvuus on erittäin alhainen.
– Viimeisen viiden vuoden aikana ei ole ollut sellaista tilannetta, että työntekijämme olisi vaihtanut
MV-jäähdytys sai kunniamaininnan Pirkanmaan Nuorkauppakamarin järjestämässä Vuoden Työnantaja 2019 -kilpailussa, ja oli kolmen parhaan joukossa. Kuvan henkilöt vasemmalta oikealle: Vuoden Työnantaja Pirkanmaa 2019 - kilpailun projektipäällikkö Taru Puukko, kylmäkoneasentaja Eelis Kuusela, toimitusjohtaja Lasse Virkki, palvelumyyntipäällikkö Eerika Turunen, Tammerkosken Nuorkauppakamarin pj 2019 Mia Pohjanheimo
työpaikkaa kilpailevaan yritykseen. Me olemme yksi joukkue, joka tekee töitä asiakkaan parhaan hyödyn ja edun saamiseksi. Tämä on meidän menestysreseptimme. Minusta on ihan selvää, että antamalla hyvää saa sitä itsekin takaisin, Virkki sanoo.
– Tämä vaikuttaa myös omaan työpäivääni ja näkyy siinä. On kiva tulla yrityksen vastuuhenkilönä töihin, kun ympärillä on onnellisia ja iloisia ihmisiä. On kiva tehdä töitä, kun on loistava porukka ympärillä. Iloitsen sekä omasta että työtovereiden puolesta, Virkki hehkuttaa.
Vastuullisuus takaa työvoiman saannin
Vastuullinen työllistämispolitiikka on kantanut hedelmää ja suojannut MV-Jäähdytystä alaa riivaavalta työvoimapulalta.
MV-Jäähdytyksellä on parhaillaan käynnissä hanke, jossa pitkäaikaistyöttömistä ja nuorisotyöttömistä koulutetaan osittain TE-keskuksen tuella yritykselle uusia työntekijöitä.
– Meillä on sellainen rekrytointimalli, että emme lähtökohtaisesti
”Meillä on sellainen rekrytointimalli, että emme lähtökohtaisesti edes tavoittele pelkästään alan ammattiosaajia, vaan keskitymme ihmiseen ja ihmisen sisältämään potentiaaliin.
edes tavoittele pelkästään alan ammattiosaajia, vaan keskitymme ihmiseen ja ihmisen sisältämään potentiaaliin, kun rekrytoimme uusia työntekijöitä. Olemme jo pitkään kouluttaneet itse oman henkilöstömme. Kelle tahansa hyvälle ihmiselle pystymme tämän ammatin opettamaan, Virkki sanoo.
Uusia toimipaikkoja perustettaessa MV-Jäähdytyksen ei ole aina tarvinnut edes tehdä minkäänlaista työnhakuilmoitusta. Pelkkä tieto uudesta toimipaikasta on riittänyt siihen, että henkilökunta on saatu ilman julkista työvoiman hakua. Kannattavaa kasvua pääomasijoittajan tuella
MV-Jäähdytyksen kasvu on ollut nopeata viime vuosina. Vuonna 2018 yrityksessä oli 50 työntekijää ja tällä hetkellä 150 henkeä. Liikevaihto on samaan aikaan kolminkertaistunut noin 20 miljoonan euron vauhtiin. Kasvu on pitkälti syntynyt asiakkaiden tarpeista ja pyynnöstä käsin.
– Lähdimme asiakkaiden pyynnöstä myös kehittämään suurkeittiöalaa uudeksi toimialaksemme, ja olemme tällä hetkellä merkittävä tekijä myös suurkeittiölaitteissa ja niiden huollossa. Kaksi kolmasosaa liikevaihdostamme ja henkilöstöstä on jäähdytyksen ja lämpöpumpputekniikan alalla sekä kolmasosa suurkeittiöpuolella, Virkki sanoo. Nopea kasvu vaatii myös rahoitusta, joten kumppaniksi haettiin pääomasijoittaja vuonna 2018.
– Kasvun rahoituskumppanin valinnassamme päädyimme kotimaiseen Korona Investiin, koska näimme, että arvomme toteutuivat myös heidän organisaatiossaan, Virkki kertoo.
MV-Jäähdytys Oy
• Toimiala: Lämpö-, vesijohto- ja ilmastointiasennus sekä suurkeittiölaitteiden huolto ja asennus • Toimialue: pääkaupunkiseutu, Pirkanmaa, Turun seutu, Jyväskylän seutu • Liikevaihto : 20 miljoonaa euroa, 150 työntekijää
”50 vuotta kohti parasta osaamista”
SUOMI ELÄÄ METSÄSTÄ
| s. 4
| s. 2 Metsänhoitoyhdistykset ovat metsänomistajien tietolähde ja auttaja.
| s. 7 Bovallius-säätiön metsäalueita hoidetaan luontoarvot huomioiden.
Metsänomistajan tietolähde ja auttaja 2 Alkuperällä on väliä 3 Moderni ja tehokas kierrehylsytehdas tuo luotettavuutta ja kustannustehokkuutta paperiteollisuuden prosesseihin 4 Teiden kunnostus kannattaa! 6 Bovallius-säätiön metsistä yhteiskunnallista hyvää 7 Ammatillinen koulutus näyttää suuntaa työelämälle 8
s. 6
s. 8
Hyvän tien ansiosta metsäpalstan virkistyskäyttökin on helpompaa. Ammatillinen metsäopetus on kehittänyt opetus- ja opiskelumenetelmiä sekä opiskeluympäristöjä.
Maaliskuu 2020
Suomi elää metsästä on Editor Helsingin tuottama asiantuntijajulkaisu. Editor Helsinki on itsenäinen yritysviestinnän asiantuntija.
Vastaava tuottaja Jarmo Perälä | AD Jenni Hyttinen ToimittajatTimo Mansikka-aho, Maija-Liisa Saksa Kannen kuva Adobe Stock | Painopaikka Sanomapaino 2020
Editor Helsinki Oy | www.editori.fi | Valtteri Rantalainen p. 040 561 7703 | tuotanto@editorhelsinki.fi
Metsänomistajan tietolähde ja auttaja
Yhä useampi maamme yli 600 000 metsänomistajasta asuu kaukana metsästään eikä kaikilla ole aikaa tai osaamista metsäomaisuutensa hoitoon. Omistajan on kuitenkin hyvä tuntea metsiensä tilanne riippumatta siitä, haluaako hän niistä taloudellista tuottoa, virkistystä, suojella niitä tai mahdollisesti näitä kaikkia. Metsänhoitoyhdistykset ovat metsänomistajien omia, jokaisen jäsenen yksilöllisiä tarpeita palvelevia tuntevia yhdistyksiä, joista löytyy apu kaikkiin metsänomistajaa askarruttaviin kysymyksiin.
Teksti: Maija-Liisa Saksa
Maamme 66 metsänhoitoyhdistystä ajavat metsänomistajien etua paikallisella tasolla olosuhteet tuntien. Ne myös tuottavat omistajalähtöisesti kaikki metsänomistajan tarvitsemat palvelut liittyivätpä ne neuvontaan, metsänhoitoon, puukauppoihin, metsäavustusten hakemiseen, metsien virkistyskäyttöön, suojeluun tms. – Kaikki sovitut toimenpiteet perustuvat aina metsänomistajan toiveisiin ja tahtotilaan. Omistaja päättää sen, mitä metsässä tehdään, korostaa Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliiton (MTK) metsäjohtaja Juha Hakkarainen.
Kasvava metsä lisää hiilinielua Mitä paremmin metsät on hoidettu, sitä paremmin ne kasvavat ja torjuvat ilmastonmuutosta sitomalla hiilidioksidia. Vanhoissa metsissä sekä puun kasvu että hiilensidontakyky vähenevät.
Suomessa on yli sadan vuoden perinteet hyvästä metsänhoidosta ja viimeisen 50 vuoden aikana metsien vuosittainen kasvu on kaksinkertaistunut 108 miljoonaan m 3 :iin. Samanaikaisesti puuvarasto ja siihen sitoutunut hiilidioksidimäärä on yli puolitoistakertaistunut.
– Juha Hakkarainen
Metsänhoitoyhdistyksissä jäseninä ovat yksityiset metsänomistajat. Yhdistykset puolestaan kuuluvat jäseninä MTK:oon, jonka tehtävä on ajaa metsänomistajien etua valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Metsänhoitoyhdistyksen jäsen saa käyttöönsä myös kaikki MTK:n jäsenedut.
– Vaikutamme poliittiseen päätöksentekoon ja lainsäädäntöön, analysoimme globaaleja markkinoita ja niiden vaikutuksia suomalaiselle metsänomistajalle. Kehitämme siis alan toimintaympäristöä metsänomistajan näkökulmasta, selvittää Hakkarainen MTK:n tehtäviä.
– Sekä ilmastonmuutoksen että Suomen kansantalouden ja myös yksityisen metsänomistajan kannalta on tärkeää, että metsiä hoidetaan hyvin tulevaisuudessakin. Metsien monimuotoisuus ja kestävä metsätalous pystytään hyvin sovittamaan yhteen, muistuttaa Hakkarainen.
Metsänhoitoyhdistyksissä vietetään Maalislauantaita 14.3.
Alkuperällä on väliä
Puumateriaalin jalostaja ja kuluttaja voi olla varma puuperäisen raaka-aineen ja valmiiden tuotteiden, kuten huonekalujen, paperin, sahatavaran tms. vastuullisesta alkuperästä, silloin kun niissä on PEFC-merkintä. Merkki myönnetään vain tuotteille, joihin on käytetty kestävästi hoidettujen metsien puuta ja kun tuotteen alkuperä pystytään seuraamaan läpi koko valmistus- ja markkinointiketjun.
Maailmanlaajuinen puuraaka-aineen PEFC-sertifiointi kehitettiin turvaamaan kuluttajille mahdollisuus valita kestävästi hoidetusta metsästä peräisin olevia tuotteita. Kaikkialla maailmassa metsätalous ei ole kestävää. Valitsemalla sertifioidun tuotteen kuluttaja edistää kestävyyttä maailman metsissä ja huolehtii näin muun muassa siitä, että oma ostos ei ole lisäämässä sademetsien tuhoa. Teksti: Maija-Liisa Saksa
Suomen metsien kestävä hoidon taso PEFC-sertifikaatin saaminen edellyttää, että metsän hoito täyttää kansainvälisesti määritellyt ja kansallisiin oloihin sovelletut vaatimukset. Niiden toteutumista ja tuotteen alkuperän seurantaa valvoo ulkopuolinen, riippumaton taho.
– Suomalaisista metsistä 90 prosenttia on sertifioinnin piirissä. Tämä kertoo metsiemme hoidon korkeasta ja kestävästä tasosta. Maailmanlaajuisesti metsistä on sertifioitu vain 10 prosenttia, selvittää pääsihteeri Auvo Kaivola PEFC Suomi – Suomen Metsäsertifiointi ry:stä. Alkuperän osoittaminen tärkeää
Oleellinen osa sertifiointia on tuotteen alkuperän osoittaminen. Puun kulkeutumisen ketju metsästä esimerkiksi pöydäksi voi olla pitkä ja monivaiheinen. Jotta lopputuotteessa voidaan käyttää PEFC-merkintää, pitää tuotanto- ja markkinointiketjun jokaisen lenkin huolehtia alkuperätiedon säilymisestä. Jos tietoketjusta puuttuu yksikin lenkki, katoaa tieto raaka-aineen vastuullisesta alkuperästä. mälöissä sertifioituja tuotteita ja tukea näin hankinnoillaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää metsätaloutta, muistuttaa Kaivola.
Kansainvälinen PEFC-verkosto • Toimii 53 maassa, kaikilla mantereilla • Yli 300 miljoonaa hehtaaria sertifioituja metsiä • Suomessa 18 miljoonaa hehtaaria • Sertifioinnin piirissä 750 000 metsänomistajan metsät
PEFC-sertifiointi on tae siitä, että metsiä hoidetaan ja käytetään kestävästi. Metsien monipuolinen virkistyskäyttö on oleellinen osa metsien käytön kestävyyttä, kertoo pääsihteeri Auvo Kaivola.
– Yhä useammat kuluttajat edellyttävät tuotteilta vastuullista alkuperää. PEFC-sertifioituja tuotteita on saatavilla esimerkiksi rauta-, paperi- ym. kaupoista. Asiakkaiden kannattaa kysyä myy-
PEFC/02-1-01
Topcore Oy • 8000 tonnia hylsyjä vuodessa • Keskimäärin 5 rekka-autollista toimituksia päivässä • Liikevaihto 6,5 MEUR • 17 työntekijää
Aikataulut kiristyvät myös teollisessa tuotannossa; eri vaiheet on synkronoitava niin, että prosessi etenee ilman odottamattomia keskeytyksiä. Tuotantoaikataulujen kaltaiset luotettavuustekijät nousevat yhä tärkeimmiksi yhteistyökumppaneiden valintakriteereiksi.
– Paperitehtaat tekevät töitä koko ajan lyhyemmällä aikajänteellä, toteaa liljendalilaisen Topcore Oy:n toimitusjohtaja Michael Reinholm. – Reagointikyvyn merkitys kilpailutekijänä korostuu. Tämä heijastuu väistämättä myös alihankintaketjuihin.
Topcore Oy on perheyritys, joka valmistaa kierrehylsyjä, joiden ympärille paperi ja kartonki rullataan. Teollisuusrobotit eivät anna rullille armoa, joten hylsyjen mitta- ja lujuusvaatimukset ovat tiukat. Vaarana on rullan hajoaminen kesken prosessin, mikä merkitsee tuotannon keskeytymistä ja pahimmillaan miljoonaluokan vahinkoja. Teksti: Timo Mansikka-aho
Laadukkaita kierrehylsyjä 34 vuoden kokemuksella Raaka-aineet ovat kaikessa yksinkertaisuudessaan hylsykartonki ja liima. Taito piilee oikeiden kartonkien valinnassa ja hyvässä liimauksessa.
Topcoren koko tuotantoprosessi on automatisoitu, mutta tietyissä tilanteissa kokenut ihmissilmä ja kädentaito ovat korvaamattomia. Koneen ajamisen oppiminen ja hallitseminen kestää vuosia. Kädentaito ja tuntuma ratkaisevat. Tehokas kuivatus tuo lisätehokkuutta tuotantoon ja lyhentää toimitusaikoja.
Laajat, kotimaisilla puupelleteillä lämmitettävät kuivatus- ja varastotilat antavat Topcorelle mahdollisuuden ajaa järkevät määrät yhtä hylsykokoa. Tämä tuo kustannustehokkuutta ja tarjoaa entistä paremmat mahdollisuudet siihen lisäarvoon, jonka ansiosta Topcore toimitusjohtajansa mukaan "loistaa tähtenä" alan toimijoiden keskuudessa: ylivertaisiin toimitusaikoihin.
– Todellinen lisäarvo asiakkaalle syntyy siitä, että pystymme todella lyhyisiin toimitusaikoihin ja asiakas pystyy täten pitämään omat tuotantoprosessinsa käynnissä, Michael Reinholm painottaa.
– Ketterästi ja tarvittaessa hyvinkin lyhyellä vasteajalla toimiva kuljetusketju on osoittautunut meille erittäin tärkeäksi kilpailueduksi.
Ketjun toimivuuden varmistaa pienen yrityksen joustavat toimintamallit, sekä Topcoren käyttämä kuljetusyhtiö, joka löytyy kadun toiselta puolelta ja on valmiina lähtöön suorastaan minuuttiaikataululla.
Ammattitaitoisen henkilöstön merkitys näkyy kaikessa tekemisessä. Michael Reinholm kehuukin Osaaminen ja sitoutuminen onnistumisen ajureina
työntekijöiden olevan "valtavan hyviä ja täydellä innolla mukana". Yhteiseen tavoitteeseen sitoudutaan, ja sen saavuttamiseksi tehdään töitä yhteisvoimin. Taloudelliset tunnusluvut kertovat, että tässä on myös onnistuttu. Henkilökunnan määrä on kaksinkertaistunut viimeisen 4 vuoden aikana. Vaihtuvuutta on vain kesätyöntekijöissä, ja kokeneimmat hylsyammattilaiset ovat pysyneet talossa jopa 30 vuotta.
Tyhjä reikä saattaa kuulostaa sivullisen korvaan yhdentekevältä osalta, mutta sillä on hyvinkin painava merkitys suomalaisen paperiteollisuuden maineelle ja menestykselle. Taloudelliset suhdanteet saattavat heiluttaa niin toimialaa kuin alihankintaketjuakin, mutta Liljendalissa uskotaan, että onnistumisen perusajatus löytyy jatkossakin sieltä, ”Yhteiseen tavoitteeseen sitoudutaan, ja sen saavuttamiseksi tehdään töitä yhteisvoimin.”
mihin Topcore sen jo vuonna 1986 paalutti; tinkimättömään pyrkimykseen tehdä kaikki, mitä voidaan asiakkaan tyytyväisyyden eteen.
Prosessissa on monta kohtaa, joissa oikaiseminen toisi hetkellistä kustannussäästöä. Michael Reinholm tietää kuitenkin, että pitkän aikavälin menestys edellyttää jotain ihan muuta. – Mieluummin tehdään laadukkaasti.
Robin Ekblom hakee uudet kartonkinauhat koneelle. Matti Ullgren annostelee liimaa.
www.topcore.fi
Teiden kunnostus kannattaa!
Olipa kyseessä sitten metsätie, mökkitie tai muu yksityistie on tiehankkeen toteutukselle helppo löytää monia puoltavia syitä. Puukaupassa onnistumisen lisäksi hyväkuntoinen tieverkosto nostaa kiinteistön ja metsäomaisuuden kokonaisarvoa myös monella muulla tapaa.
Hoitaminen helpottuu
Hyvän tien ansiosta metsäpalstan virkistyskäyttökin on helpompaa. Lisäksi metsän hoitaminen on kustannustehokkaampaa ja mielekkäämpää, kun istutus-, raivausja harvennustöihin pääsee suoraan autolla, eikä työkaluja tarvitse kantaa selässään kilometritolkulla. Metsä myös voi paremmin, kun sinne kulkee tie.
Tie on siis kaikin puolin kannattava investointi, ja OTSO hoitaa kaikki tien rakentamispalvelut tiesuunnittelusta toteutuksen avaimet käteen periaatteella, hallinto mukaan lukien.
Yksityistien perusparannus
Puun ostajat arvostavat helppoutta. Jos kulkuyhteydet metsässä ovat huonot ja jos sinne pääsee vain tiettyyn aikaan vuodesta, ostajat eivät välttämättä kiinnostu metsästä ollenkaan. On myös hyvin mahdollista, että he eivät maksa puusta parasta mahdollista hintaa esimerkiksi talvella, jolloin korjattavaa puuta on markkinoilla muutenkin paljon tarjolla.
”Tien perusparannuksen lisäksi myös siltojen kunto tulee tarkastaa säännöllisesti.” väkuntoinen silta varmentaa turvallisen ja helpon tienkäytön.
Talvi ei aina kanna
Kun puuta korjataan, metsään pitää päästä järeällä kalustolla. Esimerkiksi vetiseen suometsään ei ole asiaa kuin talvella, kun maa on jäässä ja kantaa raskaampiakin työkoneita. Toisaalta, jos talvi on leuto, niin kuin viime vuosina on ollut, metsään ei ole asiaa silloinkaan. Pahimmillaan puu jää korjaamatta kokonaan, ja tulonlähde lahoaa metsään. Ilmastonmuutoksen vaikutukset korostavat hyvän ja muuttuvia sääolosuhteita kestävän tien merkitystä.
Kuinka nopeasti tie maksaa itsensä takaisin?
Tie maksaa itsensä takaisin keskimäärin kymmenessä vuodessa, joskus nopeamminkin. Kun metsään pääsee helposti ympäri vuoden, sieltä saatavasta puusta myös maksetaan useita euroja parempi hinta kuutiometriltä.
Parhaimmillaan tieinvestoinnin takaisinmaksuaika jää jopa alle viiteen vuoteen. Tiehanke nostaa yleensä myös kiinteistön arvoa, ja lisäksi siitä saadaan verotuksellisia hyötyjä.
OTSO Metsäpalvelut Oy • Tiet ja sillat • Puukauppa • Metsänhoito • Metsäomaisuuspalvelut • Palvelut yrityksille ja yhteisöille Lue lisää palveluistamme osoitteessa:
www.otso.fi
Jos siis puuta voi korjata helposti ympäri vuoden, puun ostajat ovat valmiita maksamaan siitä kovemman hinnan. Kun investoinnit talousnäkymien parantuessa kasvavat, myös puun tarve kasvaa. Hyvien yhteyksien varrelta puu ostetaan varmemmin pois. Tien perusparannuksen lisäksi myös siltojen kunto tulee tarkastaa säännöllisesti. Tiekunta ja siten jokainen tienosakas on vastuussa yksityistiensä sillasta. Hy-
Yli sadan vuoden ajan S. ja A. Bovalliuksen säätiön hyvin hoidetut metsät ovat mahdollistaneet koulutuksen ja työmahdollisuuksia kuulovammaisille ja kommunikaatioesteisille.
Teksti: Maija-Liisa Saksa
Hoidetut metsät vakaa tulonlähde Bovallius-säätiön varallisuuden perusta on nykyäänkin säätiön omistamissa metsissä, joita on n. 2400 hehtaaria. Ne sijaitsevat sisarusten kotiseudulla Pieksämäellä. Metsistä saatavilla tuloilla säätiö jakaa yksityisille henkilöille sekä yhteisöille apurahoja säätiön tarkoitusta tukevaan t o i m i n t a a n . Apurahojen hakuaika on syksyisin. – Säätiön metsäomaisuuden ammattimaisesta hoidosta vastaa Metsäliitto Osuuskunta (Metsä Group), jonka jäsenenä säätiö on ollut 1940-luvulta. Säätiön metsien hoitoa ja käyttöä ohjaa ajantasainen metsäsuunnitelma. Pitkäjänteisellä suunnittelulla metsien vakaat tuotot turvataan myös tuleville sukupolville, korostaa Sarpolahti. ”Bovallius-säätiön varallisuuden perusta on nykyäänkin säätiön omistamissa metsissä.” Uutteraa ja säästäväistä elämää 1800-luvulla eläneet ja naimattomina pysyneet sisarukset Sofia ja Angelique Bovallius testamenttasivat koko omaisuutensa, mm. metsää, nimeään kantavalle lahjoitusrahastolle. Sen varoilla valmistui vuonna 1905 sisarusten kotitilalle kartano, jossa ylläpidettiin kuuromykille tytöille tarkoitettua talouskoulua.
Rahasto on muuttunut Bovallius-säätiöksi, mutta sisarusten testamentti ohjaa sen toimintaa yhä. Säätiön tarkoitus on tukea kuulovammaisia ja kommunikaatioesteisiä henkilöitä itsenäisinä ja yhdenvertaisina yhteiskunnan jäseninä. – Sofia ja Angelique Bovallius olivat todella kaukokatseisia ja viisaita sekä omaisuutensa hoidossa että tavoitteissaan tukea syrjäytymisvaarassa olleiden itsenäistä elämää, toteaa säätiön toimitusjohtaja Mia Sarpolahti.
Ammattiopisto Spesiassa erityistä tukea tarvitsevat nuoret voivat kouluttautua 20 eri ammattiin, mm. luonnonvara-alalle.
Säätiön metsät ovat sertifioituja ja kaikissa toimenpiteissä luontoarvot otetaan huomioon. Säätiön mailla sijaitseekin mm. 150 hehtaaria soidensuojelualueita. – Lisäksi metsien virkistyskäyttö on meille tärkeää ja säätiön mailla onkin runsaasti yleisiä ulkoilureittejä, kertoo Sarpolahti. Bovallius-konserniin kuuluu myös Bovallius Palvelut Oy, joka monialaisena yhteiskunnallisena yrityksenä toteuttaa osaltaan säätiön tarkoitusta.
Kuurojenkoulun ajat ovat jääneet taakse, mutta testamentin
tahdon mukaisesti Bovallius-säätiö ylläpitää edelleen ammatillista erityisoppilaitosta, Ammattiopisto Spesiaa,yhdessä Invalidiliiton kanssa. Oppilaitos tarjoaa koulutusta kuuden maakunnan alueella noin 1300 opiskelijalle.
Ammatillinen koulutus näyttää suuntaa työelämälle
Metsäopetus on Suomessa korkealla tasolla. Työelämä muuttuu nopeasti ja opetuksen on vastattava tulevaisuuden työelämän haasteisiin. Valmistuneiden uusien kuljettajien tulee kyetä kehittää omaa osaamistaan työssään jatkuvasti. Ammatillinen metsäopetus on vastannut tähän haasteeseen kehittämällä opetus- ja opiskelumenetelmiä sekä opiskeluympäristöjä.
Käytännön esimerkki tästä on metsäkonekoulujen ja John Deeren kaksikymmentä vuotta kestänyt yhteistyö simulaatio-opetuksen kehittämiseksi. Simulaattorit mahdollistavat entistä laadukkaamman ja edullisemman koulutuksen ja ne opettavat oman työn arviointia ja kehittämistä. – Metsäkoneopetus Suomessa on tärkeä yhteistyökumppani laitevalmistajalle, joka haluaa parantaa tuottavuuden lisäksi myös koneiden käyttöön liittyviä opiskeluympäristöjä, toteaa John Deere Forestryn maajohtaja Mika Hannonen. Teksti: Tommi Anttonen, koulutuspäällikkö, Riveria metsäala
Koulutus edellä
Kuhmolainen metsäkoneyrittäjä Jussi Antman tuo ammatillisesta koulutuksesta puhuttaessa ensimmäisenä esille metsäkoneopetuksen tärkeyden Suomessa. Ilman nykyisen kaltaista hyvätasoista opetusta kannattava puunkorjuu ei olisi mahdollista. Antman tuo myös esille läheisen Riverian Valtimon koulutusyksikön kyvyn tarjota varteenotettavaa koulutusta jo pitkään metsäkonealalla toimineille kuljettajille ja yrittäjille.
– Monivuotinen valmennussuhde Riverian opettajiin on tuonut yritykselleni kyvyn kehittää toimintaa pitkäjänteisesti , Antman toteaa. Tärkeimpänä antina valmennuksesta Antman toteaa saaneensa kipinän jatkuvaan kehittämiseen, johon Riverian opit ovat olleet erinomaisia suuntaviittoja.
Hyvä palaute kannustaa Kokeneiden kuljettajien kouluttaja Ville Ovaskainen Riveriasta on pilotoinut niin kuljettajien kuin yrittäjien osaamisen kohottamiseen tähtääviä koulutuksia eri puolilla Suomea.
– Kuljettajakohtainen osaminen vaihtelee paljon, toteaa Ovaskainen. Työssään taitaville kuljettajille osaamiskartoituksesta saatu palaute on kannustin jatkaa hyvää työtä. Osalle Riverian mallilla toteutetut koulutukset ovat lisänneet tuottavuutta jopa 20 %. – Kannattaako yrittäjän jättää käyttämättä tällainen mahdollisuus, kysyy Ovaskainen.
– Tutkimustieto on välttämätöntä kouluille, toteaa Riverian metsäalan koulutuspäällikkö Mikko Saarimaa. – Tutkimuksen tuottaman tiedon avulla syntyy ymmärrys työ- ja oppimisprosesseista. Työprosessin tuntemus mahdollistaa oppimisprosessin pilkkomisen tarkoituksenmukaisiin osiin. Jotta voimme opettaa, tulee meidän tuntea työ ja työntekijät, heidän käyttäytymisensä ja jopa pystyttävä lukemaan heidän ajatuksiaan, Saarimaa jatkaa.
Metsäkoneenkuljettajien koulutuksessa polku ammattilaiseksi on monivaiheinen. Jokainen vaihe on mietitty lopullisen tavoitteen kannalta. Portaittain noustaan aloittelijasta ammattilaisen tasolle, Saarimaa toteaa Riverian ammatillisen koulutuksen polusta.
Yhteinen polku tulevaisuuden työelämään Silmänliikeseurantatutkimus on esimerkki Riveriassa Valtimolla toteutettavasta tutkimushankkeesta. Tietojenkäsittelytieteen laitoksen johtaja Markku Tukiainen Itä-Suomen yliopistosta kertoo soveltavan silmänliiketutkimuksen palvelevan niin opetuksen kehittämistä, työntutkimusta kuin myös uusien kuljettajaa avustavien järjestelmien kehittämistä. Tukiainen on tyytyväinen ammatillisen koulutuksen aktiivisuuteen hyödyntää tutkimusta oman alansa kehittämisessä.
– Yhdistämällä eri toimijoiden osaamista emme ratkaise vain nykyisiä haasteita vaan rakennamme yhdessä polkua tulevaisuuden työelämään, Tukiainen summaa.
Silmänliiketutkimus on otettu uutena menetelmänä kuljettajien työntutkimukseen sekä työkaluksi uusien kuljettajien koulutukseen ja opettajien ammattitaidon kehittämiseen Riveriassa.
Operaattoriammattilainen on metsäsektorin kivijalka Operaattoriammateissa työntekijä on työprosessin keskiössä. Harvesterinkuljettajan työn tauottua, pysähtyy puutavaranhakkuu välittömästi.
Mikko Saarimaa koulutuspäällikkö, Riveria metsäala
Metsäsektorilla on lukuisia muita operaattoriammatteja harvesterinkuljettajan lisäksi. Jokaisen työ on merkittävää. Koska operaattori vastaa työprosessin etenemisestä, on hänen osaamisellaan, kyvyllään ja motivaatiollaan merkittävä rooli työn tuottavuuteen ja laatuun. Operaattoriammatteja on ollut hankala automatisoida, koska päätökset, joita operaattorit tekevät ovat usein monimutkaisia, lisäksi olosuhteet ja ympäristö muuttuvat koko työprosessin ajan. Ne tekevät operaattorin työstä mielenkiintoista ja vaihtelevaa. Opetuksen kannalta operaattoriammatit ovat haastavia. Oppimispolun rakentaminen on opetuksen tärkein tehtävä. Sen on oltava riittävän haastava ja mielenkiintoinen ja noustava porras portaalta aloittelijan tarvitsemista taidoista kohti ammattitaidon hiomista koulutus- tai oppisopimuksessa käytännön työelämässä.
