Peter Nyman Haastattelee

MAINOSLIITE

EDITOR HELSINGIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Editor Helsingin tuottama asiantuntijajulkaisu | www.editori.fi

H a a s tat te le e

A S U N T O S Ä ÄT I Ö ASUNTOPOLITIIK AN Y H T E I S K U N N A L L I S TA M E R K I T Y S TÄ E I Y M M Ä R R E TÄ SIVU 6

United Bankers Oyj

Säästämisen ja sijoittamisen merkitystä omaan talouteen aina ymmärretä SIVU 7

LEMONSOFT

Jatkuvaan kehittymiseen sitoutuminen ratkaisevat, niin yritys- kuin yksilötasolla SIVU 13

Arvot ja vastuullisuus k e s tävä ä liik e tominta a

PETER NYMAN HAASTATTELEE

EDITOR HELSINGIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE

Arvot edellä

Muutama vuosi sitten juontamassani korkeakoulun seminaarissa Helsingissä talousvaikuttaja ja bisnesajattelija Björn Wahlroos kohahdutti yleisöä, mikä ei sinällään yllätä ketään. Tällä kertaa hän sanoi tulleensa vihdoin pitkän pohdiskelun ja ympäröivän maailman muutosta seuraamalla siihen tulokseen, että yrityksellä saattaa – huom. saattaa! – olla jokin muukin tehtävä kuin maksimaalisen voiton tuottaminen

omistajilleen. Viimeistään siinä vaiheessa skeptisimmänkin kannatti alkaa hyväksyä, että ajat ovat muuttuneet: olemme siirtyneet kulttuuriin, jossa arvot ja vastuullisuus ovat erottamaton osa yritysten arkea. Samalla tavalla kuin vaikkapa brändin kasvanut osuus yhtiön rahallisesta arvosta.

Tosin vielä vuosikymmenen puolivälissä julkistettiin tutkimuksia, jotka osoittivat, kuinka yrityksen arvot ovat pelkkää löpinää, niitä eivät muistaneet edes pomot. Mutta niin oli maailma kuitenkin muuttumassa, halusi sitä Esko tai ei.

Kun tässä julkaisussa olevia haastatteluja tehtiin, huomionarvoista, jopa myönteisesti hieman hätkähdyttävää, oli se, kuinka käytännöllisesti katsoen kaikki haastateltavat korostivat arvojen merkitystä. Kuulosti välillä jopa siltä, että vastuu ympäröivästä yhteiskunnasta, tavalla, joka istuu kyseisen yrityksen toimialaan, menee muiden asioiden edelle. Toki rahaakin pitää tehdä, mutta ei hinnalla millä hyvänsä, edes silloin kun se lakien puitteissa olisi mahdollista.

Arvot ja missio ovat erottamaton osa yrityksen strategian määrittelyä ja arkea. Ja vastauksena niille, jotka edelleen epäilevät arvopuhetta pelkäksi hötöksi, jota on helppo toitotella, moni haastateltavista painotti,

”

Toki rahaakin pitää tehdä, mutta ei hinnalla millä hyvänsä, edes silloin kun se lakien puitteissa olisi mahdollista.

että nämä asiat ovat ihan mitattavissa. On kansainvälisiä instrumentteja, joiden avulla yritykset rankataan sitä mukaan, kuinka vastuullisuus toteutuu ja muuttuu lihaksi yrityksen jokapäiväisessä toiminnassa.

Ja vaikka yrittikin löytää haastateltavista merkkejä uskottavuuden onttoudesta, arvoista puhuttiin tavalla, jossa heijastui aito sitoutuminen, jopa intohimo.

Maailmassa, jossa politiikassa kuulee myös vaarallisia kaikuja kaukaisilta vuosikymmeniltä, ja ajassa, jossa ei aina haluta uskoa tieteelliseen maailmankuvaan, on lohdullista, että yrityksissä on itse päätetty viedä ihmiskuntaa eteenpäin valistuneisuuden viitoittamalla tiellä. Se luo uskoa – eikä sitä yhtään vähennä se, että Wahlrooskin taitaa uskoa.

Peter Nyman haastattelee -julkaisu on tuotettu yhteistyössä yritysten ja yhteisöjen kanssa. Järjestimme kaksi haastattelupäivää elo-syyskuussa, joiden aikana luotettu mediapersoona ja viestintävalmentaja Peter Nyman haastatteli julkaisussa esiteltyjen organisaatioiden luottohenkilöitä heidän toimintansa kannalta keskeisistä aiheista. Peter Nymanin innostavat haastattelut nostavat esille kiinnostavia näkökulmia yritys-, osuuskunta- ja säätiömaailmasta. Keskustelut tallennettiin myös videolle. Haastatteluvideoihin voitte tutustua osoitteessa: www.editori.fi/virta

SISÄLLYSLUETTELO 4

6

Oma koti kullan kallis

7

8

Myönteisyyttä sijoittamisen kulttuuriin

Maailma pelastetaan meri kerrallaan

LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy on onnistunut määrittelemään toiminnalleen suuntaviivat, jotka tuovat iloa kaikille osapuolille.

s.

Suomalaisten terveystiedoista apua sairausmekanismien ymmärtämiseen

10

Erilainen hoivayhtiö

11

Rahoituksen saatavuus kasvun mahdollistajana

12

Arvokasta toimintaa kiinteistöalalla

13

Osaamisen hallinta ratkaisee teollisten työpaikkojen suunnan

14

Laku tekee onnelliseksi

12

Itsensä arvostamisen ja uskaltamisen kulttuuria noudatetaan niin Kouvolan Lakritsin päivittäisessä tekemisessä kuin nuorten tukemisessa.

s.

14

P E T E R N Y M A N H A A S TAT T E L E E O N E D I TO R H E L S I N G I N T U OT TA M A A S I A N T U N T I J A J U L K A I S U

2

H A A S TAT T E L I J A : P E T E R N Y M A N V A S TA A V A T U O T TA J A : V A LT T E R I R A N TA L A I N E N T O I M I T TA J A : T I M O M A N S I K K A - A H O G R A A F I N E N S U U N N I T T E LU & L AYO U T: J E N N I H Y T T I N E N , M A R I A TA A R I VA LO K U VA A J A : J A R M O P E R Ä L Ä PA I N O PA I K K A : P U N A M U S TA

EDITOR HELSINGIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

PETER NYMAN HAASTATTELEE

MAINOSLIITE

3

EDITOR HELSINGIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE

Oma koti kullan kallis Helsinkiin havitellaan 190 000 uutta asukasta vuoteen 2050 mennessä. Monelle palvelualalle on luvassa paljon avoimia työpaikkona, mutta työntekijöiden kyky hankkia omistusasunto on rajallinen. Tästä kärsivät kaikki osapuolet, yksilöstä aina kaupungin kansainväliseen kilpailukykyyn asti.

Teksti: Timo Mansikka-aho

Vastaava ongelma näkyy jo nyt myös muissa kasvukeskuksissa. Markkinaehtoisen tuotannon hinatessa hintatasoa ylöspäin kohtuuhintainen asuminen käy monin paikoin mahdottomaksi. Tämä hidastaa osaajien saamista tarjolle tuleviin työpaikkoihin, yhteiskunnan ja kansantalouden kehityksestä puhumattakaan.

Ei siis mikään ihme, että Asuntosäätiön toimitusjohtaja Esa Kankainen peräänkuuluttaa pikaisia toimia tilanteen korjaamiseksi.

– Asuntoja rakennetaan paljon, mutta koska yleishyödyllisiä tuottajia on vähän, asunnot ovat pääsääntöisesti liian kalliita esimerkiksi opettajille ja terveydenhoitajille, Esa Kankainen kertoo.

”

4

– Riittävää kohtuuhintaista asumista ei voida järjestää ilman valtion tukea.

Asuminen on yhteiskunnan kehittämisen perustekijä, jonka toimivuus tai toimimattomuus vaikuttaa laajasti ympäristö-, sosiaali-, elinkeino-, liikenne-, talous- ja sisäpolitiikkaan. Asioiden vastuuttaminen yhdelle ministerille varmistaisi asuntopoliittisten näkökulmien esillä olemisen. Nykyisestä hallituksesta puuttuu kuitenkin asuntoministeri.

– Asuminen on asia, johon pitäisi keskittyä, Esa Kankainen painottaa.

– Nyt asuntoasiat on alistettu ympäristöministerille, jonka aika ja energia todennäköisesti kohdistuvat pääasiassa ilmastokysymyksiin.

”

Asuntoja rakennetaan paljon, mutta koska yleishyödyllisiä tuottajia on vähän, asunnot ovat pääsääntöisesti liian kalliita esimerkiksi opettajille ja terveydenhoitajille.

Jos pieni- ja keskituloisen työvoiman tarpeisiin vastataan markkinaehtoisen asuntotuotannon lisäksi vain valtion tukemalla vuokra-asuntotuotannolla, päädytään eri asuinalueiden vahvaan eriarvoistumiseen.

ESA KANKAINEN

JARI RISKILÄ

Lisää asumistukea vai kohtuuhintaisia asuntoja?

1990-luvun alussa kehitettiin kohtuuhintaisen asumisen dilemmaan erinomainen ratkaisu: asumisoikeusjärjestelmä. Siinä asukas maksaa sisään muuttaessaan rakennuttajayhtiölle asumisoikeusmaksun, joka palautetaan poismuuton yhteydessä rakennuskustannusindeksillä korotettuna. Käyttövastiketta maksetaan kuukausittain.

Suurin asumisoikeusasuntoja omistava ja ylläpitävä yritys on Asuntosäätiön omistama Asokodit. Sen toimitusjohtaja Jari Riskilä ottaakin vahvasti kantaa asumisoikeuskonseptin toimivuuteen vuokra- ja omistusasumisen välimuotona.

– Jos pieni- ja keskituloisen työvoiman tarpeisiin vastataan markkinaehtoisen asuntotuotannon lisäksi vain valtion tukemalla vuokra-asuntotuotannolla, päädytään eri asuinalueiden vahvaan eriarvoistumiseen, Riskilä painottaa.

– Ruotsissa tämän strategisen riskin toteutuminen näkyy jo nyt.

Riskilä huomauttaa, että nykymuodossaan asumistuki on epäsuoraa tuotantotukea; niin kauan, kun vuokria voidaan käytännössä nostaa tuen nousun verran asukkaan ostovoiman siitä kärsimättä, vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen rakennuttaminen on sijoitustoimintana kannattavaa. Voitot käärivät taskuihinsa pörssiyhtiöt, joiden missioissa asumisen ja asuinalueiden pitkäjänteinen kehittäminen ei ole ykköstason prioriteetti.

Valtio maksaa tuotantotukea noin 5 miljoonaa euroa, kun taas asukkaille, ja viime kädessä asuntojen omistajille, maksettava asumistuki on 2,1 miljardia. Ero on melkoinen, ja samalla keskustelu valtion tuesta asuntotuotannossa on ajautunut tasolle, jossa faktat tuntuvat unohtuneen.

PETER NYMAN HAASTATTELEE

EDITOR HELSINGIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

– Markkinavuokrat ovat tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla noin kolmanneksen verran korkeammat kuin asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet. Tämä kertoo omalta osaltaan siitä, kuinka asumistuen kaltaiset ratkaisut tekevät markkinoista epätasapainoiset.

Asuminen ansaitsee enemmän huomiota Tilanne on haastava, mutta aktiivisella tekemisellä ja ennen kaikkea oikeilla päätöksillä saataisiin paljon parannusta aikaan.

Ensimmäiseksi korjausliikkeeksi asuntoalan kokeneet ammattilaiset ehdottavat asumisen nostamista takaisin hallitustason poliittiselle agendalle. Lainsäädäntöön on saatava muutoksia, jotka mahdollistai-

MAINOSLIITE

sivat kaupunkikehityksen kannalta tarkoituksenmukaisen asuntopolitiikan.

– Asuntopolitiikan yhteiskunnallista merkitystä ei ymmärretä, Esa Kankainen pahoittelee.

– Asuminen on isolla painoarvolla osa jokaisen suomalaisen elämää – siihen liittyvistä asioista on pystyttävä keskustele-

”

Asuminen on yhteiskunnan kehittämisen perustekijä, jonka toimivuus tai toimimattomuus vaikuttaa laajasti ympäristö-, sosiaali-, elinkeino-, liikenne-, talous- ja sisäpolitiikkaan.

maan, ja päättäjien on pystyttävä puuttumaan selkeisiin epäkohtiin konkreettisin toimenpitein.

Jari Riskilän mukaan korkotukijärjestelmän uusiminen vastaamaan tämän päivän vaatimuksia olisi jo yksin asia, jolla olisi merkittävät positiiviset kerrannaisvaikutukset kohtuuhintaisten asuntojen saatavuuteen.

– Tarvitaan järjestelmän kokonaisuudistus, jossa korjataan tukien ja rajoitusten välinen epäsuhta. Tarvitaan aitoa tukea, jota esimerkiksi käynnistysavustukset ovat.

Kankainen ja Riskilä toivovat ja uskovat, että asiaan saadaan parannusta. Kysymys on, loppujen lopuksi, huomattavasti laaja-alaisemmasta kokonaisuudesta kuin siitä, että taloja saadaan rakennettua. Kyse on ihmisten hyvinvoinnista ja koko yhteiskunnan toimivuudesta.

KUVA:ASUNTOSÄÄTIÖ

PETER NYMAN HAASTATTELEE

5

EDITOR HELSINGIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE

Maailma pelastetaan meri kerrallaan Itämeri on moniongelmainen potilas, jonka pelastamisessa on keskityttävä muotioikkujen sijaan olennaiseen. Ilmastonmuutoksen edetessä vauhtia tarvitaan lisää, mutta kun huomio kiinnitetään sinne, missä saadaan aikaan tutkitusti suurin vaikutus, pystytään saamaan enemmän aikaan ja saavuttamaan jo mahdottomiksi tuomittuja asioita.

Teksti: Timo Mansikka-aho

John Nurmisen Säätiö on tarttunut kaikin voimin tehdäkseen mahdottomalta kuulostavasta haasteesta totta, ja tähänastiset tulokset puhuvat puolestaan; esimerkiksi itäisellä Suomenlahdella sinilevän määrä on vähentynyt jo merkittävästi. Kaikilla Itämeren rannoilla on toki vielä työtä; sitä tehdään määrätietoisesti, tuloksekkaasti ja suurella sydämellä.

Meri on enemmän kuin pelkkä vesi John Nurmisen Säätiön tapa ajatella Itämerta ja siellä olevaa tehtävää on ainutlaatuinen. Kuten säätiön asiamies Annamari Arrakoski-Engardt korostaa, kyse on paljon muustakin kuin itse vedestä.

– Haluamme saada tietyt merialueet ekologisesti parempaan kuntoon, ja samalla nostaa esiin meren arvostuksen ja merellisen perinnön merkitystä. Itämeri on monessa mielessä ainutlaatuinen, ei vähiten rikkaan kulttuurihistoriansa ansiosta.

Tavoitteena on konkreettinen ja mitattava, pysyvää vaikutusta aikaansaava tekeminen. Tämä tarkoittaa usein jotain ihan muuta, kuin mitä esimerkiksi media milloinkin nostaa senhetkiseksi muoti-ilmiöksi.

Hyvänä esimerkkinä tällaisesta Arrakoski-Engardt mainitsee viimekeväisen muoviroskakampanjoinnin; konkreettisena ja ymmärrettävänä asiana siitä saatiin nopeasti yleinen puheenaihe, johon keskittyminen

vei huomiota pois niistä keinoista, joilla Itämerta voitaisiin tehokkaimmin auttaa.

– Rehevöitymisen myötä hapettomiksi jo ajautuneet merenpohjat ovat edelleen Itämeren suurin ongelma. Muoviroskien asianmukainen kierrättäminen on tärkeää, mutta jotta meidän kaltaisemme toimija pysyy tuloksekkaana, täytyy meidän keskittyä edelleen työmaamme suurimpaan ongelmaan eli rehevöitymiseen.

Tulokset antavat toivoa Samaan aikaan Arrakoski-Engardt peräänkuuluttaa vesistöihin valuvan ravinnekuormituksen – erityisesti fosforin ja typen – määrän vähentämistä.

”

Tavoitteena on konkreettinen ja mitattava, pysyvää vaikutusta aikaansaava tekeminen.

Hyviä tuloksia on jo saavutettu esimerkiksi kipsikäsittelemällä peltoalueita. Onnistumiset valavat uskoa niin säätiön kuin toivottavasti myös muiden Itämerestä huolta kantavien toimintaan.

– Meillä on tutkittua tietoa siitä, että viesti voi olla positiivinen. Näyttelyillä, kirjoilla, podcasteilla ja ahkeralla työllä kädet kirjaimellisesti levässä olemme jo saaneet uskomattomia tuloksia aikaan. Me teemme Itämerestä erinomaisen esimerkin myös muille maille ja vesialueille.

Itämeri ei pelastu ilman mittavaa yhteistyötä eri maiden, viranomaisten, tutkimuslaitosten ja yksityisten toimijoiden välillä. Se ei tapahdu välttämättä yhden sukupolven aikana. Tärkeintä on tiedostaa, että me voimme edelleen olla ratkaisu.

Töitä on jo tehty, tulosta on jo tullut.

Tässä vaiheessa suurin virhe olisi toivon menettäminen.

6

PETER NYMAN HAASTATTELEE

MAINOSLIITE

Myönteisyyttä SIJOITTAMISEN KULTTUURIIN Koskaan aiemmin ei sijoittamiseen ole ollut niin paljon vaihtoehtoja kuin tänään. Koskaan aiemmin se ei ole ollut näin helppoa ja avointa kaikille. Tästä huolimatta suomalainen käyttää kolme kertaa enemmän rahaa lottoamiseen, totoon ja muihin rahapeleihin. Sijoittamista ei suosita, ja suurin syy siihen löytyy takataskun sijaan asenteista ja ennakkoluuloista.

Teksti: Timo Mansikka-aho

– Lottoaminen, jääkiekon pelaaminen ja Formula 1 ovat Suomessa hyväksyttyjä vaurastumisen keinoja, lataa United Bankers Oyj:n toimitusjohtaja Patrick Anderson.

– Sijoittamisella vaurastumista ei sen sijaan katsota yhtä hyvällä, eikä säästämisen ja sijoittamisen merkitystä omaan talouteen aina ymmärretä.

Toisenlainen esimerkki löytyy – kuinka ollakaan – länsinaapurista; Ruotsissa sijoittaminen on osa normaalia arkielämää.

Andersonin mukaan tässä on kyse ennen kaikkea siitä, että ilmapiiri sijoittamista ja vaurastumista kohtaan on positiivisempaa.

Kateuden sijaan menestyjistä otetaan rohkeasti esimerkkiä.

– Suomalaisessa yhteiskunnassa on yhä vallalla vanhoja myyttejä, joiden mukaan sijoittaakseen olisi jo oltava varakas, tai että sijoittaminen olisi jollain lailla mystistä ja vaikeaa. Myös perisuomalainen tappion pelko ajaa laittamaan säästöjä sukanvarteen.

PETER NYMAN HAASTATTELEE

Pankkitileillä makaa tällä hetkellä yli 90 miljardia euroa, tuottamatta omistajilleen yhtään mitään.

90 miljardia vastaa suomalaisten yhteenlaskettuja viiden kuukauden palkkatuloja, vaikka yleisesti neuvotaan pitämään tilillä kahden kuukauden menoja vastaava summa. Toisin sanoen ainakin osa pankkitileillä olevista varoista kannattaisi sijoittaa saman tien pitkän aikavälin kohteisiin.

Tuottoja ei tietenkään saavuteta ilman riskiä, mutta riskitason voi vapaasti määritellä omien tavoitteidensa mukaan. Sijoitusten ajallinen hajauttaminen auttaa tasoittamaan suhdanneheilahteluja, ja jo yksinkertainen korkoa korolle -matematiikka nostaa pitkän tähtäimen oletusarvot reippaasti positiivisiksi.

Sijoittamista on Suomessa pidetty harvalukuisen kansanjoukon mahdollisuutena.

Nykyinen demografinen kehitys ajaa meidät kuitenkin tilanteeseen, jossa jokaisen tuli-

si ottaa enemmän vastuuta taloudestaan.

Väestö vanhenee kiihtyvää tahtia, eikä eläkejärjestelmän matematiikka pysy kauan väestön vanhenemisen perässä.

– Työelämässä oleva väestönosa ei enää voi ajatella, että sijoittaminen ei koske minua, Patrick Anderson korostaa. – Säännöllinen sijoittaminen on yhä tärkeämpi osa vanhuuden turvaa, ja sen rakentaminen on syytä aloittaa heti.

Patrick Anderson peräänkuuluttaa myös poliittista vastuuta myönteisemmän sijoittamisen kulttuurin rakentamisessa. Ruotsissa säästämistä ja sijoittamista on tuettu jo 80-luvulta, ja tulokset puhuvat puolestaan. Verovähennysten tyyppisiä kannustimia tarvitaan, jotta rahat saataisiin tileillä makaamisen sijaan tuottamaan.

– Sijoitettava summa ei ole rajoite. Riskitaso ei ole rajoite. Rajoite on se, ettei sijoittamisen kulttuuri ole vielä luonteva osa arkeamme.

7

EDITOR HELSINGIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE

SUOMALAISTEN TERVEYSTIEDOISTA APUA SAIRAUSMEKANISMIEN YMMÄRTÄMISEEN SAFI.SA.19.09.0423

Teksti: Timo Mansikka-aho

Syksyllä 2017 käynnistynyt ainutlaatuinen FinnGen-tutkimushanke perustuu poikkeuksellisen laajaan ja avoimeen akateemisten tutkijoiden ja lääkeyritysten väliseen yhteistyöhön. Hankkeen tavoitteena on ymmärtää sairausmekanismeja paremmin geneettisin keinoin, ja tämän avulla kehittää niitä vastaan tehokkaita hoitoja.

Testialustaksi rakennetaan biopankki, johon kerätään 500 000 suomalaisen genomija terveysdata.

– Kyseessä on kaikkien aikojen laajin Suomessa tehtävä tutkimushanke, kertoo FinnGenin tutkimusjohtaja Aarno Palotie.

– Kokonaisrahoitus on lähellä 70 miljoonaa euroa, joten voidaan sanoa, että muuallakaan ei montaa tämän kokoista ole.

8

FinnGeniä voidaankin pitää hyvänä mallina muille vastaaville hankkeille. Konsortion rakenne ja tapa, jolla sitä hallinnoidaan henkilösuoja- ja tietoturvakäytännöt sekä muut vastaavat asiat huomioiden, on maailman mittakaavassa ylivoimainen kombinaatio.

Pieni kansa tarjoaa sopivan geneettisen ympäristön FinnGen-hankkeessa pyritään selvittämään, mitkä perimän kohdat juuri meidän väestössämme liittyvät erilaisiin sairausriskeihin, lääkkeiden soveltuvuuteen tai tehoon. Hankkeen valtavan tutkimuksellisen potentiaalin lisäksi tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää myös lääkekehityksessä lääkekohteiden tunnistamisek-

si ja priorisoimiseksi.

Suomen valikoituminen hankkeen kotimaaksi on vähintäänkin kansallisen ylpeyden aihe.

– On selvää, että Suomessa on oltava erityistä lisäarvoa, kun globaalit yritykset tänne investoivat, Aarno Palotie toteaa.

Tutkimuksen pitkät perinteet – Meillä on kerätty terveyden käyttötietoa jo vuosikymmenten ajan, ja Suomessa on myös Pohjois-Karjala-projektin kaltaiset pitkät epidemiologisen tutkimuksen perinteet. Lisäksi olemme kansakuntana ainutlaatuinen. Tietyllä tavalla eristyksissä oleminen on luonut Suomeen aivan omanlaisensa geneettisen ympäristön.

PETER NYMAN HAASTATTELEE

MAINOSLIITE

”

Akateeminen ja yritysmaailma yhdessä terveyttä edistämässä Osa FinnGenin rahoituksesta tulee kansainvälisiltä lääkeyrityksiltä. Jos geenitutkimus ja biopankkiajatus ovat omiaan herättämään ensi alkuun kysymyksiä, sama vaikutus on kaupallisten toimijoiden mukanaololla. Sanofin lääketieteellisen johtajan Antti Virkamäen mukaan minkäänlaista syytä huoleen ei tämänkään suhteen ole.

– Mitä tulee esimerkiksi tietosuojaan, sen saaminen parhaalle mahdolliselle tasolle on nimenomaan lääketeollisuuden intressi, Antti Virkamäki korostaa.

– Me emme ole sinällään kiinnostuneita yksittäisten ihmisten terveystiedoista vaan nimenomaan suurista massoista. Niiden avulla voimme löytää uutta tietoa sairaukPETER NYMAN HAASTATTELEE

”

FinnGen tuottaa uutta tietoa, joka johtaa parhaimmillaan uuteen tietoon sairauksien aiheuttajista ja niihin vaikuttavista tekijöistä.

Olemme kansakuntana ainutlaatuinen. Tietyllä tavalla eristyksissä oleminen on luonut Suomeen aivan omanlaisensa geneettisen ympäristön.

ANTTI VIRKAMÄKI

Aarno Palotie

sista ja kehittää uusia innovatiivisia hoitoja.

Virkamäen mukaan tarkat tiedot sairauksia aiheuttavista tekijöistä mahdollistavat esimerkiksi erilaisten täsmälääkkeiden kehittämisen. Kun lääke on suunniteltu tarkasti määriteltyyn sairauteen, sen vaikutus voi olla huomattavastikin tehokkaampi kuin kaikille sopivassa standardiratkaisussa.

Yhtenä FinnGenissä mukana olevana lääkeyrityksenä Sanofi saa käyttöönsä kaikki hankkeen tutkimustulokset. Tämän lisäksi yritys voi suunnitella ja toteuttaa omiin tavoitteisiinsa ja kiinnostuksen kohteisiinsa liittyviä täsmäprojekteja hankkeen puitteissa.

Tieto lisää luotettavuutta Mitä tutummaksi FinnGen on suomalaisille tullut, sitä myönteisemmin siihen suhtaudutaan. Aarno Palotie ja Antti Virkamäki haluavatkin korostaa avoimuuden merkitystä; tosiasioihin pohjautuva julkinen keskustelu on osoittautunut toimivaksi periaatteeksi. Oikean tiedon myötä epäluulot karisevat ja hankkeen mahdollisuudet kirkastuvat.

Kiinnostus biopankkia kohtaan onkin ollut laajaa. Aarno Palotien mukaan näyt-

teiden saamisessa ollaan määrän suhteen aikataulua edellä; reilut 300.000 suomalaista osallistuu jo tutkimukseen. Neurologian kaltaisissa erityisosaamisalueissa ja monen tutkijan kiinnostuksen kohteissa toivotaan ihmisten aktivoituvan vieläkin enemmän ja antavan verinäytteen oman alueensa biopankkiin. Luotto puolen miljoonan rajapyykin saavuttamiseen on luja.

Näytteitä kerätään 6 vuoden ajan, ja itse FinnGen on määritelty 10 vuoden mittaiseksi hankkeeksi. Lääketieteessä kehitystyötä tehdään tyypillisesti pitkällä aikajänteellä – Antti Virkamäki kertoo myyntiluvan saamisen kestävän patentoinnin saamisesta niinikään vuosikymmenen – noin puolivälissä patenttisuojaa. FinnGen pystyy omalta osaltaan nopeuttamaan lääkkeiden kehityskaarta ja auttamaan niiden saamista nopeammin potilaiden ulottuville.

– Sanofi on lääkeyhtiö ja toki on selvää, että liiketoimintamallimme pohjautuu siihen tosiasiaan. FinnGen puolestaan tuottaa uutta tietoa, joka johtaa parhaimmillaan uuteen tietoon sairauksien aiheuttajista ja niihin vaikuttavista tekijöistä. Tällainen yhteistyö on omiaan tuomaan uusia näkökulmia entistä parempien hoitokeinojen saamiseksi potilaille.

9

EDITOR HELSINGIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE

Erilainen hoivayhtiö Tradeka omistaa ja kehittää tätä nykyä yrityksiä ja niiden toimintaa usealla eri toimialalla. Tradeka-Yhtiöt Oy:n toimitusjohtaja Perttu Puro toteaa, että tekemistä ohjaa omistajien arvomaailman ohella viitisen vuotta sitten määritelty osuuskunnan strategia.

Teksti: Timo Mansikka-aho

– Me haluamme tehdä jokaisesta omistamastamme yrityksestä oman toimialansa vastuullisimman toimijan, Puro kertoo.

– Emme tee sitä kielikuvilla tai vastuullisuuspesulla, vaan aidolla asioista huolehtimisella, joka kantaa osuuskunnan jäsenten arvomaailmasta jokaisen työntekijän päivittäiseen tekemiseen.

Ympäristöstä ja työntekijöistä huolehtiminen ja sosiaalinen vastuu ovat olleet kantavina ajatuksina läpi osuuskunnan historian. Vuosikymmenten aikana kertynyt mainepääoma myös velvoittaa.

– Tradekalla on lähes 220 000 jäsentä ja vahvat perinteet, Puro muistuttaa. – Kun kyse on vastuullisuusjohtajuuden tavoittelemisesta erittäin herkillä toimialoilla, epäonnistumisen marginaalit ovat erityisen pienet.

Hoiva-alalla vastuullisuuden merkitys korostuu Puro viittaa erityisesti hoiva-alaan ja Tra-

dekan omistamaan Med Groupiin, joka on erikoistunut kotiin vietävien hoivapalvelujen tuottajaksi.

– Kodinomainen asuminen on sekä inhimillisestä näkökulmasta että julkisen talouden kannalta useimmiten paras vaihtoehto.

Vastaavasti kotiin vietävä hoivapalvelu on erittäin herkkä asia, myös vastuullisuuden näkökulmasta. Koti on intiimi ja vaativa ympäristö, se ansaitsee poikkeuksellisen paljon huomiota.

Puro korostaa, että etenkin vammaisten hoivapalveluissa sekä vastuullisuuden että hyvän asiakaskokemuksen määritelmien on tultava palveluntuottajan puolelta. Pelkästään asiakkaan vastuulle sitä ei voida sälyttää. Kevään sote-kiehunnan yhteydessä laineet löivät rajusti nimenomaan hoivayhtiöiden kykyyn tuottaa palveluja, jotka olisivat vastanneet yhteiskunnan odotuksia ja tarpeita.

Monelta tuntui kasvun huumassa unohtuneen se, että paras – ja vastuullisin – arvonluonti tehdään pitkällä aikavälillä, toimintaa kehittämällä ja asiakkaista

huolehtimalla.

– On selvää, että liian aggressiivinen kasvuhakuisuus ei tue vastuullisuuden toteutumista, Puro kertoo.

– Liiketoiminnassa ei ole helppoa kieltäytyä kaupasta, vaikka tietäisikin että ei pysty toimittamaan sitä palvelun tasoa, jota tilaaja edellyttää. Vastuullisella toimijalla olisi kuitenkin oltava kanttia tähän.

Tradeka palauttaa 10 prosenttia verojen jälkeisestä tuloksestaan yhteiskunnalle.

Osuuskunta on teettänyt myös lokakuun alussa julkaistun, professori Marja Vaaraman johdolla laaditun selvityksen hoivapalveluiden vastuullisesta hankkimisesta. Sen pohjalta tehty vastuullisen hoivapalvelujen ostamisen opas on kaikkien asiasta kiinnostuneiden ja alalla toimivien saatavilla. Perttu Puro korostaakin, että osallistuminen niin toimialan kuin koko yhteiskunnankin kehittämiseen on – arvopohjan mukaisen liiketoiminnan harjoittamisen ohella – yksi parhaista tavoista toteuttaa vastuullisuutta käytännön tasolla.

”

Ympäristöstä ja työntekijöistä huolehtiminen ja sosiaalinen vastuu ovat olleet kantavina ajatuksina läpi osuuskunnan historian.

10

PETER NYMAN HAASTATTELEE

EDITOR HELSINGIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE

Rahoituksen saatavuus kasvun mahdollistajana Teksti: Timo Mansikka-aho

Kasvu on yksi pk-yritysten parhaista keinoista menestyä. Innovatiivinen mieli ja kyky tehdä strategisiakin päätöksiä nopeasti asettavat omat odotusarvonsa etenemistahdille – myös silloin, kun seuraavan loikan ottamiseen lähdetään hakemaan ulkopuolista rahoitusta.

– Vaikka talouden näkymät ennakoivat jo heikkenevää suhdannetta, voidaan suomalaisten pk-yritysten tilannetta yleisesti ottaen vielä pitää hyvänä, toteaa WS Finance Oy:n liiketoimintajohtaja Veli-Pekka Tilli.

– Halu kasvaa ja kehittyä on kova, ja rahoituksen saaminen on tärkeässä roolissa.

Etenkin silloin, kun toimintaa lähdetään viemään uudelle tasolle.

Aika on edelleen rahaa Suomalainen pk-yrittäjä on tottunut hakemaan toiminnalleen rahoitusta pankista, mutta joutuu vuosi vuodelta toteamaan, että toimintamallit ajautuvat yhä kauemmas toisistaan. Kun tänä päivänä käytettävissä oleva data mahdollistaa hyvinkin nopeat päätökset, niin myös rahoittajilta odotetaan kykyä nopeaan etenemiseen. ”Pian” on suhteellinen käsite, ja sen tulkinta konkretisoi osapuolten näkemyserot.

– Pankkien tapa käsitellä rahoitushakemuksia on aina ottanut oman aikansa, ja viimeisimmän rahoituskriisin kasvattamat pääomavaateet hankaloittivat prosesseja entisestään, Veli-Pekka Tilli kertoo.

– Rahoitusta on edelleen hyvin saatavilla pankeista, mutta odottaminen ymmärrettävästi turhauttaa. Yrityksellä on kova kasvu päällä – se haluaa toteuttaa hyvät suunnitelmansa mahdollisimman nopeasti.

Ajoituksen kasvava merkitys kohottaa aikapainetta entisestään. Kilpailu on armotonta, ja markkinatilanteet elävät. Jos mahdollisuuden ikkuna ehtii sulkeutumaan, koko hanke saattaa mennä sivu suun.

PETER NYMAN HAASTATTELEE

”

Rahoituksen saaminen on ykkösasia yritysten hyvinvoinnille ja koko kansantaloudelle.

Sosiaalinen tilaus dynaamiselle rahoitukselle Pankkien ulkopuolella operoivat yksityiset rahoitusyhtiöt, jotka pystyvät tekemään päätöksiä dynaamisesti ja joustavasti, ovatk in nousseet Suomessa varteenotettavaksi vaihtoehdoksi. Yksi tällaisista toimijoista on WS Finance, jolla on Veli-Pekka Tillin mukaan myös omat, lisäarvoa tuottavat erityispiirteensä.

– Tyypillinen ulkopuolinen rahoittaja toimii itse lainaamansa rahan varassa, mutta me rahoitamme yrityksiä puhtaasti omasta taseestamme. Tämä merkitsee kykyä rohkeisiin päätöksiin, entistä parempaa joustavuutta sekä tehokkuutta ja aktiivista osallistumista yritysten kasvuun ja kehitykseen.

Yritysten ja markkinoiden kirjo on valtaisa, niinpä rahoitusasiatkaan eivät kategorisesti ole joko-tai -tilanteita. WS Finance tekeekin paljon yhteistyötä pankkien, eläkevakuutusyhtiöiden ja muiden rahoituslaitosten kanssa. Usein paras kokonaisratkaisu löytyy useamman vaihtoehdon yhdistelmästä; onkin tärkeää löytää rahoituskumppani, jolla on hyvät verkostot ja suhteet koko rahoitusmarkkinaan. Asiansa osaava yritysrahoittaja näkee metsän puilta ja ymmärtää, mikä on loppujen lopuksi olennaisinta.

– Rahoituksen saaminen on ykkösasia yritysten hyvinvoinnille ja koko kansantaloudelle. Monipuolinen rahoitusmarkkina ja rahan saatavuus on elinehto kasvua hakeville yrityksille. Se on puolestaan kaikkien osapuolten ja myös yhteiskunnan yhteinen etu.

11

EDITOR HELSINGIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE

Arvokasta toimintaa kiinteistöalalla Kun toisessa vaakakupissa painavat sijoittajien tuotto-odotukset ja toisessa näiden samojen sijoittajien omistamien asuntojen ja toimitilojen vuokralaisten arki, moni kiinteistövarainhoitaja saattaa löytää itsensä kahden tulen välistä. LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy on onnistunut määrittelemään toiminnalleen suuntaviivat, jotka tuovat iloa kaikille osapuolille.

Teksti: Timo Mansikka-aho

Yhtenä onnistumisen kivijalkana ovat uudelleen määritellyt LähiTapiola ryhmän arvot. LähiTapiola Kiinteistövarainhoidon toimitusjohtaja Vesa Immonen kertoo niiden olevan poikkeuksellisen puhuttelevat ja henkilökohtaiset – ja juuri siksi niin hyvin omaksutut.

– Arvot näkyvät arjessamme joka päivä, ja juuri siksi ne koetaan omiksi, Vesa Immonen kertoo. – Meidän arvomme ovat henkilöstön itsensä määrittelemiä. Arvoja toteutetaan vastuullisuusperiaattein, joita varmistetaan säännöllisillä mittauksilla.

Hyvät arvot saavat hyvää aikaan Arvojohdettu toiminta ja jatkuva itsensä kehittäminen ovat todistetusti puhutelleet myös ulkoisia sidosryhmiä. Yhtenä osoituksena tästä on Suomen Laatuyhdistyksen LähiTapiola Kiinteistövarainhoidolle alkuvuodesta myöntämä Suomen laatupalkinto. Yhtenä palkitsemiskriteerinä mainittiin ryhmän vahvat, henkilöstön sisäistämät arvot, jotka luovat pohjan yhdenmukaiselle organisaatiokulttuurille ja ennustettavalle toiminnalle.

Arjessa arvot näkyvät vastuullisen ja avoimen toiminnan kautta. Pienillä käytännön teoilla voidaan laajassa asiakaskunnassa ja mittavassa varallisuudessa saavuttaa suuria

L ÄHITAPIOL A-RYHMÄN ARVOT

Rohkeus

– uskalla kertoa asioista ja kokeilla uutta

Intohimo

– mitä teetkin, tee se täysillä

Hyväntahtoisuus

– ajattele aina asiakkaan parasta

12

LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy:n toimitusjohtaja Vesa Immonen (vas.) ja Peter Nyman (oik.).

asioita, joilla on merkitys ihmisten elämään koko yhteiskunnan ja kansantalouden mittapuussa. Suomen kansallisvarallisuudesta noin 70 prosenttia on kiinni rakennetussa ympäristössä; on selvää, että muutokset kiinteistöalan mielipiteissä, asenteissa ja työskentelytavoissa saavat aikaan huikeita sosioekonomisia kerrannaisvaikutuksia.

Kotona arvot korostuvat Kun puhutaan ihmisten kodeista ja niiden omistamisesta, arvomaailmat kohtaavat; arvojohtamisen ja vastuullisuuden merkitys korostuu entisestään. Vastuullisuusnäkökulma on erityisen merkittävä yrityksille, jotka toimivat ihmisen lähielinpiirissä.

Vesa Immonen toteaakin, että liiketoi-

minnallisten periaatteiden lisäksi on tällä alalla oltava myös tunneälyä, joka auttaa sijoittajia ymmärtämään asumista ja ihmisten arkea sekä yritysten menestymisen edellytyksiä. Pitkäjänteinen toiminta on kaikkien osapuolten kannalta tässä paras ja kannattavin tekemisen malli.

– Systemaattisuuden merkitys on kasvanut viime vuosina, ja se on pelkästään hyvä asia. Kiinteistöala on LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy:n reilun kymmenvuotisen historian aikana kokenut hyvinkin radikaaleja muutoksia, ja suhdanteet heittelevät tulevaisuudessakin. Yhteiset arvot ankkuroivat toimintamme suunnan, ja henkilöstön vahva sitoutuminen varmistaa sen, että kurssi säilyy toimintaympäristön satunnaisista turbulensseista huolimatta.

PETER NYMAN HAASTATTELEE

EDITOR HELSINGIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE

Osaamisen hallinta ratkaisee teollisten työpaikkojen suunnan Teksti: Timo Mansikka-aho

Digitalisaatio on harvoin listan kärjessä silloin, kun etsitään keinoja estää teollisten työpaikkojen katoaminen halvemman kustannustason maihin. Neljäs teollinen vallankumous tarjoaa kuitenkin aivan uudenlaisia mahdollisuuksia arvontuotannon pitämiseksi Suomessa.

– Teollisuusyritysten järjestelmät ja toimintaympäristöt, kuten koko länsimainen yhteiskunta, ovat kiihtyvässä murroksessa, kertoo Lemonsoftin tuotehallintajohtaja Pauli Siirtola.

– Tämän päivän ekaluokkalaisista kaksi kolmasosaa menee aikanaan työhön, jota ei tänä päivänä ole olemassa. Samalla työikäisten määrä vähenee tahtia, jota työperäinen maahanmuutto ei yksin pysty korvaamaan.

Uudistuminen, myös teollisuusyrityksissä, on siis välttämätöntä. Tekoälyn ja digitalisaation kaltaiset, neljättä teollista vallankumousta ilmentävät työkalut voivat entisestään tehostaa yritysten toimintoja.

”

Osaamisen hallinta ja jatkuvaan kehittymiseen sitoutuminen ratkaisevat, niin yritys- kuin yksilötasolla.

Älä siirrä tuotantoa, vaan erikoistu Erikoistuminen tuo prosessiin lisäarvoa, joka vähentää tuotannon siirtämisen kannattavuutta; poistamalla tuottamattomia työvaiheita voidaan työpaikkoja pitää Suomessa.

Vanhaan kolmikanta-ajatteluun tuo yhtälö ei automaattisesti istu, mutta Pauli Siirtola huomauttaakin, että uusien haasteiden edessä oleva yhteiskunta joutuu väistämättä ajattelemaan asioita joustavammasta näkövinkkelistä. Digitalisaatio tarjoaa koko ajan enemmän työkaluja sellaisen lisäarvon tuottamiseen, joka puoltaa tuotannon pitämistä siellä, missä tämä erikoisosaaminenkin on.

– Rutiinitehtäviä poistuu väistämättä, kun tekoälyn kaltaiset ratkaisut pystyvät ottamaan niitä hoidettavakseen. Samalla tuottavuus kuitenkin kasvaa ja työvoiman uutta kysyntää syntyy uusien tehtävien kautta. Arvontuotannon ketjusta tulee tehokkaampi ja tarkoituksenmukaisempi.

PETER NYMAN HAASTATTELEE

Verkottuminen on tulevaisuuden työkalu Oman roolin kehittäminen on ratkaisevaa, ja siinä verkottumisen rooli korostuu. Pauli Siirtolan mukaan verkottuminen auttaa mm. uudenlaisten työskentelytapojen omaksumisessa ja hallinnassa. Työtä tehdään tulevaisuudessa yrittäjämäisemmin, usealle työnantajalle, koska osaaminen ja asiantuntijuus korostuvat rutiininomaisen suorittamisen sijaan.

Verkottumisen suurin lisäarvo on läpinäkyvyyden parantamisessa läpi koko arvoketjun, myös yritysten välillä. Tämä auttaa niin hiomaan prosesseja kuin tukemaan päätöksentekoa – toisin sanoen, kasvattamaan kilpailukykyä ja viemään toimintaa uudelle tasolle.

Pauli Siirtola korostaa kuitenkin, että se asia, jonka mukana muutokseen sopeutuminen ja mahdollisuuksien hyödyntäminen seisoo tai kaatuu, ei kuitenkaan löydy yksin teknologiasta.

Tarvitaan myös uudenlaista asennetta ja päättäväisyyttä hyödyntää digitalisaatiota tulosta tuottavalla tavalla.

– Osaamisen hallinta ja jatkuvaan kehittymiseen sitoutuminen ratkaisevat, niin yritys- kuin yksilötasolla. Ihmisten on voitava ja haluttava ottaa henkilökohtaista vastuuta siitä, että he tekevät oikeita asioita mahdollisimman hyvin, ja yritysten tulee tukea tätä sataprosenttisesti. Vain sitä kautta voi suomalaiselle yritysmaailmalle avautua uusia reittejä kehittymiseen ja kansainväliseenkin menestykseen.

13

EDITOR HELSINGIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE

LAKU

tekee onnelliseksi Teksti: Timo Mansikka-aho

Timo Nisulalla oli aikoinaan Nurmossa kaksi vaihtoehtoa: paini tai pesäpallo. Timo valitsi painin. Tämän päivän nuorilla on valinnanvaraa huomattavasti enemmän, mutta oikealle polulle ei löydy riittävästi ohjausta. Asiaa auttaa maailman paras lakritsi, ja sitä valmistava lakutehtailija.

Kouvolan Lakritsilla on takanaan historia, joka hakee vertaistaan. Toiminta alkoi 1906 Viipurissa virvoitusjuomatehtaana, ja kun sodan jälkeen tuli muutto eteen, ei valtio antanutkaan enää ostaa limonadin raaka-aineita. Liekö niukat hyödykkeet korvamerkattu joillekin muille.

Lakritsin raaka-aineisiin annettiin lupa jonkinlaisena hyvityksenä, ja siitä eteenpäin on menty valitulla linjalla. Parhailla tuotteilla, innovatiivisilla kokeiluilla, rohkeilla kannanotoilla.

Sekä asioilla, jotka menevät reippaasti yli maailman parhaan lakritsin aikaansaaman makunautinnon.

– Positiivinen kapinallisuus on se asia, jonka puolesta Kouvolan Lakritsi haluaa kampanjoida, Timo Nisula kertoo.

– Haluamme viestittää nuorille, että erilaisuus on hyväksyttävä asia. Jokainen on arvokas juuri sellaisena kuin on.

Asenne ratkaisee. Jos Nisula itse aikoinaan lähetti laatikolliset lakupiippuja kyseisen lakritsituotteen taannoin kieltäneille ministereille, samaa rohkeutta ja kyseenalaistamista hän haluaa valaa niin yritystoimintaan kuin nuoriinkin. Edukseen erottuminen on hyvä tapa ottaa jalansijaa, sekä liiketoiminnassa että elämässä.

– Omaa erityisyyttä on osattava arvostaa.

Se on käännettävä eduksi. Ruotsalaisilla on joka asiassa vähintään kakkosbrändi – ei

14

”

Positiivinen kapinallisuus on se asia, jonka puolesta Kouvolan Lakritsi haluaa kampanjoida.

siinä ole kysymys osaamisesta, vaan silkasta asenteesta.

Oli kyse sitten brändin rakentamisesta tai siitä, miten vanhemmat lapsiaan kasvattavat, kaiken olisi perustuttava siihen, että mitä tahansa voi saavuttaa. Nisula suomiikin surutta vanhakansaista mentaliteettia, jonka mukaan asioita kehitetään poteroissa, näyttämättä tai jakamatta tietoa kenellekään.

Tätä itsensä arvostamisen ja uskaltamisen kulttuuria noudatetaan niin Kouvolan

Lakritsin päivittäisessä tekemisessä kuin nuorten tukemisessa. Tehtaalla ei lähtökohtaisesti järjestä vierailukäyntejä koululuokille, mutta erityisluokat ovat aina tervetulleita. Yritys on lopettanut urheilun edustusjoukkueiden tukemisen ja kohdistaa sponsoroinnin vastedes nuoriin lupauksiin.

Kouvolan Lakritsi on mukana myös Yrityskylä-hankkeessa, jonka puitteissa nuorille opetetaan, miten yhteiskunta toimii.

Kantavana ajatuksena kaikessa on se, että meidän on itse vietävä itseämme eteenpäin. Siinä on tietysti oma roolinsa myös lakritsilla, joka Timo Nisulan mukaan on hyvinvointituote – ja samalla ainutlaatuinen positiivisuuden ajuri.

– Katsokaapa ketä tahansa perheenäitiä perjantaisin Prisman parkkihallissa, hänen tehtyään rankan työviikon, haettuaan lapset ja kannettuaan viikonlopun ostoskassit autoon. Hän istuu kuskin paikalle, huokaisee syvään, ottaa lakun käteensä – ja on onnellinen.

PETER NYMAN HAASTATTELEE

EDITOR HELSINGIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE

15