OPAS kiinteistöliiketoimintaan

tämä julkaisu on EDITOR HELSINKI OY:N tuottama TOIMIALAlehti

OPAS

Vuonna 2011 kiinteistömarkkinoilla käy taas positiivinen kuhina. s. 4

2

Yhteistyössä: opas Kiinteistöliiketoimintaan | www.editori.fi

Datscha Oy PL 52 | Mannerheiminaukio 1 A | Helsinki p. 020 420 300 | www.datscha.fi Yhteyshenkilö: Sami Vaateri sami.vaateri@datscha.fi

BST-Arkkitehdit Oy Finlaysoninkatu 2 | 33210 Tampere p. 010 439 7500 | www.bst-ark.fi

Kupari Solutions Oy Metsänneidonkuja 6 | 02130 Espoo p. 09 7255 5250 | www.kuparigroup.com Yhteyshenkilö: Janne Helekorpi

Olarin Huolto Oy Kuunkehrä 4 B | 02210 Espoo www.olarinhuolto.fi | Yhteyshenkilö: Kaisa Pekkala | p. 020 750 5425 kaisa.pekkala@olarinhuolto.fi

Sisältö 4 Nousua odotettavissa 5 Täydellinen työkalu kiinteistö­markkinoiden analysointiin 6 Rakennuslupien kuutiomäärä kasvoi yli 21 prosenttia marraskuussa 7 Uudet tavat tehdä työtä näkyvät kiinteistöissä 9 Tietomallinnus palvelee asiakasta paremmin 10 Energiansäästö lähtee liikkeelle tiedostamisesta 11 Kiinteistönhuolto ja kiinteistöjen vuokraus hallintaan 12 Osaamisestaan palkittu putkiremonttien pioneeri taitaa asukkaiden kuuntelemisen 13 Talotekniikalla kilpailuetua toimitiloille 15 EMC Talotekniikka Oy – osaamista ja asukaslähtöisyyttä kehityksen kärjessä

Tapiolan Lämpö Oy Kalevalantie 5 | 02130 Espoo www.tapiolanlampo.fi | Yhteyshenkilö: Arto Huttunen | p. 020 750 5231 arto.huttunen@tapiolanlampo.fi

EMC Talotekniikka Oy Hankasuontie 9 | 00390 Helsinki p. 09 562 5451 | www.emctalotekniikka.fi Yhteyshenkilö: Kimmo Liukkonen kimmo.liukkonen@emctalotekniikka.fi

Kohdennetusti parhaaseen tulokseen OPAS kiinteistöliiketoimintaan on Editor Helsinki Oy:n tuottama toimialaopas. Vastaava tuottaja: Valtteri Rantalainen, 09 4241 2223, valtteri.rantalainen@editorhelsinki.fi. Taitto: Pirja Kärki, pirja.karki@editorhelsinki.fi. Toimittajat: Päivi Piispa, PP Eila Aalto, EA Maarit Reingoldt, MRG Mia Heiskanen, MH. Kuvat: Sami Perttilä Reilika Lánden. Painopaikka: Hansaprint.

Editor Helsinki Oy | 09 4241 2222 | palaute@editorhelsinki.fi | www.editori.fi.

•

•

•

Haluatteko esitellä palveluntarjontaanne mielenkiintoisessa ja informatiivisessa ympäristössä? Kysy lisää seuraavista Oppaista.

opas Kiinteistöliiketoimintaan | www.editori.fi

Nousua odotettavissa

4

Vuonna 2011 kiinteistömarkkinoilla käy taas positiivinen kuhina. Kysyntä ja tarjonta kohtaavat ja yhä useampi sijoittaja lähtee ostoksille. Näköpiirissä on kuitenkin myös pakkorealisointeja ja säädösmuutoksia, jotka voivat heiluttaa markkinaa.

Y

leinen tunnelma kiinteistömarkkinoilla on odottava: selkeää piristymistä kaupankäyntiin ennustetaan. Kysynnän ja tarjonnan odotetaan kohtaavan viime vuotta paremmin.

– Keskustelu tuntuu ja kuulostaa nyt erilaiselta; markkinoiden toimijoiden mukaan kysyntää ja tarjontaa pitäisi olla mukavasti. Viime vuosi oli Ruotsissa jo vilkas ja aika usein Ruotsin tapahtumat tulevat jälkimainingeissa Suomeenkin, KTI Kiinteistötieto Oy:n johtaja Hanna Kaleva odottaa.

Kokonaisvolyymi vuonna 2010 nousi ennakkotietojen mukaan jonkin verran vuoden 2009 pohjalukemista. Vuoden 2010 volyymi jää kuitenkin noin 2,1 miljardiin euroon, mikä on pientä piristymistä vuoden 2009 1,7 miljardista eurosta. Silti luvut jäävät selvästi vuoden 2008 yli 4 miljardin volyymistä.

– Kasvu vuonna 2010 tuli täysin kansainvälisten kiinteistösijoittajien lisääntyneestä kiinnostuksesta, Kaleva selvittää.

Konservatiivisuus väistyy Yllättäen viime vuoden myyntilukuja vaimensi myös tarjonnan puute. Ostohalukkuutta olisi ollut jonkin verran, mutta se kohdistui kiinteistöihin, joita omistajat eivät halunneet myydä. Kiinnostusta on nyt erityi-

sesti parhaisiin, turvalliseksi koettuihin kohteisiin.

– Kiinnostavia kohteita on nyt enemmän tarjolla.

Niitä ovat kohteet, jotka on helppo vuokrata eli niillä on hyvä sijainti ja asianmukainen kunto. Myös kiinteistö, jossa on vuokralainen pitkällä vuokrasopimuksella, on sijoittajalle kiinnostava, Kaleva sanoo.

Rahoituskriisin jälkeen aktiivisia sijoittajia ovat olleet sellaiset ostajat, joilla on omia pääomia käytössään. He ovat tyypillisesti kohtuullisen konservatiivisia sijoittajia, mikä näkyy parhaiden kohteiden kysynnässä.

– Kun vieraan pääoman ehtoista rahoitusta saa taas, se laajentaa toimijajoukkoa ja tuo markkinoille myös sellaisia sijoittajia, joiden strategiana on ottaa riskejäkin. He hakevat tuottoa kohteiden teknisen ja fyysisen parantamisen kautta, hallinnoimisen kehittämisellä, vuokraamisen uusilla ideoilla tai konseptoinnin kautta, Kaleva sanoo.

Nähdäänkö pakkorealisointeja?

Pitkään markkinoilla on puhuttu kohteista, jotka eivät ole parhailla paikoilla, joille ei ole kysyntää ja joissa on isot velat. Näiden kiinteistöjen rahoituksen uudelleenneuvottelu on tulossa ajankohtaiseksi, kun rahoitukset erääntyvät. Jos uutta rahoitusta ei saa, edes-

www.editori.fi | opas Kiinteistöliiketoimintaan

5

Kuva: Reilika Landén

Länsinaapurissamme palvelua on käyttänyt jopa Ruotsin Poliisi uusien toimi­paikkojen vuokratason kartoittamiseen, kertoo Datschan Country Manager Sami Vaateri.

Täydellinen työkalu kiinteistö­ markkinoiden analysointiin Kun vieraan pääoman ehtoista rahoitusta saa taas, se laajentaa toimijajoukkoa ja tuo markkinoille myös sellaisia sijoittajia, joiden strategiana on ottaa riskejäkin, kertoo KTI Kiinteistötieto Oy:n johtaja Hanna Kaleva.

sä on pakkorealisointi.

– Jää nähtäväksi, miten iso ilmiö tästä tulee. Vallitseva näkemys on, että pakkorealisointeja tulee, mutta tilanne purkautuu hallitusti eikä markkinoille tule tästä leimaavaa ilmiötä. Niitä on jo nyt hoidettu kohde kerrallaan, Kaleva toteaa.

Ilmastonmuutos ja säädökset ajankohtaisia Sijoitusten analysoinnissa vuonna 2011 korostuvat ympäristö- ja vastuullisuuskysymykset. Esimerkiksi energiakysymyksiä viedään jo tunnuslukuihin asti ja pohditaan osa-alueisiin liittyviä riskejä ja niiden hinnoittelua.

– Sekä kotimaiset että ulkomaiset sijoittajat kiinnittävät näihin asioihin huomiota. Nyt on viimeistään aika tehdä energiasyöpölle rakennukselle jotain, Kaleva sanoo.

Toinen ajankohtainen asia markkinoilla on säädösten muutos: lähivuosille osuu monien eri säädösten muutoksia. Rahoituspuolella pankkien sääntelyyn tulee muutoksia, mikä vaikuttaa niiden kykyyn ja haluun rahoittaa kiinteistökauppaa. Samoin vakuutusyhtiöille on tulossa vakavaraisuussäännöksiä ja rahastomanagereille direktiivitason säännöksiä.

– Lisäksi kiinteistövero nousee usein uudistettavien verojen listalle ja kansainväliset kirjanpitostandardit muuttuvat, mitkä voi aika radikaalistikin vaikuttaa kiinteistösijoittamiseenkin. Taustalla on läpinäkyvyyden tarpeen lisääntyminen, mikä on finanssimyllerryksen jälkimaininkeja, Kaleva kertoo.

PP

•

D

atscha on tehokas web-pohjainen palvelu, joka tarjoaa yksityiskohtaista informaatiota kaikista kaupallisesta kiinteistöstä koko Suomen alueelta, sekä markkinainformaatiota Suomen 50 suurimmasta kunnasta. Palvelun kiistattomia etuja ovat helppokäyttöisyys sekä huomattava ajan säästö niin tiedon haussa kuin sen analysoinnissa.

– Ruotsissa tämä palvelu on ollut käytössä jo 10 vuotta. Sen hyödyistä yrityksille kertonee hyvin se, että lisenssisopimusten uusimisaste on peräti 96 %, kertoo Country Manager Sami Vaateri. Myös Suomessa palvelu on otettu erittäin hyvin vastaan.

Datscha on erinomainen työkalu vakuusarviointiin, kiinteistöjen markkina-arvojen laskemiseen ja prospektointiin. Tyypillisiä käyttäjiä ovat pankit, kiinteistöjen omista-

jat, konsultit ja kehittäjät sekä rakennusliikkeet ja saneeraajat.

– Länsinaapurissamme palvelua on käyttänyt jopa Ruotsin Poliisi uusien toimipaikkojen vuokratason kartoittamiseen, kertoo Vaateri.

– Asiakastutkimuksissamme palvelua on pidetty edelläkävijänä, erittäin luotettavana ja herkästi markkinoiden vaatimuksia ja tarpeita aistivana. Tiedot palveluun kootaankin kiinteistömarkkinoiden parhaista tietolähteistä, Vaateri muistuttaa.

Yksityiskohtaisen informaation lisäksi käyttäjiä palvelee Datschan kiinteistöanalyysi, joka on tehokas kiinteistöjen arviointityökalu. Sillä voi nopeasti luoda laskentamallin, johon voi lisätä omia oletuksia.

Pääsy kassavirtoihin, Excel-raportteihin, karttoihin ja herkkyysanalyyseihin on niin ikään tehty helpoksi. MRG

•

Datscha pähkinänkuoressa • Kiinteistöinformaatio 140 000 suomalaisesta kiinteistöstä • Kiinteistötunnus, osoite ja omistaja • Kiinteistön koko (tontti ja rakennusten pinta-alat) • Hankinta-ajankohta • Kiinteistötyyppi ja valmistumisvuosi • Kiinteistöjen vuokraoikeudet Markkinainformaatio 50 isoimpaan kuntaan (Newsec ja KTI) • Vuokratasot, vajaakäyttöasteet ja tuottovaatimukset toimialatyypin mukaan (asunto, toimitila, kauppa, teollisuus) • Alueellinen tieto (esim. Helsinki jaettu yli 20 eri alueeseen) • Tiedot jaettu kiinteistöjen iän/perusparannusajankohdan mukaisesti

Yrityshierarkiatiedot • Kiinteistön omistajan koko yritys­rakenne • Emo- ja tytäryhtiötiedot • Näiden kiinteistöomistukset Toteutuneet kiinteistökaupat • Hakukriteereinä mm. alue, ajankohta, pinta-ala Valuaatiotyökalu • Kiinteistön/kiinteistömassojen markkina-arvon laskemiseen • Kassavirtamalli jossa lähtökohtana työkalun sisällä oleva kiinteistöja markkinainformaatio

www.datscha.com

6

opas Kiinteistöliiketoimintaan | www.editori.fi

Rakennuslupien kuutiomäärä kasvoi yli 21 prosenttia marraskuussa Vuoden 2010 marraskuussa rakennuslupia myönnettiin yhteensä 3,2 miljoonalle kuutiometrille, mikä on 21,4 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen rakennus- ja asuntotuotantotilaston ennakkotiedoista.

Asuinrakennusten lupakuutiot kasvoivat marraskuussa 26 prosenttia. Suurin kasvu, 50 prosenttia, oli asuinkerrostalojen lupakuutioissa. Rivitalojen lupakuutiot puolestaan vähenivät yli 12 prosentilla.

Liike- ja toimistorakennuksien rakennuslupien loppukesästä asti jatkunut lasku kääntyi tilavuudella mitattuna kasvuksi. Lupakuutioita myönnettiin marraskuussa lähes 87 prosenttia enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana. Kasvu selittyy lähes kokonaan yksittäisellä kauppakeskushankkeella.

Vuoden 2010 marraskuussa myönnettiin rakennuslupa 2 710 uudelle asunnolle, mikä on yli viidenneksen enemmän kuin vuotta aiemmin. Asuinkerrostaloille myönnettyjen lupien määrä kasvoi lähes kolmannek-

sella. Rivitalojen lupien määrä väheni lähes 15 prosenttia.

Tammi-marraskuussa 2010 kaikkien rakennusten lupakuutioiden määrä kasvoi 6 prosenttia edellisestä vuodesta. Asuinrakennusten lupakuutioiden määrä kasvoi lähes 35 prosenttia. Liike- ja toimistorakennusten lupakuutiot vuorostaan vähenivät 11 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Uudisrakentamisen volyymi kasvoi 30 prosenttia marraskuussa Marraskuussa 2010 käynnissä olevan rakennustuotannon kiinteähintainen arvo eli volyymi kasvoi 29,7 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Asuinrakentamisen volyymi lisääntyi eniten, 47,5 prosenttia. Voima-

kas kasvu johtuu vuoden 2009 asuinrakentamisen poikkeuksellisen alhaisesta volyymista.

Asuinrakentamisessa erityisesti rivi- ja ketjutalojen rakentamisen volyymi jatkoi edelleen voimakasta kasvuaan yli kaksinkertaistuen vuoden takaisesta. Myös asuinkerrostalojen ja erillisten pientalojen rakentamisen volyymit ovat olleet kuluneen vuoden aikana reippaassa kasvussa. Muun kuin asuinrakentamisen ja liike- ja toimistorakentamisen volyymit kasvoivat 15 prosenttia.

Varastorakentamisen volyymissakin kasvua oli lähes 16 prosenttia vuoden takaisesta.

Lähde: Rakennus- ja asuntotuotanto, Tilastokeskus

www.editori.fi | opas Kiinteistöliiketoimintaan

Uudet tavat tehdä työtä näkyvät kiinteistöissä Yhä useamman työ ei ole toimistolla istumista kahdeksasta neljään vaan monimuotoisempaa: etätyöt ovat yleistyneet ja työnteon paikat lisääntyneet. Kun toimistolle mennään, siellä tehdään vuorovaikutusta tarvitsevaa työtä yhdessä oman tiimin kanssa.

O

rganisaatiot ovat yhä isompia, hajaantuneempia ja tiimimäisempiä. Yksilöt vastaavat yhä enemmän henkilökohtaisista tuloksistaan. Samalla tiedon määrä lisääntyy ja se täytyy saada yhä nopeammin mukaan päätöksentekoon.

– Nämä työn kehityksen piirteet ovat paitsi henkilöstöhallinnon johtamishaasteita, myös tilahaasteita: työskentelytilat voivat tukea uudenlaisen työn tekemistä.

Kun hiljaisuutta vaativat työtehtävät voi-

daan tehdä yhä useammin jossain muualla kuin toimistolla, rakennetaan sellaisia ratkaisuja, että innovatiivisuutta vaativan tietotyön vuorovaikutustilanteet syntyvät luontevasti. Voidaan esimerkiksi tehdä vapaamuotoisempia tiloja, kuten pystybaareja tai kahviloita, johtaja Juha Tiuraniemi Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:stä kertoo.

Yleensä ratkaisuna on tilojen monipuolistaminen. Entisen 30 neliön huoneen sijaan työntekijällä saattaa olla oma työpisJATKUU SEURAAVALLA SIVULLA

7

8

opas Kiinteistöliiketoimintaan | www.editori.fi

JATKUU EDELLISELTÄ SIVULTA

Tilat tehokkaaseen käyttöön Yhä enemmän sekä tilojen omistajat että niiden käyttäjät pohtivat tilojen käyttötarkoitusta. Turha tai vääränlainen tila maksaa liikaa molemmille. Siksi trendinä on tilankäytön tehostaminen.

– Markkinaehtoisesti tehty tila tulee lisääntymään: tilojen käyttöä mietitään yhä enemmän yrityksen toimintastrategian pohjalta, Tiuraniemi kertoo.

Pääkaupunkiseudun toimistotilamarkkinoilla on reilusti vajaakäyttöä, yli 10 prosenttia. Samalla rakennetaan uusia toimistokohteita. Helsingin keskustassa, hyvällä sijainnil-

la olevissa kohteissa vuokrataso on nousussa, kun taas huonoilla alueilla ja epäajanmukaisissa kohteissa tyhjä toimistotila lisääntyy.

– Tällä hetkellä eniten kysyntää on kustannustehokkaalla ja toisaalta erittäin laadukkaalla tilalla - niiden välissä voi olla vaikeaa pärjätä, Tiuraniemi sanoo.

Yhtenä mahdollisuutena Tiuraniemi näkee kahden ongelman yhdistämisen: toimistotilojen ylitarjonnan ja asuntojen vähyyden.

– Kannattaisiko purkaa toimistoja ja rakentaa asuntoja? Se tuntuisi järkevältä, onhan teollisuustilojakin onnistuneesti muokattu loft-asunnoiksi.

Kilpailu parhaista paikoista kasvaa Yhä useampi taho tulee kilpailemaan parhailla paikoilla sijaitsevista kiinteistöistä tulevaisuudessa. Kasvavilla kaupunkiseuduilla tarvitaan helposti saavutettavissa olevaa tilaa paljon. Myös julkiset palvelut haluaa sijoittua entistä paremmin kaupunkikeskustoihin ja asiakasvirtojen solmukohtiin.

– Yhä enemmän tullaan näkemään kauppakeskusten tyylisiä palvelutiloja, joissa yhdistyvät eri tilatyypit: toimistot, asunnot ja kaupat, Tiuraniemi sanoo.

Tilan käytön tehostamista par-

Kuvat: Renor Oy

te avotilassa tai pieni huone ja sen lisäksi vuorovaikutteista tilaa käytettävissään.

– Työntekijä voi valita päivittäin, missä hän saavuttaa tavoitteensa parhaiten, Tiuraniemi sanoo.

Tilat toteuttavat parhaimmillaan sekä yksittäisen työntekijän että koko organisaation tavoitteita. Yritystavoitteita voi olla useita, esimeriksi yhteiskuntavastuun toteutuminen ja tulostavoitteet.

– Kiinteistösijoittamisessa ja -manageroinissa nämä trendit näkyvät jo. Suomessa halutaan olla edelläkävijöitä erityisesti energiaja ekotehokkuudessa, Tiuraniemi toteaa.

Porin Puuvilla: Vanhassa teollisuuskaupungissa ollaan muokkaamassa vanha puuvillatehdas kauppakeskukseksi, jossa on moderneja palveluita ja tilaa.

Swing

www.hartela.fi

Life Science Center Plus

Menestyksekäs Life Science Center -yrityskeskittymä kasvaa ja kukoistaa Espoon Keilaniemessä. Tartu tilaisuuteen hankkia tilat parhaalta paikalta, kun kampuksen kolmesta rakennuksesta koostuva 2. vaihe on käynnistynyt. Ensimmäinen talo on täyteen vuokrattu ja seuraavasta neuvottelut täydessä vauhdissa.

Swing LSC Plus tarjoaa monipuolisen palveluympäristön ravintola- ja toimistopalveluineen. Erinomaiset liikenneyhteydet sekä 2015 valmistuva metro varmistavat alueen saavutettavuuden ja positiivisen kehityksen

Tehokas ympäristö, loistava sijainti ja naapureina huipputeknologian yrityksiä, tutkimuslaitoksia sekä Aalto-yliopisto. Toimi nyt!

jatkossakin.

Tuo sinäkin yrityksesi mukaan huippuseuraan!

Ota yhteyttä ja kysy lisää: Sari Raunio, puh. 050 526 6886 Taija Koskinen, puh. 050 522 9343 Rakennusosakeyhtiö Hartela, puh. 010 561 3000

www.editori.fi | opas Kiinteistöliiketoimintaan

vitaan kaavamuutoksia, lisärakennusoikeuksia ja kustannuslaskelmia, puhutaan kymmenestäkin vuodesta ideasta toteutukseen. Kiinteistön konseptin uudistaminen on haastavampaa kuin uudisrakentaminen, Tiuraniemi hahmottelee.

Kuva: Sponda Oyj

Yhä enemmän tullaan näkemään kauppakeskusten tyylisiä palvelutiloja, joissa yhdistyvät eri tilatyypit: toimistot, asunnot ja kaupat.

9

Tutustu näihin! hailla paikoilla siis tarvitaan. Parhaiden sijaintien kysyntää lisäävät myös ihmisten arkiset ajankäyttöhaasteet.

– Esimerkiksi perheen jäsenillä voi olla eri harrastuksia eri paikoissa ja eri aikoina. Jos nämä olisivat samassa isossa palvelukeskittymissä, johon on hyvät liikenneyhteydet, se helpottaisi perheiden arkielämää, Tiuraniemi sanoo.

Pääomaintensiivisellä alalla investoinnit ovat pitkäaikaisia ja kehitettävässä kohteessa täytyy nähdä kassavirtaa jopa 30 vuotta eteenpäin. Siksi kiinteistöalalla tehdään usein hitaita liikkeitä.

– Nopeammin voi tapahtua yrityksen toimitilojen uudistus, joka ei vie kuin vuosi, kaksi. Mutta jos tar-

Juha Tiuraniemen vinkit mielenkiintoisista kiinteistökehityshankkeista.

– Porin Puuvilla. Vanhassa teollisuuskaupungissa ollaan muokkaamassa vanha puuvillatehdas kauppakeskukseksi, jossa on moderneja palveluita ja tilaa. Kuoret ovat vanhat ja sisusta tullaan uudistamaan täysin. Kiinteistössä tutkitaan myös maalämpöratkaisuja ja tavoitteena on täysin päästötön kauppakeskus.

– Citycenter eli Makkaratalo. Betonielementtitalossa on siirretty parkkitila maan alle ja saatu enemmän palvelua ja toimistotilaa. Hyvä esimerkki siitä, miten keskustassa tiivistetään tilankäyttöä. Ulospäin muutos on pieni, mutta sisällä suuri. PP

•

Citycenter eli Makkaratalo: Hyvä esimerkki siitä, miten keskustassa tiivistetään tilankäyttöä.

Tietomallinnus palvelee asiakasta paremmin Monella toimialalla vaikuttava tamperelainen BST-Arkkitehdit Oy hyödyntää kaikissa projekteissaan tietomallinnusta, joka antaa asiakkaalle kolmiulotteisen näkymän lisäksi valtavan määrän tietoa rakennuksesta, sen kustannuksista, aikatauluista ja energiankulutuksesta.

– Tietomallin avulla voimme laatia nopeasti tutkielman tontin ja tilojen käytöstä. Asiakas näkee havainnollisten kolmiulotteisten kuvien ansiosta jo projektin alussa, kuinka hyvin se vastaa hänen toiveitaan, kertovat kaksi BST-Arkkitehtien osakkaista, arkkitehdit Sergej von Bagh ja Petri Tavilampi.

– Jos teemme rakennuksen suunnitelmiin yhden muutoksen, esimerkiksi siirrämme pilaria, muutos näkyy automaattisesti kaikissa piirustuksissa ja asiakirjoissa. Tietosisällön voi räätälöidä asiakkaan tarpeisiin ovien lukituksista sisustusratkaisuihin saakka. Tietomallin avulla voimme simuloida, kuinka rakennus toimii käytännössä, Sergej von Bagh selventää.

Tietomallinnuksella saavutetaan selkeä nopeusetu kilpailijoihin nähden. Hankkeen määriä ja kustan-

nuksia päästään arvioimaan ja vaihtoehtoja vertailemaan varhaisista luonnoksista lähtien, Tavilampi huomauttaa.

BST-Arkkitehdit Oy on perustettu keväällä 2010 Arkkitehdit von Bagh – Tavilampi Oy:n ja Arkkitehtitoimisto Stenvall – Timola – Varhi Oy:n osaamis- ja kokemuspohjalle.

Yrityksen projektit edustavat kaikenkokoisia hankkeita kaikilta arkkitehtuurin toimialueilta. Suurimpia ovat kaupunkikehityskohteet sekä terveyspalveluiden, kulttuurin ja liike-elämän rakennukset.

– Teemme myös yrityksille suunnattuja tuotanto- ja toimistotiloja, kouluja, päiväkoteja, vanhain- ja hoivakoteja sekä sairaaloita ja terveyskeskuksia, von Bagh ja Tavilampi summaavat.

Toimiston mielenkiintoisimpia töitä ovat Koskikeskuksen ja Tullin-

BST-Arkkitehdit Oy aloitti uusissa toimitiloissa 1.4.2010. Toimiston mielenkiintoisimpia töitä ovat Koskikeskuksen ja Tullintorin muutoshankkeet, Finlaysonin alueen käyttötarkoitusmuutokset sekä tuleva Luhtaan passiivienergiapäiväkoti Tampereelle. torin muutoshankkeet, Finlaysonin alueen käyttötarkoitusmuutokset sekä tuleva Luhtaan passiivienergiapäiväkoti Tampereelle. Lähivuosina toimistoa työllistää muun muassa Koukkuniemen vanhainkodin mittava peruskorjaus- ja uudisrakennushanke.

BST-Arkkitehtien 15 hengen henki-

lökuntaan lukeutuu kokeneita arkkitehtejä ja nuoria innovatiivisia osaajia. Arkkitehtitoimisto sijaitsee Tampereella Finlaysonin alueella. EA

•

www.bst-ark.fi

10

opas Kiinteistöliiketoimintaan | www.editori.fi

Energiansäästö lähtee liikkeelle tiedostamisesta Energiaa on helppo säästää, kun ensin tietää, mihin sitä kuluu.

Monet kiinteistönomistajat näkevät energiansäästämisen isona etuna, sillä se kulkee käsi kädessä eurojen säästymisen kanssa. Noin kolmasosa rakennuksen hoitokuluista on energiakuluja, joten energiankulutuksen pienentämisellä voi yleensä saavuttaa usean prosentin säästön hoitokuluissa.

Myös vuokralaiset osaavat vaatia ympäristömyönteistä kiinteistöä.

– Jos vuokralle tulevan yrityksen arvoihin on määritelty ympäristöystävällisyys tai sen toiminnalle on määritelty energiatehokkuus, asia voi olla ratkaiseva tekijä kiinteistön valinnassa, Motivan asiantuntija Antti Kokkonen sanoo.

Hyvä työkalu ostajalle tai vuokralaiselle on kiinteistön energiatodistus, joka on ollut käytössä parin vuoden ajan. Kiinteistölle annetaan energialuokka, esimerkiksi A tai B, aivan kuten pesukoneille tai kylmälaitteille.

– Kiinteistöjen käyttäjien on ollut aikaisemmin vaikea selvittää asuinkiinteistön tai toimitilan energiankulutusta ja sen suuruutta on ollut vaikea arvioida, Kokkonen toteaa.

Vertaile toisiin kiinteistöihin Kiinteistön energiatehokkuuden parantamisessa ensimmäinen askel on energiankäytön tiedostaminen. Hyvä keino kartoittaa energiankulutusta on ulkopuolisen konsultin tekemä energiakatselmus. Siinä käy-

dään läpi rakennuksen energiankäyttö ja selvitetään säästökohteet kannattavuuslaskelmineen. Työ- ja elinkeinoministeriö tukee katselmuksia jopa 40 prosentilla kustannuksista.

– Konsultti osaa katsoa ihan eri tavalla kuin rakennuksen omistaja tai vuokralainen, paljonko energiaa kuluu ja missä kohtaa mennään päin honkia, Kokkonen summaa.

Energiakatselmuksista Motiva kerää tilastoja, joita voi käyttää kiinteistöjen vertailuun. Kiinteistön energiankulutuksen vertailu toisiin kiinteistöihin tuottaa hyvin tietoa siitä, onko oma energiankulutus suurta vai pientä.

Myös oman kiinteistön historiatietoja kannattaa seurata. Jos energiankulutuksessa huomaa yllättäviä muutoksia, syy on helppo selvittää.

Etäluettavat mittarit tulevat Vuoteen 2014 mennessä Suomessa otetaan käyttöön etäluettavat sähkömittarit. Isoimmissa kiinteistöissä ne ovat olleet käytössä jo jonkin aikaa. Kun lisäksi lämmön- ja vedenkulutus saadaan etäseurantaan, saadaan todella tarkkaa tietoa kulutuksesta.

– Ammattilaiselle tuntikohtaiset tiedot energiankulutuksen vaihtelusta kertovat paljon. Itsekin analyyseja tehneenä voin sanoa, että kokenut ammattilainen osaa sa-

noa kulutuskäyriä katsoessaan, mitä huoltomiehen kannattaisi käydä tsekkaamassa, Kokkonen kertoo.

Uusikin rakennus voi olla energiasyöppö Kiinteistön elinkaaren aikana energia-asioita kannattaa seurata säännöllisesti. Ensimmäinen tarkastus kannattaa tehdä rakennuksen alkutaipaleella. Luovutustarkastuksessa katsotaan, että järjestelmät toimivat niin kuin ne on suunniteltu ja asetukset ovat oikeat.

– Ensimmäisen vuoden jälkeen kannattaa tehdä käyttöönottokatselmus energia-asiantuntijan kanssa. Tällöin korjattavat asiat menevät takuun piiriin, Kokkonen toteaa.

Uusissa rakennuksissa on usein puutteita automaation säädöissä. Suuremmat muutokset tulevat ajankohtaiseksi 10 - 15 vuoden päästä käyttöönotosta, jolloin edessä voi olla saneeraus. Se on oiva paikka miettiä, ovatko automatiikka ja talotekniikka ajan tasalla.

– On halvempaa tehdä kaikki kerralla saneerauksen yhteydessä kuin korjata yksittäisiä asioita, Kokkonen kertoo.

Puolet säästö­potentiaalista säädöistä Usein energiansäästö voidaan kuitenkin aloittaa asioista, jotka eivät vaadi uusia in-

www.editori.fi | opas Kiinteistöliiketoimintaan 11

Työ- ja elinkeinoministeriö tukee katselmuksia jopa 40 prosentilla kustannuksista.

vestointeja. Näitä ovat esimerkiksi ilmanvaihdon, lämmityksen ja valaistuksen ohjaus: niiden täytyy vastata kiinteistön käyttötarpeita.

Säädöt on syytä tarkistaa vähintään vuosittain. Kiinteistön tunteva huoltomies voi

tehdä muutoksia jopa viikoittain esimerkiksi liikkeiden aukioloaikojen mukaan.

- Säädöillä pystyy tekemään paljon. Energiakatselmuksissa yleensä puolet säästöpotentiaalista tulee siitä, että ruuvaillaan säätöjä oikeisiin asentoihin, Kokkonen sanoo. PP

•

Kiinteistönhuolto ja kiinteistöjen vuokraus hallintaan Kupari Solutions Estate ja Maint-järjestelmät ovat avain kiinteistöliiketoiminnan tehostamiseen

K

upari Solutions Oy:n edistykselliset kiinteistönhallinnan ja kiinteistönhuollon järjestelmät tehostavat niin kiinteistöjen vuokrausprosesseja kuin huoltoliiketoimintaa. Miltä kuulostaisi mobiili kiinteistönhuolto?

– Kupari Maint (AVUX) –järjestelmän avulla asiakas voi hallinnoida ja suunnitella kiinteistön töitä, tehdä työmääräyksiä, ohjata siivoustöitä ja valvoa töiden toteutusta internet-pohjaisen sovelluksen avulla, Kupari Solutions Oy:n toimitusjohtaja Janne Helekorpi kertoo. Entä se ”mobiilius”?

– Järjestelmään voidaan liittää paikkatiedon hallinta GPS, jolloin ajoneuvokanta on jatkuvassa seurannassa. Helekorpi kertoo, että asiakkailta saadun palautteen mukaan työajoneuvojen polttoainekustannukset ovat GPS:n käyttöönoton myötä las-

keneet jopa 20 – 30 prosenttia.

Kupari Maint -järjestelmän käyttäjiä ovat kiinteistönomistajat, huoltoyhtiöt, siivousliikkeet, isännöitsijät ja muut kiinteistöpalveluita tar­ joavat yritykset.

– Kyseessä on moduulipohjainen ja kevyt järjestelmä, joka laajenee asiakkaan tarpeiden mukaan, joten se soveltuu mainiosti myös pienyritysten käyttöön.

Miltä kuulostaisi mobiili kiinteistönhuolto, kysyy Kupari Solutions Oy:n toimitusjohtaja Janne Helekorpi.

Tapahtumien todentaminen helpompaa

Kaiken kattavaa vuokrauksenhallintaa

Helekorven mukaan vaatimus GPSjärjestelmästä voi tulla myös tilaajan puolelta.

– Kunnat ja kaupungit edellyttävät usein GPS-seurantaa pyytäessään tarjouksia kiinteistöhuollon hallinnasta ja talviaurauksesta. Myös vakuutusyhtiöt vaativat vahinkoilmoituksiin

Asiakkaiden tarpeet ovat lähtökohta myös Kupari Estate – vuokrauksenhallintajärjestelmässä. – Kupari Estate nivoutuu osaksi asiakkaan muita järjestelmiä. Jos asiakkaan toimintaympäristössä tapahtuu muutoksia, järjestelmään tehdään tarvittavat muutokset. Järjestelmän käyttäjiä ovat elä-

todisteita huolto- ja taloyhtiöiltä katujen aurauksesta tai hiekoituksesta.

– GPS-järjestelmän avulla tapahtumat on helppo todentaa jälkikäteen.

ke- ja vahinkovakuutusyhtiöt, pankit, pörssiyhtiöt sekä muut merkittävät kiinteistönomistajayhtiöt.

Helekorven mukaan keskeisimmät hyödyt ovat ajansäästö, työn tehokkuus ja tarkkkuus. – Kupari Estaten avulla voi hallinnoida suuria kiinteistömassoja luotettavasti ja hyvän hallintotavan mukaisesti. Järjestelmän avulla kiinteistöomaisuus on auditoitavissa ja raportoitavissa. Myös tulevaisuuden sopimusmuutokset voidaan ennakoida. Kun käsityö vähenee, pienenevät myös riskit, Helekorpi summaa. MH

•

www.kuparisolutions.fi

Kupari Group on kokenut kiinteistönhallinnan ja kiinteistönhuollon järjestelmäasiantuntija ja konsultti. Yhtiö panostaa jatkossakin uusien teknologioiden kehittämiseen ja pyrkii innovatiivisyydellaan olemaan markkinoilla kehityksen kärjessä uudistuvalla ja kehittyvällä tuoteperheellä.

12

opas Kiinteistöliiketoimintaan | www.editori.fi

Osaamisestaan palkittu putkiremonttien pioneeri taitaa asukkaiden kuuntelemisen

Pelkkä rakennus- ja teknispainotteinen ajattelu saneerauksissa asetettiin kyseenalaiseksi jo 10 vuotta sitten, kun Tapiolassa aloitettiin peruskorjaukset.

– Putkiremontteja toteutettiin aiemmin siten, että vanhat putket ainoastaan korvattiin uusilla sen ihmeemmin suunnittelematta ja asukkaita huomioimatta. Kaikista vanhimmissa kiinteistöissä Helsingissä on tehty jo parikin putkiremonttia, mutta lähiöistä Tapiola oli yksi ensimmäisiä, joka tuli peruskorjausikään, kertoo pitkän uran alalla tehnyt hallintojohtaja Pekka Viranko.

– Kun Tapiolan peruskorjauksia alettiin suunnitella, ei tarjolla ollut sellaisia insinööritoimistoja, joilla olisi ollut tarjota hankesuunnittelu- ja projektinjohtopalvelua, saati ymmärrystä asukasviestinnän merkityksestä. Solmimmekin kumppanuussopimukset sellaiset yhteistyökumppaneiden kanssa, jotka olivat halukkaita kehittämään kanssamme uusia toimintamalleja. Toimintamalleja, jotka huomioivat kaikki korjaushankkeisiin liittyvät osatekijät, jatkaa aiheesta hallintopäällikkö, isännöitsijä Arto Huttunen.

Hyvä suunnittelu on korjauksen onnistumisessa a ja o Tyypillisiä asukkaiden tyytymättömyyden aiheita ovat kustannusten ja aikataulujen pitämättömyys, työnlaadun taso ja se, että asukkaita ei kuunnella. Tapiolan Lämpö päätti, että hankkeet pitää yksinkertaisesti valmistella siten, että ikäviä yllätyksiä ei tule.

Tapiolan Mäntytornin vuonna 2009 palkitussa ”Vuoden putkiremontin” valintaperusteissa korostettiin erityisesti asiantuntevaa suunnittelua ja huolellista toteutusta. Nallenpolun vuoden 2010 palkintoperusteluissa kiitettiin erinomaista viestintää. Hallituksen jäsenille tarjottiin putkiremonttikoulutusta, palautekyselyjen tulokset käytiin läpi kokouksissa ja remonttiin liittyvistä aiheista sai riittävästi tietoa niin projektinjohdolta, urakoitsijalta kuin isännöitsijältäkin. Asukkaita todella kuunneltiin.

– Olemme hioneet prosessimme kaikin tavoin huolella, että ne tuottavat asiakastaloyhtiöille selkeitä hyötyjä. Lisäsäästöjä on saatu aikaan myös niputtamalla sisartaloyhtiöiden suunnittelua ja korjauksia isommiksi kokonaisuuksiksi, muistuttaa hallintopäällikkö, isännöitsijä Anssi Aittasalmi.

Kuva: Sami Perttilä

Tapiolan Lämpö ja Olarin Huolto operoivat koko pääkaupunkiseudulla. Konsernissa asiakkaina on hieman yli 600 asunto- ja kiinteistöyhtiötä. Yhtiön isännöimä taloyhtiö palkittiin kahdesti peräkkäin ”Vuoden putkiremontti” -kohteena ja Tapiolan Lämpö Oy valittiin viime syksynä Vuoden Isännöintiyritykseksi.

Vanhassa Tapiolassa on putkiremontoitu jo yli 70 taloyhtiötä. Seuraavan viiden vuoden kuluessa saneerataan vielä noin 50 kiinteistöä ja sen jälkeen on vuorossa Olari, jossa rakennuskanta on sopivasti nuorempaa, kertovat Anssi Aittasalmi, Arto Huttunen ja Pekka Viranko Tapiolan Lämpö Oy:stä sekä Kaisa Pekkala Olarin Huolto Oy:stä.

Vaihtoehtoisista kylpyhuoneista täydelliset mallit

Tytäryhtiöitä mahtuisi joukkoon enemmänkin

Putkiremonttien hankesuunnittelun yhteydessä tutkitaan vaihtoehtoiset toteutustavat. Pinnoitus saattaa sopia yhteen taloyhtiöön ja perinteinen remontti toiseen. Toteutustapaan vaikuttaa putkien ja märkätilojen kunto. Tapiolassa korjaukset ovat pääosin suoritettu perinteisellä tavalla. Saneerausten yhteydessä uusitaan usein myös sähköjärjestelmät ja rakennetaan tietoverkko. Asuntokohtaisten kylpyhuoneiden remontointipäätöksiä on helpottanut se, että asukkaita varten on saatettu rakentaa malliksi esim. kolmen eri laatutason kylpyhuonetta. Näin asukkaat näkevät tarkalleen, mikä kuuluu urakkaan, ja mitä voi halutessaan saada maksamalla ylimääräistä.

– Olarissa on keskitytty pääasiassa julkisivusaneerauksiin. Olarin rakennuskanta on sen ikäistä, että siellä putkikorjaukset alkavat muutaman vuoden sisällä. Asiakkaamme tulevat siis hyötymään emoyhtiön vahvasta osaamisesta, iloitsee isännöintipäällikkö Kaisa Pekkala Olarin Huollosta, Tapiolan Lämmön tytäryhtiöstä.

Tapiolan Lämpö on vakavarainen, täyden palvelun talo mitä tulee isännöintiin ja kiinteistöjen huoltoon. Huoltopuolella korostetaan täydellistä avoimuutta ja sitä tukemassa on järjestelmä, joka välittää reaaliajassa tiedot suoritetuista huoltotoimenpiteistä taloyhtiöiden käytössä olevaan extranet-palveluun.

– Olemme kovassa iskussa, osaaminen ja sitä tukevat prosessit ja järjestelmät ovat huippukunnossa, kehuu Huttunen hymyillen. Uudet asiakkaat ovat tervetulleita kuin myös isännöinti- ja huoltoyhtiöt, joita kiinnostaa mahdollisuus työskennellä osana Tapiolan Lämpö -konsernia.

– Tavoitteemme on kasvaa, muttei tietenkään laadun kustannuksella. Myös kehitystyöhön panostetaan edelleen. Yritykset, joiden kanssa meillä on kumppanuus- ja yhteistyösopimukset, ovat sitoutuneet toiminnan kehittämiseen kanssamme, muistuttaa Huttunen lopuksi. MRG

•

www.editori.fi | opas Kiinteistöliiketoimintaan 13

Talotekniikalla kilpailuetua toimitiloille Uudet talotekniikan innovaatiot otetaan hyvin käyttöön Suomessa. Tutkimus keskittyy tällä hetkellä muun muassa tietotekniikkaan, hyvään työympäristöön, sisäilman laatuun ja ekotehokkuuteen.

Talotekniikalla voi vaikuttaa kiinteistön kilpailukykyyn paljon, sillä se tuottaa kiinteistöissä ja tiloissa tapahtuville toiminnoille yksilölliset, käyttäjäkohtaiset ja hallitut olosuhteet: siis esimerkiksi toimistotyöskentelyyn sopivan valaistuksen, äänentason, lämpötilan ja raikkaan ilman.

Oikeat talotekniset ratkaisut tuovat kilpailuetua sekä kiinteistön omistajalle että käyttäjälle.

Viime aikoina talotekniikassa on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, miten sillä voidaan vaikuttaa rakennuksen energiatehokkuuteen ja kestävään kehitykseen.

Sieltä löytyy myös suurin kehittämispotentiaali.

– Taloautomaation, anturointien ja säätöjen kautta on edelleen paljon saavutettavissa. Yhä enemmän talon omistajat ja käyttäjät kiinnittävät huomiota siihen, miten ympäristöystävällisessä talossa liiketoiJATKUU SEURAAVALLA SIVULLA

14

opas Kiinteistöliiketoimintaan | www.editori.fi

JATKUU EDELLISELTÄ SIVULTA

mintaa tehdään. Tämä on hyvin merkittävä asia, VTT:n Kiinteistöt ja Rakentaminen -toimialan asiakasjohtaja Pekka Pajakkala kertoo.

Tieto- ja viestintäteknologia tulee Taloteknisten järjestelmien osuus rakennuskustannuksista on kasvanut viime vuosikymmenien aikana. Esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikan kehittyminen vaikuttaa siihen, että talotekniikan osuus rakentamisesta pysyy jatkossakin vähintään nykytasolla. Tiloihin kohdistuu yhä enemmän vaatimuksia, mikä vaikuttaa talotekniikan kehitykseen.

– Rakentamisessa nimenomaan talotekniikka on alkanut hyödyntää tietotekniikkaa, automaatiota ja anturointia. Ohjattavuus ja toimintavarmuus ovat parantuneet ja tekniikka on halventunut, Pajakkala toteaa.

Hän mainitsee esimerkkeinä erilaiset turvalaitteet, kuten anturit ja kamerat, jotka hälyttävät asukkaan matkapuhelimeen. Näin voidaan reagoida nopeasti vaikkapa vesivuotoihin.

– Järjestelmät ovat yhä useammin käytössä

myös toimitilakiinteistöissä. Talotekniikassa on aika helppo soveltaa uusia järjestelmiä, Pajakkala toteaa.

Uutta ovat myös erilaiset lämmitykseen liittyvät asiat, esimerkiksi maalämmön ja aurinkopaneelien käyttö sekä useiden eri lämmönlähteiden käyttö. Niiden ohjaukseen tarvitaan niin ikään talotekniikkaa.

Uutta teknologiaa osataan ottaa hyvin käyttöön Uutta teknologiaa ylipäätään on Suomessa osattu ottaa hyvin käyttöön. Isot kiinteistönomistajat seuraavat kehitystä ja tietävät, milloin uuden teknologian luotettavuus ja toimintavarmuus ovat tarpeeksi hyviä käyttönottoon.

– Kun alalla kilpaillaan kiinteistöjen ominaisuuksilla ja järjestelmillä, ne tulevat nopeasti käyttöön, Pajakkala toteaa.

Tärkeintä uusien taloteknisten järjestelmien kehittämisessä on toimintavarmuus ja luotettavuus. Aikaisemmin esimerkiksi ilmastointi ei useinkaan toiminut siten, kuin oli suunniteltu.

Osittain syytä oli myös käyttäjissä. Nykyään talotekniikkaa ylläpitää yhä useammin järjestelmän

www.editori.fi | opas Kiinteistöliiketoimintaan 15

rakentaja, jolloin taataan sen toimintavarmuus.

– Näin saadaan usein hyvää laatua, sillä he tuntevat laitteet tarkkaan ja tietävät, miten niitä pitää hoitaa, Pajakkala sanoo.

Kaikki lähtee käyttäjistä VTT:n talotekniikan tutkimus painottuu tällä hetkellä sisäilmaston laatuun sekä eko- ja energiatehokkuuteen sekä taloteknisissä laitteissa että koko rakennuksessa. Mukana on talotekniikan lisäksi myös rakennustekniikka, sillä ne ovat nykyään voimakkaasti kytkeytyneitä toisiinsa. Tutkimuksen alla on myös se, miten kiinteistöt voivat tuottaa itse käyttämänsä energian, ja tulevaisuuden työ- ja kaupankäyntitilat.

Uuden teknologian kehityksessä Pajakkala pitää tärkeimpinä lähtökohtina käyttäjälähtöisyyttä ja kestävää kehitystä. Uusia mahdollisuuksia tulee tieto- ja viestintätekniikasta sekä elektroniikasta. Talotekninen teollisuus panostaakin tutkimukseen selvästi muuta rakennusalaa enemmän.

– Uutta teknologiaa tulee jatkuvasti. Kun se halpenee ja osoittautuu toimintavarmaksi, se tulee rakennuksiin. Esimerkiksi ICT-teknologia in-

tegroituu osaksi talotekniikkaa ja mahdollistaa erilaisia palveluita, Pajakkala sanoo.

Tekniikkaa vanhoihin taloihin Tällä hetkellä olemassa olevien rakennusten uudistaminen ja korjaaminen on Pajakkalan mielestä iso haaste Suomelle talotekniikankin osalta.

Ongelmaksi tulee usein se, että vanhoissa rakennuksissa ei ole samalla tavalla tilaa talotekniikalle kuin uusissa kiinteistöissä.

– Pääkaupunkiseudulla on paljon tyhjää toimitilaa, koska sijainti, tilojen toimivuus tai talotekniset järjestelmät eivät vastaa käyttäjien nykyisiä vaatimuksia. Vaatimukset ovat ajaneet ohi vanhojen toimistorakennuksien ominaisuuksista, Pajakkala sanoo.

Kiinteistölle tarvitaan tulevaisuuden suunnitelma. Siinä hahmotellaan esimerkiksi, mihin käyttöön kiinteistö soveltuu, saneerataanko rakennus niin, että sillä on vielä paljon käyttöikää jäljellä, vai ajetaanko rakennus loppuun 10 - 15 vuodella, jolloin se pystyy kilpailemaan halvalla vuokralla.

– Suunnitelman tulee lähteä liikkeelle suunniteltujen käyttäjien haluista ja tarpeista. PP

Rakentamisessa nimenomaan talotekniikka on alkanut hyödyntää tietotekniikkaa, automaatiota ja anturointia.

•

EMC Talotekniikka Oy – osaamista ja asukaslähtöisyyttä kehityksen kärjessä EMC Talotekniikalla on vahva kiinteistön teknisten järjestelmien osaaminen ja kokemus talotekniikan ydinpalvelujen tuottamisesta ja kehittämisestä.

Yhtiön toiminnan ydin on asiakas- ja asukaslähtöisyys, mikä konkretisoituu erityisesti linjasaneerauksissa.

– Erikoistuminen, tekninen osaaminen ja jatkuva koulutus ovat toimintamme kivijalkoja. Se takaa toimintamme tehokkuuden ja ammattitaidon, joka minimoi asukkaalle remontista koituvan vaivan, olipa kyseessä asuntojen linjasaneeraus, korjausrakentaminen, putkistoremontti tai talotekninen peruskorjaus, EMC Talotekniikan toimitusjohtaja Kimmo Liukkonen kiteyttää.

EMC Talotekniikka Oy on Suomen neljänneksi suurin taloteknisiä palveluja tuottava yhtiö, joka kokoaa konsernin ”sateenvarjon” alle vahvat paikalliset yhtiöt ja osaamisen.

– Toimintamme kattaa koko Suomen ja meillä on vahva paikallinen läsnäolo. Näin asiakas saa meiltä paikallista palvelua, jonka taustalla ovat EMC Talotekniikan konsernitason toimintamallit ja vuosien saatossa hioutuneet prosessit. Uskon, että tämä ja poikkeuksellinen asiakaslähtöisyytemme ovat yhdistelmä, joka toimii. Se antaa myös meille potkua kehittää entisestään tuotteitamme ja palvelujamme.

Asukasystävällinen putkiremontti on totta EMC Talotekniikan toimintafilosofia kiteytyy erityisen selkeästi linjasaneerauksissa eli tutummin

kerrostalon putkiremonteissa.

– Se on ehdottomasti haastavin laji, sillä remonttia tehdään ihmisten kodeissa, joissa useimmiten myös asutaan koko remontin ajan.

EMC Talotekniikalla on tähän ratkaisu: Silotek®, joka on markkinoiden ainoa kohteittain räätälöitävä talotekniikkaelementti. Liukkosen mukaan se tarkoittaa, että putkiston esivalmistus tehdään tehtaalla, jolloin valmis elementti tuodaan paikan päälle ja kytketään paikalleen.

– Näin toteutus on nopea, kustannustehokas ja ennen kaikkea asukasystävällinen.

Saako olla tekijä vai koko urakka?

Liukkonen muistuttaa että EMC Talotekniikan konserniin kuuluvat yritykset tarjoavat omien erikoisalueittensa – LVIS- ja putkistosaneerausurakoinnin – lisäksi talotekniikan kokonaisratkaisuja uudis- ja korjausrakentamisen alueella.

– Organisaatiorakenteemme ja valtakunnallinen ulottuvuus mahdollistavat sen, että voimme tarjota asiakkaille joko yksittäisen resurssin eli vaikkapa sähkö- tai putkimiehen tai voimme

EMC Talotekniikan käyttämä Silotek® on markkinoiden ainoa kohteittain räätälöitävä talotekniikkaelementti, kertoo toimitusjohtaja Kimmo Liukkonen. olla asiakkaamme kokonaisvaltainen kumppani, jolloin toteutamme koko taloteknisen projektin alusta loppuun. MH

•

www.emctalotekniikka.fi