Naisjohtajuus / syksy 2020

Editor Helsingin tuottama asiantuntijajulkaisu

Lokakuu 2020

Markkinointi- ja viestintäpäällikkö

Yrittäjä

Merja RahkolaToivaNEN:

"Menestyksemme on mahdollistanut vain ja ainoastaan hyvä tiimimme" s. 6

Taija Koskinen:

"Kilpailu tekee alalle kuin alalle hyvää" s. 4 Kyberturvajohtaja

Marja Dunderfelt:

"Turvallisuusala on paljon muutakin kuin pelkkää teknisen alan ymmärrystä" s. 10

Editor Helsingin tuottama asiantuntijajulkaisu

NAISJOHTAJUUS

SISÄLLYSLUETTELO

2

4

6

Vastaava tuottaja:

Mira Kurvinen

Oikeat ihmiset johtajan ympärillä vahvistavat häntä

Turvallisesti taksilla

Kuuntele sydäntäsi ja ole sitkeä

AD / ulkoasu:

Jenni Hyttinen

7

8

9

Samalla asialla

Vaikuttamisen mahdollisuus tekee sote-johtamisesta palkitsevaa

”Johtajuus ei ole sidoksissa sukupuoleen”

10

12

12

Kyberturvallisuuden kärkipaikalle askel kerrallaan

Xplora-kellopuhelin on suunniteltu turvalliseen kommunikointiin

Luotettava tilitoimisto vapauttaa yrittäjän numeroiden pyörittelystä tuottavampaan työhön

13

14

Perhepäivähoitajasta isännöintiyrityksen johtoon

Kauniin ja historiallisen Raaseporin vetovoima kasvaa

Heikell-Kujala panostaa yhteisen tekemisen ja välittämisen kautta siihen, että niin henkilökunta kuin asiakkaatkin ovat tyytyväisiä.

Toimittajat: Maija-Liisa Saksa Kati Keturi Maarit Seeling Eila Lokka Timo Sormunen Timo Mansikka-Aho

Kannen kuva: Sami Perttilä Painopaikka:

PunaMusta / Tampere 2020

Editor Helsinki Oy:n tuottama asiantuntijajulkaisu.

Editor Helsinki on itsenäinen yritysviestinnän asiantuntija.

Editor Helsinki Oy tuotanto@editorhelsinki.fi Valtteri Rantalainen, puh. 040 561 7703 www.editorhelsinki.fi

Oikeat ihmiset johtajan ympärillä vahvistavat häntä Kuinka moni tietää lapsena, mitä hänestä tulee isona? Oman liikuntakeskuksen perustanut nainen tiesi ja elää nyt todeksi omaa työunelmaansa.

Teksti: Kati Keturi

Kaikki alkoi kummitädin liikuntasalilta, jossa oli ihana raudan tuoksu. Lukion jälkeen oli selvää, että liikuntaopinnot kutsuvat. Vuonna 2009 perustettu ANNAsport tarjoaa Kaarinassa laadukkaita, asiakaslähtöisiä liikuntapalveluita.

– Olen rakentanut yritystä harkituin askelin, viisi vuotta sitten investoin kuntosalilaitteisiin. Oma vahva ryhmäliikuntakokemus on vahvuuteni. En halua jäädä sivummalle johtajana tai ulkoistaa sitä, missä olen hyvä, toteaa yrityksen toimitusjohtaja Anna-Kaisa Heikell-Kujala.

Vahva usko omaan tekemiseen on siivittänyt ANNAsportin vauhtiin. Yksilöihin keskitytään ja tarvittaessa reagoidaan nopeasti toiveisiin. Jokaista asiakasta kuunnellaan.

Liikunnan lisäksi keskus tarjoaa myös mm. lastenhoitoa ja siivousta kävijöilleen.

– Koko perhe voi tulla yhtä aikaa kuntoilemaan, kun pienimpiä hoitaa ammattitaitoinen lastenhoitaja. Siivouspalvelu mahdollistaa sen, ettei liikunnan tarvitse väistyä kotitöiden tieltä! Helpompi arki on olennaista.

Heikell-Kujala kiittelee henkilökuntaansa.

2

Kaikki toimivat yhteisen tavoitteen eteen ja jokaisella tuolilla istuu oman alansa osaaja.

– Johtajan pitää olla itsevarma, mutta on myös taitolaji sanoa, ettei osaa kaikkea. Pitää osata ottaa vastaan kritiikkiä ja antaa positiivista palautetta ilman, että se on itseltä pois.

Hyvästä työstä palkitaan – mutta ketään ei nosteta ylitse muiden.

ANNAsport • Laadukkaat liikuntapalvelut, kuntosali ja ryhmäliikunta • Perustettu 2009 • Asiakkaille myös mm. siivouspalvelu ja henkilökohtaista kunto-ohjausta • Yritykseen kuuluu siivousalan yritys Siivous.pro • Liikevaihto 0,5 milj. euroa (2019) • Henkilöstö 26 ihmistä

www.annasport.fi

Editor Helsingin tuottama asiantuntijajulkaisu

NAISJOHTAJUUS

Nyt osui sieluun asti.

Ilkka-Pohjalainen 20.9.2020

06 325 3961

3

vaasankaupunginteatteri.fi

NAISJOHTAJUUS

Editor Helsingin tuottama asiantuntijajulkaisu

TURVALLISESTI TAKSILLA Muutaman vuoden takainen taksiuudistus kiritti taksiyhtiöitä miettimään, miten erottautua vapautuneella markkinalla. Taksi Helsingille oli selvää panostaa laadukkaaseen asiakaspalveluun ja turvallisuuteen. Moni silti miettii, uskaltaako taksia enää käyttää ja mitä se maksaa.

Teksti: Maarit Seeling

Taksi Helsingin markkinointi- ja viestintäpäällikkö Taija Koskinen vakuuttaa, että nykyisestä negatiivissävytteisestä kirjoittelusta huolimatta perinteinen taksi on yhtä turvallinen kuin ennenkin.

Valinnanvaran lisääntyessä asiakkaan on toki hyvä pohtia tarkemmin omia valintoja.

Koskinen vinkkaa varman päälle pelaajia tilaamaan kyydin ison välitysyhtiön kautta tai käyttämään autoa tilatessa tilaussovelluksia. Jos matkan varrella syystä tai toisesta ilmenee ongelmia, niin välitysyhtiön kautta tai sovelluk-

seen kertyneen datan avulla ne on helppo selvittää.

Koskinen aloitti nykyisessä työssään kesäkuussa 2017 eli vuotta ennen taksilain muutosta.

Lakimuutos näkyi hänen työssään välittömästi.

– Alaa ei aiemmin tarvinnut juuri markkinoida, kun joka paikkakunnalla oli omat taksinsa. Markkinoinnin ja viestinnän osaaminen oli taksiyrittäjille ihan uutta ja jouduttiin varmaan kaikkialla rakentamaan aika tavalla nollasta. Toisaalta se on tehnyt työstäni hyvin mielenkiintoista,

Koskinen kertoo.

Lakimuutoksella haluttiin helpottaa tilaamista, ja vapauttaa hinnoittelua sekä vauhdittaa digitaalisten palveluiden kasvua. Uudistuksen myötä poistuivat paitsi määräykset enimmäishinnoista, myös määräykset taksikiintiöistä, kuljettajien koulutusvaatimuksista ja liikennöintivelvoitteesta. Alalle tuli kertaheitolla noin 3 600 uutta yrittäjää pelkästään pääkaupunkiseudulle. Koskinen muistuttaa, että kilpailu tekee alalle kuin alalle hyvää, joten siinä mielessä lakiuudistus oli hyvästä.

4

Mutta kilpailun vapauttaminen toi alalle myös hallitsemattomuutta, joka on lisännyt konflikteja ja epävarmuutta.

Korjaussarja luvassa jo syksyllä

Liikenne- ja viestintäministeriö ilmoitti heinäkuussa tekevänsä lakiin korjauksia, joiden myötä muun muassa harkitaan taksamittaripakkoa autoihin.

Hallituksen esitys lakiin tehtäviksi muutoksiksi on tarkoitus antaa eduskunnalle vielä syksyllä.

Käsittelyssä on myös mm. mah-

Editor Helsingin tuottama asiantuntijajulkaisu

NAISJOHTAJUUS

”Tärkein tehtävämme on varmistaa asiakkaillemme taksipalveluiden laatu, turvallisuus ja saatavuus.”

– Taija Koskinen, Taksi Helsinki

dolliset muut pakolliset koulutukset.

– Taksi Helsinki ei missään vaiheessa luopunut kuljettajien koulutuksesta ja laadunvalvonnasta.

Välitysyhtiöihin kuulumattomat kuljettajat suorittavat yleensä vain Trafin vaatiman taksinkuljettajakortin ja ajokokeen. Me nostimme rimaa ja kehitimme kuljettajakoulutustamme entisestään tänä vuonna.

Taksi Helsingin uuteen kuljettajakoulutukseen kuuluu muun muassa kuuden tunnin ”tutorajo” jossa kokeneempi kuljettaja on uuden kuljettajan mukana opastamassa laitteiden käytössä ja käy yhdessä läpi ammattiin kuuluvia asioita.

– Tärkein tehtävämme on varmistaa asiakkaillemme taksipalveluiden laatu, turvallisuus ja saatavuus. Olemme kokeneet oman koulutusjärjestelmän todella tarpeelliseksi. Se on saanut kiitosta sekä osallistujilta että autoilijoilta.

Se on osoittautunut tarpeelliseksi myös laadunvalvonnan kannalta.

Asiakaspalautteemme keskipistesaldo onkin peräti 4,7 viidestä, Koskinen iloitsee.

Naisia kaivataan ratin taakse

Taksiala on ollut aina perinteisesti miesvoittoinen. Taija Koskinen arvioi, että tilausvälitysyhtiön yhteensä noin 3 500 kuljettajasta vain viitisen prosenttia on naisia.

– Se on todella vähän. Naiset olisivat enemmän kuin tervetulleita ajamaan taksia. Tämä ala sopii ihan kaikille, ikään, kokoon, sukupuoleen tai kulttuurilliseen taustaan katsomatta, Koskinen kannustaa.

Miesvaltaisuuden hän arvioi olevan jäännettä ajalta, jolloin miehet pääasiassa ajoivat perheen autoa. Naiset saattavat myös miehiä enemmän epäröidä yövuoroja ja pelätä kuljettajan työtä turvattomaksi, vaikka autoissa onkin

"Olemme uusineet koulutusjärjestelmämme, jotta voimme varmistaa asiakkaalle onnistuneet palvelukokemuksen. Kuljettajakoulutuksen yksi osio on paikallistuntemuskoe. Näin varmistamme, että he todellakin tietävät minne pitää lähteä, kun starttaavat ajon", Taija Koskinen kertoo.

nykyään turvajärjestelmät, joiden avulla apua saa nopeasti paikalle.

–Naiskuljettajamme eivät ole joutuneet asiattoman käytöksen kohteeksi sen herkemmin kuin miehetkään. Osin tämä ehkä selittyy sillä, että alalle hakeutuvilla naisilla on lähtökohtaisesti hyvät vuorovaikutustaidot, paljon tunneälyä ja reilu annos huumorintajua. Monista tilanteista selviää ihan keskustelemalla. Ja taksinkuljettajan työssä on muutenkin paljon positiivista, kuten työaikojen joustavuus, kivat asiakaspalvelutilanteet sekä merkityksellinen työ, kun voi auttaa ihmisiä kulkemaan sujuvasti ja turvallisesti päämääräänsä. Hankalia tilanteita tulee työssä onneksi kuitenkin tosi vähän, Koskinen pohtii.

Taksi Helsinki Oy Valtakunnallisesti toimiva Taksi Helsinki Oy on Suomen suurin taksien tilausvälitysyhtiö. Se tarjoaa 24/7 taksipalveluita paitsi pääkaupunkiseudulla, myös Itä-Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä, Lahdessa, Tampereella, Pohjois-Savossa, Mikkelissä, Satakunnassa, Varsinais-Suomessa, Seinäjoella, Kainuussa ja Kittilän alueella.

Välitysyhtiöön kuuluu yhteensä lähes 2000 taksia. Yrityksessä työskentelee yhteensä 90 henkilöä. Yritys on perustettu vuonna 1989 ja sen omistavat 1249 helsinkiläistä taksiautoilijaa sekä Helsingin Taksiautoilijat ry.

5

Editor Helsingin tuottama asiantuntijajulkaisu

Kuva: Sami Perttilä

NAISJOHTAJUUS

Classic Pizza Restaurantia ja Makaronitehdasta yhdistää tinkimättömyys ruuan laadusta ja palvelusta.

Aloitimme iloisessa ja rennossa Hangossa perheyrityksenä vuonna 1996. Nyt 25 vuotta ja lukemattomia pizzoja myöhemmin, ideamme toimii edelleen: Tarjoamme pizzaa jota ei muualta Suomesta saa.

Makaronitehtaassa keskitymme yhteen asiaan: tekemään Suomen parasta tuorepastaa luomukananmunista.

Sekä pizzamme että pastamme voit aina kruunata lasillisella aailman parasta pientilasamppanjaa (RL Legras).

www.classicpizza.fi www.makaronitehdas.fi

Kuuntele sydäntäsi ja ole sitkeä Ei ole mikään ihme, että Merja Rahkola-Toivasesta tuli yrittäjä jo 17-vuotiaana. Suvussa on paljon yrittäjiä ja hyvänä esikuvana toimi puuhakas isoäiti, joka oli perustamassa Lapin yrittäjänaisia. Tie 150 hengen työnantajaksi ei kuitenkaan ole ollut suoraviivainen, vaan matkan varrelle mahtuu opettavaisia ja innostavia vuosia työntekijänä.

Teksti: Maija-Liisa Saksa

– Olen yrittäjähenkinen ja kiinnostunut monista asioista ja tykkään tehdä töitä ihmisten kanssa.

Tuo kiinnostus moneen näkyy siinä, että minusta piti tulla konsert-

tipianisti, opiskelin kaupallista alaa ja myös lentoemännäksi. Yritykseni oli lanseeraamassa Coca Cola Lightiä Suomeen ja päädyin vähän vahingossa Stockmannille apulaisostajaksi, kertoo Merkkuna paremmin tunnettu Merja nuoruusvuosistaan.

Stockamannin vuodet osoittautuivat antoisiksi ja opettivat paljon, sillä esimiehet siellä olivat pääosin loistavia.

– Opiskelin samalla markkinoinnin johtoa, sillä halusin kuitenkin kokeilla muuta ja päädyin mainostoimistoon projek t ijohtaja k si sekä johtoryhmän jäseneksi. Sieltä olikin helppo siirtyä perheyrittäjäksi mieHyvä tiimi! Perheyrityksessä valtaa ja vastuuta jaeheni aloittamaan taan työntekijöille. Iso voimavaramme on eri ikäiset yritykseen.

Classic työntekijät, kertoo Merja Rahkola-Toivanen. Kuvassa myös Julia Rossi, Anu Tuovinen, Emmi Henritius, Pizza Restaurant on Laura Grönholm, Mikaela Simell, Sadiya Karaeva, toiminut neljännesJaana Jokinen, Merja Rahkola-Toivanen, Susanne vuosisadan ja sitä enLindblom.

nen meillä oli ravintola Jonathan kolmen vuoden ajan Hangossa.

"Olemme paljon vartijoita"

Nykyisin Classic Pizza -ravintoloita on 17 ja Merkku on niiden kehitys- ja laatujohtaja vastaten mm. ketjun laajentumisesta. Se onkin kansainvälistynyt ja saanut paljon tunnustuksia. Kymmenen vuotta sitten hän perusti miehensä kanssa toisen ravintolaketjun, tuorepastoihin erikoistuneen Makaronitehdas Oy:n, jonka toimitusjohtaja hän myös on. ”Tärkeää on myös kuunnella sydämen ääntä."

– Menestyksemme on mahdollistanut vain ja ainoastaan hyvä tiimimme. Keskustelemme asioista avoimesti ja haluan, että mahdollisimman moni tulee kuulluksi. Otan mielelläni vastapalloja ja näenkin, että yritykselle on vaarallista, jos johtoryhmä on liian homogeeninen. Omistajat tietysti päättävät lopullisesti, mutta monia päätöksiä tehdään yhdessä, selvittää Merkku johtamisensa

6

periaatteita.Hän kokee työnantajana olevansa paljon vartijana, sillä yritys palkkaa jatkuvasti myös ensimmäiseen työpaikkaansa tulevia nuoria.

– Haluan, että he kokevat millainen on hyvä työpaikka ja että he voivat myöhemmin analysoida mitkä tekijät siihen meillä vaikuttivat ja vaatia seuraavalta vielä parempaa.

Mene mukavuusalueesi ulkopuolelle

Merkku toteaa, että on kivuliasta ja hankalaa mennä oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Sinne kannattaa kuitenkin suunnata, sillä siellä oppii yleensä ne parhaat jutut elämässä.

Tärkeää on myös kuunnella sydämen ääntä.

– Kun johonkin tekemiseen tuntee palavaa intohimoa, kannattaa sydämen ääntä seurata. Pitää kuitenkin myös muistaa, että vastoinkäymisiä tulee, eikä heti pidä lannistua. Pitkäjänteisyyttä ja kestävyyttä tarvitaan, sillä sydämen äänen kuunteleminen ei tarkoita, että elämä olisi silloin helppoa.

MAINOSLIITE NAISJOHTAJUUS

Editor Helsingin tuottama asiantuntijajulkaisu

MAINOSLIITE NAISJOHTAJUUS

Hallinnollisista prosesseista CTS Engtecissä vastaavat Erica Kraufvelin-Lämsä (vas.), Sari Koivukoski ja Maiju Hirvikallio uskovat yhteistyön voimaan. Kokemustietoa vaihtamalla on helpompi kytkeä asiat oikeisiin yhteyksiin.

Samalla asialla

Kolme eri vuosikymmenillä syntynyttä, miesvaltaisella alalla työskentelevää naista ovat löytäneet parhaat tukijat toisistaan.

Kollegat vaihtavat tietoja ja testaavat ideoittensa toimivuutta toisillaan.

Teksti: Maarit Seeling

Teknisiä suunnittelu- ja konsultointipalveluja tarjoavan CTS Engtec Oy:n markkinointi- ja viestintäpäällikkö Maiju Hirvikallio tunnustaa jännittäneensä aloittaessaan nykyisen työnsä puolisentoista vuotta sitten.

–Olen vasta 26-vuotias ja mietin, miten minuun suhtaudutaan nuorena naisena, joka tulee päällikköasemaan ja vielä miesvaltaiselle alalle. CTS Engtecissä kuitenkin omat näytöt painavat enemmin kuin ikä, mittava työkokemus tai varsinkaan sukupuoli.

Yhteistyö hallinnon muiden naisten HR-päällikkö Erica Kraufvelin-Lämsän ja talouspäällikkö Sari Koivukosken kanssa on ollut alusta asti tiivistä.

Kolmikko työskentelee yhdessä kehittääkseen, digitalisoidakseen ja modernisoidakseen yrityksen käytäntöjä ja edistääkseen näin sen toimintaa.

–Monet miesvaltaiset alat pitävät tiukasti kiinni perinteistä ja laahaavat tietyissä asioissa hieman perässä. Yrityksemme haluaa erottautua positiivisesti joukosta.

Tähän liittyy uskallus muuttua, Hirvikallio pohtii.

tasa-arvoisemmaksi sitten 198090 -lukujen, jolloin itse 60-lukulaisena aloitti uransa. ”Vuorovaikutustaitoja on ruvettu arvostamaan yhä enemmän bisneksenteossa.”

Kokemus kiertoon

Hirvikallio, Kraufvelin-Lämsä ja Koivukoski naurahtavat väitteille, että nainen on toiselle naiselle työelämässä susi.

Hirvikallio uskoo käsityksen olevan osaltaan sukupolvikysymys. Naisia on nykyään sen verran jo johtopaikoilla, ettei saavutetun aseman ainutkertaisuutta tarvitse puolustaa muita kampittamalla. Toisen tukeminen ei ole pois omasta urakehityksestä.

Talossa yli 20 vuotta ollut Sari Koivukoski sanoo jakavansa mielellään kokemustaan talon tavoista. Hän arvioi työelämän tulleen

– Aikojen muutoksen huomaa siinä, että olin pitkään täällä ainoa päällikköasemassa oleva nainen, mutta nyt meitä on jo kolme, Koivukoski naurahtaa.

Järjellä ja sydämellä

Kolmikko uskoo naisten tuovan yritysmaailmaan uudenlaista tekemisen kulttuuria, jossa tulosten lisäksi otetaan paremmin huomioon myös niiden takana olevat ihmiset. Nykymaailmassa ei pärjää enää pelkällä faktajohtamisella.

7

Kraufvelin-Lämsä arvioi kolmikon yhteistyön onnistuvan osin siksi, ettei kukaan heistä varjele kovin mustasukkaisesti omaa tonttiaan. Yhteistyöstä hyötyvät kaikki.

–Vuorovaikutustaitoja on ruvettu arvostamaan yhä enemmän bisneksenteossa. Monelle teknisen alan ammattilaiselle se edustaa uutta osaamisen lajia, johon opinnoista ei aikanaan saanut valmiuksia, Kraufvelin-Lämsä huomauttaa.

CTS Engtec Oy CTS Engtec Oy tarjoaa teknisiä suunnittelu- ja konsultointipalveluita teollisuuden investointeihin.

Sen palveluksessa on yli 150 asiantuntijaa. CTS Engtein liikevaihto vuonna 2019 oli 11,5 miljoonaa euroa.

www.ctse.fi

NAISJOHTAJUUS

MAINOSLIITE

Etevan Marika Metsähonkala ja Johanna Sinkkonen painottavat arvojohtamisen merkitystä sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla.

Vaikuttamisen mahdollisuus tekee sote-johtamisesta palkitsevaa

Kuva: Sami Perttilä

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kysyntä kasvaa koko ajan. Ala tarjoaa perustyön lisäksi paljon mahdollisuuksia oman osaamisen kasvattamiseen ja työssä kehittymiseen. Uralla eteneminen aina johtotehtäviin asti lähtee omasta tahdosta ja halusta kehittyä.

Teksti: Timo Mansikka-Aho

Suomen suurimman vammaisalan osaamiskeskuksen Eteva kuntayhtymän toimitusjohtaja Marika Metsähonkala ja tulosaluejohtaja Johanna Sinkkonen korostavat, että kokemus perustyöstä asiakkaiden kanssa luo vakaan pohjan urakehitykselle; arvopohjaisten kysymysten tunnistaminen on sote-sektorilla ensiarvoisen tärkeää.

Arvopohjaista johtamista

Marika Metsähonkala työskenteli uransa alkuaikoina kehitysvammaistenohjaajana.

Hän halusi parantaa heikossa asemassa olevien ihmisten palveluja ja löytää uudenlaisia tapoja tuottaa asiakaslähtöisempiä palvelukokonaisuuksia. Esimiestehtävissä hän aloitti 29-vuotiaana. Vahva asiakasnäkökulma ja halu kehittyä omassa työssään on ohjannut urakehitystä tähän päivään asti.

Marika Metsähonkala lisää, että palvelujen johtaminen ihmisten kautta edellyttää aitoa dialogia ja avointa yhteyttä henkilöstöön.

Luottamus ympärillä oleviin on tärkeää.

Johanna Sinkkonen on aina ollut uudistava ja vahvasti eteenpäin näkevä; hän aloitti esimiestehtävissä Etevassa jo 25-vuotiaana.

Reitit ovat olleet erilaisia, mutta tavoitteet ja tekemisen periaatteet hyvin samanlaiset. Arvopohjainen johtaminen ja ymmärrys organisaation roolista asiakkaiden palvelijana korostuvat.

Ne ovat myös tärkeimmät asiat, jotka Marika Metsähonkalan ja Johanna Sinkkosen mielestä on omaksuttava, jos haluaa menestyä sosiaali- ja terveysalan johtotehtävissä.

– Henkilöstömme työssä eettisyys on aina läsnä, sillä arjen päätöksillä on merkittäviä vaikutuksia asiakkaiden elämään, Johanna Sinkkonen toteaa. – Työ edellyttää vahvaa osaamista ja kiinnostusta alaamme kohtaan, ja johtajan tehtävä siinä on mahdollistaa onnistuminen ja työn mielekkyys.

"Johtajan ei tarvitse tietää kaikesta kaikkea, mutta hänen on hyvä tietää, kuka organisaatiossa on paras henkilö suoriutumaan kustakin tehtävästä."

–Johtajan ei tarvitse tietää kaikesta kaikkea, mutta hänen on hyvä tietää, kuka organisaatiossa on paras henkilö suoriutumaan kustakin tehtävästä.

8

Jatkuvan kehityksen malli

Marika Metsähonkala ja Johanna Sinkkonen ovat omien työuriensa aikana hankkineet jatkuvasti lisää koulutusta. He painottavatkin johtajan jatkuvaa halua kehittyä työssään, omaa aktiivisuutta ja itsensä vireillä pitämisen merkitystä alla etenemisen kannalta.

– Urakehitys vaatii motivaatiota, päättäväisyyttä ja aitoa halua oppia, Marika Metsähonkala korostaa. – Se on aika ajoin raskasta, mutta vastaavasti myös palkitsevaa.

– Ja taas johtamisessa korostuu ihmisten kyvykkyyden ja potentiaalin johtaminen. Urakehitys voi olla etenemistä myös asiantuntijana, Johanna Sinkkonen painottaa.

– Ala on täynnä mahdollisuuksia vaikuttaa aidosti suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon asioihin, monin eri tavoin.

Editor Helsingin tuottama asiantuntijajulkaisu

NAISJOHTAJUUS

Minna Keräsen mukaan henkisesti vahva johtaja osaa tunnistaa omat heikkoutensa.

”Johtajuus ei ole sidoksissa sukupuoleen” Tietoisuus ekologisista ratkaisuista alasta riippumatta on viime vuosina lisääntynyt. Ihmiset vaativat yrityksiltä ympäristötekoja.

Teksti: Kati Keturi

Pihla Groupin kotimaisissa tehtaissa valmistuu etenkin Pihla- ja Tiivi-ikkunoita ja ovia. Uuden sukupolven ikkuna voikin olla ympäristöteko, älykäs ja ratkaista mobiilidataan liittyviä ongelmia.

– Alan edelläkävijänä ekologisuus on meillä huomioitu jo vuosia. Ikkunoillamme on 25 vuoden lahoamattomuustakuu. Jatkuva tuotekehitys ja vakavaraisuus takaavat luotettavuutemme. Epävakaassa maailmassa sen merkitys korostuu, kertoo Pihla Groupin teollisen liiketoimintayksikön johtaja Minna Keränen.

Noin 15 vuotta eri johtoryhmissä työskennellyt Keränen on toiminut Pihla Groupin johtoryhmässä kolmisen vuotta. Hänen mukaansa hyvä johtaja hallitsee oman funktion ohella organisaation taloudellisia lukuja ja kokonaisuuksia.

– Meillä on dynaaminen johtoryhmä, olemme aidosti tiimi.

Äänensä saa kuuluviin jokainen, vaikkei se olekaan itseisarvona tärkeää, vaan pitää perustella ja tuoda lisäarvoa.

hedelmällistä.

– On hienoa, jos johtoryhmästä löytyy analyyttisuutta, empatiakykyä, luovuutta ja niin edelleen.

Stereotypiat ovat ahdistavia, johtajuus ei saa olla sidottu sukupuoleen. Osaaminen on tärkeintä.

Henkisesti vahva johtaja myöntää virheensä ja oppii niistä. Painotan myös jokapäiväistä tunnejohtamista ja ihmisten aitoa kohtaamista, se rakentaa luottamusta.

Rakennusteollisuus on miesvaltainen ala, mutta Keränen kannustaa naisia hakeutumaan sinne.

Alan yrityksissä on samat toiminnot kuin muuallakin.

– HR, myynti, markkinointi, kaikki sukupuolineutraaleja rooleja. Meillä on yhtiön sisällä hienoja esimerkkejä etenemisestä.

Nuori nainen oli aluksi Ruoveden lähettämössä, kunnes yhtiö lähetti aktiivisen työntekijän Haapajärvelle tehtaanjohtajan oppiin.

Palatessaan Ruovedelle hän pääsi

Monipuolisuutta johtoryhmiin

Pihla Group -johtoryhmän ainoana naisena Keränen on huomannut, että työskentely on luontevaa ja palkitsevaa. Omasta persoonasta on pidettävä kiinni, eikä roolia kannata esittää. Hän näkisi mielellään lisää naisia johtoryhmässä.

– Asioista saa perustellusti olla eri mieltä, sillä asiat kiistelevät, eivät ihmiset. Naiset ottavat usein harteilleen liikaa tehtävää ja projektit lankeavat tietyille samoille ihmisille. Tarvitaan tervettä itsekkyyttä ja kykyä delegoida, muuten uupuu.

Hyvässä johtoryhmässä ajatusten erilaisuus on tervettä. Osaaminen ratkaisee, ei sukupuoli. Eri persoonien välinen keskustelu on

9

tuotantopäälliköksi, sitten tehtaanjohtajaksi. Tätä kehitystä haluamme tukea. Etenkin ikkunoiden myynnin parissa olisi naisilla paljon annettavaa!

• Suomen johtava ovi- ja ikku- navalmistaja (tunnetuimmat brändit Pihla, Tiivi, PihlaPro) • Tuotanto kokonaisuudessaan Suomessa • Liikevaihto: 126 milj. euroa (2019) • Suomen kattava ja koulutettu jälleenmyynti- ja asennus verkosto • Henkilöstö: n. 800 ammattilaista • Osa kansainvälistä Inwido- konsernia (liikevaihto viime vuonna 670 milj. euroa)

www.pihla.fi

NAISJOHTAJUUS

Editor Helsingin tuottama asiantuntijajulkaisu

Kyberturvallisuuden kärkipaikalle askel kerrallaan Marja Dunderfelt ei osannut parikymppisenä edes unelmoida johtajapesteistä tai urapolusta teknologiayrityksissä. Nyt hän vastaa globaalin teknologiajätti Huawein kyberturvallisuudesta.

Teksti: Timo Sormunen

Elämä opettaa ja kuljettaa, kun vain tekee parhaansa.

Siinä lausahdus, joka on ollut Huawein kyberturvajohtajana (Chief Security Officer, CSO) syyskuussa aloittaneen Marja Dunderfeltin ohjenuorana hänen omalla urapolullaan. Se alkoi 1990-luvun alussa Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallistoiminnasta ja on johdattanut hänet Soneran, Telian, KPMG:n ja 3Step It:n kaltaisten yhtiöiden kautta jatkuvasti kasvavalle toimialalle, mutta myös alati vaativampiin tehtäviin. Teknologiajätti Huawein CSO-nimityksen myötä hän on samalla noussut yhdelle turvallisuusalan globaaleista kärkipaikoista.

Jälkikäteen katsoen polku näyttää täysin johdonmukaiselta ja suunnitelmalliselta. Totuus on kuitenkin Dunderfeltin mukaan

tyystin toisenlainen.

– Valmistuin yo-merkonomiksi vuonna 1992, enkä todellakaan haaveillut yritysjohtajan urasta ja vielä vähemmän töistä turvallisuusalalla, hän naurahtaa.

joka avasi uusia ovia eteenpäin.

Työn ohessa Dunderfelt suoritti mm. johtamisen ja oikeustieteen opintoja.

– Olen aina halunnut hoitaa työni mahdollisimman hyvin ja tarttunut tarjolla oleviin mahdollisuuksiin. Hankimme lapset varsin nuorina ja aviomiehelleni kuuluu todella iso kiitos vastuunotosta ja joustavuudesta. Ilman sitä en olisi nyt tässä, Dunderfelt painottaa.

"Asiantuntijaorganisaation johtamisessa avainasioita ovat kuuntelu, kommunikointi, aito läsnäolo ja kiinnostus.

Myös työlle asetetut tavoitteet on kerrottava selkeästi."

Ennakkoluulot alan miehisyydestä roskakoriin

Nykyisessä pestissään Dunderfelt vastaa Huawein Suomen maayhtiön sisäisestä ja ulkoisesta kyberturvasta. Toimenkuvaan kuuluu myös seurata ja tulkita alan lainsäädäntöä. Huolehdittavana ovat myös sidosryhmäsuhteet.

Yleinen mielikuva ICT:stä ja

Toisin kuitenkin kävi. Parin viikon komennuspesti silloisessa Sonerassa muuttui lopulta yli 20-vuotiseksi työrupeamaksi,

10

kyberturvasta on varsin miehinen. Dunderfeltin mukaan suunta on kuitenkin selvästi tasa-arvoisempaan suuntaan.

– Takavuosina olin monissa alan ammattilaistilaisuuksissa ja koulutuksissa lähes ainoa nainen, mutta en ole antanut sen häiritä.

En ole myöskään törmännyt ennakkoluuloihin tai negatiiviseen suhtautumiseen tämän takia, Dunderfelt vakuuttaa.

Tänä päivänä tietoturva on arkipäivää jokaisessa organisaatiossa ja uusia osaajia tarvitaan koko ajan lisää. Tämä näkyy myös alan rekrytoinneissa, jossa naisten osuus kasvaa jatkuvasti.

– Turvallisuusala on paljon muutakin kuin pelkkää teknisen alan ymmärrystä. Tarvitaan kykyä hahmottaa kokonaisuuksia, luoda verkostoja, analysoida ja johtaa.

Editor Helsingin tuottama asiantuntijajulkaisu

NAISJOHTAJUUS Kuva: Sami Perttilä

”Kun tekee työnsä hyvin, se myös huomataan.”

– Marja Dunderfelt

Esimies tukee, ei mikromanageroi

Marja Dunderfelt on ollut uransa varrella esimiehenä ja johtajana monessa asiantuntijaorganisaatiossa. Samalla hänelle on kirkastunut kuva siitä, kuinka erilaisista persoonista ja kulttuureista koostuva joukko saadaan pelaamaan yhteen.

Esimiestyössä avainasioita ovat kuuntelu, avoin kommunikaatio, aito läsnäolo ja kiinnostus. Myös työlle asetetut tavoitteet on kerrottava selkeästi. Lisäksi ihmiset ovat yksilöitä: joku voi kaivata työhönsä säännöllisesti esimiehen tukea, toinen taas selvittää pulmansa itsenäisesti pohdiskellen.

– Esimiehen tärkein tehtävä on saada osaajat oikeille paikoilleen ja sellaisiin tehtäviin, joissa he pääsevät näyttämään todellisia taitojaan. Omaa henkilöstöä

täytyy tukea, mutta se ei saa mennä mikromanageroinniksi, Dunderfelt korostaa.

maailmaa ja teknologiayhtiön vahva tietoturvaosaaminen.

Huawei hakee jatkuvasti uusia osaajia myös meillä Suomessa.

Tarjolla on kansainvälisten urapolkujen lisäksi kiehtova yhdistelmä kiinalaista ja pohjoismaista yrityskulttuuria.

– Kiinalaiseen tapaan kaikki on hyvin järjestelmällistä ja työn tulokset hiottuja. Lisäksi kiinalaiset ovat tunnetusti ahkeria ja tekevät pitkiä työpäiviä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että täällä Suomessa pitäisi työskennellä kellon ympäri.

Vika- ja kriisitilanteissa tilanne saattaa tietysti olla hetkellisesti toinen, kyberturvajohtaja muistuttaa.

"Esimiehen tärkein tehtävä on saada osaajat oikeille paikoilleen ja sellaisiin tehtäviin, joissa he pääsevät näyttämään todellisia taitojaan."

Kansainvälinen yrityskulttuuri kiehtoo

Huaweilla Dunderfelt tekee työtään itsenäisesti ja vastaa teknologiayhtiölle kriittisimmästä turvallisuudesta vain itselleen ja maajohtajalle. Tukena ovat yli 194 000 huaweilaista ympäri

www.huawei.com www.linkedin.com/ company/huawei-finland

11

Huawei Technologies Oy (Finland) • Maailman suurin verkkolaitevalmistaja • Ydintoimialueet: televiestintä verkostot, IT, älylaitteet ja pilvipalvelut • Yritys työllistää 194 000 työntekijää yli 170 maassa ja on yksityinen, täysin työntekijöidensä omistama • Suomen päätoimipiste Helsingissä vuodesta 2008, lisäksi tutkimus- ja tuote kehityskeskukset Helsingissä ja Tampereella • Suomessa työllistetään yli 500 henkeä, liikevaihto 290 miljoonaa euroa

NAISJOHTAJUUS

Editor Helsingin tuottama asiantuntijajulkaisu

"ME NAISET" -koodilla

-20 €

alennus Xplora 4 -kellopuhelimesta 30.10.2020 asti

Älypuhelimet ovat merkittävä syy lasten kiusaamiseen -

Xplora-kellopuhelin on suunniteltu turvalliseen kommunikointiin Älypuhelimet koukuttavat pienet lapset peleihin ja sosiaaliseen mediaan aivan liian aikaisin. Samalla ruudusta tulee lapsen paras ystävä, jota kautta voi altistua myös lapsille sopimattomalle sisällölle.

Xplora on ensipuhelin, jossa ei ole pelejä ja internet-yhteyttä. Trendikäs kellopuhelin pysyy mukana lasten leikeissä ja motivoi myös liikkumaan.

IRO Researchin tutkimuksen

mukaan 88 % vanhemmista on huolestuneita lasten räjähdysmäisesti kasvaneesta ruutuajasta ja lasten vähentyneestä liikkumisesta. Suomalaisten lasten keskimääräinen askelmäärä päivässä on vain 4 700 askelta ja koronaaikana vieläkin vähemmän.

– Me vanhemmat haluamme tietää, missä lapset liikkuvat ja tavoittaa heidät. Usein lapset eivät huomaa puhelua, jolloin

perhettä on vaikeaa saada koolle esim. saman ruokapöydän äärelle.

"Xploran avulla vanhemmat näkevät tarvittaessa, missä lapsi liikkuu."

Xploran avulla vanhemmat näkevät tarvittaessa, missä lapsi liikkuu. Lisäksi lapsen on helppo vas-

tata kellopuhelimeen. Puhelimen akun kestävyys on useita päiviä, koska sitä ei rasita pelaaminen tai tiktok-videot. sanoo Xploran toimitusjohtaja Timo Vaskio.

Tarjoamme ME NAISET -koodilla kaikille lukijoille -20 € alennuksen Xplora 4 kellopuhelimesta xplora.fi verkkokaupasta 30.10.2020 asti www.xplora.fi

Kuvat: Pirita Aho

Luotettava tilitoimisto vapauttaa yrittäjän

numeroiden pyörittelystä tuottavampaan työhön Tämän päivän tilitoimisto voi sähköisen asioinnin ansiosta palvella asiakkaitaan missä vain. Turkulainen täyden palvelun auktorisoitu tilitoimisto Tili-Vinkki Oy palvelee asiakkaita jopa Australiaan asti. Yksilöllisen palvelun takaa jokaiselle yritykselle nimetty oma kirjanpitäjä.

Teksti: Eila Lokka

Taloushallinto ja verokarhun kanssa painiminen ovat harvan yrittäjän lempipuuhaa. Siksi yhä useampi ulkoistaa kirjanpidon lisäksi myös laskujen ja palkkojen maksamisen, budjettiseurannan sekä yrityksen ja perheen verosuunnittelun tilitoimistolle.

Tili-Vinkin toimitusjohtaja Carita Stam kertoo, että monet yksinyrittäjät haluavat kirjanpitäjästä sparrauskumppanin, jonka kanssa suunnitella talousasioita.

– Autamme asiakkaitamme elämän iloissa ja suruissa, kuten yrittäjän tullessa raskaaksi, myydessä asuntoaan, erotessa tai mennessä naimisiin.

Tili-Vinkissä rohkaistaan ja tuetaan asiakkaita siirtymään sähköiseen asiointiin.

"Tämän päivän tilitoimisto voi sähköisen asioinnin ansiosta palvella asiakkaitaan missä vain."

“Johdon erilaisuus, mutta sama arvomaailma on Tili-Vinkin vahvuus”, Carita Stam (oikealla) sanoo. Vasemmalla hallituksen puheenjohtaja Marjukka Iitti.

Tili-Vinkin perustaja Pirjo Liitola on aina pitänyt tärkeänä, että työssä hyödynnetään uusinta teknologiaa ja ammattitaitoa ylläpidetään jatkuvalla koulutuksella.

Tili-Vinkki Oy on vuonna 1978 perustettu turkulainen auktorisoitu tilitoimisto. Tilitoimistossa työskentelee kymmenen koulutettua taloushallinnon ammattilaista, jotka päivittävät osaamistaan säännöllisesti ja puhuvat talousasioista ymmärrettävällä kielellä.

– Se helpottaa elämää. Osalle on kuitenkin tärkeää tuoda paperit tänne. On mukavaa kuulla, että meille on kiva tulla, Carita Stam sanoo.

www.tili-vinkki.fi

12

Editor Helsingin tuottama asiantuntijajulkaisu

NAISJOHTAJUUS

Kuva: Amanda Aho

Perhepäivähoitajasta isännöintiyrityksen johtoon – Tee aidosti ja ylpeästi työsi, mitä se ikinä onkaan. Kaikki työt kannattaa tehdä ja kaikista niistä oppii. On tärkeää ymmärtää myös, että jokainen kohtaaminen on tärkeää ja mikä tahansa tie työuralla voi viedä millaiseen päämäärään tahansa, sanoo Tarja Korhonen, entinen perhepäivähoitaja, nykyinen Matinkylän Huolto Oy:n toimitusjohtaja.

Teksti: Maija-Liisa Saksa

Korhonen kertoo nauraen, että aina tehneenä perhepäivähoitajan hänen päätymisensä taloyhtiöi- ammatti oli Korhoselle helppo vaden isännöinti- ja huoltopalveluja linta. tarjoavan yrityksen toimitusjoh– Olen todella kiitollinen tästajaksi ei todella ollut 1980-luvulla tä työelämäni vaiheesta, sillä se eläneen lukiolaistytön tulevaisuu- opetti minulle paljon vuorovaikuden haaveammatti, vaikka sitä se tustaidoista sekä läsnäolosta. Seitnyt onkin. semän vuoden jälkeen aloin kui– Ei minulla tenkin miettiä, mitä tuolloin ollut aavishaluan isona tehdä.

"Olen todella tustakaan, mitä haHalusin hyödynkiitollinen tästä luan tehdä. Kun autää rakennusalan työelämäni kesi mahdollisuus osaamiseni, mutta vaiheesta." lähteä ulkomaille rakennuksille en rakennusalan projektitöihin, tartuin tilaisuuteen.

Kantapään kautta opin viidessä vuodessa monia asioita ja työ innosti minut opiskelemaan rakennusmestariksi.

Valmistumisensa aikoihin Korhonen oli perheellistynyt ja Suomea runteli 90-luvun lama. Töitä

halunnut. Ratkaisuksi tuli kouluttautuminen isännöitsijäksi.

Nyt isännöintialalla on kulunut lähes parikymmentä vuotta: ensin isännöitsijänä, sitten yksikön päällikkönä ja ennen toimitusjohtajan pestiä isännöinnin päällikkönä.

Jokaisesta työstä jää itselle jotain. Erityisen kiitollinen Tarja Korhonen on työstään perhepäivähoitajana, sillä pieni ihminen osaa panna aikuisen nöyräksi ja auttaa ymmärtämään läsnäolon merkityksen. Tästä on ollut iso apu isännöitsijän ja nyt toimitusjohtajan työssä.

– Olen alusta alkaen tykännyt alasta. Tämä on todella mielenkiintoista eikä koskaan ole kahta samanlaista päivää. Isännöitsijänä saa olla jatkuvasti monenlaisissa rooleissa ja koko ajan saa ja pitää kehittää itseään niin paljon kuin pystyy. Ala tarjoaa jatkuvasti positiivisia haasteita, kertoo Korhonen edelleen innostuneesti työstään.

Vastuunhalu vie eteenpäin uralla

Merkittävänä tekijänä urakehityksensä kannalta Korhonen pitää haluaan tarttua toimeen ja ottaa vastuuta asioista.

– Olen verkostoitunut vahvasti ja tämä auttoi myös pari vuotta sitten, kun muutin Kuopista

13

pääkaupunkiseudulle, ensin Matinkylän Huollon isännöinnin päälliköksi. Halusin juuri tähän yritykseen, sillä se tunnetaan alan toimintatapojen ja kehitystyön edelläkävijänä. Olemme taloyhtiöiden omistama yritys.

60 -hengen voimin tuotamme ta­ loyhtiöille kokonaisvaltaista pal­ velua, johon kuuluu hallinnollisten isännöintipalvelujen ohella tekninen isännöinti sekä kiinteistöhuolto.

www.matinkylanhuolto.fi

Editor Helsingin tuottama asiantuntijajulkaisu

NAISJOHTAJUUS

Kauniin ja historiallisen

Raaseporin vetovoima kasvaa

Arki sujuu historiallisessa ja kauniissa Raaseporissa. Kaikki palvelut ovat lähellä ja asuminen on edullista. Monet pendelöivätkin töihin lähikaupunkeihin löydettyään unelmakotinsa Raaseporin viihtyisiltä puutaloalueilta, saaristosta, ruukkiympäristöstä tai idylliseltä maaseudulta. Pinta-alaltaan laajasta kaupungista löytyy jokaiselle juuri omanlaisensa koti funkistalosta punaiseen tupaan ja perunamaahan.

Teksti: Maija-Liisa Saksa

Kaupunkina muuttovoittoinen Raasepori on nuori, vain kymmenen vuoden ikäinen. Se syntyi, kun Tammisaari, Karjaa ja Pohja yhdistyivät ja nimesivät uuden kaupungin Raasepori-linnan mukaan, joka historia ulottuu ainakin vuoteen 1378. Pitkiä historia on myös alueen yritystoiminnalla, sillä Raaseporin vanhin ja samalla Suomen vanhin yritys, Fiskars Group, sai alkunsa jo vuonna 1649.

Vuosisatojen saatossa elinkeinotoiminta on monipuolistunut ja erityisesti matkailualan yrityksiä on alueella runsaasti.

– Meillä käy paljon turisteja ihailemassa kaunista kaupunkiamme. Varsinkin kulunut kesä oli hyvä. Koronasta huolimatta kaupunkiin perustettiin myös uusia yrityksiä. Monipuoliset palvelumme tarjoavatkin asukkaille ja turisteille paljon koettavaa ja nähtävää niin pienkaupunkiidyllin, saariston kuin historian ystäville, kertoo kehityspäällikkö Jennifer Gammals. Hän kertoo, että kaupunki tekee paljon yhteis-

työtä alueen koulutuslaitosten, tepalvelujen sekä yrittäjäyhdistysten kanssa, jotta yritykset saisivat ammattitaitoista työvoimaa.

koinamme hyvin nopeasti, sillä pieni kaupunki on helposti hahmotettavissa ja muihin tutustuminen on luontevaa. Teini-ikäisten lasten äitinä arvostan suuresti sitä, että tiedämme lastemme kaverit sekä heidän vanhempansa.

– Valtuuston puheenjohtajana tehtäväni on huolehtia, että päätöksenteko on selkeää, jotta kaikki ymmärtävät mitä päätetään ja minkä vuoksi, sanoo Henriksson.

"Arkemme täällä on ollut helppoa."

– Linnéa Henriksson

– Laaja valokuitukaapelointimme mahdollistaa myös tehokkaan etätyöskentelyn, samoin hyvät junayhteydet pääkaupunkiseudulle ja Turkuun. Kaupunkimme asukasmäärä onkin kääntynyt kasvuun, iloitsee Gammals.

Rusinat kolmesta pullasta

Kolmen kunnan yhdistyessä on niistä voitu poimia eri toimialojen parhaat käytännöt.

– Yhdistyminen on ollut sosiaali- ja terveyspalvelujen kannalta mielenkiintoista ja haastavaa. Eri kunnissa on ollut erilaisia hyviä käytäntöjä, joita nyt kaikki voivat hyödyntää. Pärjäämme pienenä kuntana, mutta teemme paljon yhteistyötä muiden, erityisesti naapurikuntien kanssa, kertoo sosiaali- ja terveysjohtaja Benita Öberg. Hän näkee tärkeimpänä tehtävänään huolehtia, että kuntalaiset saavat laadukkaita lähi-

Hyvät yhteydet helpottavat arkea

Raaseporin hyvät yhteydet Turkuun olivatkin yksi syy, miksi nykyinen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Linnéa Henriksson perheineen muutti kaupunkiin 15 vuotta sitten, vaikka työpaikka onkin Åbo Akademissa.

– Arkemme täällä on ollut helppoa. Tammisaarelaistuimme ai-

14

palveluja asuinpaikasta riippumatta.

Kaikki Raaseporin palvelut tarjotaan ruotsiksi ja suomeksi.

Ei riitä, että henkilökunta on pätevää, vaan sen pitäisi myös osata molempia kieliä. Tämä haaste näkyy erityisesti lääkäreiden ja sosiaalityöntekijöiden rekrytoinneissa.

"Pystymme tarjoamaan lähes kaikille lapsille vanhempien toiveiden mukaisen päiväkotipaikan."

– Teemme jatkuvasti kehittämistyötä ja henkilökuntamme on aktiivisesti siinä mukana. Meillä on paljon projekteja meneillään, ja iloksemme pääsimme mukaan myös työllisyyden kuntakokeiluun, kertoo Öberg.

Korona on näkynyt myös Raaseporin sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnässä ja siten vaikuttanut kaupungin talouteen. Se on

NAISJOHTAJUUS

Kuva:Kjell Svenskberg

Editor Helsingin tuottama asiantuntijajulkaisu

Raasepori on vetovoimainen ja muuttovoittoinen kaupunki – se on myös pinta-alaltaan Uudenmaan maakunnan laajin. Jokainen löytää täältä itselleen sopivan asumismuodon, kertovat kaupungin päätöksenteosta, elinvoimasta ja palveluista osaltaan vastaavat Jennifer Gammals (vas.), Benita Öberg, Linnéa Henriksson, Jeanette Bäckström ja Tina Nordman.

tiukoilla, kuten muissakin maamme kunnissa. Taloushallinnosta kaupungissa vastaa talouspäällikkö Jeanette Bäckström.

– Meillä on pieni ja osaava tiimi, joka tuottaa talouspalvelut kaupungille ja liikelaitoksille.

Kehitämme jatkuvasti taloushal-

Salo

<< Å

bo –

linnon joustavuutta ja digitaalisia palvelujamme, jotta voimme tuottaa laadukkaita palveluja päätöksentekoa varten.

– Teimme äskettäin palveluverkkoselvityksen ja iloksemme saatoimme todeta päiväkoti-, koulu-, kansalaisopisto- ja kirjastopalvelujen sekä liikuntatilojen olevan hyvällä mallilla kaikissa taajamissamme. Pystymme mm. tarjoamaan lähes kaikille lapsille

Kattava palveluverkosto

Raaseporin päiväkoti- ja kouluverkosto on laaja.

vanhempien toiveiden mukaisen päiväkotipaikan, kertoo sivistystoimen johtaja Tina Nordman.

Kaupunki tukee lapsille ja nuorille erilaista toimintaa tarjoavia seuroja. Esimeriksi liikuntatiloista ei peritä vuokraa lainkaan, kun käyttäjät ovat alle 18-vuotiaita.

Raasepori

Turk u

E18

• Asukkaita 27 600 (2019) Helsing

E18

fors – He

lsinki >>

• Pinta-ala 2178 km², josta vesialueita 1035 km2

Lohja • Lojo

• Saaria: 1300

25

Åbo • Turku Åbo • Turku, 93 km Salo, 33 km

Helsinki Airport

• Kesämökkejä: 6400

Svartå • Mustio

Helsingfors • Helsinki

104

186

Perniö • Bjärnå 1011

• Yrityksiä: yli 2800

Fiskars • Fiskari

Kimitoön • Kemiönsaari

Pojo • Pohja

52

111

Billnäs • Pinjainen

Helsinki Airport, 90 km Helsingfors • Helsinki, 65 km Ingå • Inkoo, 12 km

Karis • Karjaa

Tenala • Tenhola

51

www.raasepori.fi

INGÅ • Inkoo

1103 1102 1081

1050

Bromarv

Ekenäs • Tammisaari

Padva

• Kielijakauma: ruotsi n. 65 %, suomi n. 31 %, muut n. 4 %

Snappertuna

1002

25

Skåldö

Hangö • Hanko

Raseborg • Raasepori

15

Rakkaudesta hylättyyn ja unohdettuun Globe Hopen yrittäjä Seija Lukkala on design-yrityksen perustaja, joka rikkoo normeja ja uudistaa käsitystä laadukkaasta tekstiilistä. Nyt Globe Hope lanseeraa kokonaan kierrätyslangasta valmistetun vaatemalliston.

R

akkaus tekstiiliin ja huoli sen ylikuluttamisesta teki Seija Lukkalasta yrittäjän, joka ei epäröinyt edes silloin, kun hän esitteli sairaalatekstiileistä valmistetun malliston Vatevan messuilla vuonna 2003. Siitä alkoi vastuullisen tekstiiliteollisuuden uudistustyö, joka on saanut niin kotimaista kuin kansainvälistä tunnustusta.

taja aidosti tarvitsee ja jota voi käyttää pitkään, kertaa Lukkala kuluttaminen lähtökohtia.

Tekstiiliteollisuus oli 2000-luvun alussa siirtynyt muutamassa vuodessa halpamaihin ja tuonut vaatteiden ja asusteiden kerskakuluttamisen myös Suomeen. Vuonna 2001 Lukkala sai liikeidean: kierrätetystä materiaalista valmistetut design-tuotteet. Ideasta jalostui ensin Hope-vaatemallisto, ja vuonna 2003 hän perusti yrityksen nimeltä Globe Hope. Alusta alkaen Globe Hope oli tavaramerkki, joka osallistui julkiseen arvokeskusteluun kertakäyttökulttuuria vastaan. Kiertotalouteen perustuva liiketoimintamalli oli tekstiilialalla uutta ja Globe Hopesta tuli nopeasti edelläkävijä.

– Suomesta puuttuvat teollisen mittakaavan tuotantolaitokset kierrätysmateriaalien valmistukseen. Siksi Globe Hopen oli lähdettävä sinne missä tuotannon ylijäämää ja tekstiiliteoliisuutta on paljon. Suomalaiset yhteistyökumppanimme Intiassa ja Bangladeshissa mahdollistavat meille vaatteiden valmistuksen täysin kierrätetystä langasta sekä suuremman tuotantokapasiteetin. Näin yhä useampi kuluttaja voi pukeutua eettisesti ja ekologisesti kestäviin vaatteisiin, kertoo Lukkala syksyllä 2020 ilmestyvän vaatemalliston valmistukseen liittyvistä taustoista.

Materiaali on Globe Hopelle mahdollisuus ja sen alkuperä inspiraation lähde. Oli se sitten tekstiiliteollisuuden sivuvirta, unohdettu raaka-aine luonnosta tai hylätty purkumateriaali teollisuudesta. Niistä on syntynyt matkan varrella niin design-laukkuja, asusteita, luonnonkosmetiikkaa ja kasvomaskeja.

Globe Hopen uusi vaatemallisto ei tuo mitään uutta kuluttajille, paitsi ainutlaatuisen 100% kierrätyslangasta valmistetun streetware-vaatemalliston. Malliston suunnittelun lähtökohta on ollut eettisyys ja esteettisyys sekä uuden elämän antaminen hylätyille materiaaleille.

– Vastuullinen tuote on sellainen, jonka kulut-

Suomalaisuudestaan tunnettu yritys on kuitenkin joutunut pohtimaan keinoja, jolla tekstiiliteollisuudesta ja ennen kaikkea vaatteista voidaan saada vastuullisempia.

– Tuomme vihdoin kaikkien kuluttajien saataville oikeasti ekologisen 16 ja kohtuuhintaisen

vaatemalliston. Samalla luomme jälleen uuden normin eettiselle vaatteelle, kiteyttää Globe Hopen toimitusjohtaja Seija Lukkala.

Vaatemalliston tuotteet on tehty 100 % kierrätyslangasta, ja ne valmistetaan Intiassa ja Bangladeshissa sertifioiduissa prosesseissa.

Suomalainen yhtiö valvoo kaikkia valmistusvaiheita.

Globe Hope Oy

Perustettu: vuonna 2003 Kotipaikka: Vihti

Toimiala: Funktionaalisten design-tuotteiden valmistus kierrätysmateriaaleista Toimitusjohtaja: Seija Lukkala

www.globehope.com