Maakuntien vahvimmat

Editor Helsinki Oy:n asiantuntijajulkaisu

12.12.2018

MAINOSLIITE

MAAKUNTIEN

VAHVIMMAT

ITÄ-UUSIMAA | 2

AHVENANMAA | 2

BEWi Synbra Group

KANTA-HÄME | 10–12

Mainos PHM Lapsiperhepalvelu Stark Jaarlin Päiväkodit

POHJANMAA | 16

Eckerö Line

VARSINAIS-SUOMI | 13

FläktGroup

POHJOIS-POHJANMAA | 17-20

Yrkesakademin i Österbotten

Vahvojen Jyväskyläläisten yrittäjänaisten liiketoimet kukoistavat | 4

FF-Chemicals Oulun ammattikorkeakoulu Koulutuskeskus JEDU Nivalan kaupunki

Suomen parhaita liikenneasemia Neste K Kirri | 5

PÄIJÄT-HÄME | 3

Messilän Maailma

KYMENLAAKSO | 14

Wickholm Talotekniikka

LAPPI | 20–22

K-Market Saarenkylä K-Market Nivavaara K-Market Syväsenvaara K-Market Karigasniemi Enontekiön kunta

Lisäarvoa metsänhoitoon MHY Pirkanmaa | 7

KESKI-SUOMI | 4–6

Urakointi Kaunikkila Oy Seppäkoski Oy Loistoset Oy Neste K Kirri Jyväskylän palvelualan opisto

ETELÄ-POHJANMAA | 15

Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo I-print

POHJOIS-SAVO | 23

Osuuskauppa PeeÄssä

Uuden ajan talotekniikkayritys Wickholm | 14

PIRKANMAA | 6–10

Viola-kotiyhdistys Metsänomistajat Pirkanmaa Pancho Villa Pirte (Tullinkulman Työterveys) Kaakelitiimi SR-Harvesting KESKI-POHJANMAA | 16

Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite

POHJOIS-KARJALA | 24

NunnaUuni

Painopalvelua ympäri Suomea iPrint | 15

Tervetuloa Maakuntien vahvimmat -julkaisun pariin | Vastaava tuottaja: Christian Ehrström. Toimittajat: Mia Heiskanen, Kati Keturi, Eila Lokka, Timo Mansikka-aho, Maija-Liisa Saksa, Jouni Suolanen.

Ulkoasun suunnittelu ja taitto: Pirja Suotamo. Painopaikka: Sanomapaino. Editor Helsinki Oy | www.editori.fi | Valtteri Rantalainen | p. 0405617703 | tuotanto@editorhelsinki.fi

ITÄ-UUSIMAA

2

MAINOSLIITE

Kartellin sijaan osallisena kiertotaloudessa

B

EWi on käynnistänyt tänä vuonna käytettyjen kalalaatikoiden kierrätyksen takaisin raaka-aineeksi. Tämä on vasta alkua tulevaisuuden suurille suunnitelmille. Pohjoismaiden johtaviin rakennuseristeiden ja räätälöityjen pakkausmateriaalien valmistajiin kuuluva yritys on jo vuosia panostanut vastuulliseen, ympäristön huomioon ottavaan tuotantoon sekä kierrätettyjen materiaalien käyttöön raaka-aineena.

BEWin ehdoton valtti on koko tuotantoketjun hallinta raaka-aineesta lopputuotteeksi, joten eri vaiheissa syntyvä jäte voidaan helposti kierrättää takaisin tuotantoon. Porvoon tehdas valmistaa EPS-raaka-ainetta, joka jatkojalostetaan Ruukin ja Tarvasjoen tehtailla korkealaatuisiksi rakennuseristeiksi sekä asiakaskohtaisesti räätälöidyiksi pakkauksiksi. Kaavin tehtaalla tehdään XPS-tuotteita. BEWi onkin merkittävä työllistäjä kaikilla näillä paikkakunnilla.

– Tuotteittemme ekologisuus perustuu mm. optimoituun raaka-ainekäyttöön.

Kehitämme

Muovin kertakäytöstä kohti kestokäyttöä. jatkuvasti uusia tapoja käyttää kierrätettyjä materiaaleja raaka-aineena lopputuotteen ominaisuuksien siitä kärsimättä. Innovoimme myös menetelmiä tuotteittemme kierrättämiseksi. Tulevaisuudessa yhä suurempi osa uusista tuotteistamme perustuukin kierrätettyyn raaka-aineeseen. Muovi on niin arvokas tuote, että se ei saa olla kertakäyttöistä, korostaa Suomen yksikön toimitusjohtaja Thomas Stendahl.

– Tärkein tavoitteemme on kehittää kustannustehokkaita ja mahdollisimman ekologisia eriste- ja pakkausratkaisuja asiakkaillemme. Meidät tunnetaankin laadusta ja luotettavuudesta sekä korkealaatuisesta asiakaspalvelusta ja tuotekehityksestä, kertoo myynti- ja markkinointijohtaja Viktoria Juuti. MLS

BEWi Synbra Group on ottanut vastuun yhteiskunnasta ja ympäristöstä positiivisena haasteena. Isona ja tuotantoketjun monessa vaiheessa mukana olevana toimijana yrityksellä on loistava mahdollisuus saada aikaan vaikuttavia muutoksia omalla alallaan.

Kalalaatikoiden kierrätys on tästä hyvä esimerkki.

Pidämme epäiltyä EPS-alan kartellia koko alan ja asiakkaiden kannalta erittäin ikävänä asiana, korostavat Viktoria Juuti ja Thomas Stendahl.

Haluamme täsmentää, että Bewi Synbra Groupin EPS-tehtaat eivät ole olleet epäiltyinä eivätkä osallisena epäillyssä kartellissa, johon osallistuneille Kuluttaja- ja kilpailuvirasto on 4.12.2018 esittänyt seuraamusmaksuja.

Tämä on BEWi Synbra Group • Euroopan suurimpia EPS ja XPS -solumuovituotteiden valmistajia • Valmistaa lämmöneristeitä ja pakkauksia • Pääkonttori Tukholmassa • Liikevaihto n. 500 milj. euroa • Työntekijöitä 1300, joista Suomessa n.120 • Tuotantolaitoksia Euroopassa 27, joista neljä Suomessa.

• Kotimaisen valmistuksen juuret yltävät 1970-luvulle

www.bewisynbra.com

Kuva: Kaupo Kalda

AHVENANMAA

3

Kotimainen viihdemusiikki Niinikään jatkuvan satsaamisen kohde. M/s Finlandialla tehdään vuositasolla enemmän kotimaisten artistien keikkoja kuin Tavastialla ja Musiikkitalossa yhteensä.

Kokemus ratkaisee

E

ckerö Linen asiakasmäärät ovat kasvaneet jo 25 vuoden ajan. Tallinna vetää yhä matkaajia Suomesta, ja entistä enemmän osataan arvostaa myös laatuaikaa laivalla.

Helsinki-Tallinna -reitin ainoa Suomen lipun alla oleva laiva, maarianhaminalaisen Eckerö-konsernin tytäryhtiön Eckerö Linen m/s Finlandia, seilaa vahvassa myötätuulessa. Vuoden 2018 kohdalla voitaneen puhua jo puhurista, sillä matkustajia arvioidaan astuvan laivaan jopa 300 000 enemmän kuin edellisvuonna.

Samalla yhtiön liikevaihto nousee yli 100 miljoonan euron.

Positiivisten lukemien taustalla piilee pitkäjänteinen toiminnan kehittäminen. Kaikki lähtee asiakkaan huomioimisesta mahdollisimman hyvin.

– Vuoden 2018 alussa lanseerasimme uuden aikataulun, jossa on kolme päivittäistä lähtöä joka päivä paitsi lauantaisin, sanoo Eckerö Linen toimitusjohtaja Taru Keronen.

– Länsisataman uusi terminaali mahdollistaa 2 tunnin ja 15 minuutin matka-ajan, ja molemmissa satamissa olevat autorampit nopeuttavat kääntöaikaa entisestään.

Huhtikuussa käyttöönotettu verkkokauppa on puolestaan ehtinyt osoittaa kykynsä helpon ja nopean matkan varaamisen mahdollistajana. Tästä kertoo niin positiivinen palaute kuin se, että jo reilusti yli 80 prosenttia Eckerö Linen varauksista tehdään verkossa.

Taru Kerosen mukaan kaikkein ratkaisevin menestyksen tekijä – myös se, mihin Eckerö Line kiinnittää väsymättömästi huomiotaan – on laivalta mukaan tarttuva, ainutlaatuinen asiakaskokemus.

Tämä rakennetaan m/s Finlandialla kolmeen osa-alueeseen erityisesti panostaen:

1

Hyvä palvelu Jokainen asiakaskohtaaminen toteutetaan parhaalla mahdollisella palveluasenteella.

Työntekijäkokemus on tähän suorassa yhteydessä – myös henkilöstön viihtyvyyteen kiinnitetään huomiota.

2

Ruoka Ruokatuotetta kehitetään koko ajan paremmaksi. Suuri osa valmistetaan itse laivan keittiössä. Se maistuu, ja siitä saadaan runsain mitoin kehuja ja kiitosta.

Jos voidaan sanoa Tallinnan kokeneen 25 vuodessa melkoisen muodonmuutoksen suomalaisten matkakohteena, on laivamatkailukin kehittynyt suurin harppauksin. Molemmat osaavat ottaa huomioon tämän päivän asiakkaan monimuotoiset vaatimukset, ja toteuttaa ne mahdollisimman hyvin. Yhteisvaikutelma on kokemuksen näkökulmasta suorastaan vastustamaton.

– Keskitymme todella paljon siihen, että saamme asiakkaamme viihtymään laivalla, Taru Keronen summaa. – Systemaattisen tekemisemme ansiosta Asiakasmarkkinointiliiton objektiiviset asiakkuusindeksitutkimukset ovat vuosina 2016-18 osoittaneet meidän onnistuneen tarjoamaan varustamoista parhaan asiakaskokemuksen. TM www.eckeroline.fi

3

MAINOSLIITE

PÄIJÄT-HÄME

Messilän rinteet avataan yleensä itsenäisyyspäivän aikaan. Varsinainen laskettelukausi alkaa kunnolla tapaninpäivän jälkeen.

Joulun alla Kartanoravintolassa nautitaan herkullista joululounasta.

Kylpylähotelli ja lomaosakkeet Vesijärven ja monipuolisten ulkoilumahdollisuuksien tuntumassa vastaavat tämän päivän kakkosasuntotrendiin, jossa vapaa-ajalta halutaan helppoutta ja nykyajan mukavuuksia.

Etelä-Suomen suurin hiihtokeskus Messilä

LAAJENEE YMPÄRIVUOTISEKSI MATKAILU- JA VAPAA-AJANKESKUKSEKSI

H

ollolassa Lahden kupeessa sijaitseva Messilä on noin tunnin ajomatkan päässä Helsingistä. Jatkossa laskettelukeskus panostaa myös ympärivuotiseen toimintaan. Vesijärven rannalle kaavaillaan hulppeaa kylpylähotellia ja 900 erityyppistä loma-asuntoa. Salpausselän upeat ulkoilumaastot ja Messilän kaunis vanha kartanomiljöö tarjoavat hienot puitteet vapaa-aikaan ja ulkoiluun ympäri vuoden.

Messilän operatiivinen johtaja Pekka Markkanen kertoo, että asemakaavavaiheessa olevat kylpylähotelli ja loma-asunnot tulevat muodostamaan vetovoimaisen

kokonaisuuden aivan Vesijärven rantaan uima-rannan ja venesataman tuntumaan.

– Messilän tekevät ainutlaatuiseksi vanha ja hyvin säilynyt kartanomiljöö sekä Salpausselän harjumaiseman kaunis luonto liikuntamaastoineen. Ne soveltuvat kesällä muun muassa pyöräilyyn, retkeilyyn ja lenkkeilyyn sekä talvella murtomaahiihtoon.

Messilä tarjoaa yhteistyökumppaneiden kautta muitakin harrastusmahdollisuuksia kuten 18-reikäisen golf-kentän, ratsastusta, mönkijä- ja moottorikelkkasafareita, lumikenkäretkiä, pulkkamäen sekä pilkkiretkiä Vesijärven jäällä.

Markkanen kertoo, että varsinkin yritykset hyödyntävät ohjelmapalveluyritysten tarjontaa kokouspäivän lomassa tai virkistyspäivillään. Alueella toimivat ohjelmapalveluyritykset räätälöivät myös yritysten toiveisiin sopivia ohjelmapaketteja.

MESSILÄN TALVIMAAILMA HOUKUTTELEE PERHEITÄ JA YRITYKSIÄ

Messilä on Etelä-Suomen suurin laskettelukeskus kymmenellä rinteellään. Pisin rinne on 950 metriä pitkä. Hissejä löytyy yhdeksän.

Rinteet avataan joulukuun alussa ja laskettelukausi päättyy huhtikuun ensimmäisenä viikonloppuna.

– Huhtikuussa rinteet ovat vielä loistokunnossa, mutta tuohon aikaan suomalaiset kaivavat jo pyörät varastoista ja suuntaavat mökeille kesäkautta valmistemaan, Markkanen toteaa.

Varsinkin perheet ovat löytäneet Messilän. Markkanen suosittelee kohdetta myös pariskunnille.

– Tarjoamme erittäin hyvät mahdollisuudet ulkoiluviikonlopulle esimerkiksi mökkimajoituksessa. Messilän ravintolat ovat tunnettuja erinomaisesta ruoastaan.

Markkasen mukaan Messilä on rauhallinen kohde, jossa ei tarvitse pelätä, että bileväki valvottaa yöt.

Yökyöpeleillekin löytyy iltaelämää.

Messilä-info: • Suomen 8. suurin hiihtokeskus • Noin 200 000 asiakasta / vuosi, pääkaupunkiseudulta n. 75 % • 8 vakituista työntekijää ja n. 40 kausityöntekijää • Majoituskapasiteetti yht. 220 vuodepaikkaa.

Laaja rinnevalikoima sopii monen tasoisille laskettelijoille ja lumilautailijoille.

www.messila.fi

– Camping-alueen rantaravintolassa on karaokea viikonloppuiltaisin ja tarvittaessa pidämme Bistroa auki yömyöhään viikonloppuisin. Talvikaudella järjestämme bändiviikonloppuja ja erikoisohjelmaa, joista kerromme sosiaalisen median kanavissa, asiakassähköposteilla sekä verkkosivuillamme. Lahden yöelämäänkään ei ole kuin kahdeksan kilometrin matka, hän muistuttaa.

KULINAARISIA NAUTINTOJA JA MAJOITUSTA MONEEN MAKUUN

Messilä tarjoaa vieraille monipuolista ja tunnelmallista majoitusta hotellissa, aittamökeissä ja hirsimökeissä aivan rinteiden ja muiden palvelujen äärellä. Myös monipuolinen ruokatarjonta hemmottelee kävijää. Neljän ravintolan joukosta löytyy sopiva ruokapaikka sekä nopealle välipalalle että romanttiselle kynttiläillalliselle kartanomiljöössä.

Rento kahvi- ja drinkkiravintola Café Laaso sijaitsee Laason rinteen juurella ja on tunnettu aurinkoisesta terassistaan. Komeassa vanhassa hevostallissa sijaitseva Messilän Bistro tarjoaa yläkerrassa kotiruokalounasta ja alakerrassa pizzaa, hampurilaisia ja muita nuorison suosikkeja.

Vanhan navetan ylisille rakennettu Markkinaravintola toimii tilausravintolana, ja sen avariin tiloihin mahtuu jopa 200 yritystai juhlavierasta. Tunnelmallinen Kartanoravintola sopii puolestaan juhlavampaan herkutteluun.

- Tarjoamme hiihtokaudella suosittuja rinnelippu- ja Kartanon brunssi -paketteja, Pekka Markkanen vinkkaa. EL

KESKI-SUOMI

4

MAINOSLIITE

Infra-alan palveluita ja kiinteistönhoitoa monipuolisesti kasta palvelua, ja että yritykseni pystyy työllistämään vastuuntuntoiset työntekijät.

– Toki haluamme kasvaa, ja ottaa vastaan uusia asiakkaita.

Pystymme tarjoamaan laajasti infra-alan palveluita sekä kiinteistönhoitoa, toimitusjohtaja Aino Kaunikkila vakuuttaa.

Urakointi Kaunikkila Oy tekee moninaisia infrastruktuurialan

Vuoden kasvaja satsaa laatuun ja tuotannon kehittämiseen

T

eräsrakentaja Seppäkoski Oy on Kauppalehden menestyvien yritysten vuoden 2018 kasvaja alueellisesti ja ammattialallaan Keski-Suomessa.

Yrityksen luottoluokitus on ollut viime vuosina AAA. – Olemme tuoneet toimintaamme digiteknologiaa, ja rakentaneet uutta tuotannonohjausjärjestelmää, kehittäneet seurantaa, markkinointia ja sisäistä laadunvalvontaa. Nämä ovat iso osa kasvuamme. Lisäksi olemme rekrytoineet uusia työntekijöitä, jotta pystymme tekemään toimitusvarmemmin sekä laadukkaammin menettämättä kuitenkaan joustavuuttamme tai katettamme, toimitusjohtaja Hanne Toukoaho määrittelee menestystä.

Taloudellinen kasvu vaatii paljon. Kehittäminen sitoo pääomaa, tiloja pitää parantaa, kantaa huolta työterveydestä ja työturvallisuudesta. Isot urakat sitovat rahaa, mutta niiden laskuttaminen siirtyy urakoiden siirtyessä.

Tuotannonohjauksessa on haasteensa, koska yrityksen asiakkaat eli rakennusliikkeet määrittelevät ja aikatauluttavat yrityksen tekemistä.

– Meidän tulee myydä ylikuormaa, koska työmailla on niin paljon siirtymiä, ja asiakkaalle on kuitenkin tärkeää, että toimitus on aikataulussa. Kaikki työt tehdään rakennusliikkeiden vaatimusten mukaan, Toukoaho toteaa.

Yritys valmistaa teräsrunkorakenteita ja IV-konehuoneita. Se tekee teräsrakenteita katoksiin, kouluihin, päiväkoteihin, uudis-

rakennuksiin ja kerrostaloihin.

Yrityksen porras- ja parvekekaiteet ovat liki kaikissa Jyväskylään nousseissa uusissa kerrostaloissa.

Toukoaho näkeekin kaiteet yrityksen yhtenä tulevana panostusalueena.

Yrityksen palkatessa työntekijöitä Toukoaho korostaa ongelmanratkaisutaitoa, koska käytännön työssä toteutus on usein erilainen kuin arkkitehdin piirustuksessa. Työmaalla usein edellinen toimittaja on tehnyt ratkaisuja, jotka vaikuttavat merkittävästi tuotteen istuvuuteen ja asennukseen. Tilanne työmaalla pitää ratkaista nopeasti aikataulussa, jotta seuraava tekijä pystyy toteuttamaan työt suunnitellusti.

– Me tarvitsemme rakentajia, joilla on hoksottimet päässä. Asennuspariemme tulee olla osaavia rakentajia sekä hitsauksen ammattilaisia. Tällaisia kavereita on haasteellista saada, joilla on varmuus ja luotto omaan ammattitaitoonsa. Onneksi meillä on mielestäni parhaat työntekijät!

Miljoonaluokan investointi oli 1 700 neliön hallin rakentaminen Teräskankaan teollisuusalueelle Palokkaan. Hallin yhteyteen tuli KSTEELin teräsmyynti, joten nyt yritys voi ostaa tavaraa samalta tontilta. JS

Seppäkoski Oy:n juuret juontavat 110 vuoden taakse, jolloin Hanne Toukoahon isoisoisä Emil Koski perusti Jyväskylään sepän pajan. Emilin poika Antti Koski jatkoi perinnettä omassa pajassaan taiteillen muistomerkkejä teräksestä ja puusta. Hannen vaarin perustama Seppäkoski Oy on toiminut 1970 –luvulta lähtien.

Yrityksen nimi: Seppäkoski Oy Liikevaihto: 3 miljoonaa euroa Työntekijämäärä: 18 Liiketoiminta-alueet: Teräsrakentaminen Päämarkkina-alueet: Keski-Suomi, Pirkanmaa, Etelä-Suomi Yhteystiedot: www.seppakoski.fi

Teräskankaan teollisuuskylä Palokassa

töitä tietyömailla, kunnossapidossa sekä rakennuksilla.

Yrityksen kalustoon kuuluu auraus-, ja hiekoituskalustoa, viherhoitokalustoa, nosturiauto- ja kuljetuskalustoa, joilla tehdään sekä infra- että kiinteistönhoidon töitä.

Kova paikka tuli, kun nyt yli 40-vuoden ikäisen yrityksen perustanut Matti-isä kuoli vuonna 2003, ja Aino joutui ottamaan

vastuun yrityksestä vain 18 –vuotiaana.

–Siitäkin näköjään selvittiin, hän toteaa. JS www.kaunikkila.fi

Infra- ja kiinteistöhoidon yritys Urakointi Kaunikkila Oy tuottaa monipuolisia infra-alan sekä kiinteistöhoidon palveluita. Yli 40 vuoden ikään ehtinyttä, menestyvää yritystä on luotsannut yrityksen perustajan, Matti-isän kuoltua tytär Aino Kaunikkila.

Kuva: Joonas Härmä Photography

U

rakointi Kaunikkila Oy:n henkilöstöllä on vuosien kokemus tarjoamistaan töistä sekä koulutus alalle. Yritys kuuluu tilaajavastuujärjestelmään, mistä asiakkaat voivat tarkistaa, että yritys on hoitanut velvoitteet.

Kolmen A:n luottoluokitus yrityksellä on ollut useita vuosia.

– Minulle on ollut aina tärkeää, että asiakkaamme saavat laadu-

Jyväskyläläiset yrittäjänaiset ovat kavereita ja tapaavat yhä säännöllisesti. Kuvassa vasemmalta toimitusjohtaja Aino Kaunikkila, Urakointi Kaunikkala Oy, toimitusjohtaja Hanne Toukoaho, Seppäkoski Oy ja Stina Nikamaa, Loistoset Oy.

Sähkötöitä yrityksille ja yksityisille

L

oistoset Oy:n toimitusjohtaja Stina Nikamaa pitää yrityksen vahvuutena joustavuutta.

– Pystymme lyhyelläkin varotusajalla vastaamaan asiakkaan tarpeisiin.

– Työntekijämme ovat vuosia alalla toimineita alan ammattilaisia, joilla ovat hallinnassa laajasti erilaiset sähkötyöt. Heidät voi laittaa tästä johtuen vaativiinkin sähkötöihin. Työntekijät ovat myös joustavia, osaavat reagoida nopeisiin tilanteisiin ja käänteisiin sekä muuntautumaan niiden mukana, Nikamaa toteaa.

Loistoset panostaa myös laatuun ja kustannustehokkuuteen sekä yrityksen että asiakkaiden suuntaan.

Meillä on erittäin tarkka oma laadunvalvonta, josta ei tingitä.

Kun hintakilpailu on niin kovaa alalla tällä hetkellä, niin on tärkeää erottua laadulla. Kustannustehokkuutta saadaan lisättyä niin, että yrityksen työntekijät ovat aina fyysisesti työmaalla, ja tästä johtuen saadaan läpimenoaikaa lyhyemmäksi, ja se vaikuttaa te-

hokkuuteen, Nikamaa kertoo.

Yritysasiakkaat ovat suurin osa liikevaihdollisesti, ja Nikamaan mukaan tulevaisuudessa yhä enemmän. Esimerkiksi liiketilamuutoksia yritys tekee paljon. Kiinteistöjen korjaukset ovat myös kasvava sektori. Kuluttaja-asiakkaat ovat myös merkittävä osa yrityksen asiakaskuntaa.

Vanhoissa kiinteistöissä on paljon uusimista kaipaavia asennuksia ja laitteita, jotka jo turvallisuuden kannalta vaativat jatkuvaa uusimista. Tämän lisäksi tuotteet kehittyvät nykypäivänä kovaa vauhtia.

Meidän kasvumme on ehkä tapahtunut jo pari vuotta sitten.

Silloin tuplasimme liikevaihdon

vuodessa. Jatkossa kasvu on ehkä liikevaihdon ja henkilöstön kannalta pientä, ja enemmänkin tuottavuuden kasvua. Kasvussa vaikeinta on kasvun hallitseminen, Nikamaa pohtii.

Meillä on töissä hyvä meidän näköinen, vakiintunut porukka.

Minun ajatukseni on, että yritykseen olisi kiva tulla töihin, ja että yritys on meidän yhteinen juttu, Nikamaa korostaa. JS

Loistoset Oy on Stina Nikamaan yhdessä miehensä kanssa vuonna 2010 perustama perheyritys. Nikamaan isä ja isäpuolikin olivat sähköalan yrittäjiä eri paikkakunnilla. Seitsenvuotias poikakin jo tulee kovasti perässä ja liimailee lattialämmityskaapeleita.

Yrityksen nimi: Liikevaihto: Työntekijämäärä: Liiketoiminta-alueet: Päämarkkina-alueet: Yhteystiedot:

Loistoset Oy 1,2 miljoonaa euroa 10 Sähköalan palvelut yrityksille ja kuluttajille Keski-Suomi www.loistoset.fi

5

MAINOSLIITE

KESKI-SUOMI

Astetta parempi liikenneasema Kauppias Marit Mertsalmi haluaa, että Jyväskylän Palokassa toimiva Neste K Kirri on yksi Suomen parhaista liikenneasemista.

Se tarkoittaa, että palveluiden ja tuotteiden on jätettävä asiakkaalle erottuva, astetta parempi muistijälki.

M

ertsalmen kauppiasura käynnistyi Neste K Kirrissä vuonna 2011, mutta alalla hän on toiminut vuodesta 1998 lähtien. – Kirrillä on pitkä historia liikenneasemana suomalaisessa rallimaisemassa. Kun aloitin Kirrissä kauppiaana, käynnistimme vaiheittaiset muutostyöt ja toiminnan kehittämisen. Vuonna 2016 meistä tuli osa Neste K-ketjua ja samassa yhteydessä liikenneasema sai uuden ilmeen. Nyt meillä on raikas ja valoisa miljöö sekä astetta paremmat tarjoilut ja palvelut. On ollut kiva huomata, että henkilöstökin on ollut uudistuksesta innoissaan.

Raikas ilme ulottuu Kirrissä jopa wc-tiloihin. – Meidän wc-tilat ovat todella erityiset taustamusiikkeineen ja seinien metsämiljöineen.

Saamme niistä asiakkailta joka päivä kehuja ja olemme wc-maailmastamme hyvin ylpeitä.

MONIOSAAJIEN VALTAKUNTA

Kirri on kokoluokaltaan keskisuuri liikenneasema, jonka seinien sisällä toimii 140-paikkainen ravintola, pieni kauppa sekä Kotipizza.

Työntekijöitä on tällä hetkellä 14.

– Meillä työskentelee tällä hetkellä vain yksi mies ja olemmekin saanet huomioita osaksemme siitä, että naisetkin osaavat auttaa asiakkaita vaikkapa öljy- ja tuulilasinpyyhkimiin, rengaspaineisiin ja tankkaukseen liittyvissä asioissa.

Liikenneaseman maailma on tekijöidenkin näkökulmasta moniulotteinen. – Tavaraa tulee kuutena päivänä viikossa ja tekijöiden on hallittava asiakaspalvelu hyvin erilaisissa asiakaspalvelurooleissa. Liikenneasema on avoinna aamuvarhaisesta iltamyöhään, joten keittiössämme

hääräävät kokit loihtivat herkkuja aamupalalle, lounaalle ja á la carte -listalle. Ammattitaitoisia kokkeja on tänä päivänä haastava löytää, joten olemme olleet onnekkaita.

Tiimissämme vallitsee muutoinkin hyvä yhteishenki. Jokainen on valmis auttamaan toista, jotta arjen paletti pyörii. Koen työyhteisömme perheeksi, joten haluan omalta osaltani tehdä kaikkeni, että heillä olisi työssä hyvä olla.

JOKAINEN ASIAKASKOHTAAMINEN ON TÄRKEÄ

Hyvä henki huokuu myös asiakkaisiin. – Meillä jokainen kiinnittää huomiota yksilölliseen palveluun, vaikka palveluhetket liikenneasemalla ovatkin usein hyvin nopeita.

Haluamme, että asiakas voi lähteä meiltä hymyssä suin. Laatu ulottuu luonnollisesti myös tuotteisiin ja liikenneaseman yleisilmeeseen, jonka on oltava raikas ja siisti.

Asiakkaat ovat Mertsalmen mukaan tänä päivänä hyvin valveutuneita, joten hereillä on oltava. – Aikaa on seurattava anturit ylhäällä, sillä eritoten ruokailun trendit muuttuvat ja monipuolistuvat koko ajan. Vaikka miehet ovatkin perinteisesti liikenneasemien suurin asiakaskunta, haluamme puhutella esim. vegetuotteilla, raikkailla hedelmäsalaateilla ja smootheilla uusia asiakasryhmiä. Ravintolamme ruokatuote poikkeaa muutoinkin perinteisestä, sillä á la carte-ruokalistamme on suunnitellut keittiömestari Pekka Terävä. Valikoimamme on siis monipuolinen ja sämpylämme ovat aina tuoreita.

Mertsalmelle on tärkeää olla kasvollisena mukana liikenneaseman arjessa. - Kaipaan sitä, että pääsen jutustelemaan asiakkaiden kanssa ja tykkään häärätä monessa mukana. Kokki en ole, mutta voin

olla keittiössä mukana auttamassa.

Vaikka kauppiaan arki onkin välillä repivää, nautin siitä, että minulla on monta rautaa tulessa.

PAREMMAN PYSÄHDYKSEN LIIKENNEASEMA

Neste K -ketjun tavoitteena on olla paremman pysähdyksen liikenneasema. Mertsalmen tavoitteena on luotsata hänen liikenneasemansa yhdeksi ketjun parhaista.

– Kaiken tekemisen lähtökohtana on asiakaslähtöisyys. Se tarkoittaa, että palvelemme jokaisen asiakkaan niin hyvin kuin pystymme ja jos hänellä on sellainen tarve, jossa emme pysty auttamaan, voimme auttaa häntä löytämään palveluntarjoajan lähistöltä.

Asiakkaan pulssilla on kyettävä olemaan monikanavaisesti. – Sähköisestä maailmasta huolimatta kasvokkain saatu palaute on parasta, sillä siihen voimme reagoida heti. Asiakkaiden toiveet niin kaupan hyllylle kuin ruokalistallekin ovat todella tervetulleita. Teemme myös aktiivisesti asiakastyytyväisyyskyselyjä ja olen juuri nyt iloinen siitä, että meidät rankattiin juuri Suomen kuudenneksi parhaaksi Neste K-liikenneasemaksi.

Markkinointi some-kanavineen on luonnollisesti oma juttunsa, mutta Mertsalmi on uskaltanut laittaa markkinoinnissa myös oman persoonansa peliin. – Tein hiljattain radiomainoksen omalla puheäänelläni, jota jännitin kovasti. Olin kuitenkin iloisesti yllättynyt siitä, että sain mainoksesta niin kivaa palautetta, vaikka minulla onkin ärrävika. MH www.nestek.fi/jyvaskylakirri

KESKI-SUOMI

6

MAINOSLIITE

Jyväskylän palvelualan opisto – maahanmuuttajien kouluttamisen edelläkävijä

Opiskelin kokiksi Jypaon ravintola- ja catering-alan koulutuksessa. Opiskeluaika muutti elämäni suunnan Suomessa.

Ilmapiiri koulussa oli loistava ja opettajilta saatu tuki opintojen ajan uskomattoman hienoa. Tuntui, että he paneutuivat sydämellä maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden tukemiseen koko opintojen ajan. Sain valmistuttuani nopeasti töitä ja työskentelen nyt kokkina Helsingin kaupungin palvelukeskuksessa.

Koen olevani osa suomalaista yhteiskuntaa, sillä minulla on vakituinen työ ja olen voinut ostaa asunnon perheelleni, jossa on pieni vauva. Suosittelen opintoja kaikille maahanmuuttajataustaisille henkilöille. Sillä voi olla todella käänteentekevä merkitys tulevaisuutesi kannalta”.

V

uonna 1929 perustettu Jyväskylän palvelualan opisto Jypao on aina elänyt mukana yhteiskunnan muutoksessa.

– Maahanmuuttajien kouluttaminen ja integroiminen suomalaiseen yhteiskuntaan on yksi keskeisempiä tehtäviämme ammatillisen koulutuksen kentällä, rehtori Kaija Ratia-Laitinen toteaa.

Jyväskylän palvelualan opisto on yksityinen toisen asteen ammatillinen oppilaitos, joka täyttää ensi vuonna 90-vuotta. – Olemme ensimmäinen ravitsemusalan koulutusta järjestänyt oppilaitos Keski-Suomen maakunnassa, ja olemme kautta historian eläneet tiiviisti mukana yhteiskunnan muutoksessa, Ratia-Laitinen kertoo.

Jypao onkin ottanut kopin maahanmuuttajien ammatillisesta koulutuksesta ja integroimisesta suomalaiseen yhteiskuntaan.

– Olemme kouluttaneet maahanmuuttajia ammattiin vuodesta 2000 lähtien. Tänä päivänä noin 70 % opiskelijoistamme on maahanmuuttajataustaisia.

MONIMUOTOISTA TUKEA OPISKELIJOILLE

Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden määrä on kasvanut

– Hiwa Bookani Opiskelu on työelämälähtöistä, huomioimme opiskelijoiden yksilölliset lähtökohdat.

vuosi vuodelta. – Uskon, että vetovoimamme perustuu opetusjärjestelyihin. Opiskelu on työelämälähtöistä, huomioimme opiskelijoiden yksilölliset lähtökohdat ja räätälöimme opiskelijoille heidän tarpeitaan ja edellytyksiään vastaavia joustavia opinpolkuja oman osaamisen kehittämiseen ja osoittamiseen. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen avulla voimme lyhentää opintoaikoja ja nopeuttaa opiskelijan siirtymistä työelämään.

Tuemme maahanmuuttajien kielitaidon kehittymistä opintojen aikana monin eri tavoin. Kaikki tämä perustuu luonnollisesti henkilöstömme vahvaan ammatilliseen osaamiseen ja luovuuteen.

ROHKEASTI MUKAAN MUUTOKSEEN!

Ratia-Laitinen kiitteleekin oppilaitoksen henkilöstöä rohkeudesta, mutta heittää palloa myös laajemmin työnantajien suuntaan.

– Henkilöstömme on ennakkoluulottomasti heittäytynyt mukaan muutokseen. Väestön ikääntyessä ja syntyvyyden pienentyessä Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa. Maahanmuuttajat työllistyvät hyvin kokin, toimitilahuoltajan ja kodinhuoltajan ammatteihin, ja ne ovat ammatteja, joista on jo tällä hetkellä huutava työvoimapula.

Kehottaisinkin työelämän edustajia ottamaan rohkeasti maahanmuuttajia töihin, vaikka kielitaito

ei täydellistä olisikaan. Se kehittyy kyllä käytännön työssä. Se, miten suhtaudumme tulevaisuuden vaikeisiin haasteisiin, on meistä itsestämme kiinni ja siinä Jyväskylän palvelualan opisto haluaa toimia suunnan näyttäjänä. MH

peda.net/yksityiskoulut/jypao

PIRKANMAA

Ikäihmisten palveluissa digiaikaan

I

CT-arkkitehtuurin uudistus auttoi Viola-kotiyhdistystä oivaltamaan, mihin tulevaisuuden asiakaslähtöisyys perustuu.

Viola-kotiyhdistys tarjoaa ympärivuorokautista hoitoa ja monipuolista toimintaa viikoittain yli 600 seniorille. Joustavat palvelut ja asumisen vaihtoehdot, sijainti Tampellan alueella hyvien yhteyksien varrella ja tyytyväiset asiakkaat ovat jo pitkään olleet toiminnan peruspilareita. Toiminnanjohtaja Niina Lahti kertoo, että parin vuoden takainen ICT-järjestelmien täysremontti sai yhdistyksen miettimään liiketoimintaansa aivan uudelta kantilta.

– Yksi lähtökohdista oli asiakastiedon kerääminen ja jalostaminen niin, että siitä on hyötyä palveluliiketoiminnan kehittämisessä ja asiakaspalvelussa, Niina Lahti avaa digitalisaation hyödyntämisen taustoja. – Palveluliiketoiminta toteutuu monimuotoisten vuorovaikutustilanteiden avulla, mikä asettaa omat vaatimuksensa myös työskentelytavoille.

Kyse on pitkälti työtapojen ja -asenteiden muokkaamisesta. Niinpä jokainen työnkuva määriteltiin uudestaan.

– Henkilöstön sitoutuminen oman työnsä kehittämiseen on väylä palveluliiketoiminnan muuttamiseen asiakaslähtöisemmäksi, Niina Lahti kertoo. – Vain ihmisiin panostamalla saadaan myös digitalisaation hyödyt tehokkaasti käyttöön.

Hankkeen edetessä nousi henkilöstöstä esiin aivan uusia kykyjä ja voimavaroja. Hyvällä asenteella uskallettiin lähteä kokeilemaan omia osaamisen rajoja – ja monessa tapauksessa ylittämään ne.

– Henkilöstön osaamisen kehittäminen on aivan välttämätöntä tällaisen muutoksen onnistumiselle, Niina Lahti korostaa. – Mitään ei olisi tapahtunut ilman sitä, ja oli upea havaita, kuinka myönteinen vastaanotto oli.

Myös asiakkaat osallistuivat innokkaasti erilaisiin kokeiluihin ja testeihin. Nyt kun uudet työvälineet on otettu käyttöön, hyödyt ovat kiistattomia.

– Asiakkaiden ajantasaisten hyvinvointitietojen saaminen on yksi selkeimmistä eduista, Niina Lahti aloittaa listaamisen. – Todellista tietoa on huomattavasti enemmän saatavilla, mikä helpottaa päätösten tekoa merkittävästi. Inhimillisten unohdusten määrä vähenee, eikä

tieto ole yhden ihmisen muistin varassa. Tieto mahdollistaa myös asioiden ennakoinnin, joka saattaa monessa tapauksessa olla äärimmäisen arvokasta.

Digitalisaatio tuo Viola-kotiyhdistyksen kaltaisille toimijoille aivan uusia mahdollisuuksia vastata tulevaisuuden ikäihmisten odotuksiin. Vastedes asiakkailla on entistäkin erilaisempia tarpeita – eivätkä he ujostele niiden tuomista esiin.

– Asiakaskunnan murros on meillä selkeästi nähtävissä, Niina Lahti toteaa. – Tämänhetkinen ikähaitarimme on 72-106 vuotta, ja on selkeästi nähtävissä kuinka vähään ja vaatimattomaan jotkut vanhemmista asiakkaista ovat tottuneet. Uudella sukupolvella on kirkas tahtotila ja selvä näkemys siitä, mitä voidaan – ja pitää – vaatia.

Omaan hoitoon halutaan osallistua ja hyödyntää sähköisen viestinnän keinoja aktiivisesti. Tällaisten asioiden mahdollistamiseksi meidän on tehtävä koko ajan enemmän töitä, ja siinä digitalisaatio on korvaamaton apuväline. TM www.viola-koti.fi

7

MAINOSLIITE

PIRKANMAA

Paikallinen asiantuntemus tuo lisäarvoa metsänhoitoon Vanhan sanonnan mukaan Suomi elää metsästä. Maamme 69 paikallisen metsänhoitoyhdistyksen tekemän työn ansiosta tämä on edelleen täyttä totta.

S

uomalainen metsäklusteri on tänä päivänä paremmassa kunnossa kuin aikoihin. Kehittyneet hakkuumenetelmät, edistykselliset biotuotetehtaat ja suomalaisen sellun virinnyt kysyntä maailmanmarkkinoilla ovat vilisseet otsikoissa kehityksen moottoreina.

Huomio on siirtynyt valitettavan etäälle siitä kovasta ytimestä, jota voidaan pitää koko menestyvän metsätalouden perustana. Kyse on suomalaisesta metsänomistajasta, hänen metsästään ja niiden hyvinvoinnista.

– Se työ, mitä me metsässä teemme, on perustana metsäteollisuuden puun saannille, painottaa Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan johtaja Matti Sojakka.

Sitä työtä tekevät Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan ja sen 68 sisaryhdistystä. Sen ansiosta suomalainen metsä voi hyvin ja tuottaa tervettä, hyvälaatuista puutavaraa vuosikymmenestä toiseen.

– Metsien käsittelyssä ja puukaupassa paikallista asiantuntemusta ei korvaa mikään.

Siitä huolimatta, että metsänhoitoyhdistykset ovat viime vuosina kehittyneet huimaa vauhtia laaja-alaisiksi ja monipuolisia palveluja tarjoaviksi toimijoiksi, paikallisuus ja paikallistuntemus on metsänhoitoyhdistyskentän ehdoton keihäänkärki. Paikallisten ammattilaisten työn merkitys korostuu, kun omistajien ja metsätilojen välinen etäisyys kasvaa.

– Yhä enemmän suomalaista metsää on sellaisten henkilöiden omistuksessa, jotka joko eivät ole käyneet tilallaan pitkään aikaan, tai eivät ole tietoisia siitä, miten heidän metsänsä tällä hetkellä voi, Matti Sojakka toteaa.

Onneksi on paikallinen metsänhoitoyhdistys.

Metsänhoitoyhdistysten tarjo-

amia palveluita ovat puukauppa, metsänhoito sekä metsäomaisuuden hoitopalvelut.

Puukaupassa metsänhoitoyhdistys auttaa myyntisuunnitelman laatimisessa ja kilpailuttamisessa, ja vie metsänomistajan niin halutessa koko myyntiprosessin lähdöstä maaliin eli kannolta tehtaalle. Metsänhoitoyhdistysten rooli puukaupan asiantuntijana on vuosi vuodelta kasvanut, kun puunkäyttö on Suomessa lisääntynyt.

Metsänhoitopalvelun tarkoituksena on varmistaa metsän hyvinvointi yhdessä omistajan kanssa määriteltävien tavoitteiden pohjalta. Metsä tarvitsee säännöllistä huolenpitoa, ja paikallinen apu on etenkin monelle kaupunkilaisomistajalle suorastaan korvaamatonta.

Metsäomaisuuden hoitopalvelujen kysyntä on kasvamassa koko ajan. Kyse on siitä, että paikallinen metsänhoitoyhdistys neuvoo metsänomistajia metsän ostamisessa, myymisessä, sukupolvenvaihdoksessa ja muissa vastaavissa hallintaan liittyvissä asioissa. Toimenpiteet suunnitellaan omistajan asettamien tavoitteiden pohjalta.

METSÄNOMISTAJUUS ON MUUTOKSESSA

– Etenkin uusille metsänomistajille kohdennettuja palveluita kysytään meiltä yhä enemmän, Matti Sojakka kertoo. – Omistajilla on usein näkemyksiä ja toiveita metsänsä kehitykseen ja tuottavuuteen liittyen.

Yhdistyksellä on vahva tuntemus oman alueensa metsistä, joten me osaamme suositella toimenpiteitä, joilla nämä odotukset voidaan parhaiten toteuttaa.

Metsänhoitoyhdistyksillä on kaiken kaikkiaan vahva rooli kotiseudullaan. Olemme merkittävä paikallinen työnantaja ja työsuhteemme ovat usein pitkäaikaisia.

Metsänomistajat PIRKANMAA Uusi metsänomistajien sukupolvi vaatii meiltä yhä enemmän osaamista ja heidän tavoitteiden tuntemusta.

Metsänomistajat Pirkanmaa • Yksityismetsän pinta-ala 180 000 ha • Jäsenten lukumäärä 6 000 • Metsätilan keskikoko 28 ha • Puuston vuotuinen kasvu 1 600 000 m3 • Keskimääräinen hakkuukertymä 1 200 000 m3 • liikevaihto puumaksuineen 35 milj €/v • työllistää suoraan ja metsäurakoinnissa 200 henkilöä

www.mhy.fi/pirkanmaa Metsä on maakuntien merkittävä työllistäjä.

Pirkanmaalla me korvaamme fossiiliset energialähteet kaukolämmössä oman maakunnan uusiutuvalla energialla.

–Matti Sojakka, Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan johtaja

Markkinat tunnetaan läpikotaisin, ja puun käypä hintataso on hyvin tiedossa.

Matti Sojakka muistuttaa myös, että niin hoitosuunnitelmat kuin muutkin paikallisten metsänhoitoyhdistysten palvelut lähtevät puhtaasti metsänomistajien näkökulmista ja tavoitteista. Lähtökohtana on, että metsä saa parhaan mahdollisen hoidon ja huolen-

pidon kaikissa tilanteissa luonto arvoja unohtamatta.

– Me tuomme metsänomistajille osaamiseen ja kokemukseen perustuvan kokonaisnäkemyksen, ilman teollisuuden tai minkään muun instanssin ketunhäntää, Matti Sojakka toteaa. – Kaikki perustuu puhtaasti siihen, mitä omistaja metsältään haluaa. Taloudellinen tavoite on tietysti yksi näkökulma, mutta tänä

päivänä halutaan ottaa huomioon yhä enemmän esimerkiksi metsien monimuotoisuus, luonnonhoidolliset hankkeet ja virkistykseen liittyvät mahdollisuudet.

Nykyään metsänhoitoyhdistysten tehtäväkenttä on osaamisalueiltaan todella vaativa, ja vaatii organisaatiolta niin kokoa kuin ammattitaitoa sekä sen jatkuvaa ylläpitoa. TM

PIRKANMAA

8

MAINOSLIITE

Hola! Sinulleko oma Pancho Villa -ravintola?

Meksikolainen ruoka maistuu suomalaisille, ja meksikolaisen vapaustaistelijan mukaan nimetty Pancho Villa ruokaravintolaketju kasvaa kohisten. Uusille yrittäjille on tilaa kartalla etenkin pääkaupunkiseudulla ja Itä-Suomessa.

– Olemme tuplanneet ravintoloiden määrän viimeisen viiden vuoden aikana. Meillä on hyvä konsepti, mutta olemme myös yksi harvoista franchising-mallilla toimivista ruokaravintolaketjuista Suomessa. Pancho Villa ei siis ole pikaruokaravintola, operatiivinen johtaja Teemu Vanharanta selventää.

Pancho Villa -ravintoloita on jo 29 ympäri Suomen. – Yrittäjälle Pancho Villa tarjoaa erinomaisen liiketoimintamahdollisuuden ravintola-alalla. Konseptimme kestää hyvin suhdannevaihteluja sekä tarjoaa hyvän tuotto- ja kasvumahdollisuuden vastuulliselle yrittäjälle. Mikäli hoidat ensimmäisen ravintolasi hyvin, sinulla on mahdollisuus perustaa useampia yksiköitä.

Vanharanta kertookin, että ketjusta löytyy yrittäjiä, joilla on useampi toimipaikka. – Se kertoo, että Pancho Villan yksikkö on yrittäjälle toimiva bisnesmalli.

Konseptimme kestää hyvin suhdannevaihteluja ja ketjussa on paljon ravintoloita, joten ostovolyymi on jo sen verran merkittävä, että saamme näin yrittäjille hyvät hinnat ostoihin. Ruokatuotteemme on myös hinta-laatusuhteeltaan laadukas.

HOI PÄÄKAUPUNKISEUTU JA ITÄ-SUOMI!

Pancho Villan maailmaan on helppo soljahtaa mukaan. – Rakennamme ravintolan avaimet käteen -periaatteella, koulutamme yrittäjän konseptin mukaiseen toimintaan ja ohjaamme toimintaa niin operatiivisesti kuin taloudellisestikin.

Ravintola-alan kokemustakaan ei

välttämättä tarvitse olla takataskussa. Koulutamme yrittäjän konseptin mukaiseen toimintaan ja koulutusta on tarjolla luonnollisesti tasaiseen tahtiin. Seuraamme ja ohjaamme muutoinkin toimintaa operatiivisesti ja taloudellisesti.

Vanharannan mukaan ketju on kasvanut tasaisesti ja kattaa hyvin koko Suomen. – Meillä on vielä aukkoja Suomen kartalla ja tällä hetkellä etenkin Itä-Suomeen ja pääkaupunkiseudulle kaivataan uusia Pancho Villa-yrittäjiä.

Olemme ottaneet kopin muovittoman maailman puolesta ja siirtyneet käyttämään muovipillien sijaan biohajoavia pillejä.

MENESTYKSEN NÄLKÄÄ JA YRITTÄJÄHENKISYYTTÄ

Mitä Pancho Villa -yrittäjyys sitten vaatii? – Hyvä Pancho Villa – yrittäjä on menestyksennälkäinen ja vastuuntuntoinen tekijä, joka ymmärtää yrittäjyyden tuomat mahdollisuudet, vastuut ja velvoitteet.

Hän haluaa kehittää ravintolansa toimintaa pitkäjänteisesti ja toimii tiiviissä yhteistyössä ketjun sekä toisten ketjun yrittäjien kanssa, Vanharanta tiivistää.

Yrittäjyyteen kuuluu luonnollisesti myös kyky johtaa ravintolan henkilöstö-, asiakaspalvelu-, tarjoilu ja myyntityötä. - Asiakaspalvelun ammattilaisena hän osaa ottaa huomioon asiakkaidensa tarpeet ja ohjata omalla esimerkillään myös henkilökunnan toimintaa.

Pancho Villa on erityisen ylpeä laadukkaasta ruokatuotteestaan, joka kestää vertailun. –Perheystävällinen ja monipuolinen ruokalistamme uudistuu kerran vuodessa.

Erikoisuutena voisi mainita sen, että meillä on tarjolla taaperoikäi-

sille sormiruokaa. Sitä ei kovinkaan monesta ravintolasta löydy. Meillä perheen pienimmät voivat siis syödä luvan kanssa kotoisasti sormin.

Ruokatuotteemme on aina pieteetillä valmistettua.

Vanharanta kertoo, että ruokalistan ykköspaikkaa pitävät vuorotellen pekoni- ja juustoburger. – Meksikolainen ruoka on luonnollisesti myös suomalaisten kestosuosikki.

Monipuolisuus ja helppous on ruokalistamme valtti. Väitän, että meiltä löytyy vaihtoehto kaikenlaisiin ruokavalioihin ja makumieltymyksiin.

UUSIA TUULIA JA RAVINTOLOITA

Pancho Villa -ketju uudistuu kohisten. – Meillä puhaltavat kansainvälistymisen tuulet, sillä avasimme hiljattain ensimmäisen Pancho Villa -ravintolan Tukholmaan. Suomessa

avaamme tulevan vuoden aikana ravintolat Helsingin Pasilan uuteen kauppakeskus Triplaan ja Seinäjoen Ideaparkiin. Olemme myös ottaneet vahvan kopin muovittoman maailman puolesta ja siirtyneet käyttämään muovipillien sijaan biohajoavia pillejä. Etsimme nyt myös aktiivisesti keinoja korvata take away-pakkaukset ympäristöystävällisellä vaihtoehdolla.

Kiinnostuitko? www.panchovilla.fi/yrittajaksi Täytä yrittäjähakemus verkossa tai kysy lisätietoa: • Teemu Vanharanta, 050 523 3369, teemu.vanharanta @panchovilla.fi

9

MAINOSLIITE

PIRKANMAA

Pirte huolehtii toiminta-alueensa elinvoimaisuudesta Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin omistama Pirte on ketterä, pirkanmaalainen työterveys- ja lääkärikeskus. Sen asiakkaita ovat niin valtakunnallisesti isot toimijat kuin pienyrityksetkin. Kaikki ovat Pirtelle yhtä arvokkaita.

– Henkilöstö on yksi yrityksen kivijaloista ja sen hyvinvointiin kannattaa panostaa. Toiminnassamme olennaista on asiakkaan tarpeiden kuunteleminen. Räätälöimme työterveyspalvelut asiakkaan tarpeiden mukaisiksi, toteaa Pirten toimitusjohtaja Eija Railanmaa.

Pirkanmaalla kuudessa toimipisteessä palveleva Pirte tarjoaa kattavasti työterveyshuollon, työterveyspainotteisen sairaanhoidon ja hyvinvointipalveluiden lisäksi monipuoliset lääkärikeskuspalvelut yksityisille asiakkaille.

– Ennaltaehkäisy ja moniammatillinen yhteistyö on työterveyshuollossa olennaista, siksi yritykselle määrättyyn työterveystiimiin kuuluu aina työterveyslääkärin ja -hoitajan lisäksi työfysioterapeutti ja työterveyspsykologi. Työelämäasiantuntija auttaa, kun oma työ vaatii järjestelyä tai täysin uutta suuntaa, kertoo ylilääkäri Heli Kivimäki.

Railanmaan mukaan Pirten vahvuus on se, että yritys ymmärtää luonteestaan johtuen niin julkista sektoria kuin osakeyhtiöiden liiketoimintaakin.

– Olemme maakunnallisesti vahva julkisen sektorin toimija, mutta myös osakeyhtiö ja tunnemme yritysmaailman hyvin.

Arvostamme pienyrittäjiä ja haluamme toimia heidän tukenaan.

Paikkakunnilla, joissa toimimme, ei välttämättä ole muita palveluntarjoajia, eli toimimme elinvoimatekijänä yrityksille. Haluamme pitää hinnoittelumme maltillisena, jotta kaikkien olisi mahdollista käyttää palveluitamme.

UUDET TUULET

Pirte muutti vuoden alussa päätoimipisteensä Ratinan kauppakeskukseen ja avasi uutena toimipisteenä Tampereelle Pirte Sportin, joka palvelee avokuntoutus-, ryhmä- ja kurssiasiakkaita. Vuonna 2019 avataan kaksi muuta uutta toimipistettä, joista toinen Valkeakoskelle. Uusien toimipisteiden lisäksi digipalvelut tekevät vahvasti tuloaan.

– Chat-asiointia otetaan käyttöön parhaillaan. Olemme panostaneet toimipisteiden viihtyisyyteen. Meille on helppoa ja mukavaa tulla, ja siksi asiakkaamme jäävät toisinaan tiloihimme

työskentelemään ennen tai jälkeen vastaanoton. Kaikki palvelut asiantuntijoista kuvantamiseen, näytteenottoon ja esimerkiksi erilaisiin hyvinvoinnin valmennuksiin löytyvät saman katon alta. Kehitämme jatkuvasti nykyihmisen tarpeisiin vastaavia uusia tuotteita, kuvailee asiakkuuspäällikkö Mari Koski.

Kaikki Pirten yritysasiakkaat eivät ole toimistopainotteisia.

Alueella on paljon esimerkiksi metalliteollisuuden ja maatalouden yrityksiä. Vaihtelevista asiakkaista hyötyvät mm. Pirten tiloissa kouluttautuvat lääkärit.

– Teemme Tampereen yliopiston lääketieteen tiedekunnan kanssa yhteistyötä. Esimerkiksi työterveyteen erikoistuvaa lääkäriä mentoroi kokenut työterveyshuollon erikoislääkäri, joka perehdyttää ohjattavansa yritysmaailman eri toimialojen erityispiirteisiin, Kivimäki kertoo.

SITOUTUNUT JA KEHITTÄMISHALUINEN HENKILÖSTÖ

Pirten henkilökunta on pysyvää laatua. Vaihtuvuus on pientä ja valtaosa työntekijöistä on työsuhteessa yritykseen. Se mahdollistaa oman työn kehittämisen.

– Henkilökuntamme on sitoutunutta ja kehittämishaluista. Meillä onkin uusia hankkeita jatkuvasti meneillään. Toiminnankehittämisen tuloksena on esimerkiksi oma, kiitelty avokuntoutuksemme ja työkyky-yksikkömme, jollaisia muilla toimijoilla ei ole. Kuntoutus on Kela-korvattavaa ja perustuu varhaiseen puuttumiseen ja osallistujan henkilökohtaiseen motivaatioon. Maakunnallisesti ja paikallisesti olemme riittävän iso, mutta tarpeeksi pieni, jotta säilytämme ketteryytemme. Voimme siis tehdä nopeitakin päätöksiä. Tunnemme asiakkaat ja muovaamme toimintaamme heidän mukaansa, tiivistää Kivimäki.

Kun vaihtuvuus on pientä, tiimit voivat työskennellä pitkään tietyn asiakasyrityksen kanssa ja osaaminen hioutuu huippuunsa. Kaikki eri ammattiryhmät ovat Pirtessä samanarvoisia keskenään.

– Henkilökuntamme on hyvin osaavaa ja osaa iloita siitä! Huvitoimikunta järjestää kaikille vapaaehtoisesti ohjelmaa. Saamme niin

Saamme niin uusilta työntekijöiltä kuin asiakkailtakin palautetta, että meillä on hyvä yhteishenki.

uusilta työntekijöiltä kuin asiakkailtakin palautetta, että meillä on hyvä yhteishenki ja tänne on mukava tulla. Kaikki istuvat yhdessä kahvilla roolistaan riippumatta, kaikkien työtä arvostetaan ja toisen tekemiseen luotetaan. Siitä luottamuksesta syntyy oman työn mielekkyys. Asiakkaillekin näkyvä vetovoimatekijä on varmasti se, että meillä oikeat ihmiset tekevät oikeita asioita. Kaikki saavat käyttää koko osaamisensa omassa työssään, Railanmaa toteaa. KK

Pirte (Tullinkulman Työterveys Oy) • työterveys-, lääkärikeskusja hyvinvointipalvelut • kuusi toimipistettä Pirkanmaalla • toiminut vuodesta 1975 • työntekijöitä reilu 200 • asiakkaina Tampereen kaupunki, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja noin 1800 yritystä, yhteensä 42 000 henkilöasiakasta • täysin suomalainen ja paikallinen • liikevaihto 18,1 milj. € (2017), 23 % tästä maksettu verona omaan maakuntaan • Yhteiskunnallinen yritys -merkki ja Avainlippu www.pirte.fi

PIRKANMAA

10

MAINOSLIITE

Vastavirtaan kulkija

P

irkanmaalla, pääosin Tampereen alueella toimiva Kaakelitiimi Oy kulkee vastavirtaan rakennusalan yleisiä trendejä. Yrityksessä panostetaan vakituisiin, pitkäaikaisiin työsuhteisiin: ammattilaisiin, joihin voi luottaa joka tilanteessa, jotta työn haluttu laatutaso säilyy.

Kaakelitiimin erikoisalaa on uudiskohteiden laatoitustyöt rakennusliikkeiden aliurakoitsijana. Saneeraustöitäkin tehdään ja merkittävin kohde on ollut Metalliliiton kurssikeskus Murikan laatoitustyöt. Pääpaino on kuitenkin rakennusliikkeiden uudiskohteissa, eikä yksityishenkilöiden rakennuskohteita tehdä käytännössä lainkaan.

Toimitusjohtaja Heikki Siuko on pitkän linjan yrittäjä ja toiminut rakennusalalla jo lähes 30 vuotta.

Alueen rakennusliikkeet ja urakoitsijat ovatkin tulleet vuosien saatoissa tutuiksi.

– Jotta aliurakointi toimii, on paikallinen tuntemus ja verkostoituminen ensiarvoisen tärkeää.

On tunnettava muut alan yrittäjät, jotta tarvittaessa yhteistyössä voidaan purkaa ruuhkahuippuja.

Kaakelitiimin erikoisalaa on uudiskohteiden laatoitustyöt.

Niitä tulee, kun jokin rakennusvaihe viivästyy ja tällöin aikataulua pitää kiristää muissa työvaiheissa.

Jotta tämä pystytään tekemään, pitää kohteeseen löytää nopeasti ammattilaisia eikä tämä onnistu ilman hyviä paikallisia verkostoja ja keskinäistä luottamusta, kertoo Siuko.

Hän ei allekirjoita väitteitä, joiden mukaan olisi yleistä tehdä viimeistelytyöt, esimerkiksi laatoitukset, vielä kostean betonin päälle.

– Nykyisin kosteuteen kiinnitetään paljon huomiota ja sen käyvät mittaamassa ulkopuoliset urakoitsijat. Se on kyllä totta, että rakentamisen kokonaisaikataulut ovat kiristyneet, mutta sen ovat

mahdollistaneet uudenlaiset rakennusmateriaalit. Esimerkiksi kaatovaluja ei enää tehdä perinteisellä betonilla vaan massoilla, jotka kuivuvat aiempaa nopeammin.

Kaakelitiimi on läpikotaisin pirkanmaalainen yritys ja kaikki työntekijät asuvat alueella. Siuko kertoo, että pisimmät työsuhteet juontavat juurensa 1990-luvulle saakka.

– On ollut mieltä lämmittävää havaita, että rakennusliikkeissä arvostetaan myös paikallisuutta ammattitaidon ja luotettavuuden lisäksi, kertoo Siuko. MLS

Kaakelitiimi Oy on pirkanmaalainen laatoitustöiden ammattilainen. Teemme rakennusliikkeille laatoitustöitä alihankintana sekä uudis- että saneerauskohteisiin.

PIRKANMAA

Kalle Siuko on jo vahvasti mukana jatkamassa isänsä jalanjälkiä 12 henkilöä vakituisesti työllistävässä Kaakelitiimissä.

KANTA-HÄME

Toimintoja selkeyttämällä kasvun uralle

M

aatalous-, ja maanrakennuskoneiden ja niiden lisälaitteiden kauppaan ja huoltoon erikoistuneella SR-Harvesting Oy:llä on positiivinen meno päällä. Kierroksia oltaisiin valmiita lisäämään entisestään – yrityksellä olisi niin suunnitelmia kuin mahdollisuuksiakin kasvattaa toimintaansa, mutta osaavaa huoltohenkilökuntaa ei löydy helposti.

Toimitusjohtaja Matti Pesonen suhtautuu kuitenkin asiaan luottavaisin mielin ja uskoo, että palaset loksahtavat paikoilleen.

– Kaikilla toimialoillamme ei yleisesti ottaen mene Suomessa järin hyvin, mutta me olemme pysyneet positiivisen kehityksen uralla, Matti Pesonen kertoo. – Esimerkiksi maatalous on kärsinyt alueittain poikkeuksellisista sääolosuhteista ja tuottajahintojen negatiivisesta kehityksestä, mutta meidän myyntimme kasvaa tänäkin vuonna.

Toimintojen selkeyttäminen ja henkilökunnan ammattitaito ovat olleet onnistumisen avaintekijöitä. SR-Harvesting toimii Valtran virallisena sopimushuoltajana Viitasaarella ja Saarijärvellä.

Raskaskonehuolto löytyy Jyväskylästä, ja Virroilla myydään Valtran traktoreiden kierrätysosia sekä maahantuotavien koneiden varaosia. Lähtökohtaisesti toiminta-alueena on kuitenkin koko Suomi.

– Jyväskylä, jossa suurin toimipisteemme sijaitsee, on sopivasti keskellä Suomea, Matti Pesonen sanoo. – Myynti ja huolto lähtevät sieltä sujuvasti asiakkaita palvelemaan.

Huoltopalvelujen kehittäminen onkin ollut yksi niistä osa-alueista, joihin SR-Harvesting Oy on erityisesti panostanut, ja jossa olisi selkeää kasvupotentiaalia. Kun nyt vain löydettäisiin niitä osaavia tekijöitä. TM

Mainosteippaus kruunaa asiakaskohtaamisen

A • Liikevaihto (6/2018): 5,2 MEUR • Työntekijöitä: 25 • Liiketoiminta-­alueet: Maatalous- ja maanrakennuskoneiden sekä niiden osien ja lisälaitteiden myynti- ja huoltopalvelut • Päämarkkina-­alueet: toimipisteet Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla, asiakkaita ympäri maan

www.srharvesting.fi

utojen, ikkunoiden ja muiden pintojen teippaaminen on tarkkaa työtä – mitä paremmin mainosteippaus onnistutaan toteuttamaan, sitä tehokkaammin se vahvistaa yrityksen näkyvyyttä ja saa aikaan myyntiä.

– Esimerkiksi oikeiden materiaalien valinta edellyttää vankkaa kokemusta ja ammattitaitoa, kertoo riihimäkeläisen Mainos PHM:n toimitusjohtaja Satu Pasanen.

Mainos PHM on kolmen ensimmäisen toimintavuotensa aikana osoittanut hallitsevansa homman. Kaikenkokoiset yritykset Kanta-Hämeestä ja Uudeltamaalta ovat löytäneet palvelut – ja saadun palautteen perusteella myös havainneet ne hyviksi.

– Olemme onnistuneet luomaan jatkuvia asiakassuhteita, Satu Pasanen kertoo.

– Työmme laatu ja toimitusvarmuus nopeallakin aikataululla ovat osoittautuneet kilpailueduiksemme.

Mainos PHM tarjoaa mainosteippausten koko palveluketjun, suunnittelusta ja tuotannosta aina asennukseen saakka. Yritys

on rakentanut ympärilleen kumppaniverkoston, joka varmistaa jokaisen vaiheen hoitamisen samalla tinkimättömällä osaamisella ja palveluasenteella.

Mainos PHM on saanut kiitosta myös huolenpidosta, joka ei lopu asennussotkujen siivoamiseen.

– Otamme brändin vahvistajan roolimme vakavasti, Satu Pasanen kertoo. – Siksi pidämme yhteyttä asiakkaisiimme myös tehdyn työn jälkeen. Autamme varmistamaan, että heidän brändinsä näkyvät laadukkaasti ja johdonmukaisesti kaikissa kohtaamistilanteissa.

Asiaa auttaa myös se, että Mainos PHM on paikallinen, oman alueensa kiireestä kantapäähän tunteva perheyritys. Yhteisymmärrys asiakkaan tarpeista ja yhteinen tekemisen sävel ovat valmiina yrityksen dna:ssa. TM

www.mainosphm.fi

11

MAINOSLIITE

KANTA-HÄME

Lasten ja nuorten kuntoutusta ratkaisukeskeisellä sydämellä Mia Stark luotsaa lasten- ja nuorten kuntoutukseen keskittyviä Tukikoti Tasapainoa ja Tukikoti Pauliinaa.

Tukikotien toiminnan tavoitteena on turvata kodin ulkopuolella asuvien lasten ja nuorten kasvu sekä kehitys.

– Perustin Lapsiperhepalvelu Stark Oy:n vuonna 2010 lamaa vastaan.

Lähtökohtana oli luoda kokonaisvaltainen kuntoutulaitos asiakaslähtöisyyteen pohjautuen. Työskentelyni parikymmentä vuotta Helsingissä mm. vankilassa, poliisissa ja lastensuojelussa näytti elämän todellisuuden sekä usean perheen arjen ns. rankimman kautta ja tämä avasi silmät toisenlaiseen ajattelumalliin. Päätin perustaa yrityksen, jotta voisin omalta osaltani vaikuttaa siihen, että varhainen puuttuminen olisi mahdollista ennen lasten- ja nuorten elämänkohtaloiden ajautumista väärille urille. Päätökseni perustaa yritys Forssaan perustui kaupungin loistavaan maantieteelliseen sijaintiin tunnin ajomatkan päässä kaikista suurimmista kaupungeista.

HARMAITA HIUKSIA JA ERIKOISTUMISTA

Stark avasi ensimmäisen yksikön Tukikoti Tasapainon vuonna 2011.

– Ajatuksena oli tarjota toiminnallisiin menetelmiin pohjautuvaa sijaishuoltopalvelua ympärivuorokautisessa lastensuojelulaitoksessa, joka turvaa kodin ulkopuolella asuvien lasten ja nuorten turvallisen kasvun ja kehityksen. Vuonna 2013 laajensimme toimintaa ja perustimme Jokioisiin koko perheen arviointi- ja kuntoutuslaitoksen Perhekoti Pauliinan. Muutama vuosi sitten kuvioihin tuli sote-pyöritys, jonka kiemuroissa olikin pohdittava tarkkaan, mihin haluamme toimintamme suunnata.

Sote-uudistus aiheutti useamman vuoden epävarmuuden ja unettomien öiden periodin. Ympäriltä alkoi kaatua sosiaali- ja terveysalan pienempiä yksityisiä toimijoita. Se oli yrittäjälle raastavaa aikaa, mutta selvisimme siitä kehittämällä uusia palveluja, joista tärkein on vuonna 2015 käynnistetty lastenja nuorten neuropsykiatriseen kuntoutukseen erikoistuminen.

Ja ilokseni voinkin todeta meidän valikoituneen muutaman kunnan alueella neuropsykiatrisen kuntoutuksen palvelutuottajien harvalukuiseen joukkoon. Olen todella kiitollinen siitä, että henkilöstömme on jaksanut puurtaa läpi rankkojen vuosien ja että yhdessä tehty työ on kantanut hedelmää!

Lapsiperhepalvelu Stark tuottaa siis tunnustetusti korkealaatuista

Kodikkaalla ja viihtyisällä ympäristöllä on suuri merkitys lapsen ja nuoren kuntoutuksessa.

palvelua. Palvelua tuottaa yrityksen 20 vakituista työntekijää sekä n.15 tuntityöntekijää. – Avainasemassa laadukkaan palvelun tuottamisessa on henkilökunnan ajantasainen ja säännöllinen neuropsykiatrinen koulutus. Toinen tärkeä asia on myös eri tahojen välillä toimiva vuorovaikutusliikenne, sillä moottoritiellähän on kaksi kaistaa, joissa liikenne toimii molempiin suuntiin!, Stark toteaa.

kuten ADHD:n, ADD:n, Aspergerin syndrooman, Touretten oireyhtymän, autismin kirjon ja aistitoimintojen häiriöiden hoitoon.

– Meiltä löytyy vahvaa erityisosaamista ja tiimissämme työskentelee mm. kolme neuro­psykiatrista valmentajaa. Lähtökohtana on yhden nepsy-valmentajan kouluttaminen per vuosi. Meillä on myös oma toimintaterapeutti, sairaanhoitajia sekä autismiosaajia.

VAHVUUTENA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS

LASTEN JA NUORTEN VAHVUUDET ESIIN KODINOMAISESSA YMPÄRISTÖSSÄ

Tukikoti Taspainon ja Pauliinan toiminnassa huomioidaan lasten ja nuorten erikoistarpeet ja keskitytään neuropsykiatristen häiriöiden,

Tasapaino ja Pauliina tukikodit ovat Starkin mukaan laitosmaailman vastakohta. – Kodikkaalla ja viihtyisällä ympäristöllä on suuri

merkitys lapsen ja nuoren kuntoutuksessa. Kuntoutuksessa hyödynnetään monipuolisesti luovia menetelmiä. – Ihmisellä on oltava lähtökohdistaan huolimatta mahdollisuus toteuttaa lahjojaan, sillä käyttämätön luovuus on yksi psykologisten ongelmien ja henkisen pahoinvoinnin aiheuttaja. Jokainen lapsi ja nuori otetaan meillä vastaan omana persoonana, jonka piilevät kyvyt etsitään ja lähdetään yhdessä vahvistamaan.

Omien vahvuuksien löytyminen on kullan arvoinen asia lapsen kasvaessa aikuiseksi. Olemme vuosien varrella nähneet huikeita kasvutarinoita, joissa on ollut ilo elää mukana!

Olemme vuosien varrella nähneet huikeita kasvutarinoita, joissa on ollut ilo elää mukana!

– Mia Stark, Lapsiperhepalvelu Stark Oy

SAMAN KATON ALLA -PERIAATE TOIMII

Toimintaideologiaan kuuluu asiakkaan lisäksi myös vahva keskittyminen perheisiin. – Yksilön tai perheen elämää ei saisi pirstaloida byrokratian pyörteisiin. Periaatteemme on, että kun perheen asiat hoituvat yhdessä paikassa, voimme turvata osapuolten jaksamisen, tiedonkulun sekä tavoitteiden saavuttamisen. Back to basic onkin mottomme. Se tarkoittaa, että puhumme asioista suoraan ja hoidamme itse asiaa tai ongelmaa, emme sen aiheuttamaa tunnetta.

Tiimimme tekee työtä suurella sydämellä joka ainut päivä, sillä meille työ merkitsee enemmän kuin pelkkä raha. MH

Kiinnostuitko? www.tukikoti.fi

KANTA-HÄME

12

MAINOSLIITE

Jaarlin Päiväkodissa elää tekemisen riemu!

Hämeenlinnassa toimivan Jaarlin Päiväkodin eli JAPin arjessa näkyy tekemisen ilo, palo ja heittäytyminen. Tämä takaa lapsille sekä elämyksiä että turvallisuuden tunnetta, sillä vain sitoutunut henkilökunta pystyy tähän.

K

uvittele työpaikka, jossa arvostetaan sitä, että olet nuorena harrastanut taitoluistelua ja jossa pääset jakamaan tätä taitoa lapsille luistelemalla heidän kanssaan päivän mittaan.

Sari Järvinen perusti puolisonsa Markku Järvisen kanssa yksityisen päiväkodin lähes kymmenen vuotta sitten. – Olin työskennellyt pitkään kunnallisessa päivähoidossa, mutta mielessä kyti unelma omasta päiväkodista. Unelma toteutui vuonna 2009. Nyt JAPin neljässä Hämeenlinnan toimipisteessä työskentelee 50 työntekijää ja heidän hoivassaan on noin 300 lasta.

ELÄMYKSIÄ LAPSILLE

Se, että JAPissa työskentelee mm. taitoluistelijoita jääkiekkoilijoita ja tanssijoita, ei ole sattumaa. JAPissa on nimittäin tavanomaisesta poikkeava toimintafilosofia, joka antaa paljon lapsille ja heistä huolehtiville alan ammattilaisille.

– Perusajatuksemme on, että lapset eivät ole päiväkodissa säilössä, vaan että meidän tehtävämme on tarjota heille monipuolisia elämyksiä ja onnistumisen koke-

muksia. Siksi meillä työskentelee eri alojen huippuosaajia, kuten salibandyn pelaajia, tanssijoita, jalkapalloilijoita, uimareita, taitoluistelijoita, jääkiekkoilijoita, hiihtäjiä ja yleisurheilijoita, jotka voivat päästää taitonsa valloilleen yhdessä lasten kanssa.

Lasten kanssa käytetään myös vieraita kieliä, englantia tai ruotsia, koska se on paitsi hyödyllistä myös lasten mielestä hauskaa ja mielenkiintoista. Päiväkoti-ikäiset lapset oppivat vierasta kieltä helposti käytännön tilanteissa sekä leikin ja laulun avulla. Varhainen “kielisuihku tai –kylpy" siivittää myöhemmin kieltenopiskelua koulussa.

TIMANTTINEN HENKILÖSTÖ

Järvinen syttyykin hehkuttamaan työntekijöitään. – On ilo seurata miten energisiä ja innostuneita meidän ihmiset ovat työssään.

Uskon vahvasti siihen, että kun ihminen pääsee tekemään sitä mitä rakastaa, työhön syttyy roihu. Periaatteenamme on myös se, että lähes kaikki on mahdollista.

Meillä saa halutessaan pitää lapsille yöpäiväkotia tai heittäytyä täysillä

suunnittelemaan vaikkapa päiväkodin sisätiloihin lasten beach-päivää keskellä talvea. Monet erilaiset teemapäivät tai “Matkustan ympäri maailmaa” -kuukausi eivät onnistuisi ilman taitavaa ja työlleen omistautunutta henkilöstöä.

RAUHALLISTA ARKEA PIENRYHMÄSSÄ

Toki JAPin henkilöstön keskeisenä tavoitteena on taata jokaiselle lapselle onnellinen ja turvallinen päivä, jonka aikana lapsella on oman ikä- ja kehitystasonsa mukaista ja hänen itsetuntoaan kehittävää mielenkiintoista toimintaa. – Empaattisella ja työstään innostuneella henkilökunnalla on tässäkin iso merkitys lapsen sosiaalisen ja emotionaalisen kehityksen kannalta.

JAPin arkeen on alusta lähtien kuulunut hyvin keskeisesti pienryhmätoiminta. – Se tarkoittaa, että yksi aikuinen vastaa 4-8 lapsen toiminnasta viikon kerrallaan. Hän siis suunnittelee ja vastaa ryhmän toiminnasta kokonaisvaltaisesti, mikä rauhoittaa päiväkodin ja lasten arkea.

Pienryhmätoiminta antaa luonnollisesti sisältöä myös työnteki-

jöiden arkeen, kun jokaisella on mahdollisuus suunnitella ja toteuttaa toimintaa lasten kanssa. – Näin jokainen lapsi saa myös riittävästi aikuisen huomiota ja aikuinen puolestaan tietää, mitä kullekin lapselle kuuluu. Meillä on tapana kirjata ylös päivän tapahtumia jokaisen lapsen osalta ja kertoa päivän päätteeksi vanhemmille, millaisia leikkejä lapsi on päivän mittaan leikkinyt, missä hän on retkeillyt, mitä hän on oppinut tai mikä on tuottanut hänelle ilon aiheita. Sitä vanhemmat arvostavat.

HARRASTEET OVAT OSA PÄIVÄKOTIPÄIVÄÄ

Poikkeuksellista on myös JAPin kerho- ja harrastetoiminta, joka limittyy osaksi päiväkodin arkea.

– Meillä toimii esimerkiksi Sibelius-opiston Muskari, lisäksi tarjolla on huikea kirjo erilaista liikuntaa ja kerhotoimintaa matikasta kirjallisuuteen ja rumpukouluun.

Vanhempien ei siis ole välttämättä tarpeen kuljettaa lapsia erikseen harrastuksiin ja perheelle jää iltaisin aikaa rauhalliselle perhe-elämälle. Teemme myös paljon retkiä, sillä lapsista on aina riemukasta

päästä retkeilemään metsään, torille tai taidetaloon. Lapsille annetaan päivittäin mahdollisuus liikkua runsaasti, ohjatusti ja omatoimisesti.

MENNÄÄN METSÄÄN JOKA PÄIVÄ!

JAPin yksi erikoisuus onkin metsäeskari- ja viskariryhmät Aulangolla ja Ahvenistolla. Metsäryhmät viettävät suurimman osan päivästä metsässä, jonne JAP-auto tuo jopa lounaan päiväkodin omasta keittiöstä. – Ryhmä retkeilee luonnossa ympäri vuoden säällä kuin säällä, ja joka päivä. Oppimisympäristön laajentaminen sisätiloista ulos luontoon tarjoaa metsäryhmäläisille ja työntekijöille elämyksiä, seikkailua, runsaasti liikuntaa ja tekemisen iloa aitoon JAP-tyyliin!

MH

Let´s JAP! jaarlinpaivakodit.fi

13

MAINOSLIITE

FläktGroup tekee maailman parasta sisäilmaa

F

läktGroup on ilmastoinnin osaaja ja innovatiivinen suunnannäyttäjä Suomessa. – Teemme lähes 90 vuoden kokemuksella maailman parasta sisäilmaa, toimitusjohtaja Rainer Knuts toteaa.

FläktGroup Finland Oy:n taustalla tapahtui vuonna 2016 omistajavaihdos kun DencoHappel ja Fläkt Woods yhdistyivät FläktGroup Finland Oy:ksi.

– Meillä on nyt vahva omistaja, koko FläktGroupin tuki takana ja entistäkin isommat muskelit toimia markkinoilla innovatiivisena sisäilmaratkaisujen kehittäjänä, Knuts toteaa.

LÄSNÄ JOKAISESSA SUOMALAISESSA KODISSA

FläktGroup on tänä päivänä älykkäiden ja tehokkaiden sisäilmaratkaisujen eurooppalainen markkinajohtaja, joka tarjoaa markkinoiden laadukkaimmat ratkaisut laadukkaaseen sisäilmaan ja hyvinvointiin. Yhtiöllä on Suomessa takana 87-vuotinen historia. – Käytännössä jokainen suomalainen on joskus hengittänyt meidän tuottamaa sisäilmaa, sillä jokaisessa suomalaisessa 1950-luvun jälkeen rakennetussa tai peruskorjatussa rakennuksessa on meidän toimittamia tuotteita. Tänä päivänä meidän vuosittain toimittamien ilmankäsittelykoneiden ilmamäärä vastaa puolen miljoonan suomalaisen hyvän sisäilman tarvetta ja olemme arvioineet, että olemme pienentäneet Suomen rakennusten hiilijalanjälkeä jopa 30 % viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana.

HUOMATTAVAA ENERGIANSÄÄSTÖÄ JA PAREMPAA TYÖTEHOA

FläktGroupin toimintaa leimaakin ylpeys siitä, että sisätiloissa voi hengittää maailman parasta sisäilmaa. – Vaikka tarjoammekin asiakkaille ilmanvaihdon tuotteita ja ratkaisuja, tärkein tuotteemme on huonetilan optimaalinen olosuhde ja hyvä sisäilma.

Keskustelussa käy ilmi, että sisäilman laadulla on todellakin merkitystä niin yhteiskunnan kuin yksilönkin kannalta. – Rakennusten kokonaisenergiankulutus on noin 40 %, josta ilmanvaihdon osuus on 35-50 %. Ilmanvaihdon merkitys energiankulutuksessa tulisikin nostaa vahvemmin keskiöön, kun keskustellaan rakennusten energiankulutuksesta, Knuts painottaa.

Sisäilman laatu vaikuttaa oleellisesti myös työntekijöiden jaksamiseen ja työhyvinvointiin. – Korkealaatuinen, puhdas sisäilma vaikuttaa merkittävästi työntekijöiden työtehoon ja yleiseen vireystilaan. Kun ilmanvaihto toimii ja on

oikeassa suhteessa tilankäyttöön, työntekijöiden vireystila pysyy huomattavasti paremmalla tasolla koko työpäivän.

OPTIVENT® ULTRA – ENERGIANSÄÄSTÖÄ JA ÄLYKÄSTÄ ILMANVAIHTOA

FläktGroup on tuonut tänä syksynä markkinoille uuden innovaation nimeltä Optivent® Ultra, jonka avulla rakennuksen ilmanvaihdon energiankulutusta voidaan Knutsin mukaan alentaa jopa 40-50 %. Optivent® Ultra on ilmanvaihdon säätölaite, jonka antureiden avulla huonetilan olosuhdetta voi säätää automaattisesti niin, että ilmanvaihto on optimaalinen kaikissa tilanteissa, vaikka käyttötarpeet ja olosuhteet muuttuvat.

Säätölaitteen automatiikka tunnistaa huonetilan hiilidioksidipitoisuuden ja lämpötilan, ja säätää sen mukaan ilmanvaihdon tarpeen. Näin energiaa ei tuhlata puhaltimen turhaan käyttöön ja liialliseen ilman virtaukseen. Hyvä esimerkki on vaikkapa neuvotteluhuone, joka on välillä tyhjillään ja välillä täynnä ihmisiä, jotka tuottavat lämpöä ja hiilidioksidia. Optivent® Ultra soveltuu hyvin myös vaativiin ympäristöihin, kuten luokka- ja potilashuoneisiin. Se on myös huoltovapaa, sillä laitteen rakenne ja materiaalit eivät altistu kulumiselle.

Toimitusjohtaja Rainer Knuts FläktGroup.

UUSIA INNOVAATIOITA KETTERÄSTI KEHITTÄEN

FläktGroupilla on suuret odotukset älyteknologiaa edustavalle uutuustuotteelle ja erinomaiset lähtökohdat kehittää markkinoille vastaavia innovaatioita.

– Pitkä kokemus, henkilöstön osaaminen ja asiantuntemus sekä omien testilaboratorioiden mahdollistama ketterä tuotekehitys ovat vahvuuksiamme ja yhtiömme menestyksen kulmakiviä. Knuts mainitsee vahvuudeksi myös yhtiön koon. – Toimimme valtakunnallisesti ja toimitamme asiakkaille miljoona metriä ilmastointikanavaa vuosittain, tehtaaltamme valmistuu uusi puhallin joka viides minuutti ja valmistamme päivittäin 10 000 ilmastoinnin päätelaitetta. Toimituskykymme riittää hyvinkin mittaviin projekteihin, joita Suomessa on nyt käynnissä ennätyksellisen paljon. Vaativammissa kohteissa tarvitaan myös ilmanvaihdon eritysosaamista ja asiantuntemusta, jossa avainasemassa ovat meidän osaajamme.

Knuts onkin tyytyväinen siihen, että yhtiöllä on työntekijämarkkinoilla varsin hyvä tunnettuus ja työnantajamielikuva. – Yhtiötämme kohtaan tuntuu löytyvän kiinnostusta ja imua. Se antaa meille hyvän pohjan jatkaa määrätietoista työskentelyä maailman parhaan sisäilman puolesta! MH

KIINNOSTUITKO? www.flaktgroup.fi

VARSINAIS-SUOMI

KYMENLAAKSO

14

MAINOSLIITE

Uuden ajan talotekniikkayritys Wickholm Talotekniikka tavoittelee kasvua keinoin, jotka eivät välttämättä ole alalle aivan tavanomaisia.

– Asiakaspalvelu on asia, josta haluamme pitää kaikissa tilanteissa tiukasti huolta, kiteyttää Anssi Lilja yhden yrityksensä toimintaa ohjaavista periaatteista.

Ei ihan tyypillistä tekstiä talotekniikkayrityksen toimitusjohtajalta, mutta kymenlaaksolainen Wickholm Talotekniikka ei taidakaan olla ihan tyypillinen talotekniikkayritys.

Tekemisen periaatteet ovat toki tutun kuuloisia; vuonna 1958 perustettu yritys on erikoistunut talotekniikkaurakointiin ja LVIS-huoltotöihin. Pääkonttori ja tuotantotilat sijaitsevat Elimäellä, lisäksi yrityksellä on LVI-tarvikkeiden myymälä ja verstas Kuusankoskella.

Pääasiallisena toiminta-alueena on Etelä-Suomi, joskin tarvittaessa työporukka siirtyy sujuvasti hommiin mihin tahansa Suomen kolkkaan.

MIKÄ SITTEN TEKEE WICKHOLM TALOTEKNIIKASTA ERILAISEN KUIN MUUT?

– Hyvä palvelu on yksi niistä asioista, joiden kautta yritys on lähtenyt voimakkaalle kehityksen polulle, Anssi Lilja kertoo. – Toinen tekijä on nuorekkuus. Johdossa on juuri läpiviety nuorennusleikkaus, mutta kyse ei ole pelkästä henkilöstön keski-iästä. Meillä on dynaaminen ote ja aikaansaava porukka, jonka hyvinvointiin yritys on valmis panostamaan.

Mielikuva rähjäisestä putkiasentajasta ja ruosteisesta Hiacesta alkaa vähitellen hälvenemään – Anssi Liljakin myöntää, että yksi hänen tavoitteistaan on talotekniikka-alan yleisen maineen

kohentaminen. Yksi tähän tähtäävistä konkreettisista toimenpiteistä on meneillään oleva imagonmuutos- ja markkinointihanke, jossa esimerkiksi sosiaalisen median keinoja hyödynnetään monimuotoisesti esimerkiksi esittelemällä Wickholm Talotekniikan osaamista videoiden ja valokuvien avulla.

– Maine rakennetaan jokaisessa asiakaskohtaamisessa, ja hyvät asiakassuhteet ovat ensiarvoisia.

Pyrimme kaikessa tekemisessämme avoimuuteen ja rehtiyteen, ja niiden avulla rakentamaan pitkäkestoisia asiakassuhteita.

Laaja asiakaskunta osoittaa, että lupaukset on pystytty myös lunastamaan. On taloyhtiöitä, kauppaketjuja, huoltosopimuksia yritysten kanssa. Kuten Anssi Lilja ilmaisee, hommia tehdään tällä hetkellä Kymenlaakson keskussairaalasta omakotitalon patteriverkoston huoltoon.

Maine ja tunnettuus näkyvät myös numeroiden valossa. Viimeisen kolmen vuoden aikana Wickholm Talotekniikan liikevaihto on kasvanut kuudesta miljoonasta eurosta kymmeneen, ja Anssi Liljan mukaan tuosta olisi vielä varaa parantaa.

– Taloussuhdanteet ovat kääntyneet nousuun, ja Suomessa rakennetaan mahdollisesti enemmän kuin koskaan aikaisemmin, toimitusjohtaja kertoo isosta kuvasta.

– Tietysti tämä merkitsee enemmän kysyntää myös meidän palveluillemme. Tällä hetkellä suurin kasvun hidaste on osaavan työvoiman puute.

Wickholm Talotekniikalla onkin koko syksyn ajan ollut haku päällä.

Anssi Lilja tiedostaa, että menestys

”Tällä hetkellä suurin kasvun hidaste on osaavan työvoiman puute. Wickholm Talotekniikalla onkin koko syksyn ajan ollut haku päällä.”

Toimitusjohtaja Anssi Lilja.

syntyy kasvun kautta, ja kasvu ei tapahdu ilman osaavia ihmisiä ja heidän hyvin tekemäänsä työtä.

Eikä yleinen suhdannenousu tosiaankaan ole mikään tae automaattisesta menestymisestä.

– Tuntosarvet ovat jatkuvasti pystyssä uusien urakoiden suuntaan, Anssi Lilja toteaa. – Toki onnistumisestamme kertoo omaa kieltään myös se, että saamme tällä hetkellä paljon tarjouspyyntöjä niin nykyisiltä kuin uusiltakin asiakkailta.

Tarjousten laadinta on myös asia, jossa toiminnan kannattavuus toden teolla punnitaan. Anssi Lilja kertookin, että se on myös yksi Wickholm Talotekniikan menestyksen kulmakivistä. Yrityksen tarjoama hinta-/laatusuhde on pystytty pitämään kilpailukykyisenä.

– Pelkkä hinta on äärimmäisen huono kilpailuetu. Sen myötä kannattavuus hiipuu ja työn laatu putoaa. Meidän kantava ajatuksemme on palvella asiakkaitamme ystävällisemmin ja paremmin kuin muut. Tämä onnistuu hyvällä yhteistyöllä ja laadukkaalla henkilöstöjohtamisella.

Wickholm Talotekniikka panostaa henkilöstönsä työhyvinvointiin tarjoamalla osaamista kehittävää koulutusta sekä liikuntasetelien kaltaisia etuja. Yhtiön sisäistä tiedottamista lisätään, jotta jokainen henkilökunnan jäsen tietäisi, missä ollaan menossa ja minne seuraavaksi suunnataan.

Nyt astuivat pehmeätkin arvot talotekniikkayrityksen arkeen.

Anssi Lilja summaa, että hänen oma missionsa on luoda yrityskulttuuri, joka tuo asiakkaan päivään iloa ja jotain uniikkia.

Wickholm Talotekniikka on selkeästi siirtynyt ajattelutavassaan ja palvelumallissaan kohti 2020-luvun asiakkaan odotuksia. Mutta entäs se päivittäinen tekeminen – lähteekö lapsi pesuveden mukana, kun näin paljon uutta on tuotu yrityksen arvomaailmaan?

Toimitusjohtaja tuhahtaa väitteelle ja toteaa, että tekeminen perustuu jatkossakin LVIS-urakointiin ja huoltoon. Wickholm Talotekniikka huolehtii siitä, että asiakkailla on puhtaat putket ja puhdasta sisäilmaa – ja sitä kautta paremmat mahdollisuudet keskittyä omaan ydintekemiseen. TM

Wickholm Talotekniikka • Liikevaihto: n 10 MEUR • Työntekijämäärä: n 70 • Liiketoiminta-alueet: LVIS-laitteiden ja kanavien asennus, puhdistus ja huolto • Päämarkkina-alueet: KaakkoisSuomi, Savo www.wickholm.fi

15

MAINOSLIITE

ETELÄ-POHJANMAA

Osaava arvioija ja erityispalvelujen tuottaja

T

uki- ja osaamiskeskus Eskoon sosiaalihuollon erityispalvelujen ytimessä ovat asiakkaiden tarvitsemat, eri elämänvaiheiden ja -tilanteiden edellyttämät erityispalvelut. Lähtökohtana on taata jokaiselle asiakkaalle toimintakyvystä riippumatta oikeus kasvuun ja hyvään elämään. Eskoo on erikoistunut vammaispalveluihin ja lastensuojeluun.

Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä toimii 31 kunnan alueella Etelä-Pohjanmaalla ja keskuspaikka on Seinäjoella. Alueen väestöpohja on 370 000 ja jonkinasteista tukea tarvitsevia on alueella noin 1850 henkilöä.

– Haluamme olla erityistä tukea tarvitsevien osaava arvioija ja tukipalvelujen tuottaja. Olemme viime vuosina panostaneet osaamiseemme sekä toimintojemme kehittämiseen todella vahvasti.

Strategiamme mukaisesti asetamme tavoitteemme pitkäjänteisesti ja prosessimaisesti, yli valtuustokausien. Kun työhön osallistuu koko henkilökunta, tietävät kaikki, mitä tapahtuu milloinkin. Tämä

selkeyttää ja tehostaa toimintaa, kertoo kuntayhtymän johtaja, sosiaalineuvos Jouni Nummi.

Merkittävä etappi kehitystyössä on kansainvälisen viitekehitys ICF:n käyttöönotto. Sen avulla kaikilla työntekijöillä on yhteinen kieli asiakkaan kokonaisvaltaiseen toimintakyvyn arviointiin, palvelun ja tuen suunnitteluun sekä toteuttamiseen.

– Me olemme ensimmäinen kuntayhtymä, joka määrittää kaikki palvelutuotteensa ICF:n avulla. Siinä kiinnitetään erityistä huomiota osallisuuteen. Passivoivan hoidon sijaan me arvioimme, millä tavoin toimintarajoitteiden tuomat esteet voidaan poistaa ja tuemme asiakasta, jotta hänellä olisi mahdollisimman hyvät edellytykset itsenäiseen elämään, selvittää Nummi.

KESKITTÄMISEN SIJAAN VERKOTTUMISTA

Nummi on huolissaan mahdollisista erityispalvelujen keskittämisestä muutamaan maakuntaan.

– Tarvitsemme osaajaverkostoa, jossa lapsesta pidetään yksilöllisesti huolta asiantuntijoiden ja lapsen

läheisten kanssa yhdessä. Tämä ei onnistu keskitettynä muutamaan kaupunkiin koko maassa.

ISOT INVESTOINNIT

Viime vuosina Eskoo on investoinut yli 20 miljoonaa euroa pelkästään Seinäjolle uusiin toimitiloihin, tehostetun palvelun lyhyt- ja pitkäaikaisiin asuntoihin aikuisille ja lapsille. Uusia ovat myös 24-paikkainen koulu sekä Aistikeskus Sateenkaari, mikä tarjoaa kaikenikäisille tekemistä ja lepoa sekä mielelle että keholle.

– Isoista investoinneista huolimatta taloutemme on ylijäämäinen, kertoo Nummi tyytyväisenä.

Eskoo panostaa myös kehitystoimintaan ja se osallistuu erilaisiin hankkeisiin. Merkittävä panostus, yli puoli miljoonaa euroa, on lahjoitus psykologian tieteenalan professuuriin. MLS

Pikku Emma on oppinut viittomat ja myös hieman puhumaan, Kuvassa hän lukee kirjaa puheterapeutti Saila Salon kanssa.

Virpi Hantikainen Suomen Kinestetiikkayhdistyksestä seuraa, kun Jouni Alatalo siirtyyä pyörätuolista sohvalle ohjaaja Johanna Ala-Rengon tuella.

Sosiaalineuvos Jouni Nummi korostaa paikallisten osaajaverkostojen merkitystä ja yhteistyötä sosiaalihuollon erityispalveluissa.

www.eskoo.fi

ETELÄ-POHJANMAA

Luovia ratkaisuja painoalalle – asiakas keskiössä

S

einäjokelaisen I-printin valikoimaan kuuluvat sanomalehti-, arkki- ja erikoispainon tuotteet sekä digitaaliset palvelut. Sijainti keskellä Suomea on ihanteellinen.

– Palvelemme niin yksityishenkilöitä kuin ympäri Suomen toimivia suuryrityksiäkin. Ammattilaisemme varmistavat, että jälki on aina laadukasta ja palvelu sujuvaa, kertovat I-printin asiakkuuspäälliköt Merja Munkki, Marjo-Riitta Kantonen ja Pirjo Saari.

Asiakas on I-printin toiminnan ytimessä. Toiminta perustuukin Munkin mukaan henkilökohtaisiin kohtaamisiin ja keskusteluun.

– Olemme ratkaisukeskeisiä, suunnittelemme tuotteet ja kampanjoiden toteutukset yhteistyössä asiakkaan kanssa. On ilo löytää yhdessä pohtien ratkaisu heidän pulmiinsa! Ratkaisun löydyttyä ammattilaisemme ryhtyvät töihin ja pulmasta syntyy konkreettinen, haluttu tuote. Kehitämme omaa toimintaamme jatkuvasti. Verkostoituminen ja yhteistyö kumppaneiden kanssa on olennaisen tärkeää.

I-printin ratkaisupohjainen toiminta kantaa hedelmää: vankka

Palveleva painomaailma

• Arkki-, sanomalehti-, ja erikoispainojen tuotteet ja suunnittelupalvelut • Digitaaliset palvelut: i247, logistiikka, crossmedia, vaalikanava ja I-decora • Liikevaihto: 11 milj. euroa (2017) • Toimipaikka: Seinäjoki • Joutsenmerkitty painotalo • Uutuutena Xerox Iridesse -digipainokone (6+2-väripainatukset: lisäväreinä kulta, hopea valkoinen ja kirkas, maksimi arkkikoko 330 x 1200 mm)

www.iprint.fi

I-printin painotuotteisiin voi törmätä ympäri Suomen, esimerkiksi Lapland Hotelsin tiloissa.

asiakaspohja ja yhteistyökumppanit ovat säilyneet useiden vuosien ajan ja yhdessä tekeminen jatkuu edelleen. Tällä hetkellä käynnissä on mm. taidekilpailu Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiirin kanssa, joka on avoin kaikille halukkaille. I-print tarjoaa materiaalit ja Seinäjoen keskussairaala tilan taideteokselle. Yrityksen työn tuloksiin törmää myös kumppanien tapahtumissa.

– Olemme jo pitkään olleet mu-

kana mm. Tangomarkkinoilla ja Provinssissa. Teemme myös yhteistyötä Seinäjoen kaupunginteatterin kanssa. Suunnitelmissa on lavasteiden toteutus esimerkiksi Aladdin ja taikalamppu -näytelmään sekä Monty Pythonin Spamalot-kesämusikaaliin.

Painopalvelujen lisäksi I-printille tärkeä elementti on i247, painotuotteiden arkistointi-, muokkaus- ja tilausjärjestelmä sekä siihen liittyvä markkinointituot-

teiden logistiikkapalvelu. Kun asiakkaan kaikki painomateriaalit ja giveaway-tuotteet ovat tilattavissa samasta paikasta, graafinen ilme pysyy yhtenäisenä. Yritys on myös laajentamassa toimintaansa entistä vahvemmin kuluttajapuolelle.

– Olemme lähitulevaisuudessa avaamassa Vaalikanava-palvelun ehdokkaiden painotuotteille sekä I-decora -verkkokaupan, josta yksityishenkilöt voivat tilata sisustustuotteita, Munkki toteaa. KK

KESKI-POHJANMAA

16

Sanoista tekoihin sote-uudistuksessa

V

altakunnallista sote-uudistusta odotellessa Keski-Pohjanmaalla on tartuttu toimeen. Ajoissa ennakoimalla ja huolellisesti toteuttamalla on saatu aikaan integroitu kuntayhtymäratkaisu, joka on jo ehtinyt näyttämään mahdollisuutensa.

“Perustellusti koemme olevamme askeleen edellä valtakunnalliseen muutokseen valmistautumisessa”, toteaa KeskiPohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten vt. toimitusjohtaja Minna Korkiakoski-Västi. “Olemme onnistuneet rakentamaan toiminnallisen kokonaisuuden, jossa niin

perusterveydenhoito, erikoissairaanhoito kuin sosiaalipalvelutkin on koordinoitu yhteen.”

Uudistustyö käynnistyi vuonna 2009, jolloin Keski-Pohjanmaan pienimpien kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut liitettiin yhteen sairaanhoitopiirin ympärille.

Saatujen kokemusten pohjalta integroitua toimintamallia laajennettiin niin, että koko maakunnan kattava Soite oli valmis käynnistämään toimintansa vuoden 2017 alussa.

Kun vastuu on yksissä käsissä ja yhden budjetin alla, pystytään tekemään kokonaisratkaisuja eikä sorruta osaoptimointiin.

Parhaimmillaan integrointi yltää

MAINOSLIITE

siihen, että potilas ei edes tiedosta, minkä palvelualueen piirissä hän on – perusterveydenhoito, erikoissairaanhoito ja sosiaalipalvelut kun on Soitessa usein fyysisestikin sijoitettu saman katon alle. Tärkeintä on saumaton potilaan ja asiakkaan hoitopolku.

“Soiten toiminnan lähtökohtana on yhdistää sosiaali- ja terveydenhuollon perus- ja erikoispalvelut”, Minna Korkiakoski-Västi korostaa. “Keskussairaalan uudessa siivessä saamme ensimmäisen kerran koottua samoihin ja yhdessä suunniteltuihin tiloihin sekä perusterveydenhuollon että keskussairaalan toimintaa.

Näin voimme entistä paremmin varmistaa potilaan asiantuntevan hoidon moniammatillisella yhteistyöllä.”

Integroidun toimintamallin myötä on Soiteen onnistuttu luomaan mm. lapsille suunnattu

perusterveydenhuollon päivystys, joka toimii lastensairaalan yhteydessä. Samoin on voitu käynnistää kotisairaalatoiminta ja tehostettu kotikuntoutus, joiden avulla pystytään sairaalajaksot pitämään mahdollisimman lyhyinä. Soitessa panostetaan peruspalveluiden ja avohoidon vahvistamiseen – uusissa tiloissa voidaan entistä paremmin arvioida potilaan kuntoa ja sopivaa hoitopaikkaa esimerkiksi päivystyskäynnin jälkeen.

Keski-Pohjanmaan keskussairaala toimii lähimpänä päivystävänä keskussairaalana 200 000:lle alueen asukkaalle ja on myös merkittävä synnytyssairaala.

Keskussairaalan potilaista joka neljäs tulee oman maakunnan ulkopuolelta. Valinnanvapauden myötä potilaat hakeutuvat Soiten sairaalaan hoitoon – alueella on syntynyt luottamus keskussairaalan hoitotuloksiin.

Keski-Pohjanmaalla vallitsee vahva luottamus integroidusti toteutettuun soteen.

– Minna Korkiakoski-Västi

Myös talous puhuu puolestaan. Jo Soiten ensimmäisen toimintavuoden aikana toiminnan kustannukset putosivat merkittävästi. Se kertoo Minna Korkiakoski-Västin mukaan omaa kieltään siitä, että integroitu malli on oikeansuuntainen ja tukee omalta osaltaan myös maakuntauudistusta. TM www.soite.fi

POHJANMAA

Laadukasta ammattiopetusta Pohjanmaalla

R

uotsinkielinen ammattikoulutus tarjoaa hyvät valmiudet työelämään ja työllistymiseen sekä Suomessa että muissa Pohjoismaissa. Yrkesakademin i Österbotten, YA, on maamme suurimpia ruotsinkielisiä ammattioppilaitoksia ja se on valittu maamme toiseksi parhaaksi ammattioppilaitokseksi useana vuonna peräkkäin.

Nuoria ja aikuisia kouluttavan YA:n opiskelijat tulevat ympäri Suomen, pääosin kuitenkin oppilaitoksen toiminta-alueelta Pohjanmaalta. Joitakin koulutuksia, esimerkiksi perustason ensihoitaja, on saatavilla ruotsiksi vain YA:ssa.

– Opiskelijoiden äidinkielen kirjo on laaja, laskimme, että niitä on yli 40. Tämä on iso rikkaus, vaikka tuokin välillä haasteita, kertoo rehtori Boris Ståhl.

Koulutus on hyvin laaja-alaista ja ammatillisen perustutkinnon voi suorittaa sosiaali- ja terveys-, kulttuuri-, palvelu-, luonnonvara- ja tekniikan alalta. YA:ssa voi suorittaa myös ammattitutkintoja sekä erikoisammattitukintoja.

Näiden lisäksi järjestetään erilaisia jatkokoulutuskursseja sekä yrityskoulutusta. YA tekee myös aktiivisesti kehitys- ja projektiyhteistyötä paikallisten yritysten kanssa. Tästä hyvänä esimerkkinä on uusi Närpiön toimipisteessä oleva Makerspacetila, jossa panostetaan robotiikkaan ja tietotekniikkaan.

– Markerspaceä käytetään normaaliin opetukseen, mutta sinne voivat tulla myös paikalliset yrittäjät opiskelemaan uutta tekniikkaa, esimerkiksi humanoidirobotti Pepperin ohjelmointia, kertoo Ståhl.

- Panostamme jatkuvasti omaan osaamiseemme, jotta voimme vahvistaa opiskelijoidemme taitoja ja kykyjä kehittyä taitaviksi ja halutuiksi ammattilaisiksi työelämään. Haluamme myös motivoida heitä elinikäiseen oppimiseen ja kansainvälisyyteen. Opiskelijoilla onkin hyvät mahdollisuudet suorittaa työssäoppimisjaksoja myös ulkomailla, esimerkiksi Intiassa, Maltalla tai Pohjoismaissa, selvittää Ståhl.

Opiskelukieli YA:ssa on pääosin ruotsi ja todistukset myönnetään

Meillä on hyvät, ammattitaitoiset opettajat, viihtyisää ja turvallista opiskella, joten opintojen keskeyttämisiä on vähän. Opiskelijamme myös työllistyvät hyvin, kertoo Boris Ståhl.

ruotsiksi, mutta osa kursseista on suomeksi. Lisäksi lähihoitajaksi voi opiskella myös englanniksi. Vuosittain opiskelijoita on noin 3000.

YA toimii neljällä eri paikkakunnalla. Vaasan ja Pietarsaaren campusalueet ovat uusimpia, När-

piössä on monipuolinen logistiikka-alan keskus, jossa koulutetaan mm. yhdistelmäajoneuvojen ja bussien kuljettajia. Pedersören toimipisteessä koulutetaan ensisijaisesti sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita. MLS

Tule meille opiskelijaksi!

• Perustutkintojen yhteishaku: 19.2.-12.3.2019 • Ammatti- ja erikois­ ammattitutkinnot: jatkuva haku • VALMA - Ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus: 22.5.–24.7.2018. www.yrkesakademin.fi

17

MAINOSLIITE

POHJOIS-POHJANMAA

Käytännön tutkimustyöllä maailman laatuhuipulle Työskennellessään 1980-luvulla lääketehtaan palveluksessa tutkimus- ja tuotekehityslaboratoriossa Kaarlo Tohilan mielessä alkoi kyteä ajatus käyttövalmiiden laboratorio- ja tutkimuskemikaalien valmistuksesta. Idean pohjalta syntyi Oy FF-Chemicals Ab, ja tänä päivänä se tunnetaan alallaan maailmanluokan laadun mittarina.

K

aarlo Tohila kertoo, että tuohon maailman aikaan esimerkiksi teollisuusyritykset – jotka käyttävät tällaisia tuotteita mm. prosessivalvonnassa ja kemiallisten analyysien tekemisessä – valmistivat tarvitsemansa kemikaalit itse. Ulkopuolinen, käyttövalmiiden vaihtoehtojen valmistaja oli ajatuksena uusi, mutta sen mahdollisuudet ymmärrettiin nopeasti. Oy FF-Chemicals Ab sai toiminnalleen lupaavan startin, ja yritys on toiminut Kaarlon ja hänen vaimonsa Riitta Tohilan johdolla tasaisen kannattavasti koko olemassaolonsa ajan.

Ympärillä on toki tapahtunut kehitystä sitäkin enemmän. Monen asiakasyrityksen nimi, omistuspohja ja rakenne ovat ehtineet muuttua – silti itse asiakassuhde on säilynyt.

Myös FFC:ssä (kuten Oy FF-Chemicals Ab alalla tunnetaan), on juuri toteutettu sukupolvenvaihdos.

Yritys onkin onnistunut luovimaan muutoksen vesissä hyvin, omaan ydinosaamiseensa keskittyen ja sitä jatkuvasti kehittäen.

Yksi menestyksen avain on pitkässä juoksussa ollut toiminnan pitäminen pitkälti omissa käsissä.

– Asiakkaamme arvostavat entistä enemmän kokonaislaatua, kertoo FFC:n toimitusjohtaja Kaisa Tohila. – Tuotteiden laatu on tietysti yksi tärkeimmistä tekijöistä, mutta myös asiakaspalvelun ja toimitusvarmuuden kaltaisilla asioilla on oma merkityksensä.

Kilpailukentällä, jossa FFC kohtaa pääasiassa suuria kansainvälisiä teknokemian yrityksiä, juuri kokonaislaatu on osoittautunut pienen haukiputaalaisyrityksen kilpailueduksi. Kokemus on kerryttänyt vahvan ymmärryksen suomalaisen asiakkaan tarpeista, ja kun tuotteet tulevat suoraan tehtaalta ilman välivarastointeja koti- tai ulkomailla,

toimitusvarmuus yltää yli 98 prosenttiin.

Kaarlo Tohila on kehittänyt tuotteitten laatua koko yrityksen olemassaolon ajan. Nyt voidaan perustellusti sanoa, että siinä on päästy ehdottomalle huipulle. FFC katsookin, että suomalaisen viranomaisen myöntämä testauslaboratorion akkreditointi ei enää anna riittävän kattavaa kuvaa heidän laatutasostaan.

– Suomesta ei löydy instituutiota, jolla olisi pätevyydet myöntää referenssimateriaalin valmistajan pätevyys, Kaarlo Tohila kertoo.

– Niinpä olemme jo vuodesta 2013 osallistuneet kansainvälisten korkeimman metrologian tason laitosten kanssa vertailumittauksiin pH- ja johtokykymittauksissa, ja menestyneet niissä erittäin hyvin.

Laadun kehittäminen onkin tapahtunut hyvin pitkälti käytännön tutkimustyön kautta; alan kattavin osaaminen löytyy omien seinien sisältä. Tuotantopäällikkö Heikki Tohila kertookin, että omat haasteensa vaikkapa rekrytoinneille asettaa se, että alan valmiiksi hallitsevaa ihmistä on mahdotonta löytää; sellaista kun ei käytännössä ole edes olemassa.

– Kaarlo on kehittänyt kaikki laatujärjestelmät ja hakenut tarvittavat sertifikaatit, Heikki Tohila sanoo. – Hän on kaiken sen takana, mikä liittyy tuotteiden laatuun ja kouluttanut muun henkilökunnan.

Auditoijaviranomaiset ovat itsekin todenneet, että kaltaisellemme spesifille toimijalle ei löydy ulkopuolista laatustandardin vaatimaa koulutusta Suomesta.

Sukupolven vaihdoksen myötä tuon tietotaidon siirtäminen on yksi FFC:n tulevaisuuden menestyksen kulmakivistä. Heikki Tohila kertoo, että myös mainittuun kokonaislaatuun on pystyttävä panostamaan vieläkin enemmän.

– Maailma muuttuu yhä nopeammin, ja sen mukana myös meidän asiakkaittemme tarpeet, Heikki Tohila kertoo. – Palvelukonseptimme kehittäminen tämän mukaisesti on ratkaisevaa, ja se edellyttää yhä enemmän sitä, että pystymme reagoimaan muuttuviin tarpeisiin vieläkin paremmin.

FFC:llä on asiakkaita kaikilta toimialoilta, joilla tehdään mitä erilaisimpia kemiallisia laboratorio- ja tutkimustöitä. Mukana on niin paperi-, kaivos- öljy-, elintarvike- kuin lääketeollisuudenkin yrityksiä, tutkimus- ja koulutuslaitoksia sekä esimerkiksi terveydenhuollon, maanpuolustuksen ja maatalouden organisaatioita.

Vuosittain FFC valmistaa yli 500 tuotenimikettä, jotka se toi-

Tuotteet tulevat suoraan tehtaalta ilman välivarastointeja. mittaa suoraan asiakkaille. Asiakkaat arvostavat sitä, että yrityksen kaikki toiminta on keskitetty Haukiputaalle. Avainlipputunnus yhdistettynä ketterään, asiakkaan ihmisenä huomioivaan ja tehokkaaksi hiottuun palvelumalliin on edelleen yhdistelmä, jossa suomalaiset yritykset näkevät kiistatonta lisäarvoa.

Merkityksensä on myös perheyrityksen arvomaailmalla, johon

FFC:n aito asiakaslähtöisyys voimakkaasti pohjautuu.

– Me haluamme omalta osaltamme auttaa asiakkaitamme keskittymään heidän oleellisimpaan tehtävään, analyysien ja tutkimustyön tekemiseen, Kaisa Tohila summaa yrityksen toiminta-ajatusta. – Pienenä yrityksenä paras kilpailuvalttimme on mahdollisimman tehokas ja tarkoituksenmukainen asioiden hoitaminen, ja olemmekin saaneet paljon hyvää palautetta nopeasta ja joustavasta toiminnastamme. Parhaimmillaan se on johtanut siihen, että parinkymmenen euron kemikaalipullo on säästänyt asiakkaan kokonaisen tuotantolinjan alasajolta. TM www.ff-chemicals.fi

18

MAINOSLIITE

Kuva: Heli Montonen

Kuva: Aki Roukala

Kuva: Aki Roukala

POHJOIS-POHJANMAA

- eKampus ja digitaalisuus edistävät koko Oamk:n toimintaa. Oulussa myös korkeakoulujen ja ammattiopistotason yhteistyö on sujuvaa, eKampuksen tiimipäällikkö Leena Paaso toteaa.

Digitalisaatio tukee opiskelua ja opettamista Digitalisaatio on yksi Oulun ammattikorkeakoulun painopistealueista. eKampus -portaali tukee sekä opiskelijoiden että henkilökunnan digitaalista osaamista.

O

amk on lähes 10 000 hengen korkeakouluyhteisönä merkittävä alueellinen vaikuttaja Pohjois-Suomessa. Korkeakoulun strategisia linjauksia ovat TKI -toiminta, kansainvälisyys ja uusimpana digitaalisuus. eKampus -portaalista opiskelija löytää tietoa verkko-opiskelumahdollisuuksista, opetustarjonnasta ja tapahtumista. Digituki ja eOhjauspalvelut tukevat opiskelua. Digitukeen on koottu ohjeita verkko-opetuksessa käytettävistä välineistä sekä hyviä menetelmävinkkejä.

– Oamk haluaa viestiä, että me luotamme itseemme ja omaan kykyyn tehdä valintoja ja toimia. Tämä näkyy kehittämisessä, koulutuksessa ja eKampuksessa. eKampuksella tarjoamme rehellisesti ja aidosti kohderyhmälle tarvittavaa koulutusta, eKampuksen tiimipäällikkö, verkkopedagogiikan lehtori Leena Paaso vakuuttaa.

DIGITALISAATIO JALKAUTUU

eKampuksella toimii koulutuksen digitalisaation kehittäjätiimi, joka

pyrkii luomaan yhtenäisiä malleja sekä jalkauttamaan digitalisaatiota henkilökunnalle ja opiskelijoille.

– Meillä on holistinen näkemys opiskeluun. Emme lähde teknologia edellä vaan pyrimme saamaan pedagogisesti toimivia malleja opetukseen sekä yhteistoiminnallisuutta ja osaamisperusteisuutta, joita toteutetaan nykyaikaisin välinein. Kaikille pyritään varmistamaan ohjausta, Paaso korostaa.

Portaaliin on luotu yhteisiä oppimisalustoja. Kaikissa valinnoissa pyritään siihen, että mahdollisimman monilla laitteilla pystyy liittymään valittuihin järjestelmiin. Jokaisella osastolla on lähellä opetusta ja ohjausta oleva digimentori, joka toimii myös vertaistukena.

– Näissä asioissa olemme Suomessa pitkällä. Suomen mittakaavassa Oamk on digitalisaatiossa ehkä keskiarvoa vähän yläpuolella. Kansainvälisesti Suomi on pitkällä digitalisaatiossa, Paaso kertoo.

– Pyrimme siihen, että eri osastojen digitalisaatioon liittyvissä hankkeissa otetaan mahdollisim-

man aikaisessa vaiheessa yhteyttä eKampukseen ja katsotaan, minkälaisia ratkaisuja voitaisiin yhdessä tehdä, Paaso valottaa. eKampus on mukana Oamk:n toiminnassa digitalisaatioon liittyvissä asioissa silloin, kun ne liittyvät opetukseen ja oppimiseen. eKampus on mukana kärkihankkeissa, kuten eAmk:ssa, kiertotaloushankkeissa sekä Sinä osaat!

Tytöt ja teknologia -hankkeessa.

TYTÖT MUKAAN TEKNOLOGIAAN

Sinä osaat –hankkeessa pyritään kannustamaan tyttöjä miesvaltaisille, teknisille aloille.

– Valinnat ja suuntautuminen tulevat hyvin varhaisessa vaiheessa. Pisan ja muiden tutkimusten mukaan tytöillä luottamus omaan osaamiseensa on heikkoa. Me pyrimme kannustamaan tyttöjä tekemään myös teknologiavalintoja, ja kohottamaan heidän itseluottamustaan sekä edistämään samalla suomalaisen yhteiskunnan kehittymistä, Paaso perustelee.

– Suomessa on valtava pula osaajista tietoteknisillä aloilla.

Kuitenkin Pisassa hyvin menestyneet tytöt valitsevat todella huonosti teknisiä aloja. Naisvaltaisilla aloilla työskentelee enemmän miehiä kuin miesvaltaisilla aloilla naisia.

Hanketta tehdään yhdessä Kou-

lutusavain Oy:n kanssa.

– Me emme suinkaan ajattele niin, että kun tytöt eivät valitse teknologiaa, että se olisi heidän vikansa. Pyrimme myös vaikuttamaan rakenteisiin ja kouluttamaan esimerkiksi opettajia ja ohjaajia tukemaan tyttöjä näissä valinnoissa, jotta saisimme hyvän tapamme koko maan käyttöön.

YHTEISTYÖTÄ YRITYSTEN KANSSA

Oamk:ssa voi suorittaa Ammattikorkeakoulu- tai Master –tutkintoja, avoimen amk:n opintoja, ammatillisen opettajan pedagogisen pätevyyden ja täydennyskoulutusta.

Amk -tutkintoon johtavaa koulutusta on yhteensä 25 koulutusohjelmassa. Suurimpia aloja ovat sosiaali- ja terveys, tekniikka, liiketalous ja informaatioteknologia. Pohjois-Suomen suurimmassa ammattikorkeakoulussa yhtä aloituspaikkaa kohden on runsas kolme hakijaa.

Oamk:n yhteishankkeissa on mukana vuosittain noin 450 yritystä ja yhteisöä. Yritysyhteistyö toteutuu muun muassa Business Kitchen –, ja Demola –konsepteissa, joissa opiskelijat pääsevät tekemään toimeksiantoja ja kehittämään uusia ratkaisuja yrityksille.

– Oulun seutu on vahvasti teknologiapainotteinen alue, ja täällä

on paljon pienyrittäjiä. Digitaalisten järjestelmien ja systeemien avulla pystymme tulevaisuudessa tarjoamaan vielä toivottavasti paljon enemmän osaamista laajalle alueelle, Paaso korostaa.

Koulutuksessa toteutuu myös kansainvälisyys. Verkosto kattaa yli 30 maata ja lähes 200 kansainvälistä kumppania. Kansainvälisiä opiskelijoita oli vuonna 2017 kampuksilla noin 530.

– Oamk:n tehtävä on palvella alueen elinkeinoelämää. Varmasti erityisesti elinkeinoelämän kautta kansainvälisyyttä kannattaa kehittää eteenpäin, Paaso toteaa. JS

Oulun ammattikorkeakoulun missiona on tuoda elinvoimaa ja hyvinvointia pohjoiseen. Oamk:n koulutuksen ja tutkimuksen painopistealoja ovat terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut ja teknologia, energiatehokas rakentaminen pohjoisessa, monialaiset liiketoiminta- ja yrittäjyysvalmiudet sekä uudistuva amk:n opettajuus ja opettajankoulutus.

www.oamk.fi

19

MAINOSLIITE

POHJOIS-POHJANMAA

JEDUssa on runsaasti talenttia!

Koulutuskeskus JEDU on aktiivinen toimija alueellaan. Siihen kuuluvat toimipisteet seitsemällä paikkakunnalla PohjoisPohjanmaan eteläosassa Nivala-Haapajärven, Haapavesi-Siikalatvan ja Ylivieskan seutukuntien alueella. – Järjestämme lisäksi sosiaali- ja terveysalan koulutusta Raahessa sekä ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta, kertoo JEDUn opinto-ohjaaja Pertti Kuosmanen. mmattiin opiskeleminen tarjoaa hyvän väylän työelämään.

Opiskelijat ovatkin tyytyväisiä JEDUn tarjoamiin tilaisuuksiin.

– Opinnot antavat mahdollisuuden jatkaa omaa opiskeltavaa alaa eteenpäin. Olen merkonomiopiskelijana oppinut asioita työelämään ja palvelualaan liittyen. Parhaiten koen oppivani työpaikalla suoritettavissa näytöissä. Täällä on mahtava opiskella. Bussikyyditykset on toimipisteiden välillä järjestetty ja muutenkin meitä opiskelijoita autetaan tarpeen mukaan, toteaa JEDUn yhteisen hallituksen Jeduskunnan varapuheenjohtaja Lari Flink.

JEDUn opiskelijakuntatoiminta on aktiivista. Haapajärvellä toimii oma rekisteröitynyt yhdistys, Haapajärven ammattiopiskelijat ry. Parantamisen varaa on Flinkin mukaan aina, mutta peruspohja on kunnossa.

– Kaikki tapahtumista saatavat ja kioskin myyntitulot ovat vain ja ainoastaan opiskelijoiden yhteiseen käyttöön. Sillä rahalla olemme mm. käyneet Oulussa ajamassa kartingia ja ostimme uusia pelejä Playstationiin. Tästä voisivat kaikki opiskelijakunnat ottaa mallia!

JEDUn yhteisessä hallituksessa eli Jeduskunnassa istuu joka toimipisteestä yksi edustaja. Kokouksissa käsittelemme opiskeluun ja opiskelijoihin liittyviä asioita hyvässä yhteishengessä. Jos tarvetta on, viemme asioita ylemmille tahoille.

AKTIIVISTA KULTTUURIJA KILPAILUTOIMINTAA

Koulutuskeskuksen opiskelijoille on opiskelun ohella järjestetty mahdollisuus osallistua myös kulttuurikilpailuihin henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti.

Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto SAKU ry järjestää ammattiin opiskeleville henkilöille mm. valtakunnallisia kulttuurikilpailuja. Seuraavat SAKUstars2018 -kilpailut järjestetään Sastamalassa ensi keväänä.

– Kulttuuritoiminnan historiamme kumpuaa vuosien takaa, etenkin itsenäisten ammattiopistojen omien kulttuuritapahtumien ansiosta. Silloiset Haapaveden ja Piippolan toimipaikat raivasivat tietä järjestämällä ”talentkisan” mm. Piippolassa. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän aloittaessa toimintansa päätimme järjestää yhteisen tapahtuman. Näin syntyi vuosittainen JeduStars-kilpailut, joita voidaan kutsua Sakustarsin

pikkuveljeksi. Lauluun, soittoon ja muihin kykyihin pohjautuva JeduStars pidettiin marraskuussa Piippolan toimipisteessä. Tunnelma oli jännittynyt, odottavakin.

Piippolan väki oli somistanut lavan loistoonsa; valot kohdistettu ja mikrofonit testattu, kuvailee Kuosmanen.

Kilpailut luovat opiskelijoille hyvää vaihtelua arkipäivän opiskelusta. Kilpailuissa pääsee myös näyttämään omia taitojaan muille.

– Mielestäni kilpailuja ja tapahtumia pitäisi vain olla enemmän, jotta kaikki voisivat niihin osallistua, Flink sanoo.

JEDUStars-kilpailun lisäksi vuosittain järjestetään lokakuussa JEDUSkills-ammattitaitokilpailut, joissa opiskelijat pääsevät kilpailemaan mestaruuksista eri aloilla.

Parhaiten pärjänneet opiskelijat pääsevät halutessaan tätä kautta Taitaja-semifinaaleihin.

Taitaja2019 -tapahtuma pidetään keväällä Joensuussa, sen teemana on ”Osaamisen iloa”.

– Taitaja-tapahtumassa alle 21-vuotiaat ammattiin opiskelevat kilpailevat oman alansa Suomen mestaruudesta 43 lajissa, yli neljänsadan kilpailijan voimin. JEDUSkillsejä on pyöritetty meillä 2014 syksystä lähtien. Eri lajien kilpailu-

Kuvassa JEDUSkills-kilpailun datanomiopiskelijoiden kärkikolmikko Tommi Komulainen, Janne Ukonaho ja Jan-Erik Kämäräinen kisatuomareiden Mikko Ulvin, Juha Partasen ja Janne Raution kanssa (takarivi vasemmalta oikealle). Kuva Arto Haataja.

ja kierrätetään vuorovuosina niillä paikkakunnilla, joilla kyseisen lajin koulutusta järjestetään, kertoo Kuosmanen.

Osana JEDUSkillsiä datanomiopiskelijat kilpailivat lokakuussa verkkosivujen tuottamisessa Oulaisissa. Pääpalkinto oli 150 euron suuruinen.

– Kilpailussa testattiin IT-taitoja, esimerkiksi Wordin ja Excelin käyttöä sekä tietokannan suunnittelua. Kilpailu oli hyvin järjestetty ja se sopi hyvin opiskeltavaani alaan, kiittelee kilpailun voittanut datanomiopiskelija Tommi Komulainen. KK

Koulutuskeskus JEDU • Muodostuu Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän seitsemästä ammattiopistosta • Aloitti toimintansa vuoden 2018 alussa • Toimintaa 7 paikkakunnalla: Haapajärvi, Haapavesi, Kalajoki, Nivala, Oulainen, Piippola (Siikalatva) ja Ylivieska • Kuntayhtymän henkilöstömäärä yht. 356 henkilöä (12/2017) • Opiskelijoita 3364 (2017) • Koulutusta 24 ammatillisessa perustutkinnossa ja yhteensä noin 30 ammatti- ja erikois ammattitutkinnossa www.jedu.fi

KOULUTUSKESKUS

Kuvassa JEDUStars-kilpailun kärkinelikko Riku Ågren, Hanna Ylimäki-Kortet, Luka Isola ja Konsta Ahola. He näyttivät kukin omaa talenttiaan laulaen, soittaen harmonikkaa ja jopa ilmaveivaten.

Koulutuskeskus JEDUn opiskelijat osallistuvat aktiivisesti kilpailutoimintaan.

Kuvat JEDUStarseista Jenni Kankaanpää.

POHJOIS-POHJANMAA

20

MAINOSLIITE

Ämpärillinen maitoa Nivalasta

Navetassa kolme työntekijää ja robottia

N

ivalan lehmät lypsävät vuodessa ämpärillisen maitoa jokaiselle suomalaiselle. Mansikkia ei kuitenkaan enää huhuilla niityltä iltalypsylle, sillä robotit ovat vieneet lypsäjältä jakkarat ja ämpärit. Mansikit siirtyvät oman halunsa ja aikataulunsa mukaan syömään, harjattavaksi ja lypsettäväksi silloin kun niillä on nälkä, niitä rapsututtaa tai utareissa maito alkaa painaa.

Nivalalainen maanviljely perustuu vahvasti hi tech -karjatalouteen ja vuosittainen 45 miljoonan litran maitotuotanto jalostetaan naapurikunnissa.

– Ammattitaitoiset maanviljelijämme tuottavat puhtaasti ja ympäristövastuullisesti lähiruokaa koko Suomelle. Ravinteiden kiertoon on kiinnitetty erityistä huomiota ja tulevaisuuden visiona on päästä suljettuun ravintokiertoon, jossa lantalietteestä erotetaan ravinteet ja orgaaninen jäte kaasutetaan biopolttoaineeksi. Tämä merkitsee isoa muutosta karjatalouden hiilijalanjäljessä, sanoo maaseutujohtaja Hannu Tölli.

Nivalassa naudanlihan ja maidon tuotanto perustuvat nurmiviljelyyn ja rehuviljoihin.

Nivalassa on n. 300 maatilaa, joiden tuotannosta syntyy ruokaa 130 000 ihmiselle.

– Oikealla viljelytekniikalla nurmiviljely sitoo hiiltä lähes yhtä tehokkaasti kuin metsä. Visiona onkin, että koko maitoketju on mahdollista saada tulevaisuudessa hiilineutraaliksi, kun lietteessä oleva metaani voidaan hyödyntää biopolttoaineena. Maidon- ja naudanlihan tuotantoa pohjoisessa tukee myös viljelymme vesijalanjälki. Meillä pelloilta johdetaan vettä pois, eikä sitä tuoda sinne, kuten muualla joudutaan tekemään, muistuttaa Tölli. MLS

Lypsylehmiä tilalla on 180, lisäksi on nuorta karjaa saman verran. Pystymme hoitamaan ne kolmistaan, kun apuna on saman verran lypsyrobotteja, kertoo Markku Tölli.

Männikön tila on hyvä esimerkki maatiloilla tapahtuneesta muutoksesta.

Tila on yhtiöitetty pari vuotta sitten, kuitenkin perustajat Vuokko, Markku ja Seppo Tölli viljelevät sukutilaa jo neljännessä polvessa.

- On iso positiivinen asia, että yhtiössä on lisäkseni kaksi osakasta, vaimoni ja veljeni, sillä pääsemme kaikki irrottautumaan tästä välillä luottaen täysin siihen, että asiat sujuvat poissaolonkin aikana, kertoo Markku Tölli.

Vaikka maatalouden tilanne Suomessa ei ole helppo, näkee hän viljelijän työssä paljon hyviä puolia.

- Tietynlainen vapaus on silti. Saa itse määritellä tekemisensä ja haasteista pitävinä pystymme yhdessä viemään asioita eteenpäin ja kehittämään toimintaamme. Tämä lisää työn mielenkiintoa.

www.nivala.fi

LAPPI

Napapiirin K-Marketeissa palvellaan suurella sydämellä

S

anna Vuorenmaa aloitti Rovaniemellä Saarenkylän, Nivavaaran ja Syväsenvaaran K-Marketien kauppiaana puolitoista vuotta sitten.

Tavoitteena oli alusta asti kehittää kauppojen valikoimia entistäkin paremmin asiakkaiden toiveita vastaaviksi ja tarjota parasta mahdollista asiakaspalvelua aidon ja oikean lähikaupan hengessä.

”Paras kiitos tulee asiakkailta.”

K-Marketit ovat meidän asiakkaiden sekä turistien lähikauppoja, joilta odotetaan laajaa tuotevalikoimaa sekä nopeaa, helppoa ja tuttavallista palvelua. Lähikauppojen pitää olla myös siistejä ja nättejä

sisältä, Sanna Vuorenmaa tiivistää.

Meille on tärkeää, että asiakas tuntee itsensä tervetulleeksi kauppaan. Siksi huomioimme sekä tutut että tuntemattomat kassoilla ja hyllyjen välissä.

Tutulle kauppiaalle asiakkaat tulevat antamaan herkemmin palautetta.

Se kannustaa meitä toimimaan aina vaan paremmin, hän hymyilee.

VALIKOIMA ELÄÄ ASIAKASTOIVEIDEN MUKAAN

Sanna Vuorenmaa viihtyy kauppiaana, koska nyt hän saa toteuttaa vapaammin omia ideoitaan. Hän on lisännyt valikoimiin mm. pienempien toimittajien tuotteita, esimerkiksi juustoja ja leipomotuotteita sekä toteuttanut paljon muita asiakkaiden toivomuksia.

Lapsiperheet tykkäävät lapsille hankituista oranssi-mustista pikkumopoista. Joka kaupasta löytyy myös take away -kahvipisteet, joiden suosio on kasvanut suureksi.

Asiakaspalvelu on meidän kilpailuvalttimme isojen rinnalla. Seuraamme koko ajan, mitä asiakkaat toivovat, ja sen pohjalta kasvatamme valikoimia. Seuraamme myös

mediaa ja pyrimme tuomaan valikoimiin rohkeasti ja mahdollisimman nopeasti uutuustuotteita. Keskon ansiosta onnistummekin siinä usein nopeammin kuin kilpailijat.

Tärkeintä on pysyä ajan hermolla ja pitää asiakkaat tyytyväisinä, Sanna Vuorenmaa toteaa.

Hän on työskennellyt lähikaupoissa 25 vuotta eri tehtävissä.

– Paras kiitos tulee asiakkailta.

Hyvästä palautteesta suurin osa menee henkilökunnalle, joka on tosi tekevää porukkaa. Ilman heitä en jaksaisi ja pystyisi kauppoja pyörittämään, Sanna Vuorenmaa kiittelee. EL Lisätietoa: K-Market Saarenkylä K-Market Nivavaara K-Market Syväsenvaara

Sanna Vuorenmaan perheen rakkaus jalkapalloon sekä kauppojen markkinointi yhdistyvät kätevästi kauppiaan sinisessä kuplassa, joka herättää huomiota Rovaniemen liikenteessä ja ROPSin peleissä.

Sanna Vuorenmaan (kuvassa keskellä joulupukki sylissä) mielestä asiakaspalvelu on K-lähikauppojen tärkein kilpailuvaltti.

21

MAINOSLIITE

LAPPI

Ihmiset ilon ja voiman lähteenä Kun Ivalosta ajaa vielä 140 kilometriä luoteeseen, päätyy Karigasniemelle, Tenojoen varrelle. Siellä, noin 500 asukkaan taajamassa on K-Market Härkönen.

Sen lihatiski on pohjoisessa yhtä kuuluisa kuin Väiskin lihatiski oli aikoinaan Virossa. Tiskin takana seisoo Seppo Härkönen, kauppias, jolle ihmiset ovat elämän energianlähde.

S

epolla on kauppiaan uraa takana jo 45 vuotta. K-Market on auki 363 päivänä vuodessa ja Sepon löytää tiskin takaa lähes aina, muutamaa elokuun päivää lukuun ottamatta. Ruokakaupan lisäksi Kauppakeskus Härkönen Oy:öön kuuluu läheinen rautakauppa Tenohalli sekä Tenon Eräkievari.

Apuna liikkeiden pyörittämisessä on kymmenkunta vakituista työntekijää, mutta silti kauppiaan työviikot venyvät.

– Asiakkaat, ihmiset lähelläni, antavat minulle voimaa.

Heitä varten olen täällä. Osan olen tuntenut lapsuudestani asti. Tuolloin he kävelivät, sitten kulkivat rollaattorilla ja lopulta pyörätuolilla. Kun kohtaamme, he lataavat minua ja molemminpuolinen lämmin tunne on selkeästi aistittavissa. Ihmisten kesken vallitseva välittämisen tunne on paljon tärkeämpää kuin raha.

Ihmiset kertovat minulle elämästään sekä ongelmistaan ja minulle tuo iloa, jos pystyn auttamaan heitä, pohtii Seppo jaksamisensa lähteitä.

Karigasniemessä kohtaavat kolme kulttuuria ja kolme kieltä: saame, norja ja suomi. Monet asukkaat taitavat kaikkia niitä, myös Seppo Härkönen, joka lihatiskinsä takaa vaihtaa sujuvasti kielestä toiseen tuttuja tavatessaan.

JATKAJAA TARVITTAISIIN

Eläkeiän saavutettuaan Seppo Härkönen olisi jo valmis luopumaan yli kuuden miljoonan euron liikevaihtoa pyörittävästä ruokakaupasta, jos jatkaja löytyisi.

– Saisin yhden vapaapäivän viikossa, jos keskittyisin vain rautakauppaan.

RAJAKAUPPAA NORJAAN

Karigasniemen erottaa Norjasta Tenojoki. Rajakauppa onkin pohjoisen kauppiaan elinehto.

– Ilman norjalaisia asiakkaita meitä ei olisi olemassa. 95 prosenttia ruokakaupan ja 99 prosenttia rautakaupan asiakkaista on norjalaisia, Seppo kertoo.

Asiakkaat tulevat kerta toisensa jälkeen Nordkapista, Altasta ja Hammerfestista asti. He siis ajavat 250 kilometriä suuntaansa päästäkseen Sepon kauppaan asioimaan ja vaihtamaan kuulumisia.

Suomen hintatasolla on tietysti iso merkitys, sillä erityisesti liha- ja maitotuotteet sekä alkoholi ja tupakka ovat huomattavasti edullisempia Norjaan verrattuna. Mutta jos kyse olisi pelkistä euroista ja kruunuista, ei voisi aistia sitä läm-

Tenon Eräkievarin ateriat hemmottelevat makunystyröitä.

pöä, mikä väreilee kauppiaan ja asiakkaiden välillä.

Lihatiski on Seppo Härkösen ylpeyden aihe. Hän valmistaa sen joka aamu ja se on aina yhtä huoliteltu. Lihat sahataan, leikataan ja kääritään vakuumiin kaupassa.

Tiskin kautta kulkee noin tuhat kiloa lihaa viikossa ja kaupassa jauhettua jauhelihaakin kuluu vuositasolla 17 000 kiloa, viikossa yli 300 kiloa.

– Palvelu on lihatiskillä kaiken ydin. Vaihdamme asiakkaiden kanssa kuulumisia ja siinä sivussa tehdään kauppaa. Jos tiskin takana ei olisi ketään, asiakkaat kävelisivät ohi, sanoo Härkönen.

VILKAS PYSÄHDYSPAIKKA

Erityisesti Alkon myymälän saaminen K-Marketin yhteyteen on piristänyt koko taajamaa. Toiseksi

pohjoisimpana Alkon myymälänä se vetää asiakkaita laajalta alueelta.

– Tavoitteena onkin, että asiakkaat tulisivat peräkärryn kanssa, kävisivät ruoka-, rautakauppa-, ja alkoholiostoksillaan sekä pysähtyisivät vielä syömään ja kahville.

Näin koko kylään tulee lisää elinvoimaa, arvioi Seppo.

Maiden hintaero näkyy myös rautakaupassa, erityisesti rahtikustannuksissa. Merkittävä osa rautakaupan myynnistä tapahtuukin suoraan, niin ettei tavara edes käy Karigasniemen varastossa.

Yritysten lisäksi myös yksityis­ asiakkaat tilaavat kaiken tarvitsemansa Suomesta rakentaessaan taloa tai mökkiä.

Rautakaupan, kuten ruokapuolenkin kilpailuvaltti on palvelu.

– Haluan asiakkaiden tuntevan, että myyjämme ovat paikalla juu-

ri heitä varten ja että he tekevät työnsä niin hyvin kuin mahdollista varmistaakseen asiakkaan onnistumisen remontissaan tai rakennusprojektissaan.

LAPSUUDENKODISTA KIEVARI

Seppo Härkönen on kauppias jo kolmannessa polvessa. Äidin vanhemmat olivat kauppiaina Ivalossa ja Sepon vanhemmat perustivat kaupan jo 70 vuotta sitten Karigasniemen Rovasuvannolle, josta se muutti keskustaajamaan 1979. Vuosituhannen alussa Seppo osti lapsuudenkotinsa itselleen ja remontoi sen matkailu- ja eräkäyttöön. Tenon Eräkievari tarjoaa kesällä majoitus- ja ravintolapalveluja erityisesti kalastajille ja metsästäjille hulppeissa Lapin maisemissa. MLS

KARIGASNIEMI

Karigasniemessä toimivaan Kauppakeskus Härkönen Oy:öön kuuluvat K-Market Härkönen, rautakauppa Tenohalli sekä Tenon Eräkievari. Jokainen niistä tarjoaa ainutlaatuisen asiakasystävällistä palvelua suomen, norjan ja saamen kielellä.

22

LAPPI

MAINOSLIITE

Pohjoisen taikaa Enontekiöllä

Arktisen luonnon vetovoima kasvaa edelleen.

Suomen Käsivarressa, Norjan ja Ruotsin rajalla sijaitseva Enontekiö on pinta-alaltaan Suomen kolmanneksi suurin kunta. Sen alueella sijaitsee yli puolet Suomen kaikista tuntureista ja kaikki yli 1000-metriset huiput.

Tunnetuimmat niistä ovat Saana ja Halti Kilpisjärvellä.

– Enontekiön nimi juontuu paikasta, jossa enot eli joet saavat alkunsa. Muonio-Tornionjoki saa alkunsa Kilpisjärvestä ja Ounasjoki saa alkunsa Ounasjärvestä. Ounasjärven rannalla sijaitsee Enontekiön kaunis kuntakeskus Hetta. Hetassa on noin 800 asukasta. Yhteensä Enontekiöllä on noin 1900 asukasta, kertoo Enontekiön kunnan kehitysjohtaja Hannu Autto.

Enontekiö tunnetaan laajoista, omaleimaisista erämaa-alueista ja se onkin luontomatkailijoiden suosima käyntikohde. Kunnan pinta-alasta yli 70 % on kansallis- ja luonnonpuistoalueita, erämaa-alueita ja eriasteisia suojelualueita.

Pallas-Yllästunturin kansallispuiston pohjoisin osa on Enontekiöllä.

Kansallispuiston

Hetta-Pallas -reitti on suosittu vaelluskohde.

– Laajat arktiset erämaat ovat vahva investointi tulevaisuuteen ja niiden vetovoima tuntuu kasvavan vuosi vuodelta. Toisaalta olemme keskellä Pohjois-Kalottia. Jäämerelle ja Norjan rannikon kaupunkeihin, kuten Tromssaan ja Altaan, on vain parin tunnin matka Enontekiöltä.

Norjalaiset matkailijat ja liikennevirrat vaikuttavatkin monin tavoin Enontekiön arkeen. Tromssan ja Altan lentokentät ovat kunnan lähilentokenttiä.

– Erityisesti kesällä olemme ”gateway to Arctic Sea”, minkä vuoksi meillä on jo verrattain vahva kesäsesonki. Norjalaiset tuntevat Enontekiön ja etenkin Kilpisjärven hy-

vin. Enontekiön oma lentokenttä tuo meille vuosittain talvisesongin aikaan noin 25 000 kansainvälistä matkailijaa. Lentokenttä jättää aluetalouteen vuosittain n. 4,2 miljoonaa euroa, mikä on alle 2000 asukkaan kunnassa iso raha, Autto toteaa.

PANOSTUS KESTÄVIIN ARVOKETJUIHIN

Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus ovat enontekiöläistä arkea saamelaisten kotiseutualueella. Yhteistä valtakunnanrajaa on Ruotsin ja Norjan kanssa yli 450 km. Norjassa naapurikunnat ovat Storfjord, Kåfjord ja Kautokeino sekä Ruotsin puolella Kiirunan kunta. Storfjord on myös Enontekiön ystävyyskunta. Etelärajan naapurikuntia ovat Muonio ja Kittilä, idässä Inari.

– Matkailu on kärkitoimialamme, sen vanavedessä kehittyvät poro- ja luontaiselinkeinot, palvelut sekä pienimuotoinen jalostustoiminta. Elämme täällä matkailusta ja poronhoidosta. Matkailu on vahvasti painottunut luontoelämyksiin. Enontekiön kunnan perusarvoja ovatkin luonto, terveys ja yhteistyö. Olemme erityistä poronhoitoaluetta ja saamelaisten kotiseutualuetta, mikä värittää elämää Enontekiöllä monin tavoin. Monen silmiin arkemme näyttää hyvinkin eksoottiselta, Autto sanoo.

Enontekiön kunta on liittynyt ensimmäisenä lappilaisena kuntana Hiilineutraalien kuntien ver-

kostoon eli HINKU-verkostoon.

Tavoitteena on 80 prosentin vähennys hiilidioksidipäästöissä vuoteen 2030 mennessä.

– Tämä vaikuttaa tulevien vuosien investointeihimme. Suojelualueilla pyrimme turvaamaan paikallisen ekologisen kestävyyden ja esimerkiksi HINKU-kuntana pyrimme kantamaan kortemme kekoon globaalien ympäristöongelmien ratkaisemisessa.

Hetan kylän läheisyyteen on myös suunnitteilla uusi matkailualue Pallas-Yllästunturin kansallispuiston ja Pöyrisjärven erämaa-alueen väliin. Alueen suunnittelussa etsitään sellaisia arvoketjuja, jotka ovat mahdollisimman kestäviä. Seuraavasta sukupolvesta huolehtiminen on Enontekiölle tärkeää.

– Ympärivuotisuudella, korkealla palvelutasolla ja paikallista palvelutarjontaa tukemalla pyrimme siihen, että pienemmät matkailuvolyymit riittävät taloudelliseen kannattavuuteen ja ympärivuotisiin työpaikkoihin. Enontekiö jättää tuleville sukupolville hyväkuntoisen tärkeimmän vetovoimatekijänsä eli arktisen luonnon. Sen vetovoima kasvaa edelleen tulevina vuosikymmeninä. Samalla huolehdimme siitä, että seuraavalla sukupolvella on hyvät elämisen ja yrittämisen edellytykset alueella.

Tärkeää on myös enontekiöläisten oman luontosuhteen vaaliminen ja perinteen jatkaminen. Kunnan työntekijät ajoittavat lomansa usein parhaisiin pilkkiaikoihin keväällä ja toisaalta syksyn metsästys- ja marjastusaikaan. Luulenpa, että tätä tapahtuu nykyään harvassa kunnassa, Autto huomauttaa. KK

Enontekiö jättää tuleville sukupolville hyväkuntoisen tärkeimmän vetovoimatekijänsä eli arktisen luonnon.

Enontekiön kunta

• Suomen kolmanneksi suurin kunta • Asukkaita n. 1900 ihmistä • Pinta-ala 8 391,35 km2, vesistöjä 438,44 km2 • Suurin taajama Hetta, jossa 800 asukasta

www.enontekio.fi

23

MAINOSLIITE

POHJOIS-SAVO

Tinkimätön työ asiakasomistajien eteen tuottaa tulosta Osuuskauppa PeeÄssän tehtävä on tuottaa etuja ja palveluja asiakasomistajilleen Pohjois-Savossa.

Vaikka toiminta-ajatus on reilusti yli 100-vuotias, se kantaa yhä edelleen.

O

n hienoa huomata, että maailman melskeissä on jotain, joka pysyy ja voi hyvin – nimittäin osuustoiminta. Sitä edustaa parhaimmillaan Pohjois-Savossa toimiva osuuskauppa PeeÄssä, jonka juuret aina vuoteen 1903. – Meidän elämän juuri ulottuu vuosisadan alkuun, jolloin Lapinlahdelle perustettiin osuuskauppa. Kylän valveutunut sivistyneistö pohti, miten kyläläisille saataisiin heidän tarvitsemiaan tavaroita, jotka olivat liian kalliita.

Entäpä jos tarpeet ja voimavarat yhdistettäisiin ja tavaroita alettaisiin hankkia yhdessä, jolloin ne saisi halvemmalla? Tätä tehtävää varten perustettiin osuuskauppa ja sitä samaa tehtävää Osuuskauppa PeeÄssä toteuttaa edelleen, vaikka palvelujen kirjo onkin vuosikymmenten saatossa laajentunut.

Osuustoiminnallisen toimintamme ydin on hankkia jäsenillemme heidän tarvitsemiaan tavaroita ja tuottaa palveluja niin edullisesti kuin mahdollista, Osuuskauppa PeeÄssän toimitusjohtaja Tapio Kankaanpää taustoittaa.

MITTARINA MAAKUNTA

Tänä päivänä Osuuskauppa PeeÄssä on maakunnallinen palveluyritys Pohjois-Savossa, joka harjoittaa marketkauppaa, matkailu- ja ravitsemuskauppaa sekä liikennemyymälä- ja polttonestekauppaa 20 kunnan alueella 80 toimipaikan voimin.

– Kuluneet vuosikymmenet ovat osoittaneet, että tämän kokoinen maakunta on osuuskaupalle luonteva mitta. Meillä on riittävän suurena voimaa investoida ja kehittää koko alueen palveluita, mutta olemme samalla riittävän pieniä, jotta päätöksenteko pysyy lähellä asiakasomistajien arkea.

HYVINVOINTIA KOKO MAAKUNTAAN

PeeÄssä rakentaakin omalla työllään määrätietoisesti jäsentensä ja koko Pohjois-Savon hyvinvointia.

– Meidän on lunastettava paikallisesti olemassa olomme oikeutus toteuttamalla arjessa tinkimättömästi toiminta-ajatustamme tuottaa asiakkaille palveluita ja etuja.

Vahvuutemme on se, että tunnemme paikalliset asiakkaat, markkinat ja pystymme näin vastaamaan paremmin kuluttajatarpeeseen ja -kysyntään.

Hyvä esimerkki on Vieremä, joka on valtakunnallisesti tunnettu lä-

PeeÄssä rakentaakin omalla työllään määrätietoisesti jäsentensä ja koko Pohjois-Savon hyvinvointia.

hinnä Niskasen hiihtäjäsisaruksista ja Ponssesta. – Vieremä on pieni paikkakunta, jonne ei valtakunnallisesta näkövinkkelistä olisi järkevää rakentaa uutta myymälää. Me seulomme markkinoita kuitenkin alueellisesti tiheämmällä kammalla, joten Vieremä on meille merkityksellinen paikkakunta. Siksi sinne on rakennettu uusi S-market.

Asiakkaiden arjessa on oltava aktiivisesti läsnä, joten asiakaspalautekin kanavoituu tänä päivänä monikanavaisesti. – Luen itse jokaisen sähköisesti meille lähetetyn asiakaspalautteen ja pyrin käymään toimipaikoissamme niin usein kuin mahdollista vaihtamas-

sa kuulumisia työntekijöiden ja asiakkaiden kanssa. Se on samalla oiva tapa skannata, miten pärjäämme paikallisessa kilpailussa.

MUKANA KOKO ELÄMÄN KIRJO

Kankaanpään mukaan uusia liikeideoita ja tarjontaa kehitetään aina asiakasomistaja edellä. – Kaiken kehittämisen lähtökohta on se, miten merkityksellinen uusi yksikkö, liikeidea, palvelu tai tuote on asiakasomistajan arjessa. Tarkastelemme asiakasomistajien arkea laajasta perspektiivistä, mikä näkyy palvelu tarjonnassa, jossa on mukana koko elämän kirjo päivittäistavarakau-

pasta rautakauppaan, hotelleihin, ravintoloihin ja jopa tapahtumiin.

Seuraamme väestön muuttoliikkeitä ja kehitämme tarjontaa sen mukaan. Päivittäistavarakauppa on luonnollisesti isossa roolissa, koska se on eniten käytetty palvelu.

KAIKKI HYÖTYVÄT

Tällä hetkellä PeeÄssä suunnittelee uutta Prismaa Varkauteen, joka on osuuskaupan suurin investointi hetkeen. Kuopion keskustassa Sokoksen alakerran S-market on puolestaan juuri remontoitu uuteen uskoon. – Tulemme edelleen kasvattamaan lähikauppojen

lukumäärää, sillä haluamme kohdistaa palvelut sinne, missä niitä tarvitaan.

PeeÄssä pyrkii kattamaan Prisma-, S-Market ja Sale-ketjujen avulla asiakkaiden päivittäisostostarpeet eri viikonpäivinä. Asiakkaan ostokäyttäytyminen tuottaa etua bonusjärjestelmän kautta. Kun asiakas keskittää ostoksensa meille, hän hyötyy siitä progressiivisena bonuksena. Meillä on puolestaan vastuu ja velvollisuus hyödyntää hankinnoissa volyymietu, josta asiakas saa oman osuutensa bonuksena. Näin PeeÄssä rakentaa jäsentensä ja koko Pohjois-Savon hyvinvointia. Se on osuustoiminnan ydin, joka tuottaa tulosta ja menestystä kaikille osapuolille. MH

POHJOIS-KARJALA

24

MAINOSLIITE

Menestyneen ja vahvan yrityksen perustana

on ainutlaatuinen magnesiitti-vuolukivilaji kaivos ja sen käyttöosaaminen Kauniiden NunnaUunien tuomasta kodikkaasta lämmöstä ja kestävästä tunnelmasta voit nauttia täysin siemauksin ovathan polttopuun savupäästöt alansa puhtaimpia. Ne tuottaa patentoitu Kultainen Tuli -arina.

A

rina-keksintö on vuosikymmenien aikaisen kehityksen tulos ja perustuu yrityksen kaivoksen vuolukivilajin kuumakestävyyden ja sen lämmön varaavuuden hyödyntämiseen tulisijojen tulipesissä. Tällaista yhdistelmää ei muissa tulisijoissa ole, jonka asiakkaamme ovat myös kokeneet.

NunnaUuni Oy:n historia alkaa 1980-luvulta, kun Juhani Lehikoinen perusti Nunnanlahden Uuni Oy:n 5.8.1982 ikänsä uuneja tehneen Paavo Lehikoisen ja hänen

pojan Joukon kanssa 70 m² omarahoitteisessa hallissa. Tuotenimeksi tuli NunnaUuni, vanhoista vuolukivituotteistaan tunnetun paikkakunnan mukaisesti.

Paikkakunnalla vuolukivikaivoksien äärellä syntyneenä ja kasvaneena Juhani tiesi isänsä Tahvon ja ukin kokemuksesta kaikkien kaivosesiintymien vuolukivilajien kokemusperäiset tiedot ja teki niillä perusteilla kaivoslain mukaisen valtauksen isänsä tuntemaan Lössän kaivosalueeseen. Silloin kehitysaluerahasto, vakuutusyhtiöt ja

Nunnanlahden ainutlaatuisen kaivoksen magnesiitti-vuolukivilajin varannot riittävät vielä yli 200 vuoden jalostustarpeisiin korkean laadun ja hyvän saatavuuden ansiosta.

pankit eivät arvostaneet vuolukivilajeja rahoituksen perusteeksi eikä maakunnan päättäjiltäkään tukea tullut. Tulisijojen teollisen valmistamisen aloittamista kuitenkin vahvisti hänen monipuolinen Helsingissä hankkimansa metalliteollisuuden osaaminen. NunnaUuneja arvostavat asiakkaat kannustivat yritystoiminnan laajentamisiin.

UUNIKIVI-ESIINTYMÄN KÄYTTÖ UNOHTUI

Esiintymä nukkui ”prinsessan unta” vuodesta 1918 lähtien, kun sota katkaisi jugend talojen rakentamisen.

Alue on tunnetuista esiintymistä vanhin ja siitä vuolukivilajista valmistetut jugend talot loistavat ainutlaatuisuuttaan Helsingissä tänäkin päivänä, niistä kuuluisin on Pohjolan talo. Tältä ajalta vuolukivi sai nimensä ja tunnettuutensa muotoiltavuutensa johdosta. Tulisijojen valmistukseen Lössän vuolukivilajia käyttivät ainoastaan paikalliset uunimestarit ja heihin lukeutuivat isä Tahvo ja myös Paavo. He joutuivat 40 vuoden ajan toimimaan kaikilla Nunnanlahden kaivoksilla käsisahureina ja pahoittelivat aina sitä, kun kukaan ei jatka parhaalla mahdollisella vuolukivikaivoksella, vaan he ovat joutuneet ”koluamaan” huonoimmat vuolukivilajit.

Silloin 1950 luvulla kaivoksia oli 11 ja niistä yksi toimi heikosti vuoteen 1975 asti.

Kodin keskipiste muuntuu moneksi NunnaUunien laajasta valikoimasta löytyy sopiva tulisija jokaiseen tilaan ja tarpeeseen: tunnelmanluojaksi, nopeasti lämpeneväksi lämmönlähteeksi, tilanjakajaksi, suoralle seinälle tai kulmaan.

Takan ilme voi olla perinteinen tai moderni, pinta harmonista vuolukiveä tai pinnoitettuna keraamisella laatalla tai lasilla. Voit myös suunnitella täysin oman uniikin mallisi. Yksi on kuitenkin yhteistä kaikille NunnaUuneille: jokaisessa sisus on aitoa magnesiitti-vuolukivilajia. www.nunnauuni.com

KIVILAJILLE ERIKOISINTA ON SE, ETTÄ KESTÄVÄ PINTA SYNTYY PALAMISEN KORKEASTA LÄMPÖTILASTA

Viime vuosien tutkimukset osoittavat sen mitä uunimestarit jo aikoinaan kokivat, että vuolukivilajit koostuvat talkin lisäksi kymmenistä erilaisista ja erikokoisista mineraaleista, joiden lämpö- ja lämmönkestävyysominaisuudet

Tulenkestävän magnesiittivuolukivilajin käyttö tulipesässä takaa kestävän tulisijan ja miellyttävän tasaisen lämpönautinnon. poikkeavat toisistaan suuresti, kertoo toimitusjohtaja Johannes Uusitalo ja jatkaa: Vuolukivilajin tekstuuri, suuntautunut talkkirakenne yhdessä magnesiitin kanssa antaa lajille kuumakestävyyden ja lämmönjohtavuuden perustan.

NunnaUuneissa kiven suuntautuneisuus asetetaan tulipesään, tulta vasten kohtisuoraan. Käytön aikana korkeassa lämpötilassa tapahtuu kemiallinen reaktio, jossa magnesiitti ”sulaa ja juottuu” pintaan kuumuutta äärimmäisen hyvin kestäväksi periklaasiksi. Hyväkin vuolukivilaji hajoaa korkeassa lämpötilassa väärin päin käytettynä ja estää lämmön etenemisen, mikä on vahvistettu Markkinatuomioistuimessa 1994 (DN:o 23/93).

Tulipesässä ja savukanavissa lämpö siirtyy lustojen suuntaisesti nopeasti pintaa syvemmälle, jolloin lämpöenergiaa ei pääse karkaamaan savun mukana ulos. Tulisijan pinnassa taas kivet asennetaan siten, että lustat ovat pinnan suuntaisesti, jolloin lämpö vaeltelee pinnassa ja siirtyy hidastuen ja tasaisesti huonetilaan säteilylämpönä.

Vuolukivi varastoi lämpöä noin viisi kertaa nopeammin ja tehokkaammin kuin esimerkiksi tiili tai valetut elementit. Tästä syystä varaavien takkojen ominaisuudet eivät ole samanlaisia. Ostajan on helppo vertailla eri takkojen niiden suoritustasoilmoitusten perusteella. MLS