Infrarakentamisen Opas

OPAS Infrarakentamisen

Käytössä liikenneverkon rakentamiseen vuonna 2012

Tehokkaampaa infrarakentamista:

GSP Group Oy | Rakennuttajatoimisto HTJ Oy | Geodeettinen laitos | Telinekataja Oy | Roadscanners Oy | Ouman Oy

1 661, 918

M€

ILMOITUSLIITE | marrasKUU 2011 | julkaisu on EDITOR HELSINKI OY:N tuottama TOIMIALAlehti | ILMOITUSLIITE

2

Infrarakentamisen OPAS | www.editorhelsinki.fi Yhteistyössä

2-3 GSP Group Oy Niittymäentie 7 | 02200 Espoo p. 0207 209 300 | www.gsp.fi Yhteyshenkilöt: kiinteistökehitysjohtaja Tiia Sammallahti, toimitusjohtaja Ilkka Kilpimaa etunimi.sukunimi@gsp.fi

• Nosta turvallisuustasoa ilman investointeja: Vesihuollon kenttäkohteet tehokkaaseen etävalvontaan uuden automaatioteknologian avulla

4-5 Rakennuttajatoimisto HTJ Oy Vernissakatu 1 | 01300 Vantaa p. 09 8362 600 www.htj.fi Yhteyshenkilö: toimialajohtaja Jouko Rokkonen | p. 050 371 7765 jouko.rokkonen@htj.fi

• Vuosi 2012 tuo mukanaan uusia mittavia väylähankkeita • Etsitkö kilpailuetua ja kustannus­tehokkuutta rakennetun ympäristön 3D mittaukseen ja mallintamiseen?

• Telinekataja uudistaa infrarakentamista

6-7

• Infrarakentamisessa investoinnit jäävät kotimaahan • GSP – elinkeinovetoista kiinteistökehitystä

8-9 Geodeettinen laitos Geodeetinrinne 2, 02430 Masala 09-295550 | www.fgi.fi | www.fgi.fi/mobimap Yhteyshenkilö: Antero Kukko | antero.kukko@fgi.fi

• Talvella on talvi • HTJ vie infarakentamista uudelle tasolle Yhteinen työmaa -ajattelu kannustaa yhteistyöhön, jossa kaikki voittavat

10 - 11 Telinekataja Oy Pihatörmä 1 B | 02241 Espoo p. 0207 932 500 | www.telinekataja.fi Yhteyshenkilö: toimitusjohtaja Markku O. Kataja markku.kataja@telinekataja.fi

• Infrarakentaminen tarvitsee osaajia • Liikenneinfran kuntoa voidaan parantaa vaikka varat vähenevät

Asiantuntijat yksissä kansissa!

Editor Helsingin Opas kokoaa alan asiantuntijat; yritykset, julkis­hallinnon, yhdistykset ja persoonat yksiin kansiin. Tarkoituksena on kertoa konkreettisesti tuotteista ja palveluista, tarjota informaatiota päätöksen tueksi. www.editorhelsinki.fi

Roadscanners Oy • Urheilukatu 5 – 7 | 96100 Rovaniemi • Rohdinkuja 2 A 105 | 33100 Tampere • Pasilanraitio 5 | 00240 Helsinki p. 0207 815 660 www.roadscanners.com | info@roadscanners.com Yhteyshenkilö: toimitusjohtaja Timo Saarenketo

Ouman Oy Voimatie 6 | 90440 Kempele p. 04248401 | www.ouman.fi ouman@ouman.fi Yhteyshenkilö: Hannu Savela

Kohdennetusti parhaaseen tulokseen Infrarakentamisen OPAS on Editor Helsinki Oy:n tuottama toimialaopas. Vastaava tuottaja: Henri Eerola, 044 373 4400, henri.eerola@editorhelsinki.fi.

Taitto: Pirja Kärki, pirja.karki@editorhelsinki.fi. Toimittajat: Kati Knuuttila, KKN Maarit Reingoldt, MRG Mia Heiskanen, MH. Kuvaajat: Sami Perttilä, SP Painopaikka: Sanomala. Editor Helsinki Oy, 09 4241 2222, palaute@editorhelsinki.fi, www.editorhelsinki.fi

•

•

Haluatteko esitellä palveluntarjontaanne mielenkiintoisessa ja informatiivisessa ympäristössä? Kysy lisää seuraavista Oppaista.

• Istock.

Infrarakentamisen OPAS | www.editorhelsinki.fi

3

Nosta turvallisuustasoa ilman investointeja:

Vesihuollon kenttäkohteet tehokkaaseen etävalvontaan uuden automaatioteknologian avulla Innovatiivisista rakennusautomaatioratkaisuistaan useasti palkittu Ouman Oy on kehittänyt kuntien ja kaupunkien vesihuollon, katuvalaistuksen ja kiinteistöjen tarpeisiin ohjaus- ja etävalvontajärjestelmät, joilla eri puolilla sijaitsevat kohteet kootaan yhdeksi, helposti hallittavaksi kokonaisuudeksi.

< Keskusvalmistus tapahtuu Oumanin tuotannossa. Johannes Nikula (vasemmalla) ja Hannu Savela ja Sauli Pajala (selin) esittelevät valmista Ouman LUX ohjauskesusta.

>

Ouman AQUA sisältää vesihuollon tarpeisiin kehitettyjä ohjaus- ja valvontasovelluksia. Timo Lehto, Johannes Nikula ja Hannu Savela käyvät läpi esimerkkisovellusta demotaulun avulla.

– Olemme panostaneet viime­ vuosina vahvasti tuotekehityk­ seen. Edelläkävijyys automaa­ tiolaitteiden valmistajana sekä velvoittaa että antaa mahdolli­ suuden kehittää ratkaisuja myös infrastruktuurin hallintaan, kertoo liiketoimintajohtaja Hannu Savela. Kävimme asiakkai­ demme kanssa pohdintaa siitä, mitkä ovat kuntien ja kaupun­ kien suurimpia haasteita nyt ja lähitulevaisuudessa ja miten ne ratkaistaan heitä kaikin tavoin parhaiten palvelevalla tavalla.

Kunnat ja kaupungit vaatimusten ristitulessa Vesihuollossa viranomaisvaati­ mukset kiristyvät koko ajan ja samalla julkisen sektorin on rat­ kaistava miten välttämättömät tehtävät hoidetaan entistä tehok­ kaammin, energiaa ja kustannuk­ sia säästäen, entistä vähemmällä väellä. Oman lisä­maus­teen­sa pää­ tös­ten vaikeuteen tuo vireillä ole­ vat kuntaliitoskaavailut.

– Toinen merkittävä haaste kunnille ja kaupungeille on ase­ tus, joka kieltää yleisesti katu- ja tievalaistuksessa käytössä ole­ vin elohopeahöyrylamppujen valmistamisen.

Samanaikai­ sesti energialaitokset siirtyvät sähkönkulutuksen etäluentaan, mikä aiheuttaa sen, että monilla käytössä olevat ulkovalaistuksen ohjausjärjestelmät poistuvat.

Riippumatta siitä, mitä väriä milläkin alueella tulevaisuudes­ sa tunnustetaan, järjestelmien turvallisuus ja käytettävyys on varmistettava. Nykyisin käytössä olevat automaatiojärjestelmät ovat

”Pilvipalveluna toteutettu selain­ pohjainen hallinta- ja valvontapalvelu on tätä päivää.” pääosin vanhoja ja riskit kasvavat koko ajan, että jossain joku pettää.

Uusi automaatioteknologia vastaa kaikkiin näihin haasteisiin.

Helposti käyttöön vaikka muutama kohde kerrallaan Vesihuoltoon tarkoitettu, Ouman AQUA -nimellä kulkeva ohjausja etävalvontajärjestelmä tarjoaa omat sovellukset vesilaitosten verkostokohteisiin, kuten esimer­ kiksi mittausasemille, paineen­ korottamoille, pumppaamoille ja vedenottamoille. Kehitystyössä oli mukana kuusi eri kokoista vesilaitosta, joiden toiveet no­ peasta asennuksesta, helposta

etähallinnasta, kustannustehok­ kuudesta ja vähäisestä huollon tarpeesta toteutettiin.

– Pilvipalveluna toteutettu selainpohjainen hallinta- ja val­ vontapalvelu on tätä päivää. Sen käyttöönotto ei vaadi investoin­ teja ja siihen voi liittää kohteita vähitellen. Itse mittauslaitteisto on toteutettu vakiotuotteilla, jol­ loin ei olla sidoksissa mihinkään tiettyyn toimittajaan.

Enemmän älyä, vähemmän vikaherkkiä laitteita Nykyään pääosin käytössä ole­ vissa, vanhoissa järjestelmissä on useita erilaisia laitteita, eril­

listä automatiikkaa ja erillisiä taajuusmuuttajia. Mitä enemmän on erillisiä laitteistoja, sitä enem­ män on myös vikamahdollisuuk­ sia, varaosatarpeita, hälytyksiä ja huoltokäyntejä.

– Ouman AQUAssa ei tarvita perinteistä automaatiologiikkaa lainkaan. Siinä hyödynnetään taajuusmuuttajien sisäistä lo­ giikkaa, mikä mahdollistaa täy­ sin kahdennetun automaation toteuttamisen tärkeimpien mit­ tausanturien kahdennuksella.

Esimerkiksi raakavesikaivossa kummankin pumpun taajuus­ muuttajaa ohjataan identtisellä sovelluksella. Kun molemmissa taajuusmuuttajissa käytetään omaa pinnankorkeusmittaria, automaatio saadaan täysin kah­ dennettua. Anturin tai taajuus­ muuttajan vikatilanteessa toinen pumpuista on kuitenkin aina käytettävissä.

Älykästä automaatiota myös katuvalaistukseen Ouman Oy:n tarjontaa kuntasek­ torille täydentää myös uusi katu­ valaistuksen ohjausjärjestelmä.

Uudella automaatiotekniikalla saavutetaan valaistuksen ohja­ uksessa merkittäviä energian­ säästöjä sekä helpotetaan joka­ päiväistä työntekoa.

Ouman Lux valo-ohjauksella valaistusta voidaan ohjata älyk­ käästi valoisuuden ja/tai aikaoh­ jelmien mukaan. Koska Ouman LUX -järjestelmä on suunniteltu modulaariseksi, sen voi ottaa käyttöön vaikka alueittain ja laa­ jentaa tarpeen mukaan. • MRG

www.ouman.fi

4

Infrarakentamisen OPAS | www.editorhelsinki.fi

Käytössä tulee olemaan

1 661,918 miljoonaa euroa

liikenneverkon rakentamiseen ja kunnossapitoon ja

2 375,380

miljoonaa euroa koko hallinnonalan käyttöön.

Vuosi 2012 tuo mukanaan uusia mittavia väylähankkeita T ällä hetkellä valtion kesken­ eräisiä infrarakentamisen piiriin kuuluvia hankkeita on käynnissä useilla tie- ja rataver­ kon osalla ympäri maata kertoo infrastruktuurista vastaava liiken­ neministeri Merja Kyllönen (vas.)

Tieväylien osalta rakennustyöt ovat kesken kantatie 51:llä välillä Kirkkonummi-Kivenlahti, valta­ tie 14:sta Savonlinnan keskustan alueella, valtatie 8:lla Sepänkylän ohikulkutien osalta, Eurooppatie 18:sta Haminan ohikulun osalta ja Kehä III:n ensimmäisen osan jälkirahoituksen osalta.

– Lisäksi valtateillä 5, 6, ja 19 on menossa mittavia muutoshank­ keita, ministeri Kyllönen linjaa.

Rataverkko kokee uudistuksia Rovaniemi-Kemijärvi välillä ra­ dan sähköistämisen myötä.

– Pääkaupunkiseudulla kehä­ rata ja länsimetron valtionapu

näkyvät tämän vuoden budjetis­ sa, Merja Kyllönen sanoo.

Perusparannuksia ja uuden rakentamista

Miltä sitten näyttää tuleva vuosi 2012 infrarakentamisen osalta?

Merja Kyllösen mukaan käytössä tulee olemaan 1 661,918 miljoo­ naa euroa liikenneverkon raken­ tamiseen ja kunnossapitoon ja 2 375,380 miljoonaa euroa koko hallinnonalan käyttöön.

– Kehittämishankkeisiin on varattu rahaa kaikkiaan 600 miljoonaa euroa ja tämän lisäk­ si käytössä tulee olemaan 235 miljoonaa euroa, joka jaetaan hankkeiden etenemisen myötä.

Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että vuonna 2012 infrarakenta­ minen tulee olemaan historian korkeimmalla investointitasolla.

Vuoden 2012 ratahankkeis­ ta Merja Kyllönen nostaa esiin Seinäjoki-Oulu -osuuden, jonka loppurahoitus on turvattu.

– Perusparannuksen tarvit­ tava loppuvaltuus 344 miljoo­ naa euroa, ja sen määräraha 100 miljoonaa euroa vuodelle 2012.

Rataosuus tulee valmistumaan vuonna 2015. Kokkola-Ylivieska -kaksoisraide muutetaan tavan­ omaisella budjettirahoituksella toteutettavaksi ja se valmistuu vuonna 2017, ministeri listaa.

Vuonna 2012 alkaa kolme uutta investointia: Tampereen ranta­ väylä, Turun satamatie eli Suik­ kilan tie ja E18 Koskenkylä-Kotka -erillishanke.

Tulevaisuudessa henkilöauto vuokrataan Tulevaisuudesta

kysyttäessä

Merja Kyllönen kertoo visiostaan urbaanin kansalaisen liikkumis­ tavoista vuonna 2050.

– Vuonna 2050 urbaanin yk­ sityishenkilön liikkuminen pai­ nottuu toimivan ja asiakasta monipuolisesti palvelevan jouk­ koliikenteen varaan, jossa eri joukkoliikennemuodot palvelevat yhdessä sujuvasti asiakkaiden tarpeita. Kävelyn ja pyöräilyn mahdollisuuksia on kehitetty ja sovitettu paremmin toimimaan joukkoliikenteen kanssa. Silloin harvoin, kun urbaani yksityis­ henkilö tarvitsee omaa autoa, hän voi vuokrata alan toimijoilta säh­ köauton tai jonkun muun ympä­ ristöystävällisellä polttoaineella kulkevan menopelin, jolla pääsee liikkumaan toimivalla liikenne­ verkostolla, jossa myös uuden ajan polttoaineiden jakeluverkos­ to toimii, Kyllönen toteaa. • KKN

Etsitkö kilpailuetua ja kustannus­tehokkuutta rakennetun ympäristön 3D mittaukseen ja mallintamiseen?

Voimalinjojen kartoitus voidaan suorittaa kolmiulotteisesti liikkuvalla laserkeilauksella.

Liikkuvalla laserkeilauksella saadaan ajantasaista tietoa katuympäristön kohteista esimerkiksi tiesuunnittelun ja ylläpidon tarpeisiin.

Kiinnostaako sinua juuri teidän toimialaanne palveleva sovellus? www.fgi.fi/mobimap

G

eodeettinen laitos on kehittänyt infrarakenta­ misen avuksi liikkuvan laserkeilaimen, jolla saadaan kol­ miulotteista, jopa tuhatkertaises­ ti yksityiskohtaisempaa aineistoa kuin perinteisillä menetelmillä.

Vuodesta 2007 alkaen testatulle menetelmälle etsitään nyt uusia sovelluskohteita. Päivitä kartoi­ tusprosessisi ajan tasalle!

– Ainutlaatuinen ROAMERjärjestelmämme vastaa tulevai­ suuden kartoituksen ja mallin­ nuksen aineistotarpeisiin. Se tuottaa tiheää ja yksityiskohtais­ ta, kolmiulotteista pistepilveä, jota voidaan hyödyntää periaat­ teessa mihin tahansa kartoitus­ tehtävään, kertovat tutkijat Antero Kukko ja Anttoni Jaakkola.

Kartoitus tehdään ympäristöä

kuvaavilla laitteilla kuten laser­ keilaimilla ja digitaalikameroilla ja kiinnitetään maastokoordi­ naatistoon satelliittipaikannuk­ sen ja inertiamittausten avulla.

Yksityiskohtaista tietoa muutoksista Liikkuvalta alustalta tehtävät mit­ taukset ovat erityisen käyttökel­ poisia rakennetun ympäristön, ku­ ten kaupunki-, tie- ja katualueiden kartoittamiseen ja mallintamiseen sekä muiden väylien kuten voima­ linjojen ja jokien kartoittamiseen.

Tulvakartoitus onkin insinööriso­ vellusten ohella yksi tulevaisuu­ den painopistealueista.

Liikkuvalla kartoituksella tuote­ tut mallit antavat mahdollisuuksia myös aikaisempaa yksityiskohtai­

sempien muutoksien tulkintaan.

Menetelmällä voi seurata mm. liikenneväylien pintavaurioita ja turvallisuutta, kasvillisuuden biomassojen muutoksia, laatia eri­ laisia ympäristövaikutusten arvi­ ointeja sekä seurata rakennettujen kohteiden, kuten siltojen ja tunne­ leiden muodonmuutoksia.

Nopeammin ja turvallisemmin – Tämän avulla voi korvata esi­ merkiksi metsäinventoinneissa ilmakuvauksen ja koealamittauk­ sen kun kolmiulotteinen tiedon­ keruu voidaan viedä yksittäisen puun tasolle. Järjestelmän etuja ovat myös nopeus ja turvallisuus.

Esimerkiksi vilkasliikenteinen liittymäalue tai iso silta saadaan

Liikenneministeri Merja Kyllösen visiossa v. 2050 urbaanin yksityishenkilön liikkuminen painottuu toimivan ja asiakasta monipuolisesti palvelevan joukko­ liikenteen varaan.

kartoitettua minuuteissa. Maala­ serkeilauksella sama työ voi vaa­ tia jopa kymmeniä mittauksia eri asemapisteistä, joihin voi liittyä myös työturvallisuusriskejä.

Etsimme uusia sovelluskohteita – Laitteistoa voi käyttää mistä tahansa ajoneuvosta käsin. La­ sertekniikan kehittyminen on mahdollistanut myös pienten kauko-ohjattavien lentolaitteiden käytön. Esimerkiksi radio-ohjat­ tavalla helikopterilla voidaan suo­ rittaa ilmakuvaus ja laserkeilaus yhdellä lennolla muutaman heh­ taarin kokoisesta kohteesta. Olem­ me kiinteässä T&K-yhteistyössä Aalto yliopiston Rakennetun ympäristön mitta­ uksen ja mallin­ nuksen insti­ tuutin kanssa, lisää Anttoni Jaakkola. • MRG

Infrarakentamisen OPAS | www.editorhelsinki.fi

5

Kuva: Seppo Kaksonen (SK-Foto)

Telinekatajan tukitornikalustoa käytettiin Jyväskylässä sijaitsevan Toivakan sillan betonivalun tukirakenteiden toteutukseen. Sillan kansi on noin 70 metriä pitkä.

Telinekataja uudistaa infrarakentamista Kuva: Layher

Suomen johtava vaativia telineratkaisuja toimittava Telinekataja on rohkeasti investoinut uusiin telinejärjestelmiin. Yritys tarjoaa infrarakentajille ratkaisuja ja tekniikoita, joilla voidaan merkittävästi parantaa työturvallisuutta, säästää kustannuksia sekä ympäristöä. On aika uudistaa myös suomalaista infrarakentamista.

S

uomalaisessa infraraken­ tamisessa on selvä tarve nykyaikaisemman teknii­ kan hyödyntämiseen. Muualla Euroopassa käytetään selväs­ ti enemmän uusia tekniikoita ja ratkaisuja kuin Suomessa.

Meillä rakennetaan esimerkiksi siltojen tukirakenteet lähes yk­ sinomaan puusta. Kaupunkialu­ eiden infrarakentamisessa kan­ nattaisi hyödyntää nykyaikaisia kevyen liikenteen tilapäisiä kulkusiltoja, sanoo Telinekata­ jan toimitusjohtaja Markku O. Kataja.

– Koko toimiala tarvitaan mu­ kaan kehitystalkoisiin.

Investointeja innovatiiviseen tekniikkaan Vuonna 1965 perustetun Teline­ katajan noin 30 miljoonan euron vuosiliikevaihdosta 10 - 15 pro­ senttia kertyy infrarakentami­ sesta. 250 henkilöä työllistävä yritys tarjoaa infrarakentajille työ- ja tukitelinejärjestelmiä, kevyen liikenteen siltaratkaisuja sekä sääsuojia.

– Panostamme yhä enemmän infrarakennuttajien tarpeisiin.

Tarjoamme osaamista ja järjes­ telmiä, joissa työturvallisuuteen ja laatuun on kiinnitetty erityistä huomiota jo niiden suunnittelus­ sa, sanoo Kataja.

Perheyritys investoi vuonna 2010 lähes miljoona euroa saksa­ laisen Layherin tukitornikalus­ toon.

– Teimme investointipäätök­ sen ensimmäisten yritysten jou­ kossa koko Euroopan laajuisesti.

Teräksestä valmistettu ratkaisu tarjoaa tehokkaamman ja noin 20 prosenttia edullisemman ta­ van rakentaa siltojen tukitelineet, painottaa Kataja.

Telinekataja hankki myös Layherin kevyen liikenteen silta­ järjestelmän, jonka jänneväli on peräti 30 metriä.

– Sen asentaminen ja siirtämi­ nen on nopeaa, helppoa ja ennen kaikkea turvallista. Erityisen hyvin se soveltuu kaupunkialu­ een infrarakentamiseen, kertoo Kataja.

Hän nostaa esimerkiksi Kala­ sataman.

– Rakentamisessa pitäisi kiin­ nittää enemmän huomiota tehok­ kuuteen, liikenteen toimivuuteen sekä alueella liikkuvien ihmisten

Turvallisen kevyen liikenteen siltajärjestelmän jänneväli on jopa 30 metriä.

”Teräksestä valmistettu ratkaisu tarjoaa tehokkaamman ja noin 20 prosenttia edullisemman tavan rakentaa siltojen tukitelineet.” Markku O. Kataja turvallisuuteen. Siihen tarvitaan toimivia kevyen liikenteen kul­ kutieratkaisuja.

Siltarakentamisen uudistuminen alkanut Telinekatajan tukitornikalustoa käytettiin Jyväskylässä sijaitse­ van Toivakan sillan betonivalun tukirakenteiden toteutukseen.

Sillan kansi on noin 70 metriä pitkä.

– Toivakan sillan urakointi osoitti tukitelinejärjestelmän toi­ mivuuden. Seuraavaksi suunnit­ telemme ja rakennamme teräk­

sestä tukirakenteet Kuopiossa sijaitsevien Tikkalansaaren kah­ den sillan urakointiin. Työt alka­ vat joulukuussa. Myös Suomesta löytyy infrarakentamisen edellä­ kävijöitä, jotka luottavat uuteen tekniikkaan, sanoo Kataja.

Tukitelineiden kantavuus on huippuluokkaa.

– Tukitelinejärjestelmien ra­ kentaminen edellyttää aina pe­ rusteellista suunnittelua, koska niiden päälle tulevat kuormat ovat huomattavan suuria. Suun­ nittelulla varmistetaan ihan­ teellinen ja mahdollisimman taloudellinen lopputulos. Mitä

korkeammalla silta on maasta, sitä enemmän saadaan hyötyä teräksestä rakennettavilla tuki­ rakenteilla, sanoo Kataja.

Telinejärjestelmien elinkaari on jopa kymmeniä vuosia.

– Rahan lisäksi myös puuta säästyisi valtava määrä mikäli tukitelinejärjestelmien suosio li­ sääntyisi suomalaisessa infrara­ kentamisessa, painottaa Kataja. •

www.telinekataja.fi

6

Infrarakentamisen OPAS | www.editorhelsinki.fi

Infrarakentamisessa

investoinnit jäävät kotimaahan

I

nfrarakentamisen urakoista 30 prosent­ tia tulee kuntapuolelta ja ne pitävät sisällään kunnallistekniikan eri osaalueita, kuten vesi-, viemäri- ja katuverkos­ ton rakentamisen ja kunnossapidon. Tällä hetkellä kuntatasolla on menossa mittava uudistus, kun kunnat joutuvat pohtimaan miten lakisääteiset velvoitteet kuntainfran osalta saadaan hoidettua tehokkaimmin.

Valtion osalta sama kehitys läpikäytiin 2000-luvun alussa, jolloin silloinen Tielai­ tos jakaantui Tiehallinnoksi ja Tieliikelai­ tokseksi. Nykyisin Tiehallinnon tehtäviä jatkaa Liikennevirasto ja Tieliikelaitoksen Destia Oy. – Kunnilla on nyt pohdinnan paikka ja tarjolla on erilaisia vaihtoehtoja. Kun­ tainfran rakentaminen ja kunnossapito voidaan ulkoistaa kokonaan tai osittain yksityisille toimijoille, kuntaan voidaan rakentaa tilaaja-tuottaja-malli, jossa kun­ nan tekninen toimi jaetaan tuottajaorgani­ saatioon ja tilaajaorganisaatioon, kuntaan voidaan perustaa kokonaan uusi yhtiö tai vaikkapa kunnan ja jonkun yksityisen ta­ hon yhteisesti omistama yritys. Vaihtoeh­ toja on siis runsaasti, sanoo INFRA ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö.

”Ei voi käydä niin, että kunnan eli veronmaksajien rahoilla tuetaan tehottomasti toimivaa organisaatiota.”

Paavo Syrjö pitää kuntamarkkinoiden avaamista julkiseen kilpailuun hyvänä asiana ja INFRA ry on mukana kuntien kanssa käytävissä uudistusneuvotteluissa.

Syrjö peräänkuuluttaa kunnallisen yhtiön läpinäkyvyyttä.

– Ei voi käydä niin, että kunnan eli ve­ ronmaksajien rahoilla tuetaan tehotto­ masti toimivaa organisaatiota. Näistä asi­ oista on keskusteltava, jotta ongelmia ei pääse syntymään, hän toteaa.

Uudistushankkeet etenevät tällä hetkel­ lä kunnissa eri tahtiin, mutta tuleva kun­ tauudistus tulee Syrjön mukaan nopeutta­ maan suunnitelmien toteuttamista.

– Lakisääteiset tehtävät nielevät usein mit­ tavan osan kunnan budjetista ja silloin infra­ rakentamisen hankkeita herkästi lykätään.

Tämä näkyy kuitenkin jo nyt kuntainfraan sitoutuneena korjausvelkana katu- ja viemä­ riverkostoissa. INFRA ry kannustaakin te­ kemään kunnossapitotoimenpiteet ajallaan, jotta vältytään suuremmilta korjauskustan­ nuksilta, hän painottaa.

Taantuma pelottaa yrityksiä Vuosi 2012 tulee Paavo Syrjön mukaan ole­ maan työllisyyden osalta haastava infra­ rakentamisen sektorilla. INFRA ry:n jä­ senyrityksilleen tekemän kyselyn mukaan kesä 2011 meni jopa odotuksia paremmin, mutta talven tulo herättää kausivaihte­ luihin tottuneella alalla poikkeuksellista pelkoa.

– Uuden taantuman pelko aiheuttaa sen, että teollisuus ja kunnat eivät uskalla investoida ja sitä myötä työt väistämättä vähenevät. Pääkaupunkiseutua työl­ listävät vuonna 2012 muutamat suuret työmaat, mutta maakunnissa tilanne on huonompi.

Valtion budjetti oli infarakentamisen kannalta positiivinen yllätys, sillä käytet­ tävän rahan määrää ei juurikaan karsit­ tu. Paavo Syrjö toivoo kuitenkin valtiolta pitkäjännitteisempää suunnittelua uusien hankkeiden osalta.

– Ongelmia syntyy siksi, kun hankkei­ den alkamisesta eikä aina edes loppuun­ saattamisesta ole selvää kuvaa. Alan kannalta on ikävää, että ennustettavuus valtion hankkeiden osalta puuttuu. Se ei kannusta yrityksiä investointeihin. Veron­ maksajankin kannalta olisi toivottavaa, että rakentaminen jatkuisi mahdollisim­ man tasaisena, mikä ehkäisisi kustannusja hintapiikkejä. Infrarakentamiseen käy­ tetty raha jää kuitenkin aina palvelemaan omaa maata, Syrjö muistuttaa.

Uudistusta koulutuspolitiikkaan Infrarakentaminen työllistää noin 50 000 henkeä. INFRA ry:n jäsenyritysten mu­ kaan yhtenä suurimmista toimintaa hait­ taavista tekijöistä on tällä hetkellä ammat­ titaitoisen työvoiman puute.

Ongelmana on koulutuspaikkojen vä­ häisyys etenkin työnjohtotasolla, mutta samaan aikaan vähäisiin koulutuspaikkoi­ hin on ollut tulijoita enemmän kuin oppi­ laitokset ovat voineet ottaa vastaan. Paavo Syrjö toivoo tilanteeseen ratkaisua valtion taholta.

– Kun oppilaitokset saavat itse valita opintolinjansa, infra-ala ei ole kärkivaih­ toehtona. Opetusministeriön ja -hallituk­ sen tulisi tarttua asiaan, jotta koulutus­ paikkojen määrää saataisiin kohdennettua paremmin elinkeinoelämän tarpeita aja­ tellen, hän sanoo ja jatkaa: – INFRA ry kouluttaa erilaisissa työllis­ tämiskoulutuksissa alalle uusia työnteki­ jöitä yhteistyössä oppilaitosten ja jäsenyri­ tystensä kanssa. Silloin opiskelija tietää jo koulutukseen mennessään, että luvassa on varma työpaikka. Tämä lisää opiskelumo­ tivaatiota ja myöhemmin työviihtyvyyttä, Paavo Syrjö toteaa. • KKN

INFRA ry on infra-alan yritysten palveleva asiantuntijajärjestö. Jäsenyrityksiä siinä on noin 1 500. Jäsenyritykset rakentavat ja pitävät kunnossa maamme tiestöä, satamia sekä lentoasemia.

”Infra-ala kaipaa ­valtiolta pitkä­ jännitteisyyttä hankkeiden toteuttamiseen.”

Paavo Syrjö, INFRA ry.

Infrarakentamisen OPAS | www.editorhelsinki.fi

Kuva: Sami Perttilä

GSP:n vahvuus on moniosaaminen. Kuvaushetkellä työn ääreen syventyneeseen projektisuunnittelutiimiin kuuluvat elintarviketieteiden kanditaatti (erikoisalana matkailu), kauppatieteiden maisteri, aluemaantieteilijä, teknikko/rakennuttamisen asiantuntija, kiinteistönvälittäjä (LKV) ja 2 opintojensa loppusuoralla oleva kiinteistötalouden DI-opiskelijaa.

GSP – elinkeinovetoista kiinteistökehitystä

V

uonna 2003 perustettu GSP Group toteuttaa asiakkailleen monipuolisia tutkittuun tietoon, toimialarajatto­ miin ideoihin ja elinkeinokysyntään perus­ tuvia kiinteistökehityksen tarveselvityksiä, joiden tarkoituksena on löytää kehitettä­ välle alueelle tai kiinteistölle ainutlaatuinen konsepti.

Työssään GSP määrittää hankkeelle visi­ on, strategian ja visiota toteuttavat liiketoi­ mintakonseptit, kohderyhmät, operaattorija sijoittajavaihtoehdot, rakennuskannan käyttökelpoisuuden ja tekee laskennat syntyvistä kustannuksista. Kantaa otetaan myös alueiden maineen rakentamiseen esimerkiksi designin, viestinnän ja mer­ kittävien kaupallisten tapahtumien osalta.

Tämä on relevanttia muun muassa kun kaupunginosia halutaan elinvoimaistaa ja vetovoimaa rakentaa.

Tarveselvitykset perustuvat lukuisiin haastatteluihin, elämäntapa- ja trenditie­ toihin, benchmark-tietoon maailmalta, paikkakuntaan tutustumiseen, kaupun­ kistrategioihin ja paikallisten ihmisten ja eri toimialoja edustavien edelläkävijöiden kanssa käytäviin keskusteluihin. Tutki­ musmenetelmien käyttö on olennaista sen sijaan, että rajoituttaisiin ainoastaan mittaa­ maan esimerkiksi alueen ostovoimaa tai ohi kiitävien autojen määrää.

– Ostovoimalla ei ole väliä jos ihminen ei halua mennä kohteeseen. Liikennevirta tai rahamäärä ovat mittareita, joita voidaan käyttää esimerkiksi päivittäistavarakau­ passa, mutta ne eivät toimi monellakaan muulla toimialalla, linjaa GSP:n kiinteistö­ kehitysjohtaja Tiia Sammallahti.

– Ja olisihan se hienoa noin bisneksen kestävyydenkin näkökulmasta, että veto­ voima ei perustu vain sijaintiin, hän jatkaa.

Tutkimustulosten analysoinnin jälkeen

projektiryhmä, asiakas mukaanlukien, saa mittavan tutkimus- ja ideointiaineiston var­ sinaista suunnittelua varten. GSP etsii yh­ dessä asiakkaan kanssa keinoja myös millä organisaatiolla toteutus on mahdollista ja mistä konseptiin sopivat yritykset löyde­ tään. Varsinainen suunnittelukokonaisuus koostuu perustellusta selvitysaineistosta, rakentamisen kustannusarvioista, kassa­ virtalaskelmista ja operaattori- ja inves­ tointikartoituksista.

”Ostovoimalla ei ole väliä jos ihminen ei halua mennä kohteeseen.”

GSP:n organisaatiossa on eri koulutus­ taustaisia ihmisiä tuomassa omaa osaamis­ taan kokonaisuuksiin.

– Käytämme tiimissämme myös ark­ kitehtia, mutta työmme ei ole arkkitehtivaan elinkeinovetoista, Tiia Sammallahti selventää eroa moniin kollegayrityksiin.

– Työmme on ihmisten yhteensaattamis­ ta ja välittämistä, ei pelkkää suunnitelman tekemistä ja sen jättämistä asiakkaalle.

Pyrkimyksemme on saattaa projekti tietyl­ le toteutumisen asteelle yhdessä asiakkaan kanssa, Sammallahti toteaa.

Uuskäyttöhankkeet elävöittävät Eräänä GSP:n toimintamuotona ovat kiin­ teistöjen uuskäyttökartoitukset. Suomessa viime vuosikymmenien aikana tapahtu­

neen rakennemuutoksen seurauksena kun­ nissa ja kaupungeissa on runsaasti tyhjiksi jääneitä tai pienellä käyttöasteella toimivia teollisuuskiinteistöjä, joiden käyttöä halu­ taan tehostaa ja saamaan alueelle elinvoi­ maisuutta. Tämä on kuntien ja kaupunkien tahtotila silloinkin, kun kiinteistöt ovat yk­ sityisessä omistuksessa.

– Uuskäyttöhankkeissa olemassa ole­ van rakennuskannan käyttömahdolli­ suudet selvitetään markkinalähtöisesti ja projektissa on mukana myös GSP:n ra­ kennuttamisen osaajat. Käytössämme on rakentamisen ammattilaisia ja kassavirtaanalyytikko, joten pystymme laskemaan kustannukset ja mahdolliset tuotot tulevai­ suudessa. Kun tähän yhdistetään elinkei­ novetoinen liiketoimintakonsepti tai vaih­ toehtoja niistä, on omistajan helppo tehdä ratkaisut jatkotoimista. Pystymme toteut­ tamaan projektin kustannustehokkaasti ja nopeasti, Sammallahti sanoo.

Vahvaa panostusta asiakkuuksiin Kiinteistökehityksen tulevaisuus näyttää Tiia Sammallahden mukaan GSP:n näkö­ kulmasta hyvältä.

Kasvanut liikevaihto ja lisääntyvät asiak­ kaat luovat vahvaa uskoa tulevaisuuteen.

– Palvelumme kattavat laajan repertu­ aarin, mutta se on perusteltua koska pa­ nostamme asiakkuuksiin, eli pyrimme tekemään hyvää työtä, enemmän, harvem­ mille, kumppanuuspohjalta. Asiakkailla on erilaisia tarpeita ja niihin etsitään parhaat yksilölliset ratkaisut, Tiia Sammallahti to­ teaa. • KKN

www.gsp.fi

Omakylä® on GSP Groupin kehittävä uudenlainen asumisen konsepti, jonka pilottihankkeena toteutuu Lohjaan Hippatammen kylä. Jokainen Omakylä on erityinen ja omanlaisensa kylä, johon hengen luovat yhteisöllisyyteen uskovat asukkaat. Konsepti tarjoaa muuntautumiskykyisen ja yhteistiloja tehokkaasti huomioivan asumisen mallin.

Omakylän arvoja ovat eettisyys, ekologisuus, esteettömyys ja esteettisyys. Asunnot suunnitellaan ja toteutetaan kestävää kehitystä ajatellen ja ne soveltuvat eri-ikäisille ja eri elämäntilanteissa oleville asukkaille.

– Kylään muuttava asukas pystyy todella vaikuttamaan kotinsa suunnitteluun pihan, sisätilojen rakenteen ja varustetason osalta, jopa ulko-ovi on yksilöllisesti valittavissa vaikka kyse on asuntoosakeyhtiömuotoisesta asumisesta, Tiia Sammallahti kertoo.

Omakylään rakennetaan asukkaiden harrastus- ja ajanviettokäyttöön soveltuva kylätalo ja nikkaripaja ja viereen nousee lisäksi palvelutalo. Ikääntyville tämä mahdollistaa palveluiden jouhevan saannin kotiin ja eri sukupolvien asumisen ”samalla pihalla”. Kylän yhteisöllisyyden kehittämisestä vastaa kylässä itsekin asuva, juuri pestiin valittu pormestari. • Omakylä-konseptiin ja Lohjan Hippatammeen voit käydä tutustumassa osoitteissa: www.omakyla.fi ja www.hippatammi.fi

7

8

Infrarakentamisen OPAS | www.editorhelsinki.fi

Talvella on talvi Talviaikaan laadukaskaan väylien kunnossapito ei yksin riitä, vaan väylien käyttäjien on sopeutettava liikkuminen olosuhteiden mukaan.

S

Jukka Karjalainen, Liikennevirasto

uomessa tarvitaan etenkin talvikuukausina tehokas­ ta väylien kunnossapitoa.

Teiden ja rataosuuksien kun­ nossapito toteutetaan urakoina.

78 000 kilometriä maantiever­ kostoa on jaettu 82 ja 6 000 kilo­ metriä rataverkostoa 12 urakkaalueeseen.

– Urakat sisältävät väylästön ympärivuorokautisen peruskun­ nossapidon ja ovat tiestön osalta kolme tai viisi vuotisia ja rata­ verkon osalta 5-vuotisia kahden vuoden jatko-optiolla. Tilaaja määrittää eri väylille halutun laatutason, jonka tuottamisesta urakoitsija vastaa, kertoo johtaja Jukka Karjalainen Liikennevi­ raston väylänpito-osastolta.

Sopimusten mukaan urakoitsi­ jan vastuulle jää päättää käytet­ tävistä menetelmistä, kalustosta ja henkilöresursseista. Työ on organisoitava siten, että vaadittu laatu toteutuu.

– Toki tilaaja tekee myös omaa laadunvalvontaa käyttäen omaa henkilöstöään tai ulkopuolisia konsultteja, Karjalainen toteaa.

Tehokkuus tuonut säästöjä Teiden kunnossapidossa ta­ pahtui suuri muutos vuosina 2001-2004, jolloin kunnossapito

avattiin vapaaseen kilpailuun.

Tämä on tehostanut toimintaa siten, että samaan aikaan kun liikenne väylillä on lisääntynyt noin 20 prosenttia, ovat kustan­ nukset alentuneet saman ver­ ran.

– Osa saavutetuista säästöistä on pystytty ohjaamaan takaisin kunnossapitoon, esimerkiksi yö­ ajan laatutason parantamiseksi.

Tienkäyttäjien tyytyväisyys tei­ den talvikunnossapitoon on py­ synyt samalla tasolla kuin se oli ennen kilpailun avaamista. Ra­ tojen kunnossapidon avaaminen on osin kesken, joten kilpailun avaamisen vaikutuksia ei voida vielä täysin arvioida. Viimeinen urakka-alue, eli pääkaupunki­ seudun alue, kilpailutetaan ensi vuoden aikana, Jukka Karjalai­ nen sanoo.

Pelkkä laadukas kunnossapito ei riitä Hyvän kunnossapidon lisäksi tarvitaan muitakin toimenpi­ teitä, jotta liikkuminen talvisin on turvallista. Yksi keino on nopeusrajoitusten laskeminen liki 9 000 kilometrin matkalta.

Tämä auttaa pienentämään on­ nettomuusriskiä, joka muutoin lisääntyisi pimeään aikaan kak­

sinkertaiseksi ja liukkaalla säällä moninkertaiseksi.

– Vaikutusta on myös väylän käyttäjien omalla toiminnalla.

Ajoneuvon kunto ja renkaiden sopivuus vaikuttavat merkittä­ västi matkanteon mukavuuteen sekä turvallisuuteen talviolosuh­ teissa. Huonolla säällä ajonopeus on syytä sopeuttaa olosuhteiden mukaan ja tarvittaessa jopa huo­ mattavasti suositeltua ajonope­ utta alhaisemmaksi, Jukka Kar­ jalainen opastaa.

voi verrata vaikkapa Helsingin katujen kunnossapitoon, joka on lumisina talvina merkittä­ västi vaikeampaa kuin normaali maanteiden lumen auraus.

Kolmantena rataverkon on­ gelmana Jukka Karjalainen pitää verkon häiriöherkkyyttä. Yksit­ täinen häiriö rataverkolla heijas­ tuu usein laajalle alueelle, koska suuri osa maakuntien rataver­ kosta on yksiraiteista ja pääkau­ punkiseudulla liikenne on niin tiheää, että se ei kestä häiriöitä.

”Tiestön kunnossapidon kilpailun vapauttaminen on tuonut merkittäviä säästöjä.”

Talvi tuo haasteita rataosuuksille

Varovaisuutta ajokäyttäytymiseen

Samaan aikaan kun maateillä on mahdollista tehdä kunnossapito­ toimenpiteitä käytännössä aina lukuunottamatta ruuhkahetkiä, ratojen talvikunnossapidossa on erityispiirteitä, jotka tekevät siitä haasteellista.

– Ratojen kunnossapitotoi­ met on sovellettava lyhyisiin junaliikenteen sallimiin työra­ koihin. Raiteilla voidaan tehdä kunnossapitotoimenpiteitä vain, kun junaliikenne on kyseessä olevalta osuudelta estetty. Toi­ sekseen pääkaupunkiseudulla ratojen kunnossapidon haaste on lumitilojen vähäisyys ja lumen poiskuljettaminen. Tilannetta

Talviset olosuhteet aiheuttavat jonkin verran ongelmia liiken­ teelle joka vuosi, vaikka väylien kunnossapitäjät pyrkivät omal­ ta osaltaan minimoimaan näitä ongelmia ja tarjoamaan väylien käyttäjille mahdollisuuden su­ juvaan ja turvalliseen liikkumi­ seen myös talvella. Aina se ei kuitenkaan yksin riitä.

– Suomessa talvikunnossapito väylillä on korkealaatuista. Kui­ tenkin on olemassa olosuhteita, jolloin paraskaan kunnossapito ei riitä, vaan tarvitaan väylän­ käyttäjän huomiota ja varovai­ suutta, Jukka Karjalainen muis­ tuttaa. • KKN

Infrarakentamisen OPAS | www.editorhelsinki.fi

9

Kuva: Sami Perttilä

Projektijohtaja Petri Cavander on juuri nimitetty RAKLIn Infra- ja yhdyskunta -toimialan johtoryhmän jäseneksi. – Se on kunniatehtävä, joka edellyttää huippuasiantuntijuutta, kertoo HTJ Oy:n infraliiketoiminnasta vastaava varatoimitusjohtaja Jouko Rokkonen ylpeänä kollegansa saamasta arvostuksesta.

HTJ vie infarakentamista uudelle tasolle

Yhteinen työmaa -ajattelu kannustaa yhteistyöhön, jossa kaikki voittavat Rakennuttajatoimisto HTJ Oy tarjoaa kokonaisvaltaisia, urakoitsijoista ja suunnittelijoista riippumattomia palveluja, jotka kattavat kaikki rakentamishankkeen vaiheet. Menestyksen takana ovat arvostetut toimintatavat sekä korkea asiakas- ja työtyytyväisyys.

M

eillä vaan on niin hyvä tekemisen meininki, että se näkyy kaikessa.

Emme tähtää Suomen suurim­ maksi alan yritykseksi, mutta kylläkin Suomen johtavaksi pro­ jektinjohto- ja rakennuttajatoi­ mistoksi, paljastaa varatoimitus­ johtaja Jouko Rokkonen ja vihjaa samaan hengenvetoon, että he ha­ kevat parhaillaan infraosastolleen projektipäälliköitä ja valvojia.

Monipuolisia infrapalveluja HTJ:n infrapalvelut kattavat sekä uudisrakentamisen että yl­ läpidon vaiheet erityyppisissä hankkeissa koko infrahankkeen elinkaaren ajalle. Palvelut sovite­ taan tilaajan oman organisaation

kanssa yhteentoimivaksi ja tar­ koituksenmukaiseksi kokonai­ suudeksi, jotta saavutetaan paras laadullinen ja taloudellinen lop­ putulos.

HTJ:n vahvuutena on moni­ puolinen ammattitaito ja kyky yhdistää kokemus uudistuksiin.

Perinteisten rakennuttamis- ja valvontapalveluiden ohella tar­ jolla on myös erilaisia toteu­ tuksen malleja, joissa HTJ:n osaaminen sovitetaan tilaajaor­ ganisaation tarpeisiin.

Yhteinen työmaa kaikkien etu – Osallistumme aktiivisesti myös alan kehityshankkeisiin ja yksi merkittävä, jo käytännössä toimi­

va edistysaskel on malli yhteisestä työmaasta, kertoo projektijohtaja Petri Cavander. Tavoitteemme on viedä infrarakentamista ihan uudelle tasolle.

– Yhteistä työmaa-ajattelua ei rakenneta sanktioilla vaan pork­ kanoilla, Cavander muistuttaa, meidän roolimme siinä on olla puolueeton hankesuunnittelun asiantuntija, joka kokoaa tarpeet, laatii sopimukset, organisoi teke­ misen yhteensovittamisen ja tar­ vittaessa johtaa ja valvoo projek­ tin toteutumisen suunnitellusti.

HTJ on mukana pääkaupun­ gissa käyttöön otetussa yhtei­ sen työmaan pilottihankkeessa, jossa eri kaupunkitoimijat kuten rakennusvirasto ja liikennelaitos ovat yhteisesti sopineet yhteisen

hankeen toimintatavoista. Ra­ kentamisen pääsuoritusvelvolli­ suus on kunnallisella, omajohtoi­ sella rakentamisorganisaatiolla, joka tahdistaa eri virastojen ja laitosten työt yhteiseksi kunnal­ listekniseksi työmaaksi.

Haastavia projekteja eri puolilla Suomea HTJ:n referenssilista on kunni­ oitusta herättävä. Merkittävim­ mät asiakkaat ovat luonnollises­ ti kaupungit ja kunnat, joilla on vuositasolla huomattava määrä erilaisia infrarakentamiseen liit­ tyviä hankkeita.

– Projektimme ovat yleensä kohtuullisen pieniä, mutta vaati­ via. Isommissa projekteissa meil­ lä on mahdollisuus olla mukana kumppaneidemme avulla.

Listalta löytyy niin alueraken­ nus- kuin kaatopaikkahankkei­ ta, teitä ja katuja, vesihuollon ja muun kunnallistekniikan projek­ teja, urheilualueiden ja golfkent­ tien peruskorjausta kuin kallio­ rakennuskohteita.

– Itä- ja Keski-Uudenmaan hä­ täkeskuksen n. 8 000 bruttone­ liön hanke kallion sisään louhit­ tuun tilaan oli erityisen haastava projekti, Rokkonen mainitsee.

Hyvää palautetta ja julkista tunnustusta – Parasta palautetta meille on ollut se, että rakennusvalvojia arvostetaan. Juuri saadut asia­ kastyytyväisyystulokset olivat

” Haemme parhaillaan infra­ osastollemme projektipäälliköitä ja valvojia.”

erittäin rohkaisevia. Tapamme toimia on saanut paljon kiitos­ ta, Cavander kertoo. Mutta toki olemme ylpeitä myös Kauppa­ lehden Menestyjäyritys -sijoi­ tuksista samoin kuin Suomen Vahvimmat -tunnustuksista.

Lähellä sydäntä on myös Raken­ nustuoteteollisuus RTT:n ja Puu­ tarhaliiton järjestämän kilpailun vuoden ympäristörakenne 2009 -palkinnon saanut Viertolan au­ kio Keravalla, jonka rakennutim­ me ja valvoimme.

HTJ on käytettävissänne tule­ vissa rakennushankkeissanne al­ kaen investoinnin valmistelusta ja suunnittelusta takuuajan teh­ täviin asti. Moniin hankkeisiin on liittynyt myös tutortyyppistä ohjausta. Organisaatioita avuste­ taan niin, että ne pääsevät kehit­ tämään itseään ja osaamistaan ja sitä kautta tehostamaan toimin­ taansa. • MRG

www.htj.fi

10

Infrarakentamisen OPAS | www.editorhelsinki.fi

Infrarakentaminen tarvitsee osaajia

Ralf Lindberg Suomen Rakennus­ insinöörien Liitto RIL

S

uomalaisen rakennusalan ammattitaidon ylläpitämi­ sen ja lisäämisen edistäjänä toimii Suomen Rakennusinsinöö­ rien Liitto RIL. Liiton jäsenistöön kuuluu diplomi-insinöörejä, tek­ niikan lisensiaatteja ja tohtoreita sekä opiskelijoita. Eräs sen tär­ keimmistä tehtävistä on raken­ nusalan ohjeiden ja suositusten laatiminen yhdessä alan toimijoi­ den kanssa.

Rakennusinsinöörien Liiton hallituksen puheenjohtajana toi­ mii Tampereen teknillisen yli­ opiston talonrakennustekniikan professori Ralf Lindberg.

– Liitto panostaa paljon jäsen­ toimintaan, jonka ohella toimim­ me asiantuntijaorganisaationa.

Kysymykset joihin otamme kan­ taa liittyvät esimerkiksi raken­

Väyläverkoston kunnossapitoon tarvitaan ammattitaitoisia tekijöitä ja taloudellista panostusta. nusalan koulutuspolitiikkaan, Lindberg kertoo.

Infrastruktuurin ylläpito vaatii rahallista panostusta Infrastruktuuri on olennainen osa rakennettua ympäristöä. Ralf Lindbergin mukaan tällä hetkellä olennaisinta on infrastruktuurin ylläpito.

– Viime vuosikymmeninä inf­ rastruktuurin ylläpitoon ei ole annettu riittävästi rahoitusta.

Tästä syystä on syntynyt kor­ jausvelkaa.

Lindbergin mukaan verkoston tilaa on parannettava niin väyli­ en kuin siltojenkin osalta.

– Esimerkiksi osa silloista on jo iäkkäitä ja huonokuntoisia. Koska kunnossapidettävien kohteiden

”Rakennusalalle koulutettavien diplomi-insinöörien ja insinöörien määrä on liian vähäinen, kun otetaan huomioon eläkkeelle jäävien suuri mää­ rä ja toisaalta se, että rakennusinsinöö­ rien työnkuva on muuttunut.” määrä on suuri, ei tämän hetkinen rahallinen satsaus ole riittävä.

Lisää rakennusalan ammattilaisia Jotta infrastruktuurin toiminta taataan tulevaisuudessakin, tarvi­ taan rakennusalalle uusia osaajia.

Suurten ikäluokkien eläköitymi­ nen on aiheuttanut sen, että am­ mattitaitoisten rakentajien määrä vähenee kaiken aikaa. Toisaalta rakennusalan koulutuspaikkojen määrä ei vastaa tarvetta. Am­ mattailaisten määrä on liian pieni samaan aikaan yhä lisääntyvään työmäärään verrattuna.

– Paljon puhutaan siitä, että in­ sinöörikoulutusta on liikaa, mut­ ta siihen liittyy paljon alakoh­ taista vaihtelua. Rakennusalalle koulutettavien diplomi-insinöö­ rien ja insinöörien määrä on liian vähäinen, kun otetaan huomioon eläkkeelle jäävien suuri määrä ja toisaalta se, että rakennusinsi­ nöörien työnkuva on muuttunut kun heidän tehtäviinsä on liitetty kiinteistönhuoltoon, ympäris­ töön ja korjaukseen liittyviä teh­ täviä, Lindberg listaa.

Motivoituneita opiskelijoita Viime vuosina uusia koulutus­ paikkoja perustettaessa elettiin kausi, jonka aikana monista opintosuunnista tuli niin sanot­ tuja muotialoja. Lindbergin mu­ kaan rakennusala jäi tässä tilan­ teessa kokonaisuudessaan vaille riittävää huomiota. Muutosta on kuitenkin tapahtunut, sillä tänä päivänä esimerkiksi Tampereen teknillisen yliopiston rakennus­ tekniikan laitoksella opiskelee joukko huippuoppilaita.

– He ovat ensisijaisesti hake­ neet opiskelemaan juuri Tam­ pereelle ja ovat erittäin motivoi­ tuneita opiskelijoita, Lindberg toteaa tyytyväisenä. • KKN

Liikenneinfran kuntoa voidaan parantaa

vaikka varat vähenevät

Mikäli tiestöä käsiteltäisiin yksilöinä ja niitä korjattaisiin täsmähoidolla, olisi yhteiskunnan mahdollista toimia tehokkaasti ja saada aikaa merkittäviä säästöjä. Roadscanners Oy tietää kuinka se tehdään julkisen rahoituksen vähenemisestä huolimatta.

F

Tulevaisuuden infrahankkeissa tullaan käyttämään yhä enemmän laserskannaustekniikkaan perustuvaa pistepilvianalyysiä ja maatutkatekniikkaa, jolla mitataan pinnanalaiset rakenteet.

akta on se, että liikenneinfran rahoitusta tullaan kiristä­ mään kaikkialla Euroopan unionissa.

– Mikäli jatkamme samalla tekniikalla ja menetelmillä, tulee tieverkko väistämättä rappeutu­ maan, Roadscanners Oy:n toi­ mitusjohtaja Timo Saarenketo toteaa. Roadscanners Oy on ko­ timainen, moderniin infradiag­ nostiikkaan erikoistunut yritys, joka kehittää välineitä ja palvelu­ ja liikenneinfrastruktuurin val­ vontaan ja hallintaan. Yhtiö on alansa suurimpia vientiyrityksiä; noin 60-70 prosenttia toiminnas­ ta menee vientiin.

Ei tilastoina, vaan yksilöinä

Uudella tarkalla laserskannaustekniikalla on kyetty mittaamaan routanousuja.

Saarenketo harmittelee että ties­ töä käsitellään tilastollisesti.

– Tiestöä pitäisi käsitellä yk­ silöinä - aivan kuten ihmisiä.

Täsmähoidolla voitaisiin toimia nykyistä huomattavasti tehok­ kaammin. Se tarkoittaa, että meidän olisi kyettävä ymmärtä­ mään syvällisemmin miten tiet käyttäytyvät ja korjattava oirei­ den sijaan syitä.

Tutkimusta pintaa syvemmältä Saarenkedon mukaan Suomessa lasketaan tiestöstä kuntoa kuvaa­ via tunnuslukuja, mutta ne eivät kerro koko totuutta.

– Ongelma on se, että teitä tutki­ taan pistemäisesti sieltä täältä, vi­ suaalisen arvion perusteella. Yh­ tiömme kehittämän diagnostiikan avulla korjaaminen ja teiden yllä­ pito perustuu tarkkaan mittaami­ seen ja mittaustulosten perusteel­ la tehtyyn diagnostiikkaan. Näin voidaan selvittää vaurioiden syyt ja paikantaa niiden tarkka paikka, mikä luo merkittäviä säästöjä.

Saarenketo kertoo että uudel­ la laserskannaustekniikalla on kyetty mittaamaan Suomessa routanousuja.

– Olemme havainneet että suu­ rin osa koeteiden routavaurioista johtuu yksityistieliittymien rum­ pujen huonosta kunnosta, mikä aiheuttaa vaurioita yleiselle tiel­ le. Suomessa on siis käytetty mil­ joonia tai kymmeniä miljoonia euroja teiden korjaamiseen kun korjaustoimenpiteet olisi pitänyt kohdistaa liittymärumpuihin.

Huikea säästöpotentiaali Tulevaisuudessa infrahankkeissa tullaan käyttämään yhä enemmän pistepilvianalyysiä tien pinnan ja ympäristön kartoitukseen ja maatutkatekniikkaa pinnanalai­ sien rakenteiden mittaamiseen.

Näin toimittaessa teiden korjaus­ toimenpiteitä voidaan tehdä diag­ nostiikan perusteella ja korjata tiet neliömetrin tarkkuudella.

– Tällöin tietä ei korjata var­ muuden vuoksi sata metriä eteen- ja taaksepäin. Tekniik­ kaa on kehitetty ja testattu eri maissa mm EU:n rahoittamassa ROADEX -projektissa ja tulokset osoittavat, että mikäli tienpidos­ sa siirryttäisiin rohkeasti uusien teknologioiden käyttöön, voisim­ me toimia 20 – 50 prosenttia ny­ kyistä kustannustehokkaammin ja ylläpitää tai jopa kohentaa tie­ verkostomme kuntoa tapahtuipa taloudessa mitä tahansa, Saaren­ keto toteaa lopuksi. • MH

www.roadscanners.com

Infrarakentamisen OPAS | www.editorhelsinki.fi

Thinking Portfolio -hankesalkku kertoo projektit, joilla on paras tuotto suhteessa riskeihin.

Toiminnanohjaus­ järjestelmän hankkiminen ei ole enää rahasta tai resursseista kiinni.

Esa Toivonen, Thinking Portfolio / AE Thinking Business Group

Matti Tuominen, Platinum Partners Oy

Ennakoi riskejä Arvo Rating -palvelun avulla.

Suuryrityksien edut ja palvelut nyt myös pienyrityksille!

Katja Henkola, Arvo Finland Oy

Saku Tanskanen, Power Networks Oy

Usko IT-projektisi asiantuntijan käsiin – säästät rahaa ja saat käyttöösi uusimman tiedon.

Oletko varma, että prosessisi toimivat oikein?

Harri Vuolle, Databros Services Oy

Matti Erkheikki, QPR Software Oyj

Editor Helsinki Oy | Ratakatu 11-13 A | 00120 Helsinki | Kysy lisätietoa palvelusta ja osallistumis­mahdollisuuksista: Nora Helanto | +358 (0)9 4241 2225 | nora.helanto@editorhelsinki.fi www.editori.fi | www.editorhelsinki.fi

11

12

Infrarakentamisen OPAS | www.editorhelsinki.fi

“Tienpenkka petti, ja rekkamme kaatui ojaan Ruotsissa.

Kuljettajani soitti ensimmäiseksi Lähivakuutukseen.

Yhteyshenkilömme kertoi heti, mitä pitää tehdä.

Vahingonkorvausprosessikin käynnistyi välittömästi.

Kuljettajanikin kehuskelee, että henkilökohtaisempaa korvausprosessia ei kyllä muualta löydy.”

Mårten Valdén Transport Valdén Oy Ab, Porvoo

Se ei ole vahinko, että yritysasiakkaamme ovat Suomen * tyytyväisimpiä

siakkaat) nia.

Otamme sen henkilökohtaisesti. *Epsi Rating asiakastyytyväisyystutkimus: Suomen vahinkovakuutusyhtiöt: Yritysasiakkaat 1.sija (2009, 2010 ja 2011)