Ikääntyvä yhteiskunta OPAS

OPAS ikääntyvä yhteiskunta

tämä julkaisu on EDITOR HELSINKI OY:N tuottama asiantuntijajulkaisu

Euroopan neuvosto:

Ikääntyminen haastaa koko Turvaratkaisut yhteiskunnan mahdollistavat toimivuuden elämisen omassa kodissa pidempään

Rakennettu ympäristö • turvallinen ja toimiva koti • asumispalvelut ikääntyvien hyvinvointi ja kuntoutus • terveydenhuollon työvoimapula

2

ikääntyvä yhteiskunta opas | www.editorhelsinki.fi

ikääntyvä yhteiskunta OPAS Sisältö 3 4

6

7 8 8 9 10 11 12 14

Kotosalla – ainutlaatuinen vaihtoehto ikäihmisten asumiselle Seniorit nähtävä voimavarana rakennetun ympäristön huolenpidossa Turvaratkaisut mahdollistavat elämisen omassa kodissa pidempään Tavoitteena: itsenäinen ja turvallinen arki Kuinka ikääntyvän väestön hyvinvoinnista huolehditaan?

SeniorPolis - kohti ihmisarvoista vanhenemista Liikunnalla voimaa vanhuuteen Palvelutaloissa ymmärretään ikäihmisten tarpeita Dagmaariassa asukasta kuunnellaan Miten estetään tulevaisuuden hoitajapula?

Euroopan neuvosto arvioi Suomen paikallishallintoa: Ikääntyminen haastaa koko yhteiskunnan toimivuuden

mukana yhteistyössä:

Invalidiliiton Asumispalvelut Oy Mannerheimintie 107 00280 Helsinki p. 09 613 191 www.validia.fi Yhteyshenkilö: Seppo Kankaantähti

Ikäinstituutti Asemapäällikönkatu 7 | 00520 Helsinki p. 09 612 2160 | www.ikainstituutti.fi www.voimaavanhuuteen.fi Yhteyshenkilö: toimialapäällikkö ja ohjelmajohtaja Elina Karvinen elina.karvinen@ikainstituutti.fi

Seniorpolis Oy Aholantie 25 | 88400 Ristijärvi p. 044 7159346 www.seniorpolis.fi Yhteyshenkilö: Anne Piirainen

Dementiahoitokoti Dagmaaria Oy Pihlavan Kirkkotie 1 | 28800 Pori Yhteyshenkilö: toiminnanjohtaja Taru Anttila p. 040 722 5580 | www.dagmaaria.fi

Kohdennetusti parhaaseen tulokseen ikääntyvä yhteiskunta OPAS on Editor Helsinki Oy:n tuottama asiantuntijajulkaisu. Vastaava tuottaja: Nora Helanto, 09 4241 2225, nora.helanto@editorhelsinki.fi. Taitto: Pirja Kärki, pirja.karki@editorhelsinki.fi. Toimittajat: Eila Aalto, EA Tarja Rannisto, TR. Kuvat: Kuvapankit Painopaikka: Scanweb. Editor Helsinki Oy | 09 4241 2222 | palaute@editorhelsinki.fi | www.editorhelsinki.fi.

•

Haluatteko esitellä palveluntarjontaanne mielenkiintoisessa ja informatiivisessa ympäristössä? Kysy lisää seuraavista Oppaista.

KOTOSALLA – AINUTLAATUINEN VAIHTOEHTO IKÄIHMISTEN ASUMISELLE Kotosalla-asuminen on nykyaikainen ja päivittäisen hyvinvoinnin mahdollistava asumismuoto yli 55-vuotiaille. Kotosalla asutaan turvallisesti ja itsenäisesti omassa kodissa sekä nautitaan samalla helposti saatavilla olevista arjen palveluista, seurasta ja toiminnasta. Kotosalla muodostuu muun muassa toimivista asunnoista, kodin turvasta ja erilaisista harrastusmahdollisuuksista.

Rauha ja turva ovat tärkeitä tekijöitä jokaiselle vanhuudenajan kotia ajatellen.

Ikäihmisten ei kuitenkaan tarvitse mennä pois elämän sykkeestä, sillä korkealaatuiset Kotosalla-talot sijaitsevat aina keskeisillä paikoilla, palvelujen välittömässä läheisyydessä.

Viihtyminen ja osallistuminen elämänmenoon kodin ulkopuolella on oleellinen osa myös ikäihmisten elämää. Kotosalla tarjoaa mahdollisuudet monipuoliseen tekemiseen ja harrastamiseen, asukkaiden omilla ehdoilla. Kotosalla ei tarvitse kokea olevansa yksin, mutta aina halutessa on mahdollisuus nauttia oman kodin rauhasta. Tapahtumat ja aktiviteetit luovat osaltaan paljon kiiteltyä vaihtelua arkeen.

Kotosalla jatkaa kotona asumisen aikaa Kotosalla soveltuu sekä liikuntakykyisten että liikuntarajoitteisten tarpeisiin. Ammattitaitoinen suunnittelu yhdessä uusimman tekniikan kanssa tekee asumisen helpoksi, turvalliseksi ja mukavaksi. Niin asunnoissa kuin yhteisissä tiloissakin huomioidaan ratkaisujen toimivuus ja liikkumisen esteettömyys.

Nykyaikaisten turvaratkaisujen lisäksi Kotosalla-taloihin luodaan viihtyisä tunnelma muun muassa miellyttävillä värimaailmoilla, kalusteilla, tekstiileillä ja pienillä, viehättävillä yksityiskohdilla. Sisutuksessa, jonka ammat-tilaiset sisustussuunnittelijat toteuttavat, lähdetään liikkeelle moderneista ratkaisuista ja asukkaiden tarpeista.

Kotosalla on hyvä olla ja elää Kotosalla-taloista löytyy esimerkiksi kauniita pihoja sekä pieniä puutarhoja ja nikkarointipajoja, joissa asukkaat voivat halutessaan tehdä puutarha- ja käsitöitä. Laadukkaat saunatilat sekä yhteisenä tilana isot olohuoneet ja kirjastot lisäävät kotoisuutta. Pian uudet Kotosalla-talot saavat varmasti jo ensimmäiset takkahuoneetkin. Asumista kehitetään aktiivisesti kuluttajien ja asukkaiden toiveet huomioonottaen.

Kotosalla-taloissa palveluohjaajat ovat korvaamattomia. Jokaisessa talossa on oma palveluohjaaja, jonka tehtävä on tukea asukkaiden arkea ja elämää. Palveluohjaajat kartoittavat ja hankkivat monipuolisesti asukkaiden tarvitsemia palveluja, suunnittelevat ja toteuttavat yhteistä ohjelmaa sekä auttavat asukkaita monenlaisissa käytännön asioissa. Kotosalla-taloissa toimii myös ulkopuolisia yrittäjiä, jotka monipuolistavat asukkaiden palvelutarjontaa.

Ihmisten läheisyys, yhdessä toimiminen ja huolenpito ovat arkipäivää Kotosalla.

www.yhkodit.fi www.kotosalla.fi

4

ikääntyvä yhteiskunta opas | www.editorhelsinki.fi

Seniorit nähtävä voimavarana rakennetun ympäristön huolenpidossa Yksinäisyys on ikäihmisten suurimpia terveysriskejä. Jos sosiaaliset kontaktit ovat olleet työelämässä keskeisenä, voi työn loputtua helposti jäädä tyhjän päälle. Muuttuneessa tilanteessa onkin mietittävä, miten yhteisöllisyyden voi rakentaa uudelleen.

A

sunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLIn kehitysjohtaja Erkki Aalto näkee, että kynnyksen tavata ihmisiä ja osallistua yhteisöön on oltava matala. Pelkkien asumisratkaisujen kehittäminen ei poista haasteita, vaan muutosten täytyy koskea laajemmin koko rakennettua ympäristöä.

– Sosiaalista hyvinvointia eli aktiivisen elämän jatkumista ja yhteiskuntaan kuulumista on tuettava ympäristön oikealla rakentamisella. Hyvä asunto ei yksin riitä, jos muu ympäristö on puutteellisesti suunniteltu.

Asenteen muuttuminen lähtee myös senioreista itsestään Aalto muistuttaa, että tänä päivänä elämä urbaanissa ympäristössä on erilaista kuin ennen. Siksi on mietittävä uudelleen, millainen on

kannattaa hyödyntää rakentajien kokemuksia, sillä heillä on tieto siitä, kuinka rakennusten on ajateltu toimivan.

– Hyödyksiolemista voi kokea myös viheralueiden hoidossa. Hyvän elämän jatkumiselle on annettava mahdollisuuksia eikä toimiin tarttumista pitäisi arastella.

Liikkuminen on erityiskysymys, mikä on huomioitava suunniteltaessa hissejä, rullaportaita ja säilytystiloja lisääntyvälle määrälle rollaattoreita, lastenvaunuja sekä hitaasti liikkuvia ja liikuntarajoitteisia. hyvä rakennettu ympäristö.

Senioreiden tulisi Aallon mukaan pohtia omalta osaltaan, miten hyvä elämä rakennetaan, missä on hyvä asua ja millainen on hyvä ympäristö. Ratkaisut tulisi

voida tehdä heti eläkkeelle jäämisen yhteydessä.

– Kaikenikäisten senioreiden on tärkeä osallistua hyvään elämään ja elinympäristöä koskevaan keskusteluun, yhteiskunnasta saa varmasti vastakaikua, Aalto kannustaa ja muistuttaa, että seniorikysymykset ovat hallitusohjelmassakin mukana.

Onnistuneet puitteet hyvälle seniorielämälle Monet eläkeikäiset ovat hyväkuntoisia ja tahtovat antaa oman osansa rakennetun ympäristön huolenpitoon. Aallon mielestä osallistuminen pitää tehdä sekä helpoksi että hyödylliseksi laajemmin koko yhteiskunnan kannalta katsottuna: – Kiinteistöt ja aikoinaan ne rakentanut väki vanhenevat yhdessä. Kunnostus- ja korjaustöissä

Liikkuminen auttaa ylläpitämään fyysistä kuntoa Sujuvan liikkumisen järjestäminen on iso asia rakennetun ympäristön kannalta. Aalto näkeekin vahvaa synergiaa senioreiden ja lapsiperheiden välillä, esimerkkeinä lastenhoito ja liikkumisen hankaluus erityisesti julkisessa liikenteessä.

– Suunnittelussa on katsottava laajasti kotiympäristön ulkopuolelle. Liikkuminen on erityiskysymys, mikä on huomioitava suunniteltaessa hissejä, rullaportaita ja säilytystiloja lisääntyvälle määrälle rollaattoreita, lastenvaunuja sekä hitaasti liikkuvia ja liikuntarajoitteisia. Ympäristön on vastattava moniin rajoitteisiin ja samalla tuettava fyysisen kunnon ja henkisen vireyden ylläpitoa, summaa Aalto. TR

•

Itsenäistä asumista, yhteydenpitoa ja aktiivista virikkeellistä toimintaa SmartCare TV toimii kuin tavallinen televisio, mutta tarjoaa laajat mahdollisuudet tukea laadukasta ja kustannustehokasta kotihoitoa.

Oma kalenteri Arkipalvelut Yhteydenpito

SmartCare TV voidaan myös liittää muihin elintärkeisiin järjestelmiin: palohälytyksiin, terveystiedon välittämiseen ja kotihoidon toiminnanohjaukseen.

Uutiset

SmartCare-palvelutarjottimella voidaan hallita yhteisön tarjoamaa palveluvalikoin maa. Julkisen, yksityisen ja kolmannen kaan sektorin palvelut voidaan koota asiakkaan elomaksi henkilökohtaiseksi viikko-ohjeln. maksi lääkkeiden ottomuistutuksineen.

KOKEILE KAKE!

Nettipalvelut

US : O J R A T LE lä tänä L I J Ä T PÄÄilaTatte projektttienivlmieaisen .

Kun t 2011, saa sultoinnin a n vuonn iminnan ko o viriket

Televisio

Ajanviete

Ikäihmisten kotona asuminen mielekkäämmäksi • vähennetään yksinäisyyttä ja masennusta • ylläpidetään toimintakykyä • vähennetään unilääkkeiden tarvetta • lisätään sosiaalisia kontakteja • tuodaan ajanvietteeseen aktivoivia vaihtoehtoja Kuvapuhelun avulla lääkäri tai hoitaja voivat antaa neuvoja sekä tarkistaa asiakkaan vointia.

SmartCare TV tarjoaa omaisille uusia välineitä tukea iäkästä läheistään.

SmartCare Group Oy

Viinikankatu 47 • 33800 Tampere Myynti: 040 901 5801, 040 901 5804 ja 040 901 5806

myynti@smartcare.fi

smartcare.fi

6

ikääntyvä yhteiskunta opas | www.editorhelsinki.fi

Turvaratkaisut mahdollistavat elämisen omassa kodissa pidempään Jossain elämänvaiheessa oma fyysinen toimintakyky ei ehkä enää takaa sujuvaa ja toimivaa kotiasumista.

Turvattomuuden estämiseksi on tarjolla apuvälineitä helpottamaan arkisia toimia. Kotona asuminen voi jatkua pitkään, mikä vahvistaa itsenäisyyttä ja toimintakykyä ja siten lisää elämän laatua.

erilaiset suurennuslasit.

Liikuntarajoitteisille on tarjolla muun muassa korkeussäädettäviä kaapistoja ja helposti avattavia laatikostoja.

– Vaatekomeroiden liukuovet ovat käteviä kun kiskot kiinnitetään suoraan lattiaan. Tällöin esimerkiksi rollaattorilla pääsee ihan viereen. Vaatetangon ja jopa yläkaapiston saa sähkön avulla laskettua sopivalle tasolle, Petäjävaara opastaa.

T

oimivan kodin toiminnanjohtaja Tiina Petäjävaara vahvistaa, että yleisimmin kysytään juuri arjen pieniä apuvälineitä, kuten purkin avaajia, rollaattoreita ja turvallisia keittiötikkaita. Myös turvapuhelimia hankitaan paljon. On lisäksi kännyköitä, joiden hätänapilla soitetaan kolmeen ennalta valittuun esimerkiksi omaisen numeroon.

– Suurempia hankintoja ovat lattiamateriaalit, valaistus ja kalusteratkaisut, hän lisää.

Liukastuminen märällä lattialla on yleistä, siksi märkätilojen lattiapinnaksi on hyvä vaihtaa liukumaton turvalattia. Petäjävaara suosittelee muovimattoa, jonka sisältämä kitka estää liukkauden.

– Mahdollisessa kaatumistilanteessa muovi on lisäksi pehmeämpi alusta kuin kova laatta.

Se on myös hygieeninen ja antibakteerinen. Kun suihkukaappi kiivettävine ja liukkaine altaineen poistetaan, matto ehkäisee liukastumista. Mattoon voidaan valita kauniita värejä, jolloin se sopii hyvin kylpyhuoneen muuhun sisustukseen.

Yleisimmin kysytään juuri arjen pieniä apuvälineitä, kuten purkin avaajia, rollaattoreita ja turvallisia keittiötikkaita.

Arkitoimet sujuviksi vaivattomilla ratkaisuilla Valaistus ei saa häikäistä tai olla liian hämärä. Kontrastit, esimerkiksi seinän ja lattian rajat, on

Kaksi erilaista kylpyhuoneratkaisua, joissa ikääntyvän tarpeet on huomioitu.

voitava erottaa myös hämärässä.

Petäjävaara pitää hyvänä liiketunnistimia, jolloin automaattisesti syttyvät valot auttavat yöllä kulkiessa. Päiväaskareissa heikkoon näköön auttavat lukulaitteet ja

Heikentyneeseen kuuloon auttavat ovikelloon ja puhelimeen asennettavat tai yhdistettävät lisälaitteet, jotka vilkuttavat valoa tai värisevät kun ne soivat. TV:tä ja radiota voidaan kuunnella erityisen korvanapin tai kaulassa riippuvan mikrofonin kautta, jolloin ääntä ei tarvitse säätää kovalle.

– Arjen muistamista voi helpottaa järjestelmällä, jossa muistutinpaneeli ilmoittaa päälle jääneestä kahvinkeittimestä, hellasta tai vaikkapa avoimesta ovesta. Järjestelmään kuuluu myös avaimenperä, jossa on sama muistutusominaisuus. Älyratkaisuja on paljon, mutta niiden käyttö on yksilöllistä. Kaikilla ikäihmisillä ei ole samanlaista tietokonekokemusta kuin tulevaisuuden senioreilla, siksi apuvälineiden teknologia saatetaan Petäjävaaran mukaan kokea haasteelliseksi. Tuotekehittelyssä tämä huomioidaan helpoilla ohjelmilla.

– Apuvälineet kuitenkin helpottavat ja tukevat kotona asumista.

Teknologia olisi saatava tutuksi, kynnys hankkimiseen madaltuu, kun laitteita ja ohjelmia voi kokeilla ensin. TR

•

www.editorhelsinki.fi | ikääntyvä yhteiskunta opas

7

Invalidiliiton Asumispalvelut Oy:n ylläpitämä Hämeenlinnan Validia-koti tarjoaa ikäihmisille turvallisia ja yksilöllisiä asumispalveluja. Asukkaiden kuntouttava hoito järjestetään heidän tarpeidensa ja elämäntilanteidensa pohjalta.

Tavoitteena: itsenäinen ja turvallinen arki

T

ehostettua palveluasumista ikäihmisille ja muistisairaille tarjoava Hämeenlinnan Validia-koti aloitti toimintansa vuoden 2010 lokakuussa. Tällä hetkellä kodin kaikki 45 asumispaikkaa ovat täynnä.

– Toimintamme lähtökohtana on asukkaan olemassa oleva toimintakyky, jota pyrimme tukemaan ja kuntouttamaan kaikin tavoin, kertoo Invalidiliiton Asumispalvelut Oy:n palvelujohtaja Eija Kosunen.

Validia-kodissa yritetään löytää asukkaan omat vahvuudet ja vahvistamaan niitä.

– Huomiomme ei ole ikäihmisten vaivoissa, vaan jäljellä olevan toimintakyvyn vaalimisessa.

Kuntoutuksemme on osallistavaa eli kannustamme asukkaita osallistumaan arjen askareisiin toimintakykynsä mukaan.

Hämeenlinnan Validia-kodissa

arjen turvallisuutta lisäävät asunnoissa olevat sprinkleri-, paloilmoitin- ja palvelukutsu­ järjestelmät sekä turvarannekkeet ja ovivalvonta.

Räätälöityä palveluasumista Validia-kodin hoitofilosofiaan kuuluu asukkaan elämäntavan kunnioittaminen.

– Meillä asukas saa olla sellainen kuin on. Asukkaiden yksilöllisen tarpeen huomioiminen on meille tärkeää, ja pyrimme räätälöimään palveluasumisen sisällön asukkaan mukaan. Myös omaisten mielipide otetaan huomioon, Eija Kosunen kertoo.

Kun palvelukoti avattiin, suuri osa asukkaista tuli Hämeenlinnan kaupungin vanhainkodista. Osa heistä oli vuodepotilaita, jotka ovat kuntoutuneet Validia-kodissa kävelemään apuvälineiden avulla.

– Asukkaat ovat virkistyneet myös henkisesti ja alkaneet osallistua kodin toimintaan. Yksi on alkanut puhua, ja jotkut ovat alkaneet syödä itse, Kosunen toteaa tyytyväisenä.

Meille Pekka on Pekka eikä vain hoidettava vanhus.

Hyvät hoitotulokset näkyvät asukaspalautteissa, joissa koti sai erittäin hyvät tyytyväisyyspisteet. Validia-kodissa nähdään, että asiakkaiden tyytyväisyys johtuu asukkaiden vahvuuksien tukemisesta sekä yksilöllisestä palvelusta.

– Meille Pekka on Pekka eikä vain hoidettava vanhus. Yksilöllinen kohtaaminen ja huomioiminen ovat tärkeitä asioita henkisen vireyden kannalta. Asukkaamme

ovat arvokkaita ja tarpeellisia kodin toiminnassa. Tarpeelliseksi kokemisen tunne lähtee juuri yhteisiin asioihin osallistumisesta.

Validia-kodissa kunnioitetaan asukkaan omaa elämää eikä heitä pakoteta organisaation aikatauluihin.

– Ruokailuajat on järjestetty hyvin pitkiksi, ja annamme asukkaan halutessaan nukkua pidempään. Kartoitamme asukkaan tänne tullessa hänen päivärytminsä ja pyrimme kunnioittamaan sitä - tiettyjen rajojen puitteissa toki.

Validia-kodissa pyritään tukemaan ikäihmisten omatoimisuut-

ta asumisvalmennuksella.

– Tavoitteena on muuntaa koti tarpeen mukaan esteettömäksi ja näin helpottaa asukkaan omatoimisuutta. Myös turvallisuus on tosi tärkeä asia, jota voi teknologisilla ratkaisuilla parantaa, Eija Kosunen kertoo. EA

•

www.validia.fi

8

ikääntyvä yhteiskunta opas | www.editorhelsinki.fi

Kuinka ikääntyvän väestön hyvinvoinnista huolehditaan?

Suomessa väestö ikääntyy lähi vuosina nopeasti. Vuonna 2050 yli kolmasosa suomalaisista on 60-vuotias tai sitä vanhempi ja joka kymmenes on 80 vuotta täyttänyt.

S

uomen ikä- ja vanhuspolitiikan keskeisimmät haasteet ovat jo nyt työelämän sopeutuminen ikääntyvään työvoimaan sekä terveiden ja toimintakykyisten elinvuosien lisääminen.

Tulevaisuudessa niihin joudutaan kiinnittämään vieläkin enemmän huomiota.

Vanhuspalveluissa nousee esille nykyistäkin enemmän osallisuuden vahvistaminen niin, että turvataan ikääntyneiden oikeus vaikuttaa omaan asemaan, elin-

ympäristöön ja palveluihin. Uusien palvelukonseptien lisäksi tarvitaan erilaisia muotoja iäkkäiden osallistumisen ja vaikuttamisen turvaamiseksi.

Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Suomen Kuntaliitto ovat laatineet ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevan laatusuosituksen, jonka mukaan päävastuu kuntoutuksen järjestämisestä on kunnilla.

Suosituksen tavoitteena on ehkäistä heikkokuntoisuutta ja toimintakyvyttömyyttä, hidastaa

sairauksien puhkeamista sekä tällä tavoin edistää laadukasta elämää. Vaikka perintötekijät ja koko elämän aikaiset tapahtumat vaikuttavat toimintakykyyn, on myös sairauksien ja muiden haittojen ehkäisytoimenpiteillä huomattava vaikutus elämänlaadun parantamiseen.

Kotona asuminen tukee omatoimisuutta Kunnat tukevat kotona selviy-

tymistä tarjoamalla iäkkäille tai tiettyyn riskiryhmään kuuluville kotikäyntipalveluita. Näin vahvistetaan myös ikäihmisten itsenäisyyttä, kun hoitotarpeen vähenemisen myötä asuminen omassa kodissa voi jatkua pidempään.

Kotikäynnillä sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilainen paitsi auttaa asiakasta arkitoimissaan myös kannustaa hyödyntämään omia voimavaroja omatoimisuuden säilymiseksi.

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet

SeniorPolis - kohti ihmisarvoista vanhenemista

S

eniorPolis on Kainuusta, Ristijärveltä johdettu osaamiskeskittymä, jonka palvelut voidaan jakaa kahteen ryhmään; palvelut yrityksille ja palvelut senioreille. Yhdistävänä tekijänä molemmissa on ajatus, kuinka edetään kohti ihmisarvoista vanhenemista.

SeniorPoliksessa yritykset testaavat uusia tuotteita ja palveluita. Ikäihmiset kokeilevat arkielämässään vielä kehitysvaiheessa olevaa tuotetta ja antavat arvokkaan palautteen, kuinka tuotetta kannattaa kehittää edelleen. Viimeisimpänä SeniorPoliksessa on testattu mm. kodin turvapylvästä. Tuotetestauspalvelujen lisäksi SeniorPolis tar-

joaa yrityksille liiketoimintaosaamisen koulutusta sekä erikoiskoulutusta alan aihepiireistä.

Senioreille suunnatut koulutus- ja virkistystapahtumat järjestetään elinikäisen oppimisen teemalla. SeniorPolis edistää myös sukupolvien välistä vuorovaikutusta ja valtaisan elämänkokemuksen ja tiedon siirtämistä nuorten ihmisten käyttöön ja hyödyksi. Toki vuorovaikutus on hedelmällistä toiseenkin suuntaan ja auttaa ikääntyvää voimaan hyvin.

SeniorPolis osallistuu ikääntymiseen liittyvään tutkimustoimintaan yhteistyöyliopistojen ja tutkimuslai-

tosten kanssa sekä nostaa esille päivän polttavia aiheita. Tällä hetkellä green care eli vihreä hoiva, voima ja virkistys on nouseva trendi Suomessa. Green care tarkoittaa luonnon ja maaseutuympäristön hyödyntämistä erilaisissa sosiaali-, terveys- ja matkailupalveluissa. SeniorPoliksen kotipaikka Kainuu on täynnä vihreää hoivaa.

•

Lisätietoa: www.seniorpolis.fi

Tervetuloa mukaan toimintaan - edetään yhdessä kohti onnellista ikääntyvää yhteiskuntaa!

www.editorhelsinki.fi | ikääntyvä yhteiskunta opas

9

Liikunnalla voimaa vanhuuteen Hyvään arkeen kuuluu kyky liikkua ja toimia.

Liikunnan merkitys ei vähene iän myötä – päinvastoin.

I

Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Suomen Kuntaliitto ovat laatineet ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevan laatusuosituksen, jonka mukaan päävastuu kuntoutuksen järjestämisestä on kunnilla.

sekä verenkiertoelinsairaudet ovat somaattisista sairauksista keskeisimmät toimintakykyä rajoittavat sairaudet. Niistä johtuvat ongelmat lisäävät ikääntyneiden terveyspalvelujen

tarvetta. Siksi liikunnallisten kuntoutuspalveluiden lisääminen on oleellista toimintakyvyn säilyttämiseksi. TR

•

Lähde: www.thl.fi ja www.stm.fi

käinstituutti koordinoi valtakunnallista Voimaa vanhuuteen – iäkkäiden terveysliikuntaohjelmaa, jonka tavoitteena on edistää kotona asuvien yli 75-vuotiaiden ikäihmisten itsenäistä selviytymistä ja elämänlaatua terveysliikunnan avulla.

– Laitoshoidon ehkäisemiseksi on tärkeää, että iäkkäiden terveysliikunta näkyy myös kuntastrategioissa ja -budjeteissa, toteaa Ikäinstituutin toimialapäällikkö ja Voimaa vanhuuteen -ohjelman johtaja Elina Karvinen.

Vuonna 2005 käynnistynyt Voimaa vanhuuteen -ohjelma on Raha-automaattiyhdistyksen, sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama. Ohjelman ensimmäisenä viisivuotiskautena kehitettiin hyviä toimintatapoja ikäihmisten terveysliikuntaan. Nykyisen viisivuotiskauden aikana niitä viedään käytäntöön eri alojen ammattiryhmien keskuuteen, kotihoitoon sekä muille ikäihmisten kanssa toimiville tahoille.

– Mentoroimme paikallista kehitystyötä, viestimme toiminnastamme ja koulutamme liikunta- ja fysioterapia-alan ammattilaisia, jotka taas kouluttavat hoito- ja vanhustyöhenkilökuntaa sekä vertaisohjaajia tuottamaan liikuntatoimintoja huonokuntoisille ikäihmisille, Elina Karvinen kertoo.

Talvi ja flunssa voivat kaataa iäkkäät, huonokuntoiset vanhukset sängyn pohjalle, jossa heidän toimintakykynsä heikkenee nopeasti.

– Liikunta on ylivoimainen terveyden ja elinvoiman tuki. Pelkkä arkiliikunta ei riitä, vaan tarvitaan

Kuva: Tapani Romppainen

yhdessä Tavoitteellinen harjoittelu ttaa tuo ssa kan an arkiliikunn tuloksia vanhoillakin. myös lihaskuntoharjoitteita. Tavoitteellinen lihaskunto- ja tasapainoharjoittelu sopii myös huonokuntoisille ihmisille, Karvinen muistuttaa.

Ryhmäliikunta on sosiaalisesti virkistävää ja tukee muistin säilymistä.

– Kuntoilu kasvattaa itsetuntoa, ja yksinäisten vanhusten ystäväpiiri ja vertaistukiverkostot laajenevat liikuntaryhmissä.

Ohjelmassa on tällä hetkellä mukana lähes 30 kuntaa ja noin 10 uutta valitaan joulukuussa. Lisäksi lokakuussa julkaistiin Voimaa vanhuuteen -taustaryhmän tekemä ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma. Se on ensimmäinen laatuaan Suomessa. EA

Laitoshoidon ehkäisemiseksi on tärkeää, että iäkkäiden terveysliikunta näkyy myös kuntastrategioissa ja -budjeteissa.

www.voimaavanhuuteen.fi

•

10

ikääntyvä yhteiskunta opas | www.editorhelsinki.fi

Palvelutaloissa

ymmärretään ikäihmisten tarpeita

K

un ikääntynyt ei enää selviä omassa kodissaan itse tai kotipalvelujen avulla, mutta hän ei ole laitoshoidon tarpeessa, tulee kyseeseen palvelutaloasuminen. Edellytyksenä palvelutaloon pääsemisessä on, ettei ikääntynyt henkilö tarvitse päivittäin enempää kuin yhden henkilön apua.

Palvelutalot ovat nykyään niin yleinen palveluasumisen muoto, että vapaana olevia paikko-

ja alkaa olla vaikea saada ilman jonottamista.

Suosituimpiin palvelutaloihin on jopa parin vuoden jonot.

Nykyajan palvelutalot ovat kokonaisvaltaisia hyvinvointikeskuksia Palvelutaloissa asukas saa täyden ruokahuollon ja tarvittaessa apua kodinhoidossa. Oheispal-

velut, kuten pesula, parturi ja kampaamo sekä jalkahoito, ovat usein ulkoistetut, mutta perushoidosta vastaa kotipalvelu- ja kotisairaanhoidon henkilöstö. Palvelutalojen yhteydessä on myös monipuolista harrastus- ja virkistystoimintaa. Yhteisöllisyys ja mahdollisuus aktiiviseen ja sosiaaliseen elämään ovatkin yleisimpiä syitä palvelutalon valitsemiseen.

Parhaimmillaan palvelukodit ovat täydenpalvelun hoiva- ja hyvinvointikeskuksia. Niiltä odotetaan paitsi viihtyisää ja rauhallista ympäristöä myös yhdessä tekemistä ja oman toimintakyvyn tukemista. Niinpä asukkaat arvostavatkin virikkeellistä päiväohjelmaa, joka tuo kaivattua vaihtelua arkirutiineihin.

Teatteri- ja museovierailut sekä muut retket tarjoavat turvallisen mahdollisuuden liikkua asuinympäristön ulkopuolella. Omissa tiloissa järjestetään usein tanssia tai vaikka tilaisuuksia kielten opiskeluun. Myös asiantuntijaluennot vaihtelevista aiheista ovat suosittuja.

Ikäihmisten elämään kuuluu paljon muutakin kuin terveyden hoitamista tai vaivojen vertailua. Palvelutalojen odotetaankin huomioivan asukkaittensa yksilölliset tarpeet ja toiveet, ja suunnitella palvelutarjontansa niiden mukaisesti. TR

•

Lähde: Turvallisen senioriasumisen asiantuntija Tiina Petäjävaara

Ikäihmisten elämään kuuluu paljon muutakin kuin terveyden hoitamista tai vaivojen vertailua.

m g a

k a u s s t a a a k s u s unn a i r a a el

11

laa

n

D

www.editorhelsinki.fi | ikääntyvä yhteiskunta opas

Dagmaarian tavoitteena on tarjota asukkailleen turvallista, arvostavaa ja kiireetöntä arkea.

Dementiahoitokoti Dagmaaria Oy tuottaa Porissa tehostettua palveluasumista kahden yksikön voimin.

Pienryhmäkoti Pihlavasssa on 14 paikkaa ja Porin suomalaisessa palvelukodissa on 53 paikkaa.

Hoitokodin hoitoideologian kulmakivinä ovat turvallisuus, arvostus ja aika.

T

avoitteena on, että ikäihminen voi asua hoitokodissa elämänsä loppuun saakka.

- Olemme panostaneet terveydenhuollon osaamiseen ja menetelmiin, jolloin inhimillinen ja lämminhenkinen saattohoitotyökin on mahdollista. Tämä on tärkeä ja luonnollinen osa työtämme. Haluamme pitää asukkaistamme hyvää huolta loppuun asti, kertoo Dagmaarian toiminnanjohtaja Taru Anttila.

Aikaa, arvostusta, turvallisuutta Dagmaarian hoitoperiaatteisiin kuuluu tarjota asukkaille turvallisuutta, arvostusta ja aikaa.

– Asukkaillamme on erilaisia sairauksia ja niistä johtuvia tuntemuksia. Esimerkiksi dementoivat sairaudet voivat aiheuttaa harhoja, joten ympärillä olevat ihmiset luovat tukea ja turvallisuutta, Taru Anttila toteaa.

– Aika tarkoittaa resursseja. Sitä, että jokaisella työntekijällä on aikaa myös välittämiseen ja yhteydenpitoon. Hoitajan takki ja työlista pitää osata jättää välillä narikkaan ja keskittyä yhdessä elämiseen.

Anttila perusti Dementiahoitokoti Dagmaarian vuonna 2004. Hän on halunnut alusta asti välttää kiirettä.

– Resurssit voivat olla tiukalla, mutta kiire on myös kulttuurinen asia. Hoitajilla pitää olla joustavuutta ja pelisilmää. Jos asukas on tuskainen ja rauhoittuu luonnossa, hänet pitää viedä ulkoilemaan, hän toteaa.

– Meidän pitää osata mennä päivittäisten työtehtävien ulkopuolelle. Se vaatii vanhanaikaisen hoitokulttuurin purkamista ja uuden ajatusmaailman löytämistä. Asukkaat pitää nähdä yksilöinä.

Hyvä arki joustaa asukkaan mukaan Vuoden 2009 alussa Dagmaaria osti Porin suomalaisen palvelukodin, jossa asuu myös monien muiden sairauksien vuoksi hoidossa olevia ikäihmisiä.

– Pieni ryhmäkoti toimii, kun ihmisellä on käytöshäiriöitä tai silloin, kun hän ei pärjää isossa ympäristössä, Taru Anttila havainnollistaa Hän haluaa uudistaa kokonaisvaltaisesti hoitokodin palveluja sekä ympäristöä yhdessä Porin kaupungin ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Tärkeintä on kuitenkin toimiva, tavallinen arki.

– Kun asukkaat kokevat olonsa turvalliseksi ja heistä välitetään, heillä ei ole tarvetta häiriö-

Saimme erään ruokahaluttoman rouvan syömään, kun ymmärsimme hänen elämänhistoriansa pohjalta kattaa ruoan kauniisti, kuten heidän perheessään oli ollut tapana. käyttäytymiseen. Muuttaessaan ryhmäkotiin ihminen joutuu luopumaan itsemääräämisoikeudestaan. Siksi pyrimme toimimaan asukkaan tarpeiden mukaan esimerkiksi pesu- ja ruokailutilanteissa. Meille on tärkeää kuunnella ihmistä; mitä hän haluaa, miten ja milloin.

– Voimme rakentaa ruokailutilanteen ihmisen elämänhistorian mukaan. Saimme erään ruokahaluttoman rouvan syömään, kun ymmärsimme hänen elämänhistoriansa pohjalta kattaa ruoan kauniisti, kuten heidän perheessään oli ollut tapana. Ihmistä pitää lukea ja kuunnella yksilöinä ilman ennakkoasenteita ja oletuksia. AE

•

www.dagmaaria.fi

12

ikääntyvä yhteiskunta opas | www.editorhelsinki.fi

Sosiaali- ja terveysalalle on ennustettu kovaa hoitajapulaa. Suomessa suurimpia haasteita ovat jo nyt eläköityminen ja terveydenhuollon ammatti­laisten siirtyminen muihin töihin.

Miten estetään tulevaisuuden hoitajapula?

T

HL:n sosiaali- ja terveydenhuoltoa käsittelevän raportin mukaan työvoimavajeesta suurin tarve on lääkäreistä ja sosiaalityöntekijöistä sekä hoitohenkilökunnasta.

Kunta-alan sosiaalipalvelujen ja terveydenhuoltopalvelujen eläkepoistuma on Keva:n ennusteen mukaan vuoteen 2020 mennessä 83 466 työntekijää ja vuoteen 2030 mennessä jopa 153 831 työntekijää, mikä on 60,4 prosenttia nykyisestä henkilöstön määrästä.

Eläkekeskustelun rinnalla kulkee huoli sosiaali- ja terveydenhuollon laadun tulevaisuudesta, erityisesti työvoiman riittävyydestä, alan imagosta, osaamisen varmistamisesta ja monikulttuurisuudesta.

Hyvät työolosuhteet houkuttelevat hoitajia takaisin Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen selvityksen mukaan

yli 14 prosenttia koulutetuista lähihoitajista on löytänyt töitä oman alansa ulkopuolelta. Terveys- ja sosiaalialan ammattijärjestö (Tehy) on kehityksestä huolissaan.

Koulutuspaikkojen lisääminen ja ulkomainen työvoima eivät voi olla ainoita ratkaisuja, jos työntekijöitä samaan aikaan menetetään, vaan lisäksi on harkittava muita ratkaisuja. Työehtojen ja olosuhteiden parantamisella voitaisiin tehokkaasti houkutella takaisin alalta lähteneitä koulutettuja henkilöitä.

Palkkauksen ja työolojen ohella on myös tärkeää, että työntekijät voivat itse vaikuttaa työyhteisönsä toiminnan kehittämiseen. Jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen on sekä yksittäisen työntekijän että hoidettavan asiakkaan edun mukaista.

Työnantajan tehtävänä taas on luoda edellytykset ja kannustaa tähän tarjoamalla erilaisia kehittymismahdollisuuksia.

Tiedon jatkaminen tapahtuu työn äärellä Hoitoalalla halutaan päästä eroon liian jäykistä ja hierarkkisista toimintatavoista, jotka eivät välttämättä edistä potilaiden hoitoa parhaalla mahdollisella tavalla. Muun muassa Tehy:n mukaan työntekijöiden näkemyksiä ei kuitenkaan kuunnella riittävästi, vaikka juuri heillä on paljon tietoa siitä, miten esimerkiksi hoitoketjut ja työprosessit saadaan sujumaan paremmin.

Tilanne monella työpaikalla vaikuttaakin olevan, että koulutetun hoitohenkilöstön osaamista ei hyödynnetä riittävästi, vaikka resurssien paremmalla kohdistamisella saataisiin aikaan paitsi säästöjä ennen kaikkea myös tyytyväisempiä potilaita.

Saavutetun osaamisen ja hiljaisen tiedon jakamiseksi eteenpäin olisi tarpeen tehdä tehokas suunnitelma ennen kuin huomataan hoitajapulan

Koulutetun hoitohenkilöstön osaamista ei hyödynnetä riittävästi, vaikka resurssien paremmalla kohdistamisella saataisiin aikaan paitsi säästöjä ennen kaikkea myös tyytyväisempiä potilaita. jo alkaneen. Osaamispääomasta suuri osa on työntekijöiden ammatillista asiantuntemusta, jonka jatkuminen varmistaa tulevien ammattitaitoisten henkilöiden osaamisen. Koska suurin osa sosiaali- ja hoitoalan ammatillisesta kehittämisestä tapahtuu konkreettisesti työtä tehdessä, voisivat nykyiset osaajat esimerkiksi toimia uuden henkilöstön mentoreina, jolloin tietoketju ei pääsisi katkeamaan missään vaiheessa.

TR

•

Arvokas elämä kuuluu kaikille.

Niin vanhuksillemme kuin heitä hoitaville ammattilaisille.

Riittävä henkilöstömitoitus on edellytys hyvälle hoidolle.

SuPerin teesit vanhuspalvelujen kehittämiseksi

Vanhuksella on oikeus...

1. arvokkaaseen elämään

6. olla jalkeilla • Osallistua arjen toimintoihin • Osallistua viikoittaiseen ulkoiluun • Ei pakkomakuutusta ja liikalääkitystä

2. omiin päätöksiin • Arjesta ja elämästä • Elämäntavasta ja päivärytmistä

7. rakastaa ja elää yhdessä • Oikeus samaan hoivapaikkaan läheisen kanssa • Oikeus tunteiden osoittamiseen • Oikeus yksityisyyteen

3. vaikuttaa ja valita • Asuinpaikka ja asumismuoto • Hoitopaikka ja hoito 4. osallistua • Yhteiskunnalliseen elämään • Terveyttä edistävään toimintaan • Hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon 5. hyvään hoivaan, hoitoon ja kuntoutukseen • Tarpeeseen perustuvaan • Ammattitaitoiseen ja riittävään henkilökuntaan • Kiirettömään kohtaamiseen

8. turvallisuuteen • Oikeus turvalliseen kotiin ja turvaverkkoon • Varmuus hoivan ja hoidon saatavuudesta 9. tulla ymmärretyksi ja kuulluksi 10. hyvään saattohoitoon ja arvokkaaseen kuolemaan

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry

www.superliitto.fi

14

ikääntyvä yhteiskunta opas | www.editorhelsinki.fi

E

uroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressi arvioi, että Suomen alueellinen ja paikallinen hallinto toimivat pääpiirteissään hyvin ja edistävät demokratian toteutumista.

Kongressi kuitenkin varoitti, että väestön ikääntyminen ja kuntien talousvaikeudet voivat vaikeuttaa koko yhteiskunnan toimivuutta tulevaisuudessa.

Strasbourgissa 18. lokakuuta hyväksytyssä raportissa luonnehditaan, että paikallishallinto on Suomessa demokratian kulmakivi. Kunnallis- ja aluehallinto nauttii hyväksytystä asemasta, jonka eri valtioelimet tunnustavat.

Koska eduskunnan jäsenistä yhteensä 150 oli raportointihetkellä myös kuntien tehtävissä ja 75 toimeenpanevissa elimissä kunnissa, raportissa arvioidaan, että kunnallishallinto on syvällä maan poliittisten instituutioiden juurissa. Kuntien ja kunnallisen itsehallinnon asema ovat maan perustuslaissa ja käytännöissä selvästi eriteltyjä ja hyväksyttyjä. Suomen katsottiin myös noudattavan paikallisen itsehallinnon peruskirjan säännöksiä.

Euroopan neuvosto varoitti Suomea väestön ikääntymisen mukanaan tuomista ongelmista. Ikääntyminen kuormittaa etenkin sosiaali- ja terveydenhuoltoa tilanteessa, jossa osa kunnista on pahoissa taloudellisissa vaikeuksissa. Tilanne ajaa kuntia uudenlaisiin palvelujen järjestämistapoihin, ja ikääntymisen lisäksi myös muuttoliike vaikuttaa siihen, ettei palveluja ja hallintoa voida enää järjestää samalla tavalla koko maassa.

Kongressin tarkkailijat vierailivat Suomessa kongressin sihteeristön ja asiantuntijansa Bernd Semmelroggenin kanssa marras-joulukuussa vuonna 2010.

Vieraat tapasivat silloisen kunta- ja hallintoministerin, eduskunnan hallintovaliokunnan edustajia, valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajan, tarkastuslautakunnan puheenjohtajan, eduskunnan oikeusasiamiehen, apulaisoikeuskanslerin, korkeimman hallintooikeuden presidentin, valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajan, Helsingin kaupunginjohtajan, Uudenmaan maakuntajohtajan, Kouvolan kaupunginjohtajan ja Kymen liiton edustajat, Ahvenanmaan edustajia, sekä kongressin Suomen valtuuskunnan ja Kuntaliiton edustajat.

•

www.editorhelsinki.fi | ikääntyvä yhteiskunta opas 15

klikkaa osoitteeseen:

www.editori.fi

Rohkeita edelläkävijöitä Business to Business -asiantuntijakanava

Uusi ja ainutlaatuinen Asiantuntijakanava Editori.fi avattu!

Editori-asiantuntijakanava keskittyy kuukausittain yhteen teemaan. Syyskuussa Editori esitteli energia ja ympäristö-asiantuntijat, lokakuussa keskityttiin henkilöstöhallinnon haasteisiin ja nyt marraskuussa ICT valtaa alaa. Editori-asiantuntijakanava antaa oman alansa asiantuntijoille puheenvuoron.

Asiantuntijatietoa monelta kantilta Editori-asiantuntijakanavassa oman alansa asiantuntijat kertovat konkreettisesti omasta asiantuntemuksestaan. Pääroolissa ovat siis alalla toimivien yritysten asiantuntijat, henkilöt jotka painivat aiheen parissa päivittäisessä työssään.

Rohkeita edelläkävijöitä Editori.fi-asiantuntijakanavan yritykset ja asiantuntijat ovat rohkeita edelläkävijöitä. He pistävät oman asiantuntemuksensa peliin, esiintyvät omina itsenään ja ovat halukkaita vastaanottamaan palautetta. He kuuntelevat asiakkaitaan, ottavat mielipiteet huomioon ja pyrkivät niiden avulla kehittämään tuotteitaan ja palveluitaan entistä enemmän asiakkaitaan palvelevaan suuntaan. Avoin, ydinasioihin pu-

reutuva dialogi on heille tärkeää tulevan menestyksen rakentamiseksi asiakkaille, yritykselle itselleen ja ympäröivälle yhteiskunnalle.

Uudet kanavat, paremmat mahdollisuudet Sähköisissä kanavissa tämä dialogi on entistä helpompaa toteuttaa kustannustehokkaasti. Suuret toimijat ja niiden asiantuntijat pääsevät luontevasti lähemmäksi asiakkaitaan, pienemmät toimijat tehokkaasti kuuluville. Kun teema vielä suunnataan selkeästi tietylle kohderyhmälle, kuten tällä kertaa Energia ja Ympäristö ja kerrotaan se hyvin kohdennettujen kanavien kautta potentiaalisille asiakkaille, säästetään niin yritysten kuin lukijoidenkin aikaa. Päästään suoraan asian ytimeen. Oikeassa, asiantuntevassa ympäristössä myös yrityskuva vahvistuu.

Sisältömarkkinointia parhaimmillaan Edellä kuvattu on sisältömarkkinointia parhaimmillaan. Asiakas otetaan mukaan yrityksen tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. Mielipiteitä kuunnellaan, niistä keskustellaan ja niiden ja oman asiantuntemuksen avulla rakennetaan entistä asiakaslähtöisempiä ratkaisuja. Sisältömarkkinoinnissa mietitään tarkkaan mitä sisältöä tarjotaan nykyisille ja potentiaalisille asiakkaille. Millainen tieto on heille relevanttia? Mikä auttaa heitä ostopäätösten teossa?

Asiakas kokee oikeaan aikaan, oikeassa kanavassa saamansa mielenkiintoisen sisällön usein hyväksi palveluksi. Mikä sen parempaa. Sisältömarkkinointia käyttävät, edistykselliset yritykset ymmärtävät, että tällä tavoin parannetaan kilpailukykyä ja nostetaan brändin arvoa.

•

Editori.fi-asiantuntijakanava on edistyksellisten yritysten ja heidän nykyisten ja tulevien asiakkaidensa yhteinen kanava. Käy peremmälle: www.editori.fi Editor Helsinki Oy | Ratakatu 11-13 A | 00120 Helsinki | Kysy lisätietoa palvelusta ja osallistumismahdollisuuksista: Nora Helanto | +358 (0)9 4241 2225 | nora.helanto@editorhelsinki.fi | www.editori.fi | www.editorhelsinki.fi mukana marraskuun teemassa: