Issuu

Arkki 1

Kirjassa pohditaan uskontojen roolia kulttuuriperinnön ylläpitämisessä, ihmisoikeuksien edistämisessä ja ympäristökysymysten ratkaisemisessa. Kattava aineisto mahdollistaa oppimateriaalin hyödyntämisen monipuolisesti. Uusi Arkki 1 haastaa lukijansa uskontojen, yhteiskunnan ja oman maailmankatsomuksensa arviointiin ja ymmärtämiseen. Kirja perustuu kokeneiden opettajien ja alan asiantuntijoiden yhteistyöhön.

UE1 Uskonto ilmiönä – juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin jäljillä

Uusi Arkki 1 UE1 Uskonto ilmiönä – juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin jäljillä on lukion vuoden 2021 opetussuunnitelman mukainen evankelis-luterilaisen uskonnon 1. moduulin oppikirja. Se johdattaa uskontojen merkityksen ja aseman ymmärtämiseen nykymaailmassa ja esittelee kolme Lähi-idässä syntynyttä uskontoa: juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin.

Arkki 1

ISBN 978-951-37-7746-3 K20

Arkki 1 UE1 Uskonto ilmiönä – juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin jäljillä

Anna Heltimoinen Jussi Ikkala Johanna Jämsä Kimmo Ketola Kimmo Kääriäinen Heikki Pesonen Tuula Sakaranaho Meri-Satu Sama'neh

EDITA HELSINKI

Tilaukset Edita-myyntipalvelu asiakaspalvelu.publishing@edita.fi p. 020 450 05 www.edita.fi Tiedustelut Edita Publishing Oy, Helsinki opettajapalvelu@edita.fi p. 020 450 010 www.edita.fi

Toimitus Riina Lahtinen Graafinen suunnittelu Virve Kivelä Kansi Virve Kivelä Taitto Petteri Kivekäs Kannen kuva Shutterstock Kuvalähteet kirjan lopussa. Suomen Tietokirjailijat ry on tukenut työtä. Raamattu-lainauksissa on käytetty Suomen evankelisluterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna 1992 käyttöön ottamaa suomennosta. Koraani-lainauksissa on käytetty Jaakko Hämeen-Anttilan suomennosta (Basam Books, Helsinki 2017). 1. painos © Tekijät ja Edita Publishing Oy Tämä teos on oppikirja, joka on suojattu tekijänoikeuslailla (404/61). Tämän teoksen tai sen osan valokopiointi, skannaaminen tai muu digitaalinen kopiointi tai käyttö edellyttää oikeudenomistajan luvan. Kopiosto ry myöntää teosten osittaiseen kopiointiin lupia. Tarkistakaa, mitkä valokopiointi- ja digiluvat ovat kohdallanne voimassa. Lisätietoja luvista: www.kopiosto.fi. Teoksen tai sen osan muuntelu on kielletty. ISBN 978-951-37-7746-3 Otavan Kirjapaino Oy Keuruu 2021

Lukijalle Uusi Arkki 1 perehdyttää lukijansa uskontoon ilmiönä ja esittelee Lähi-idässä syntyneet uskonnot: juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin. Kirjassa pureudutaan myös kulttuuriin, ihmisoikeuksiin ja ympäristöön liittyviin kysymyksiin uskonnon näkökulmasta. Tutustuminen uskontojen sisäiseen monimuotoisuuteen ja uskontoja yhdistäviin piirteisiin on keskeistä, jotta osaamme toimia kulttuurisesti moninaisessa maailmassa. Taulukot, teemasivut, kaaviot ja kuvat esittelevät uskontoihin liittyviä ilmiöitä ja tilastoja sekä tukevat keskeisten asioiden omaksumista. Uusi Arkki 1 tukee monipuolisesti laaja-alaisen osaamisen kehittymistä muun muassa globaali- ja kulttuuriosaamisen sekä ympäristöosaamisen teemojen kautta. Tervetuloa tutkimusretkelle uskontojen maailmaan! Tekijät Pääjaksot alkavat aloitusaukeamilla. Aukeamilla on tiivis kuvaus jakson teemoista ja aihepiiriin johdattavia kuvia. Lukiessasi huomaa -kysymykset motivoivat perehtymään käsiteltäviin aiheisiin.

Kukin luku alkaa motivointikuvalla, joka siihen liitetyn kysymyksen kanssa virittää lukijan luvun aihepiiriin. Ajatuslehdet johdattavat teemojen omakohtaiseen pohdintaan. Keskeiset käsitteet on tummennettu, ja ne löytyvät myös hakemistosta.

Teema-aukeamat esittelevät kuhunkin uskontoon liittyviä esineitä, tapoja ja tärkeitä paikkoja.

Kirjassa on sekä keskeistä sisältöä kertaavia että syventäviä tehtäviä. Osa tehtävistä liittyy kuviin, kaavioihin tai tilastoihin. Tehtävät soveltuvat myös itseopiskeluun. Tehtävät on jaoteltu kolmeen tasoon, mikä tukee eriyttämistä ja harjoittaa ylioppilaskokeessa vaadittavia taitoja.

Tutkimustietosivut syventävät näkökulmia uskonnon tutkimukseen.

1. Kertaa ja muista -tehtävät tukevat keskeisten asioiden omaksumista ja sopivat myös itseopiskeluun. 2. Ymmärrä ja sovella -tehtävät ohjaavat tiedonhakuun ja maailmankatsomukselliseen pohdintaan. 3. Analysoi ja luo uutta -tehtävät päälukujen lopussa

rohkaisevat analyyttiseen pohdintaan ja soveltamiseen.

Tekijät Anna Heltimoinen, TM, uskonnon ja psykologian aineenopettaja Jussi Ikkala, TM, uskonnon aineenopettaja ja Helsingin yliopiston kasvatustieteen väitöskirjatutkija Johanna Jämsä, TM, KK, Ressun lukion uskonnon ja psykologian lehtori Kimmo Ketola, FT, dos., Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Kimmo Kääriäinen, TT, VTM, dos., Kirkkohallituksen ulkoasiain osaston johtaja Heikki Pesonen, FT, dos., Helsingin yliopiston uskontotieteen yliopistonlehtori Tuula Sakaranaho, FT, Helsingin yliopiston uskontotieteen professori Meri-Satu Sama’neh, TM, Espoonlahden lukion uskonnon, psykologian ja filosofian lehtori 4

Sisällys I Uskonto ilmiönä 8

Maailman uskontotilanne 12 Uskonto vaikuttaa yksilöihin ja yhteiskuntaan 12 Uskontojen kannatus maailmassa lisääntyy 13 Euroopassa uskonnollisuus heikkenee 16 Uskonnot Suomessa 17 Mikä selittää maallistumista? 19 Uskontulkinnat hajaantuvat 21 Uusi henkisyys 23 Uskonnottomuus 24 Tehtäviä 25

2 Mitä uskonto on? 26

Uskonnon määrittely 26 Maailmankuva ja maailmankatsomus 29 Uskonto ja tiede 31 Tutkimustieto: Kumoaako evoluutio luomisen? 32 Tieteellinen uskontojen tutkimus 33 Uskontokritiikki 35 Tehtäviä 36

3 Uskonnon osatekijät 37

Uskonnon anatomia 37 Myytit ovat uskonnon kieli 38 Uskonnolliset käsitykset ilmenevät opeissa 39 Katsomukset perustelevat moraalia 41 Yhteisöllisyys 42 Rituaalit 42 Tutkimustieto: Erilaisia uskonnollisia yhteisöjä 44 Uskonnollinen kokemus 45 Aineelliset ilmenemismuodot 47 Tehtäviä 47

II Lähi-idän uskontoperinteet 50

4 Lähi-idän uskonnot 52 Yhteiset opit Pyhät kirjoitukset Uskonnollinen ja kulttuurinen tausta Tehtäviä

52 53 55 57

5 Juutalaisuuden synty, pyhä kirja ja oppi 58 Juutalaisuuden alkuperä Pyhä kirja Tehtäviä

58 59 67

6 Juutalaisia tapoja ja suuntauksia 68

Ruokasäädökset 68 Juhlat 69 Siirtymäriitit 72 Sisäinen monimuotoisuus 74

7 Juutalaisuus erilaisissa yhteiskunnissa 76 Juutalaisten pitkä historia Juutalaisuus nykyaikana Tehtäviä

76 78 81

TEEMA: Tutustu juutalaisuuteen 82

8 Kristinuskon synty, pyhä kirja ja oppi 84

Kristinuskon synty 84 Pyhä kirja 87 Oppi 90 Tehtäviä 92

9 Kristillisiä tapoja ja suuntauksia 93 Kristilliset juhlapäivät Kristinuskon pyhät toimitukset Yksityinen uskonnonharjoitus Tärkeimmät suuntaukset Tehtäviä

93 95 97 99 101

TEEMA: Tutustu kristinuskoon 102

10 Islamin synty, pyhä kirja ja oppi 104 Islamin perustaja profeetta Muhammad Koraani: Jumalan suoraa puhetta Koraanin sisältö Usko yhteen Jumalaan Uskonnolliset velvollisuudet Tehtäviä

104 107 108 113 114 118

11 Islamilaisia tapoja ja suuntauksia 119

Siirtymäriitit 119 Islamilainen laki ja etiikka 120

Ruokasäädökset ja pukeutuminen Islamin eri suuntauksia Poliittisia liikkeitä Tehtäviä

122 123 126 128

12 Islam erilaisissa yhteiskunnissa 129 Islamin levinneisyys Sektarianismi Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa Islam moniuskontoisissa Aasian maissa Muslimit Euroopassa Tutkimustieto: Islam, valtio ja ihmisoikeudet Tehtäviä

129 130 134 135 137 139

TEEMA: Tutustu islamiin 140

III Uskonnot ja muuttuva maailma 144

13 Uskonto ja kulttuuri 146 Globalisaatio kutistaa maailman Uskonnot kulttuuriperinnön vaalijoina ja innoittajina Uskontojen ja kulttuurien vuorovaikutus Uskontojen kohtaaminen Tehtäviä

146 148 154 158 162

14 Uskonto, katsomukset ja ihmisoikeudet 163 Uskonto, uskonnonvapaus ja ihmisoikeudet Valtioiden suhde uskonnollisiin yhteisöihin Uskonnot ja väkivalta Rauhan rakentaminen ja uskontodiplomatia Tutkimustieto: Aiheuttavatko uskonnot väkivaltaa? Uskontojen avustustoiminta maailmassa Tehtäviä

163 165 167 169 171 172 175

15 Uskonto, luonto ja ympäristöongelmat 176 Ympäristöongelmien maailmankatsomuksellinen luonne Uskontojen ja katsomusten ihmis- ja luontokuvat Uskonnot ympäristötoimijoina Tehtäviä

176 177 181 187

Raamatun kirjat 190 Koraanin suurat 192 Hakemisto 194 Kuvalähteet 203

III

Uskonnot ja muuttuva maailma

USKONTOJEN AJANKOHTAISIA HAASTEITA " uskontojen kulttuuristuminen " maallistuminen " uskonnottomuus " uskontojen välinen yhteistyö " uskonnolliset vainot " ääriajattelu ja ääriliikkeet " ympäristökysymykset ja -ongelmat ilmastonmuutos ja muuttuva maailma 144 "Uskonnot

aapallon väkiluvun kasvaa, ja ihmiset muuttavat yhä enemmän. Uskonnot leviävät muuttoliikkeen mukana. Uskonnot vaikuttavat kulttuuriperintöön ja tapoihin. Sosiaalinen media ja viestintävälineet yhdistävät ihmisiä, mutta mahdollistavat myös vihapuheen. Monien uskontokuntien jäsenet joutuvat edelleen vainon kohteeksi. Uskontojen luontosuhde on moninainen. Keskeistä voi olla muun muassa Jumalalta saatu erityisasema suhteessa luontoon, tai maailmankaikkeus voidaan ymmärtää osaksi jumaluutta. •

LUKIESSASI HUOMAA: • Miten uskonnot vaikuttavat kulttuureihin? • Miten uskonnonvapaus ja ihmisoikeudet kytkeytyvät toisiinsa? • Mitä näkökulmia uskonnot tuovat ympäristökysymyksiin?

Uskonnot ja muuttuva maailma 145

Uskonto, luonto ja ympäristöongelmat Ympäristöongelmien maailmankatsomuksellinen luonne Elämme tällä hetkellä geologista ajanjaksoa, jota kutsutaan antroposeeniksi. Tällä tarkoitetaan tilannetta, jossa ensimmäistä kertaa maapallon historiassa yhden lajin eli ihmisen toiminnalla on voimakas vaikutus planeettamme globaaliin ekosysteemiin. Yksi keskeisiä ihmisen toiminnan aiheuttamia uhkia maapallolle on ilmastonmuutos, joka johtuu erityisesti fossiilisten polttoaineiden käytön synnyttämistä kasvihuonekaasupäästöistä. Mikäli päästöjä ei pystytä vähentämään selkeästi, niiden aiheuttama kasvihuoneilmiö nostaa maapallon keskilämpötilaa vuosisadan loppuun mennessä noin kahdesta kuuteen celsiusastetta. Joillakin alueilla sateet ja tulvat yleistyvät, kun taas toisia alueita kurittavat rajut helleaallot ja kuivuus. Kaupungeissa muutokset aiheuttavat ongelmia helteiden ja kohonneen merenpinnan vuoksi. Maaseuduilla tulvat ja kuivuus tekevät maa-alueista monin paikoin viljely- ja elinkelvottomia. Myös tartuntataudit, kuten malaria ja denguekuume, leviävät laajemmille alueille. Miten ympäristökatastrofit vaikuttavat ihmisiin ja eläimiin?

176 Uskonnot ja muuttuva maailma

Ihmisen toiminnan seurauksena myös maapallon luonnon monimuotoisuus heikkenee hälyttävää vauhtia. Uhanalaisia lajeja on yli 30 000, ja esimerkiksi selkärankaisten määrä on vähentynyt viimeisten vuosikymmenien aikana noin 60 prosentilla. Keskeiset syyt lajien häviämiseen ovat luonnonvarojen ylikulutus ja maatalous. Myös erityisesti globaalin kaupan kautta leviävät vieraslajit uhkaavat eri alueiden alkuperäisiä eläin- ja kasvilajeja. On arvioitu, että noin 40 prosenttia eläinten sukupuutoista johtuu vieraslajeista. Ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden vähenemisen aiheuttamat ympäristöongelmat ovat myös maailmankatsomuksellisia ongelmia. Ne liittyvät ihmisten asenteisiin ja käsityksiin suhteessa luontoon. Ongelmalliseksi koetaan erityisesti se, että ihmiset asennoituvat luontoon helposti vain resurssina, jota voidaan hyödyntää rajattomasti. Tällöin ongelmien ratkaisut eivät voi olla ainoastaan teknisiä tai perustua vain tieteeseen, vaan tarvitaan myös maailmankatsomuksellisia muutoksia. Näihin tarjoavat rakennusaineksia eri uskontoperinteet ja katsomukset. Uskonnolliset instituutiot ja yhteisöt muokkaavat jäsentensä maailmankatsomuksia ja vaikuttavat myös konkreettiseen toimintaan. Uskonnot ovat miljardeille ihmisille elämän syvimpien moraalisten arvojen lähde ja siten suunnattoman tärkeä resurssi ympäristöaktivismille.

Uskontojen ja katsomusten ihmis- ja luontokuvat Uskontojen ympäristötietoisuuden kasvu alkoi 1960-luvulla. Uskonnoissa palattiin oman perinteen peruskäsityksiin ihmisen ja luonnon suhteesta ja tulkittiin uudelleen näiden merkityksiä muuttuneessa maailmassa. Samoin muista uskonnoista ammennettiin periaatteita ympäristöä suojelevalle toiminnalle. Myös kristinuskon piirissä alettiin kiinnostua Aasian ja alkuperäiskansojen uskontojen luontokäsityksistä ja soveltaa niitä kristilliseen ajatteluun. Tähän vaikutti keskustelu, jossa syitä ympäristöongelmiin etsittiin ihmisten asenteista ja arvoista. Kritiikki kohdistui myös juutalais-kristillisen tradition rooliin ympäristöongelmien synnyssä. Juutalais-kristilliseen perinteeseen kohdistuvassa kritiikissä ympäristökriisin lähtökohdat on paikannettu Raamatun luomiskertomuksesta nousevaan ajatukseen ihmisen herruudesta suhteessa muuhun luontoon. Luomakunnan vallitsemiseen liittyvien kehotusten (1. Moos. 1:26) tulkitaan johtaneen ihmiskeskeiseen ja muuta luontoa esineellistävään ajatusmalliin. Samoin esitetään, että luomiskertomus poisti luonnolta sen pyhyyden, joka sillä oli aikaisemmin ollut esimerkiksi erilaisten luonnonuskontojen piirissä. Kristinuskon piirissä kritiikkiin on reagoitu monin tavoin. Toiset pyrkivät osoittamaan, että Raamatun luomiskertomuksessa ei korosteta

Mikä merkitys luonnolla on sinulle?

Uskonnot ja muuttuva maailma 177

Millainen on ihanteellinen ihmisen ja luonnon suhde?

ihmisen herruutta luomakuntaan nähden. Näissä näkemyksissä tulkitaan luomiskertomuksen ajatusta luonnon viljelemisestä ja varjelemisesta (2. Moos. 23:10–11) ympäristönäkökulmasta. Tällöin ajatellaan, että ihmisen tulee viljellä ja nimenomaan varjella luontoa, koska se on Jumalan luomus. Toiset taas esittävät, että juutalais-kristilliseen traditioon kohdistettu kritiikki on oikeansuuntaista. Kristittyjen tulisi ryhtyä aktiivisesti rakentamaan uudenlaista luontosuhdetta, jossa ihminen ymmärretään elimelliseksi osaksi luontoa. Tällöin ihmisellä ei olisi rajatonta hallintavaltaa muuhun luontoon nähden. Kristillisen perinteen ympäristönäkökulmaa kutsutaan ekoteologiaksi. Ekoteologialla tarkoitetaan kristillisten yhteisöjen harjoittamaa uskonnollista ympäristöajattelua ja -toimintaa mutta myös akateemista teologista tutkimusta. Ekoteologia on syntynyt ja kehittynyt ympäristökriisiin havahtumisen seurauksena. Akateemisessa ekoteologiassa tutkimuksen kohteena on kristinuskon ja luonnon välinen suhde. Tällöin tutkitaan esimerkiksi sitä, miten Raamatussa ja teologisten ajattelijoiden teksteissä käsitellään tätä suhdetta. Samoin tutkitaan, millaisia ympäristönsuojelua edistäviä tai haittaavia näkökulmia on mahdollista löytää kristinuskon opista. Ekoteologia ymmärretään usein käytäntöön suuntautuvana teologiana, jonka toimintaympäristönä on moderni ympäristökriisi. Tilanhoitajuus monoteistisiä uskontoja yhdistävänä tekijänä Monoteistisissä uskonnoissa korostetaan ajatusta ihmisestä Jumalan tilanhoitajana maan päällä. Kaikissa katsotaan, että ihmisellä ei voi olla rajoittamatonta herruutta suhteessa luomakuntaan, koska luomakunta kuuluu vain ja ainoastaan Jumalalle. Jumalan tilanhoitajana ihminen on vastuussa teoistaan Jumalalle. Esimerkiksi muslimifilosofiassa tilanhoitajuus on testi, jolla mitataan, kuinka hyvin ihminen täyttää Jumalan odotukset. Monet kristilliset teologit ovat esittäneet, että tilanhoitajuus on yksi ensimmäisistä käskyistä, jonka Jumala on antanut ihmiselle. Tällöin maapallon ekologiset ongelmat johtuvat ihmisen synnillisyydestä:

178 Uskonnot ja muuttuva maailma

ihminen on rikkonut tätä Jumalan käskyä vastaan ja seurauksena on globaali ympäristökriisi. Jotkut teologit katsovatkin, että syyt ympäristöongelmiin eivät löydy kristinuskosta vaan siitä, että ihmiset eivät ole olleet tarpeeksi kristittyjä. Näiden kolmen monoteistisen uskonnon tilanhoitajanäkemystä voidaan kutsua jumalakeskeiseksi eli teosentriseksi, koska velvollisuus suojella luontoa määrittyy ihmisen jumalasuhteen kautta. Luonto on Jumalan luoma ja ihmisen tilanhoitajuus Jumalan asettama. Tilanhoitajanäkemyksessä ihminen sijoittuu erilleen muusta luonnosta. Hänellä on Jumalan antama erityistehtävä suhteessa luomakuntaan. Tilanhoitajanäkemyksessä pyritään myös löytämään vastausta ympäristökriisin herättämiin kysymyksiin omasta uskontoperinteestä, Raamatusta ja Koraanista sekä näiden tulkintatraditioista. Tilanhoitajanäkemyksessä ei siis yleensä pyritä muodostamaan jotain uutta uskonnollista vastausta ympäristökysymyksiin, vaan tavoitteena on tulkita vanhaa traditiota uusista lähtökohdista käsin.

A Rocha Suomi -ympäristöjärjestö toimii kirkollisena ja yhteiskunnallisena arvo- ja asennevaikuttajana. Puheenjohtaja Panu Pihkala toimitti Kirkkonummella, Hvitträskissä hartauden metsän muistolle avohakkuun jälkeen vuonna 2015.

Uskontojen luontosuhteiden moninaisuus Uskonnollisessa ympäristökeskustelussa on tehty usein erottelu monoteististen uskontojen ja muiden uskontojen ihmis- ja luontokuvien välille. Tällöin on nostettu esiin ihmisen monoteistisissa uskonnoissa Jumalalta saama erityisasema ja tehtävä suhteessa luontoon ja paikka luonnon ylä- ja ulkopuolella. Muissa uskontoperinteissä asetelma ei ole yhtä selväpiirteinen. Alkuperäiskansojen uskonnoissa luonto on kansoitettu monenlaisilla yliluonnollisilla olennoilla, joiden kanssa on tärkeä olla vuorovaikutussuhteessa. Hindulaisuudessa koko maailmankaikkeus voidaan ymmärtää osaksi jumaluutta. Buddhalaisuudessa saatetaan korostaa myötätuntoa ei pelkästään ihmisten, vaan kaikkien aistillisten olentojen kärsimystä kohtaan. Uskonnot ja muuttuva maailma 179

Pakanayhteisö on kokoontunut Stonehengeen, Isoon-Britanniaan viettämään kesäpäiväntasausta, jolloin juhlitaan vuoden pisintä päivää.

Wiccalaisuus yhdistää muinaisista eurooppalaisista perinteistä ammentavaa jumalatarmystiikkaa uusiin aatevirtauksiin ja nykyajan huolenaiheisiin kuten ympäristönsuojeluun.

Jako monoteististen ja muiden uskontojen välillä ei kuitenkaan ole näin selkeä. Uskontoperinteet sisältävät monimuotoisuutensa vuoksi hyvin monenlaisia tulkintoja ihmisen ja luonnon suhteesta. Buddhalaisuudessa saatetaan korostaa ihmisen erityislaatuisuutta muiden elävien olentojen joukossa. Hindulaisuus sisältää myös monoteistisiä suuntauksia. Kristillisessä ajattelussa tuodaan esiin myös ihmisen ja luonnon keskinäistä riippuvuutta. Länsimaissa on syntynyt myös uusia uskonnollisuuden muotoja, joissa korostetaan ihmisen ja muun luonnon tasa-arvoista suhdetta. Tästä monista uskontoperinteistä ammentavasta ekouskonnollisesta liikehdinnästä käytetään usein nimitystä ekopakanuus. Ekopakanuudessa jumala, jumalat tai jumalatar voidaan ymmärtää esimerkiksi maapallon, äiti maan, luonnon tai maailmankaikkeuden vertauskuvien kautta. Ekopakanuuden käsitys ihmisen, jumaluuden ja luonnon suhteesta on usein saanut vaikutteita Aasian ja alkuperäiskansojen uskontojen käsityksistä.

180 Uskonnot ja muuttuva maailma

Suhde eläimiin on usein tärkeässä roolissa eri uskontoperinteissä. Alkuperäiskansojen ajattelussa suhde eläimiin ja kasveihin on saatettu ajatella sukulaisuussuhteeksi, ja eläimet on ymmärretty samalla tavalla ajatteleviksi ja tunteviksi olennoiksi kuin ihmiset. Hindulaisuudessa monia eläimiä on pidetty pyhinä, jumaluuksien asuinpaikkoina tai ilmenemismuotoina, ja monet hindulaisista ja buddhalaisista ovat kasvissyöjiä. Myös juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin piirissä on esiintynyt ja esiintyy kasvissyöntiä. Intian uskonnoista erityisesti jainalaisuutta on pidetty esimerkkinä eläinystävällisestä uskonnosta. Monet jainalaiset eivät syö viisiaistisia olioita eli eläimiä ja kuluttavat yksiaistisia olioita eli kasveja vain sen verran, että pysyvät hengissä. Jainalaisuuden periaatteet muistuttavat länsimaissa yleistynyttä veganismia, jossa pyritään välttämään kaikkia eläinperäisiä tai eläimillä testattuja tuotteita. Veganismi voidaan ymmärtää uskonnolle vaihtoehtoiseksi maailmankatsomukseksi. Uskonnon tapaan veganismi saattaa määrittää ja ohjata ruokavalintojen lisäksi myös muuta elämää, kuten pukeutumista, ihmissuhteita, poliittista toimintaa ja työpaikan valintaa. Monet vegaanit myös pitävät veganismiaan uskontona.

Uskonnot ympäristötoimijoina Uskonnollinen ympäristöajattelu on tuottanut monenlaista toimintaa ympäristökriisin ehkäisemiseksi. Esimerkiksi monet ekologisesti orientoituneet kristityt ovat osallistuneet aktiivisesti erilaisten

Eläimet etsivät syötävää ihmisten tuomien jätteiden joukosta kaatopaikalla. Millaisia ajatuksia tämä herättää?

Jopa oikeudessa asti on riidelty siitä, onko veganismi aate vai uskonto. Mitä kaikkea voi sisältyä veganismiin elämäntapana?

Uskonnot ja muuttuva maailma 181

Kuuluvatko ympäristöasiat uskonnoille? Perustele.

ympäristöjärjestöjen toimintaan. Samoin on syntynyt kristilliseltä, islamilaiselta, buddhalaiselta, hindulaiselta ja juutalaiselta pohjalta ponnistavaa ympäristötoimintaa. Uskonnollinen ympäristötoiminta rakentuu erilaisista verkostoista, organisaatioista ja ryhmistä, jotka vastustavat ilmastonmuutosta, ympäristöä tuhoavaa taloudellista kehitystä ja ylikulutusta. Ympäristötoimintaa Lähi-idän uskonnoissa Kristillisessä ympäristöajattelussa yksi keskeinen toimija on ollut Kirkkojen maailmanneuvosto. Se on jo 1970-luvulta lähtien alkanut ottaa kantaa ympäristökriisiin ja korostanut erityisesti ympäristöongelmien ja sosiaalisen eriarvoisuuden välistä suhdetta. Kirkkojen maailmanneuvosto on myös jo varhain kiinnittänyt huomiota ilmastonmuutokseen. Se on kantanut erityisesti huolta siitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkein huonoimmassa asemassa olevien ihmisten elämään. Myös uskonnollisten johtajien ympäristökannanotoilla on merkitystä yhteisöjen jäsenten toimintaan. Konstantinopolin patriarkka Bartholomeos, joka on yli 300 miljoonan ortodoksikristityn johtaja, kutsui jo vuonna 1997 ympäristön tuhoamista synniksi. Bartholomeoksen aktiivisuus on selkeästi vaikuttanut siihen, miten ortodoksiset kirkot ja yhteisöt ympäri maailmaa ovat ottaneet ympäristöongelmien käsittelyn osaksi toimintaansa. Katolisen kirkon kannalta erityisen merkittävä on ollut paavi Franciscuksen toinen kiertokirje Laudato si’ (Ole ylistetty, 2015). Siinä Paavi tarkastelee luomakunnan tilaa, tarkoitusta ja ongelmia ja tarjoaa kokonaisvaltaisen ekologisen näkökulman maailmaan. Hän tekee myös toimintaehdotuksia sekä kutsuu ihmisiä ekologiseen kääntymykseen. Kun patriarkka Bartholomeos ja paavi Franciscus määrittelevät ympäristökriisin ja ympäristöä tuhoavan toiminnan synniksi, he tekevät siitä uskonnollisen kysymyksen: ympäristön tuhoaminen on rikkomista Jumalaa vastaan. Ympäristöongelmia käsitellään samalla tavalla myös muissa uskontoperinteissä. Niitä tulkitaan esimerkiksi pyhien tekstien tai keskeisten uskonnollisten käsitteiden kautta, ja ne sidotaan näin osaksi perinnettä. Lähtökohtana on se, että uskonnollisen yhteisön ympäristötoiminta, kuten mikä tahansa yhteiskunnallinen toiminta, tulee pystyä perustelemaan oman uskontoperinteen kautta. Tällä luodaan toiminnalle motivaatio ja oikeutus. Islamilaisessa maailmassa ympäristötietoisuus on ollut nousussa erityisesti viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Islamin piirissä on esiintynyt monenlaisia, erityisesti ruohonjuuritason ympäristöliikehdintöjä, joissa on otettu kantaa ja toimittu suhteessa akuutteihin ongelmiin. Eräs laajemmista järjestöistä on Islamic Foundation for

182 Uskonnot ja muuttuva maailma

Ecology and Environmental Sciences (IFEES), joka tekee yhteistyötä valtiollisten virastojen, kansalaisjärjestöjen ja moskeijoiden kanssa ympäri islamilaista maailmaa. Yksi järjestön merkittävimmistä hankkeista tapahtui sansibarilaisten kalastajien keskuudessa. Paikallinen kalastus, jossa hyödynnettiin esimerkiksi dynamiittia ja myrkkyjä, oli jo vuosikymmenien ajan heikentänyt kalakantoja biodiversiteetiltään rikkaassa ekosysteemissä. Dynamiittikalastuksessa räjähdyksen aiheuttama paineaalto tainnuttaa tai tappaa suuria määriä kaloja ja tuhoaa korallia ja muuta meren eliöstöä. Myrkyllä kalastettaessa kalat tainnutetaan kasveista uutetuilla myrkyillä, joita lasketaan veteen. Hallitus oli suojellut alueen, mutta tämä ei ollut vaikuttanut kalastajien toimintaan. IFEES aloitti hankkeen Sansibarin hallituksen ja paikallisen uskonnollisen johtajan hyväksynnällä järjestämällä kylien johtajille työpajoja. Näihin osallistui myös rukousjohtajia ja koraanikoulujen opettajia. Työpajoissa korostettiin, että kalastustavat olivat rikkomus Koraanin käskyjä vastaan. Samoin niissä opetettiin islamilaista tilanhoitajaetiikkaa. Näillä työpajoilla oli myönteisempi merkitys kuin hallituksen toimilla. Dynamiittikalastaminen väheni alueella selkeästi, ja kestävämmälle pohjalle rakentuneita kalastusmuotoja alettiin hyödyntää. Juutalaiselta pohjalta nouseva ympäristötoiminta ei ole erityisen aktiivista Israelissa, jossa ympäristöliikehdintään osallistuu pääasiassa ei-uskonnollisia israelilaisia. Tilanne on toinen Yhdysvalloissa, jossa juutalainen ympäristöajattelu on aktivoitunut varsinkin 1990-luvulta

Paavi Franciscus kehotti ihmisiä ilmastonmuutoksen vastaisessa tilaisuudessa syksyllä 2020 lopettamaan sijoittamisen yhtiöihin, jotka eivät sitoudu ympäristöystävälliseen toimintaan. Hän mainitsi keinoja ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi: parempi koulutus ympäristöasioissa, kestävä maatalous ja puhtaan veden saatavuus sekä fossiilisista polttoaineista luopuminen.

Uskonnot ja muuttuva maailma 183

Adventistit painottavat terveellisiä elämäntapoja, joihin kuuluu muun muassa kasvissyönti sekä alkoholin, tupakan, huumeiden ja niin sanottujen epäpuhtaiden eläinten lihan välttäminen.

Miten voisit pienentää hiilijalanjälkeäsi?

eteenpäin. Punapuurabbit on juutalaisista aktivisteista koostuva ryhmä, joka ajaa Kalifornian vanhojen metsien suojelua. Se on organisoinut kirjekampanjoita, julkisia mielenosoituksia, kansalaistottelemattomuutta, uskonnollisia seremonioita sekä uskontojen välistä yhteistyötä. Ryhmä vetoaa Raamatun käskyyn, jonka mukaan ihmisen tehtävä on toimia Jumalan tilanhoitajana maan päällä. Ryhmän toiminnan tietynlainen kulminaatiopiste oli tammikuussa 1997. Tällöin joukko juutalaisia aktivisteja meni hakkuu-uhan alla olevalle punapuumetsäalueelle ja istutti sinne punapuun siemeniä. Aktivistit olivat olleet yhteydessä alueen omistavan yhtiön juutalaiseen johtajaan ja vedonneet, ettei yhtiö kaataisi metsää. Heidän mielestään johtajan halu riistää aluetta oli rikkomus juutalaista etiikkaa kohtaan. Punapuurabbit saivat poikkeuksellisesti protestoida rauhassa ilman poliisien väliintuloa, mikä johtui mahdollisesti siitä, että he olivat pukeutuneet perinteisiin juutalaisiin rukousshaaleihin. Ryhmän mielenilmauksen tuloksena yhtiö suojeli noin 3000 hehtaaria punapuumetsää. Samoin yhtiö pani käytäntöön metsänhakkuisiin liittyviä rajoituksia. Myöhemmin punapuurabbit ovat rakentaneet laajaa aktivistiliittoutumaa, joka vastustaa punapuumetsien avohakkuita koko liittovaltion alueella. Ympäristötoimintaa Aasian uskonnoissa Intiassa on syntynyt hindulaisuuden pohjalta erilaisia ympäristöaktivismin muotoja, jotka pyrkivät kiinnittämään huomiota Intian valtaviin ympäristöongelmiin. Yksi ensimmäisistä ja tunnetuimmista hindulaisista ympäristöjärjestöistä on Chipko-liike. Liikettä on käytetty esimerkkinä paikallisesta, köyhien ihmisten ruohonjuuritasolta nousevasta ympäristöaktivismista. Se sai alkunsa Himalajan rinteiltä 1970-luvun alussa. Metsäyhtiöt hakkasivat rinteiden metsiä kovaa vauhtia. Tämä vaikutti erityisesti paikallisten kylien naisiin, joiden tehtävänä oli kerätä polttopuita ja ravintoa, kuten sieniä ja marjoja läheisistä metsistä. Kun metsät hakattiin, kuivuivat myös lähteet ja purot, jolloin naisten piti mennä kauemmas ja kauemmas hakemaan sekä vettä että puita ruoanlaittoon. Mahatma Gandhin (1869–1948) väkivallattoman vastarinnan idean innoittamina kyläläiset päättivät asettua metsätyökoneiden ja moottorisahojen tielle halaamalla hakattavaksi tarkoitettuja puita. Näin he onnistuivat estämään hakkuita. Tieto liikkeestä levisi lähikyliin,

184 Uskonnot ja muuttuva maailma

joista ihmisiä liittyi siihen mukaan. Uusia mielenosoituksia järjestettiin, ja liike levisi vähitellen koko maan laajuiseksi. Eri puolille maata syntyi satoja pieniä vastaavia vastarintaliikehdintöjä. Chipko-liike oli yksi ensimmäisiä kehitysmaissa esiintyneitä väkivallattoman ympäristövastarinnan muotoja. Liike vaikutti lukuisiin vastaaviin länsimaisiin liikkeisiin. Lisäksi sitä on pidetty ensimmäisenä ekofeministisenä liikkeenä, vaikka sen johtajat olivat miehiä, ja mielenilmauksiin osallistui myös miehiä ja lapsia. Ekofeminismi yhdistää ympäristötietoisuutta ja feminismiä ja näkee yhteyden naisten alistamisen ja luonnon tuhoamisen välillä. Viime vuosikymmeninä monet buddhalaiset ovat ottaneet aktiivisesti kantaa ilmastonmuutokseen ja muihin ympäristöongelmiin. Yksi tunnetuimpia esimerkkejä buddhalaisesta ympäristöaktivismista ja niin sanotusta sosiaalisesti sitoutuneesta buddhalaisuudesta on thaimaalaisten munkkien ympäristötoiminta. 1970-luvulta lähtien munkit ovat suojelleet erityisesti maan väheneviä metsävaroja, koska Thaimaan hallituksen asettamista kielloista huolimatta metsien hakkuut ovat jatkuneet sekä laillisesti että laittomasti. Munkit ovat reagoineet tilanteeseen puiden vihkimisrituaalin avulla. Puun tai puiden ympärille sidotaan keltainen vaatekappale tai munkinkaapu. Tällä puu otetaan symbolisesti osaksi ”munkkikuntaa” tai luostarin ”sääntökuntaa”. Vastaavalla rituaalilla on pitkä perinne thaimaalaisessa buddhalaisuudessa, ja sen tarkoituksena on kunnioittaa erityisen pyhiä puita. Tällaisia ovat esimerkiksi bodhipuu, jonka alla Buddhan uskotaan kokeneen valaistumisen, tai erityisen suuret

Chipko-liikkeen jäsenet vetosivat perinteisiin intialaisiin kansankulttuurin käsityksiin, joiden mukaan puu on pyhä ja intiimisti sidoksissa maan ja siinä elävien ihmisten selviytymiseen.

Uskonnot ja muuttuva maailma 185

Buddhalaiset solmivat munkkikaapujen kangasta puiden ympärille niiden kaatamisen vastustamiseksi.

puut, joissa paikallisten suojelushenkien on arveltu asustavan. Puun kääriminen liinalla pyhittämistä varten ilman että puu olisi pyhä jo entuudestaan on kuitenkin varsin uusi keksintö. Rituaalin tarkoituksena oli lopettaa kyläyhteisön lähimetsissä tapahtuvat laittomat hakkuut. Erilaiset anomukset ja pyynnöt sekä metsäfirmalle että korkeammille tahoille ja esimerkiksi metsäteille asetetut sulut olivat osoittautuneet tehottomiksi. Uskonnollista symbolismia käytettiin viimeisenä keinona pysäyttää hakkuut. Aluksi varsin yksinkertaisesta rituaalista muotoutui vähitellen laajempi seremonia, joka pitää sisällään esimerkiksi metsän henkien kutsumista suojelemaan metsää ja rankaisemaan niitä, jotka kaatavat metsän puita. Samoin toteutetaan rituaaleja, joiden aikana maallikot vannovat, etteivät osallistu puiden tuhoamiseen. Buddhalaiset ”ekomunkit” ovat toimineet myös muilla tavoin Thaimaan ympäristön suojelemiseksi. He ovat kehittäneet puiden istutusseremonioita, olleet mukana luomassa suojelualueita ja laittaneet alulle erilaisia kestävän kehityksen hankkeita ja luomuviljelyä. Lisäksi he ovat vastustaneet esimerkiksi katkarapujen viljelyä ja patojen rakentamista. Munkit perustelevat toimintaansa kärsimyksen estämisellä. He näkevät suoran yhteyden kärsimyksen perussyiden, ahneuden, välinpitämättömyyden ja vihan, ja ympäristön tuhoutumisen välillä. Näin he tulkitsevat ympäristöaktivismin olevan osa myös buddhalaisten munkkien vastuualuetta.

186 Uskonnot ja muuttuva maailma

Uskonnollinen ympäristötoiminta maailmaa muuttamassa Joissakin uskonnollisissa yhteisöissä ympäristökriisi nähdään odotettuna merkkinä lähestyvistä lopun ajoista ja näin ollen mahdottomana pysäyttää. Tämä saattaa ehkäistä tai hidastaa osallistumista ympäristötoimintaan. Toisaalta uskontoperinteiden piirissä eri puolilla maailmaa kasvava huoli ympäristön tilasta lisää jatkuvasti toimintaa ympäristön puolesta. Erilaiset uskonnollisen ympäristöaktivismin muodot ammentavat omasta perinteestä ideoita ja periaatteita ja soveltavat niitä luovasti paikallisten ympäristöongelmien ratkaisussa. Myös uskonnollisten johtajien ympäristökannanotot vaikuttavat tavallisten ihmisten ajatteluun ja arjen valintoihin. Uskonnollinen ympäristötoiminta tähtää maailman muuttamiseen. Se pyrkii muuttamaan lainsäädäntöä, pysäyttämään ympäristölle haitallista toimintaa, luomaan parempia tuotannon ja kuluttamisen muotoja ja ylipäänsä ohjaamaan ihmisiä kestävämmälle pohjalle rakentuvaan luontosuhteeseen. Samalla se luo toivoa, että ihmisen toiminnalla on merkitystä ympäristökriisin ratkaisemisessa.

Tehtäviä Kertaa ja muista 1.

Mitä seurauksia ilmastonmuutoksella on ihmiselle ja ympäristölle?

Selitä käsitteet a) antroposeeni b) ekoteologia c) ekopakanuus d) ekofeminismi.

Mitä tarkoitetaan ajatuksella, että ihminen on tilanhoitajana maan päällä?

Ymmärrä ja sovella 4.

Kokoa eri uskontoperinteiden luontokäsitykset käsitekartaksi. Mitkä näkemyksistä vastaavat parhaiten omiasi? Perustele.

Tutustu islamilaisen ympäristöjärjestö IFEES:n verkkosivuihin (www.ifees.org.uk). Millä tavalla islamin uskosta nousevat käsitykset tulevat esille järjestön toiminnassa?

Tutustu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ilmasto- ja energiastrategiaan. Analysoi, miten strategian toimintaohjeita perustellaan uskonnolla.

Uskonnot ja muuttuva maailma 187

Tehtäviä Analysoi ja luo uutta 1.

Mitä kulttuurinen omiminen tarkoittaa? Käytä kirjan ulkopuolisia lähteitä ja etsi esimerkkejä kulttuurisesta omimisesta.

2. Miten järjestäisit oman koulusi opiskelijoille mahdollisuuden uskontodialogiin? a) Minkä uskontojen edustajia toivoisit mukaan? b) Miten uskonnottomat opiskelijat tulisi mielestäsi huomioida? c) Mitä hyötyä uskontodialogista olisi? 3.

Kuvittele, että seurustelet eri uskontoon kuuluvan henkilön kanssa. Mitä haasteita ja mitä rikkautta se voi tuoda suhtee- seenne? Entä jos toinen suhteen osapuolista on uskonnoton?

Miten päiväkodeissa tulisi ottaa huomioon lasten ja heidän perheidensä suhtautuminen uskontoihin tai katsomuksiin?

5. Suunnittele kampanja, jonka tarkoituksena on vähentää uskontoihin tai ihmisryhmiin kohdistuvia ennakkoluuloja yhteiskunnassa. 6. Millaista vainoa uskontojen edustajiin kohdistuu? Missä maissa vainoa esiintyy? Tutki ja perehdy aiheeseen käyttämäl- lä kirjan ulkopuolisia lähteitä. Kirjoita raportti tutkimustyösi tuloksista. 7.

Millaiset tekijät voivat selittää uskonnollista radikalisoitumista? Miten radikalisoitumista voitaisiin estää?

188 Uskonnot ja muuttuva maailma

8. Tutustu profeetta Muhammadin kuvaamiseen liittyviin kiista kysymyksiin ja pohdi: a) Miksi Muhammadista tehdyt pilakuvat ovat herättäneet voimakkaita reaktioita muslimien keskuudessa? b) Miten toisen ihmisen pyhänä pitämää asiaa on mahdollista käsitellä kunnioittavasti? c) Miten omaa sananvapautta voi käyttää vastuullisesti?

Profeetta Muhammadin kuvaaminen kiistakysymyksenä Muslimien ja Euroopan maiden välillä on ollut kiistoja profeetta Muhammadin kuvaamisesta. Tanskalainen sanomalehti Jyllands-Posten julkaisi vuonna 2005 kaksitoista pilapiirrosta profeetta Muhammadista. Tarkoituksena oli käyttää sananvapautta ja ottaa osaa islamin vastaiseen kritiikkiin. Monet muslimit kokivat pilapiirrokset syvästi loukkaaviksi. Piirrokset julkaistiin ainakin viidessäkymmenessä maassa. Pilapiirrosten leviämisestä seurasi laajoja mielenosoituksia ja tanskalaisten tuotteiden boikotteja eri puolilla maailmaa. Myös ranskalainen viikkolehti Charlie Hebdo julkaisi pilakuvia Muhammadista, minkä seurauksena islamilaiseen ääriliikkeeseen kuuluneet miehet hyökkäsivät vuonna 2015 lehden toimitukseen ja surmasivat 12 ihmistä. Hyökkäys herätti kiivaan julkisen keskustelun, jossa yhtäältä puolustettiin ehdotonta sananvapautta ja toisaalta pidettiin tärkeänä toisten uskonnollisen vakaumuksen kunnioittamista. Syksyllä 2020 profeetta Muhammadin pilakuvia oppitunnilla näyttänyt historianopettaja surmattiin Ranskassa. Muslimit hyväksyvät profeetta Muhammadin sanallisen kuvaamisen mutta ovat eri mieltä siitä, onko profeetan kuvia luvallista piirtää. Joidenkin muslimien mielestä Muhammadin ja muiden profeettojen kuvaaminen tulee kieltää, jotta ihmistä ei nosteta Jumalan rinnalle. Jotkut taas hyväksyvät kuvaamisen, jos se tehdään kunnioittavasti. Islamin historian kuluessa profeetta Muhammadista on maalattu lukuisia kuvia. Kaikenlainen Muhammadin kielteinen kuvaaminen on kuitenkin kiellettyä.

Tutki internet-lähteiden avulla, miten koronaviruspandemia vaikutti ihmisten tapaan harjoittaa uskontoa arjessa.

10. Selvitä, miten valitsemasi paikallinen uskonnollinen yhdyskunta

on huomioinut ympäristönäkökulmat toiminnassaan. Laadi yhdyskunnalle suunnitelma hiilineutraaliuden saavuttamisesta. Hyödynnä esimerkiksi evl.fi/hiilineutraalikirkko -sivustoa.

Uskonnot ja muuttuva maailma 189