Skeema 1 Toimiva ja oppiva ihminen näytesivut

SKEEMA 1

978-951-37-7732-6 K14

PS1 Toimiva ja oppiva ihminen

SKEEMA 1 Toimiva ja oppiva ihminen on lukion 2021 opetussuunnitelman mukainen psykologian pakollisen moduulin oppikirja. Kirja johdattaa opiskelijan psykologiaan. Kirjassa esitellään ihmisen toimintaan liittyviä psyykkisiä, biologisia, sosiaalisia ja kulttuurisia tekijöitä.

Tieteellisen ajattelun peruspiirteitä esitellään psykologian näkökulmasta.

Oppimisen teemaa lähestytään käytännönläheisesti opiskelijan oman oppimisen näkökulmasta. Lisäksi tutustutaan siihen, miten omaa ja muiden hyvinvointia voi tukea ympäristökriisien aikakaudella.

SKEEMA 1 PS1 Toimiva ja oppiva ihminen

Kia Aarnio Sari Autio Johanna Jämsä Juha Nieminen Sanna Suomalainen

PS1 Toimiva ja oppiva ihminen

SKEEMA 1 Kia Aarnio Sari Autio Johanna Jämsä Juha Nieminen Sanna Suomalainen

EDITA HELSINKI

Tilaukset Edita-myyntipalvelu asiakaspalvelu.publishing@edita.fi p. 020 450 05 www.edita.fi Tiedustelut Edita Publishing Oy, Helsinki opettajapalvelu@edita.fi p. 020 450 010 www.edita.fi

Toimitus Hanna Sokratous Kuvatoimitus Kia Aarnio ja Hanna Sokratous Graafinen suunnittelu ja kansi Virve Kivelä Taitto Petteri Kivekäs Kuvalähteet kirjan lopussa.

Suomen Tietokirjailijat ry on tukenut työtä.

1. painos © Kia Aarnio, Sari Autio, Johanna Jämsä, Juha Nieminen, Sanna Suomalainen ja Edita Publishing Oy ISBN 978-951-37-7732-6 Otavan Kirjapaino Oy Keuruu 2020

lukijalle Skeema 1 Toimiva ja oppiva ihminen on lukion 2021 opetussuunnitelman mukainen psykologian pakollisen moduulin oppikirja. Kirja johdattaa opiskelijan psykologiaan. Kirjassa esitellään ihmisen toimintaan liittyviä psyykkisiä, biologisia, sosiaalisia ja kulttuurisia tekijöitä. Tieteellisen ajattelun peruspiirteitä esitellään psykologian näkökulmasta. Oppimisen teemaa lähestytään käytännönläheisesti opiskelijan oman oppimisen näkökulmasta. Lisäksi tutustutaan siihen, miten omaa ja muiden hyvinvointia voi tukea ympäristökriisien aikakaudella.

Moduulin PS1 tavoitteet Moduulin tavoitteena on, että opiskelija a) ymmärtää sen, millainen tiede psykologia on, ja sen, että psykologinen tieto perustuu tutkimuksiin b) osaa kuvailla tieteellisen ajattelun peruspiirteitä psykologian näkökulmasta c) osaa selittää tietoisen ja ei-tietoisen toiminnan luonnetta ja eroja d) osaa eritellä ihmisen toimintaan liittyviä psyykkisiä, biologisia, sosiaalisia ja kulttuurisia tekijöitä e) tutustuu johonkin hyvinvoinnin ilmiöön psyykkisestä, biologisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta näkökulmasta f ) osaa eritellä oppimiseen liittyviä psyykkisiä, biologisia, sosiaalisia ja kulttuurisia tekijöitä sekä arvioida ja kehittää sen pohjalta omaa oppimistaan ja opiskeluaan.

1 2 3

Mitkä ovat omat tavoitteesi psykologian 1-moduulille?

Mitä tietoja ja taitoja haluat oppia?

Mitkä asiat auttavat sinua saavuttamaan tavoitteesi?

Oppimisen iloa!

Tekijät Kia Aarnio, PsT, tutkija Sari Autio, TM, Helsingin Medialukion apulaisrehtori Johanna Jämsä, TM, KK, Ressun lukion uskonnon ja psykologian lehtori Juha Nieminen, FT, psykologi, yliopisto-opettaja Sanna Suomalainen, TM, FM, Ressun lukion uskonnon ja psykologian lehtori

skeema TUKEE OPPIMISTA

II

V miten ihminen

Omia kokemuksia peilaavat kysymykset herättävät kiinnostuksen.

Aloitusteksti johdattaa aiheeseen.

oppii?

Miten yleensä opiskelet uutta asiaa?

Miten skeemat liittyvät oppimiseen?

Onko hyvä muisti välttämätön oppimiselle?

Millaista on tehokas opiskelu?

“L

ukio-opintoni ovat alkaneet hyvin, luulisin. Välillä tuntuu, etten saa tarpeeksi aikaan.

Paljon on omalla vastuulla: pitää tehdä opintosuunnitelma, ottaa huomioon isot projektit ja oppia yli ainerajojen. Ryhmätyöt ovat parhaimmillaan kiinnostavia, mutta ajoittain turhauttavia. Silloin tuntuu, että olisi helpompaa lukea asiat itse.

Joistakin aineista mietin, mihin niitä elämässä tarvitaan. Niiden lukeminen jää viime tippaan. Biologi-

asta tykkään ja se tuntuu helpolta.

On kiva ymmärtää paremmin, miten kaikki luonnossa toimii. Olisikohan puutarhuri hyvä ammatti minulle?

Joskus luen kirjan kappaleen moneen kertaan, koska huomaan puolessa välissä ajattelevani muuta.

Kokeissa olin väsynyt, kun yhtäkkiä piti lukea niin paljon kerralla. Ajoittain hätäilin, muistanko mitään lukemastani. Voiko oppimiskykyä jotenkin parantaa, vai onko se geeneistä kiinni?” P

KESKEISET KÄSITTEET Tavoiteorientaatiot

Syvä- ja pintasuuntautunut lähestymistapa

Metakognitio (PS2)

Oppimisstrategiat

Oppiminen

Konstruktiivisuus

Oppimisympäristö

Klassinen ehdollistuminen Välineellinen ehdollistuminen

Työmuisti ja säilömuisti (PS2, PS3)

Mallioppiminen (PS2)

Käsitekartat auttavat hahmottamaan kokonaisuuksia. Moduuliviittaukset auttavat yhdistämään asioita toisiinsa.

Psykologia on tiede ✨

61

Ihminen on sosiaa olento

131

linen

muita ihmisiä Jokainen tarvitsee kontak. Toiset kaipaavat ihmis ainen osa ihmisyyttä oloihinsa, Sosiaalisuus on olenn llään ajoittain omiin taas vetäytyvät miele toiset vasti, jatku vasti erakkona. Evoteja pystyy elämään jatku tai a an, halua harva en mutta ani liittyä muid seura e on kehittynyt tarve luution aikana meill ina vuosisatoina ssa ihmisillä oli aiemp koska vain muiden seura ssä. Tarvetta hakea hengi pysyä us ia Millais ollisu ja -tuhansina mahd taan liittymisle vaikutuksia yksilöl läheisyyttä muilta kutsu psyykkistä ja fyysistä on pitkäkestoisesta muista erilleen joutumisesta?

Pohdintatehtävissä voi soveltaa käsiteltävää asiaa omaan elämään.

Miten muut voivat vaikuttaa siihen, ettei kukaan jäisi yksin?

62 ✨

kistä olotilaa, motivaatioksi. itetaan kielteistä psyyk Yksinäisyydellä tarko ien puutteesta tai tusta johtuen joko ystäv n. Siinä missä jossa yksilö kokee ahdis iksee ystäv hänen olevat ihmiset sovi ävää. Joka siitä, etteivät lähellä äisyys on epämiellytt olla mukavaa, yksin si. Yksinäisyys yksin oleminen voi sä ajoittain yksinäisek itsen e koke en viides suomalain

Keskeiset käsitteet on tummennettu, ja ne löytyvät myös hakemistosta.

Syvennä-teksteissä on lisätietoa.

SY VENNÄ Mikä jarruttaa yksilön ilmastotekoja?

Ilmastoaktivisti Greta Thunberg on saanut osakseen paljon kiitosta ja ihailua mutta myös kiusaamista.

Psyykkistä tasapainoa uhkaavilta tiedoilta, kuten ilmastokriisiltä, puolustaudutaan helposti defenssien avulla.

Esimerkiksi ”ammutaan viestintuoja” haukkumalla tai uhkailemalla ilmaston puolesta toimivia. Myös projisointi ja kohteensiirto ovat yleisiä defenssejä ilmastokriisiin: vaikea asia laitetaan jonkun muun syyksi, jotta omaa vastuuta ei tarvitse kantaa.

ajattelutavassa ilmastotoimet ja heikommassa asemassa olevien kärsimyksen vähentäminen voivat vaikuttaa turhilta.

Jotkut kokevat, ettei heillä ole tarpeeksi tietoa ilmastonmuutoksesta ja sen ratkaisuista – tai että tietoa on liikaa. Ratkaisuvaihtoehtojen ristiriitaisuudet voivat hämmentää ja estää toimintaa.

Tiedonkäsittelyjärjestelmämme on vaikea ottaa vastaan niin globaalia ja kaiken kattavaa ongelmaa kuin ilmastonmuutos. Arkielämän sujuminen ja tämän hetken nautinto menevät helposti ilmastonmuutoksen ratkaisujen edelle. Yksittäisen teon vaikutus koetaan pieneksi, ja valintojen seuraukset saattavat tuntua ajallisesti ja paikallisesti kaukaisilta. Tällaisen ajattelutavan voi haastaa muistuttamalla itseään, että kaikkien ihmisten yhteenlasketuilla teoilla on valtava merkitys. P

128 ✨ Psykologia tarkastelee hyvinvoinnin ilmiöitä

?

Mistä voi saada tieteellisesti luotettavaa tietoa ilmastonmuutoksesta? Miksi jotkut haluavat levittää väärää tietoa?

TUTKIM

Faktojen arviointi estää lankeamasta toistetun väitteen lumoon Brashier, N. M., Elisee v, E. D. & Marsh, E. J. (2020 ). An initial accuracy focus preve nts illusory truth. Cogni tion, 194, 104054.

US

VIRHE ELLIS TEN VÄITT ÄMIEN TODE NMUK AISUU DEN ARVIO INTI

Johdanto: Kun samaa 4 n perusteettomaan väitteeseen törmää toistu Uusi Toistettu vasti, alkaa helposti uskoa sen olevan totta. Koska mielen on helppo käsitellä toistuvia väitteitä, 3 ne tulkitaan toden mukaisemmiksi kuin uudet väittee t. Toisto voi saada hyvinkin epäuskottavilta kuulos tavat väitteet vaikut tamaan uskottavilta. Poliitik 2 ot ja mainostajat hyödy ntävät tällaista taipumusta.

Aiempien tutkimusten mukaan toistetun väitteen lumoo n lankeaminen ei ole 1 yhteydessä älykkyyteen eikä aiempiin tietoihin aihepi Kiinnostavuus iristä.

Myöskään se, että viestin Todenmukaisuus vastaanottaja tietää Alkuperäinen arvioin tiedon lähteen epäluotettav ti aksi, ei vaikuta asiaan .

Tutkimuskysymys: Jos ihmistä pyytää keskittymään faktojen toden tut virheelliset väittäm mukaisuuteen, välttää ät toden mukaisemmiksi kuin kö hän lankeamasta toiste uudet virheelliset väittäm tun väitteen lumov ät.

Sen sijaan ne osallistujat, oimaan?

Menetelmät: Osa jotka olivat ensin tutkimuksen 103 osallis arvioineet väitteiden tujasta todenmuarvioi ensin erilaisten kaisuutta, arvioivat väittämien kiinnostavuu toistetut ja uudet den ja virheelliset osa niiden todenmukai väittämät yhtä tosiks suuden. Seuraavaksi i. kaikki osallistujat arvioiv Johtopäätökset: Faktoj at samojen ja uusien en todenmukaisuutee väitteiden todenmukaisuuden. keskittyminen oli yhteyd n Mukaan otettiin sekä essä tarkempaan arvioo todenmukaisia että virheellisiä väitteiden todenmukai n väittämiä. Virheelliset suudesta verrattuna väittämät olivat uskottavan kuuloi tilanteeseen, jossa ei keskit sia, kuten ”Maailman ytty faktojen toden nopein mukaisuumaalla kulkeva eläin teen. Kannattaa siis on leopardi”. miettiä väitteitä kohda tessaan, Tulokset: Ne osallis pitävätkö ne paikka tujat, jotka olivat ensin nsa. Tiedon käyttä minen vaatii vioineet väitteiden arkuitenkin aikaa ja vaivan kiinnostavuutta, arvioiv näköä, varsinkin jos at toistetietoa joutuu hakemaan muisti n sijaan internetistä tai muista tiedonlähteistä, kun taas fiilispohjalta tehdyt arviot tiedon luotettavuud esta ovat nopeita ja helppoja.

Siksi faktojen tarkist amiseen kannattaa patistella itseään ja muita samaa n tapaan kuin tutkija t tässä tekivät osalle osallis tujista.

Arviointia: Tutkim us tuotti lisää tietoa siitä, miten voidaan välttää uskomasta toistuvasti kuultu ihin virheellisiin väitteisiin.

Jatkossa voisi selvitt ää, kuinka kauan väitteiden kriittin en tarkastelu vaikut taa kriittisyyttä lisäävästi.

Keskiarvo lopullise sta todenmukaisuuden arviosta

Ilmastonmuutoksesta huolissaan olevien voi olla vaikea ymmärtää, miksi toiset eivät välitä yhteisestä asiasta. Toisten välinpitämättömyys voi rasittaa heitä merkittävästi. Osittain välinpitämättömyyden syyt voivat johtua elämäntilanteesta, esimerkiksi jos yksilö kokee niin paljon muuta stressiä ja vastoinkäymisiä, ettei ympäristön puolesta toimimiselle jää energiaa.

On myös lukuisia psykologisia syitä sille, miksi osa ihmisistä ei toimi riittävästi ympäristön puolesta.

Psykologian professori Robert Gifford on jaotellut näitä syitä seitsemään luokkaan: vertailut muihin ihmisiin, riskit itselle, ajalliset ja taloudelliset investoinnit, toiminnan symbolinen mittakaava, epäluottamus asiantuntijoihin, maailmankuva sekä yksilön tiedonkäsittelyn rajoitukset. Giffordin luokittelemat syyt ovat myös vuorovaikutuksessa toistensa kanssa.

Ihmiset haluavat yleisesti toimia sosiaalisesti hyväksytyllä tavalla, jotta sosiaaliset riskit minimoituisivat. Joidenkin ihmisten lähipiirissä ei ole ketään, joka toimisi ympäristön hyväksi. Giffordin mukaan yksilö voi tällöin välttää ympäristötekoja, koska ei halua leimautua erilaiseksi. Voi tuntua vaikealta puhua ympäristöystävällisistä ratkaisuista, jos pelkää muiden kielteistä suhtautumista.

Ihmiset eivät myöskään mielellään luovu asioista, joiden eteen he ovat nähneet vaivaa tai käyttäneet aikaa tai jotka ovat muodostuneet tavoiksi. Joskus toiminta ei ole tehokasta, koska sen mittakaava on väärä: joku saattaa kierrättää teepussinsa mutta lentää kaukolomalle.

Lähtökohtaisesti ihmiset reagoivat uhkiin puolustamalla vallitsevaa asiantilaa, koska muutos vaikuttaa tuntemattomalta ja uhkaavalta. Vaikeiden tunteiden käsittelemistä on houkuttelevaa lykätä. Välttely ja torjunta kasvattavat kuitenkin ei-tietoista ristiriitaa mielessä, mikä vie psyykkisiä voimavaroja. Kun jokin asia tai taho osoittaa ylläpidetyt uskomukset virheellisiksi, herää suuttumus. Aiheen vähättely on helpompaa, jos ympärillä on samanmielisiä ihmisiä ja uskoo ennemmin kavereiden mielipiteitä kuin asiantuntijoiden näkemyksiä. Psyykkistä ristiriitaa voidaan yrittää helpottaa salaliittoteorioilla tai seuraamalla liikettä, joka väittää, ettei syytä huoleen ole.

Joidenkin ihmisten maailmankuvaan kuuluu ajatus, että ihmiset eivät ole yhdenvertaisia. Tällaisessa

P

Toisin kuin tutkimuksess a hyödynnetyssä virheel väittämässä sanott lisessä iin, maailman nopein maalla kulkeva eläin on gepardi.

?

Miksi toiston harha an lankeaminen voi olla vaarallista?

Ihminen on psyykkinen olento

✨

89

Skeeman tehtävät auttavat oppimaan ja valmistautumaan ylioppilaskokeeseen.

Tehtävät on jaoteltu kolmeen tasoon:

VIOI

LUO JA AR

Tunteisiin vaikuttaa se, miten tulkitsee tilanteen. Kaikkia olosuhteita ei voi muuttaa, mutta siihen voi vaikuttaa, miten niihin suhtautuu.

1

KERTAA

Palaa luvun alun romaanikatkelmaan. a) Millaisia Lumikin ja hänen vanhempiensa psyykkisiä toimintoja romaanikatkelmassa kuvataan? Huomioi kognitiiviset toiminnot, motiivit ja tunteet. b) Millaisia psyykkisen itsesäätelyn keinoja Lumikin vanhemmat käyttävät romaanikatkelmassa kuvatuissa tilanteissa? c) Pohdi, miten romaanikatkelman henkilöillä ilmenee tietoinen ja eitietoinen toiminta.

Ihmiset eroavat toisistaan sen suhteen, kuinka paljon he uskovat voivansa vaikuttaa tunteisiinsa. Erään tutkimuksen mukaan ne oppilaat, jotka uskovat pystyvänsä vaikuttamaan tunteisiinsa, ovat vähemmän masentuneita ja voivat psyykkisesti paremmin kuin ne, jotka uskovat tunteiden olevan omien vaikutusmahdollisuuksien ulottumattomissa.

Kun ne oppilaat, jotka uskovat vaikutusmahdollisuuksiinsa, kohtaavat vaikeita tunteita, he yrittävät tehdä tunteilleen jotakin. Esimerkiksi muuttamalla tilanteesta tehtyä tulkintaa he voivat muuttaa tunteitaan.

Keskustelemalla muiden, kuten kaverin tai psykologin, kanssa voi löytää uusia tapoja nähdä vaikea tilanne. Vaikeita tunteita ei välttämättä tarvitse yrittää muokata tai poistaa, vaan niiden kanssa voi opetella elämään.

2

Se, missä tietoisuus sijaitsee ihmisen aivoissa, on yksi hankalimmista ihmisen aivoihin liittyvistä arvoituksista. Varmaa vastausta ei ole toistaiseksi löytynyt.

Etsi internetistä tietoa siitä, mitä asiasta tällä hetkellä tiedetään.

3

Ennakkoluulo on negatiivinen asenne ihmistä tai asiaa kohtaan, ennen kuin tähän on tutustuttu. Ennakkoluulot ovat tavallisesti perusteettomia.

Ne vahingoittavat kohdettaan ja kärjistävät ryhmien välisiä jännitteitä. Ne saattavat johtaa syrjintään, jolloin käyttäytyminen tiettyä ihmistä kohtaan riippuu hänen ryhmäjäsenyydestään.

Alalukujen lopussa on 1-tason kertaavia ja 2-tason soveltavia tehtäviä.

Ennakkoluulokin on skeema. Hyödynnä Neisserin havaintokehää ja kuvaa sen avulla, miten ennakkoluulo vaikuttaa tiedonkäsittelyyn. Mieti yksi käytännön esimerkki ennakkoluulosta ja sen vaikutuksista tiedonkäsittelyyn ja toimintaan.

4 Tutki oheista kaaviota, jossa on päivittäin pelaamista mobiililaitteella tai tietokoneella harrastavien nuorten osuudet sukupuolen ja kouluasteen mukaan Kouluterveyskyselyssä vuonna 2019. a) Mitä kaavio kertoo nuorten pelaamisesta? Kuvaa tutkimuksen tulokset. b) Pohdi, minkälaisia motiiveja nuorten pelaamiseen liittyy. Hyödynnä analyysissäsi erilaisia motiivityyppejä. c) Pohdi, millaisia ongelmia liittyy siihen, että tulokset on jaoteltu kaksijakoisen sukupuolen mukaan.

NUORTEN PÄIVITTÄINEN PELAAMINEN 2019

1

Mikä on tunteen ja mielialan ero?

2

Mitä tarkoitetaan psyykkisellä itsesäätelyllä?

60

3

Miten psyykkiset puolustuskeinot ja hallintakeinot eroavat toisistaan?

50

%

4 Miksi tunteet ovat tarpeellisia?

30

5

20

Valitse yksi tunne, esimerkiksi ilo, viha tai suru. Miten ihmisen psyykkisyys, biologisuus, sosiaalisuus ja kulttuurisuus ilmenevät tämän tunteen yhteydessä?

Defensseistä on todettu, että ne ovat ”hyvä renki, mutta huono isäntä”. Mitä tällä tarkoitetaan?

108 ✨ Ihminen on psyykkinen olento

52

48

23

0

8.–9. lk

23

Lukio Pojat

5

45

17

10

6 Tutki Lauri Nummenmaan tutkimuksen tuloksiin liittyvää kuvaa sivulla 102.

Mitä kuva kertoo biologisten tekijöiden yhteydestä tunteisiin?

7

THL: Kouluterveyskysely

70

40

SOVELLA

Tutkimusesimerkit auttavat ymmärtämään psykologiaa tieteenä, ja niiden kautta psykologisen tutkimustyön vaiheet tulevat tutuiksi.

Ammatillinen oppilaitos Tytöt

Kerää kaikki tässä luvussa esitellyt tutkimukset ja järjestä ne taulukoksi tai käsitekartaksi sen mukaan, mihin psyykkiseen toimintoon ne liittyvät.

Ihminen on psyykkinen olento ✨

109

Päälukujen lopussa on 3-tason kehittelyä ja arviointia sekä laaja-alaista osaamista vaativia tehtäviä.

SISÄLLYS Moduulin PS1 tavoitteet

3

I PSYKOLOGIA ON TIEDE 10 1 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan 12 Ihminen on kokonaisuus 13 2 Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita 17

Psykologian osa-alueet tutkivat eri puolia ihmisestä 17 Psykologia kattaa ihmisen toiminnan häiriöistä huippukokemuksiin 20 Psykologiaa sovelletaan monissa ammateissa 22 SYVENNÄ: Psykologian historiassa ihmistä on lähestytty eri näkökulmista 25

3 Tiede edellyttää kriittistä ajattelu 26

Kriittisessä ajattelussa väitteet perustellaan 26 Tieteelliset väitteet perustuvat todisteisiin 29

4 Psykologinen tieto saavutetaan tutkimuksilla 33

Tieteellinen tutkimus on prosessi 33 Tutkimusote valitaan tutkimuskysymyksen mukaan 36 Otos ja perusjoukko vaikuttavat tutkimuksen arviointiin 40 Tieteessä käytetään luotettavia tiedonkeruumenetelmiä 41 Eettiset periaatteet ohjaavat psykologista tutkimusta 43 TUTKIMUS: Epäpätevä yliarvioi pätevyytensä 46 LUO JA ARVIOI 47

II IHMINEN ON BIOLOGINEN, SOSIAALINEN JA KULTTUURINEN OLENTO 48 5 Ihminen on biologinen olento 50

Kehoa ja mieltä ei voi erottaa toisistaan 50 Aivotoiminta on kaiken toiminnan perusta 52 Neuropsykologia tutkii aivojen salaisuuksia 55

Perimä ja ympäristö ovat dynaamisessa vuorovaikutuksessa keskenään 57 Evoluutiopsykologia näkee ihmisen miljoonien vuosien kehityshistorian tuloksena 58 Evoluutiopsykologian väitteille on vaihtoehtoisia selityksiä 60

6 Ihminen on sosiaalinen olento 62 Jokainen tarvitsee muita ihmisiä 62 Sosialisaation kautta omaksutaan yhteisön tavat ja säännöt 63 Normit ovat yhteisön sääntöjä 64 SYVENNÄ: Ryhmässä toimitaan eri tavalla kuin yksin 66 Tilannetekijät vaikuttavat toimintaan 67 7 Ihminen on kulttuurinen olento 70

Kulttuuri ja yksilö vaikuttavat toisiinsa 70 Yksilökeskeinen ja yhteisökeskeinen kulttuuri 73 TUTKIMUS: Keltainen väri yhdistyy iloon – varsinkin sateisissa ja kylmissä maissa 75 LUO JA ARVIOI 77

III IHMINEN ON PSYYKKINEN OLENTO 78 8 Psyykkinen toiminta on tietoista ja ei-tietoista 80 Ei-tietoiset asiat vaikuttavat toimintaan 80 Psykodynaaminen teoria toi ei-tietoisen ihmismielen selittäjäksi 82 SYVENNÄ: Psykodynaamisen mallin mukaan mielestä on tietoista vain jäävuoren huippu 84 9 Kognitiivinen toiminta on aktiivista tiedonkäsittelyä 85 Kognitiivista toimintaa ohjaavat skeemat 85 TUTKIMUS: Faktojen arviointi estää lankeamasta toistetun väitteen lumoon 89 Minäkäsitys ja maailmankuva ovat laajoja skeemoja 90 10 Motivaatio vetää ihmisen liikkeelle 91

Biologiset, sosiaaliset ja psyykkiset motiivit kietoutuvat toisiinsa 91 Sisäinen motivaatio ajaa tekoihin 93 Mielihyvää lähestytään ja kärsimystä vältetään 94 Motivaatioon vaikuttavat tavoitteet, tunteet ja uskomukset pystyvyydestä 97

11 Tunteet auttavat toiminnan arvioinnissa 99

Tunteet ovat tarkkarajaisia ja lyhytkestoisia reaktioita 99 Eri kulttuureissa on samoja tunteita mutta erilaisia tunneilmaisuja 101 Psyykkisillä puolustuskeinoilla suojaudutaan mielenterveyttä uhkaavilta tunteilta 102 Hallintakeinojen avulla tullaan toimeen tunteiden kanssa 105 Tunteiden kanssa oppii elämään 107 LUO JA ARVIOI 109

IV PSYKOLOGIA TARKASTELEE HYVINVOINNIN ILMIÖITÄ 110 12 Hyvinvoinnissa kietoutuvat yhteen psyykkiset, biologiset, sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät 112

Hyvinvoinnin osa-alueet linkittyvät dynaamisesti toisiinsa 112 Mielenterveys on ajoittain koetteilla kaikilla 114 Mielenterveyden ongelmiin voi saada apua 116

13 Psyykkistä hyvinvointia on suojeltava ympäristökriisien aikakaudella 118

Ympäristökriisit alentavat hyvinvointia suoraan ja välillisesti 118 Ilmastoahdistus on ymmärrettävä reaktio maailman ympäristöongelmiin 119 Ilmastoahdistus voi ilmetä levottomuutena tai pahentua mielenterveyden ongelmaksi 122 Miten selvitä ilmastoahdistuksen kanssa?

123 TUTKIMUS: Hallintakeinot ja läheisten tuki ovat yhteydessä ympäristöystävällisiin tekoihin 126 SYVENNÄ: Mikä jarruttaa yksilön ilmastotekoja?

128 LUO JA ARVIOI 129

V MITEN IHMINEN OPPII? 130

14 Ihminen on oppiva olento 132

Ihminen oppii jatkuvasti ja kaikkialla 132 Aivojen muovautuvuus mahdollistaa elinikäisen oppimisen 133 Nukkuessa tieto järjestäytyy ja muistijäljet vahvistuvat 134 SYVENNÄ: Liikunta parantaa oppimiskykyä 136

15 Ympäristö muokkaa reaktioita 137

Opimme reagoimaan neutraaleihin ärsykkeisiin 137 Toiminta vahvistuu, kun siitä saa palkinnon 138 Pelaamista ylläpidetään tutkittujen periaatteiden mukaisesti 140

16 Taitava oppija pyrkii ymmärtämään 141

Oppiminen on rakentamista 141 Syväsuuntautunut yrittää ymmärtää 142 Oppimista voi tukea monin eri tavoin 145 Kertaa mielekkäästi 148 Taitava oppija valitsee keinot tilanteen ja tavoitteiden mukaan 150 TUTKIMUS: Harjoitustestit auttavat oppimaan ja arvioimaan osaamista 152 Oppimisessa tarvitaan työmuistia ja säilömuistia 154 17 Motivoitunut haluaa oppia 156

Motivaatio kehittyy kokemusten myötä 156 Opiskelu voi palvella monenlaisia tavoitteita 156 Miten saa hyvän vireen opiskeluun? 158 Asenteella on merkitystä 161

18 Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa 163

Mallia seuraamallakin oppii 163 Osallistumalla oppii toimimaan 165 Opettamisen ja oppimisen käytännöt vaihtelevat kulttuureittain 167 LUO JA ARVIOI 169

ITSEARVIOINTI 170

Hakemisto 171 Kuvalähteet 179

II

I psykologia on tiede

Mitä psykologit tekevät?

Mihin psykologiaa tarvitaan?

Mitä vaaditaan hyvältä psykologian tutkimukselta?

K

yltissä kaupan ovensuussa luki: ”Tarjouksessa Kuinka saavutat mielenrauhan -opas!

Kaupanpäällisenä pörröinen koristetyyny ja vaaleanpunainen unimaski! Näiden avulla stressi poistuu takuuvarmasti!” Minja jäi painelemaan koristetyynyä ja harkitsemaan tarjousta. Sara pyöräytteli silmiään hänen vieressään: ”Oikeasti, tule jo.

Minun stressini poistuu, kun pääsen pois täältä ostoskeskuksesta, ehdin

lukea kokeisiin, tehdä esitelmän ja ulkoiluttaa Raksun.” Minja epäröi kirjan äärellä, käänsi sen takakannen esille, ja luki ääneen: ”Oppaan kirjoittaja on luontaishoitaja, joka on löytänyt mielenrauhan kristallien ja sileiden kivien ääreltä.” Sara kiskaisi Minjaa hihasta, hoputti lähtemään.

Minja jatkoi takakannen tavaamista: ”Tutkimusten mukaan 95 prosenttia lukijoista on löytänyt mielenrauhan kirjan myötä.” P

KESKEISET KÄSITTEET Muuttujat Tutkimuskysymys ja hypoteesi

Tutkimus0tteet (PS2, PS3, PS4, PS5)

Tutkimuksen tekeminen

Määrällinen ja laadullinen tutkimus

Tiedonkeruumenetelmät (PS2, PS3, PS4, PS5) Otos ja perusjoukko Tutkimusetiikka

Psykologia Psykologian osa-alueet

Kriittinen ajattelu Ihmisen toiminta Mielen toiminta

10 ✨ Psykologia on tiede

Käyttäytyminen

Psykologia on tiede ✨ 11

1

Psykologia tutkii ihmisen toimintaa Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan

Halaaminen ja nauraminen ovat ulkoista käyttäytymistä. Mielen sisäisiä tapahtumia, kuten ajatuksia ja tunteita, emme näe ulospäin.

Miksi ihmiset toimivat kuten he toimivat? Miksi luvun alun tapauksessa Minja ja Sara käyttäytyivät eri tavalla? Psykologia on tiede, jossa tutkitaan, miten ihmisen mieli toimii ja miten hän käyttäytyy. Mielellä tarkoitetaan muun muassa omia ajatuksia, muistoja ja tunteita. Ne ovat ihmisen psyykkistä toimintaa. Minjan kiinnostus mielenrauhaopasta kohtaan on hänen mielen sisäistä toimintaansa. Sara sen sijaan ajatteli, kuinka ajankäyttö ostoskeskuksessa oli poissa koulutehtäviin käytettävissä olevasta ajasta. Nämä ajatukset olivat hänen mielen sisäistä toimintaansa, samoin kuin hänen kärsimättömyyden tunteensa.

Ulkoista, havaittavissa olevaa käyttäytymistä ovat ne teot, jotka näkyvät ulospäin. Minja kosketteli koristetyynyä ja Sara nyki Minjaa hihasta, ja nämä olivat heidän ulkoisesti havaittavaa käyttäytymistään.

Käyttäytyminen voi ilmentää mielen sisäistä toimintaa, esimerkiksi tavaran hypistelystä voi päätellä Minjan kiinnostuksen tuotteeseen ja Saran puheesta ja eleistä voi päätellä hänen kärsimättömyytensä. Joissain tilanteissa ulkoinen käyttäytyminen voi kuitenkin peittää mielen sisällöt, esimerkiksi jos ihminen nauraa vitsille, joka loukkasi häntä.

Mielen sisäisiä tapahtumia sekä ulkoista käyttäytymistä kutsutaan yhteisnimityksellä ihmisen toiminnaksi. Ihmisen toimintaa tutkitaan psykologiassa muun muassa seuraavien kysymysten avulla: Miten ajatukset vaikuttavat tunteisiin? Jos esimerkiksi on kiire päästä hoitamaan asioita, mutta joutuu odottamaan kaveria, saattaa tuntea kärsimättömyyttä. Entä miten tunteet vaikuttavat käyttäytymiseen? Esimerkiksi kärsimättömänä tulee kenties liikuttua nopeammin ja mahdollisesti myös hermostuttua helpommin. Miten muiden ihmisten toiminta vaikuttaa meihin? Jos muutkaan eivät vaikuta kiirehtivän kotiin tekemään kotitehtäviä, tuleeko silloin helpommin itsekin vitkuteltua? Miten tulkitsemme omaa käyttäytymistämme? Ajatteleeko luvun alussa kuvattu Sara, että hän on hyvä ystävä Minjalle, kun yrittää saada tämän pois turhan shoppailun ja epätieteellisen oppaan parista?

Jos ihminen olisi täysin rationaalinen eli järkiperäinen olento, olisimme kuin koneita. Emme myöhästyisi koulusta, tuntisi tunteita tai uskoisi valeuutisiin. Psykologia on kiinnostunut ihmisen inhimillisestä puolesta – siitä, mikä erottaa hänet koneesta. Inhimilliseen puoleen kuuluvat niin tunteet, ajatukset, uskomukset, ystävyys kuin kielen käyttö. Tieteenalan nimi psykologia tulee kreikan kielestä ja tarkoittaa oppia mielestä (psykhe, mieli; logos, oppi).

Ihminen on kokonaisuus Ihminen on biologinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kulttuurinen olento.

Ihmisen toiminnan ymmärtämiseksi näitä kaikkia puolia tulee tarkastella psykologiassa. Esimerkiksi kun ihminen on stressaantunut, hänen kehossaan erittyy stressihormonia. Stressaantuneet ajatukset ovat psyykkistä toimintaa ja stressihormonin erittyminen on biologista toimintaa. Mitä enemmän ihminen vatvoo stressaavia ajatuksia, sitä enemmän stressihormonia hänen kehonsa erittää. Mitä enemmän stressihormonia kehossa on, sitä vaikeampaa on ajatusten rauhoittaminen. Näin psyykkinen toiminta vaikuttaa biologiseen toimintaan ja biologinen toiminta psyykkiseen toimintaan.

Muut ihmiset vaikuttavat stressaantuneeseen henkilöön joko rauhoittavasti tai kiihdyttävästi. Muiden vaikutus yksilöön on sosiaalista toimintaa. Myös se, miten stressaantunut henkilö reagoi muihin ihmisiin, on sosiaalista toimintaa. Muut vaikuttavat yksilöön ja yksilö vaikuttaa muihin. Stressiin vaikuttaa myös kulttuurinen toiminta. Joissakin

Robotit eivät koe tunteita, toisin kuin ihmiset. Ihmisyyteen kuuluu olennaisesti ainutlaatuisuuden kokemus.

Psykologia on tiede ✨ 13

kulttuureissa suorittamista pidetään tärkeämpänä kuin toisissa, mikä vaikuttaa stressin kokemiseen.

Ihminen biologisena olentona käsittää useita asioita: kehon, aivotoiminnan, perimän ja evoluution vaikutuksen. Ihmisen fyysisyydellä viitataan osittain samoihin asioihin kuin ihmisen biologialla. Fyysisyyttä käytetään erityisesti viittaamaan kehon fysiologisiin toimintoihin eli elintoimintoihin, kuten hengästymiseen, kurkkukipuun ja uneen vaipumiseen.

Sitä, että ihminen on biologinen, ei voida olla huomioimatta, kun tutkitaan psyykkisiä ilmiöitä. Mielen tapahtumat perustuvat aivotoimintaan. Ajatukset ja tunteet heijastuvat usein fyysisesti kehon reaktioissa: epävarmuus voi saada hartiat jäykistymään ja katseen pälyilemään, innostuminen taas kädet heilumaan.

Ihmisen psyykkisyyteen kuuluvat mielen sisäiset eli psyykkiset toiminnot: motiivit, tiedonkäsittely ja tunteet. Motiivi on toimintaa liikkeelle sysäävä syy eli toiminnan tarkoitus. Pyrimme koko ajan johonkin; toimintamme on motivoitunutta. Motiivit voivat olla selviä, kuten kokeisiin lukemisessa, tai ne voivat olla ei-tietoisia, kuten silloin Miten ihmisen psyykkinen, biologinen, kun pikkulapsi tönäisee mustasukkaisena perheen vauvaa. sosiaalinen ja kulttuuTiedonkäsittelyä eli kognitiivisia toimintoja ovat havaitsemirinen puoli ilmenevät nen, tarkkaavaisuus, ajattelu, kieli, oppiminen ja muisti. Luvun ihastumisessa? Entä vihastumisessa? alun tapauksessa Minja havaitsee mielenrauhaoppaan, kiinnittää tarkkaavaisuuttaan sen takakannen lupauksiin ja keskustelee ai-

Kaikilla psyykkisillä ilmiöillä, kuten ajatuksilla ja tunteilla, on vastineensa aivojen biologisessa toiminnassa. Vaikuttamalla aivojen toimintaan esimerkiksi nautintoaineella, kuten kahvilla, lääkeaineella tai päihteellä, voi yksilön toiminta muuttua.

14 ✨ Psykologia on tiede

IHMINEN ON PSYYKKINEN, BIOLOGINEN, SOSIAALINEN JA KULTTUURINEN OLENTO

heesta ystävänsä Saran kanssa kielen avulla. Hän Psyykkinen siis käsittelee tietoa monilla tavoin. Tunteet vaikut• motiivit • tiedon­käsittely tavat siihen, mitä tavoittelemme, mitä ajattelemme • tunteet ja mihin kiinnitämme huomiomme. Esimerkiksi turhautuneena saattaa valita helpomman tavan ratkaista ongelma, kun taas iloisena saattaa valita haastavamman keinon.

Joskus motiivit, tiedonkäsittely ja tunteet johtavat Sosiaalinen • yksilön havaittavissa olevaan käyttäytymiseen, esimerkiksi vuorovaikutus tarttumaan luontaishoitajan stressinlievitysvinkkei muiden kanssa hin. Joskus mielen toiminnasta ei seuraa ulkoista käyttäytymistä, esimerkiksi jos on kärsimätön mutta silti odottaa näennäisesti tyynenä.

Emme toimi maailmassa yksin, vaan osana yhteisöä. Muut ihmiset vaikuttavat meihin, ja me vaikutamme ympärillämme oleviin ihmisiin.

Psykologiassa huomioidaan ihminen sosiaalisena olentona. Toiset ihmiset vaikuttavat siihen, mitä ajattelemme, tunnemme ja toivomme.

Biologinen • keho • aivot • perimä • evoluutio

Kulttuurinen • tietylle ihmisjoukolle ominaiset tavat

Ihmisen toimintaa kuvaa tavoitteellisuus. Mitä tavoitteita kuvan henkilöillä saattaa olla?

Psykologia on tiede ✨ 15

Ihmisen psyykkisyyttä on mahdotonta täysin eritellä biologiasta, sosiaalisuudesta ja kulttuurisuudesta.

Ilman muita ihmisiä ei olisi syytä pelätä porukan ulkopuolelle jäämistä tai kokea nolouden tunnetta. Voi olla, että luvun alussa kuvattu Minja jättää mielenrauhaoppaan ostamatta, koska hänen ystävänsä Sara pitää sitä turhana.

Myös kulttuuri, eli tietylle ihmisjoukolle ominaiset tavat, vaikuttaa meihin, ja me vaikutamme vastavuoroisesti kulttuuriin. Kulttuurissa korostuvat tietynlaiset perinteet, kuten esimerkiksi tingitäänkö kauppiaan kanssa vai ovatko tarjoukset kaikille samat.

KERTAA

1 2 3

SOVELLA

Mitä psykologiassa tutkitaan?

Miten mielen sisäiset tapahtumat vaikuttavat ulkoiseen käyttäytymiseen?

Anna kolme esimerkkiä.

Mitä tarkoitetaan psyykkisillä toiminnoilla?

4 Mitä tarkoittaa, että ihminen on psyykkinen, biologinen, sosiaalinen ja kulttuurinen olento? Selitä ja anna esimerkkejä jokaisesta kohdasta.

Esimerkit voivat olla yleisiä tai liittyä omaan elämääsi.

5 Psykologiaa kuvataan usein ”ikkunaksi ihmismieleen”. Pohdi oppimasi perusteella mielikuvan toimivuutta.

16 ✨ Psykologia on tiede

2

Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita Psykologian osa-alueet tutkivat eri puolia ihmisestä Psykologian tutkimuskohde, ihmisen mieli ja käyttäytyminen, kiinnosti jo antiikin ajan kreikkalaisia filosofeja. Itsenäisenä tieteenalana psykologia on kuitenkin varsin nuori. Ensimmäiset psykologian tutkimukset tehtiin 1870-luvulla. Laajat psykologiset teoriat ihmisen toiminnasta kehitettiin 1900-luvulla, ja niiden pohjalta muodostui nykyinen psykologiatiede.

Koska ihmisen toiminta on monipuolista, psykologian eri osa-alueilla tarkastellaan toiminnan eri puolia. Psykologian tutkija keskittyy usein selvittämään yhtä osa-aluetta ihmisen toiminnasta kerrallaan. Yksi keskittyy esimerkiksi aivojen toimintaan, toinen ajatustapoihin ja kolmas ihmisen toimintaan ryhmän jäsenenä. Koska ihminen on kokonaisuus, osa-alueet liittyvät kiinteästi toisiinsa. Esimerkiksi lapsen ajattelun kehittymistä tutkittaessa yhdistyy kaksi osa-aluetta, tiedonkäsittelyä tutkiva kognitiivinen psykologia ja ihmisen kehitystä tutkiva kehityspsykologia.

Psykologian osaalueet keskittyvät eri puoliin ihmisessä, kuten kehon toimintoihin, motivaatioon tai yhteistoimintaan muiden kanssa.

Kognitiivisessa psykologiassa tutkitaan muun muassa muistia. Muistisairas muistaa usein parhaiten lapsuuden tapahtumia.

Kehityspsykologian osa-alue käsittelee ihmisessä tapahtuvia muutoksia, joita hän kokee eri vaiheissa elämäänsä. Kehityspsykologiassa selvitetään esimerkiksi, miten pikkulapsi oppii säätelemään tunteitaan, kuinka nuoruudessa etsitään itseä ja millaisia psyykkisiä ja sosiaalisia haasteita kohdataan eri ikävaiheissa.

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Tiedonkäsittelyyn kuuluu tiedon hankinta ja työstäminen mielessä, tiedon ilmaiseminen muille sekä tiedon tallentaminen muistiin. Kognitiivisen psykologian aihepiiriin kuuluvat muun muassa tarkkaavaisuus, havaitseminen, ajattelu, oppiminen, kieli ja muisti.

Neuropsykologiassa ollaan kiinnostuneita aivojen ja ihmisen toiminnan välisestä suhteesta. Neuropsykologiassa selvitetään, mitä aivoissa tapahtuu, kun ihminen havaitsee, ajattelee, tuntee tai käyttäytyy tietyllä tavalla. Neuro­psykologiassa tutkitaan myös, miten esimerkiksi aivovamma muuttaa havaintoja, ajatuksia, tunteita ja käyttäytymistä. Vaurioita tutkimalla saadaan lisätietoa myös normaaleista tiedonkäsittelytoiminnoista, kuten siitä, miten ihmisten on mahdollista ymmärtää puhetta, tunnistaa tuttuja kasvoja tai muistaa vuosien takaisia tapahtumia.

Emootiopsykologiassa selvitetään tunteiden eli emootioiden vaikutusta ihmisen toimintaan. Tutkimuskohteina ovat tunteiden viriäminen ja niiden sääteleminen.

Kliinisessä psykologiassa tutkitaan mielenterveyttä ylläpitäviä ja heikentäviä tekijöitä sekä sovelletaan psykologista tietoa mielenterveyden hoitamiseen.

Persoonallisuuspsykologiassa muodostetaan kokonaiskuva ihmisen toiminnasta ja sen syistä. Persoonallisuuspsykologiassa tutkitaan yksilöiden välisiä eroja, kuten eroja persoonallisuudessa, ja myös sitä, mitkä tekijät altistavat mielenterveyden ongelmille.

Evoluutiopsykologiassa ihmisen toimintaa selitetään samoilla biologisilla periaatteilla kuin muidenkin eliöiden toimintaa, ja tutkimuskohteena voi olla vaikkapa persoonallisuus tai kumppanin valinta.

Positiivisessa psykologiassa pyritään ymmärtämään ihmiselämän myönteisiä, luovia ja kukoistavia puolia ja edistämään vahvuuksia.

18 ✨ Psykologia on tiede

Sosiaalipsykologiassa tutkitaan ihmistä ryhmän jäsenenä ja sosiaalisen ympäristön vaikutusta ihmiseen. Siinä tarkastellaan myös ryhmien sisäistä ja ryhmien välistä toimintaa. Sosiaalipsykologia on psykologiasta erkaantunut oma tieteenalansa.

Eri osa-alueiden tutkimukset paljastavat hieman eri puolia tutkimuksen kohteesta, ja näin muodostuva kokonaiskuva on mahdollisimman kattava. Psykologia yhdistää tutkimuksissaan tietoa muun muassa luonnon-, yhteiskunta- ja kasvatustieteistä. Psykologiassa hyödynnetään biologian ja lääketieteen tutkimustuloksia esimerkiksi, kun selvitetään perimän vaikutusta ihmisen toimintaan. Psykologiassa voidaan käyttää hyväksi yhteiskuntatieteiden tutkimustuloksia, jotka kertovat muun muassa yhteiskunnan toiminnan vaikutuksesta yksilöön. Psykologiassa hyödynnetään myös kasvatustieteen tutkimuksia oppimisesta, joka on keskeistä ihmisen toiminnassa.

Aivojen tutkimus­ menetelmien huima kehitys 1980-luvulta alkaen on mahdollistanut sen, että ihmisen toimintaa voidaan tutkia psykologiassa yhä enemmän aivotoimintaa tarkastelemalla.

Psykologia on tiede ✨ 19

PSYKOLOGIAN OSA-ALUEET TUTKIVAT IHMISEN ERI PUOLIA

Evoluutio­psykologia (PS1) ihmisen toiminnan selittäminen evoluutiolla

Kehityspsykologia (PS2) ihmisen kehitys eri elämänvaiheissa

Neuropsykologia (PS3) aivojen ja ihmisen toiminnan välinen suhde

Sosiaalipsykologia (PS5) ryhmän jäsenyys ja ryhmien toiminta

Positiivinen psykologia (PS4) ihmiselämän myönteisten puolien ymmärtäminen

Persoonallisuus­ psykologia (PS5) yksilöiden väliset erot ja yhtäläisyydet

Kognitiivinen psykologia (PS3) ihmisen tiedonkäsittely

Emootio­ psykologia (PS4) tunteiden eli emootioiden vaikutus ihmisen toimintaan

Kliininen psykologia (PS4) mielenterveys ja mielenterveyden häiriöt

Psykologia kattaa ihmisen toiminnan häiriöistä huippukokemuksiin Yksi tapa selvitellä mielen toimintaa on tutkia häiriöitä ja poikkeavuuksia. Poikkeus paljastaa usein säännönmukaisuuden. Neuropsykologiassa tutkitaan muun muassa aivovauriopotilaita. Vaurio aivojen tietyllä alueella saattaa aiheuttaa esimerkiksi puheen ymmärtämisen vaikeuksia.

Tällaista potilasta tutkimalla saadaan lisätietoa sekä kyseisestä vaurioituneesta aivoalueesta että puheen ymmärtämisestä sinänsä.

Vastaavasti kliinisessä psykologiassa mielenterveyden häiriöistä saatu tieto paljastaa, miten mieli tavallisesti toimii. Yksi mielenterveyden häiriö on masennus, jonka oireisiin kuuluu pitkäkestoinen mielialan lasku.

20 ✨ Psykologia on tiede

Kun havaitaan, että masentunut henkilö näkee tulevaisuuden synkkänä, Kognitiivisessa psykologiassa tutkitaan saadaan samalla lisätietoa normaaleista ajattelutavoista. havaintoja muun Kognitiivisessa psykologiassa voidaan tutkia ajattelua päättelyvir- muassa havaintoharheiden kautta. Tutkittavilta voidaan kysyä esimerkiksi: ”Kuinka monta hojen eli illuu­sioiden kautta. kuutiometriä maata mahtuu kolme metriä syvään kuoppaan, joka on kolme metriä leveä ja kolme metriä pitkä?” Monille tulee ensimmäisenä mieleen, että kuoppaan mahtuu kolme kuutiometriä maata. Oikea vastaus on kuitenkin 27 kuutiometriä. Tämä valaisee sitä, miten ihmiset yleensä hahmottavat asioita ja miten he tekevät nopeita päätöksiä.

Psykologia ei kuitenkaan tutki pelkästään mielen häiriöitä, Millaisia aivovaurioita tai päättelyvirheitä. Psykologiassa ollaan kiinnospäättelyvirheitä olet tuneita myös taitavasta toiminnasta ja positiivisista tunteista. tehnyt? Mistä ne johtuivat?

Neuropsykologiassa tutkitaan esimerkiksi musiikin myönteisiä vaikutuksia aivoihin ja kognitiivisessa psykologiassa asiantuntijuutta. Kehityspsykologiassa tarkastellaan toisten ihmisten tunteiden ymmärtämisen kehittymistä. Persoonallisuuspsykologiassa tutkitaan esimerkiksi puheliaisuuden yhteyttä parisuhteeseen.

Psykologia on tiede ✨ 21

Psykologiaa sovelletaan monissa ammateissa

Lasten kuntouttavassa psykoterapiassa käytetään hyödyksi psykologin taitojen lisäksi myös lemmikkien hoitavaa vaikutusta.

Psykologin, psykiatrin ja psykoterapeutin ammatit sekä terapeutti-nimike menevät ihmisiltä joskus sekaisin. Psykologi käyttää hyväkseen psykologista tietoa, jota hän on opiskellut pääaineenaan yliopistossa.

Psykiatri on saanut lääkärin koulutuksen ja erikoistunut mielenterveyden häiriöiden hoitoon. Psykiatri voi tehdä lääketieteellisiä diagnooseja ja määrätä lääkkeitä.

Psykoterapialla autetaan ihmistä ymmärtämään itseään ja muita sekä käsittelemään ongelmiaan. Se sisältää keskusteluja tai muuta toimintaa yhdessä psykoterapeutin kanssa. Psykoterapeutti voi olla esimerkiksi psykologi, psykiatri tai teologi, joka on suorittanut psykoterapiakoulutuksen. Sen sijaan terapeutti-nimikettä voi käyttää kuka vain, vaikkei soveltaisikaan psykologiaa: sileiden kivien parantavaan voimaan uskova luontaishoitaja voi kutsua itseään vaikkapa mielenrauhaterapeutiksi.

Psykologi ja psykiatri ovat saaneet laillistuksen työlleen, ja psykoterapeutti on saanut oikeuden nimikkeen käyttöön Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolta eli Valviralta.

Psykologin ammattitaitoa tarvitaan monissa elämäntilanteissa. Esimerkiksi koulukiusaamista ja oppimisen ongelmia selvitetään koulupsykologin kanssa, ja pitkään jatkuneista masennusoireista voi keskustella psykiatrian poliklinikan psykologin kanssa. Työ- ja elinkeinotoimiston psykologi voi auttaa sopivan koulutusalan ja ammatin etsimisessä. Työnhakija voi päästä työ- ja organisaatiopsykologin testattavaksi. Ikääntynyt

voidaan ohjata muistivaikeuksien vuoksi neuropsykologin vastaanotolle.

Psykologit erikoistuvat usein tietylle sovellusalueelle työn ja jatkokoulutuksen myötä.

Neuropsykologin työnkuvaan kuuluu potilaan tutkiminen aivoperäisen häiriön selvittämiseksi. Aivoperäiset häiriöt voivat olla synnynnäisiä tai sairaudesta tai tapaturmasta johtuvia. Neuropsykologi osallistuu myös kuntoutukseen, jolla pyritään lievittämään näiden häiriöiden oireita. Työ- ja organisaatiopsykologit toimivat työelämässä muun muassa viestinnän, työhön palkkaamisen ja työssä jaksamisen asiantuntijoina. He voivat myös valmentaa yritysjohtajia, urheilijoita tai taiteilijoita. Liikennepsykologiassa tutkitaan ihmisen käyttäytymistä liikenteessä ja kehitetään liikenneturvallisuutta. Mediapsykologiassa selvitetään median vaikutusta ihmiseen ja ihmisen mediakäyttäytymistä. Ympäristö- tai ekopsykologiassa tutkitaan ihmisen ja hänen elinympäristönsä välistä suhdetta, ja tietoa sovelletaan toimivien ja ekologisesti kestävien elinympäristöjen suunnittelussa.

Ekopsykologian mukaan kulttuurimme on liian ihmiskeskeinen. Ekopsykologia pyrkii lisäämään ymmärrystä siitä, että olemme riippuvaisia toisista lajeista ja ympäristöstä.

PSYKOLOGIEN YLEISIMPIÄ TYÖPAIKKOJA JA TYÖTEHTÄVIÄ Kasvatus- ja perheneuvolat Terveyskeskukset Psykiatrian poliklinikat Psykiatriset sairaalat Koulut Ammattikorkeakoulut ja yliopistot Rekrytointi- ja valmennusfirmat sekä yritykset

Tukevat lapsia, nuoria ja heidän vanhempiaan vaikeissa tilanteissa.

Auttavat ihmisiä elämän kriiseissä.

Antavat lyhytkestoista kriisiterapiaa ja pitempikestoista keskusteluhoitoa.

Arvioivat potilaiden työkykyä tai esimerkiksi syyntakeisuutta tehtyyn rikokseen sekä suunnittelevat hoitoa ja kuntoutusta.

Selvittävät koululaisten kohtaamia vaikeuksia ja arvioivat erityisopetuksen tarpeellisuutta.

Ohjaavat oppimisessa ja auttavat oppimista haittaavissa ongelmissa.

Osa toimii yliopistossa tutkijoina.

Testaavat työnhakijoita ja huolehtivat työntekijöiden psyykkisestä hyvinvoinnista.

Psykologia on tiede ✨ 23

Liikennepsykologit tutkivat, miten ihminen toimii liikenteessä ja miten tätä tietoa voi käyttää onnettomuuksien ja vaaratilanteiden ehkäisemiseksi.

KERTAA

Psykologista tietoa sovelletaan monille aloille. Esimerkiksi puhelimien suunnittelijat tarvitsevat tietoa ihmisten toiminnasta määritellessään, mitä toimintoja löytyy mistäkin valikosta. Hyväntekeväisyysjärjestöt tarvitsevat tietoa siitä, miten ihmisiin kannattaa vedota, jotta he ryhtyvät toimimaan yhteiseksi hyväksi. Psykologisen tiedon perusteella opettajat osaavat kohdata erilaisia opiskelijoita. Samoin poliisit ja rikostutkijat hyötyvät mielen toiminnan tuntemisesta.

1 2

SOVELLA

3

Mitä osa-alueita psykologiassa on?

Mitä asioita psykologian eri osa-alueilla tutkitaan?

Miten psykologiassa hyödynnetään aivotutkimusta? Etsi netistä jokin esimerkki psykologian aivotutkimuksesta ja kuvaile sitä lyhyesti.

4 Selvitä, mitä psykologipalveluja tarjotaan omassa kunnassasi.

a) Mitä kyseiset psykologit tekevät? b) Miten heihin voi ottaa yhteyttä ja kenelle palvelu on tarkoitettu?

5

24 ✨ Psykologia on tiede

Psykologiaa voidaan soveltaa niin rikostutkinnassa kuin puhelimien suunnittelussa. Keksi lisää esimerkkejä. Missä ammateissa ihmisen mielen ja käyttäytymisen ymmärtämisestä voi olla hyötyä? Millä tavalla?

SY VENNÄ Psykologian historiassa ihmistä on lähestytty eri näkökulmista Psykologiassa on kehittynyt erilaisia suuntauksia, joilla on omanlaisensa lähestymistapa ihmisen toimintaan. Suuntauksien kehittymiseen on vaikuttanut kulloinenkin historiallinen tilanne. Jokaisella suuntauksella on oma käsityksensä siitä, millainen olento ihminen on.

1800–1900-lukujen taitteessa Sigmund Freud kuunteli psykiatristen potilaidensa ajatuksia ja unia.

Potilaiden kertomien asioiden perusteella Freud päätyi käsitykseen, että ihmisen toiminnassa on paljon sellaista, josta tämä ei ole tietoinen. Näiden havaintojen pohjalta syntyi psykodynaaminen suuntaus ja psyko­analyysi-niminen psykologinen hoitomuoto.

1900-luvun alussa oli myös tutkijoita, joiden mukaan psykodynaamisen suuntauksen kiinnostuksen kohde, mieli, oli liian epämääräinen ja vaikeasti tutkittava. Heidän mielestään piti selittää ihmisen havaittavissa olevaa käyttäytymistä ja käyttää siinä luonnontieteiden kaltaista tutkimusta. Käyttäytymi-

Antiikin kreikkalaiset pohtivat ihmisen mieltä n. 400 eaa.

nen jäi ainoaksi tutkimuksen kohteeksi, koska sen voi havaita ja sitä voi mitata. Nämä tutkijat muodostivat suuntauksen, jota kutsutaan behaviorismiksi (engl. behaviour, käyttäytyminen).

Psykodynaamisen suuntauksen ja behaviorismin rinnalla 1960-luvun ”hippivuosina” oli suosiossa humanistinen suuntaus, jonka ihmiskuva on valoisa.

Humanistisen suuntauksen mukaan ihmisillä on tarve kehittyä kohti kaikkia mahdollisuuksiaan.

Tekoälyn ja tietokoneiden tulo vaikutti kognitiivisen psykologian kehittymiseen 1950-luvulla.

Kognitiivisessa psykologiassa ihminen nähdään tiedonkäsittelijänä, ja siinä on kehitetty uusia tieteellisiä menetelmiä mielen sisältöjen tutkimiseen.

Kaikkia 1900-luvun psykologisia lähestymistapoja on kritisoitu eikä mikään niistä tarjoa täydellistä käsitystä ihmisen toiminnasta. Yhdessä ne ovat kuitenkin edistäneet psykologiatiedettä. Suurin osa nykyisistä psykologian tutkijoista yhdistelee lähestymistavassaan psykologian eri näkökulmia. P

Behaviorismi (kultakausi 1930–50-luvuilla)

Psykologiatieteen synty (1879 ensimmäinen psykologian laboratorio) Psykodynaaminen suuntaus (1800–1900-lukujen taitteesta alkaen)

Neuropsykologia (kehittynyt huimasti 1980-luvulta lähtien)

Humanistinen suuntaus (1950-luvulta lähtien)

Evoluutiopsykologia (kiinnostus kasvoi 1980–90-luvuilla)

Kognitiivinen suuntaus (1950-luvulta lähtien)

1900 1950

Sigmund Freud ymmärsi, että ihmistä motivoivat monet ei-tietoiset asiat.

2020-luku

?

Mitä hyötyä psykologiassa on eri näkökulmien yhdistämisestä?

Psykologia on tiede ✨ 25

3 1

Tiede edellyttää kriittistä ajattelua Kriittisessä ajattelussa väitteet perustellaan Psykologien lisäksi ihmisen toimintaa pyrkivät selittämään monet muutkin tahot. Esimerkiksi horoskooppiennustuksessa saatetaan povata seuraavalle kuukaudelle ”pettymyksiä ihmissuhteissa”. Kun niitä sitten jokainen jossain määrin kokee, voidaan virheellisesti ajatella, että horoskooppi osui oikeaan.

Yksittäistapaukset ja omat kokemukset vaikuttavat ihmisten ajatteluun usein enemmän kuin tilastotiedot. Jos kaveri ilmentää osuvasti horoskooppimerkkiään, voi usko horoskooppeihin vahvistua, vaikka kymmenen muuta kaveria eivät muistuttaisikaan omia horoskooppimerkkejään. Uskomme helposti sen, mitä haluamme. Ihmiset etsivät tukea omille käsityksilleen, ja löytävät siksi tukea niille useammin kuin vastakkaisille näkemyksille.

Kriittinen ajattelu on sitä, että pohtii järkiperäisiä perusteita esitetyille väitteille ja punnitsee tasapuolisesti eri vaihtoehtoja. Kun ihminen kykenee ajattelemaan asioita kriittisesti, hän ei usko mitä tahansa kuulemaansa tai lukemaansa, vaan kyseenalaistaa asioita. Kriittinen ajattelu ei kuitenkaan tarkoita, että pitää olla aina eri mieltä.

Valeuutisiin, huuhaa-terveysväittämiin ja tietojen kalasteluun pätee sama sääntö: jos se kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se ei todennäköisesti ole totta.

26 ✨

Kriittisesti ajatteleva ei tee johtopäätöksiä pelkkien yksittäisten kokemusten tai kavereiden mielipiteiden perusteella. Jos nettikeskustelussa hehkutetaan, kuinka masentuneisuus on lievittynyt uudella luontaistuotteella, ei pidä heti uskoa tuotteen vaikuttavuuteen. Ne, joita tuote ei ole auttanut, eivät ole kenties jaksaneet tulla raportoimaan olostaan.

Ei myöskään ole vertailutietoa niistä, jotka eivät ole luontaistuotetta kokeilleet: onko heidän masentuneisuutensa lievittynyt itsestään ilman luontaistuotetta vai ei. Jotta tällaiset harhat vältettäisiin, tarvitaan luotettavia perusteluja, kuten tieteellisen tutkimuksen tuloksia.

Kriittistä ajattelutapaa eivät tarvitse vain psykologit ja tutkijat. Jokainen hyötyy kriittisestä ajattelusta elämässään. Sitä voi harjoitella esimerkiksi puolustamalla omaa väitettä kaverille ja keksimällä sille mahdollisimman monia perusteita. Kriittistä ajattelua tarvitaan esimerkiksi, kun puntaroidaan äänestyspäätöstä, harkitaan lääkkeen käyttöä mielenterveyden ongelmaan ja arvioidaan nettikeskustelussa esitettyjä väitteitä. Kriittinen ajattelu ei ole tieteellistä ajattelua, mutta se on edellytys tieteelliselle ajattelulle.

Poliitikot vetoavat äänestäjiinsä. Kansalaiset tarvitsevat kriittisen ajattelun taitoa erottaakseen perustellut väitteet katteettomista lupauksista.

Psykologia on tiede ✨ 27

Tieteessä ei voi tukeutua mututuntumaan eli siihen, miltä asiat tuntuvat. Monien vuosisatojen ajan ihmissukupolvet elivät siinä uskossa, että maa on litteä ja pysyy paikallaan, kun aurinko kiertää maata. Tämä onkin arkikokemus, kun katsoo vaikkapa auringonlaskua horisontissa.

Tiede vaatii usein arkikokemuksen ylittämistä. Joskus arkikäsityksen mukainen toiminta, esimerkiksi itkevän vauvan nostaminen syliin, on kelpo reaktio myös tieteellisesti. Tiede ei siis ole elämälle Mistä tiedät, että jokin vierasta tai automaattisesti arkikäsityksen vastaista. tieto on luotettava?

Psykologia on tiede, jonka yhtenä keskeisenä pyrkimyksenä on osoittaa tieteellisten todisteiden avulla, mitkä arkikäsitykset ihmisen toiminnasta ovat oikeita. Vielä 1940–50-luvulla lasten ruumiillista kuritusta pidettiin yleisesti hyvänä kasvatuskeinona. Lapset saattoivatkin olla tottelevaisia fyysisen rankaisun pelossa, ja suurimmasta osasta kasvoi tasapainoisia aikuisia. Mutta olisiko toisenlainen kasvatus tehnyt heistä vielä onnellisempia ja paremmin muiden kanssa toimeen tulevia? Entä olisiko osa psyykkisesti sairastuneista tai alkoholisoituneista välttänyt ongelmansa, jos heitä olisi lapsuudessa kohdeltu toisella tavalla?

Psykologia yrittää vastata muun muassa kasvatustapoja koskeviin kysymyksiin. Lukuisten tutkimusten jälkeen on päädytty tulokseen, että ruumiillinen kuritus aiheuttaa lapsille psyykkistä haittaa. Väkivalta ei kasvata, jalosta eikä karaise. Jotta lapsi oppisi, hänen täytyy ymmärtää, miksi tietyllä tavalla pitää toimia, eikä vain mekaanisesti totella.

Nykyään lasten ruumiillinen kuritus katsotaan pahoinpitelyksi ja se on Suomen lain mukaan rikos, josta seuraa sakko- tai vankeusrangaistus.

Tiede on siis vuosikymmenien kuluessa, tutkimus tutkimukselta, kääntänyt arkiajattelun päälaelleen. Tiede voi vaikuttaa tuskastuttavan hitaalta tavalta saavuttaa tietoa, mutta ilman sitä käsityksemme maailmasta olisi paljon vajavaisempi.

TIETEELLINEN TIETO EROAA ARKIKÄSITYKSISTÄ Arkikäsitys

Tieteellinen tieto

Kokemukset

Tutkimukset

Tietoa ei kyseenalaisteta

Kriittisyys

Uskomukset

Teoriat

Mututuntuma

Tutkittu tieto

Väitettä ei perustella

Väitteet perustellaan

Yksittäiset tapaukset

Laajat tutkimustiedot

28 ✨ Psykologia on tiede

Tieteelliset väitteet perustuvat todisteisiin Ihmisillä on pyrkimys ymmärtää tapahtumia ja hakea niille selityksiä.

Esimerkiksi kuvittelemme helposti, että kaksi läheisessä ajallisessa tai paikallisessa yhteydessä olevaa asiaa ovat syy-seuraussuhteessa toisiinsa.

Tästä on ollut hyötyä evoluutiossa, sillä esimerkiksi heinikon suhina on voinut merkitä uhkaavan petoeläimen lähestymistä, joten suhinan yhdistäminen vaaraan on ollut hyödyllistä. Sama taipumus elää meissä edelleen: huomaamme yhteensattumat, mutta emme yleensä asioita, jotka eivät ilmene yhdessä. Tämä ajattelutaipumuksemme antaa voimaa taikauskoille ja salaliittoteorioille, jos emme kiinnitä siihen huomiota.

Joskus asioiden välillä voi olla todellinen yhteys, jonka voi selvittää tieteellisen tutkimuksen avulla.

Psykologia on tiede, jossa väitteitä perustellaan tieteellisten todisteiden avulla. Jotta voidaan selvittää, pitääkö jokin väite tieteellisesti paikkansa, sitä on tutkittava. Tutkimuksen tulosten ymmärtämiseksi on tärkeää tietää, millä tavoilla ja menetelmillä niihin on päädytty.

Kaikkia tieteenaloja yhdistävät samat tunnusmerkit. Yksi keskeinen tieteen tunnusmerkki on se, että tieteellinen tieto edistyy uuden tutkimuksen myötä. Uusi tutkimus rakentuu aiempien tutkimusten päälle korjaten niissä olleita virheitä ja lisäten ymmärrystä tutkittavasta ilmiöstä.

Tieteen sanotaan olevan itseään korjaavaa.

Tutkimus käynnistetään aiempien tutkimusten pohjalta. Tutkija selvittää ensin, mitä aukkoja tiedossa on ja mikä aiemmissa tutkimustuloksissa on ollut epävarmaa, ja alkaa sitten suunnitella omaa tarkentavaa tutkimustaan.

Toinen keskeinen tunnusmerkki tieteessä on kriittisyys: mitään ei väitetä ilman avoimesti esitettyjä, järkiperäisiä perusteluja, jotka ovat toisten kumottavissa tai vahvistettavissa. Kriittisyys koskee paitsi arkikäsityksiä, myös tieteellisiä tuloksia. Mitään väitettä ei pidetä perusteltuna, ennen kuin sen paikkansapitävyys on todistettu tarpeeksi luotettavasti.

Silloinkin pidetään auki mahdollisuus, että käsitys voi jatkossa muuttua uusien, tarkempien tutkimusten myötä. Kriittinen ajattelu on siis olennainen osa tieteellistä ajattelua.

Tieteellisesti ei voida tutkia väitettä, jonka paikkansapitävyyttä ei voi testata. Telepatiaan eli ajatusten lukemiseen uskovat voivat väittää, että toisten ajatusten lukeminen on mahdollista vain silloin, kun sillä ei ole ulkopuolisia tarkkailijoita. Tällaista väitettä on kuitenkin mahdotonta tieteellisesti tutkia. Tieteessä käytetään luotettavia menetelmiä ilmiöiden tutkimiseen. Tutkimukset toteutetaan tarkkaan valituilla ja luotettaviksi arvioiduilla menetelmillä.

Menetelmät ja tulokset noudattavat julkisuusperiaatetta eli muut ihmiset voivat arvioida niitä ja toiset tutkijat toistaa tutkimuksen. Tieteen vaatimuksia tiedon alkuperästä ei siis täytä vetoaminen esimerkiksi ”salaisiin tiedon lähteisiin” tai ”korkea-arvoisen henkilön kertomiin tietoihin”.

Yksittäinen tutkimustulos ei välttämättä ole hyvin yleistettävissä eli se ei paljasta säännönmukaisuutta tutkittavasta kohteesta. Tieto tulee sitä luotettavammaksi, mitä useammin se on saanut tukea tutkimuksista, joita eri tutkijat ovat tehneet eri ihmisille monipuolisia menetelmiä käyttäen.

Tiede pyrkii puolueettomuuteen eli objektiivisuuteen. Toisin sanoen tuloksiin ei saa vaikuttaa esimerkiksi yksittäisen tutkijan mielipide. Objektiivisuuden vastakohta on subjektiivisuus. Subjektiivisia asioita ovat muun muassa oma tulkinta taideteoksesta, usko korkeampaan voimaan tai mielipide ruuan mausta. Niissä ei ole kyse Millaisia asioita ei voi tieteellisesti todennettavista asioista, vaan uskosta ja mielipitutkia tieteellisesti? teistä. Yksilön subjektiiviset mielipiteet ja uskomukset voivat pysyä samoina vuosikymmenestä toiseen, mutta tieteellinen tieto lisääntyy tieteellisten tutkimusten edetessä.

Alaa tuntemattoman ihmisen voi olla vaikea erottaa, onko väite tieteellisesti hyvin tutkittu. Tutkimuksen laatua voi arvioida sen pohjalta, missä lähteessä tutkimuksesta puhutaan ja kuinka varmaksi tiedoksi sen tulosta väitetään. Yksittäisen tubettajan videolla esitetty väite ei välttämättä täytä samoja kriteerejä kuin demokraattisen valtion virallisen sivuston väitteet. Sanomalehdessä käytetään keskimäärin enemmän kriittisyyttä kuin sensaatiohakuisessa lehdessä.

30 ✨ Psykologia on tiede

Luotettavassa mediassa kerrotaan, miten tutkimus on tehty, kuka sen on tehnyt ja missä se on julkaistu. Näin tutkimusta voi arvioida ja sen tarkemmat yksityiskohdat voi tarvittaessa tarkistaa.

Otsikot on usein laadittu huomiohakuisesti ja yksinkertaistavasti, joten tiedon saannin ja arvioinnin kannalta on olennaista lukea koko artikkeli. Jos väitetään, että tutkimukset osoittavat asian ”kiistatta” tai luvataan vaikkapa yrttien parantavan niin masennuksen, lukihäiriön kuin parisuhdeongelmatkin, on syytä suhtautua väitteeseen kriittisesti.

Tieteentekijät ilmaisevat yleensä tuloksensa varovaisessa muodossa.

He esimerkiksi kertovat, että tulokset viittaavat siihen, että asia A on yhteydessä asia B:hen ja että kaivataan vielä jatkotutkimuksia. Väitteiden uskottavuutta myös heikentää, jos niiden esittäjä on puolueellinen.

Esimerkiksi lääkeyhtiön edustajan täytyy luultavimmin vähätellä lääkkeiden aiheuttamia sivuvaikutuksia ja korostaa niiden hyötyjä yhtiön edun nimissä.

Vaikka jokin luotettava tulos olisi saatu tietystä ihmisryhmästä, se ei todennäköisesti sovellu suoraan kaikkiin muihin ihmisiin.

Taideteoksen kauneuden arviointi on subjektiivista eikä vaadi tieteellistä objektiivisuutta. Kuvassa on eteläkorealaisen taiteilijan Choi Jeong Hwanin teos Happy Happy, joka oli esillä Helsingissä.

Psykologia on tiede ✨ 31

Kyselytutkimuksen mukaan joka viides suomalainen uskoo, että telepatia on todellinen ilmiö, vaikka sitä ei ole voitu tieteen keinoin todentaa. Kyse on silloin uskosta, eikä tiedosta.

Useaan kertaan eri tavoin toistetut tutkimukset, joissa saadaan samansuuntaiset tulokset, ovat luotettavimpia. Vertaisarvioidut tutkimukset ovat käyneet läpi muutaman puolueettoman tutkijan arvioinnin, kun taas ihmisen itse nettisivuilleen laittamat tiedot eivät välttämättä ole kenenkään muun tarkistamia.

Eettisessä tutkimuksessa yhdistyvät monet tieteen keskeiset ominaisuudet. Eettinen tutkimus on ammattitaitoisesti toteutettua, luotettavaa ja julkista, ja siinä huomioidaan tutkittavien hyvinvointi.

TIETEEN KESKEISET OMINAISUUDET

Itseään korjaava

Luotettavin menetelmin toteutettu

Yleistettävä Tieteen tunnusmerkit

Objektiivinen

Eettinen Kriittinen

KERTAA

1 2

SOVELLA

3

Millaista on kriittinen ajattelu?

Mitä tieteelliseltä tiedolta vaaditaan?

Miten tieteellistä tietoa voi löytää?

4 Mihin tieteellistä tietoa tarvitaan?

32 ✨ Psykologia on tiede

Julkinen

4

Psykologinen tieto saavutetaan tutkimuksilla Tieteellinen tutkimus on prosessi Tutustuminen tieteellisen tutkimuksen tekemiseen auttaa ymmärtämään tietoa, jota tutkimus tuottaa. Tutkimusprosessi on samanlainen tieteenalasta riippumatta. Tutkimuksella pyritään aina vastaamaan johonkin kysymykseen, joka on herännyt käytännön tilanteessa tai edellisten tutkimusten ja teorioiden perusteella. Teoria syntyy, kun järjestelmällinen kokoelma tutkimuksissa saatuja havaintoja selitetään ja vedetään yhteen. Psykologinen teoria tarjoaa selitysmallin ihmisen tietyn toiminnan säännönmukaisuuksiin. Se voi olla kattava, kuten teoria ihmisen psyykkisestä kehityksestä elämän aikana, tai aihepiiriltään rajatumpi, kuten teoria musiikin kuuntelun vaikutuksesta masennukseen. Teoria voi myöhemmin osoittautua virheelliseksi tai se saatetaan todistaa oikeaksi vasta pitkällisten tutkimusten myötä.

Tässä tutkitaan, miten nuoret tunnistavat tunteita. Tutkija pyytää nuorta valitsemaan kuvan, jonka hän ajattelee esittävän tiettyä tunnetta.

Psykologia on tiede ✨ 33

Teoriasta ja käytännöstä kumpuaa tutkimuskysymyksiä, joihin vastaamalla teoriat edelleen kehittyvät ja muokkaantuvat. Usein voidaan olettaa, että tutkimuskysymykseen on tietynsuuntainen vastaus. Tällöin voidaan asettaa hypoteesi, eli teoriasta tai käytännöstä johdettu ennuste tutkimuksen tuloksesta. Tutkimuskysymys voi olla esimerkiksi: ”Ovatko ihmiset perjantaisin väsyneempiä kuin muina viikonpäivinä?” Hypoteesi voi tällöin olla, teoriasta riippuen, joko ”perjantaisin ihmiset ovat väsyneempiä kuin muina viikonpäivinä” tai ”perjantaisin ihmiset eivät ole väsyneempiä kuin muina viikonpäivinä”.

Tutkimusprosessin aluksi tutkijan on päätettävä, millä tutkimusmenetelmällä hän toteuttaa tutkimuksensa. Hän valitsee tiedonkeruumenetelmän eli tavan kerätä tietoa. Psykologiassa tiedonkeruumenetelmä voi olla esimerkiksi kyselylomake tai fysiologinen mittaus. Samalla tutkija valitsee tutkimusotteen eli tavan, jolla tutkimus toteutetaan. Psykologiassa tutkimusote voi olla joko korrelatiivinen, kokeellinen, tapaustutkimus tai kuvaileva tutkimus. Tutkimuskysymyksestä riippuu, millä tutkimusotteella siihen tavoitellaan vastausta.

Kun esimerkiksi kartoitetaan vireystilan ja viikonpäivän välistä yhteyttä, tutkittavien väsymyksen määrää selvitetään kyselylomakkeella tai aivojen sähköisen toiminnan mittauksella. Tulokset jäsennellään eli analysoidaan. Suurin osa psykologisesta tutkimuksesta on määrällistä, eli sen tulokset ilmoitetaan lukuina. Näitä lukuja analysoidaan tilastomatemaattisilla menetelmillä. Myös yllä esitelty tapaus on määrällistä tutkimusta: väsymystä voidaan pyytää raportoimaan lomakkeella vaikkapa asteikolla TIETEELLINEN TUTKIMUS ON PROSESSI Tutkimuskysymys

Menetelmien valinta

Tutkimuksen toteuttaminen

Johtopäätökset

34 ✨ Psykologia on tiede

Tutkimuskysymyksen muotoileminen Hypoteesin määritteleminen

Tutkittavien valitseminen Tutkimusmenetelmän valitseminen

Tulosten analysoiminen Hypoteesi saa tukea tai kumoutuu

Tutkimuksen vaikutukset teoriaan ja/tai käytäntöön

Tieteellisten tutkimusten tulokset leviävät muiden tieteentekijöiden tietoon julkaisujen ja konferenssien kautta.

1–5, tai se voi näkyä aivojen sähköisen aktivaation mittauksessa, jolloin vastaukset saadaan numeerisessa muodossa. Psykologian tutkimukset voivat olla myös laadullisia. Silloin vastaajia voidaan pyytää kuvailemaan eri päivien vireystilaansa ilman, että he arvioivat sitä millään asteikolla.

Tulokset joko vahvistavat hypoteesin tai kumoavat sen. Tuloksista vedetään johtopäätökset käytännön tai teorian kannalta. Jos teoriasta johdettu hypoteesi toteutuu, teorian katsotaan vahvistuneen. Jos hypoteesi sen sijaan ei toteudu, teoriaa täytyy muuttaa, tai se joudutaan ehkä kokonaan hylkäämään. Lisäksi pohditaan, missä määrin tulokset ovat yleistettävissä. Yleistettävyys tarkoittaa sitä, kuinka laajalti tulosten katsotaan pätevän, eli voiko niitä soveltaa vaikkapa eri-ikäisiin ja eri maiden kansalaisiin.

Tutkimuksesta julkaistaan raportti tieteellisessä lehdessä, kun ulkopuoliset arvioitsijat ovat ensin tarkastelleet raportin luotettavuutta ja hyväksyneet sen. Tällöin se täyttää tieteen julkisuusvaatimuksen.

Tiedeyhteisö pystyy arvioimaan tutkimusta ja toistamaan sen Pohdi, kuinka monta tutkimusta tai tutkimaan sen herättämiä lisäkysymyksiä. tarvitaan, jotta saadaan Yhden tutkimuksen tulokset ovat pelkästään yksittäisiä koottua sisältö lukion tiedonpalasia. Jos on esimerkiksi selvitetty väsymystä tutkioppikirjaan. malla suomalaisia lukiolaisia eri viikonpäivinä, voivat tulokset olla erilaiset tutkittaessa meksikolaisia lukiolaisia tai suomalaisia eläkeläisiä. Tutkimuksen tulokset saavat suuremman merkityksen vasta osana useiden tutkimusten muodostamaa kokonaisuutta.

Psykologia on tiede ✨ 35

TUTKIMUKSET RAKENTAVAT YHDESSÄ TIETEELLISTÄ TIETOA

Kyselytutkimus suomalaisnuorilla

Kyselytutkimus suomalaisilla aikuisilla

Kokeellinen tutkimus suomalaisnuorilla

Kyselytutkimus ruotsalaisnuorilla

Tietoa tutkittavasta ilmiöstä

Laadullinen haastattelututkimus suomalaisilla aikuisilla

vahva tuki ilmiölle

Kokeellinen tutkimus ruotsalaisilla aikuisilla

heikko tuki ilmiölle

ei tukea ilmiölle

Mitä useampia tutkimuksia samasta ilmiöstä on tehty erilaisilla tutkittavien joukoilla, tiedonkeruumenetelmillä ja tutkimusotteilla, sitä vahvempi on tutkimuksellinen näyttö.

Lukuisten eri lailla muunneltujen tutkimusten perusteella voidaan jo kertoa jotain yleisempää vaikkapa ihmisen vireystilan vaihteluista erilaisissa olosuhteissa. Lukuisten tutkimusten perusteella voidaan luoda teoria tutkitusta aiheesta.

Tutkimusote valitaan tutkimuskysymyksen mukaan Tutkittavista ilmiöistä tai ominaisuuksista käytetään nimitystä muuttujat. Kun tutkitaan esimerkiksi taikauskoisuuden yhteyttä ikään, muuttujia ovat taikauskoisuus ja ikä. Tieteessä käytetyt käsitteet määritellään tarkkaan, jotta kaikki ymmärtäisivät ne samalla tavalla. Taikauskoisuutta voidaan arvioida esimerkiksi kyselylomakkeen tai haastattelun avulla.

Vastaajilta kysytään täsmälleen samat, mahdollisimman luotettavasti taikauskoa kartoittavat kysymykset, esimerkiksi: ”Uskotko kummituksien olemassaoloon?” ja ”Uskotko ihmisten mielenterveyden järkkyvän täydenkuun aikana?”

Kun selvitetään tieteellisesti, onko tiettyjen asioiden välillä havaittu yhteys sattumaa, vai ovatko ne tilastollisessa yhteydessä toisiinsa, käytetään korrelatiivista tutkimusotetta. Esimerkiksi voidaan selvittää, onko liikunnan määrä yhteydessä ihmisen onnellisuuteen.

Korrelatiivisessa tutkimuksessa muuttujien välille lasketaan tilastollinen korrelaatio, joka kertoo, ovatko muuttujat tilastollisesti yhteydessä 36 ✨ Psykologia on tiede

toisiinsa. Korrelaatiokertoimen arvot voivat vaihdella lukujen –1 ja +1 välillä. Positiivinen korrelaatio tarkoittaa, että toisen muuttujan arvojen kasvaessa myös toisen muuttujan arvot kasvavat. Tässä tapauksessa se merkitsisi sitä, että mitä enemmän ihminen liikkuu, sitä onnellisempi hän on. Mitä lähempänä korrelaatio on lukua +1, sitä voimakkaampi positiivinen yhteys on.

Negatiivinen korrelaatio taas tarkoittaa, että toisen muuttujan arvojen kasvaessa toisen muuttujan arvot pienenevät. Tässä tapauksessa negatiivinen korrelaatio liikunnan ja onnellisuuden välillä tarkoittaisi, että mitä enemmän ihminen liikkuu, sitä onnettomampi hän on. Mitä lähempänä korrelaatio on lukua –1, sitä voimakkaampi negatiivinen yhteys on. Nollakorrelaatio tarkoittaa, että liikunnalla ja onnellisuudella ei ole ainakaan suoraa yhteyttä.

Korrelaatio ei ole todiste syy-seuraussuhteesta. Liikunta ei välttämättä aiheuta onnellisuutta, vaikka ne korreloisivat, vaan jokin muu tekijä voi selittää molemmat. Tämän vuoksi tutkimuksissa pyritään selvittämään myös mahdolliset muut tekijät, joilla voi olla vaikutusta tutkittavaan asiaan.

Vaikka korrelatiivisessa tutkimuksessa liikunta ja onnellisuus olisivat positiivisessa yhteydessä toisiinsa, ne eivät välttämättä olisi syy-seuraus-yhteydessä toisiinsa.

Kenties terveimmät ihmiset jaksavat liikkua eniten ja ovat onnellisimpia, jolloin liikunnan ja onnellisuuden yhteys selittyisi terveydellä.

Liikunnan ja onnellisuuden syy-seuraussuhdetta voitaisiin tutkia kokeellisella tutkimusotteella.

Psykologia on tiede ✨ 37

KOKEELLISESSA TUTKIMUKSESSA VERTAILLAAN KOE- JA KONTROLLIRYHMÄN TULOKSIA

Onko onnellisuudessa tapahtunut muutoksia?

Koeryhmä (lisätään liikuntaa)

Kontrolliryhmä (ei lisätä liikuntaa)

Onnellisuus lisääntyy

Onnellisuus lisääntyy

Onnellisuus pysyy ennallaan tai vähenee

Onnellisuus pysyy ennallaan tai vähenee

Syy-seuraussuhdetta muuttujien välillä voidaan kartoittaa kokeellisella tutkimusotteella. Esimerkiksi jos halutaan tietää, lisääkö liikunta onnellisuutta, voidaan asiaa selvittää kokeellisella tutkimusotteella. Tällaisessa tutkimuksessa yhtä muuttujaa muutellaan ja tarkkaillaan, miten se vaikuttaa toiseen muuttujaan.

Kokeellisen tutkimuksen osallistujat eli koehenkilöt voidaan jakaa koeryhmään ja kontrolliryhmään, jossa koeryhmän jäsenet lisäävät vaikkapa kaksi tuntia liikuntaa viikkoon ja kontrolliryhmän jäsenet eivät lisää liikuntaa. On tärkeää, että koe- ja kontrolliryhmäläiset ovat harrastaneet yhtä paljon liikuntaa ennen tutkimuksen alkamista. Myöhemmin verrataan, onko koeryhmän ja kontrolliryhmän jäsenten onnellisuudessa tapahtunut muutoksia.

Koe- ja kontrolliryhmissä on oltava tarpeeksi tutkittavia, jotta tulokset eivät perustuisi satunnaisiin eroihin ryhmien välillä. Mitä enemmän tutkittavia on, sitä luotettavampia ovat tulokset.

Tapaustutkimuksessa tutkimuksen kohteena on yksi ”tapaus” eli ihminen tai joskus yksittäinen ihmisryhmä. Neuro­psykologiassa käytetään yleisesti tapaustutkimusta, esimerkiksi kun selvitetään aivovaurioiden yhteyksiä psyykkisiin toimintoihin. Yhdenkin tapauksen perusteella voidaan lisätä ymmärrystä tietystä ilmiöstä. Jos on aina ajateltu, että kaikki joutsenet ovat valkoisia, yksikin musta joutsen muuttaa käsitystä.

Kuvailevaa tutkimusotetta käytetään, kun halutaan selvittää ilmiön yleisyyttä ja esiintyvyyttä esimerkiksi tietyssä maassa, ilman että yritetään selittää, mistä ilmiö johtuu. Kuvailevalla tutkimuksella voidaan kartoittaa 38 ✨ Psykologia on tiede

PSYKOLOGIAN TUTKIMUSOTTEET

Kokeellisia tutkimuksia suoritetaan joko laboratoriossa tai ”kentällä” eli niissä tilanteissa, joissa tutkittavat ihmiset elävät. Laboratoriossa muut tekijät eivät pääse vaikuttamaan tuloksiin, mutta joissain tapauksissa yleistäminen todelliseen elämään voi olla hankalaa. Silloin on perustellumpaa tutkia ihmisiä kentällä.

Kokeellinen tutkimus ilmiöiden väliset syy-seuraussuhteet määrällistä tutkimusta Korrelatiivinen tutkimus ilmiöiden väliset yhteydet ilmaistaan korrelaatiokertoimella määrällistä tutkimusta Kuvaileva tutkimus tutkimuskohteen tarkka kuvaileminen luotettavat yleistykset koko väestöön määrällistä ja/tai laadullista tutkimusta Tapaustutkimus uudet tutkimusideat ja hypoteesit määrällistä ja/tai laadullista tutkimusta

Tutkimusotteiden hierarkia pohjaa siihen, kuinka selitysvoimaista tietoa niillä saadaan. Mikään tutkimusote ei ole sellaisenaan muita parempi, vaan otteet soveltuvat eri tutkimuskysymyksiin. Yhdessä tutkimuksessa voidaan käyttää useampaakin tutkimusotetta.

Psykologia on tiede ✨ 39

esimerkiksi, millaisia kokemuksia sateenkaarinuorilla on koulujen liikuntatunneista. Vasta kun on saatu kartoitettua ilmiön esiintyvyys väestössä, kannattaa tutkia siihen liittyviä tai sitä selittäviä tekijöitä korrelatiivisella tai kokeellisella tutkimuksella. Yksi kuvailevan tutkimuksen tärkeimmistä hyödyistä on tarjota pohjustavaa tietoa, joka johdattaa tarkempien tutkimuskysymysten muotoiluun ja jatkotutkimuksiin.

Otos ja perusjoukko vaikuttavat tutkimuksen arviointiin

Tutkimukseen valittavan otoksen on syytä olla edustava eli kuvastaa tutkittavaa perusjoukkoa.

Tutkimuksen kohteena oleva joukko muodostaa perusjoukon. Perusjoukko voi olla esimerkiksi vaikeaa masennusta sairastavat, telinevoimistelijat tai suomalaiset lukiolaiset. Koska kaikkia tutkimuksen kohteena olevia ei useinkaan pystytä tutkimaan kerralla, on valittava mahdollisimman kattava joukko tutkittavia eli edustava otos. Esimerkiksi lukiolaisten mielipiteitä kartoittavaan kyselyyn valitaan vastaajia lukioista eri puolilta maata.

Otoksen perusteella pyritään vetämään johtopäätöksiä koko perusjoukosta. Tulosten yleistettävyydessä voi olla ongelmia, mikäli tutkittavat eivät edusta sitä ihmisjoukkoa, jota heidän olisi tarkoitus edustaa.

Pelkästään tamperelaisia lukiolaisia tutkimalla ei voida varmistua Miksi länsimaissa tulosten yleistettävyydestä koko maata koskeviksi. Lappilaisten yliopisto-opiskelijoilla ja ahvenanmaalaisten lukiolaisten mielipiteet voivat poiketa tehdyn psykologisen tamperelaisten lukiolaisten mielipiteistä. tutkimuksen tuloksia ei voi yleistää koskemaan Otoksen edustavuuteen vaikuttaa otoksen koko. Yleisesti kaikkia ihmisiä? ottaen mitä useampia perusjoukon jäseniä tutkimukseen osallistuu, sitä luotettavammin tulokset sitä kuvaavat. Jos vaikkapa mielipiteitä kysytään vain muutamalta lukiolaiselta, saattavat yhden hyvin eri tavoin ajattelevan nuoren mielipiteet painottua tulosten joukossa liikaa. Otoksen edustavuuteen vaikuttaa myös se, saadaanko tutkimus toteutettua kaikkien kohdalla. Esimerkiksi huonoiten koulussa viihtyvät opiskelijat eivät välttämättä vastaa kouluviihtyvyyttä kartoittavaan kyselyyn, joka täytetään koulussa.

Tieteessä käytetään luotettavia tiedonkeruumenetelmiä Tieteen tunnusmerkkeihin kuuluvat luotettavat tiedonkeruumenetelmät. Psykologian menetelmiä ovat kyselylomake, haastattelu, fysiologiset mittaukset, havainnointi ja lähdeaineistojen tutkiminen. Lisäksi

Haastattelussa on tärkeää luoda luottamuksellinen ilmapiiri, jotta tutkittava saa kerrottua asioista niin tarkasti kuin osaa.

Psykologia on tiede ✨ 41

käytetään psykologisia testejä, jotka voivat olla joko kyselylomakkeen tai haastattelun muodossa tai sisältää vaikkapa palapelin kokoamista, kuten älykkyystestissä.

Menetelmän valinta riippuu tutkimuksen aiheesta. Esimerkiksi uskomuksia, arvoja ja asenteita voidaan tiedustella kyselylomakkeella tai haastattelemalla. Kyselylomakkeella voidaan saavuttaa laajempi ihmisjoukko kuin aikaa vaativilla haastatteluilla. Kyselylomakkeissa, joissa on valmiit vastausvaihtoehdot, voi kuitenkin jäädä tärkeitä asioita nousematta esille. Haastattelussa tutkittavien tärkeäksi kokemat asiat saadaan paremmin esiin.

Ihmiset eivät kuitenkaan aina osaa tai halua raportoida toiminnastaan luotettavasti ja objektiivisesti. Esimerkiksi jännittyneisyyttä voidaan selvittää paitsi kysymällä siitä lomakkeella tai haastattelussa myös fysiologisin mittauksin muun muassa sydämen sykettä ja lihasten jännittyneisyyttä mittaamalla. Neuropsykologiassa mitataan aivotoimintaa erilaisilla laitteilla ja saadaan siten tietoa ihmisen toiminnan biologisesta perustasta.

Havainnointi eli observointi on mahdollisimman objektiivista ja tilanteeseen puuttumatonta tarkkailua, joka tapahtuu usein tutkittavan omassa ympäristössä ja joskus myös laboratoriossa vaikkapa peiliseinän takana. Tilanne usein nauhoitetaan, jotta sitä voidaan tutkia myöhemmin niin tarkasti kuin tarvitsee – joskus jopa mikro­sekunti kerrallaan.

Lähdeaineistojen käyttö tutkimuksessa voi olla esimerkiksi vanhojen päiväkirjojen tai potilasraporttien hyödyntämistä tiedon lähteenä. Niitä käytetään erityisesti laadullisessa eli ei-määrällisessä tutkimuksessa.

PSYKOLOGIASSA KÄYTETÄÄN MONENLAISIA TIEDONKERUUMENETELMIÄ

Kysely­ lomakkeet

Lähdea­ ineiston tutkiminen

Tiedonkeruu­ menetelmiä

Psykologiset testit

42 ✨ Psykologia on tiede

Fysiologiset mittaukset

Haastattelut

Havainnointi

Psykologisia testejä käytetään hoito- ja arviointityössä sekä tieteellisissä tutkimuksissa tutkittavien psyykkisen tilan ja persoonallisuuden arvioimiseksi. Psykologisilla testeillä voidaan selvittää esimerkiksi työhön soveltuvuutta, älykkyyttä, persoonallisuuden piirteitä ja masentuneisuutta.

Eettiset periaatteet ohjaavat psykologista tutkimusta Psykologiassa on paljon aiheita, joita on vaikea tutkia eettisistä syistä johtuen. Jos halutaan selvittää väkivallan kohteeksi joutumisen vaikutusta mielenterveyteen, ei voida käyttää kokeellista tutkimusotetta, jossa harjoitettaisiin väkivaltaa tutkittavia kohtaan. Väkivallan kohteeksi joutuneita voidaan sen sijaan tutkia jälkikäteen esimerkiksi haastattelujen avulla.

Eettisistä syistä ei myöskään ole mahdollista kokeellisesti vaurioittaa ihmisen aivoja ja tutkia sen vaikutuksia ihmisen toimintaan. Niinpä neuropsykologiassa tutkitaan ihmisiä, joiden aivotoiminta on häiriintynyt esimerkiksi onnettomuuden tai sairauden seurauksena.

Tutkimus on usein pätevä vain, jos tutkittava ei tiedä tarkkaan tutkimuksen tarkoitusta. Asenteita voidaan tutkia vaikkapa tuomalla koehenkilö huoneeseen, jossa on tuoleja ja yhdellä niistä hieman kulunut takki. Takin sanotaan kuuluvan vankilasta vapautuneelle miehelle, joka

Psykologian tiedonkeruumenetelmiä ovat muun muassa havainnointi ja lähdeaineistojen, kuten päiväkirjojen, hyödyntäminen.

Psykologia on tiede ✨ 43

Monia asioita ei ole eettistä tutkia ihmisillä, joten tutkimuksissa käytetään eläimiä. Jatkuva moraalisen pohdinnan aihe on, mikä ihmisille saavutettava tutkimushyöty on niin suuri, että eläinten oikeudet voidaan ohittaa sen nimissä.

poistui hetkeksi ennen yhteisen tutkimustilanteen alkua. Tutkittavaa pyydetään istumaan sille tuolille, mille haluaa. Tutkimuksen kohteena on, kuinka lähelle entistä vankia tutkittava istuu, minkä ajatellaan paljastavan hänen asenteensa vankilasta vapautuneita kohtaan. Jos tutkittavalle kerrottaisiin tutkimuksen tarkoitus etukäteen, hän voisi toimia tietoisesti toisin kuin oikeassa tilanteessa toimisi, eikä tuloksia hänen todellisista asenteistaan saataisi.

Jotta tulokset eivät vaarantuisi, tutkimuksen tarkoitus kerrotaan koehenkilöille usein hyvin yleisellä tasolla. Esimerkiksi vapautuneisiin vankeihin kohdistuvia asenteita tutkittaessa sanottaisiin, että tutkimus koskee ihmisten ajattelutapoja. Tutkimuksen oikea tarkoitus kerrotaan kuitenkin heti tutkimuksen päätyttyä. Tutkimukseen osallistuminen on aina vapaaehtoista, ja sen voi lopettaa missä vaiheessa tutkimusta haluaa.

Menneinä vuosikymmeninä koehenkilöitä on huijattu psykologian tutkimuksissa varsin yleisesti. Nykyisin tiukat eettiset säädökset kieltävät vahingon aiheuttamisen koehenkilöille. Ihmisten on pystyttävä luottamaan tutkijoihin, jotta he uskaltavat osallistua tutkimuksiin.

Tieteen eettisiin periaatteisiin kuuluu, että tutkimuksessa noudatetaan huolellisuutta, tarkkuutta ja rehellisyyttä. Tiedonkeruumenetelmien tulee olla eettisesti kestäviä. Tulokset tulee julkaista avoimesti ja vastuullisesti.

Muiden tutkijoiden tekemään työhön tulee viitata asianmukaisella tavalla. Rahoituslähteet mainitaan, jotta mahdolliset sidonnaisuudet käyvät ilmi. Nykyään vaaditaan yleisesti, että tutkimus on käynyt läpi eettisen ennakkoarvioinnin.

44 ✨ Psykologia on tiede

TUTKIMUKSEN ARVIOINTIKRITEERIT Onko tutkimuskysymys ja hypoteesi muotoiltu tarkkarajaisesti ja aiempiin teorioihin tai kokemuksiin pohjautuen?

Onko valittu tutkimuskysymykseen sopiva tutkimusote ja tiedonkeruumenetelmät?

Ovatko tulokset johdonmukaisia aiempien tutkimusten ja teorioiden kanssa? Jos eivät, niin miten eroa selitetään: tutkimuksen puutteilla vai aiemman teorian puutteellisuudella?

Itseään korjaava

Luotettavin menetelmin toteutettu

Yleistettävä Tieteen tunnusmerkit

Keihin tai mihin tulokset ovat yleistettävissä?

Objektiivinen

2 3

SOVELLA

Julkinen

Millaisessa julkaisussa tulokset on julkaistu?

Eettinen

Mitä johtopäätöksiä tuloksista voidaan vetää?

1

Onko aineisto analysoitu oikein tilastollisesti tai laadullisia menetelmiä käyttäen?

Kriittinen

Kuka on tutkinut, miksi ja kenen rahoittamana?

KERTAA

Onko tutkittavat ja mahdollinen kontrolli­ryhmä valittu huolella?

Toteutettiinko tutkimus eettisesti?

Määrittele a) perusjoukko ja b) otos.

Mitä tarkoitetaan a) määrällisellä ja b) laadullisella tutkimuksella?

Tee käsitekartta psykologian tutkimusotteista ja niiden piirteistä.

4 Mitä tiedonkeruumenetelmää kannattaisi käyttää, jos haluttaisiin selvittää

tieteellisesti

a) millaista on lukiolaisten some-käyttäytyminen? b) miten motivoitunut olet eri oppiaineiden opiskeluun? c) miten luovia suomalaiset ovat? d) kuinka hyvin nukuit viime yönä?

Perustele valintasi.

5

Saako ihmisiä manipuloida kokemaan ahdistusta tieteen edistämisen nimissä?

Missä raja ahdistuksen aiheuttamisessa pitäisi mielestäsi mennä?

Psykologia on tiede ✨ 45

TUTKIMU

S

Epäpätevä yliarvioi pätevyytensä

Johdanto: Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että tehtävissä vähiten kyvykkäät ihmiset eivät osaa arvioida, mitä kaikkea he eivät tiedä tai osaa. Sen sijaan tehtävissä kyvykkäimmät ihmiset aliarvioivat omaa osaamistaan. Ilmiötä kutsutaan ylivertaisuusvinoumaksi. Aihetta on tutkittu muun muassa auton kuljettamisen ja kieliopin hallinnan suhteen.

Ylivertaisuusvinouman johdosta saattaa olla, että ne kansalaiset, jotka eivät juuri tunne politiikkaa, yliarvioivat poliittisen ymmärryksensä. He saattavat siten uskoa perusteettomiin poliittisiin väittämiin ja olla ymmärtämättä vasta-argumentteja.

Tutkimuskysymykset: Yliarvioivatko henkilöt, joiden tiedot politiikasta ovat heikot, poliittisen osaamisensa tason? Aliarvioivatko henkilöt, joiden tiedot politiikasta ovat hyvät, poliittisen osaamisensa tason?

Menetelmät: Tutkimukseen osallistui 1559 yhdysvaltalaista. Heitä pyydettiin vastaamaan nettilomakkeen kysymyksiin, joilla kartoitettiin heidän poliittista tietämystään, kuten sitä, tunnistavatko he Yhdysvaltojen nykyisen energiaministerin nimen vaihtoehtojen joukosta. Lisäksi he arvioivat 5-portaisella asteikolla, kuinka hyvin he omasta mielestään tuntevat politiikkaa. Kyseessä on korrelatiivinen tutkimus, jossa selvitetään, millainen on poliittisen osaamisen ja siitä tehdyn itsearvion välinen suhde.

Tulokset saadaan lukuina, joten kyseessä on määrällinen tutkimus.

Tulokset: Osallistujat, jotka saivat poliittisen osaamisen testistä alle kaksi pistettä, yliarvioivat huomattavasti osaamisensa. Sen sijaan osallistujat, jotka saivat testistä neljä tai viisi pistettä eli täydet tai lähes täydet pisteet, aliarvioivat hieman osaamistaan.

Johtopäätökset: Kun ihminen tietää hyvin vähän politiikasta, hän kuvittelee poliittisen osaamisensa huomattavasti paremmaksi kuin se onkaan. Kun ihminen sen sijaan tietää paljon politiikasta, hän kuvittelee osaamisensa hieman huonommaksi kuin se onkaan. Tulokset vahvistavat, että ylivertaisuusvinoumaa ilmenee myös poliittisen tietämyksen kohdalla.

46 ✨ Psykologia on tiede

Tuloksista voi vetää johtopäätöksen, että poliittisista asioista kannattaa ottaa selvää, jotta ymmärtää, milloin kohtaa valeuutisia tai puolueellisia näkemyksiä. Näin voi varmistaa, ettei vain kuvittele tietävänsä asiasta, josta ei tiedäkään tarpeeksi. Hyvin asioista perillä olevan ihmisen ei puolestaan tarvitse vähätellä osaamistaan.

Arviointia: Tutkittavat olivat yhdysvaltalaisia, joten tulokset eivät ole suoraan yleistettävissä muiden maiden kansalaisiin. Esimerkiksi erään klassikkotutkimuksen mukaan 93 prosenttia yhdysvaltalaisista pitää itseään keskimääräistä parempana kuskina, kun taas 63 prosenttia ruotsalaisista ajattelee näin. Aasialaisissa kulttuureissa on puolestaan tapana ennemminkin vähätellä kuin liioitella omaa osaamista. Poliittisen tietämyksen ja siitä tehdyn itsearvion välistä suhdetta olisi siis hyvä tutkia myös muissa maissa. P TODELLINEN OSAAMINEN JA ARVIO OMASTA OSAAMISESTA 5 Oma arvio poliittisesta osaamisesta

Anson, I.G. (2018). Partisanship, Political Knowledge, and the Dunning-Kruger Effect. Political Psychology, 39, 1173-1192.

Poliittinen osaaminen Itsearvio poliittisesta osaamisesta

4

3

2

1 0

1 2 3 4 Poliittisen osaamisen testipisteet

5

Kaavio osoittaa, että poliittisen tiedon testissä 0–2 pistettä saaneet arvioivat pärjänneensä huomattavasti paremmin kuin he tosiasiassa pärjäsivät. Keskitasoisesti suoriutuneet eli kolme pistettä saaneet arvioivat osaamisensa realistisesti. Parhaiten suoriutuneet arvioivat suorituksensa hieman tosiasiallista suoriutumista heikommaksi.

?

Pohdi, miten tämän tutkimuksen tuloksia voitaisiin hyödyntää.

RVIOI

LUO JA A

1 Palaa luvun alun esimerkkiin.

a) Miten arvioisit mainosta, joka väittää, että 95 prosenttia kirjan lukijoista on hyötynyt tuotteesta? b) Miten kyseistä väitettä voisi tutkia? c) Miten kriittistä ajatteluaan voi kehittää?

PISA (Programme for International Students Assessment) on OECD:n jäsenmaiden yhteinen tutkimusohjelma.

15-vuotiaiden matematiikan, luonnontieteiden ja lukutaidon osaamista selvitetään kolmen vuoden välein ja eri maiden nuorten osaamista vertaillaan.

Ohessa on kaksi esitystapaa suomalaisten nuorten PISA-tuloksista ja niiden muutoksista. a) Tutki graafista kuvaajaa. Mitä se kertoo suomalaisnuorten osaamisesta ja sen muutoksista? b) Mitä hyötyä on tutkimustulosten esittämisestä graafisella kuvaajalla?

Mitä haasteita siihen liittyy? c) Tutki taulukoita. Mitä ne kertovat suomalaisnuorten osaamisesta ja sen muutoksista? d) Kumpi esitystapa on mielestäsi parempi PISA-tulosten kuvaamiseen, graafinen kuvaaja vai taulukot? Perustele näkemyksesi. e) Pohdi, mikä on PISA-tutkimuksen tutki- musote. Entä millaisia tiedonkeruuta p0ja siinä voidaan hyödyntää?

SUOMALAISTEN PISA-TULOKSET 2000–2018 565 560 555 550 545

pisteet

2

540 535 530 525 520 515 510 505 2000

2003

2009

2012

2015

2018

vuosi

Luonnontieteet

Lukutaito

Matematiikka

SUOMEN TULOKSET VUONNA 2000 Suomen tulokset

Pisteet

OECDmaat

Kaikki osallistujat

Lukutaito

546

1.

1.

Matematiikan osaaminen

536

4.

4.

Luonnontieteiden osaaminen

538

3.

3.

Vuoden 2000 tutkimukseen osallistui 32 maata/aluetta, joista 28 oli OEDC-maita.

SUOMEN TULOKSET VUONNA 2018 Suomen tulokset

Suomalaisten nuorten saamien pisteiden vieressä on ilmoitettu suomalaisten sijoitus OECD-maiden ja kaikkien osallistujamaiden vertailussa. 1. tarkoittaa, että suomalaisnuoret ovat menestyneet parhaiten. Sulkuihin merkityt numerot viittaavat jaettuihin sijoihin. Lähde: https://minedu.fi/pisa 8.6.2020

2006

Pisteet

OECDmaat

Kaikki osallistujat

Lukutaito

520

(1–5)

(3–9)

Matematiikan osaaminen

507

(7–13)

(12–18)

Luonnontieteiden osaaminen

522

(3–5)

(6–10)

Talousosaaminen

537

(2–3)

(2–3)

Vuoden 2018 tutkimukseen osallistui 79 maata/aluetta, joista 37 oli OECD-maita. Talousosaamisen arviointiin osallistui 20 maata.

Psykologia on tiede ✨ 47