Skeema 5

Yksilöllinen ja yhteisöllinen ihminen Kia Aarnio Sari Autio Johanna Jämsä Petri Paavilainen Sanna Suomalainen

Edita | Helsinki

Tilaukset Edita-myyntipalvelu asiakaspalvelu.publishing@edita.fi p. 020 450 05 www.editapublishing.fi/oppimateriaalit Tiedustelut Edita Publishing Oy, Helsinki opettajapalvelu@edita.fi p. 020 450 010 www.editapublishing.fi/oppimateriaalit

Toimitus Hanna Sokratous Kuvatoimitus Kia Aarnio ja Hanna Sokratous Graafinen suunnittelu, kansi ja taitto Virve Kivelä Piirrokset Seija Rusanen Kuvalähteet kirjan lopussa.

Suomen Tietokirjailijat ry on tukenut työtä.

1. painos © Kia Aarnio, Sari Autio, Johanna Jämsä, Petri Paavilainen, Sanna Suomalainen ja Edita Publishing Oy Tämä teos on oppikirja, joka on suojattu tekijänoikeuslailla (404/61). Tämän teoksen tai sen osan valokopiointi, skannaaminen tai muu digitaalinen kopiointi tai käyttö edellyttää oikeudenomistajan luvan. Kopiosto ry myöntää teosten osittaiseen kopiointiin lupia. Tarkistakaa, mitkä valokopiointi- ja digiluvat ovat kohdallanne voimassa. Lisätietoja luvista: www.kopiosto.fi. Teoksen tai sen osan muuntelu on kielletty.

ISBN 978-951-37-7017-4 Otavan Kirjapaino Oy Keuruu 2017

4041 0037 Painotuote

Lukijalle Skeema 5 Yksilöllinen ja yhteisöllinen ihminen on uuden opetussuunnitelman mukainen lukion psykologian syventävän kurssin oppikirja. Kirja esittelee laaja-alaisesti persoonallisuutta ja tuo esille myös muita yksilöllisiä eroja, kuten älykkyyden ja lahjakkuuden. Sosiaalipsykologian tutkimustietoa käsitellään yhteiskunnan ja kulttuurin, ryhmien toiminnan, sosiaalisten tilanteiden ja yksilön näkökulmista. Kirja tarjoaa psykologiasta ja sosiaalipsykologiasta tietoa, jonka avulla voi oppia ymmärtämään moninaisuutta.

Mietin nykyään usein, kuka oikein olen ja miten minusta on tullut tällainen. En juuri muistuta siskojani, ja välillä olenkin miettinyt, onko minut tietämättäni adoptoitu tähän perheeseen. Toisaalta olen yhtä äkkipikainen ja nopeasti leppyvä kuin isäni ja yhtä sinnikäs puurtaja kuin äitini.

Olen pienestä pitäen tykännyt lukea, piirtää ja maalata. Viihdyn yksinäni pitkiäkin aikoja kerrallaan.

Seurassa tykkään enemmän keskustella kahden kesken hyvän ystävän kanssa kuin isommassa porukassa.

Kasvatuksessani on korostettu itsenäisyyttä, joten olen oppinut pärjäämään itse. Olen muutaman vuoden nuorempi kuin kaksi isosiskoani, joten opin tekemään kaiken heidän perässään.

Luotan itseeni enkä epäile mahdollisuuksiani kehittyä juuri sellaiseksi kuin haluan tulla. Ihannetapauksessa minusta tulee menestyvä kuvataiteilija sekä lempeä ja kärsivällinen äiti tuleville lapsilleni. • Lara, 19 v.

Miten kuvailisit itseäsi muutamalla sanalla?

I

KESKEISET KÄSITTEET

Tunnistatko itsessäsi samoja piirteitä kuin lähisukulaisissasi?

PERSOONALLISUUS OHJAA YKSILÖN TOIMINTAA

1

Kumpi vaikuttaa käyttäytymiseesi enemmän, luonteesi vai tilanne?

Mikä on mielestäsi paras persoonallisuuden piirteesi?

Identiteetti (PS2)

Tiedonkeruu- menetelmät (PS1, PS4) Validiteetti (PS1)

muovautunut otiaasta Larasta on a esitellystä 19-vu ttaneet hänen Miten luvun aluss tekijät ovat vaiku ja itsenäinen? Mitkä nuorena äkkipikaiitsekseen viihtyvä iseen? Jos hän on outum muot ensa persoonallisuut sena kärsivällinen? aikui tulla stä ksien kokonainen, voiko häne kisten ominaisuu on yksilön psyyk yksilölle Persoonallisuus onallisuus tarkoittaa ellisen pysyvä. Perso vaikutuksuus, joka on suhte la ja tuntea vuoro ajatel , äytyä Miten olet tapoja käytt a. luonteenomaisia kanss muuttunut kolmen ristön sosiaalisen ympä näköistä, että viime vuoden sessa fyysisen ja ittaa, että on toden en pysyvyys tarko aikana? on suurin piirPersoonallisuud leppyvä ihminen ikainen ja helposti kyllä muuttuu.

19-vuotiaana äkkip a. Persoonallisuus myös 40-vuotiaan tyä, mutta en lieven nlain an sama hiem tein us voi emmiten äkkipikaisu äkkipikaija Esimerkiksi vanh näköisesti keski-iässä Lapsena rohkea en on silti toden uskalias ihminen nuorena äkkipikain en in ikäisiinsä. muih on usein sellain ttuna sempi verra ena. myös aikuis

Perimä-ympäristökiista (PS1, PS2)

Persoonallisuustestit (PS1)

on Persoonallisuus inaisuuksien psyykkisten om kokonaisuus on suhteellisen Persoonallisuus än pysyvä halki eläm

Tekstin lomassa on pohdintatehtäviä, joissa opiskelija voi soveltaa käsiteltävää asiaa omaan elämäänsä.

Individualistinen ja kollektivistinen kulttuuri (PS4)

Minuus (PS2)

Persoonallisuus

Minäkäsitys (PS2)

Reliabiliteetti (PS1) Toiminnanohjaus (PS2)

Skeema (PS1, PS2, PS3, PS4)

Mielenterveys (PS1, PS4)

Esimerkkiteksti johdattaa aiheeseen.

Käsitekartat auttavat hahmottamaan kokonaisuuksia ja nostavat esille aihepiirin keskeiset käsitteet. Kurssiviittaukset auttavat yhdistämään asioita toisiinsa.

ovat suhpiirteistä, jotka katsotaan koostuvan Esimerkiksi Persoonallisuuden äytyä eri tilanteissa. isuuden taipumuksia käytt io on persoonall teellisen pysyviä us eli ekstrovers neisu ihminen ut tautu ulospäin suun Ulospäin suuntautun ee monissa tilanteissa. ta sekä osoitpiirre, joka ilmen hauskoista juhlis ja sta emise juttel a sisäänpäin pitää ihmisten kanss Vastakohtaisesti sa. htees parisu mystään ihmisten seurastaa herkästi kiinty en on varautunut introvertti ihmin ailijan rooliin. suuntautunut eli assa herkästi tarkk ja vetäytyy poruk ainoastaan sa, toimii hillitysti toimintaa, vaan ne tai määrää ihmisen Siten ne tuovat a. tavall Piirteet eivät selitä lä a tietyl n taipumusta toimi eesta toiseen, yksilö tilant en ilevat kuva ole samanlain tyä välillä vuutta. Kukaan ei vetäy jatku i ntaan rkiks toimi voi esime tautunut ihminen n on äkkipikainen vaan ulospäin suun esitelty Lara tuski sta. Luvun alussa ainakin ajoittain vuorovaikutukse hän tulee olemaan sena aikui ja toimivat eri kaikissa tilanteissa, evät, kun ihmiset onallisuuserot ilmen kapuaa kiikärsivällinen. Perso si kun pikkulapsi isee eessa. Esimerkik stuu, toinen rohka tavoin samassa tilant huole empi vanh alle, yksi iota. peilytelineessä korke huom n mitää i muut kiinnitä asiaan lasta ja kolmas ei ekohtaisesti. Jos kaikk elee paljon tilann a, huoneeseen saaKäyttäytyminen vaiht neess shuo istuvat, lääkäriaseman odotu , mutta jos muut asiakkaat seisovat näköisesti seisomaan voi olla voimakpuva yksilö jää toden käyttäytymiseen ön ja Muiden vaikutus vaikutusta yksilö hänkin istuutuu. isuuden. Ryhmien onall välisiä ien perso ryhm kuin kaampaa ien sisäisiä ja ryhmiin sekä ryhm yksilön vaikutusta giassa. ykolo alips sosia suhteita tutkitaan

Opiskelijan omia kokemuksia peilaavat kysymykset herättävät kiinnostuksen.

Keskeiset käsitteet on tummennettu, ja ne löytyvät myös hakemistosta. psykologväliiasiä eroja Persoonallisuus löiden tarkastelee yksi a uuden toiminta ja persoonallis

lisia prosesseja, psyykkisiä ja sosiaa ihmisten fyysisiä, a ja sosiaalisPsykologia tutkii tunteita, motivaatiot sta, muistamista, ihmisistä kuten havaitsemi suhteen suurin osa . Näiden prosessien jokeltelemaan at oppiv i ta vuorovaikutusta esimerkiks an. Kaikki lapset e kuin sata toisia kolm tuttaa mmin muis taa helpo yksilö, , ja jokainen muis inen mista laatu puhu n enne kuitenkin ainut matta jokainen on Kenelläkään ei sanaa. Tästä huoli kaikista muista. n ksiensa suhteen jen, uskomuksie joka eroaa ominaisuu en, tunteiden, kyky tteid tavoi a toisella n ole täsmälleen sama naisuutta kuin jollai en piirteiden koko välisiä eroja ja persoonallisuud a tutkii yksilöiden ologi psyk onallisuus ihmisellä. Perso en toimintaa. ja persoonallisuud Persoonallisuus ohjaa

12

yksilön toimintaa

13

Raamatun vertauksessa kuvattu laupias samarialainen edustaa hyvin auttamishaluista ihmistä. Hän oli sosiaaliselta asemaltaan heikompi kuin muut ohikulkijat, jotka eivät pysähtyneet auttamaan ryöstettyä ja mukiloitua miestä.

Altruistinen teko on pyyteetöntä toisen auttamista

Millaisessa tilanteessa olet toiminut altruistisesti?

128

Ihmiset eivät vain aja omaa etuaan, osallistu mellakoihin tai ryhdy terroristeiksi. He myös auttavat toisiaan täysin pyyteettömästi eli toimivat altruistisesti, esimerkiksi kun katastrofitilanteen silminnäkijät pelastavat tuntemattomia ihmisiä oman henkensä vaarantaen.

Altruistinen toiminta perustuu suurelta osin siihen, että yksilö kokee myötätuntoa toista kohtaan. Altruismi on itsekkyyden vastakohta. Tutkimusten mukaan ohikulkija auttaa altruistisimmin silloin, kun hän on kiireettömin. Hyväntekeväisyyteen taas panostavat eniten sosiaaliselta asemaltaan heikoimmat, mitä on selitetty heidän virittymisellään toisten tarpeille. Evolutiivisesti ajatellen vastavuoroinen altruismi on parempi strategia kuin täydellinen itsekkyys, sillä jos täydellisen itsekkäät ihmiset syrjäyttäisivät vähitellen altruistiset henkilöt, kukaan ei enää auttaisi toista eikä ihmislaji selviäisi.

Halu auttaa toisia on ainakin osittain synnynnäistä. Tutkimuksessa 18 viikon ikäisille vauvoille, jotka ovat juuri oppineet ojentamaan kätensä tavoitellakseen esineitä, on esitetty videonauhoituksia, joissa nukke kiipeää epäonnisesti mäen päälle. Yhdessä tilanteessa nauhoituksella esiintyy auttaja, joka työntää nukkea ylös mäkeä, kun taas toisessa tilanteessa esiintyy estäjä, joka työntää tätä alas. Vauvat saavat tavoitella joko auttajaa tai estäjää, ja tulokset näyttävät, että suurin osa, 75–100 prosenttia, tavoittelee auttajaa. Kokeet ovat osoittaneet, että vauvatkaan eivät ole itsekkäitä, vaan moraali on synnynnäistä.

1

Miten aggressiivista joukkokäyttäytymistä ja mellakointia voidaan selittää?

2

Mitä sosiaalisella dilemmalla tarkoitetaan?

3

Mitä altruismi on? Mitkä seikat edistävät altruismia?

Moraalisia kysymyksiä voi pohtia monelta kantilta Yhdysvaltalainen psykologi Lawrence Kohlberg (1927–1987) esitti teorian moraalin vaiheittaisesta kehityksestä. Se pohjaa Jean Piaget’n (1896–1980) kognitiivisen kehityksen teoriaan.

Moraalikehityksen teorian mukaan moraaliset perustelut kehittyvät rinnakkain muiden kognitiivisten kykyjen kanssa.

Kohlberg ei ollut kiinnostunut niinkään siitä, mihin lopputulokseen ihmiset päätyvät moraalisen ongelman ratkaisemisessa, vaan miten he perustelevat päätöksensä. Leikki-ikäiset ja pienimmät koululaiset päättelevät Kohlbergin mukaan esisovinnaisella tasolla. Se tarkoittaa, että lapset pyrkivät edistämään omaa etuaan, mutta välttämään samalla rangaistuksia. Tärkein moraalisääntö tämänikäiselle lapselle on se, ettei saa jäädä kiinni. Keksin voi ottaa salaa purkista, jos vanhempi ei huomaa.

Sovinnaisen moraalin vaiheeseen siirrytään Kohlbergin mukaan teini-iän lähestyessä, aikaisintaan 10–11-vuotiaana. Tuolloin sosiaalisten sääntöjen noudattamisesta tulee erityisen tärkeää. Tärkeintä on miellyttää muita ihmisiä, erityisesti tiettyjä auktoriteetteja. Teini-ikäisille tällaisia auktoriteetteja saattavat olla oman ikäluokan pidetyimmät kaverit. Pitää olla lojaali omalle ryhmälle, jotta tulee pidetyksi. Sääntöihin ja lakeihin kirjattuja asioita pidetään ehdottomina totuuksina.

siten niitä voidaan myös muuttaa yhteisellä sopimuksella. Korkeimmalla moraalisen päättelyn tasolla ihminen ymmärtää ihmiskunnan yleisiä periaatteita, kuten jakamattoman ihmisarvon.

Lakia voi rikkoa, jos se polkee ihmisarvoa.

Kohlbergin teoriaa kohtaan on esitetty paljon kritiikkiä. Hän yleisti teoriansa laajemmalle kuin mihin hänen aineistonsa ulottui. Myös teorian vaiheittaisuutta on arvosteltu: Kohlberg ei ottanut huomioon sitä, että moraaliltaan pitkälle kehittynyt ihminen voi välillä päätellä varhaisempien vaiheiden mukaisesti. Esimerkiksi moraalifilosofian professori voi ajaa ylinopeutta, kun tietää, ettei jää siitä kiinni.

Vastaukset, joita henkilö antaa Kohlbergin moraalitehtäviin, ovat yhteydessä siihen, miten hän toimii moraalisissa valintatilanteissa. Tämä yhteys päättelykyvyn ja toiminnan välillä ei ole kuitenkaan voimakas.

Yhdysvaltalainen sosiaalipsykologi Jonathan Haidt on esittänyt kognitiiviselle moraalikäsitykselle vastakkaisen näkemyksen. Sen mukaan ihmiset tekevät moraaliset päätöksensä intuitiivisesti, omien tiedostamattomien tunteidensa pohjalta, ja vasta jälkikäteen etsivät niille järkiperäiset selitykset. Tällöin kognitiivinen kehitys olisi yhteydessä ensisijaisesti omien moraalisten päätelmien ja tekojen selityksiin, ei välttämättä itse moraalisiin päätelmiin ja tekoihin.

Periaatteellisen moraalin vaiheessa pohditaan moraalisia kysymyksiä abstraktilla tasolla. Tähän tasoon päästään yleensä vasta aikuisuudessa, mutta kaikki eivät saavuta sitä koskaan.

Säännöt ymmärretään yhteisesti sovituiksi ja

Sosiaalipsykologia tutkii yhteisöllistä ihmistä

Miten onnistuneesti Kohlbergin teoria kuvaa sinun moraalisen päättelysi kehitystä?

Sosiaalipsykologia tutkii yhteisöllistä ihmistä

Alalukujen lopussa on kertaavia tehtäviä.

Tutkimusesimerkit auttavat ymmärtämään psykologiaa tieteenä, ja niiden kautta psykologisen tutkimustyön vaiheet tulevat tutuiksi.

Älä heitä pyyhettä lattialle!

Hotellivieraat taipuvat yhdenmukaisuuden paineen alla Goldstein Noah J., Cialdini Robert B. & Griskevicius Vladas (2008). A room with a viewpoint: Using social norms to motivate environmental conservation in hotels. Journal of Consumer Research, 35(3), 472–482.

Johdanto: Useimmissa hotelleissa asiakkaita pyydetään kylpyhuoneeseen laitetulla pienellä kyltillä tai lapulla olemaan vaihtamatta pyyhettä päivittäin ympäristön suojelemisen vuoksi. Ihmiset toimivat herkästi vastaavalla tavalla kuin toiset eli sosiaalisten normien mukaisesti. Kenties ympäristön suojeluun vetoamisen lisäksi hotellivieraille kannattaisi langettaa yhdenmukaisuuden paine käyttää pyyhettä uudelleen.

Tutkimuskysymys: Jos pyynnössä pyyhkeen uudelleen käyttämisestä vedotaan yhdenmukaisuuteen, noudatetaanko pyyntöä useammin kuin jos siinä vedotaan vain ympäristön suojelemiseen?

Menetelmät: Hotellihuoneiden kylpyhuoneisiin asetettiin jompikumpi kahdesta vaihtoehtoisesta pyyntölapusta. Toisissa lapuissa asiakasta pyydettiin auttamaan ympäristön suojelussa

Syvennä-teksteissä on lisätietoa.

käyttämällä pyyhettä useammin kuin kerran.

Toisissa lapuissa pyydettiin tekemään, kuten suurin osa muista asiakkaista, eli käyttämään pyyhettä useammin kuin kerran ympäristön suojelemiseksi. Uudelleen käyttöä varten pyyhe oli ripustettava suihkutangolle tai koukkuun, vaihtamista varten se oli heitettävä lattialle.

Huonesiivoojat merkitsivät, missä huoneissa pyyhe vaihdettiin. Tutkimukseen osallistuivat ainoastaan ne asiakkaat, jotka yöpyivät vähintään kaksi yötä. Yhteensä huonesiivoojien merkintöjä kertyi yli tuhat.

Tulokset: Pelkästään ympäristön suojeluun vetoaminen sai 35 % asiakkaista käyttämään pyyhettään uudelleen. Vetoaminen toisten hotellivieraiden vastaavanlaiseen toimintaan ympäristön suojelemiseksi sai 44 % asiakkaista käyttämään pyyhettään uudelleen.

Johtopäätökset: Ihmisiin vedotessa kannattaa hyödyntää sosiaalipsykologista tietoa ihmisen alttiudesta yhdenmukaisuuden paineelle.

Kun henkilö päättelee, että tietynlainen toiminta on sosiaalisten normien kannalta suotavaa, hän kokee painetta toimia vastaavalla tavalla.

129

Päälukujen lopussa on pohtivia ja soveltavia tehtäviä.

Tehtävät auttavat opiskelijaa myös valmistautumaan ylioppilaskirjoituksiin.

1

Pohdi luvun alussa olevaa John Donnen runoa. a) Mitä pidät runosta? b) Mitä runo kertoo ihmisten välisistä suhteista? Kirjoita lyhyt runoanalyysi hyödyntäen mahdollisimman monipuolisesti sosiaalipsykologian käsitteitä.

2

Miksi ryhmätyön tulos voi olla enemmän kuin ryhmäläisten yhteenlaskettu osaaminen? Selitä hyödyntäen käsitteitä johtajuus, ryhmädynamiikka, kollektiivinen mieli, verkostoälykkyys, transaktiivinen muisti ja koheesio.

3

”Ryhmätöistä ei ole mitään hyötyä. Aika menee niissä vain hukkaan!” Mitä vastaisit väitteen esittäjälle? Hyödynnä sosiaalipsykologian tietojasi.

4

”Seura tekee kaltaisekseen.” Arvioi sanontaa konformisuus-tutkimuksen valossa.

5

Tutkimusten mukaan erityisesti miesten ja länsimaalaisten motivaatio on ryhmätyössä heikompaa kuin yksin työskenneltäessä. Pohdi, mistä tämä voi johtua.

6

Millaiset tekijät voivat johtaa terrorismiin? Pohdi kysymystä sosiaalipsykologian näkökulmasta.

7

Suunnittele kampanja, jolla innostetaan lukiolaisia auttamaan vanhuksia. Miten voisit hyödyntää sosiaalipsykologiaa kampanjan suunnittelussa?

8

Selitä, miksi nuorisoryhmissä saatetaan ajautua tekemään sellaisia kyseenalaisia asioita, joihin osanottajat eivät ehkä yksin lainkaan ryhtyisi.” (Yo-tehtävä syksy 2016)

9

Mitä sosiaalipsykologisia ilmiöitä voi esiintyä kesäfestareilla? Tarkastele ilmiöiden etuja ja haittoja.

Arviointia: Jatkotutkimuksia tarvitaan sen selvittämiseksi, johtuuko totteleminen yhdenmukaisuuden paineesta vai siitä, että toisessa tilanteessa syitä pyyhkeen jatkokäytölle annettiin useampia. Jatkotutkimuksissa kannattaa myös tarkentaa, millaisia ryhmiä arvostetaan eniten yhdenmukaisuuden paineen luojina. •

136

Sosiaalipsykologia tutkii yhteisöllistä ihmistä

137

Tekijät Kia Aarnio, PsT, tutkija Sari Autio, TM, Viherlaakson lukion uskonnon ja psykologian lehtori ja apulaisrehtori Johanna Jämsä, TM, KK, Ressun lukion uskonnon ja psykologian lehtori Petri Paavilainen, FT, dos., yliopistonlehtori, Psykologian ja logopedian osasto, Helsingin yliopisto Sanna Suomalainen, TM, FM, Ressun lukion uskonnon ja psykologian lehtori

V

MONIMUOTOISUUTTA VOI YMMÄRTÄÄ PSYKOLOGISEN TIEDON AVULLA

Monenlainen Monenlainen asui puussa, Monenlainen asui maassa, joskus keskikaupungilla, joskus hevoshaassa taikka kampasimpukkana joen pohjalla.

Se iloisena eli, lauloi, piirsi, kirjoitteli.

Ja oli onnellinen.

Se muistutti aikuista, muistutti lasta, vanhaa tietäjää Intiasta.

Mitä sen mieleen juolahti, sitä ei saattanut tietää.

Eikä kukaan Yhdenlainen voinut Monenlaista sietää.

Se otettiin kiinni ja teljettiin pähkinänmuotoiseen bunkkeriin.

Siellä sen sydäntä kivisti.

Se lensi kuoren läpi ja livisti.

Sitten se jälleen iloiten eli, piirsi, lauloi, kirjoitteli, katseli tätä maailmaa monenlaisin silmin.

Onko se mies vai onko se nainen?

On. Se on Monenlainen.

Jukka Itkonen, Aurinkolahja

Miksi kuvittelemme yksilön olevan samanlainen kuin hänen ryhmänsä jäsenet keskimäärin?

Miten asenteita voi muuttaa?

Miten monimuotoisuutta voi oppia ymmärtämään?

Miten yksinäinen voi saada ystävän?

Vuorovaikutus Sosiaaliset taidot (PS2, PS4)

Yksinäisyys (PS2, PS4)

KESKEISET KÄSITTEET

Attraktio

Ensivaikutelma Attribuutio (PS1)

Yhteisöllinen ihminen

Sosiaalinen havaitseminen

Asenne

Ennakkoluulo (PS1)

Kognitiivisen dissonanssin teoria

Syrjintä (PS1)

Stereotypia

15

Ihmisiä havainnoidaan omien skeemojen kautta Ensivaikutelma ohjaa toisesta ihmisestä tehtyjä päätelmiä

Millaisia ensivaikutelmia muistat saaneesi henkilöistä, jotka nykyään tunnet paremmin?

Sosiaalipsykologiassa tutkitaan sosiaalista havaitsemista eli yksilöiden havaintoja siitä, millaisia muut ihmiset ovat ja miksi he toimivat niin kuin toimivat. Havaitsemiseen vaikuttavat ensivaikutelmat, stereotypiat ja ennakkoluulot sekä attribuutiot eli käyttäytymisen syistä tehdyt tulkinnat.

Yksilön on tärkeä ymmärtää toisia, koska he voivat hyödyttää tai uhata yksilöä. Aivot ovatkin virittyneet tulkitsemaan toisten toimintaa.

Yritämme ottaa selvää muun muassa toisten ajatuksista, uskomuksista, pyrkimyksistä ja persoonallisuudesta. Ihmiset muodostavat toisistaan vaikutelmia heti ensisilmäyksellä. Ensivaikutelma muodostaa alustavan skeeman uudesta tuttavuudesta, ja tämä vaikutelma alkaa ohjata tiedon keruuta havaintokehän periaatteen mukaisesti.

ENSIVAIKUTELMA ON ALTIS VIRHETULKINNOILLE Sädekehävaikutus

Stigmat

Tehokas Sivistymätön

Älykäs Tyhmät jutut

Laiska Ei miellytä silmää

140

Monimuotoisuutta voi ymmärtää psykologisen tiedon avulla

Menestynyt

Hyvä tyyppi

Ensivaikutelman mukaiset havainnot vahvistavat käsitystä henkilöstä tietynlaisena. Ensivaikutelman vastaisia asioita ei sen sijaan huomata niin herkästi. Ihmiset ovat taitavia kokoamaan pienistä vihjeistä kokonaisvaikutelmia, mutta vaikutelmat ovat alttiita virhetulkinnoille. Kielteisenä pidetyn ominaisuuden ympärille kasataan helposti muitakin ikäviä ominaisuuksia.

Tästä käytetään nimitystä polttomerkki eli stigma. Esimerkiksi sotien aikaan viholliset nähdään kaikin puolin epäluotettavina, sivistymättöminä ja jopa ruokavalioltaan vastenmielisinä. Vastaavasti hyvännäköisinä pidettyihin ihmisiin liitetään usein muitakin myönteisiä piirteitä, kuten sosiaalisuus, ystävällisyys ja älykkyys, vaikka heidän ei ole osoitettu olevan esimerkiksi älykkyydeltään erilaisia kuin muut. Tätä kutsutaan sädekehävaikutukseksi. Positiivinen piirre saa olettamaan henkilön muutkin ominaisuudet myönteisiksi.

Ulkoinen käyttäytyminen ei kerro suoraan ihmisestä: hän voi esimerkiksi yrittää miellyttää saadakseen tahtonsa läpi. Teemmekin tulkintoja toisten käyttäytymisen syistä. Nämä tulkinnat eli attribuutiot voivat olla ulkoisia tai sisäisiä. Esimerkki ulkoisesta attribuutiosta on, että uskoo lääkärin olevan lyhytsanainen kiireestä johtuen. Sisäinen attribuutio samassa tilanteessa voisi olla, että lääkäri on ujo. Osan toisten ihmisten toimintaa koskevista attribuutioista teemme heidän käyttäytymisensä, osan heidän ryhmäjäsenyytensä perusteella.

Esimerkiksi ajattelemme, että lääkäri haluaa edistää terveyttämme, koska hän on terveydenhuollon ammattilainen.

Ensimmäisen maail­ mansodan aikaisessa yhdysvaltalaisessa värväysjulisteessa kuvattiin vihollinen raakalaismaisena apinamiehenä.

Stereotypiat ovat yleistyksiä ryhmän jäsenistä Ryhmään kohdistettu yleistys, joka ei ota huomioon ryhmän jäsenten yksilöllisyyttä, on stereotypia. Kun turisti on eksyksissä, hän etsii katseellaan paikallista asukasta, jonka olettaa tuntevan seudun. Turistilla on jonkinlainen käsitys, miltä paikallinen asukas näyttää ja miten hänet erottaa toisesta matkailijasta. Stereotypioista on apua ihmisiä kohdatessa: keneltä kannattaa pyytää apua vieraassa kaupungissa eksyttyään, ja mistä aiheista tuntemattoman kanssa on helppo aloittaa keskustelu.

Monimuotoisuutta voi ymmärtää psykologisen tiedon avulla

141

Stereotypiat ovat eräänlaisia skeemoja, jotka nopeuttavat ja Pätevyys helpottavat päättelyä. Stereotypiat vähemmän pätevä enemmän pätevä voivat olla ylläpitäjälleen harmittomia tai hyödyllisiä. Niiden kohde voi kuitenkin loukkaantua tai Holhoavuus Ihailu (esim. pikkulapset) (esim. oma ryhmä) hänen elämänsä saattaa rajautua stereotypian johdosta, esimerkiksi jos tyttöä kohdellaan stereotypian mukaan kilttinä eikä anneta tilaa hänen suuttumukselleen.

Halveksunta Kateus (esim. rikolliset) (esim. huippujuristit) Psykologian professori Susan Fisken ja hänen työryhmänsä stereotypioiden sisältömallin mukaan ihmisryhmiä katsotaan olevan neljänlaisia ja ne eroavat toisistaan lämpimyyden ja pätevyyden suhteen. Mallin mukaan oman ryhmän jäsenet ja esimerkiksi vapaaehtoistyöntekijät nähdään usein lämpiminä ja pätevinä. Sen sijaan esimerkiksi vammaisten ja heiveröisten vanhusten ryhmissä lämpimyys korostuu, mutta ryhmään kuuluvia ei arvioida päteviksi. Ryhmästä, johon liitetään pätevyys mutta ei lämpimyyttä, on esimerkkinä tehokkaat myynnin ammattilaiset.

Kielteisimmin arvioitaviin ryhmiin kuuluvat esimerkiksi päihderiippuvaiset, joiden ei uskota olevan lämpimiä eikä päteviä.

Eri ryhmät voivat herättää yksilössä erilaisia tunteita, kuten vammaiset sääliä, huippujuristit kateutta ja huumeidenkäyttäjät pelkoa.

Yksilö voi myös toimia eri tavoin näitä ryhmiä kohtaan: toisen ryhmän etujen lisäämisen puolesta allekirjoitetaan vetoomus, toisen ryhmän toiminnan rajoittamiseksi vaaditaan lakimuutosta. Toisten seuraan pyritään, toisia vältellään. Yksilön omasta ryhmäjäsenyydestä riippuu, minkä ryhmän hän asettaa mihinkin luokkaan.

Lämpimämpi Kylmempi

Lämpimyys

STEREOTYPIOIDEN SISÄLTÖMALLI

Jos lastenhoitajapalvelusta saapuu nainen, joka näyttää lempeältä ja siistiltä, perhe todennäköisesti luottaa häneen. Stereotypian mu­ kaan lempeä ja siisti ulkonäkö ja naissukupuoli viestittävät kelpoi­ suudesta pitää huolta lapsista.

142

Stereotypia voi toimia itseään toteuttavana ennusteena Yleensä arkikielessä stereotypiat mielletään kielteisiksi, ja ne ovat usein liian yleistäviä, epätarkkoja ja itseään ylläpitäviä. Yleisimmät stereotypiat liittyvät ikään, ammattiin, etniseen alkuperään, kansallisuuteen, uskontoon, seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoleen. Sukupuolistereotypian vuoksi saatetaan esimerkiksi pyytää ohikulkijoista ainoalta mieheksi oletetulta henkilöltä apua auton käynnistämiseen, vaikka yksittäisen miehen mekaanikon taidoista ei ole mitään takeita.

Vaikka miehet osoittautuisivat keskimäärin naisia paremmiksi mekaanikon taidoiltaan, löytyisi silti lukuisia naisia, jotka ovat parempia autonkorjaajia kuin monet miehet. Miesten paremmat mekaanikon kyvyt eivät myöskään johtuisi ainakaan yksinomaan biologiasta, vaan siitä, että poikia on saatettu sukupuolistereotypian mukaisesti kannustaa harjoittelemaan teknisiä taitoja enemmän kuin tyttöjä.

Pelkästään se, että ihmiset jaetaan eri ryhmiin yhden ominaisuuden mukaan, saa heidät näyttämään erilaisemmilta kuin he ovatkaan.

Tämä taipumus osoitettiin 1960-luvulla kokeellisella tutkimuksella, jossa koehenkilöiden tehtävänä oli arvioida janojen pituutta joko sellaisinaan tai luokiteltuina lyhyisiin ja pitkiin. Ne koehenkilöt, jotka arvioivat janoja luokiteltuina, pitivät samaan luokkaan kuuluvia janoja samanpituisempina kuin ne koehenkilöt, jotka arvioivat janoja sellaisinaan. Tätä kutsutaan korostumisvaikutukseksi.

Stereotypia voi saada kohteensa käyttäytymään odotusten mukaisesti.

Esimerkiksi kun poika kokee kavereidensa taholta suurta painetta pelata jalkapalloa, hän saattaa luopua haaveestaan tanssia balettia. Vastaavasti tyttö saattaa alisuoriutua matematiikassa, jos häneen on iskostunut stereotypia, että vain pojat ovat siinä hyviä. Itseään toteuttava ennuste on

Lapsille tarjottujen roolimallien avulla voidaan rikkoa ste­ reotypioita ja olla välittämättä niitä seuraaville suku­ polville. Elokuvassa Kaunotar ja hirviö Belle pelastaa ra­ kastettunsa kirouk­ sen vallasta.

Monimuotoisuutta voi ymmärtää psykologisen tiedon avulla

143

STEREOTYPIAT OHJAAVAT HAVAINTOJA

Bussiin astuessa vanhuksella ei ole lippua valmiina ja hän äyskii takana jonottaville nuorille.

muokkaa skeemaa Ympäristö

Skeema

valikoi kohteet ympäristöstä (valikoi kohteen)

Vanhukset ovat hitaita ja töykeitä.

ohjaa havainnointia

Havainnointi

Huomion kiinnittäminen vanhuksen hitaaseen ja töykeään käyttäytymiseen.

Miten stereotypiat vaikuttavat ammattitoiveisiisi?

siis odotusten toteutumista yksilön toiminnassa. Se voi toteutua myös myönteiseen suuntaan: esimerkiksi vanhempien luottamus lapsen taitoihin auttaa tätä uskomaan itseensä ja kehittymään taitavammaksi.

Stereotypiat opitaan joko omakohtaisten kokemusten tai toisten kertoman kautta. Vaikka ei olisi koskaan tavannut moottoripyöräkerholaisia, voi uutisten seuraamisen perusteella muotoutua kuva rikollisjengiin kuuluvista henkilöistä. Kokemukset saattavat vääristyä, kun stereotypia ohjaa havainnointia ja tiedonhakua skeeman tavoin.

Jos henkilöllä on stereotypia, jonka mukaan kaikki moottoripyöräkerholaiset ovat rikollisia, hän huomaa uutisoidut tapaukset, joissa moottoripyöräkerholainen saa tuomion väkivallasta tai huumeiden hallussapidosta. Hän ei huomaa niitä moottoripyöräkerholaisia, jotka eivät tee rikoksia vaan kuuluvat kerhoon elämäntavan ja yhteisöllisyyden vuoksi. Tällöin yksilön stereotypiat vahvistuvat. Ihmiset näkevät, mitä haluavat nähdä tai mitä odottavat näkevänsä.

Stereotypioilta ei voi kokonaan välttyä Ihmisillä on taipumus yliarvioida harvinaisten tapahtumien yleisyys, joka käy ilmi esimerkiksi siinä, miten lentopelko on yleisempää kuin autolla ajamisen pelkääminen, vaikka lento-onnettomuuksissa kuolee huomattavasti harvempi kuin auto-onnettomuuksissa. Lento-onnet144

Monimuotoisuutta voi ymmärtää psykologisen tiedon avulla

tomuuksista uutisoidaan laajemmin, koska ne koskettavat suurta joukkoa kerralla. Vastaavasti harvinaisten tapahtumien ylikorostuminen käy ilmi, kun vähemmistöön liitetään uhkakuvia muutaman tapauksen perusteella. Vähemmistön kielteinen käyttäytyminen yliarvioidaan tutkimuksen mukaan lähes 50 prosentilla. Tämä lienee yksi selitys sille, miksi niin moniin vähemmistöihin suhtaudutaan enemmistön taholta kielteisesti.

Stereotypiaa saatetaan muokata, kun havaitaan jonkun henkilön käyttäytyvän siihen sopimattomalla tavalla. On harvinaista, että stereotypia hylätään täysin. Jos joku ihminen ei sovi stereotypian muottiin, päätellään ennemminkin, että poikkeus vahvistaa säännön kuin että säännössä olisi muuttamisen varaa. Saatetaan ajatella, että maahanmuuttajat eivät halua hyvää Suomelle, mutta eräs suomalaisen lapsen jäistä pelastanut maahanmuuttaja on poikkeustapaus.

Stereotypiat ovat usein tiedostamattomia ja automaattisia, eikä niiltä voi täysin välttyä. Vaikka uskoisi olevansa vailla stereotypioita, on niitä silti piilevästi, ja ne vaikuttavat ajatteluun. Eräässä tutkimuksessa koehenkilöt näkivät tietokoneen ruudulla välähdysmäisesti kuvia valko- ja tummaihoisista ihmisistä, jotka pitelivät käsissään joko kameraa tai asetta. Koehenkilön tehtävänä oli painaa yhtä nappulaa, kun hän näki asetta pitelevän ihmisen, ja toista nappulaa nähdessään kameraa pitelevän ihmisen. Koehenkilöt painoivat asetta merkitsevää nappulaa useammin tumma- kuin valkoihoisen ihmisen kohdalla, vaikka aseet esiintyivät molempien kuvissa yhtä usein.

Tosielämässä vastaavanlaiseen automaattiseen stereotypiaan päättyi tummaihoisen Trayvon Martinin elämä keväällä 2012. Naapurustoa vahtinut mies ampui pojan luultuaan hänen kädessään ollutta kolajuomapulloa aseeksi.

Tiedostamattomat, implisiittiset stereotypiat eivät aina vastaa tietoisia ajatuksia. Käyttäytyminen riippuu monista tekijöistä, joista implisiittiset stereotypiat ovat vain yksi osatekijä.

Kansallisuuteen liitetään paljon ste­ reotypioita. Millaisia stereotypioita sinul­ la on naapurimai­ den kansalaisista ja miten hyvin arvelet niiden pitävän paik­ kansa?

1 Miksi ensivaikutelmaan ei aina kannata luottaa?

2

Tutustu kirjan sivulla 142 olevaan kaavioon stereotypioiden sisältömallista. Keksi kuhunkin laatikkoon omia esimerkkejä.

3

Mitä ongelmia liittyy stereotyyppiseen ajatteluun? Entä mitä hyötyä stereotyyppisestä ajattelusta on ihmisen toiminnalle?

145